TeeCee kirjoitti: Minähän hankin aktiivisesti lisäopetusta, kaivan sitä verkosta, luen oppaista ja lehdistä.
740 GLE: ”Aivan, eihän sitä muiden tarvitse arvioida, kun sinä osaat jo. Kas kun et vielä kerro harjoittelevasi playstationilla.”
En osaa vielä ajaa niin hyvin kuin haluan, mutta osaan olla kriittinen omia ajotapojani kohtaan. Eihän sitä muuten saisi mitään muutoksia aikaiseksi, esimerkiksi rajoitusten noudattamista, joka oli minulle aikoinaan kova pala.
Sinä et tiedä miten minä harjoittelen, tiedät vain että harjoittelen ihan väärin ja vääriä asioita. En halua asettua vastaan jos haluat olla meistä kahdesta parempi jossain asiassa, mutta kyseenalaistan vertailusi niissä asioissa, joista et tunne minun osuuttani.
JEV2: ”Tutkijat ovat tutkineet sitä, mitä tapahtuu kun KAIKKI laskevat nopeuttaan.”
Kyllä tutkijat tuotakin ovat tutkineet, koska se on helppoa, mutta matematiikan ja mittaustekniikan edistyessä on yhä enemmän yritetty selvittää myös sitä, mitä tapahtuu kun OSA tai YKSILÖ muuttaa nopeuttaan. Tämän pitäisi olla sinulla tiedossa, koska sinulle on kerrottu esimerkiksi tutkimuksesta ”Hastighetsspridning och trafiksäkerhet”. Koska oletin (nähtävästi aiheellisesti) ettet lue sitä, tavasin sinua varten erikseen mitä siinä puhuttiin yksiötason nopeusvalintojen seurausten tutkimisesta. Sinulla on nähtävästi erittäin voimakas tarve säilyttää tietämättömyytesi. Harmi että tämä tarve kohdistuu samoihin asioihin, joista sinulla on myös halu keskustella.
Noinhan sen pitääkin mennä, ihmisellä on luonnostaan tarve säilyttää vanhat mielipiteensä, mikä on lähes sama asia kuin tietämättömyyden säilyttäminen, koska uusi tieto on vanhojen mielipiteiden pahin uhka. Ja sekin on luonnollista että ihmisellä on kova tarve keskustella juuri niistä asioista, joissa hänen omat mielipiteensä poikkeavat eniten muiden mielipiteistä. Siksi sinä päädyt todennäköisemmin kinoihin niiden nimimerkkien kanssa, joiden mielipiteet seuraavat tarkemmin tunnettuja faktoja kuin niiden nimimerkkien kanssa, jotka ajattelevat nopeuden roolista samoin kuin sinä.
Sinä olet sanonut minua tuuliviiriksi koska muutan jatkuvasti mielipidettäni ja julistan sen saman tien tieteen kannaksi. Osuit harvinaisen oikeaan, olen tietoisesti opetellut vaihtamaan saman tien mielipidettäni kun törmään uuteen tietoon jonka mukaan vanha oli väärää. Aikajärjestys sinulla tosin meni väärin päin, minun pitää ensin törmätä tietoon jota voidaan pitää parhaana saatavilla olevana ja vasta sen jälkeen tuuliviiri kääntyy.
740 GLE: ” Oletko sinä täysin oppinut, vai löydätkö motiivejasi miettiessäsi kenties jotain muuta syytä sille, miksi et itsellesi selvästi tärkeässäkään asiassa hakeudu tilanteeseen, jossa asiantuntija arvioisi toimiasi kriittisesti?”
En ole täysin oppinut. Oppimiseni kehittämiseksi olen yrittänyt opettaa itselleni tavan kyseenalaistaa itse omia tekemisiäni. Tekoja ohjaavat ajatukset, ajatuksia motiivit ja motiiveista suurin osa on minulta piilossa alitajunnassani. Niitä minä olen tässä kaivellut muutaman vuoden ja oppinut jotenkuten havaitsemaan omalta kritiikiltä aiemmin turvassa olleita asioita. Tämä tapa tekee mahdolliseksi omilta mukavuusalueilta poistumisen ja kehittymisen kaikilla elämänaloilla, ei vain liikenteessä. Ennen tappelin kynsin ja hampain jotta saisin pitää mielipiteeni, olla oikeassa. Nyt olen opetellut kokemaan palkitsevana sen, että löydän itsestäni vikoja. Huomasin tämän asian liikennettä miettiessäni, mutta suurin hyöty siitä on koitunut muilla elämänaloilla, esimerkiksi avioliitossa. Tämä ajattelutapani vuoksi voin hyödyntää kaikkien löytämieni asiantuntijoiden oppeja, joista aiemmin jätin kannaltani epämieluisat alitajuisesti huomiotta. Vähän niin kuin sinä teet nyt tällä palstalla.
En oikein ymmärrä kiihkoasi saada minut käyttämään samaa oppimistapaa kuin itse käytät. Ratkaisevaa kai on kuitenkin itse oppiminen, ei oppimistapa. Mikä ajamista ja liikennettä koskevista mielipiteistäni on vastoin kursseilla oppimiasi?
Edellä on jatkettu ikuiselta tuntuvaa keskustelua siitä, pitäisikö nopeusrajoitusta noudattaa tarkasti, vai voisiko sittenkin ajaa lievää ylinopeutta, jos muutkin näyttävät ajavan. Jos olen oikein ymmärtänyt, TeeCee näyttäisi edustavan puritaanista koulukuntaa ja 740 GLE hieman liberaalimpaa.
Minua kiinnostaisi lukea (vielä mielenkiintoisempaa olisi nähdä kuvia tai videota) siitä, miltä tilanne näyttää ja tuntuu kuljettajan kannalta, kun hän ajaa tarkasti nopeusrajoitusta noudattaen, ja muut lähistöllä olevat kuljettajat ajavat - tai haluaisivat ajaa - hieman kovempaa.
Toisin sanoen, miltä tuntuu ajaa mahdollisesti satoja metrejä pitkän jonon kärjessä ja pakottaa kymmenet autoilijat ajamaan hitaammin kuin mitä he muuten ajaisivat. Kokeeko tilanteessa jonkinlaista vallan tunnetta, vai itsetyytyväisyyden tunnetta, vai paremmuuden tunnetta, vai mitkä ovat tunnetilat?
Liikenneviraston autojen nopeuksista vuonna 2013 kertovan julkaisun mukaan, 1-ajorataisella tiellä, jossa on pysyvä 60 km/h nopeusrajoitus, 81 % autoista ajaa kesäaikaan ylinopeudella. Kun nopeusrajoitus on pysyvästi 80 km/h, ylinopeudella ajavia on 63%. Pysyvästi 100 km/h nopeusrajoituksen alaisella tiellä ylinopeutta ajavia on 42 %. Talvikaudella prosenttiluvut ovat hieman pienempiä.
Lukemista voi päätellä, että nopeusrajoitusta tarkasti noudattavan taakse alkaa pian kertyä autoja jonoon. Jos ohitustilanteita ei ole, jono kasvaa.
Pienemmillä maanteillä näytetään ajavan hitaammin.
