JEV2: ”U-käyrä pohjautuu todelliseen onnettomuusdataan, joten se on sellaisenaan jo validi.”
Olihan data tietenkin todellisuudesta peräisin, mutta siitä ei voinut päätellä sitä mitä Cirillon tutkimuksessa pääteltiin.
Tutkimuksesta Hastighetsspridning och trafiksäkerhet : ”The literature review shows that several studies during the 1960s and 1970s that analysed individual risks in relation to the choice of speed showed a U-shaped relationship between speed and accident risk. More recent studies suggest that the relationship is rather monotonically increasing where the slope becomes steeper for higher speeds. This means that there is an increased risk of being involved in an accident for higher speeds. However, there is no overall increased risk if you drive slower than the average speed on the road.”
Samassa tutkimuksessa on paljon lisää samantapaista tietoa, lue ihmeessä. Ja lisää löytyy, aika monessa tutkimuksessa näyttää olevan alussa lyhyt katsaus historiaan, ja monessa kerrataan mitkä virheet johtivat U-käyrään.
JEV2: ” Onko validointi jotenkin outo sana sinulle?”
On, kuulin siitä vasta sinulta. Sen jälkeen olen seurannut missä tämä sana esiintyy ja huomasin esimerkiksi että tuossa tutkimuksessa Hastighetsspridning och trafiksäkerhet mainitaan Potenssimallista, että ”Modellen har validerats av TÖI”. Se tarkoittaa nähtävästi jonkinlaista varmistamista, että tutkimus on tehty tieteellisen työn kriteerit täyttäen.
Monestako sinun mielipiteesi lähteeksi mainitsemasta tutkimuksesta on tehty validointi?
740 GLE: ”Ei, vaan aivot lentävät narikkaan kun yritetään keksiä epätodellisia ongelmia pienistä nopeuseroista. Vastasin postiin, jossa väitettiin 3 – 6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta.”
Et vastannut postiin jossa väitettiin 3-6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta. Vastasit postiin jossa utelin JEV2:lta syytä mielipiteeseen, että kiinni ajettujen pitäisi nostaa vauhtiaan turvallisuussyistä. Kysyin että mikä sitä turvallisuutta hänen mielestään huonontaa silloin kun joku ajaa hiljempaa. Keneen ne hitaammat törmäilevät? En puhunut mitään hitaampien ja nopeampien nopeuseroista, vaan kysyin, että mahtaisiko hänen mielipiteeseensä, että hitaampien pitäisi lisätä vauhtia se, että hänellä itsellään on tapana ajaa 3-6 km/h ylinopeutta. Mitä nopeammin ajaa, sitä useammin saa kiinni itseään hitaampia, ja sitä todennäköisempää on, että kokee tarpeelliseksi ohittaa. Ehkä tuo on hänen todellinen syynsä mielipiteelle, että hitaampien pitäisi nosta nopeuttaan.
Turvallisuus se todellinen syy ei ainakaan ole, koska hän on kuullut että muiden vauhtiin kiihdyttäminen ei paranna sitä. Minua kiehtoo seurata miten ihminen voi samaan aikaan sekä tietää jonkin asian että olla siitä tietämätön.
Anteeksi, jos korreloin pikasilmäilyn seurauksena vastaukset väärin. Pointtini oli, että ohituksen ratkaiseva tekijä ei ole nopeus, jolla edellä ajava on saavutettu, vaan nopeus, jota ohittajakandidaatti on enimmillään valmis käyttämään.
Minun pointtini on, että yleisesti näyttäisi enemmänkin siltä, että mennään ohi, kun kerran on saavutettu. Ja ns. heti sopivan tilaisuuden tullen. Edellä mennään hitaammin, se riittää.
Jos on saavuttanut edellä ajavan 10-20 km/h erolla, niin miksi ei käyttäisi samaa ohittaakseen ihan helpostikin. Ei vaadi kummostakaan rakoa liikenteessä. Ja jos on saavuttanut 3-6 km/h nopeuserolla, niin monet ovat valmiita ohituksen ajaksi nostamaan isommaksi nopeuseron päästäkseen saavutetun ohi. Ihan vaan voidakseen palata pitämään sitä vähän pienempää nopeuseroa.
Koska se pienempikin on joskus "parempi". Miksi? No siihen on tyhjentävästi vaikea vastata, mutta ilmeisesti riittää, että edellä mennään "mitä-lie-alinopeutta", johon ei haluta tyytyä. Tämän ohitustarpeen (se ei vielä tarkoita ohituksen toteuttamista, heti ainakaan) voi ehkä parhaiten päätellä siitä, kuinka lähellä edellä ajavaa tämä saavuttanut kuski ajaa.
Mitä lähempänä, sen todennäköisimmin edellä ajava riipii. Ja ilmeisimmin riippumatta siitä, oliko nopeusero pieni vai isompi alunperin. 740GLE jättää aina huiman mittaiset turvavälit ja tiputtaa tempomatin pienemmälle, jos näyttää että peräpeiliä alkaa tulla vastaan. Ihan hienoa. Sieltä kauempaa ohittaakseen pitää tietysti kelata aina enemmän nopeutta, tai varata pidempi ohitusmatka ja se tietenkin rauhoittaa häntä ohittamasta, ei moitteen sanaa siihenkään. Mutta miten hän toimii, kun aina ei kuitenkaan tyydytä se tilanne, että pitää napsutella cruiseviikseä?
Mutta nyt keskustellaan tosiaan yleisistä liikenteen havainnoista paremminkin, ei hänen yksilösuorituksestaan. Jostakin ne perässäroikkumiskeskustelutkin syntyy, ehkä juuri näistä tilanteista - saavutetaan ja pitäis vaan päästä ohi?
740 GLE: ”Anteeksi, jos korreloin pikasilmäilyn seurauksena vastaukset väärin. Pointtini oli, että ohituksen ratkaiseva tekijä ei ole nopeus, jolla edellä ajava on saavutettu, vaan nopeus, jota ohittajakandidaatti on enimmillään valmis käyttämään.”
Siinä kommentissani johon vastasit, taas ei ollut väliä millaista ylinopeutta JEV2 ajaa. Sen tarkoitus oli kaivaa esiin todellinen syy siihen, miksi JEV2:n mielestä hitaampien pitäisi kiihdyttää takaa tulevien vauhtiin. Hän tietää että asiantuntijoiden mukaan tuo vauhdin lisäys huonontaa, ei paranna, turvallisuutta, joten hänellä täytyy olla joku muu syy.
Yritin purkaa asiaa helpommin käsiteltäviin osiin kyselemällä häneltä, että keihin ne vaarallisen hitaasti ajavat sitten hänen mielestään törmäilevät. Arvelin että he tuskin törmäilevät toisiinsa, joten todennäköisesti JEV2 tarkoitti että törmäykset tapahtuvat hitaampien ja takaa tulevien nopeampien kesken. Jos hän tarkoittaa tätä, niin siitä seuraa mielestäni aiheellinen kysymys: miksi hän säätää cruisensa tarkoituksella ylinopeudelle, jos hän on huolissaan häntä hitaampien aiheuttamasta riskistä?
Tuon asian kannalta ei ole väliä mikä hänen ylinopeutensa on, oleellista on että kaikilla ylinopeuksilla hän lisää omaa todennäköisyyttään saada kiinni hitaampiaan, ja hän lisää tuota todennäköisyyttä tarkoituksella ja tavalla, joka on kuljettajilta lailla kielletty. Silti hän vaatii että ne hitaammat korjaisivat hänen tahallisen laittoman tekonsa seuraukset.
Minunkin mielestäni hitaampien pitää tehdä voitavaansa tuossa tilanteessa, mutta kun tässä kuitenkin ollaan keskustelupalstalla, niin haluaisin keskustella noin ajattelevan kanssa niistä syistä, joiden vuoksi hänen mielestään se on se toinen osapuoli jonka pitäisi muuttaa ajotapaansa eikä hän. Kiinnostaa myös että miksi hän käyttää tuon mielipiteensä perusteluna syytä, jonka tietää asiantuntijoiden mukaan olevan perätön.
Minusta tuo on mielenkiintoisempi aihe kuin se, että mikä nopeusero kenellekin riittää syyksi aloittaa ohitus.
TeeCee: ”Minä päädyin kyselemään tuota siksi, että jos asettaa aina cruisensa 3-6 km/h ylinopeudelle, niin päätyy jatkuvasti jonkun taakse, mikä kuulostaa hyvältä motiivilta ohjeistaa hitaampia lisäämään vauhtia kun taakse ilmestyy nopeampia. Tuleeko sinulle mieleen muita hyviä syitä moittia hitaammin ajavia siitä etteivät nämä aja kovempaa?”
740 GLE: ”Miten niin MUITA syitä, kun ei tuo ylläolevakaan ole mikään syy? Tiedät kyllä stealth-ajon periaatteeni sopeuttaa omaa ajamista niin, ettei muiden tarvitse reagoida minun ajooni?”
Olen samaa mieltä, ei se minunkaan mielestäni ole hyvä syy. Mutta en puhu ohittamisesta, ylinopeudesta tai reagoimisista muihin tai vastaavista. Minusta niistä on turha puhua, minkä mielestäni todistaa historiakatsaus mihin tahansa liikenneaiheiseen palstaan. Jauhetaan lillukanvarsista kukin oman poteroonsa kaivautuneena eikä puhuta siitä, onko siinä poterossa järkevää kuolla saappat jalassa vakaumuksensa puolesta. Vai kannattaisiko tulla montustaan ylös, paljastaa korttinsa avoimesti muiden ja etenkin itsensä nähtäville, verrata niiden korttien sisältöä tunnettuihin tosiasioihin ja sen jälkeen kirjoittaa uudellen ne kortit, joissa on väärää tietoa.
Minun mielestäni kannattaisi, ja siksi olen siirtänyt mielenkiintoani asioihin, jotka aiheuttavat palstakinojen lisäksi myös kaiken sen, mitä kuskit, myös minä, tekevät ja ajattelevat. JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus. Yritän haarukoida miksi hän on tätä mieltä. Oletan, että mikä hänen syynsä tähän onkin, niin se syy on hänen mielestään hyvä. Sillä ei ole nyt väliä onko e syy hyvä jonkun toisen mielestä, siitä puhuminen vain vaikeuttaa sen selvittämistä, miksi syy on hyvä JEV2:n mielestä.
Jätetään pois tuo ”muita”-sana jos se estää sinua ajattelemasta varsinaista asiaa: tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi? Turvallisuus ei kelpaa syyksi, ellet samalla osoita asiantuntijoiden mielipidettä siitä asiasta vääräksi.
Kumppani: Ja jos on saavuttanut 3-6 km/h nopeuserolla, niin monet ovat valmiita ohituksen ajaksi nostamaan isommaksi nopeuseron
Aivan. Edelläajavan tavoittaminen ei siis ole ohituspäätös, vaikka moni varmaan onkin ohjelmoinut autopilottinsa sikäli väärin, ettei hoksaa uuden tilanteen vaativan uuden harkinnan.
TeeCee: tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi?
Kysymyksessä on useita puolia, joista vastaan spontaanisti mieleeni tuleviin, koska ymmärsin sinun etsivän juuri tätä luontaista reaktiota?
Tavoittaessani toisen en todellakaan osaa kuvitella tapausta, jossa toivoisin edelläni ajavan nostavan nopeuttaan. Minulla saattaa olla keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää hitautta vaativia syitä, joten turha siitä on sauhuta. Itse hitaammin ajaessani en suostu keräämään jonoja, koska jossain vaiheessa joku hirven aivoilla ajava on mielestään odottanut riittävän kauan ja menee joka tapauksessa aikansa katseltuaan kuin hirvi tien yli. Sellainen ohittaja on vaaraksi jonossa edellään ajaville, joten heitän takaa tulevat ohitseni aika vilkkaasti. Pyörällä tämä vielä korostuu, koska lähellä takana ajava on suurempi riski minulle. Epävarmasti, ilman näkyvää syytä poikkeuksellisen hitaasti tai ohituksia blokaten ajava triggaa korostetun hätäuloskäynnin etsinnän, koska edellä menevä saattaa olla minulle tuntemattoman pilven reunalla.
Toisen tavoittaessa minut valitsen tilanteen mukaan. Jos arvioin ohituksen tapahtuvan joka tapauksessa, teen sen mahdollisimman helpoksi. Muutaman km/h nopeuserolla tavoittavan olen kertonutkin "ottavani kiinni" päästämällä hänet niin lähelle, että hän alkaa reagoida minun nopeuteeni. Hänen alkaessa hidastaa, napsuttelen yksi kerrallaan pari napsua lisää tähdäten taakseni sopivan turvavälin. Jatkossa sitten rajoitusten ja muiden esteiden noutataminen pitää mennä täsmällisesti, ennustettavasti ja ripeästi, ettei takana tule yhtään odottelemisen makuinen olo. Hyvin pelaten saan 10 km matkalla napsutelluksi cruisen vähitellen takaisin omaan marssivauhtiini ilman ohitusta. Jos me ryhmänä saavutamme edellä ajavan, osoitan myös olevani asiasta tietoinen, enkä jää 400 metrin päähän, vaan menen lähemmäs, johonkin 100 metriin, eli alle normaalin turvavälini. Siitä voi hieman pidentääkin kunhan on ensin totuttanut takanatulevan uusille tavoille. Jos taas edelläni ajava tavoittaa vielä hitaamman ja niin edelleen, niin jossain vaiheessa nopeusero omaan maksimiini mahdollistaa minulle ohittamisen.
Jos niin käy, aika usein minut tavoittanut tulee perässä heti kun mahtuu, mutta tyytyy sopivaksi havaitsemaansa marssivauhtiini. Hupaisin esitys tuli pitkään perässäni samat ohitukset kopioineen kuljettajan kommenttina samalle huoltoasemalle kurvatessamme. Pyysin anteeksi, kun otin ilman näkyvää syytä vauhdin pois hyvällä valtatiellä huomatessani ajotietokoneen pudottavan viimeisten litrojen rangea olettamaani nopeammin. Kaveri sanoi hidastaneensa itsekin, koska oli ajoani pitkään seuratessaan ollut varma, että oli itse missannut näkymättömän rajoituksen jota noudatin, eikä halunnut riskeerata sakkoa :-)
Ei se aina onnistu, enkä osaa laskea kompensoiko ohitusten väheneminen marginaalisen pienen koko matkan keskinopeuden nousun vai ei? Mutta ihan selvästi tuota 3 - 6 km/h nopeuserolla tavoittavan ohitusrefleksiä pystyy huijaamaan.
TeeCee: JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus.
En sanoisi, että pitäisi, koska en voi odottaa tätä muilta. Mutta itse olen valmis tekemään niin, koska sopeutuminen johtaa helpompaan ja joustavampaan ajamiseen ja pienempään kulutukseen.
Ja jos on saavuttanut 3-6 km/h nopeuserolla, niin monet ovat valmiita ohituksen ajaksi nostamaan isommaksi nopeuseron
740GLE: Aivan. Edelläajavan tavoittaminen ei siis ole ohituspäätös
Miten niin "aivan". Edellä ajavan saavuttamiset aiheuttavat ohitustarpeita. Siitähän oli kyse!
Sinua lukuunottamatta tarpeesta näyttäisi hyvin yleisesti syntyvän myös päätöksiä ohittaa. Ihan sama mikä on ollut se nopeusero, jolla on saavutettu, josta myös oli kyse. Veikkaan myös sinunkin tekevän moisia päätöksiä silloin tällöin. Sen jälkeen konstit on monet, jolla se ohitus toteutetaan. Se on eri juttu.
Mitä tällä tarkoitit? ...moni varmaan onkin ohjelmoinut autopilottinsa sikäli väärin, ettei hoksaa uuden tilanteen vaativan uuden harkinnan.
Meneekö joillakin mielestäsi aivot narikkaan, kun käyttävät vakionopeudensäädintä? Autopilotti lienee eri asia kuin tempomat/cruise....
Onko sulla joku ajatusristiriita tuossa edellisessä vastauksessasi TeeCeelle? Ks. viimeinen TC-kommentti / vastauksesi.
740 GLE: ”Ohitatko sinä 3 – 6 km/h nopeuserolla, vai miksi oletat muille käyvään niin?”
Minusta on joutavaa kinata siitä kuka kokee ohitustarvetta milläkin nopeuserolla kun ihan hyvin tiedämme, että siihen ei tarvita nopeuseroa ollenkaan, usein jo pelkkä kunnollinen turvaväli edellä ajavan edessä riittää.
Kommentoimasi kirjoitukseni koski sitä, miksi JEV2 sanoo että kiinni ajetun pitäisi lisätä nopeuttaan, ja sen asian selviämisestä voi olla oikeasti hyötyä. Moni tietolähde sanoo muiden vauhtiin kiihdyttäminen lisää liikenneonnettomuuden, vakavan loukkaantumisen ja liikennekuoleman todennäköisyyttä, yksikään lähde ei sano päinvastaista. Todennäköisesti siis todellinen syy JEV2:n mielipiteeseen ei ole liikenneturvallisuus vaan joku sellainen syy, josta hän ei ole halukas tai kyvykäs puhumaan. Turvallisuus on saattanut olla syy miksi tuo mielipide hänelle alun perin muodostui, koska ihan vaan omin nokkineen päättelemällä tulisin itsekin tuohon tulokseen. Mutta se ei voi olla hänen syynsä enää sen jälkeen kun hänelle on osoitettu, että turvallisuus ei lisäänny kiinnisaadun vauhdin noustessa, vaan vaikutus on päinvastainen.
Sinähän voisit auttaa tässä, kun JEV2 vaikuttaa haluttomalta käsittelemään asiaa. Sinäkin olet sanonut että muiden vauhtiin kiihdyttäminen lisää liikenneturvallisuutta, etkä sinäkään ole tietääkseni muuttanut tuota mielipidettä vaikka tiedossasi on, että asiantuntijoiden mukaan perustelusi ei pidä paikkaansa.
Joten voitko auttaa ymmärtämään JEV2:n mielenliikkeitä kertomalla mikä sinut saa olemaan samaa mieltä kuin hän? Kun Herbert kysyi sinulta, tuottiko 30 vuoden harkinta mielipiteen että ylinopeudella ajaminen vähentää nopeuseroja, sanoit että hän tekee vakavan virheen, kun ei sopeuta omaa vauhtiaan ympärillä ajavien vauhtiin. Tuosta saa kuvan että olet edelleen sitä mieltä että vauhdin lisääminen nopeampien vauhtiin lisäisi turvallisuutta. Pystytkö analysoimaan mikä saa aikaan että olet pitänyt tuon mielipiteen vaikka saamasi informaatio on osoittanut sen vääräksi?