Liikenneviraston Seutu- ja yhdysteitä koskevan julkaisun mukaan keskinopeus tarkkailluilla maanteillä oli hieman alhaisempi kuin mikä on nopeusrajoitus. Esimerkiksi maanteillä, joilla on 80 km/h nopeusrajoitus, keskinopeus (kun alle 20 km/h nopeudet jätetään huomioimatta) oli 78 km/h. Autojen mittarit näyttävät yleensä hieman liikaa, joten autoilijat ovat ajaneet hieman yli 80 km/h mittarinopeutta. Moni on ehkä luullut ajavansa lievää ylinopeutta.
Lähdenkin tästä ajamaan 160 kilometrin lenkin. Nähtäväksi jää, millaisella nopeudella ajan, ja mitä kaikkea tapahtuu. Sakko? Kolari? Onnettomuus? Auton särkyminen? Mitään ei voi sulkea pois.
TeeCee: en löytänyt kommenttiani jonka voisi tulkita niin, että pitäisin ryhmittymis- ja kääntymissääntöjen tarkkaa noudattamista lain halventamisena
740 GLE: ”Saatoin muistaa väärin, kenties pidit kysymystäni taas kerran verukkeena rikkoa lakia, vaikka tarkoitukseni oli osoittaa, että se vaatii kuljettajan jatkuvaa tulkintaa, vaikka et siitä pidäkään.”
Niin saatoit, jo toisen kerran. Viime kerralla muistit minun sanoneen sinun kääntymis- ja ryhmitysajolinjasi liioitteluksi. Ja nyt muistit minun sanoneen että halvensit lakia noudattamalla liikennesääntöjä. Eikö mikään varoituskello pärissyt kun huomasit olevasi sitä mieltä, että palstalla useimmin ja pisimpään liikennesääntöjen noudattamisen puolesta puhunut nimimerkki pitää liikennesääntöjen noudattamista liioitteluna ja lain halventamisena? Nähtävästi ei pärissyt, olisi hyvin mielenkiintoista tietää miksi ei. Jos nuo molemmat väärinmuistamiset olivat sinun harkittuja mielipiteitä, niin sinulla on iso ongelma, mutta jos sinua vei alitajuntasi kuin pässiä narussa, niin sitten ei ole mitään hätää. Keskusteluhistoriamme perusteella noin siinä pitäisikin käydä, aivojesi kuuluukin keksiä kaikenlaisia vikoja minussa ja mielipiteissäni, ja sama jatkuu kunnes teet asialle jotain.
Todellisuudessa sinä tosiaan olit tarkoittanut sen kommenttisi osoittamaan että ajaminen vaatii kuljettajilta sääntöjen tulkintaa. Koska on kohtuutonta vaatia esimerkiksi että peili ei koskaan mene vahingossa sentin-pari sulkuviivan päälle kääntyessä, niin se riittää sinulle perusteluksi sille että kuskin pitää saada rikkoa tahallaan pykäliä, joilla säädellään liikenneonnettomuuden seurauksiin eniten vaikuttavaa riskitekijää.
Minusta tuossa perustelussa ei ole tolkkua. Kodissani on sähkölaitteita, jotka voivat polttaa talon. Se riski sisältyy sähkön käyttöön. Se on kuitenkin todella huono perustelu sille, että käyttäisin kotonani tarkoituksella epäturvallisia sähkölaitteita. Kun tuon logiikan siirtää liikenrteeseen ja vertaukseesi, niin sen mukaan kuski ei voi perustella tahallista liikennerikostaan sillä, että TLL sisältää myös tulkinnanvaraisia pykäliä.
Olen sanonut ennen ja sanon taas, että liikennesääntöjä pitää joskus tulkinta, mutta sitä ei saa tehdä jos ei ole pakko.
740 GLE: ” En ole psykologian ammattilainen, mutta vuosien elämänkokemus on osoittanut joillain ihmisillä vahvan oman toiminnan hyväksymisen tarpeen.”
Se on jopa varsin yleistä ja helppoa huomata ilman psykologian ammattipätevyyttäkin. Esimerkiksi tällaisella keskustelupalstalla nimimerkki voi varsinaisen aiheen käsittelyn sijaan kärttää jopa vuosia, että kumpi meistä oikein on parempi kuski, kumman tilannenopeus on oikeampi, kummalla on parempi tietoisuus tekemisistään, kumman autossa on paremmat valot ja niin edelleen.
740 GLE: Kerrotko myös, missä kohdassa TLL 12 § lakkaa ja TLL 9 § alkaa? (kerron mielestäni oikean vastauksen vasta sitten kun olet esittänyt oman arvauksesi).”
Otin jo TLL:n esiin ja huomasin, että noista pykälistä ei löydy todistetta miksi on OK rikkoa liikennesääntöjä silloinkin kun minkäänlaista tulkintaa ei ole välttämätöntä tehdä.
TeeCee: Tuo löytämäsi kommenttini (TeeCeen ajaessa rajoitusnopeutta eikä sen alle) ei ollut uskontunnustukeni vaan vastaus kysymykseen siitä, miksi ajan NORMAALEISSA olosuhteissa suurimman sallitun tuntumassa vaikka nopeuden pudottaminen olisi vielä turvallisempaa.
740 GLE: ”Eli siis myönnät, ettet aja niin turvallisesti kuin osaisit. Niin me muutkin teemme, eikä tästä voi päätellä kuka meistä ajaa turvallisimmin. Muille kuljettajille et suostu sallimaan mitään lain tulkintoja tilanteen mukaan, mutta hyvin sujuvasti näköjään silti teet itse sitä, mistä muita moitit, vaikka se turvallisuutesi vaarantaakin”
Tuo kommenttisi on pielessä niin monessa tasossa että mahtaako siitä saada enää tolkkua. Myönnän etten aja niin turvallisesti kuin osaisin, koska autoni liikkuu. Paikallaniko minun pitäisi olla ennen kuin minulla on mielestäsi oikeus moittia tahallaan ylinopeudella ajavia?
Aivan, tästä ei voi päätellä kuka meistä ajaa turvallisimmin, siksi olen aina verrannut tunnettuja riskitekijöitä kuskin keskimääräiseen riskiin ilman sitä riskitekijää. Siis en vertaa kahta kuskia keskenään, päinvastoin olen kieltäytynyt tilaisuuksista, joita sinä olet minulle tarjoillut.
Miten niin en suostu sallimaan muille kuljettajille lain tulkintoja tilanteen mukaan? Sitäkö sinä ymmärsit minun tarkoittavan esimerkiksi kommentilla ” Tulkintaa pitää tehdä, mutta sitä ei saa tehdä asioissa joissa se ei ole välttämätöntä eikä tavalla jonka seurauksista ei ole tietoinen.”Tai tällä: ” Minusta tulkintaa tarvitaan vasta jos lain kirjainta ei jostain syystä voi noudattaa.Tai tässä: ” tietenkin Tieliikennelaissa on tulkintaa vaativia kohtia, kaikissa laeissa on.En keksi hakusanaa joka toisi ruudulle muita sinulle osoittamiani kommentteja kuin sellaisia, joissa sanon ymmärtäväni että liikennesääntöjä on tulkittava. Mutta sinun mielestäsi minä en salli sitä.