740 GLE: ” Hitaasti ajamiseen on joskus syynsä, ja niitä pitää muiden kunnioittaa.”
Noin sanoo jokainen täysipäinen kuljettaja, joten tuo ei ole kovin kiinnostava keskusteluaihe. Kiinnostavaa on se, että JEV2 ja sinä olette laskeneet myös suurimmalla sallitulla nopeudella ajamisen niin hiljaiseksi nopeudeksi, että sitä pitäisi nostaa laittoman puolelle jos ympärilläkin ajetaan ylinopeudella.
Onko liikennesääntöjen noudattaminen siis asia, johon on joskus syynsä, minkä vuoksi liikennesääntöjen noudattamista pitää muiden kunnioittaa? Et varman allekirjoita tuota, olet kertonut mielipiteistäsi jotka puhuvat sen puolesta että mielestäsi liikennesääntöjen noudattaminen ei ole oikku jota täytyy sietää vaan normi, jonka noudattaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. ”Kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa”.
Ja kuitenkin sinä otat aina vaan uudelleen puheeksi miten liikennesääntöjen rikkominen on osa ”stelth”-ajoasi. Olet kyllä myöntänyt että sinulla ei ole tiedossasi mitään rationaalista perustetta ylinopeudellesi. Vain mökkimatkalla siitä on mielestäsi hyötyä, ja silloinkin vain talvella. Ja todennäköisesti tarkoitit että talvellakin vain pimeällä (mikä tosin sielläpäin on yksi ja sama asia).
Puheistasi päätellen ajat kuitenkin ylinopeutta muuallakin ja muissakin olosuhteissa, mistä saamme hyödyllisiä vihjeitä siitä aiheesta, joka minua kiinnostaa, ja jota sinä tarmokkaasti välttelet. Tiedämme nimittäin (pidän puheitasi luotettavana lähteenä), että ymmärrät ajotapoihisi vaikuttavan epärationaalisia motiiveita, ja tiedämme että tämän tietäminen ei ole vaikuttanut ajotapoihisi etkä ole halukas tutkimaan tarkemmin näitä epärationaalisiksi tietämiäsi motiiveita. TÄMÄ minua kiinnostaa, tämän puimisen tarkoitus ei ole piinata sinua tai JEV2:sta.
Kuvittele omia reaktioitasi jos löytäisit keskustelupalstalta henkilön joka on päättänyt autojen valomääräyksistä. Perustelet hänelle pitävästi kohdat joissa hän on sössinyt. Hän myöntää sössineensä. Minkä myönnettyään hän jatkaisi sillä mielipiteellä, että määräyksiä ei pidä muuttaa. Eikö sinuakin kiinnostaisi tuossa tilanteessa enemmän miksi hän toimii noin, kuin kinaaminen jostain luksimääristä? Minusta tuntuu nyt samalta kuin sinusta tuntuisi tuossa tilanteessa.
TeeCee: ”tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi?”
740 GLE: ”Kysymyksessä on useita puolia, joista vastaan spontaanisti mieleeni tuleviin, koska ymmärsin sinun etsivän juuri tätä luontaista reaktiota?
Tavoittaessani toisen en todellakaan osaa kuvitella tapausta, jossa toivoisin edelläni ajavan nostavan nopeuttaan.”
En etsi spontaaneita reaktioita vaan harkittua mielipidettä siitä, onko takaa tulevalla nopeammalla hyvää syytä odottaa kiinnisaatujen lisäävän nopeuttaan. Yhdistän spontaanisuuden ja tunteellisen reaktion liikenteestä puhuttaessa synonyymeiksi, ja mielestäni ne ovat myötävaikuttamassa suurimpaan osaan asioista, jotka tekevät liikenteestä välillä lihamyllyn. oikein tukka nousi pystyyn kun Esa Sairio keskustelussa ”Sakotusraja on on asiallinen...” sanoi että liikenteessä tunneperustelut ovat yhtä hyväksyttäviä kuin faktatkin. Tätä ääliömäistä mielipidettä hän perusteli sillä, että ihminen toimii myös liikenteessä pohjimmiltaan tunteella. Eli tunteet pitää hyväksyä järjen ja tiedon rinnalle päätöksenteossa liikenteessä sen vuoksi, että ihminen käyttää luonnostaan tunteita eikä järkeä ja tietoa päätöksenteossaan. Toivottavasti Esa ei aja rekkaa tai käytä esimerkiksi ydinvoimalaa työkseen.
En etsi myöskään sinun mietteitäsi liikennetilanteista joita kohdallesi on sattunut, koska minusta ne eivät auta eteenpäin siinä asiassa jonka sanoin tavoitteekseni: selvittää mitkä asiat saavat esimerkiksi JEV2:n pysymään aktiivisesti tietämättömänä niiden asioiden välisistä ristiriidoista, joita hän esittää perusteluksi mielipiteelleen hitaampien kiihdytystarpeesta. Sinulla on sama ongelma kuin JEV2:lla, joten sinulla on noissa pohdinnoissasi todennäköisemmin motivaatio huomata sellaisia omakohtaisia jotka haittaavat asian selvittämistä kuin niitä, jotka auttavat selvittelyssä. Tämä varmaan selittää miksi pohdinnoissasi ei näy merkkiäkään sen asian käsittelystä, jonka kerroin sinulle syyksi asian puheeksiottamiselle.
740 GLE: ”Minulla saattaa olla keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää hitautta vaativia syitä, joten turha siitä on sauhuta.”
Ei tässä sauhuta, tässä yritetään painostaa sinua nurkkaan josta et pääse pois kohtaamatta todellisuutta. JEV2:n tavoin sinäkin olet sanonut sen parantavan liikenneturvallisuutta, kun kuski mukautuu muiden vauhtiin omaansa nostamalla. Tämähän on yksi sinun häiveajosi perusteista, ja se on faktojen vastainen perustelu. Olet jo kerran myöntänyt tämän: ” ...pystyn perustelemaan riskin minimoinnilla ylinopeuteni vain talvisella mökkimatkallani. Muulle ylinopeudelleni ei ole mitään rationaalista perustetta...”, mutta tuo oivallus ei vaikuttanut mielipiteisiisi, kohta ylinopeutta ajavien vauhdin kopiointi oli taas mielestäsi liikenneturvallisuutta parantava teko.
740 GLE: ”Mutta ihan selvästi tuota 3 – 6 km/h nopeuserolla tavoittavan ohitusrefleksiä pystyy huijaamaan.”
Ja tämä pohdiskelusi auttoi meitä lähemmäksi kuljettajan itselleen valehtelemisen ymmärtämisessä miten? Nopean lukaisun perusteella kerroin suoraan sinulle ainakin seitsemän kertaa mitä ajoin takaa ja muutaman kerran myös JEV2:lle osoittamissani kommenteissa, joita varmaan luit koska kerran kommentoit niitä. Mutta ei, sinä halusit puhua siitä mitä sinä missäkin liikennetilanteessa teet. Mikset vain sanonut suoraan että asioita ei pidä puhua selviksi, jaaritellaan mieluummin siitä miten taitavasti toimimme missäkin liikennetilanteessa.
TeeCee "En etsi spontaaneita reaktioita vaan harkittua mielipidettä siitä, onko takaa tulevalla nopeammalla hyvää syytä odottaa kiinnisaatujen lisäävän nopeuttaan. Yhdistän spontaanisuuden ja tunteellisen reaktion liikenteestä puhuttaessa synonyymeiksi"
Tapasi mukaan kuvittelet saamasi vastauksen joksikin muuksi kuin mitä vastaus sanoo ja sen jälkeen syytät vastaajaa omasta harhaisesta tulkinnastasi.
Sivistyssanakirja / spontaani:
"1. itsestään syntyvä tai tapahtuva
2. tahaton, vaistomainen"
Juuri sitä tarkoitin. Pyynnöstäsi kerroin autopilottiini ohjelmoimastani toiminnasta havahduttaa minut harkitsemaan muuttuvaa tilannetta. Ellet kestä saamaasi vastausta, ovat sen vääristelyn seuraukset omalla vastuullasi.
Tunteiden vallassa asioista päättämisen oli sinun ideasi, ja sen toimimattomuudesta vastaat myös ihan itse. Muita hallusinaatioitasi en jaksa debugata.
TeeCee: tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi?
Anteeksi vain, kun käsittelin pyytämäsi aiheen sekä ollessani tavoittajana että tavoitettavana ja myös perustelin näkemykseni.
Kuten jo sanoinkin, tavoittaessani en näe yhtään syytä odottaa edelläni ajavan muuttavan ajotapaansa vuokseni. Toisten tavoittaessa minut saatan nähdäkin.
TeeCee luuli yllä olevan tarkoittaneen tätä: tuo oivallus ei vaikuttanut mielipiteisiisi, kohta ylinopeutta ajavien vauhdin kopiointi oli taas mielestäsi liikenneturvallisuutta parantava teko.
Todellisuudessa 740 GLE sanoi: "enkä osaa laskea kompensoiko ohitusten väheneminen marginaalisen pienen koko matkan keskinopeuden nousun vai ei? Mutta ihan selvästi tuota 3 – 6 km/h nopeuserolla tavoittavan ohitusrefleksiä pystyy huijaamaan."
Anteeksi kamalasti, kun vastasin sinua kiinnostavan keskimääräisen tilanteen kannalta, että en osaa perustella todellista turvallisuusetua tässäkään tilanteessa. Jos haluat perustelun, jossa nopeuden nostolla voi ollakin positiivinen turvallisuusvaikutus (jos se onnistuu vähentämään ohituksia), niin pimeäajohan se on.
Jaakko, kiitos vain linkistä, mutta jos yrität vakuutella 740GLE:tä jostakin, niin nyt hän on tällä kertaa päättänyt puhua vain omasta toiminnastaan. Ei siis yleisestä liikenteestä ja siellä tehdyistä havainnoista.
Välillä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että se mitä hän tekee, niin tekevät hänen mielestään muutkin. Valikoiden, itselleen sopivasti...
JEV2: ” Tutkimuksessa se sanottiin hyvin selkeästi, että potenssimallia ei ole validoitu yksilötasolle.
Paljonko paremmin tuo yksilötasolla laskettu tulos sitten todellisuutta vastaa, ei käy tutkimuksesta millään tavalla ilmi koska sitä ei ole verrattu todelliseen dataan eikä siten ole validoitu. Kyseessä on siis täysisn subjektiivinen mielipide. Potenssimalli sen sijaan on koko liikenteen tasolla validoitu koko liikenteen todellisiin nopeudenmuutoksia vasten ja myös sen virhemarginaali on tiedossa.”
Subjektiivinen mielipide? Mielipiteeni siis oli, että ainoa tiedossani oleva tutkimus jossa on kokeiltu Potenssimallia yksilötasolla tuli tulokseen, että näin käytettynä ennuste tulee tarkemmaksi. Se sanotaan tutkimuksessa ”Hastighetsspridning och trafi ksäkerhet” sivulla 8. Voiko mielipide olla tuon objektiivisempi?
Se on sitten toinen asia, että onko tuo tutkimus oikeassa. Päättelemällä olen tullut siihen tulokseen että tulos kuulostaa loogiselta, koska liikennevirrassa havaitut riskimuutokset nopeuden muuttuessa ovat vain yhteenveto yksilöiden riskitasossa tapahtuneista muutoksista. Olisi mielestäni epäloogista, jos joku riskitekijä vaikuttaisi eri tavoin kokonaisuuteen ja sen osiin. Mutta tämä on vain omaa päättelyäni, joka lentää roskiin heti jos löytyy sen vastaista tutkittua tietoa. Tällä hetkellä tiedossamme on yksi tutkimus joka tukee tuota päättelyäni ja nolla sellaista, joka puhuisi sitä vastaan.
Potenssimalli on tosiaan validoitu käytettäväksi yksilötasolla, mutta se ei ollut ainoa informaatio jonka se kappale sisälsi, jossa tuo kerrottiin. Heti tuon jälkeen kerrottiin myös että malli toimi tutkijoiden mielestä paremmin kun sitä käytettiin yksilötasolla. Miten sinä satuitkin rekisteröimään vain mielipidettäsi tukeneen kohdan? Varmaan ainutkertainen erehdys.
Siinä kappaleessa sanottiin näin: ”An alternative approach to take into account individual risks is to use the power model at an individual level. It should though be considered that the power model is basically an aggregated model not validated for use at an individual level. The results show that for minor injuries, there are in general small differences when using the power model at an aggregate or individual level regardless of the measure. The greatest difference is obtained for higher severity injuries and measures such as speed cameras and ISA where the speed distribution changes its shape the most. For speed cameras for example, the risk reduction is estimated to 34.7 per cent on an individual level compared to 30.4 per cent on an aggregated level. For measures where the speed distribution only moves sideways but does not change shape in any other way (e.g. new speed limits), there is basically no difference between using the power model at an aggregate or individual level.”
Eli kun nopeusjakautuman sisällä tapahtuu muutos, Potenssimalli virhe kasvaa kun sitä käytetään tavalla, johon se on validoitu. Tiedetään nimittäin, että nopeushajonnan yläpäässä olevien nopeuden lasku vähentää liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia enemmän kuin mitä samansuuruinen nopeudenlasku vähentää niitä jos vauhtiaan hidastavat muut nopeusluokat. Näin käy esimerkiksi kun käyttöön otetaan automaattinen nopeusvalvonta. Yksilötasolla käytettynä Potenssimalli reagoi ainakin oikeaan suuntaan, vaikka ei tiedetäkään reagoiko se oikean määrän. Virhemarginaali siis todennäköisesti pienenee.
Koska olet erittäin tarkka mielipiteittesi pohjana käyttämistäsi tiedoista, niin sinä et mitenkään voi ottaa tätä virheen pienenemistä huomioon koska et tiedä että PALJONKO se pienenee. Mielestäsi on loogisempaa jatkaa Potenssimallin käyttämistä tavalla, joka antaa vääriä ennusteita mutta jonka tarkat virhemarginaalit ovat tiedossa.
TeeCee: ”JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus.”
740 GLE: ”En sanoisi, että pitäisi, koska en voi odottaa tätä muilta. Mutta itse olen valmis tekemään niin, koska sopeutuminen johtaa helpompaan ja joustavampaan ajamiseen ja pienempään kulutukseen.”
Niin, et sinä ennenkään ole suoraan sanonut että muiden pitäisi tehdä noin, olet vain puhunut sen tapaisia kuin että on vakava virhe sopeuttaa nopeutensa rajoitukseen eikä ympärillä ajavien nopeuteen. Et siis odota muiden sopeuttavan vauhtiaan muiden ylinopeuteen, mutta mielestäsi on vakava virhe olla sopeuttamatta.
Sinä kommentoit tuossa erästä kirjoittamaani lausetta. Juuri ennen tuota lausetta sanoin näin: ” Mutta en puhu ohittamisesta, ylinopeudesta tai reagoimisista muihin tai vastaavista... olen siirtänyt mielenkiintoani asioihin, jotka aiheuttavat palstakinojen lisäksi myös kaiken sen, mitä kuskit tekevät ja ajattelevat. JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kaikkien kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus.”
Sinä kuitenkin näit hyväksi kommentoida juuri siltä kantilta, josta juuri olin sanonut, ettei kommenttini koske sitä. Onko sinulla mitään sanottavaa siitä aiheesta jonka tuossa sivuutit? Mitä epäilet perimmäiseksi syyksi siihen, että JEV2 ei puhu siitä, miksi hän ei anna tuntemiensa tosiasioiden vaikuttaa mielipiteisiinsä? Eikö hän halua? Miksei? Eikö hän pysty? Miksi ei? Joku syyhän tähän on pakko olla olemassa, hänen kieltäytymisensä tämän asian käsittelemisestä on niin täydellistä, että kyse ei ole sattumasta.
Tämä muiden vauhtiin kiihdyttäminen on vain yksi tapaus jossa tuo faktojen käyttämättömyys ilmenee, mutta se on siitä mielenkiintoinen, että sinä olet puhunut samasta aiheesta, etkä sinäkään ole varsinaisesti pursunnut halua selvittää, mikä pohjimmiltaan on syynä siihen. Kritiikki omaan tekemiseen on kuulemma kova, mutta vain puheissa, tekoihin asti se ei ole ainakaan vielä yltänyt. Tai ylsi se yhden kerran, silloin kun sanoit ettet pysty perustelemaan ylinopeuttasi järkisyillä, mutta sen jälkeen olet kuitenkin kovasti yrittänyt juuri sitä.
Olet kertonut että itse olet valmis jopa ylittämään nopeusrajoituksen jotta liikenne sujuisi. Toisaalta olet myös kertonut noudattavasi nopeusrajoituksia vain pakon edessä. Nähtävästi et siis ole joutunut uhrautumaan kovin paljon liikenteen sujuvuuden vuoksi, mutta tähän minua kiinnostavan teemaan, eli kuskien motiiveihin liittyen herää kysymys. Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi siitä, johtuuko valmiutesi kiihdyttää jopa ylinopeuteen liikenteen sujuvuuden vuoksi siitä, että sinulla on joka tapauksessa pakottava tarve ajaa ylinopeudella, vai olikos sinulla ensin pakottava tarve ajaa ylinopeudella ja sait tälle tavalle rationaaliselta kuulostavan syyn sanomalla, että ajatkin ylinopeutta sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.
Tämä on ollut aika turhauttava sinulle, mutta tässä päässä seuraavalle tämä on hyvin mielenkiintoista. Kun sinua ahdistelee tarpeeksi pitkään, sinä myönnät että ”rajoitus + jotain”-nopeudella ajaminen on periaatteessa huono asia, mutta käytännössä sanot ajavasi sitä nopeutta. Olet myös vuosia puolustellut ylinopeudella ajamista ajatusketjulla, että hyvä kuljettaja voi ajaa huonoa kuljettajaa nopeammin ja siitä huolimatta turvallisemmin. Selkä seinää vasten pantuna myönsit, että jos se hyväkin kuljettaja ajaisi laillisilla nopeuksilla, niin hän olisi entistäkin turvallisempi. Olet siis jo myöntänyt nopeusvalintoja koskevat mielipiteesi vääriksi, niitä ei voi edes sinun mielestäsi puolustaa liikenneturvallisuudella. Mutta keskustelet kuin et olisi sanonut noin ja yrität vaihtaa puheenaihetta kun sinulta pyytää kommenttia tuosta.
JEV2: ”Se, että joku on kokeillut käyttää potenssimallia yksilötasolla ei kerro vielä mitään tuon kokeilun todenperäisyydestä.”
Aivan, ainoastaan kokeilun tuloksilla on arvoa. Tässä tapauksessa tutkijat kertoivat saaneensa selville, että Potenssimalli antaa uskottavampia tuloksia yksilötasolla käytettynä. En tunne tutkimusta jonka tulos sotisi tämän tutkimuksen tulosta vastan, tunnetko sinä?