Jos olisin sinä, niin huolestuisin. Tuo kommenttisi oli melkoista sekoilua.
740 GLE: ” Miten olet ajatellut kantaa vastuusi annettuasi aiemmin tuon yllä viitatun mallin, jossa kerrot ettei sinun tarvitse tehdä turvallisuuden hyväksi osaasi enempää? Eikö kaikkien pitäisikin tehdä parhaansa? Minä en toki tee, mutta et kyllä tee sinäkään. Koeta nyt elää se kanssa, äläkä kaada pahaa oloasi muiden niskaan.”
Jaa että kuinka kannan vastuun puheistani, että minä ja sitä kautta kaikki muutkin saavat mielestäni ajaa laillista oikeana pitämäänsä tilannenopeutta? No, kuinka tällaisella palstalla nyt voi vastuunsa kantaa. Ainakin olisi vastuullista muuttaa mielipidettään jos se osoitetaan vääräksi. Sen minä lupaan tehdä jos joku osoittaa tuon mielipiteeni vääräksi tai vastuuttomaksi.
740 GLE: ” Keskinopeuteni jokaisella automatkallani jää alle matkan sallitun maksimin.
Mikä on tämä minulle ennestään tuntematon ”matkan sallittu maksimi”? Tiedän vain sen merkin joka näyttää suurimman sallitun nopeuden.
Se nyt ei ole vielä kovin suuri saavutus että keskinopeus jää alle suurimmalla sallitulla vauhdilla ajetun. Pikemminkin se olisi saavutus, jos saisi sekä pidettyä keskinopeutensa rajoitusta isompana JA pidettyä ajokorttinsa.
740 GLE: "Ja potenssimallin nojallahan juuri keskiarvohan se tärkeä onkin."
Potenssimalli ennustaa riskejä keskinopeuden perusteella siksi, että sen kehittäjällä oli tiedossaan vain keskinopeuksia. Rajoitusten muutosten aiheuttamista keskinopeudenmuutoksista ja samaan aikaan tapahtuneista muutoksista onnettomuuksissa tehtiin tilasto, jossa huomattiin säännönmukaisuus. Se sai nimen potenssimalli, koska riskit muuttuvat tietyssä potenssissa suhteessa nopeudenmuutokseen.
Mutta se, että asia huomattiin ensimmäiseksi keskinopeuksista, ei tarkoita että itse vaikutus välittäisi mitään keskinopeudesta. Loogisempaa on olettaa, että riskinmuutos tapahtuu yksilötasolla, sitä ei vaan ole helppo huomata, koska on mahdotonta ajattaa samaa kolaria uudelleen ja uudelleen nopeutta vaihdellen. Lukemani perustella väitän, että jos noin voitaisiin tehdä, keskiarvoksi tulisi täsmälleen sama nopeusmuutoksen ja seurausten muutosten suhde kuin liikennevirran nopeudellakin.
Joten sinunkin nopeusriskisi vähät välittävät edes rajoituksesta saati sitten rajoituksen ja keskinopeutesi suhteesta.
TeeCee: minä en ole osallistunut valokysymyksiä koskevaan keskusteluun, se on sinun fetissisi
Tikkarista sopivan ajonopeuden katsovalle asia tuntuukin vähäpätöiseltä, mutta sopeutan nopeuteni näkemääni.
Sinun tekstiäsi lukiessani ymmärrän kyllä, ettei tällä ole sinulle merkitystä.
740 GLE: Kerrotko myös, missä kohdassa TLL 12 § lakkaa ja TLL 9 § alkaa? (kerron mielestäni oikean vastauksen vasta sitten kun olet esittänyt oman arvauksesi).
TeeCee: Otin jo TLL:n esiin ja huomasin, että noista pykälistä ei löydy todistetta miksi on OK rikkoa liikennesääntöjä silloinkin kun minkäänlaista tulkintaa ei ole välttämätöntä tehdä.
Kuten lukutaitoinen jo asiayhteydestäkin ymmärsi, en minä etsi lupaa rikkoa liikennesääntöjä. Pyydän sinun ohjettasi, että saisimme psykologian luentoosi edes ihan pienen palan liikennettä mukaan.
Vastaa esittämääni kysymykseen ryhmittymisen ja kääntymisen mitoista (montako senttiä on välittömästi keskiviivan oikealla puolella) sekä TLL 12§ vaihtumisesta TLL 9 §, kiitos.
740 GLE: ”Siksi arvelenkin, että osa motiivistasi jahdata minun ajonopeuksiani liittyy puolustusmekanismiisi, jonka olet virittänyt noudattaessasi sitä osaa nopeusrajoituksista, joista olet tietoinen. Paheksut siis minun TIETOISUUTTANI rikkeistäni. Toivottavasti tämä helpottaa alitajuisten rikkeidesi hyväksyttävyyttä sinun kannaltasi.
Jälleen kerran: en jahtaa sinun ajonopeuksiasi. Jahtaan perusteluja, jotka olet esittänyt ajonopeuksia koskeville mielipiteillesi. Ne ovat ristiriidassa sekä toistensa että faktojen kanssa. Et ole puhunut yhtä hölmöjä muista aiheista, joten nopeutta koskevat mielipiteesi ovat ainoita, joita voin jahdata. Mutta heti kun käsittelet samalla tavalla jotain muuta asiaa, jahtaan myös sitä.
En paheksu sinun tietoisuuttasi riskeistä, paheksun sitä että sanot olevasi tietoinen riskeistäsi vaikka mielipiteesi nopeuden vaikutuksista riskeihin eivät vastaa nykytietämystä. Kerroit tähän tietoisuuteesi perustuvista mielipiteistäsi jo paljon ennen kuin kuulit mitä nopeus vaikuttaa riskeihin. Et edes voinut olla tietoinen riskistä siinä vaiheessa, koska vasta kyselit minulta, että mihin perustuu väitteeni että 1 km/h muutos ajonopeudessa muuttaa liikennekuoleman todennäköisyyttä 6 %. Et ole muuttanut tai ainakaan kertonut muuttaneesi mielipiteitäsi nopeuden vaikutuksista, joten tietääkseni edelleen mielestäsi kolme tuntikilometriä rajoitusta pienempi tai isompi nopeus ovat aivan yhtä turvallisia. Jos ovat, niin kerro mihin tarkistettavissa olevaan tietoon tuo väite perustuu. Jos et voi esittää perusteita tuolle mielipiteelle, niin hyväksy faktaksi, että se mitä sanot tietoisuudeksi omista riskeistäsi, perustuu luuloihisi, ei tietoon.
Sen voi testata, että tuleeko joku ajatus alitajunnasta vai tietoiselta puolelta aivoja. John Bargh Yalen yliopistosta summasi näin: alitajunta tekee virheitä. Niitä on vaikeaa huomata, koska alitajunta ei anna tietoisen mielen huomata niitä. Ne huomaa, kun siirtää ajatuksen uuteen ympäristöön ja testaa toimiiko se siellä. Jos johtopäätös on sama kummassakin ympäristössä, voi olla varmempi ajatuksen toimivuudesta.
Näiden vuosien aikana kun olemme keskustellet keskenämme, olen käyttänyt monta kertaa tuota tekniikkaa. Sinä olet väistänyt lähes joka kerta ja tarttunut niissä vain epäolennaisiin asioihin. Se on tuskin vahinko, nähtävästi pyrit välttämään sen selvittämistä, miten käyttämäsi logiikka toimii toisessa asiayhteydessä.
Yritin perustella tällä keinolla kritiikkiä jota olin esittänyt mielipiteestäsi, että liikenteessä on sallittua se mihin poliisi ei puutu rinnastamalla ylinopeus liian lyhyeen turvaväliin, kännykän näpelöintiin, ryhmittymisen laiminlyöntiin ja pikku maistissa ajamiseen. Sinä vastasit jaarittelemalla siitä miten sinulle sopisi oikein hyvin kiinnijäämisriskin kasvattaminen kaikissa mainitsemissasi rikkeissä.
Toisella kerralla yritin näyttää kuskin mielestä pienen ja turvallisen lainrikkomisen huonoja puolia sanomalla että pienessä kännissä voi turvallisesti ajella tutuilla teillä, joilla tuntee vaaranpaikat. Sinä siirryit höpisemään miten siirsit moottoripyörää työntämällä parin oluen jälkeen. Kerta toisensa jälkeen sama toistuu, eikä auta vaikka kysyisi sama uudelleen.
Jos jahtaan mielipiteitäsi ylinopeudesta alitajunnastani tulevien reaktioiden perusteella, niin en läpäise tuota samaa testiä. Tee sinä se minulle, ota joku asia jota voi käsitellä kuten tahallisia ylinopeuksia ja katsotaan käsittelenkö sitä asiaa samalla tavalla kuin olen käsitellyt sinun mielipiteitäsi ylinopeuksista. Asian ei tarvitse liittyä liikenteeseen, oikeastaan on parempikin että se ei liittyisi siihen.
Minä olen yrittänyt kanssasi esimerkiksi koiranpaskan avulla. Olit sanonut että liikennerikoksia ei kannata vastustaa omalla esimerkillä ja puheilla koska ne eivät vaikuta mitään. Sanoin siihen, että jos koiransa jätökset keräävä lakkaa tekemästä niin, jalkakäytävät ovat yhtä paljon koiranpaskassa kuin ennenkin. Kysyin että voiko sinun mielestäsi tuolla perusteella sanoa, että ihmisiä ei kannata kannustaa korjaamaan koiriensa jätöksiä omaa esimerkkiä näyttämällä ja asiasta puhumalla. Kunniaksesi on sanottava että tämä alitajuntatesti ei johtanut sinua sivuraiteelle, tähän sinä jätit vastaamatta. Et ole muistaakseni vastannut yhteenkään niistä monista testeistä joita olen tehnyt. Osaatko antaa sille loogista selitystä?
740 GLE: ” Aiemmat kommenttisi ovat positiivinen yllätys minulle, joka olen lukenut postauksiasi lähinnä tämän kuluvan vuosikymmenen aikana.”
Olen puhunut tilannenopeudesta täsmälleen samalla tavalla koko sen ajan kuin olen aihetta ylipäätään käsitellyt. Sinä olet pakostakin lukenut näitä kommenttejani etsiessäsi vuodelta 2009 asti todisteita uskovaisuudestani, mutta jostain syystä et ole rekisteröinyt lukemaasi. Tässä lainaus tiedostamaton.net sivustolta:
”Torjunta liittyy Freudin dynaamisen tiedostamattoman teoriaan - eli osa asioista pyrkii sitkeästi pysymään tiedostamattomina sen takia, että niiden tiedostaminen aiheuttaisi ahdistuksen ja tuskan lisääntymistä yksilöllä. Dynaaminen tiedostamaton tulee esille ihmisen käyttäytymisessä myös siten, että minän puolustuskeinot, eli defenssit vähentäessään ahdistusta vääristävät tietoisuuden sisällön.”
740 GLE: ” ...jos olet yhtä samaa mieltä kuin yli 10 vuotta sitten kirjoittaessasi, niin sitten keskustelisin mielelläni vaikkapa sopivasta tilannenopeudesta pimeässä erilaisilla tien pinnoilla ajettaessa? Tällä vuosikymmenellä sinua ei tuo ole kiinnostanut.”
Olen ollut tuota samaa mieltä tilannenopeudesta niin kauan kun siitä aiheesta loin jonkun konkreettisen mielipiteen tämän palstan keskustelujen pakottamana. Olen myös yhtä kauan toistellut syitä, miksi en voi keskustella mitä mielipiteeni tarkoittaa tuntikilometreinä ilmaistuna. Koska olen sitä mieltä, että ei ole olemassa oikeaa nopeusrajoitusta eikä oikeaa tilannenopeutta, minulla ei ole evätä keskustella kummankaan oikeasta tasosta millään pinnalla tai missään valaistusolosuhteissa. Olen kertonut tämän sinulle monta kertaa. Ainakin tammikuussa 2011 kerroin tämän mielipiteeni tilannenopeudesta, joten sinun olisi pitänyt olla vähintään neljä vuotta tietoinen miksi pidän turhana ehdottamaasi keskustelua.
Mutta siitä olisin ollut jo pitkään halukas keskustelemaan, että miten sinä tiedät nuo oikeat nopeudet. Kerrot ajavasi ylinopeutta kun rajoitus on mielestäsi liian alhainen, eli väärä, joten nähtävästi rajoitus on väärä kun se on alle sinun mielestäsi oikean tilannenopeuden. Kerroit pitäväsi liikennesääntöjä suuressa arvossa, joten et varmasti rikkoisi rajoitusta ihan vaan mutun perusteella. Tämä asia askarruttaa kovasti.
740 GLE: ”Tulitko ajatelleeksi, miksi jouduit menemään noin kauas etsiessäsi referenssejä omista asenteistasi nopeusrajoitusten ulkopuolisista asioista?”
Kuinka kauas minä sitten sinun mielestäsi jouduin menemään? En katsellut päivämääriä, mutta koska muistan osan noista lainauksista, niin joukossa täytyy olla aika tuoreitakin. Nappasin tutun tuntuisista umpimähkää tuon ”Ei rajoitus ole oikea nopeus, se on suurin sallittu nopeus”. Sanoin sen sinulle osoittamassani kommentissa 17.9.2014.
Olihan siinä mukana vanhojakin kommenttejani koska tarkistin kuinka kauan olin toistellut tuota mielipidettä tilannenopeudesta. Ilmeni että suunnilleen yhtä kauan kuin palstalla oli ikää, eli vuodesta 2004. Ehkä siitä jäi sinulle kuva vanhoista referensseistä?
Sinua pitäisi kiinnostaa referenssien iän sijaan se, että yllätyit nähdessäsi mitä mieltä olin tilannenopeuden ja rajoituksen suhteesta, vaikka olen toistellut sitä sinulle niin kauan kuin olemme keskustelleet. Kun sinä olet sanonut että välitän vain rajoituksesta enkä tilannenopeudesta, minä olen kertonut tämän saman mielipiteeni. Eli aika monta kertaa. Tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: joko sinulla on sellainen dysleksian eli sanasokeuden harvinainen muoto, joka tekee sokeaksi vain yhden nimimerkin yhtä tiettyä aihetta koskeville kommenteille. Tai sitten sinulla on alitajuinen motiivi, joka estää sinua huomaamasta tätä asiaa koskevia kommenttejani, koska ne eivät vastaa mielikuvaasi siitä minun mielipiteistäni. Mitä mieltä olet, kumpi on kyseessä?.