Minusta on loogista, että minkä tahansa ilmiön seuraukset näkyvät sekä yksilö- että kokonaisuuden tasolla suunnilleen samalla tavalla. Kun liikennevirran keskinopeus kasvaa ja liikennekuolemat lisääntyvät, niin minusta on loogista olettaa että kuolonkolarit lisääntyvät juuri niillä, jotka nostivat nopeuttaan. En ole keksinyt enkä lukenut kenenkään muunkaan keksineen, miksi liikennekuolemat lisääntyisivät niillä, jotka eivät muuta mitään ajamisessaan, mutta eivät niillä, jotka lisäävät riskitekijää, jossa tapahtuvan muutoksen tiedetään vaikuttavan eniten siihen, kuinka vakavia seurauksia onnettomuudesta on. Miksi MUIDEN onnettomuudet tulisivat entistä vakavammiksi kun yksittäinen kuski lisää vauhtiaan? Tiedän että tämä ei ole sinusta looginen olettamus, mutta et ole kertonut mikä tuossa logiikassani mättää.
Sinä et käsittele saamaasi tietoa johdonmukaisesti. Kun tutkimus ”Hva forklarer nedgangen i antall drepte og hardt skadde i trafikken fra 2000 til 2012?” teki havainnon että automaattinen nopeusvalvonta ei ole vähentänyt vakavia loukkaantumisia ja liikennekuolemia Norjassa juuri ollenkaan, olit heti messissä. Mielestäsi oli tärkeää ymmärtää nopeuden laskemisen negatiivisia vaikutuksia ja olit huolissasi että Suomen Eduskunnalle annetaan väärää tietoa kameravalvonnan vaikutuksesta.
Kun tutkimus ”Hastighetsspridning och trafiksäkerhet” teki havainnon että Potenssimallin ennusteiden virhemarginaali pienenee yksilötasolla käytettynä, sinä kinaat vastaan aivan sekopäisillä argumenteilla perustellen.
Eihän nyt vaan ole käynyt niin, että päätit tutkimusten luotettavuudesta sen mukaan, miten tulokset vastaavat mielipiteitäsi?
Kumppani: ”Onko sulla joku ajatusristiriita tuossa edellisessä vastauksessasi TeeCeelle? Ks. viimeinen TC-kommentti / vastauksesi.”
Meillä on 740 GLE:n kanssa jo vuosia jatkunut ajatusristiriita. Hän ei näe sitä mitä minä kirjoitan, hän näkee sen mitä OLETTAA minun kirjoittavan. Esimerkiksi kun toistelin vuosia mielipidettä että liikennesääntöjen noudattaminen lisää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, ja hän kinasi vastaan. Muistaakseni suunnilleen kahden ja puolen vuoden kinaamisen jälkeen hän sitten ensimmäisen kerran luki mitä kirjoitan ja huomasikin olevansa samaa mieltä.
Meillä oli samantapainen juttu tilannenopeudesta. Hän kirjoitteli vuosia siitä miten en ymmärrä tilannenopeuden tärkeyttä vaan luotan, että rajoituksen noudattaminen riittää. Kun hän ei uskonut vakuutteluitani, etsin hänelle kymmeniä tapauksia, joissa kerroin mielipiteeni tilannenopeuden tärkeydestä ja siitä, miten rajoitusten noudattaminen ei mielestäni riitä. Se hyöty tästä suururakasta oli, että hän ei ole sen jälkeen toistanut tuota väärää käsitystään mielipiteestäni. Mutta sikäli iso työ meni hukkaan, että hän ei näytä edes siitä älynneen, että tuollaiset asiat eivät toistu sattumalta, niihin on joku syy.
Seuraavassa pitkä lista esimerkkitapauksia. Ne eivät ole tärkeitä, ne vain osoittavat että näitä riittää paljon: yritin kerran ilmentää esimerkeillä miten sellaiset kuskit saattavat käyttäytyä liikenteessä, jotka arvostavat omia mielipiteitään enemmän kuin liikennesääntöjä. Yksi esimerkeistä oli keskiviivan vieressä ajaminen, koska eräs nimimerkki oli kertonut pitävänsä sitä hyvänä tapana vähentää vaarallisia ohituksia. 740 GLE kertoi että HÄN ei aja noin. Otin esimerkiksi ohituskaistan varaamisen moottoritiellä. Palstalla oli neuvottu tekemään niin, koska liikennesääntöjen mukaan ajaen jää jumiin ohitettavan taakse. 740 GLE kertoi miten ITSE ajaa tuossa tilanteessa. Otin esimerkiksi omien mielipiteitten mukaan ajamisesta ohitusten estelemisen turvaväliä lyhentämällä, koska eräs nimimerkki oli kertonut tekevänsä niin lisätäkseen turvallisuutta ja parantaakseen sujuvuutta. 740 GLE kertoili itsestään. Kerroin että omia mielipiteitään arvostava voi yrittää minimoida oman matka-aikansa riskeistä piittaamatta, koska olin lukenut erään nimimerkin sanovan tekevänsä niin. 740 GLE kertoi, ettei tee niin, koska se lisää keskikulutusta. Kerroin että liikennesääntöjä vain tarpeen (oman tarpeen) mukaan noudattava voi ohitella moottoripyöriä vaikka vastaan olisikin tulossa autoja, koska minulle on käynyt noin moottoripyöräillessä monta kertaa. 740 GLE pyysi minua lupaamaan, etten asennevammani vuoksi neuvoisi kenellekään yhtään mitään ajamiseen liittyvää. Sanoin että omat mielipiteensä liikennesääntöjen edelle asettava voi yrittää säästää suojateillä aikaa ajamalla niin, että jalankulkijat eivät uskalla tulla suojatielle. Tällä palstalla eräs hurja oli kertonut ajavansa noin hermostuttuaan odottelemaan että jalankulkijat menisivät yli. 740 GLE kertoili omasta stealth-ajostaan. Kun annoin esimerkiksi kuskin, joka päättää rattijuoppoudestaan sen perustella että tietää hallitsevansa autonsa pienessä kännissäkin, 740 GLE kertoi miten oli työntänyt moottoripyörää metrin kahden oluen jälkeen. Kerroin omilla säännöillään ajelevan voivan ajaa kahden parkkiruudun keskelle jotta autoon ei tulisi naarmuja, koska olin lukenut lehdestä erään kertoneen sen selitykseksi kun hänen autonsa oli bongattu kaksoisparkkeerattuna. 740 GLE antoi selvityksen omista keinoistaan välttää naarmuja parkkipaikoilla. Kerroin omilla säännöillään ajelevan voivan parkkeerata inva-ruutuun koska ne ovat yleensä kätevän lähellä kaupan ovia. Nimittäin juuri näin oli käynyt tuossa edellisessä kaksoisparkkeraustapauksessa. 740 GLE osasi poimia siitä oleellisen, ja moiti minua törkyturvaksi moisesta käytöksestä.
Ja uusia tapauksia tulee tasaiseen tahtiin. Oma suosikkini on se kun sanoin että hänen kannattaisi päästä oman napansa painovoimakentästä, eli miettiä liikennesääntöjen mitä niiden rikkominen saa aikaan liikenteen kannalta, eikä pohtia niitä hänen itsensä kannalta. Hän vastasi kertomalla painoindeksinsä olevan sama kuin armeijassa ollessaan. Tuo on varmaan jo jonkinlainen ennätys viestinnän epäonnistumisessa.
Aluksi tuo pointinvälttelykykynsä ihmetytti, mutta kun huomasin hänen muista kommenteistaan että nuo ohilaukaukset eivät johdu tyhmyydestä eivätkä ne ole tahallisia, aloin miettiä että mikä ne sitten saa aikaan. Eli tein sitä mitä hänen itsensä olisi pitänyt tehdä. Tämä oli yksi tekijöistä jotka lisäsivät kiinnostustani alitajunnan roolista ihmisen toiminnassa. Nyt minulla on ensimmäistä kertaa loogiselta kuulostava selitys tuolle sekoilulle: aiheesta poikkeamisien syynä on että 740 GLE välttelee alitajuisesti aiheita, joiden käsittely voisi osoittautua henkisesti raskaaksi.
Meillä kaikilla näkösignaali silmistä kulkeutuu lukiessa ensin siihen aivojen osaan missä toimii limbinen järjestelmä. Sillä on tärkeä rooli mm. tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Vain limbisen järjestelmän ”sensuurin” läpäisseet signaalit päätyvät aivokuoreen, jonka toimenkuvaan kuuluu looginen päättely. Niistä 11 miljoonasta bitistä informaatiota, jotka aistimme joka sekunti toimittavat aivoihin, pääsee tietoisen mielemme käsiteltäväksi vain noin 40 bittiä. Tiedon sensuroinnista päättää siis sama osasto, jossa majailevat tunteemme ja joka vastaa ikävien asioiden piilottelusta ja vanhojen tapojen säilyttämisestä. Tunnemme ennen kuin ehdimme analysoida. Tilanteen muuttaminen edellyttäisi oman päätöksenteon tietoista seuraamista, ja se taas vaatii motiivin, jota ei ole niin kauan kun antaa alitajunnan vapaasti syöttää ties mihin tähtääviä motiivejaan titoiselle puolelle. Evoluutio on rakentanut tehokkaan systeemin, jota ei ihan tuosta vaan päihitetä.
On tragikoomista, että juuri tämä aivojemme toimintatapa estää häntä hyväksymästä tätä aivojemme toimintatapaa faktaksi. Hän pitää koko asiasta puhumista turhana, joten odotettavissa on lisää hassuja aiheesta loikkimisia.
TeeCee “En etsi spontaaneita reaktioita vaan harkittua mielipidettä siitä, onko takaa tulevalla nopeammalla hyvää syytä odottaa kiinnisaatujen lisäävän nopeuttaan. Yhdistän spontaanisuuden ja tunteellisen reaktion liikenteestä puhuttaessa synonyymeiksi”
740 GLE: ”Tapasi mukaan kuvittelet saamasi vastauksen joksikin muuksi kuin mitä vastaus sanoo ja sen jälkeen syytät vastaajaa omasta harhaisesta tulkinnastasi.”
No katsotaan kuinka harhainen olen. Kysyin sinulta että tuleeko mieleesi miksi JEV2 haluaa edellä menevien kiihdyttävän nopeampien vauhtiin. Sinä vastasit että ”Tiedät kyllä stealth-ajon periaatteeni sopeuttaa omaa ajamista niin, ettei muiden tarvitse reagoida minun ajooni?”
Yritin uudelleen, kerroin että kysymykseni tarkoitus oli selvittää, mikä kuljettajan saa pitämään kiinni mielipiteestä, jonka perustelut hän tietää virheellisiksi. Asiantuntijoiden mukaan muiden vauhtiin kiihdyttäminen heikentää, ei paranna liikenneturvallisuutta. Vastasi kertoilemalla lisää omista ajotavoistasi. Missä kohdassa kommenttiasi piili vastaus kysymykseeni, että mikä saa kuljettajan pitämään kiinni mielipiteestä että muiden vauhtiin kannattaa kiihdyttää turvallisuussyistä, vaikka hän tietää asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että se huonontaa turvallisuutta?
740 GLE: ”Sivistyssanakirja / spontaani:
“1. itsestään syntyvä tai tapahtuva
2. tahaton, vaistomainen””
Tiedän mitä spontaani tarkoittaa. Tiedän myös että mielipiteet eivät synny itsestään, e vain tuntuu siltä. Ne itsestään syntyvältä näyttävät tulevat alitajunnasta. Ne ovat tahattomia, mutta minua kiinnostaa nimenomaan TARKOITUKSELLA muotoilemasi mielipiteet. Olen seuraillut vaistomaisia ja tahattomia mielipiteitäsi jo noin 10 vuoden ajalta, joten alan olla aika hyvin perillä mitä rataa ajatuksesi menevät kun niitä ohjaavat tunteet ja kymmeniä vuosi sitten opitut tavat. Nyt kaipaan harkittua mielipidettäsi siitä, mikä saa kuljettajan säilyttämään mielipiteitä, joiden tietää olevan faktojen vastaisia. Minulla on itselläni asiasta joku käsitys, joka perustuu nimenomaan harkintaan ja varta vasten tämän asian pohdiskelua varten esiin kaivamani tietoon. Olemme vertailleet tähän asti sinun tahattomia mielipiteitäsi minun tahallisiin mielipiteisiin, ja päätyneet loputtomiin naurettaviin kinoihin. Tämä on minun yritykseni nosta keskustelumme tasoa ja pyydän siihen sinun apuasi.
Koska tämä ketju käsittelee tapaa ajaa nopeudella ”rajoitus + jotain”, niin tuntui luontevalta kysyä tämän ilmiön vaikutusta nimenomaan nopeustottumuksiin. Koska kannamme mukanamme yksiä ja samoja aivoja kaikkialle, niin luonnollisesti käsittelemme kaikkia asioita samalla tavalla. Ajonopeuden yhteydessä ihmisten mielipiteiden ja todellisuuden räikeä ero on kuitenkin helposti osoitettavissa, joten haluan puhua tästä ilmiöstä nimenomaan sen yhteydessä.
740 GLE: ”Juuri sitä tarkoitin. Pyynnöstäsi kerroin autopilottiini ohjelmoimastani toiminnasta havahduttaa minut harkitsemaan muuttuvaa tilannetta. Ellet kestä saamaasi vastausta, ovat sen vääristelyn seuraukset omalla vastuullasi.”
Enkö minä kysyjänä ole kuitenkin oikeutettu päättämään mitä kysyn? En löydä kirjoituksistani pyyntöä kuvauksesta siitä miten säädät autopilottiasi. Minulla ei ole siihen mitään motiivia, päinvastoin, minulla on kova halu olla kuulematta arviolta kolmattakymmenettä kuvausta siitä miten säädät autopilottiasi, koska minusta tuntuu että kynteni irtoavat niitä lukiessa. Mutta jos sinä löysit sellaisen pyynnön puheistani, niin unohda se. Tarkoitukseni ei ollut saada vaistomaista kuvausta ajotavoistasi, yritän saada tietoa harkinnasta joka johti ajotapoihin joista olet kertonut. Ja nimenomaan haluan tietoa niiden ajotapojesi taustoista, joiden tiedät asiantuntijoiden mukaan olevan haitaksi liikenneturvallisuudelle.
Etsiessäni vastauksestasi asioita joita sanoit siellä olevan, huomasin minulta unohtuneen kommentoida kirjoitustasi ”Tavoittaessani toisen en todellakaan osaa kuvitella tapausta, jossa toivoisin edelläni ajavan nostavan nopeuttaan.”
Moitit minun ajotapaani haitata mieluummin liikenteen sujuvuutta kuin nostaa nopeuttani ylinopeutta ajavien vuoksi. Sanot Herbertille että hän tekee vakavan virheen kun ei tee samoin. Itse olet sanonut nostavasi nopeuttasi tuossa tapauksessa. Ja nyt et yhtä äkkiä osaa edes kuvitella tilannetta, jossa toivoisit edellä ajavan nostavan nopeuttaan takaa tulevan vuoksi.
TeeCee: ”Minä en luota pätkääkään kuskin omaan harkintaan ratin takana. Ajaessa ihmisen aivot menevät aika äkkiä ”cruiselle”, jolloin ajamista koskevat päätökset tekee alitajunta, joka ei edes kykene harkitsemaan. Se vain noudattaa oppimaansa kaavaa ja reagoi tunteella, ei logiikalla.”
740 GLE: ”Myös sinä ajat suurelta osin autopilotilla.”
Kyllä, KAIKKI ajavat suurimman osan ajasta alitajunnan ohjaamana. Tämä on pääargumenttini mielipiteelle, että kuskien pitäisi ohjelmoida alitajuntaansa ohje noudattaa liikennesääntöjä. Jos sinne ei ohjelmoi tietoisesti mitään, tai jos sinne ohjelmoi käskyn noudattaa liikennesääntöjä tilanteeseen soveltaen, niin käytännössä ohjelmoi itselleen tavan rikkoa liikennesääntöjä heti kun, autopilotti napsahtaa päälle, eli useimmiten.
Tämä oli sinun mielestäsi huono mielipide. Sinun mukaasi "Aina" ja "ei koskaan" ovat liian ehdottomia termejä insinöörimäiselle ajattelutavallesi. Fakta nyt kuitenkin on, ainakin minun tietääkseni, että alitajuntamme ei osaa päätellä, sen kannalta asiat joko on tai ei ole. Olen ohjelmoinut autopilottini tämän tiedon mukaisesti, ymmärsi sinun insinöörin aivosi tätä tai ei.
Mistä saankin aasinsillan siirtyä takaisin aiheeseen ”mielipide ja faktat”. Oletko tarkistanut mitä olen sanonut alitajunnan kyvystä harkita tilanteen mukaan milloin on parempi rikkoa liikennesääntöjä kuin noudattaa niitä? Jos et ole niin tarkista, ettei tarvitse siitäkin kinata. Kun olet tarkistanut, niin palataan puhumaan siitä, mitä autopilottiin kannattaa ohjelmoida liikennesääntöjen, myös nopeusrajoituksen, noudattamisesta.
740 GLE: ”Se on meidän keinomme säilyttää tarkkaavaisuutemme, koska muuten informaatiotulva väsyttää meidät erittäin nopeasti.
Sinä olet ottanut asioista selvää. Tuon selityksen aivojemme toimintatavalle minäkin olen lukenut. Aivojemme tiedostava puoli ei pysty käsittelemään kuin 0,0004 % aistien aivoille tuottamasta informaatiosta, joten emme pysty tiedostamaan saamaamme informaatiota vaikka kuinka keskittyisimme, mutta yrityskin väsyttäisi aivot aika pian.
740 GLE: ”Tämä asettaa omat vaatimuksensa autopilotin ohjelmoinnille. Ihmettelen itse, kuinka eräs vakiokirjoittaja kertoo rajoitusten mukaisen etenemisen unettavan tylsäksi. Tekemistä nimittäin riittää, ellei hyväksy ratin takana matkustamista.”
Alitajunnan ohjelmoinnista sellainen mielenkiintoinen asia, että olen useammassa lähteessä nähnyt maininnan, että alitajunta ei ymmärrä sanaa ”ei”. Ei esimerkiksi kannata päättää että ”ei enää rasvaista ruokaa” vaan kannatta iskostaa alitajuntaan komento ”lisää terveellistä ruokaa”. En tiedä kuinka tieteellisellä pohjalla tuo on.
Olen ihmetellyt ääneenkin samaa kuin sinä: miten voi pitkästyä jos oikeasti ajaa autoaan eikä vain matkusta ratti sylissä. Tosin tämä vakiokirjoittaja johon viittaat, on varmaankin sama, joka kertoi oman diagnoosinsa olevan, että hänellä on AD/HD. Hän varmaan pitkästyisi vuoristoradassakin.