Minusta kyseessä on jälkimmäinen, koska se sopii niin hyvin lukemaani. Tiedostamaton.net-sivustolla sanotaan tästä havaintojen valikoitumisesta että se tapahtuu poimimalla aktiivisesti informaatiosta niitä piirteitä, joita ympäristöstä odotetaan löytyvän. Nämä odotukset perustuvat ns. skeemaan, joka on tiedostamaton odotustila, mielen sisäinen malli tosimaailmasta, johon alitajunta vertaa havaintoja ja jättää siihen sopimattoman informaation piiloon tietoiselta mieleltä. Minun mielipiteeni tilannenopeuden merkityksestä ei sovi siihen odotustilaan joka sinulla minun mielipiteistäni on. Minähän olen rajoitususkovainen, eikä sellainen voi pitää tilannenopeutta rajoitusta tärkeämpänä.
TeeCee: Jälleen kerran: en jahtaa sinun ajonopeuksiasi. Jahtaan perusteluja, jotka olet esittänyt ajonopeuksia koskeville mielipiteillesi. Ne ovat ristiriidassa sekä toistensa että faktojen kanssa
Olen kyllä vastannut ja tässä keskustelussa se olet sinä, joka väistää kysymykset, jopa toistuvasti. Väittämäsi näennäinen ristiriita johtuu kuvitelmistasi, jotka eivät kuvaa minun ajattelu- eikä toimintatapaani. Väität vastaan itse rakentamallesi mielikuvalle, joten itsepä olet vastuussa luomastasi ristiriidasta.
Vuoden ajosuorite vuoden kuolintilastolla jaettuna kertoo kuolemankolarin sattuvan keskimääräiselle kuljettajalle keskimäärin muutaman sadan eliniän välein. Nopeuden tuoma riskitason kohoaminen ei myöskään ala valtatien rajoitusnopeudesta, vaan paljon alempaa. Nopeusrajoitus on laillisen nopeuden raja, mutta en vieläkään tiedä millä perusteella niitä asetetaan? Olipa mikä tahansa, niin mikään turvallisen nopeuden ohje se ei ole, vaikka muu liikenne olisikin merkityksettömän hiljaista.
Sopivan referenssinopeuden löytää kelin ja tilanteen tarkkailulla tarkemmin kuin pelkiä tikkareita lukien. Tikkarit ovat tilannekuvassa mukana, mutta eivät ainoa asia. Ei tuokaan menetelmä aukoton ole, mutta virhemarginaali on pienempi kuin tikkaria seuraten. Siksi ajonopeuksien ero vaikkapa 97 - 103 alueella on mielestäni merkityksetön silloin kuin tilanne muuten sallii satasen rajoitusnopeuden.
Tilannearvion ja havaintojen virheiden varalta pitää ohjelmoida autopilottiin vikasietoinen fail-safe moodi, joka välttää kolarin myös silloin kun arviossa sattuu huti. Juuri tästä syystä kysyin ryhmitys- ja kääntymissääntöjen ohjeistustasi, mutta ikävä kyllä sinä et näköjään halua keskustella edes nopeuden vaikutuksista. Juuri nopeuserojen vuoksi minä nimittäin päädyin omassa ajamisessani nipottamaan senteistä liikenteenjakajaan tai keskiviivaan.
TeeCee: Todennäköisempää on että sinulla on sokea piste, jonka taakse mahtuu paljon muutakin kuin minun yksi mielipiteeni.
740 GLE: ”On täysin varmaa, että minulla on kaksi sokeaa pistettä ja niihin mahtuu vaarallisen paljon.”
Jos tulkitsin oikein, niin puhuit tuossa niistä fysiikkaamme liittyvistä sokeista pisteistä, eli silmänpohjan kohdista joista lähtee näköhermot jolloin niissä kohdissa ei ole valoa aistivia soluja. Oikeasti sinun ja meidän kaikkien muittenkin sokea piste kattaa 95-99 % silmästä. Näemme kuulemma terävästi sektorilla joka vasta peukalon leveyttä ojennetun käden päässä. Koemme näkevämme paljon isomman sektorin, mutta se on aivojemme luoma illuusio, tuon tarkan alueen ulkopuolelta näemme lähinnä vain liikkeen.
Lähteestä riippuen ihmisen näköaistimuksista vain 1-5 % tulee silmistä, loput on aivojen tulkintaa. Silmien hermot havaitsevat niin paljon että aivomme eivät pysty käsittelemään kaikkea sitä informaatiota. On resursseja säästävämpää ottaa muistista asioita kuin prosessoida koko tietomäärä. Se, mitä luulemme näkevämme, on todellisuudessa aivojemme versio siitä mitä meidän aiempien tapahtumien perusteella todennäköisesti pitäisi nähdä. Sen huomaa esimerkiksi kun katsoo suoraan vain yhtä sana tästä tekstistä ja yrittää silmää liikuttamatta lukea sen vieressä olevaa. Jos ehti vilkaista mikä se sana on, siitä näyttää saavan joten kuten selvää, mutta jos sitä sana ei tiedä, siitä ei saa selvää. Hassua tässä on, että silmä kyllä näkee sen, aivomme ei.
740 GLE: ”Olen myös tietoinen kummankin silmäni sokean pisteen sijainnista ja suunnasta. Olen myös tietoisesti muuttanut ajotapaani sen jälkeen kun tämä asia minulle kokeellisesti osoitettiin. Juuri tämäntapaisia vinkkejä kaipaisin lisääkin, mutta sinulta niitä en voi saada, koska sinua kiinnostaa ajamisessani vain se hyvässä kelissä rauhallisessa liikenteessä käyttämäni 103 km/h silloin kun siihen on tilaa.”
Kyllä sinä minultakin tietoa saisit jos lukisit mitä kirjoitan etkä antaisi ennakkokäsitystesi sensuroida puheitani vastaamaan sitä, mitä odotat min sanovan. Et varmaankaan tiennyt esimerkiksi tuota mitä puhuin näköaistimme toiminnasta? Nyt tiedät, ja opit sen minulta.
Sensurointia epäilen syyksi myös tuolle mielipiteellesi, että minua kiinnostaa vain hyvissä oloissa ajamasi 3 km/h ylinopeutesi. Olen nimittäin kertonut sinulle että tuo EI kiinnosta minua. Tällaisiin törmäsin ensimmäisenä: ”Tosin tuo sinun ajamisesi on vain sivujuoni, minua ei kiinnosta miten sinä ajat....Kyse ei ole siitä mitä vauhtia sinä ajat, kyse on siitä, minkälaisten periaatteitten mukaan kuskien pitäisi päättää ajamisestaan...en puhunut tuossa sinun nopeuksistasi, puhuin sinun liikenteessä ja verkossa antamastasi esimerkistä... vaan halusin puhua siitä, mitä kaikkea seuraa asenteesta, että kuskin mielipiteet ja ajotavat perustuvat poliisin puuttumiskynnyksiin eikä liikennesääntöihin... . Kun yritin saada sinua käsittelemään ylinopeutta ilmiönä eikä sarjana erillisiä tilanteita vastasit, että sinulla ei ole kompetenssia ottaa kantaa uskonnollisiin kysymyksiin.”
Lisää varmasti löytyy jos tuo ei vielä vakuuttanut, koska olen jo vuosia tuskaillut tämän asian kanssa ja yrittänyt kertoa sinulle mikä todellisuudessa on kommenttieni punainen lanka. Saas nähdä menikö nyt jakeluun, historian valossa ei mennyt. Tallenna tämä seuraava jotta voit tarkistaa mitä minä oikeasti yritän sinulle nopeudestasi sanoa: minä en ole kiinnostunut ajatko laillista vai laitonta nopeutta, minua kiinnostaa mitä kerrot mielipiteesi syiksi. Toistaiseksi olet sanonut ajavasi ylinopeutta koska se on huomaavaista, koska se lisää turvallisuutta, ja koska se vähentää ohitustarvetta. Se voi tehdä kaikkea tuota sinulla, mutta epäilen kyllä vahvasti. Se on kuitenkin sivuseikka, koska sinun ajamisestasi ei ole käytettävissä tutkimustietoa. Mutta liikenteen osalta pystyn osoittaman että sinun mielipiteittesi mukaan nopeuksista päättämisellä on negatiivinen vaikutus. Minun puolestani saat ajaa miten haluat, mutta keskustelussa kenenkään ei mielestäni pidä puhua kuin kertomasi ajotapa ei olisi haitaksi liikenteelle, ellei puhuja kerro myös että mikä tutkimus, päättely tai vastaava tukee hänen kantaansa.
Tuota kirjoittaessa välähti päähän tapaus jolla voin todistaa puheeni. Kinasin aikoinaan nimimerkki lawnmoverin kanssa oikeasta ajopaikasta kaistalla. Moitin häntä siitä että hän ei aja liikennesääntöjen määräämällä paikalla vaan vähän lähempänä keskiviiva. Hän ihmetteli mitä väliä parillakymmenellä sentillä on. Vastasin, että en puhu senteistä vaan mielipiteestä, jolla hän perusteli ajolinjaansa. Hän nimittäin oli kertonut että liikennesääntöjen mukaisella ajolinjalla ajettaessa houkuttelee takana tulijoita ohituksiin. Minusta hän oli väärässä vaikka olisi ajanut millilleen samassa paikassa kuin minä itse.
Tuo sinun 103 km/h on täsmälleen samanlainen asia. Minulle on aivan sama vaikka tällä sekunnilla kertoisit lopettaneesi nopeusrajoitusten tahallisen rikkomisen. Minua kiinnostaa vaan mielipiteesi, että kuski voi päättää omin päin mitä sääntöjä rikkoo ja paljonko. Se, että päädyn niin usein kinaan kaltaistenne kanssa juuri ylinopeuksista johtuu siitä, että se on niin yleinen kuskien laittomasti omin päin päättämä asia.
740 GLE: ”Oletko ajatellut, että 5 sekunnin turvaväli pimeässä tarkoittaa hyvin tyypillisellä 80 talvirajoituksella jatkuvaa lähivaloilla ajamista?”
Olen havainnut tuon. Sen saa aikaan vastaantuleva liikenne. Olen myös havainnut, että kun vastantulevien valoissa näen paljon kauemmas huonoillakin puolikkailla ajaessani kuin mitä näen xenoneilla yksin ajaessani. Pitää vaan totutella katsomaan hyvin kauas eteensä, kauimmaisen vastaantulevan auton valokeilaan kummallekin puolelle tietä. Yllättävää kyllä sumuvalojen käyttäjistä voi olla hyötyäkin. He kyllä huonontavat omaa näkyväisyyttään, mutta vastantuleva näkee paremmin tien reunat.
Vastaantulevien valoissa näkee sellaisiakin alueita, joita omat valot eivät valaise. Lisäksi vastaantulevien valo voi tulla kuskin silmään myös esteen takaa, jolloin hyvinkin maastoutuva este erottuu silhuettina.
TeeCee: jätetään selvyyden vuoksi tilannenopeus keskustelun ulkopuolelle …Eikö tämä muka ole tarpeeksi hankalaa ilman että tähän sotketaan tilannenopeuskin?”
740GLE: ”Minun maailmassani ei voi jättää tilannenopeutta arvioinnin ulkopuolelle”.
Ongelmia olisi hyvä keskustelussa pilkkoa paloihin joita voi käsitellä. Muuten käy kuten sinulle: liikennesääntöjen tahallinen rikkominen voikin näyttää järkevältä vaihtoehdolta. Kun käsittelet noita asioita yhtä aikaa, voit kumota ylinopeuden väitetyt haitat sillä, että eihän siitä ylinopeudesta voi olla haittaa niin kauan kun nopeus on edelleen tilanteeseen sopiva. Millä tuon kumoaa? Ei millään.
Mutta todellisessa maailmassa ei ole yhtä ainutta kuskia, joka tietäisi mikä se oikea tilannenopeus on. Sitä et tiedä edes sinä. On vain kuskien omia arvauksia. Ainakin vielä joskus viime vuoden loppupuolella pohdiskelit nopeusvalintojesi oikeellisuutta AINOASTAAN siltä kannalta, miten ne vaikuttavat mielestäsi onnettomuuden todennäköisyyteen. Nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle tulee kuitenkin ihan toista kautta. Etkä ole poikkeus, varmaan hyvin pieni osa kuljettajista on koskaan kuullutkaan että esimerkiksi sinun edellisessä kommentissasi käyttämä 103 km/h nopeus nostaa liikennekuoleman todennäköisyyttä satasen nopeuteen verrattuna 22 %. Minäkään en tiennyt ennen kuin JEV2 toi tietoomme tutkimuksen jossa puhuttiin ns. eksponenttimallista, joka ottaa potenssimallia paremmin huomioon nopeusluokan. Kun potenssimallin mukaan liikennekuoleman riski kasvaa potenssissa 4,6, nousee se todellisuudessa potenssissa 6,7 koska tietyn nopeuseron vaikutus kasvaa nopeuden kasvaessa.
Tuollaiset asiat jäävät liian vähälle huomiolle kuskilla, joka kuittaa koko asian sanomalla että hänpä ajaa oikeaa tilannenopeutta, joten noilla riskiluvuilla ei ole merkitystä. Tätä pointtiani sinä olet tässä jo muutaman vuoden alleviivaillut.
Tähän sopii yksi hiljattain oppimani asia ihmisaivojen toiminnasta. Melkein kaikilla meistä vaikuttaa ns. ”optimism bias”, vapaasti kääntäen virheellinen optimismi. Ihmisaivot käsittelevät ihmisen omia riskejä koskevaa informaatiota eri tavalla, jopa eri aivojenosalla, kuin tietoa muiden riskeistä. Se on eräänlainen todellisuuden vääristymistoiminto, jonka on tarkoitus saada ihminen tekemään riskialttiita päätöksiä, koska se edistää lajin leviämistä, vaikka koituukin usein yksilön turmioksi. Uskomme helposti saamamme muiden riskejä koskevan tiedon, mutta emme usko kun saamme samaa tietoa itsestämme.