Olen kysellyt myös häneltä siitä, mitä hän tietää omista motiiveistaan. Hänellä on omasta mielestään ominaisuus joka saa monet liikenneasiat näyttämään hänen silmissään erilaisilta kuin miltä ne näyttäisivät hänestä ilman AD/HD:ta. Tämä ei kuitenkaan näy hänen mielipiteissään. Kommenttien perusteella koko maan liikenne pitäisi muuttaa sellaiseksi, että se näyttäisi loogiselta hänen tavallaan ajattelevan silmissä. AD/HD:n oireisiin kuuluu mm. järjestyksen ymmärtämisen, suunnittelukyvyn ja ongelmanratkaisun heikkoutta sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä. He ajavat keskimääräistä useammin erityisesti henkilövahinkoon johtavia kolareita, koska ylinopeus on heille tyypillistä. Se haittaa tarkkaavaisuutta, heikentää häiriönsietokykyä, heillä on havaittu vaikeuksia oman ajokykynsä todenmukaisessa arvioinnissa. Mutta se ei vaikuta mitenkään älyyn, joten luulisi että hän älyäisi, ettei hänen mielestään ihanteellinen liikenne todennäköisesti olisi ihanteellinen useimpien muiden kannalta. Tällaista oivallusta en ole havainnut, joten päättelin että hänellä on taustalla vaikuttamassa aika vahvoja motivaatioita.
Jos nyt olen samassa henkilössä, niin hän sanoi aikoinaan että ylinopeutta vastustetaan ihan suotta koska maltillisesta ja vastuullisesta ylinopeudesta ei ole haittaa. Kun vaan seuraa tilanteita ja pitää aistit virkeinä, niin 10-30 km/h ylinopeus on OK. Tästä sinä sanoit olevasi samaa mieltä.
Tosin sinulla ei varmaan silloinkaan riittänyt kiinnostusta lukea kuin ne kohdat jotka sopivat omiin mielipiteisiisi, todennäköisesti et tiedostanut millaisen mielipiteen tulit allekirjoittaneeksi.
TeeCee: Kyllä, KAIKKI ajavat suurimman osan ajasta alitajunnan ohjaamana. Tämä on pääargumenttini mielipiteelle, että kuskien pitäisi ohjelmoida alitajuntaansa ohje noudattaa liikennesääntöjä.
Katsos vaan, ja minä kun luulin alitajunnan eli piilotajunnan mielemme tiedostamattomasi osaksi, jota emme edes pysty itse tietoisesti tutkimaan tai ohjaamaan? Alitajuntamme varmasti vaikuttaa motiiveihimme, mutta olen silti maallikkona sitä mieltä, että alitajunnassa ja psykoanalyysissä selvästikin merkittävää uutta löydettyään Sigmund Freud unohti tietoisen valinnan merkityksen. Sateenvarjon mukana kantaminen voi heijastaa alitajuisia seksuaalisia tarpeitamme, mutta sateenvarjon turvin pysyy myös kuivempana. Ulkopuolisen lisäksi jopa itse on vaikea analysoida omia vaikuttimiaan luotettavasti. Juuri siksi siksi alitajunta onkin niin kuvaava termi.
Minä lähestyn asiaa eri periaatteella. Alitajuntaani en saa pois päältä, eikä ole tarpeenkaan, koska opettelen valmiit toimintamallit. Eli alitajunnan, josta meistä kumpikaan ei ole tietoinen, sijasta ohjelmoin toimintamallit eri tilanteisiin. Tätä proseduurikirjastoa tarkoitan autopilotilla.
Ja kuten tiedät, se vaatii tulkintaa, joten pelkkä "noudatan aina sääntöjä" ei riitä. Pitää myös ohjelmoida autopilottiin se, mitä sääntöjen noudattamisella tarkoitettaa. Tahto noudattaa sääntöjä ei riitä, ellei tiedä missä kohdassa kääntymistä TLL 11 alkaa, kuinka monta senttimetriä on TLL 12§ välittömästi keskiviivan oikealla puolella ja missä kohdassa kääntymisen jälkeen TLL 12§ päättyy ja TLL 9§ alkaa. Minulla on selkeä periaate vain tuosta viimeisestä, muut joudun improvisoimaan.
TeeCee: Alitajunnan ohjelmoinnista sellainen mielenkiintoinen asia, että olen useammassa lähteessä nähnyt maininnan, että alitajunta ei ymmärrä sanaa ”ei”. Ei esimerkiksi kannata päättää että ”ei enää rasvaista ruokaa” vaan kannatta iskostaa alitajuntaan komento ”lisää terveellistä ruokaa”. En tiedä kuinka tieteellisellä pohjalla tuo on.
Aivan, juuri tässä havainnollistuu se, ettei tieto motivoi ihmistä. "Älkää tehkö kuten minä teen, vaan kuten minä sanon", on asian suomenkielinen ilmentymä.
Se on silti hyvin helppo hoitaa liikenteessä ohjelmoimalla autopilottinsa proseduurikirjasto haluamallaan tavalla. Jopa vaikeana pitämäsi opitun proseduurin uudelleenohjelmointi on paljon helpompaa kuin väärin opitun motorisen suorituksen rikkominen ja oikean tavan oppiminen alusta asti vaikkapa vapaauinnin käsivedon korjaamiseksi. Molempien korjausten edellytys on silti virheen havaitseminen. Sitähän tässäkin keskustelussa ajetaan takaa.
Esimerkkinä uudelleenohjelmoinnista annoin jo aikoja sitten oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa liikennevalot, joissa käänsin yleisen virheellisen ajatustavan "vieläkö ehdin mennä" oikeaan muotoon "vieläkö ehdin pysähtyä".
TeeCee: Kun vaan seuraa tilanteita ja pitää aistit virkeinä, niin 10-30 km/h ylinopeus on OK. Tästä sinä sanoit olevasi samaa mieltä.
Tosin sinulla ei varmaan silloinkaan riittänyt kiinnostusta lukea kuin ne kohdat jotka sopivat omiin mielipiteisiisi, todennäköisesti et tiedostanut millaisen mielipiteen tulit allekirjoittaneeksi.
Välillä tulee huteja, kun en jaksa analysoida kaikkea näppäimistöltäsi tulevaa tekstiä.
Aistien virkeinä pitäminen ei kuulosta minun jutultani, koska en usko aistien pitämiseen virkeinä kovin pitkään. Kokemuksesta pidän parempana mahdollisuutena tunnistaa väsymyksen merkit omassa ajamisessani ennen kuin tuntee itsenä väsyneeksi ja ennen kuin auto ehdottaa kahvikuppia. Ihmisen tuntijana tiedät itsekin, että väsymys johtaa väistämättä tarkkuuden heikentymiseen ja virhesaldon kasvuun. Sen seuraukset omassa ajamisessaan on mahdollista tunnistaa pikku harjoittelulla.
Mutta jos saan kirjoittaa yllä olevan tekstin omalla tavallani, olen yhä sitä mieltä, että 10 - 30 km/h ylinopeus on hyvinkin turvallisesti mahdollinen, enkä olisi siitä oikein valitussa paikassa lainkaan huolissani matkustajana, JOS KAIKKI MUU ON KUNNOSSA, eikä kyse ole moniongelmaisen tapauksen yhdestä riskimittarista. Eikä se edellytä huippukuljettajaa hienolla autolla, vaan tilanteen ymmärrystä. Itselläni tulee mieleen kuivalla hiljaisella muuten remontin jälkeen valmiilla moottoritellä puuttuvien kaistamaalausten vuoksi vallitseva 80 km/h, lentokoneiden varalaskupaikka tai satasen tie, josta yli 90% liikenteestä on poistettu ja kevyt liikenne kokonaan ja samalla pudotettu rajoitus 100 - 60.
Kumpi tahansa meistä osaa ajaa nuo tilanteet ilman osumia, jos saamme itse valita sen paikan huolella.
Se on sitten eri asia, että sinä et voi tuota käytännössä toteuttaa kolarin ja minä sakon pelosta, joten tilanne on teoreettinen. Esitän evidenssinäni systemaattisesta puuttumiskynnyksen alapuolella pysyttelystä yli miljoonaan km ja alun neljättäkymmenen vuoden sakottoman ajohistorian, j
Mutta jos tosiaan esität sitaatin, jossa kerron itse ajavani noin paljon yli rajoituksen, sitten joudun katumaan joko tekstiäni tai ajotapaani? On kaksi eri asiaa ymmärtää niin tapahtuvan, varautua siihen tai tehdä sama itse.
TeeCee: Kuvittele omia reaktioitasi jos löytäisit keskustelupalstalta henkilön joka on päättänyt autojen valomääräyksistä. Perustelet hänelle pitävästi kohdat joissa hän on sössinyt. Hän myöntää sössineensä. Minkä myönnettyään hän jatkaisi sillä mielipiteellä, että määräyksiä ei pidä muuttaa. Eikö sinuakin kiinnostaisi tuossa tilanteessa enemmän miksi hän toimii noin, kuin kinaaminen jostain luksimääristä? Minusta tuntuu nyt samalta kuin sinusta tuntuisi tuossa tilanteessa.
Otan osaa ja tarjoan selviytymiskeinon.
Minä todella kävin aikanaan tuon keskustelun niiden kansanedustajien kanssa, jotka jaksoivat vastata kuvien kera perustelemaani lain epäkohtaan. Kyllä sieltä tuli juuri tämä myös omalla alallani tuttu vastenmielinen "minkä piirsin, sen piirsin" -asenne. Onneksi sentään silloinen Liikenneministeri (kiitokset Anulle!) kuunteli, sain sanotuksi asiani ja annoin linkit tarkistettavaksi, ettei jää mielipiteeni varaan. Ei se korjaus mennyt kuten olin kuvitellut. Referenssilukujen maksimia sentään korotettiin juuri sen verran, ettei se käytännössä rankaise pahasti nelivalojärjestelmällä toteutettuja autoja, vaikka mittaustapa on edelleenkin aika susi. Mutta nyt Rouvan auto on katsastettu samoilla valoilla jo monta kertaa ilman selittelyjä, koska headroomia on enemmän niille kaukovaloille, joiden valovoima mitataan lähivalon kanssa molempien yhteisestä valomaksimista.
Hölmön mittaustavan olen sen jälkeen huonon mittausspeksin taitavasti blueprintanneiden suunnittelijoiden tuella hyödyntänyt omassa nykyisessä autossani, jossa kaukovalojen valomäärä referenssiluvun mukaan kuvitellusti pienenee 20% kun valotehoa todellisuudessa lisätään 440% vaihtamalla halogeenipolttimoiden tilalle xenonit.
Tämä menestystarina ei tietenkään sinua helpota, mutta sen lisäksi olen yrittänyt muuttaa muutamia muitakin juttuja juuri kuvaamallasi seurauksella. Töissä on sangen helppoa tulla "suuremman prioriteetin tarpeen" yliajamaksi omassa pienessä projektissaan. Kokonaisuus ei ole minun vastuullani, joten kun olen huoleni kertonut ja pyyntöni perustellut, sen pyynnön kieltäjä ottaa vastuun seurauksista. Pelkkä EVVK on paljon vaikeampi käsitellä, koska oman asiansa lisäksi kokee helposti myös itsensä nollatuksi.
Siihenkin voi opetella tietoisen hallintamekanismin, joka tunnetaan sanontana "älä mieti kenraalin murheita". Mieltä painavista asioista katsotaan voiko niihin vaikuttaa itse, ja jos voi, tehdään voitava. Ellei mitään ole tehtävissä, niistä tehdään omalta kannalta "kenraalin murheita", joilla ei minun kannata itseäni vaivata.
En ihmettele, jos sinusta tuntuu tuolta. Muista silti, että se on usein molemminpuolista ja epäilen että merkittävä osa ristiriidastamme on yhteensopimatonta kommunikaatiota. Olisin oikein kiinnostunut ottamaan sinut matkustajaksi ja kuulemaan ajamisestani tekemäsi raportti parannuskohteista?
Nyt lue TeeCee tämä varovasti, saatat järkyttyä paatuneen rikollisen avattua silmänsä. Ainakin toisen :-)
TeeCee:Et vastannut postiin jossa väitettiin 3-6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta.
Meikäläisen korrelaatiovirhe. Kirjoitat niin paljon, että en jaksa lukea ja analysoida kaikkea. Silti piti vaan vastata, kun tekstisi triggasi avainsanoihini.
Suosikkiteemani löydettyäni vastasin (luulemaani väitteeseen, jonka olet minulle kyllä aiemmin esittänyt), että nuo pienet ylinopeudet aiheuttavat ohituksia. Kokemuksesta tiedän, että eivät aiheuta. 3 - 6 km/h yli tikkarin kun on tyhjää nokan edessä on eri päätös kuin ohitus jonkun tavoittamisen jälkeen. Minulle tuo ylärajakin on vaarallisen paljon, koska on ihan puuttumiskynnyksen rajoilla.
TeeCee: Kysyin että mikä sitä turvallisuutta hänen mielestään huonontaa silloin kun joku ajaa hiljempaa. Keneen ne hitaammat törmäilevät?
Yllä olevan omaan vastaukseeni nojautuen, en usko, että mikään. Oma tapani on ollut häiveajo, jonka nojalla pyrin liikkumaan siten, ettei muiden tarvitse säätää omaa ajoaan minut tavoitettuuan.
Eli perusteluni annoin, kun sitä kysyit. Se, onko tuossa perustelussa kaikissa tilanteissa järkeä vai ei on kokonaan toinen juttu. Häiveajoni tarkoitus on kyllä hyvä, ja se on edelleen useissa tilanteissa oikea periaate, koska olisi vaarallista luottaa siihen, että muut reagoivat minuun jollain tavalla. Parempi kuin ei odota mitään. Mutta jos tämä olisi oikea tapa toisen tavoittaessa minut, sitten joutuisin perustelemaan miksi en aja pyörää samalla tavoin. Siihen en ala, koska häiritsevän lähelle taakse ohitusta kyttäilemään tuleva ei minun pyöräni takana pitkään vanhene!
Nyt onkin hyvä kysymys, miksi odotan niin käyvän autoni takana?
Ja sitä voisi vähän miettiäkin. Nimittäin aiemmasta kertomuksestani en voi pyristellä irti, koska prosessikirjastomallini vuoksi peilaan näitä juttuja todellisten tapausten kautta. Myös aiempi esimerkkitilanteeni Kasitieltä, jossa mielestäni tosiaan onnistuin vähentämään ohituksia omalla kohdallani on havaintoa todellisesta liikenteestä. Ja kaikki nämä autolla.
Kypärä päähän ja pelisääntöni vaihtuvat samoiksi, jotka olen lapsilleni moottoripyörän kanssa opettanut: ellei takaa tuleva jää omasta mielestä (muilta ei kysytä!) riittävälle etäisyydelle, se heitetään ohi heti ensimmäisessä tilanteessa. Ryhmänä lomareissua ajettaessa ei tarvitse välittää edellä ajavasta ryhmän jäsenestä, koska hän tekee samoin. Ja ihan oikeasti, ei meidän kohdalle jonoja kertynyt edes silloin, kun mukana oli noin Rahtari-80 kulkeva kevari.
Eli pelkään pahoin, että vaikka autolla ajotapani on todellinen, en pysty sitä perustelemaan ja siksi joudun sen muuttamaan. Auton ajaminen pyörän tavoin tulee kuukauden muutosteemaksi saman tien, vaikkei edellinenkään poisopittava huono tapa ole vielä niin varmasti kaalissa, että se toimisi edes väsymysindikaattorina, kun tahtoo trigata jo ensimmäisessä risteyksessä kotoa lähtiessä :-(
TeeCee:Et vastannut postiin jossa väitettiin 3-6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta.
740GLE: Kokemuksesta tiedän, että eivät aiheuta. 3 – 6 km/h yli tikkarin kun on tyhjää nokan edessä on eri päätös kuin ohitus jonkun tavoittamisen jälkeen.
Edelleen: minusta TeeCeen kirjoitus tarkoitti syntyviä ohitustarpeita yleisellä tasolla liikenteessä. Joten edelleen: minusta sinun vastauksesi voisi olla joko oman toimintasi mukaista eli oma kokemuksesi omasta ajostasi, mutta myös yleistä havainnointia? Mutta kun en tiedä varmasti, niin tarkennatko, kiitos. Olen ihmetellyt tätä aiemminkin, mutta en ole huomannut selvää vastausta. Kokemukset eroavat meillä kuitenkin, jos yleisesti keskustellaan. Mistäs luulet peräpeilissä roikkumiskeskustelut myös johtuvan, ellei näistäkin tilanteista, kun saavutetaan nopeuserolla x?
Ja heti perään kommenttini (yleisellä tasolla liikenteestä), että on ihan sama millä nopeudella edellä ajava saavutetaan (HUOM! sinut poislukien, kun tyydyt edellä ajavan nopeuteen sen helpommin mitä vähemmän nopeuseroa on?), niin se aiheuttaa ohitustarpeen. Sitä vaan näkee liikenteessä eri tavoin.
Sitten tullaan semantiikkaan päätöksestä: kun on saavuttanut, niin mielestäni hyvin yleisesti noissa tilanteissä kuskeilla näyttää syntyvän päätös ohittaakin, että "matelijasta" pääsee ohi. Toteutuksen mahdollisuudet vaihtelevat muusta liikenteestä riippuen, samoin toteutuksen tavat. Tehdään päätös ja odotetaan pidempään, tai lyhyemmän ajan, että päästään "tositoimiin".
Ohitustarpeen synnyttämä päätös on sitä helpompi, mitä enemmän sitä tyhjää on ohitettavan nokan edessä taas tiedossa - tarvehan suorastaan korostuu, kun sitä tyhjää ihanuutta olisi edessä! Sitten (eri tavoin suoritetun) ohituksen jälkeen on kiva palata vaikkapa 3 – 6 km/h nopeuseroon. Kaikkihan on nopeuseroa, kun se on "+ jotakin" edellä ajavaan. Tikkarinopeus ei edes ole merkittävä tekijä selvästikään, vaan nopeuserot sellaisenaan saavutettavan ja saavuttajan välillä.
Vielä kun hienosäädetään, niin tarpeista tai niiden hillitsemisestäkin saataisiin varmaan keskustelua taas, kun mietitään siltä kannalta, ohitellaanko jonopuikkelehtimalla viikonloppuruuhkassa, jossa nopeuserot voivat olla vielä pienemmät kuin 3-6 km/h ohitusten välillä. Vai onko edessä tosiaan tyhjää täynnä oleva tie ja 1 hikinen ohitettava, joka nyt vaan ajaa x km/h hitaammin kuin esimerkkikuski itse ajaa. Kenelle syntyy helpommin ymmärrystä, ei liene vaikea arvata.
JEV2: ”U-käyrä pohjautuu todelliseen onnettomuusdataan, joten se on sellaisenaan jo validi.”
Olihan data tietenkin todellisuudesta peräisin, mutta siitä ei voinut päätellä sitä mitä Cirillon tutkimuksessa pääteltiin.