Tämä on taas yksi niistä viidakossa perimäämme tarttuneista asioista, jotka toimivat hyvin lajin kamppaillessa olemassaolostaan luonnossa, mutta tosi huonosti liikenteessä. Me emme ole niin hyviä kuskeja kuin luulemme olevamme, meillekin voi tapahtua onnettomuus, ja sen seurauksiin vaikuttaa kaikkein eniten kaksi asiaa: oliko turvavyö kiinni ja mikä oli nopeus. Lisätietoa löytyy esim. hakusanoilla ”optimism bias” tai ”Tari Sharot”.
Siksi ei kannata uskoa itseään kun kokee ajavansa oikealla tilannenopeudella. Voi ajaakin, mutta todennäköisesti ei aja, todennäköisesti ei edes tunne kaikkia niitä yksityiskohtia, jotka sen asian tietämiseen vaaditan.
TeeCee: Mutta se kaipaa sinun selitystäsi, että uskoit löytäneesi ”uskontunnustukseni”, vaikka todennäköisesti jouduit lukemaan monta muutakin tilannenopeutta koskevaa mielipidettäni ennen kuin tuo kuuden vuoden takainen löytyi. Miksi se yksi riitti vakuuttaman sinut?
740 GLE: ”Selitys on yksinkertainen. Sinun kanssasi käymäni keskustelun perusteella minulla oli sinusta jo mielikuva, johon etsin vahvistusta. Ota patteri pois dinosauruksen aivoista miettiessäsi syitä tähän mielikuvaan.”
Jaaha, tämä sinun ennakkoasenteesi johtui minusta eikä asenteen haltijasta itsestään. Tuolla tavallahan ne väärät asenteet juuri korjataan, syyttämällä niistä muita. Jos katselisimme nyt ihan ensimmäisiä keskusteluitamme, niin mitä veikkaat sinun senaikaisesta kyvystäsi omaksua uutta, vanhan mielipiteesi vastaista informaatiota?
Tilastojen ja tutkimusten perusteella tiedetään, millainen vaikutus nopeudella ja sen muutoksilla on liikenteessä kuolevien määrään. Näin ollen nykyistä liikennekuolemien lukumäärää voidaan pitää tehtyjen poliittisten päätösten seurauksena. Lukema voisi olla suurempi tai pienempi, jos päätökset olisivat olleet erilaisia.
Minun mielestäni liikennekuolemien lukumäärää voitaisiin oleellisesti pienentää nykyisestä, vaikka samaan aikaan sallittaisiin nykyistä suuremmat ajonopeudet. Tämä tapahtuisi siten, että samaan aikaan, kun nopeuteen liittyvät liikennekuolemat jonkin verran lisääntyisivät, niitä enemmän vähentyisi sellaisten kuolemantapausten lukumäärä, joissa nopeus ei ole keskeinen tekijä. Kokonaisuudessaan liikennekuolemien määrä vähenisi.
Tärkeimpiä turvallisuusparannuksia olisivat alkolukko kaikkiin autoihin sekä keskitettyyn kulunvalvontaan ja autojen väliseen viestintään ja aktiiviseen törmäyksien estämistekniikkaan perustuvat laitteistot. Autoista toisin sanoen tehtäisiin sellaisia, että niillä olisi lähes mahdotonta ajaa kolaria. Kun kaikki autot järjestelmän avulla koko ajan tietäisivät toisistaan, ne eivät ohjautuisi törmäyskurssille tai muullakaan tavalla törmäisi toisiinsa, vaikka kuljettaja yrittäisi ajaa kolarin. Jos järjestelmää vielä kehitettäisiin sellaiseksi, että se estäisi myös ojaan ajamiset, säästyisi lisää ihmishenkiä. Jalankulkijat ja kevyt liikenne olisi enää ongelmana.
740 GLE: ” Sinä kaivoit vastineeksi 11 vuotta vanhoja postauksiasi, jotka osoittavat, etteivät lukijasi viime vuosikymmenellä saaneet sinusta yhtä yksipuolista kuvaa kuin nyt.”
Näin aivan ***tanan suuren vaivan niitä kommenttejani kaivaessa jotta sinä ymmärtäisit, että lukiessasi kommenttejani sinulta menee asioita ohi. Jatkuvasti. Paljon. Ilman että ymmärrät tehdä asian suhteen mitään korjaavia toimenpiteitä. Ja mitä tapahtuu kun eteesi lyödään pitävät todisteet siitä, että olet yli neljä vuotta syyttänyt rajoitususkovaiseksi nimimerkkiä joka on yrittänyt koko tämän ajan vakuuttaa sinulle olevansa ihan eri mieltä rajoituksista ja tilannenopeuksista kuin olet väittänyt? Sinä et lue kunnolla edes kommenttia jonka piti asia sinulle todistaa, ja pyydät MINUA pohtimaan miksi sain sinut tuohon väärään luuloon.
Kaivoinhan minä 11 vuotta vanhojakin postauksia, mutta kirjoitin myös mitä varten: näyttääkseni että kysymys ei ole mistään hiljattain tapahtuneesta uskostaluopumisesta, vaan olen ollut tuota mieltä oman muistini mukaan aina. Tämänkin minä kerroin siinä kommentissani. Mutta sinä et nähnyt sitä. Sitäkään.
740 GLE: ” Nyt siis tiedät ajanjakson, jolloin olet muuttunut minulle liikenteen osalta kiinnostamattomaksi keskustelukumppaniksi.”
Justiinsa. Sinulle selvisi siitä tuo, mutta ei se, mitä minä siinä kirjoitin.
Miten minä muuten voin olla sinulle LIIKENTEEN osalta kiinnostamaton keskustelukumppani? Olet sanonut että keskusteluamme haittaa se että minun näkökulmani on kokonaiskuvaa katsova kun sinä taas ajat ainoastaan omaa autoasi vailla mahdollisuutta vaikuttaa muiden toimintaan. Olet torpannut tuolla perusteella monta mielipidettäni keskusteluissamme, kun olen perustellut mielipiteitäni koko liikennettä koskevilla argumenteilla. Ne eivät ole purreet sinuun, koska sinä rikot liikennesääntöjä vain turvallisesti, sinuun ei siksi päde liikennettä vaivaavat riskitekijät. Tämä alkoi jos silloin kun moitit kameroiden asettelua korpitaipaleille, selitykseni oli sinusta huono koska se koski liikennettä, ei sinua. Sinä ajat oikeaa tilannenopeutta etkä siksi joudu korpisuoralla onnettomuuteen, eikä siihen kuulu mitään se miten LIIKENTEEN nopeusvalintoihin vaikuttaa viesti, että ylinopeutta ei pidä aja edes siellä missä se tuntuu riskittömältä.
Mies, ethän sinä suostu puhumaan liikenteestä kuin siihen asti, kun puhe kääntyy asioihin joiden suhteen itselläsi ei ole puhdas omatunto. Kerrotko näytteeksi vaikka mielipiteesi siitä, mitä LIIKENTEELLE merkitsee kun kuskit ajavat ”rajoitus + jotain”-nopeudella?