Tutkimuksesta Hastighetsspridning och trafiksäkerhet : ”The literature review shows that several studies during the 1960s and 1970s that analysed individual risks in relation to the choice of speed showed a U-shaped relationship between speed and accident risk. More recent studies suggest that the relationship is rather monotonically increasing where the slope becomes steeper for higher speeds. This means that there is an increased risk of being involved in an accident for higher speeds. However, there is no overall increased risk if you drive slower than the average speed on the road.”
Samassa tutkimuksessa on paljon lisää samantapaista tietoa, lue ihmeessä. Ja lisää löytyy, aika monessa tutkimuksessa näyttää olevan alussa lyhyt katsaus historiaan, ja monessa kerrataan mitkä virheet johtivat U-käyrään.
.
JEV2: ” Onko validointi jotenkin outo sana sinulle?”
On, kuulin siitä vasta sinulta. Sen jälkeen olen seurannut missä tämä sana esiintyy ja huomasin esimerkiksi että tuossa tutkimuksessa Hastighetsspridning och trafiksäkerhet mainitaan Potenssimallista, että ”Modellen har validerats av TÖI”. Se tarkoittaa nähtävästi jonkinlaista varmistamista, että tutkimus on tehty tieteellisen työn kriteerit täyttäen.
Monestako sinun mielipiteesi lähteeksi mainitsemasta tutkimuksesta on tehty validointi?
740 GLE: ”Ei, vaan aivot lentävät narikkaan kun yritetään keksiä epätodellisia ongelmia pienistä nopeuseroista. Vastasin postiin, jossa väitettiin 3 – 6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta.”
Et vastannut postiin jossa väitettiin 3-6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta. Vastasit postiin jossa utelin JEV2:lta syytä mielipiteeseen, että kiinni ajettujen pitäisi nostaa vauhtiaan turvallisuussyistä. Kysyin että mikä sitä turvallisuutta hänen mielestään huonontaa silloin kun joku ajaa hiljempaa. Keneen ne hitaammat törmäilevät? En puhunut mitään hitaampien ja nopeampien nopeuseroista, vaan kysyin, että mahtaisiko hänen mielipiteeseensä, että hitaampien pitäisi lisätä vauhtia se, että hänellä itsellään on tapana ajaa 3-6 km/h ylinopeutta. Mitä nopeammin ajaa, sitä useammin saa kiinni itseään hitaampia, ja sitä todennäköisempää on, että kokee tarpeelliseksi ohittaa. Ehkä tuo on hänen todellinen syynsä mielipiteelle, että hitaampien pitäisi nosta nopeuttaan.
Turvallisuus se todellinen syy ei ainakaan ole, koska hän on kuullut että muiden vauhtiin kiihdyttäminen ei paranna sitä. Minua kiehtoo seurata miten ihminen voi samaan aikaan sekä tietää jonkin asian että olla siitä tietämätön.
Anteeksi, jos korreloin pikasilmäilyn seurauksena vastaukset väärin. Pointtini oli, että ohituksen ratkaiseva tekijä ei ole nopeus, jolla edellä ajava on saavutettu, vaan nopeus, jota ohittajakandidaatti on enimmillään valmis käyttämään.
Minun pointtini on, että yleisesti näyttäisi enemmänkin siltä, että mennään ohi, kun kerran on saavutettu. Ja ns. heti sopivan tilaisuuden tullen. Edellä mennään hitaammin, se riittää.
Jos on saavuttanut edellä ajavan 10-20 km/h erolla, niin miksi ei käyttäisi samaa ohittaakseen ihan helpostikin. Ei vaadi kummostakaan rakoa liikenteessä. Ja jos on saavuttanut 3-6 km/h nopeuserolla, niin monet ovat valmiita ohituksen ajaksi nostamaan isommaksi nopeuseron päästäkseen saavutetun ohi. Ihan vaan voidakseen palata pitämään sitä vähän pienempää nopeuseroa.
Koska se pienempikin on joskus "parempi". Miksi? No siihen on tyhjentävästi vaikea vastata, mutta ilmeisesti riittää, että edellä mennään "mitä-lie-alinopeutta", johon ei haluta tyytyä. Tämän ohitustarpeen (se ei vielä tarkoita ohituksen toteuttamista, heti ainakaan) voi ehkä parhaiten päätellä siitä, kuinka lähellä edellä ajavaa tämä saavuttanut kuski ajaa.
Mitä lähempänä, sen todennäköisimmin edellä ajava riipii. Ja ilmeisimmin riippumatta siitä, oliko nopeusero pieni vai isompi alunperin. 740GLE jättää aina huiman mittaiset turvavälit ja tiputtaa tempomatin pienemmälle, jos näyttää että peräpeiliä alkaa tulla vastaan. Ihan hienoa. Sieltä kauempaa ohittaakseen pitää tietysti kelata aina enemmän nopeutta, tai varata pidempi ohitusmatka ja se tietenkin rauhoittaa häntä ohittamasta, ei moitteen sanaa siihenkään. Mutta miten hän toimii, kun aina ei kuitenkaan tyydytä se tilanne, että pitää napsutella cruiseviikseä?
Mutta nyt keskustellaan tosiaan yleisistä liikenteen havainnoista paremminkin, ei hänen yksilösuorituksestaan. Jostakin ne perässäroikkumiskeskustelutkin syntyy, ehkä juuri näistä tilanteista - saavutetaan ja pitäis vaan päästä ohi?
740 GLE: ”Anteeksi, jos korreloin pikasilmäilyn seurauksena vastaukset väärin. Pointtini oli, että ohituksen ratkaiseva tekijä ei ole nopeus, jolla edellä ajava on saavutettu, vaan nopeus, jota ohittajakandidaatti on enimmillään valmis käyttämään.”
Siinä kommentissani johon vastasit, taas ei ollut väliä millaista ylinopeutta JEV2 ajaa. Sen tarkoitus oli kaivaa esiin todellinen syy siihen, miksi JEV2:n mielestä hitaampien pitäisi kiihdyttää takaa tulevien vauhtiin. Hän tietää että asiantuntijoiden mukaan tuo vauhdin lisäys huonontaa, ei paranna, turvallisuutta, joten hänellä täytyy olla joku muu syy.
Yritin purkaa asiaa helpommin käsiteltäviin osiin kyselemällä häneltä, että keihin ne vaarallisen hitaasti ajavat sitten hänen mielestään törmäilevät. Arvelin että he tuskin törmäilevät toisiinsa, joten todennäköisesti JEV2 tarkoitti että törmäykset tapahtuvat hitaampien ja takaa tulevien nopeampien kesken. Jos hän tarkoittaa tätä, niin siitä seuraa mielestäni aiheellinen kysymys: miksi hän säätää cruisensa tarkoituksella ylinopeudelle, jos hän on huolissaan häntä hitaampien aiheuttamasta riskistä?
Tuon asian kannalta ei ole väliä mikä hänen ylinopeutensa on, oleellista on että kaikilla ylinopeuksilla hän lisää omaa todennäköisyyttään saada kiinni hitaampiaan, ja hän lisää tuota todennäköisyyttä tarkoituksella ja tavalla, joka on kuljettajilta lailla kielletty. Silti hän vaatii että ne hitaammat korjaisivat hänen tahallisen laittoman tekonsa seuraukset.
Minunkin mielestäni hitaampien pitää tehdä voitavaansa tuossa tilanteessa, mutta kun tässä kuitenkin ollaan keskustelupalstalla, niin haluaisin keskustella noin ajattelevan kanssa niistä syistä, joiden vuoksi hänen mielestään se on se toinen osapuoli jonka pitäisi muuttaa ajotapaansa eikä hän. Kiinnostaa myös että miksi hän käyttää tuon mielipiteensä perusteluna syytä, jonka tietää asiantuntijoiden mukaan olevan perätön.
Minusta tuo on mielenkiintoisempi aihe kuin se, että mikä nopeusero kenellekin riittää syyksi aloittaa ohitus.
TeeCee: ”Minä päädyin kyselemään tuota siksi, että jos asettaa aina cruisensa 3-6 km/h ylinopeudelle, niin päätyy jatkuvasti jonkun taakse, mikä kuulostaa hyvältä motiivilta ohjeistaa hitaampia lisäämään vauhtia kun taakse ilmestyy nopeampia. Tuleeko sinulle mieleen muita hyviä syitä moittia hitaammin ajavia siitä etteivät nämä aja kovempaa?”
740 GLE: ”Miten niin MUITA syitä, kun ei tuo ylläolevakaan ole mikään syy? Tiedät kyllä stealth-ajon periaatteeni sopeuttaa omaa ajamista niin, ettei muiden tarvitse reagoida minun ajooni?”
Olen samaa mieltä, ei se minunkaan mielestäni ole hyvä syy. Mutta en puhu ohittamisesta, ylinopeudesta tai reagoimisista muihin tai vastaavista. Minusta niistä on turha puhua, minkä mielestäni todistaa historiakatsaus mihin tahansa liikenneaiheiseen palstaan. Jauhetaan lillukanvarsista kukin oman poteroonsa kaivautuneena eikä puhuta siitä, onko siinä poterossa järkevää kuolla saappat jalassa vakaumuksensa puolesta. Vai kannattaisiko tulla montustaan ylös, paljastaa korttinsa avoimesti muiden ja etenkin itsensä nähtäville, verrata niiden korttien sisältöä tunnettuihin tosiasioihin ja sen jälkeen kirjoittaa uudellen ne kortit, joissa on väärää tietoa.
Minun mielestäni kannattaisi, ja siksi olen siirtänyt mielenkiintoani asioihin, jotka aiheuttavat palstakinojen lisäksi myös kaiken sen, mitä kuskit, myös minä, tekevät ja ajattelevat. JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus. Yritän haarukoida miksi hän on tätä mieltä. Oletan, että mikä hänen syynsä tähän onkin, niin se syy on hänen mielestään hyvä. Sillä ei ole nyt väliä onko e syy hyvä jonkun toisen mielestä, siitä puhuminen vain vaikeuttaa sen selvittämistä, miksi syy on hyvä JEV2:n mielestä.
Jätetään pois tuo ”muita”-sana jos se estää sinua ajattelemasta varsinaista asiaa: tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi? Turvallisuus ei kelpaa syyksi, ellet samalla osoita asiantuntijoiden mielipidettä siitä asiasta vääräksi.
Kumppani: Ja jos on saavuttanut 3-6 km/h nopeuserolla, niin monet ovat valmiita ohituksen ajaksi nostamaan isommaksi nopeuseron
Aivan. Edelläajavan tavoittaminen ei siis ole ohituspäätös, vaikka moni varmaan onkin ohjelmoinut autopilottinsa sikäli väärin, ettei hoksaa uuden tilanteen vaativan uuden harkinnan.
TeeCee: tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi?
Kysymyksessä on useita puolia, joista vastaan spontaanisti mieleeni tuleviin, koska ymmärsin sinun etsivän juuri tätä luontaista reaktiota?
Tavoittaessani toisen en todellakaan osaa kuvitella tapausta, jossa toivoisin edelläni ajavan nostavan nopeuttaan. Minulla saattaa olla keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää hitautta vaativia syitä, joten turha siitä on sauhuta. Itse hitaammin ajaessani en suostu keräämään jonoja, koska jossain vaiheessa joku hirven aivoilla ajava on mielestään odottanut riittävän kauan ja menee joka tapauksessa aikansa katseltuaan kuin hirvi tien yli. Sellainen ohittaja on vaaraksi jonossa edellään ajaville, joten heitän takaa tulevat ohitseni aika vilkkaasti. Pyörällä tämä vielä korostuu, koska lähellä takana ajava on suurempi riski minulle. Epävarmasti, ilman näkyvää syytä poikkeuksellisen hitaasti tai ohituksia blokaten ajava triggaa korostetun hätäuloskäynnin etsinnän, koska edellä menevä saattaa olla minulle tuntemattoman pilven reunalla.
Toisen tavoittaessa minut valitsen tilanteen mukaan. Jos arvioin ohituksen tapahtuvan joka tapauksessa, teen sen mahdollisimman helpoksi. Muutaman km/h nopeuserolla tavoittavan olen kertonutkin "ottavani kiinni" päästämällä hänet niin lähelle, että hän alkaa reagoida minun nopeuteeni. Hänen alkaessa hidastaa, napsuttelen yksi kerrallaan pari napsua lisää tähdäten taakseni sopivan turvavälin. Jatkossa sitten rajoitusten ja muiden esteiden noutataminen pitää mennä täsmällisesti, ennustettavasti ja ripeästi, ettei takana tule yhtään odottelemisen makuinen olo. Hyvin pelaten saan 10 km matkalla napsutelluksi cruisen vähitellen takaisin omaan marssivauhtiini ilman ohitusta. Jos me ryhmänä saavutamme edellä ajavan, osoitan myös olevani asiasta tietoinen, enkä jää 400 metrin päähän, vaan menen lähemmäs, johonkin 100 metriin, eli alle normaalin turvavälini. Siitä voi hieman pidentääkin kunhan on ensin totuttanut takanatulevan uusille tavoille. Jos taas edelläni ajava tavoittaa vielä hitaamman ja niin edelleen, niin jossain vaiheessa nopeusero omaan maksimiini mahdollistaa minulle ohittamisen.
Jos niin käy, aika usein minut tavoittanut tulee perässä heti kun mahtuu, mutta tyytyy sopivaksi havaitsemaansa marssivauhtiini. Hupaisin esitys tuli pitkään perässäni samat ohitukset kopioineen kuljettajan kommenttina samalle huoltoasemalle kurvatessamme. Pyysin anteeksi, kun otin ilman näkyvää syytä vauhdin pois hyvällä valtatiellä huomatessani ajotietokoneen pudottavan viimeisten litrojen rangea olettamaani nopeammin. Kaveri sanoi hidastaneensa itsekin, koska oli ajoani pitkään seuratessaan ollut varma, että oli itse missannut näkymättömän rajoituksen jota noudatin, eikä halunnut riskeerata sakkoa :-)
Ei se aina onnistu, enkä osaa laskea kompensoiko ohitusten väheneminen marginaalisen pienen koko matkan keskinopeuden nousun vai ei? Mutta ihan selvästi tuota 3 - 6 km/h nopeuserolla tavoittavan ohitusrefleksiä pystyy huijaamaan.
TeeCee: JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus.
En sanoisi, että pitäisi, koska en voi odottaa tätä muilta. Mutta itse olen valmis tekemään niin, koska sopeutuminen johtaa helpompaan ja joustavampaan ajamiseen ja pienempään kulutukseen.
Ja jos on saavuttanut 3-6 km/h nopeuserolla, niin monet ovat valmiita ohituksen ajaksi nostamaan isommaksi nopeuseron
740GLE: Aivan. Edelläajavan tavoittaminen ei siis ole ohituspäätös
Miten niin "aivan". Edellä ajavan saavuttamiset aiheuttavat ohitustarpeita. Siitähän oli kyse!
Sinua lukuunottamatta tarpeesta näyttäisi hyvin yleisesti syntyvän myös päätöksiä ohittaa. Ihan sama mikä on ollut se nopeusero, jolla on saavutettu, josta myös oli kyse. Veikkaan myös sinunkin tekevän moisia päätöksiä silloin tällöin. Sen jälkeen konstit on monet, jolla se ohitus toteutetaan. Se on eri juttu.
Mitä tällä tarkoitit?
...moni varmaan onkin ohjelmoinut autopilottinsa sikäli väärin, ettei hoksaa uuden tilanteen vaativan uuden harkinnan.
Meneekö joillakin mielestäsi aivot narikkaan, kun käyttävät vakionopeudensäädintä? Autopilotti lienee eri asia kuin tempomat/cruise....
Onko sulla joku ajatusristiriita tuossa edellisessä vastauksessasi TeeCeelle? Ks. viimeinen TC-kommentti / vastauksesi.
740 GLE: ”Ohitatko sinä 3 – 6 km/h nopeuserolla, vai miksi oletat muille käyvään niin?”
Minusta on joutavaa kinata siitä kuka kokee ohitustarvetta milläkin nopeuserolla kun ihan hyvin tiedämme, että siihen ei tarvita nopeuseroa ollenkaan, usein jo pelkkä kunnollinen turvaväli edellä ajavan edessä riittää.
Kommentoimasi kirjoitukseni koski sitä, miksi JEV2 sanoo että kiinni ajetun pitäisi lisätä nopeuttaan, ja sen asian selviämisestä voi olla oikeasti hyötyä. Moni tietolähde sanoo muiden vauhtiin kiihdyttäminen lisää liikenneonnettomuuden, vakavan loukkaantumisen ja liikennekuoleman todennäköisyyttä, yksikään lähde ei sano päinvastaista. Todennäköisesti siis todellinen syy JEV2:n mielipiteeseen ei ole liikenneturvallisuus vaan joku sellainen syy, josta hän ei ole halukas tai kyvykäs puhumaan. Turvallisuus on saattanut olla syy miksi tuo mielipide hänelle alun perin muodostui, koska ihan vaan omin nokkineen päättelemällä tulisin itsekin tuohon tulokseen. Mutta se ei voi olla hänen syynsä enää sen jälkeen kun hänelle on osoitettu, että turvallisuus ei lisäänny kiinnisaadun vauhdin noustessa, vaan vaikutus on päinvastainen.
Sinähän voisit auttaa tässä, kun JEV2 vaikuttaa haluttomalta käsittelemään asiaa. Sinäkin olet sanonut että muiden vauhtiin kiihdyttäminen lisää liikenneturvallisuutta, etkä sinäkään ole tietääkseni muuttanut tuota mielipidettä vaikka tiedossasi on, että asiantuntijoiden mukaan perustelusi ei pidä paikkaansa.
Joten voitko auttaa ymmärtämään JEV2:n mielenliikkeitä kertomalla mikä sinut saa olemaan samaa mieltä kuin hän? Kun Herbert kysyi sinulta, tuottiko 30 vuoden harkinta mielipiteen että ylinopeudella ajaminen vähentää nopeuseroja, sanoit että hän tekee vakavan virheen, kun ei sopeuta omaa vauhtiaan ympärillä ajavien vauhtiin. Tuosta saa kuvan että olet edelleen sitä mieltä että vauhdin lisääminen nopeampien vauhtiin lisäisi turvallisuutta. Pystytkö analysoimaan mikä saa aikaan että olet pitänyt tuon mielipiteen vaikka saamasi informaatio on osoittanut sen vääräksi?
740 GLE: ” Hitaasti ajamiseen on joskus syynsä, ja niitä pitää muiden kunnioittaa.”
Noin sanoo jokainen täysipäinen kuljettaja, joten tuo ei ole kovin kiinnostava keskusteluaihe. Kiinnostavaa on se, että JEV2 ja sinä olette laskeneet myös suurimmalla sallitulla nopeudella ajamisen niin hiljaiseksi nopeudeksi, että sitä pitäisi nostaa laittoman puolelle jos ympärilläkin ajetaan ylinopeudella.
Onko liikennesääntöjen noudattaminen siis asia, johon on joskus syynsä, minkä vuoksi liikennesääntöjen noudattamista pitää muiden kunnioittaa? Et varman allekirjoita tuota, olet kertonut mielipiteistäsi jotka puhuvat sen puolesta että mielestäsi liikennesääntöjen noudattaminen ei ole oikku jota täytyy sietää vaan normi, jonka noudattaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. ”Kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa”.
Ja kuitenkin sinä otat aina vaan uudelleen puheeksi miten liikennesääntöjen rikkominen on osa ”stelth”-ajoasi. Olet kyllä myöntänyt että sinulla ei ole tiedossasi mitään rationaalista perustetta ylinopeudellesi. Vain mökkimatkalla siitä on mielestäsi hyötyä, ja silloinkin vain talvella. Ja todennäköisesti tarkoitit että talvellakin vain pimeällä (mikä tosin sielläpäin on yksi ja sama asia).
Puheistasi päätellen ajat kuitenkin ylinopeutta muuallakin ja muissakin olosuhteissa, mistä saamme hyödyllisiä vihjeitä siitä aiheesta, joka minua kiinnostaa, ja jota sinä tarmokkaasti välttelet. Tiedämme nimittäin (pidän puheitasi luotettavana lähteenä), että ymmärrät ajotapoihisi vaikuttavan epärationaalisia motiiveita, ja tiedämme että tämän tietäminen ei ole vaikuttanut ajotapoihisi etkä ole halukas tutkimaan tarkemmin näitä epärationaalisiksi tietämiäsi motiiveita. TÄMÄ minua kiinnostaa, tämän puimisen tarkoitus ei ole piinata sinua tai JEV2:sta.
Kuvittele omia reaktioitasi jos löytäisit keskustelupalstalta henkilön joka on päättänyt autojen valomääräyksistä. Perustelet hänelle pitävästi kohdat joissa hän on sössinyt. Hän myöntää sössineensä. Minkä myönnettyään hän jatkaisi sillä mielipiteellä, että määräyksiä ei pidä muuttaa. Eikö sinuakin kiinnostaisi tuossa tilanteessa enemmän miksi hän toimii noin, kuin kinaaminen jostain luksimääristä? Minusta tuntuu nyt samalta kuin sinusta tuntuisi tuossa tilanteessa.
.
TeeCee: ”tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi?”
740 GLE: ”Kysymyksessä on useita puolia, joista vastaan spontaanisti mieleeni tuleviin, koska ymmärsin sinun etsivän juuri tätä luontaista reaktiota?
Tavoittaessani toisen en todellakaan osaa kuvitella tapausta, jossa toivoisin edelläni ajavan nostavan nopeuttaan.”
En etsi spontaaneita reaktioita vaan harkittua mielipidettä siitä, onko takaa tulevalla nopeammalla hyvää syytä odottaa kiinnisaatujen lisäävän nopeuttaan. Yhdistän spontaanisuuden ja tunteellisen reaktion liikenteestä puhuttaessa synonyymeiksi, ja mielestäni ne ovat myötävaikuttamassa suurimpaan osaan asioista, jotka tekevät liikenteestä välillä lihamyllyn. oikein tukka nousi pystyyn kun Esa Sairio keskustelussa ”Sakotusraja on on asiallinen...” sanoi että liikenteessä tunneperustelut ovat yhtä hyväksyttäviä kuin faktatkin. Tätä ääliömäistä mielipidettä hän perusteli sillä, että ihminen toimii myös liikenteessä pohjimmiltaan tunteella. Eli tunteet pitää hyväksyä järjen ja tiedon rinnalle päätöksenteossa liikenteessä sen vuoksi, että ihminen käyttää luonnostaan tunteita eikä järkeä ja tietoa päätöksenteossaan. Toivottavasti Esa ei aja rekkaa tai käytä esimerkiksi ydinvoimalaa työkseen.
En etsi myöskään sinun mietteitäsi liikennetilanteista joita kohdallesi on sattunut, koska minusta ne eivät auta eteenpäin siinä asiassa jonka sanoin tavoitteekseni: selvittää mitkä asiat saavat esimerkiksi JEV2:n pysymään aktiivisesti tietämättömänä niiden asioiden välisistä ristiriidoista, joita hän esittää perusteluksi mielipiteelleen hitaampien kiihdytystarpeesta. Sinulla on sama ongelma kuin JEV2:lla, joten sinulla on noissa pohdinnoissasi todennäköisemmin motivaatio huomata sellaisia omakohtaisia jotka haittaavat asian selvittämistä kuin niitä, jotka auttavat selvittelyssä. Tämä varmaan selittää miksi pohdinnoissasi ei näy merkkiäkään sen asian käsittelystä, jonka kerroin sinulle syyksi asian puheeksiottamiselle.
740 GLE: ”Minulla saattaa olla keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää hitautta vaativia syitä, joten turha siitä on sauhuta.”
Ei tässä sauhuta, tässä yritetään painostaa sinua nurkkaan josta et pääse pois kohtaamatta todellisuutta. JEV2:n tavoin sinäkin olet sanonut sen parantavan liikenneturvallisuutta, kun kuski mukautuu muiden vauhtiin omaansa nostamalla. Tämähän on yksi sinun häiveajosi perusteista, ja se on faktojen vastainen perustelu. Olet jo kerran myöntänyt tämän: ” ...pystyn perustelemaan riskin minimoinnilla ylinopeuteni vain talvisella mökkimatkallani. Muulle ylinopeudelleni ei ole mitään rationaalista perustetta...”, mutta tuo oivallus ei vaikuttanut mielipiteisiisi, kohta ylinopeutta ajavien vauhdin kopiointi oli taas mielestäsi liikenneturvallisuutta parantava teko.
740 GLE: ”Mutta ihan selvästi tuota 3 – 6 km/h nopeuserolla tavoittavan ohitusrefleksiä pystyy huijaamaan.”
Ja tämä pohdiskelusi auttoi meitä lähemmäksi kuljettajan itselleen valehtelemisen ymmärtämisessä miten? Nopean lukaisun perusteella kerroin suoraan sinulle ainakin seitsemän kertaa mitä ajoin takaa ja muutaman kerran myös JEV2:lle osoittamissani kommenteissa, joita varmaan luit koska kerran kommentoit niitä. Mutta ei, sinä halusit puhua siitä mitä sinä missäkin liikennetilanteessa teet. Mikset vain sanonut suoraan että asioita ei pidä puhua selviksi, jaaritellaan mieluummin siitä miten taitavasti toimimme missäkin liikennetilanteessa.
http://ec.europa.eu/transport/road_safety/topics/behaviour/speeding/index_fi.htm
TeeCee "En etsi spontaaneita reaktioita vaan harkittua mielipidettä siitä, onko takaa tulevalla nopeammalla hyvää syytä odottaa kiinnisaatujen lisäävän nopeuttaan. Yhdistän spontaanisuuden ja tunteellisen reaktion liikenteestä puhuttaessa synonyymeiksi"
Tapasi mukaan kuvittelet saamasi vastauksen joksikin muuksi kuin mitä vastaus sanoo ja sen jälkeen syytät vastaajaa omasta harhaisesta tulkinnastasi.
Sivistyssanakirja / spontaani:
"1. itsestään syntyvä tai tapahtuva
2. tahaton, vaistomainen"
Juuri sitä tarkoitin. Pyynnöstäsi kerroin autopilottiini ohjelmoimastani toiminnasta havahduttaa minut harkitsemaan muuttuvaa tilannetta. Ellet kestä saamaasi vastausta, ovat sen vääristelyn seuraukset omalla vastuullasi.
Tunteiden vallassa asioista päättämisen oli sinun ideasi, ja sen toimimattomuudesta vastaat myös ihan itse. Muita hallusinaatioitasi en jaksa debugata.
TeeCee: tuleeko sinulle mieleen YHTÄÄN kelvollista syytä mielipiteelle, että kuljettajien pitäisi lisätä vauhtiaan takaa tulevan nopeamman vuoksi?
Anteeksi vain, kun käsittelin pyytämäsi aiheen sekä ollessani tavoittajana että tavoitettavana ja myös perustelin näkemykseni.
Kuten jo sanoinkin, tavoittaessani en näe yhtään syytä odottaa edelläni ajavan muuttavan ajotapaansa vuokseni. Toisten tavoittaessa minut saatan nähdäkin.
TeeCee luuli yllä olevan tarkoittaneen tätä: tuo oivallus ei vaikuttanut mielipiteisiisi, kohta ylinopeutta ajavien vauhdin kopiointi oli taas mielestäsi liikenneturvallisuutta parantava teko.
Todellisuudessa 740 GLE sanoi: "enkä osaa laskea kompensoiko ohitusten väheneminen marginaalisen pienen koko matkan keskinopeuden nousun vai ei? Mutta ihan selvästi tuota 3 – 6 km/h nopeuserolla tavoittavan ohitusrefleksiä pystyy huijaamaan."
Anteeksi kamalasti, kun vastasin sinua kiinnostavan keskimääräisen tilanteen kannalta, että en osaa perustella todellista turvallisuusetua tässäkään tilanteessa. Jos haluat perustelun, jossa nopeuden nostolla voi ollakin positiivinen turvallisuusvaikutus (jos se onnistuu vähentämään ohituksia), niin pimeäajohan se on.
Jaakko, kiitos vain linkistä, mutta jos yrität vakuutella 740GLE:tä jostakin, niin nyt hän on tällä kertaa päättänyt puhua vain omasta toiminnastaan. Ei siis yleisestä liikenteestä ja siellä tehdyistä havainnoista.
Välillä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että se mitä hän tekee, niin tekevät hänen mielestään muutkin. Valikoiden, itselleen sopivasti...
JEV2: ” Tutkimuksessa se sanottiin hyvin selkeästi, että potenssimallia ei ole validoitu yksilötasolle.
Paljonko paremmin tuo yksilötasolla laskettu tulos sitten todellisuutta vastaa, ei käy tutkimuksesta millään tavalla ilmi koska sitä ei ole verrattu todelliseen dataan eikä siten ole validoitu. Kyseessä on siis täysisn subjektiivinen mielipide. Potenssimalli sen sijaan on koko liikenteen tasolla validoitu koko liikenteen todellisiin nopeudenmuutoksia vasten ja myös sen virhemarginaali on tiedossa.”
Subjektiivinen mielipide? Mielipiteeni siis oli, että ainoa tiedossani oleva tutkimus jossa on kokeiltu Potenssimallia yksilötasolla tuli tulokseen, että näin käytettynä ennuste tulee tarkemmaksi. Se sanotaan tutkimuksessa ”Hastighetsspridning och trafi ksäkerhet” sivulla 8. Voiko mielipide olla tuon objektiivisempi?
Se on sitten toinen asia, että onko tuo tutkimus oikeassa. Päättelemällä olen tullut siihen tulokseen että tulos kuulostaa loogiselta, koska liikennevirrassa havaitut riskimuutokset nopeuden muuttuessa ovat vain yhteenveto yksilöiden riskitasossa tapahtuneista muutoksista. Olisi mielestäni epäloogista, jos joku riskitekijä vaikuttaisi eri tavoin kokonaisuuteen ja sen osiin. Mutta tämä on vain omaa päättelyäni, joka lentää roskiin heti jos löytyy sen vastaista tutkittua tietoa. Tällä hetkellä tiedossamme on yksi tutkimus joka tukee tuota päättelyäni ja nolla sellaista, joka puhuisi sitä vastaan.
Potenssimalli on tosiaan validoitu käytettäväksi yksilötasolla, mutta se ei ollut ainoa informaatio jonka se kappale sisälsi, jossa tuo kerrottiin. Heti tuon jälkeen kerrottiin myös että malli toimi tutkijoiden mielestä paremmin kun sitä käytettiin yksilötasolla. Miten sinä satuitkin rekisteröimään vain mielipidettäsi tukeneen kohdan? Varmaan ainutkertainen erehdys.
Siinä kappaleessa sanottiin näin: ”An alternative approach to take into account individual risks is to use the power model at an individual level. It should though be considered that the power model is basically an aggregated model not validated for use at an individual level. The results show that for minor injuries, there are in general small differences when using the power model at an aggregate or individual level regardless of the measure. The greatest difference is obtained for higher severity injuries and measures such as speed cameras and ISA where the speed distribution changes its shape the most. For speed cameras for example, the risk reduction is estimated to 34.7 per cent on an individual level compared to 30.4 per cent on an aggregated level. For measures where the speed distribution only moves sideways but does not change shape in any other way (e.g. new speed limits), there is basically no difference between using the power model at an aggregate or individual level.”
Eli kun nopeusjakautuman sisällä tapahtuu muutos, Potenssimalli virhe kasvaa kun sitä käytetään tavalla, johon se on validoitu. Tiedetään nimittäin, että nopeushajonnan yläpäässä olevien nopeuden lasku vähentää liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia enemmän kuin mitä samansuuruinen nopeudenlasku vähentää niitä jos vauhtiaan hidastavat muut nopeusluokat. Näin käy esimerkiksi kun käyttöön otetaan automaattinen nopeusvalvonta. Yksilötasolla käytettynä Potenssimalli reagoi ainakin oikeaan suuntaan, vaikka ei tiedetäkään reagoiko se oikean määrän. Virhemarginaali siis todennäköisesti pienenee.
Koska olet erittäin tarkka mielipiteittesi pohjana käyttämistäsi tiedoista, niin sinä et mitenkään voi ottaa tätä virheen pienenemistä huomioon koska et tiedä että PALJONKO se pienenee. Mielestäsi on loogisempaa jatkaa Potenssimallin käyttämistä tavalla, joka antaa vääriä ennusteita mutta jonka tarkat virhemarginaalit ovat tiedossa.
TeeCee: ”JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus.”
740 GLE: ”En sanoisi, että pitäisi, koska en voi odottaa tätä muilta. Mutta itse olen valmis tekemään niin, koska sopeutuminen johtaa helpompaan ja joustavampaan ajamiseen ja pienempään kulutukseen.”
Niin, et sinä ennenkään ole suoraan sanonut että muiden pitäisi tehdä noin, olet vain puhunut sen tapaisia kuin että on vakava virhe sopeuttaa nopeutensa rajoitukseen eikä ympärillä ajavien nopeuteen. Et siis odota muiden sopeuttavan vauhtiaan muiden ylinopeuteen, mutta mielestäsi on vakava virhe olla sopeuttamatta.
Sinä kommentoit tuossa erästä kirjoittamaani lausetta. Juuri ennen tuota lausetta sanoin näin: ” Mutta en puhu ohittamisesta, ylinopeudesta tai reagoimisista muihin tai vastaavista... olen siirtänyt mielenkiintoani asioihin, jotka aiheuttavat palstakinojen lisäksi myös kaiken sen, mitä kuskit tekevät ja ajattelevat. JEV2 antoi tähän hyvän mahdollisuuden olemalla sitä mieltä, että kaikkien kuskien pitäisi kopioida takaa tulevan nopeus.”
Sinä kuitenkin näit hyväksi kommentoida juuri siltä kantilta, josta juuri olin sanonut, ettei kommenttini koske sitä. Onko sinulla mitään sanottavaa siitä aiheesta jonka tuossa sivuutit? Mitä epäilet perimmäiseksi syyksi siihen, että JEV2 ei puhu siitä, miksi hän ei anna tuntemiensa tosiasioiden vaikuttaa mielipiteisiinsä? Eikö hän halua? Miksei? Eikö hän pysty? Miksi ei? Joku syyhän tähän on pakko olla olemassa, hänen kieltäytymisensä tämän asian käsittelemisestä on niin täydellistä, että kyse ei ole sattumasta.
Tämä muiden vauhtiin kiihdyttäminen on vain yksi tapaus jossa tuo faktojen käyttämättömyys ilmenee, mutta se on siitä mielenkiintoinen, että sinä olet puhunut samasta aiheesta, etkä sinäkään ole varsinaisesti pursunnut halua selvittää, mikä pohjimmiltaan on syynä siihen. Kritiikki omaan tekemiseen on kuulemma kova, mutta vain puheissa, tekoihin asti se ei ole ainakaan vielä yltänyt. Tai ylsi se yhden kerran, silloin kun sanoit ettet pysty perustelemaan ylinopeuttasi järkisyillä, mutta sen jälkeen olet kuitenkin kovasti yrittänyt juuri sitä.
Olet kertonut että itse olet valmis jopa ylittämään nopeusrajoituksen jotta liikenne sujuisi. Toisaalta olet myös kertonut noudattavasi nopeusrajoituksia vain pakon edessä. Nähtävästi et siis ole joutunut uhrautumaan kovin paljon liikenteen sujuvuuden vuoksi, mutta tähän minua kiinnostavan teemaan, eli kuskien motiiveihin liittyen herää kysymys. Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi siitä, johtuuko valmiutesi kiihdyttää jopa ylinopeuteen liikenteen sujuvuuden vuoksi siitä, että sinulla on joka tapauksessa pakottava tarve ajaa ylinopeudella, vai olikos sinulla ensin pakottava tarve ajaa ylinopeudella ja sait tälle tavalle rationaaliselta kuulostavan syyn sanomalla, että ajatkin ylinopeutta sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.
Tämä on ollut aika turhauttava sinulle, mutta tässä päässä seuraavalle tämä on hyvin mielenkiintoista. Kun sinua ahdistelee tarpeeksi pitkään, sinä myönnät että ”rajoitus + jotain”-nopeudella ajaminen on periaatteessa huono asia, mutta käytännössä sanot ajavasi sitä nopeutta. Olet myös vuosia puolustellut ylinopeudella ajamista ajatusketjulla, että hyvä kuljettaja voi ajaa huonoa kuljettajaa nopeammin ja siitä huolimatta turvallisemmin. Selkä seinää vasten pantuna myönsit, että jos se hyväkin kuljettaja ajaisi laillisilla nopeuksilla, niin hän olisi entistäkin turvallisempi. Olet siis jo myöntänyt nopeusvalintoja koskevat mielipiteesi vääriksi, niitä ei voi edes sinun mielestäsi puolustaa liikenneturvallisuudella. Mutta keskustelet kuin et olisi sanonut noin ja yrität vaihtaa puheenaihetta kun sinulta pyytää kommenttia tuosta.
JEV2: ”Se, että joku on kokeillut käyttää potenssimallia yksilötasolla ei kerro vielä mitään tuon kokeilun todenperäisyydestä.”
Aivan, ainoastaan kokeilun tuloksilla on arvoa. Tässä tapauksessa tutkijat kertoivat saaneensa selville, että Potenssimalli antaa uskottavampia tuloksia yksilötasolla käytettynä. En tunne tutkimusta jonka tulos sotisi tämän tutkimuksen tulosta vastan, tunnetko sinä?
Minusta on loogista, että minkä tahansa ilmiön seuraukset näkyvät sekä yksilö- että kokonaisuuden tasolla suunnilleen samalla tavalla. Kun liikennevirran keskinopeus kasvaa ja liikennekuolemat lisääntyvät, niin minusta on loogista olettaa että kuolonkolarit lisääntyvät juuri niillä, jotka nostivat nopeuttaan. En ole keksinyt enkä lukenut kenenkään muunkaan keksineen, miksi liikennekuolemat lisääntyisivät niillä, jotka eivät muuta mitään ajamisessaan, mutta eivät niillä, jotka lisäävät riskitekijää, jossa tapahtuvan muutoksen tiedetään vaikuttavan eniten siihen, kuinka vakavia seurauksia onnettomuudesta on. Miksi MUIDEN onnettomuudet tulisivat entistä vakavammiksi kun yksittäinen kuski lisää vauhtiaan? Tiedän että tämä ei ole sinusta looginen olettamus, mutta et ole kertonut mikä tuossa logiikassani mättää.
Sinä et käsittele saamaasi tietoa johdonmukaisesti. Kun tutkimus ”Hva forklarer nedgangen i antall drepte og hardt skadde i trafikken fra 2000 til 2012?” teki havainnon että automaattinen nopeusvalvonta ei ole vähentänyt vakavia loukkaantumisia ja liikennekuolemia Norjassa juuri ollenkaan, olit heti messissä. Mielestäsi oli tärkeää ymmärtää nopeuden laskemisen negatiivisia vaikutuksia ja olit huolissasi että Suomen Eduskunnalle annetaan väärää tietoa kameravalvonnan vaikutuksesta.
Kun tutkimus ”Hastighetsspridning och trafiksäkerhet” teki havainnon että Potenssimallin ennusteiden virhemarginaali pienenee yksilötasolla käytettynä, sinä kinaat vastaan aivan sekopäisillä argumenteilla perustellen.
Eihän nyt vaan ole käynyt niin, että päätit tutkimusten luotettavuudesta sen mukaan, miten tulokset vastaavat mielipiteitäsi?
Kumppani: ”Onko sulla joku ajatusristiriita tuossa edellisessä vastauksessasi TeeCeelle? Ks. viimeinen TC-kommentti / vastauksesi.”
Meillä on 740 GLE:n kanssa jo vuosia jatkunut ajatusristiriita. Hän ei näe sitä mitä minä kirjoitan, hän näkee sen mitä OLETTAA minun kirjoittavan. Esimerkiksi kun toistelin vuosia mielipidettä että liikennesääntöjen noudattaminen lisää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, ja hän kinasi vastaan. Muistaakseni suunnilleen kahden ja puolen vuoden kinaamisen jälkeen hän sitten ensimmäisen kerran luki mitä kirjoitan ja huomasikin olevansa samaa mieltä.
Meillä oli samantapainen juttu tilannenopeudesta. Hän kirjoitteli vuosia siitä miten en ymmärrä tilannenopeuden tärkeyttä vaan luotan, että rajoituksen noudattaminen riittää. Kun hän ei uskonut vakuutteluitani, etsin hänelle kymmeniä tapauksia, joissa kerroin mielipiteeni tilannenopeuden tärkeydestä ja siitä, miten rajoitusten noudattaminen ei mielestäni riitä. Se hyöty tästä suururakasta oli, että hän ei ole sen jälkeen toistanut tuota väärää käsitystään mielipiteestäni. Mutta sikäli iso työ meni hukkaan, että hän ei näytä edes siitä älynneen, että tuollaiset asiat eivät toistu sattumalta, niihin on joku syy.
Seuraavassa pitkä lista esimerkkitapauksia. Ne eivät ole tärkeitä, ne vain osoittavat että näitä riittää paljon: yritin kerran ilmentää esimerkeillä miten sellaiset kuskit saattavat käyttäytyä liikenteessä, jotka arvostavat omia mielipiteitään enemmän kuin liikennesääntöjä. Yksi esimerkeistä oli keskiviivan vieressä ajaminen, koska eräs nimimerkki oli kertonut pitävänsä sitä hyvänä tapana vähentää vaarallisia ohituksia. 740 GLE kertoi että HÄN ei aja noin. Otin esimerkiksi ohituskaistan varaamisen moottoritiellä. Palstalla oli neuvottu tekemään niin, koska liikennesääntöjen mukaan ajaen jää jumiin ohitettavan taakse. 740 GLE kertoi miten ITSE ajaa tuossa tilanteessa. Otin esimerkiksi omien mielipiteitten mukaan ajamisesta ohitusten estelemisen turvaväliä lyhentämällä, koska eräs nimimerkki oli kertonut tekevänsä niin lisätäkseen turvallisuutta ja parantaakseen sujuvuutta. 740 GLE kertoili itsestään. Kerroin että omia mielipiteitään arvostava voi yrittää minimoida oman matka-aikansa riskeistä piittaamatta, koska olin lukenut erään nimimerkin sanovan tekevänsä niin. 740 GLE kertoi, ettei tee niin, koska se lisää keskikulutusta. Kerroin että liikennesääntöjä vain tarpeen (oman tarpeen) mukaan noudattava voi ohitella moottoripyöriä vaikka vastaan olisikin tulossa autoja, koska minulle on käynyt noin moottoripyöräillessä monta kertaa. 740 GLE pyysi minua lupaamaan, etten asennevammani vuoksi neuvoisi kenellekään yhtään mitään ajamiseen liittyvää. Sanoin että omat mielipiteensä liikennesääntöjen edelle asettava voi yrittää säästää suojateillä aikaa ajamalla niin, että jalankulkijat eivät uskalla tulla suojatielle. Tällä palstalla eräs hurja oli kertonut ajavansa noin hermostuttuaan odottelemaan että jalankulkijat menisivät yli. 740 GLE kertoili omasta stealth-ajostaan. Kun annoin esimerkiksi kuskin, joka päättää rattijuoppoudestaan sen perustella että tietää hallitsevansa autonsa pienessä kännissäkin, 740 GLE kertoi miten oli työntänyt moottoripyörää metrin kahden oluen jälkeen. Kerroin omilla säännöillään ajelevan voivan ajaa kahden parkkiruudun keskelle jotta autoon ei tulisi naarmuja, koska olin lukenut lehdestä erään kertoneen sen selitykseksi kun hänen autonsa oli bongattu kaksoisparkkeerattuna. 740 GLE antoi selvityksen omista keinoistaan välttää naarmuja parkkipaikoilla. Kerroin omilla säännöillään ajelevan voivan parkkeerata inva-ruutuun koska ne ovat yleensä kätevän lähellä kaupan ovia. Nimittäin juuri näin oli käynyt tuossa edellisessä kaksoisparkkeraustapauksessa. 740 GLE osasi poimia siitä oleellisen, ja moiti minua törkyturvaksi moisesta käytöksestä.
Ja uusia tapauksia tulee tasaiseen tahtiin. Oma suosikkini on se kun sanoin että hänen kannattaisi päästä oman napansa painovoimakentästä, eli miettiä liikennesääntöjen mitä niiden rikkominen saa aikaan liikenteen kannalta, eikä pohtia niitä hänen itsensä kannalta. Hän vastasi kertomalla painoindeksinsä olevan sama kuin armeijassa ollessaan. Tuo on varmaan jo jonkinlainen ennätys viestinnän epäonnistumisessa.
Aluksi tuo pointinvälttelykykynsä ihmetytti, mutta kun huomasin hänen muista kommenteistaan että nuo ohilaukaukset eivät johdu tyhmyydestä eivätkä ne ole tahallisia, aloin miettiä että mikä ne sitten saa aikaan. Eli tein sitä mitä hänen itsensä olisi pitänyt tehdä. Tämä oli yksi tekijöistä jotka lisäsivät kiinnostustani alitajunnan roolista ihmisen toiminnassa. Nyt minulla on ensimmäistä kertaa loogiselta kuulostava selitys tuolle sekoilulle: aiheesta poikkeamisien syynä on että 740 GLE välttelee alitajuisesti aiheita, joiden käsittely voisi osoittautua henkisesti raskaaksi.
Meillä kaikilla näkösignaali silmistä kulkeutuu lukiessa ensin siihen aivojen osaan missä toimii limbinen järjestelmä. Sillä on tärkeä rooli mm. tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Vain limbisen järjestelmän ”sensuurin” läpäisseet signaalit päätyvät aivokuoreen, jonka toimenkuvaan kuuluu looginen päättely. Niistä 11 miljoonasta bitistä informaatiota, jotka aistimme joka sekunti toimittavat aivoihin, pääsee tietoisen mielemme käsiteltäväksi vain noin 40 bittiä. Tiedon sensuroinnista päättää siis sama osasto, jossa majailevat tunteemme ja joka vastaa ikävien asioiden piilottelusta ja vanhojen tapojen säilyttämisestä. Tunnemme ennen kuin ehdimme analysoida. Tilanteen muuttaminen edellyttäisi oman päätöksenteon tietoista seuraamista, ja se taas vaatii motiivin, jota ei ole niin kauan kun antaa alitajunnan vapaasti syöttää ties mihin tähtääviä motiivejaan titoiselle puolelle. Evoluutio on rakentanut tehokkaan systeemin, jota ei ihan tuosta vaan päihitetä.
On tragikoomista, että juuri tämä aivojemme toimintatapa estää häntä hyväksymästä tätä aivojemme toimintatapaa faktaksi. Hän pitää koko asiasta puhumista turhana, joten odotettavissa on lisää hassuja aiheesta loikkimisia.
TeeCee “En etsi spontaaneita reaktioita vaan harkittua mielipidettä siitä, onko takaa tulevalla nopeammalla hyvää syytä odottaa kiinnisaatujen lisäävän nopeuttaan. Yhdistän spontaanisuuden ja tunteellisen reaktion liikenteestä puhuttaessa synonyymeiksi”
740 GLE: ”Tapasi mukaan kuvittelet saamasi vastauksen joksikin muuksi kuin mitä vastaus sanoo ja sen jälkeen syytät vastaajaa omasta harhaisesta tulkinnastasi.”
No katsotaan kuinka harhainen olen. Kysyin sinulta että tuleeko mieleesi miksi JEV2 haluaa edellä menevien kiihdyttävän nopeampien vauhtiin. Sinä vastasit että ”Tiedät kyllä stealth-ajon periaatteeni sopeuttaa omaa ajamista niin, ettei muiden tarvitse reagoida minun ajooni?”
Yritin uudelleen, kerroin että kysymykseni tarkoitus oli selvittää, mikä kuljettajan saa pitämään kiinni mielipiteestä, jonka perustelut hän tietää virheellisiksi. Asiantuntijoiden mukaan muiden vauhtiin kiihdyttäminen heikentää, ei paranna liikenneturvallisuutta. Vastasi kertoilemalla lisää omista ajotavoistasi. Missä kohdassa kommenttiasi piili vastaus kysymykseeni, että mikä saa kuljettajan pitämään kiinni mielipiteestä että muiden vauhtiin kannattaa kiihdyttää turvallisuussyistä, vaikka hän tietää asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että se huonontaa turvallisuutta?
740 GLE: ”Sivistyssanakirja / spontaani:
“1. itsestään syntyvä tai tapahtuva
2. tahaton, vaistomainen””
Tiedän mitä spontaani tarkoittaa. Tiedän myös että mielipiteet eivät synny itsestään, e vain tuntuu siltä. Ne itsestään syntyvältä näyttävät tulevat alitajunnasta. Ne ovat tahattomia, mutta minua kiinnostaa nimenomaan TARKOITUKSELLA muotoilemasi mielipiteet. Olen seuraillut vaistomaisia ja tahattomia mielipiteitäsi jo noin 10 vuoden ajalta, joten alan olla aika hyvin perillä mitä rataa ajatuksesi menevät kun niitä ohjaavat tunteet ja kymmeniä vuosi sitten opitut tavat. Nyt kaipaan harkittua mielipidettäsi siitä, mikä saa kuljettajan säilyttämään mielipiteitä, joiden tietää olevan faktojen vastaisia. Minulla on itselläni asiasta joku käsitys, joka perustuu nimenomaan harkintaan ja varta vasten tämän asian pohdiskelua varten esiin kaivamani tietoon. Olemme vertailleet tähän asti sinun tahattomia mielipiteitäsi minun tahallisiin mielipiteisiin, ja päätyneet loputtomiin naurettaviin kinoihin. Tämä on minun yritykseni nosta keskustelumme tasoa ja pyydän siihen sinun apuasi.
Koska tämä ketju käsittelee tapaa ajaa nopeudella ”rajoitus + jotain”, niin tuntui luontevalta kysyä tämän ilmiön vaikutusta nimenomaan nopeustottumuksiin. Koska kannamme mukanamme yksiä ja samoja aivoja kaikkialle, niin luonnollisesti käsittelemme kaikkia asioita samalla tavalla. Ajonopeuden yhteydessä ihmisten mielipiteiden ja todellisuuden räikeä ero on kuitenkin helposti osoitettavissa, joten haluan puhua tästä ilmiöstä nimenomaan sen yhteydessä.
.
740 GLE: ”Juuri sitä tarkoitin. Pyynnöstäsi kerroin autopilottiini ohjelmoimastani toiminnasta havahduttaa minut harkitsemaan muuttuvaa tilannetta. Ellet kestä saamaasi vastausta, ovat sen vääristelyn seuraukset omalla vastuullasi.”
Enkö minä kysyjänä ole kuitenkin oikeutettu päättämään mitä kysyn? En löydä kirjoituksistani pyyntöä kuvauksesta siitä miten säädät autopilottiasi. Minulla ei ole siihen mitään motiivia, päinvastoin, minulla on kova halu olla kuulematta arviolta kolmattakymmenettä kuvausta siitä miten säädät autopilottiasi, koska minusta tuntuu että kynteni irtoavat niitä lukiessa. Mutta jos sinä löysit sellaisen pyynnön puheistani, niin unohda se. Tarkoitukseni ei ollut saada vaistomaista kuvausta ajotavoistasi, yritän saada tietoa harkinnasta joka johti ajotapoihin joista olet kertonut. Ja nimenomaan haluan tietoa niiden ajotapojesi taustoista, joiden tiedät asiantuntijoiden mukaan olevan haitaksi liikenneturvallisuudelle.
Etsiessäni vastauksestasi asioita joita sanoit siellä olevan, huomasin minulta unohtuneen kommentoida kirjoitustasi ”Tavoittaessani toisen en todellakaan osaa kuvitella tapausta, jossa toivoisin edelläni ajavan nostavan nopeuttaan.”
Moitit minun ajotapaani haitata mieluummin liikenteen sujuvuutta kuin nostaa nopeuttani ylinopeutta ajavien vuoksi. Sanot Herbertille että hän tekee vakavan virheen kun ei tee samoin. Itse olet sanonut nostavasi nopeuttasi tuossa tapauksessa. Ja nyt et yhtä äkkiä osaa edes kuvitella tilannetta, jossa toivoisit edellä ajavan nostavan nopeuttaan takaa tulevan vuoksi.
.
TeeCee: ”Minä en luota pätkääkään kuskin omaan harkintaan ratin takana. Ajaessa ihmisen aivot menevät aika äkkiä ”cruiselle”, jolloin ajamista koskevat päätökset tekee alitajunta, joka ei edes kykene harkitsemaan. Se vain noudattaa oppimaansa kaavaa ja reagoi tunteella, ei logiikalla.”
740 GLE: ”Myös sinä ajat suurelta osin autopilotilla.”
Kyllä, KAIKKI ajavat suurimman osan ajasta alitajunnan ohjaamana. Tämä on pääargumenttini mielipiteelle, että kuskien pitäisi ohjelmoida alitajuntaansa ohje noudattaa liikennesääntöjä. Jos sinne ei ohjelmoi tietoisesti mitään, tai jos sinne ohjelmoi käskyn noudattaa liikennesääntöjä tilanteeseen soveltaen, niin käytännössä ohjelmoi itselleen tavan rikkoa liikennesääntöjä heti kun, autopilotti napsahtaa päälle, eli useimmiten.
Tämä oli sinun mielestäsi huono mielipide. Sinun mukaasi "Aina" ja "ei koskaan" ovat liian ehdottomia termejä insinöörimäiselle ajattelutavallesi. Fakta nyt kuitenkin on, ainakin minun tietääkseni, että alitajuntamme ei osaa päätellä, sen kannalta asiat joko on tai ei ole. Olen ohjelmoinut autopilottini tämän tiedon mukaisesti, ymmärsi sinun insinöörin aivosi tätä tai ei.
Mistä saankin aasinsillan siirtyä takaisin aiheeseen ”mielipide ja faktat”. Oletko tarkistanut mitä olen sanonut alitajunnan kyvystä harkita tilanteen mukaan milloin on parempi rikkoa liikennesääntöjä kuin noudattaa niitä? Jos et ole niin tarkista, ettei tarvitse siitäkin kinata. Kun olet tarkistanut, niin palataan puhumaan siitä, mitä autopilottiin kannattaa ohjelmoida liikennesääntöjen, myös nopeusrajoituksen, noudattamisesta.
740 GLE: ”Se on meidän keinomme säilyttää tarkkaavaisuutemme, koska muuten informaatiotulva väsyttää meidät erittäin nopeasti.
Sinä olet ottanut asioista selvää. Tuon selityksen aivojemme toimintatavalle minäkin olen lukenut. Aivojemme tiedostava puoli ei pysty käsittelemään kuin 0,0004 % aistien aivoille tuottamasta informaatiosta, joten emme pysty tiedostamaan saamaamme informaatiota vaikka kuinka keskittyisimme, mutta yrityskin väsyttäisi aivot aika pian.
740 GLE: ”Tämä asettaa omat vaatimuksensa autopilotin ohjelmoinnille. Ihmettelen itse, kuinka eräs vakiokirjoittaja kertoo rajoitusten mukaisen etenemisen unettavan tylsäksi. Tekemistä nimittäin riittää, ellei hyväksy ratin takana matkustamista.”
Alitajunnan ohjelmoinnista sellainen mielenkiintoinen asia, että olen useammassa lähteessä nähnyt maininnan, että alitajunta ei ymmärrä sanaa ”ei”. Ei esimerkiksi kannata päättää että ”ei enää rasvaista ruokaa” vaan kannatta iskostaa alitajuntaan komento ”lisää terveellistä ruokaa”. En tiedä kuinka tieteellisellä pohjalla tuo on.
Olen ihmetellyt ääneenkin samaa kuin sinä: miten voi pitkästyä jos oikeasti ajaa autoaan eikä vain matkusta ratti sylissä. Tosin tämä vakiokirjoittaja johon viittaat, on varmaankin sama, joka kertoi oman diagnoosinsa olevan, että hänellä on AD/HD. Hän varmaan pitkästyisi vuoristoradassakin.
Olen kysellyt myös häneltä siitä, mitä hän tietää omista motiiveistaan. Hänellä on omasta mielestään ominaisuus joka saa monet liikenneasiat näyttämään hänen silmissään erilaisilta kuin miltä ne näyttäisivät hänestä ilman AD/HD:ta. Tämä ei kuitenkaan näy hänen mielipiteissään. Kommenttien perusteella koko maan liikenne pitäisi muuttaa sellaiseksi, että se näyttäisi loogiselta hänen tavallaan ajattelevan silmissä. AD/HD:n oireisiin kuuluu mm. järjestyksen ymmärtämisen, suunnittelukyvyn ja ongelmanratkaisun heikkoutta sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä. He ajavat keskimääräistä useammin erityisesti henkilövahinkoon johtavia kolareita, koska ylinopeus on heille tyypillistä. Se haittaa tarkkaavaisuutta, heikentää häiriönsietokykyä, heillä on havaittu vaikeuksia oman ajokykynsä todenmukaisessa arvioinnissa. Mutta se ei vaikuta mitenkään älyyn, joten luulisi että hän älyäisi, ettei hänen mielestään ihanteellinen liikenne todennäköisesti olisi ihanteellinen useimpien muiden kannalta. Tällaista oivallusta en ole havainnut, joten päättelin että hänellä on taustalla vaikuttamassa aika vahvoja motivaatioita.
Jos nyt olen samassa henkilössä, niin hän sanoi aikoinaan että ylinopeutta vastustetaan ihan suotta koska maltillisesta ja vastuullisesta ylinopeudesta ei ole haittaa. Kun vaan seuraa tilanteita ja pitää aistit virkeinä, niin 10-30 km/h ylinopeus on OK. Tästä sinä sanoit olevasi samaa mieltä.
Tosin sinulla ei varmaan silloinkaan riittänyt kiinnostusta lukea kuin ne kohdat jotka sopivat omiin mielipiteisiisi, todennäköisesti et tiedostanut millaisen mielipiteen tulit allekirjoittaneeksi.
.
TeeCee: Kyllä, KAIKKI ajavat suurimman osan ajasta alitajunnan ohjaamana. Tämä on pääargumenttini mielipiteelle, että kuskien pitäisi ohjelmoida alitajuntaansa ohje noudattaa liikennesääntöjä.
Katsos vaan, ja minä kun luulin alitajunnan eli piilotajunnan mielemme tiedostamattomasi osaksi, jota emme edes pysty itse tietoisesti tutkimaan tai ohjaamaan? Alitajuntamme varmasti vaikuttaa motiiveihimme, mutta olen silti maallikkona sitä mieltä, että alitajunnassa ja psykoanalyysissä selvästikin merkittävää uutta löydettyään Sigmund Freud unohti tietoisen valinnan merkityksen. Sateenvarjon mukana kantaminen voi heijastaa alitajuisia seksuaalisia tarpeitamme, mutta sateenvarjon turvin pysyy myös kuivempana. Ulkopuolisen lisäksi jopa itse on vaikea analysoida omia vaikuttimiaan luotettavasti. Juuri siksi siksi alitajunta onkin niin kuvaava termi.
Minä lähestyn asiaa eri periaatteella. Alitajuntaani en saa pois päältä, eikä ole tarpeenkaan, koska opettelen valmiit toimintamallit. Eli alitajunnan, josta meistä kumpikaan ei ole tietoinen, sijasta ohjelmoin toimintamallit eri tilanteisiin. Tätä proseduurikirjastoa tarkoitan autopilotilla.
Ja kuten tiedät, se vaatii tulkintaa, joten pelkkä "noudatan aina sääntöjä" ei riitä. Pitää myös ohjelmoida autopilottiin se, mitä sääntöjen noudattamisella tarkoitettaa. Tahto noudattaa sääntöjä ei riitä, ellei tiedä missä kohdassa kääntymistä TLL 11 alkaa, kuinka monta senttimetriä on TLL 12§ välittömästi keskiviivan oikealla puolella ja missä kohdassa kääntymisen jälkeen TLL 12§ päättyy ja TLL 9§ alkaa. Minulla on selkeä periaate vain tuosta viimeisestä, muut joudun improvisoimaan.
TeeCee: Alitajunnan ohjelmoinnista sellainen mielenkiintoinen asia, että olen useammassa lähteessä nähnyt maininnan, että alitajunta ei ymmärrä sanaa ”ei”. Ei esimerkiksi kannata päättää että ”ei enää rasvaista ruokaa” vaan kannatta iskostaa alitajuntaan komento ”lisää terveellistä ruokaa”. En tiedä kuinka tieteellisellä pohjalla tuo on.
Aivan, juuri tässä havainnollistuu se, ettei tieto motivoi ihmistä. "Älkää tehkö kuten minä teen, vaan kuten minä sanon", on asian suomenkielinen ilmentymä.
Se on silti hyvin helppo hoitaa liikenteessä ohjelmoimalla autopilottinsa proseduurikirjasto haluamallaan tavalla. Jopa vaikeana pitämäsi opitun proseduurin uudelleenohjelmointi on paljon helpompaa kuin väärin opitun motorisen suorituksen rikkominen ja oikean tavan oppiminen alusta asti vaikkapa vapaauinnin käsivedon korjaamiseksi. Molempien korjausten edellytys on silti virheen havaitseminen. Sitähän tässäkin keskustelussa ajetaan takaa.
Esimerkkinä uudelleenohjelmoinnista annoin jo aikoja sitten oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa liikennevalot, joissa käänsin yleisen virheellisen ajatustavan "vieläkö ehdin mennä" oikeaan muotoon "vieläkö ehdin pysähtyä".
TeeCee: Kun vaan seuraa tilanteita ja pitää aistit virkeinä, niin 10-30 km/h ylinopeus on OK. Tästä sinä sanoit olevasi samaa mieltä.
Tosin sinulla ei varmaan silloinkaan riittänyt kiinnostusta lukea kuin ne kohdat jotka sopivat omiin mielipiteisiisi, todennäköisesti et tiedostanut millaisen mielipiteen tulit allekirjoittaneeksi.
Välillä tulee huteja, kun en jaksa analysoida kaikkea näppäimistöltäsi tulevaa tekstiä.
Aistien virkeinä pitäminen ei kuulosta minun jutultani, koska en usko aistien pitämiseen virkeinä kovin pitkään. Kokemuksesta pidän parempana mahdollisuutena tunnistaa väsymyksen merkit omassa ajamisessani ennen kuin tuntee itsenä väsyneeksi ja ennen kuin auto ehdottaa kahvikuppia. Ihmisen tuntijana tiedät itsekin, että väsymys johtaa väistämättä tarkkuuden heikentymiseen ja virhesaldon kasvuun. Sen seuraukset omassa ajamisessaan on mahdollista tunnistaa pikku harjoittelulla.
Mutta jos saan kirjoittaa yllä olevan tekstin omalla tavallani, olen yhä sitä mieltä, että 10 - 30 km/h ylinopeus on hyvinkin turvallisesti mahdollinen, enkä olisi siitä oikein valitussa paikassa lainkaan huolissani matkustajana, JOS KAIKKI MUU ON KUNNOSSA, eikä kyse ole moniongelmaisen tapauksen yhdestä riskimittarista. Eikä se edellytä huippukuljettajaa hienolla autolla, vaan tilanteen ymmärrystä. Itselläni tulee mieleen kuivalla hiljaisella muuten remontin jälkeen valmiilla moottoritellä puuttuvien kaistamaalausten vuoksi vallitseva 80 km/h, lentokoneiden varalaskupaikka tai satasen tie, josta yli 90% liikenteestä on poistettu ja kevyt liikenne kokonaan ja samalla pudotettu rajoitus 100 - 60.
Kumpi tahansa meistä osaa ajaa nuo tilanteet ilman osumia, jos saamme itse valita sen paikan huolella.
Se on sitten eri asia, että sinä et voi tuota käytännössä toteuttaa kolarin ja minä sakon pelosta, joten tilanne on teoreettinen. Esitän evidenssinäni systemaattisesta puuttumiskynnyksen alapuolella pysyttelystä yli miljoonaan km ja alun neljättäkymmenen vuoden sakottoman ajohistorian, j
Mutta jos tosiaan esität sitaatin, jossa kerron itse ajavani noin paljon yli rajoituksen, sitten joudun katumaan joko tekstiäni tai ajotapaani? On kaksi eri asiaa ymmärtää niin tapahtuvan, varautua siihen tai tehdä sama itse.
TeeCee: Kuvittele omia reaktioitasi jos löytäisit keskustelupalstalta henkilön joka on päättänyt autojen valomääräyksistä. Perustelet hänelle pitävästi kohdat joissa hän on sössinyt. Hän myöntää sössineensä. Minkä myönnettyään hän jatkaisi sillä mielipiteellä, että määräyksiä ei pidä muuttaa. Eikö sinuakin kiinnostaisi tuossa tilanteessa enemmän miksi hän toimii noin, kuin kinaaminen jostain luksimääristä? Minusta tuntuu nyt samalta kuin sinusta tuntuisi tuossa tilanteessa.
Otan osaa ja tarjoan selviytymiskeinon.
Minä todella kävin aikanaan tuon keskustelun niiden kansanedustajien kanssa, jotka jaksoivat vastata kuvien kera perustelemaani lain epäkohtaan. Kyllä sieltä tuli juuri tämä myös omalla alallani tuttu vastenmielinen "minkä piirsin, sen piirsin" -asenne. Onneksi sentään silloinen Liikenneministeri (kiitokset Anulle!) kuunteli, sain sanotuksi asiani ja annoin linkit tarkistettavaksi, ettei jää mielipiteeni varaan. Ei se korjaus mennyt kuten olin kuvitellut. Referenssilukujen maksimia sentään korotettiin juuri sen verran, ettei se käytännössä rankaise pahasti nelivalojärjestelmällä toteutettuja autoja, vaikka mittaustapa on edelleenkin aika susi. Mutta nyt Rouvan auto on katsastettu samoilla valoilla jo monta kertaa ilman selittelyjä, koska headroomia on enemmän niille kaukovaloille, joiden valovoima mitataan lähivalon kanssa molempien yhteisestä valomaksimista.
Hölmön mittaustavan olen sen jälkeen huonon mittausspeksin taitavasti blueprintanneiden suunnittelijoiden tuella hyödyntänyt omassa nykyisessä autossani, jossa kaukovalojen valomäärä referenssiluvun mukaan kuvitellusti pienenee 20% kun valotehoa todellisuudessa lisätään 440% vaihtamalla halogeenipolttimoiden tilalle xenonit.
Tämä menestystarina ei tietenkään sinua helpota, mutta sen lisäksi olen yrittänyt muuttaa muutamia muitakin juttuja juuri kuvaamallasi seurauksella. Töissä on sangen helppoa tulla "suuremman prioriteetin tarpeen" yliajamaksi omassa pienessä projektissaan. Kokonaisuus ei ole minun vastuullani, joten kun olen huoleni kertonut ja pyyntöni perustellut, sen pyynnön kieltäjä ottaa vastuun seurauksista. Pelkkä EVVK on paljon vaikeampi käsitellä, koska oman asiansa lisäksi kokee helposti myös itsensä nollatuksi.
Siihenkin voi opetella tietoisen hallintamekanismin, joka tunnetaan sanontana "älä mieti kenraalin murheita". Mieltä painavista asioista katsotaan voiko niihin vaikuttaa itse, ja jos voi, tehdään voitava. Ellei mitään ole tehtävissä, niistä tehdään omalta kannalta "kenraalin murheita", joilla ei minun kannata itseäni vaivata.
En ihmettele, jos sinusta tuntuu tuolta. Muista silti, että se on usein molemminpuolista ja epäilen että merkittävä osa ristiriidastamme on yhteensopimatonta kommunikaatiota. Olisin oikein kiinnostunut ottamaan sinut matkustajaksi ja kuulemaan ajamisestani tekemäsi raportti parannuskohteista?
Nyt lue TeeCee tämä varovasti, saatat järkyttyä paatuneen rikollisen avattua silmänsä. Ainakin toisen :-)
TeeCee:Et vastannut postiin jossa väitettiin 3-6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta.
Meikäläisen korrelaatiovirhe. Kirjoitat niin paljon, että en jaksa lukea ja analysoida kaikkea. Silti piti vaan vastata, kun tekstisi triggasi avainsanoihini.
Suosikkiteemani löydettyäni vastasin (luulemaani väitteeseen, jonka olet minulle kyllä aiemmin esittänyt), että nuo pienet ylinopeudet aiheuttavat ohituksia. Kokemuksesta tiedän, että eivät aiheuta. 3 - 6 km/h yli tikkarin kun on tyhjää nokan edessä on eri päätös kuin ohitus jonkun tavoittamisen jälkeen. Minulle tuo ylärajakin on vaarallisen paljon, koska on ihan puuttumiskynnyksen rajoilla.
TeeCee: Kysyin että mikä sitä turvallisuutta hänen mielestään huonontaa silloin kun joku ajaa hiljempaa. Keneen ne hitaammat törmäilevät?
Yllä olevan omaan vastaukseeni nojautuen, en usko, että mikään. Oma tapani on ollut häiveajo, jonka nojalla pyrin liikkumaan siten, ettei muiden tarvitse säätää omaa ajoaan minut tavoitettuuan.
Eli perusteluni annoin, kun sitä kysyit. Se, onko tuossa perustelussa kaikissa tilanteissa järkeä vai ei on kokonaan toinen juttu. Häiveajoni tarkoitus on kyllä hyvä, ja se on edelleen useissa tilanteissa oikea periaate, koska olisi vaarallista luottaa siihen, että muut reagoivat minuun jollain tavalla. Parempi kuin ei odota mitään. Mutta jos tämä olisi oikea tapa toisen tavoittaessa minut, sitten joutuisin perustelemaan miksi en aja pyörää samalla tavoin. Siihen en ala, koska häiritsevän lähelle taakse ohitusta kyttäilemään tuleva ei minun pyöräni takana pitkään vanhene!
Nyt onkin hyvä kysymys, miksi odotan niin käyvän autoni takana?
Ja sitä voisi vähän miettiäkin. Nimittäin aiemmasta kertomuksestani en voi pyristellä irti, koska prosessikirjastomallini vuoksi peilaan näitä juttuja todellisten tapausten kautta. Myös aiempi esimerkkitilanteeni Kasitieltä, jossa mielestäni tosiaan onnistuin vähentämään ohituksia omalla kohdallani on havaintoa todellisesta liikenteestä. Ja kaikki nämä autolla.
Kypärä päähän ja pelisääntöni vaihtuvat samoiksi, jotka olen lapsilleni moottoripyörän kanssa opettanut: ellei takaa tuleva jää omasta mielestä (muilta ei kysytä!) riittävälle etäisyydelle, se heitetään ohi heti ensimmäisessä tilanteessa. Ryhmänä lomareissua ajettaessa ei tarvitse välittää edellä ajavasta ryhmän jäsenestä, koska hän tekee samoin. Ja ihan oikeasti, ei meidän kohdalle jonoja kertynyt edes silloin, kun mukana oli noin Rahtari-80 kulkeva kevari.
Eli pelkään pahoin, että vaikka autolla ajotapani on todellinen, en pysty sitä perustelemaan ja siksi joudun sen muuttamaan. Auton ajaminen pyörän tavoin tulee kuukauden muutosteemaksi saman tien, vaikkei edellinenkään poisopittava huono tapa ole vielä niin varmasti kaalissa, että se toimisi edes väsymysindikaattorina, kun tahtoo trigata jo ensimmäisessä risteyksessä kotoa lähtiessä :-(
Anteeksi petturuuteni, JEV2 ;-)
TeeCee:Et vastannut postiin jossa väitettiin 3-6 km/h ylinopeuden aiheuttavan ohitustarvetta.
740GLE: Kokemuksesta tiedän, että eivät aiheuta. 3 – 6 km/h yli tikkarin kun on tyhjää nokan edessä on eri päätös kuin ohitus jonkun tavoittamisen jälkeen.
Edelleen: minusta TeeCeen kirjoitus tarkoitti syntyviä ohitustarpeita yleisellä tasolla liikenteessä. Joten edelleen: minusta sinun vastauksesi voisi olla joko oman toimintasi mukaista eli oma kokemuksesi omasta ajostasi, mutta myös yleistä havainnointia? Mutta kun en tiedä varmasti, niin tarkennatko, kiitos. Olen ihmetellyt tätä aiemminkin, mutta en ole huomannut selvää vastausta. Kokemukset eroavat meillä kuitenkin, jos yleisesti keskustellaan. Mistäs luulet peräpeilissä roikkumiskeskustelut myös johtuvan, ellei näistäkin tilanteista, kun saavutetaan nopeuserolla x?
Ja heti perään kommenttini (yleisellä tasolla liikenteestä), että on ihan sama millä nopeudella edellä ajava saavutetaan (HUOM! sinut poislukien, kun tyydyt edellä ajavan nopeuteen sen helpommin mitä vähemmän nopeuseroa on?), niin se aiheuttaa ohitustarpeen. Sitä vaan näkee liikenteessä eri tavoin.
Sitten tullaan semantiikkaan päätöksestä: kun on saavuttanut, niin mielestäni hyvin yleisesti noissa tilanteissä kuskeilla näyttää syntyvän päätös ohittaakin, että "matelijasta" pääsee ohi. Toteutuksen mahdollisuudet vaihtelevat muusta liikenteestä riippuen, samoin toteutuksen tavat. Tehdään päätös ja odotetaan pidempään, tai lyhyemmän ajan, että päästään "tositoimiin".
Ohitustarpeen synnyttämä päätös on sitä helpompi, mitä enemmän sitä tyhjää on ohitettavan nokan edessä taas tiedossa - tarvehan suorastaan korostuu, kun sitä tyhjää ihanuutta olisi edessä! Sitten (eri tavoin suoritetun) ohituksen jälkeen on kiva palata vaikkapa 3 – 6 km/h nopeuseroon. Kaikkihan on nopeuseroa, kun se on "+ jotakin" edellä ajavaan. Tikkarinopeus ei edes ole merkittävä tekijä selvästikään, vaan nopeuserot sellaisenaan saavutettavan ja saavuttajan välillä.
Vielä kun hienosäädetään, niin tarpeista tai niiden hillitsemisestäkin saataisiin varmaan keskustelua taas, kun mietitään siltä kannalta, ohitellaanko jonopuikkelehtimalla viikonloppuruuhkassa, jossa nopeuserot voivat olla vielä pienemmät kuin 3-6 km/h ohitusten välillä. Vai onko edessä tosiaan tyhjää täynnä oleva tie ja 1 hikinen ohitettava, joka nyt vaan ajaa x km/h hitaammin kuin esimerkkikuski itse ajaa. Kenelle syntyy helpommin ymmärrystä, ei liene vaikea arvata.