740 GLE: ” Tietänet muutoksen syyn itse paremmin, mutta vuoden 2004 TeeCeen kanssa saattaisin keskustella ajamisesta oikein mielelläni, koska hänellä näytti olleen sellaisia havaintoja, joiden pohtimisesta voisi olla hyötyä minullekin?”
Kun olen etsiskellyt sinun ja muiden keskustelukumppaneitteni kommentteja menneisyydestä olen lueskellut myös omiani. Ne ovat perusajatukseltaan samoja nyt, viisi vuotta sitten ja 10 vuotta sitten. Vain tietoni on lisääntynyt. Jos kommenteissani oli 2004 jotain mistä olisi sinulle hyötyä, niin nyt sitä pitäisi olla vähintään yhtä paljon, todennäköisesti enemmän lisääntyneen tiedon vuoksi..
740 GLE: ” Sinun silmissäsi minulle taisi kasvaa sarvet päähän ja hiilihanko kouraan suunnilleen siinä kohdassa, kun vedin valomääräykset vessasta alas?”
Kyllähän tässä on saatu jo melkoisia näytteitä siitä kuinka huonosti saan viestini sinulle perille, mutta nyt taitaa olla käsillä huippukohta. Kun aikoinaan ensimmäisen kerran aloit puhua valomääräyksistä vastauksena minun kommentteihini tahallisten liikennesääntöjenrikkomisten välttämiselle, niin ensireaktioni oli ällistys. En osannut suhtautua siihen, en tiennyt oliko se merkki henkisistä ongelmista, jolloin olisi ollut aika epäkorrektia sanoa mitä oli päällimmäisenä mielessä. Tivasit minulta kannanottoa ainakin viikkoja, ehkä kuukausia, enkä edelleenkään keksinyt mitään järkevää sanottavaa asiasta, joka minulle merkitsi ja edelleen merkitsee vähemmän kuin EU:n standardi banaanien koolle. Mieleeni ei tule yhtään tapausta että olisin sanonut niistä muuta kuin että mitä hittoa sinä horiset, eihän tuo kuulu mitenkään mihinkään keskusteltavaan aiheeseen. Sinä taas koit tämän minun hiljaisuuteni tarkoittaneen, että mielipiteesi valomääräyksistä muovasi käsitystäni sinusta pysyvästi.
Se, että mainitsen asian neljässä vuodessa vain pari kertaa ja silloinkin vain yrittääkseni saada sinut olemaan puhumatta minulle asiasta, olisi pitänyt viestittää sinulle että mielipiteet valomääräyksistä ovat minulle ilmaa. Sinä olet minulle melkoinen mysteeri.
740 GLE: ” Vaikka (teknisesti epäpätevällä tavalla) kirjoitettua lakia kiivaasti puolustit muistaakseni silloinkin, et silloinkaan vastannut suoriin kysymyksiini ihannoimasi lain niin hölmöistä seurauksista, ettei edes niitä valvova viranomainen jaksa niitä vahtia vaikka ne hänen tarkastettavakseen tuotaisiin.
Kiivaasti puolustin???!!!??? En muista sanoneeni siitä sanaakaan.
TeeCee: Näin aivan ***tanan suuren vaivan niitä kommenttejani kaivaessa jotta sinä ymmärtäisit, että lukiessasi kommenttejani sinulta menee asioita ohi.
Kerroin sinulle jo aikoja sitten, etten lue kirjoittamaasi kuin ensimäiseen virheeseen saakka. Kirjoitat hirveän paljon, mutta kysymyksiin vastaamista vältät viimeiseen saakka, jos vastaat edes silloin. Se ei ole keskustelua ja sen vuoksi en viitsi lukea kaikkea mitä ulostat.
Teet tällä kertaa poikkeuksen ja katson pari postaustasi ekaa erehdystäsi pidemmällekin.
TeeCee: Oikeasti sinun ja meidän kaikkien muittenkin sokea piste kattaa 95-99 % silmästä.
Höpsis. Kahden terveeen silmän näkökenttä on lähes 180 astetta. Sitä pitää vain osata käyttää.
TeeCee: Näemme kuulemma terävästi sektorilla joka vasta peukalon leveyttä ojennetun käden päässä. Koemme näkevämme paljon isomman sektorin, mutta se on aivojemme luoma illuusio, tuon tarkan alueen ulkopuolelta näemme lähinnä vain liikkeen.
Kerro kuinka sinä käytät tuota tarkan näön alueen ulkopuolista sektoria? Sen hyödyntäminenhän on eräs vakio EAK harjoitus koulutustilanteissa, joita et tarvitse.
TeeCee: Lähteestä riippuen ihmisen näköaistimuksista vain 1-5 % tulee silmistä, loput on aivojen tulkintaa.
Siksi olenkin yleensä puhunut näkemisestä ja havainnoinnista erikseen. Näkemisellä tarkoitan optiikkaa, joka on havaitsemisen välttämätön mutta ei riittävä ehto.
TeeCee: Silmien hermot havaitsevat niin paljon että aivomme eivät pysty käsittelemään kaikkea sitä informaatiota. On resursseja säästävämpää ottaa muistista asioita kuin prosessoida koko tietomäärä. Se, mitä luulemme näkevämme, on todellisuudessa aivojemme versio siitä mitä meidän aiempien tapahtumien perusteella todennäköisesti pitäisi nähdä.
Ajaessa kannattaa tämän vuoksi korostaa havaintojen merkitystä. En ollut koko aiheesta hajulla lainkaan ennen kuin ajokouluttaja minua opasti esimerkein ja kokein reilut 15 vuotta sitten.
Havainnoinnin ylikuormaa pystyy tietoisesti vähentämään katsetekniikalla ja harjoittelemalla katseen "repimistä irti" epäolennaiseksi muuttuneesta havainnosta ja keskittymään tarpeelliseen. Se ei tapahdu ilman tietoista harjoittelua.
Tämän havainnon rumempi puoli löytyy hakusanoilla "target fixation".
TeeCee: Sen huomaa esimerkiksi kun katsoo suoraan vain yhtä sana tästä tekstistä ja yrittää silmää liikuttamatta lukea sen vieressä olevaa. Jos ehti vilkaista mikä se sana on, siitä näyttää saavan joten kuten selvää, mutta jos sitä sana ei tiedä, siitä ei saa selvää. Hassua tässä on, että silmä kyllä näkee sen, aivomme ei.
Näkee kyllä, että olet ajokoulutuksen lisäksi missannut myös pikalukemisen kurssin. Periaatteena on juuri suuren näkökentän tietoinen hyödyntäminen, eikä silmien juoksutus riveillä. Ja selvää tulee yhdellä sivelyllä koko sivusta.
TeeCee: Et varmaankaan tiennyt esimerkiksi tuota mitä puhuin näköaistimme toiminnasta? Nyt tiedät, ja opit sen minulta.
Tekstistäsi näkee, että tiedät jo teorian. Hyvä! Valitettavasti tekstisi myös vahvistaa, ettet ole itse huomannut fysiikastamme johtuvien rajoitusten ajamiseen aiheuttavia vaatimuksia, joten arvailet taas kirjoituspöytäsi takaa. En minäkään katsetekniikkaa itse olisi älynnyt opetella, ellei sitä olisi kurssilla neuvottu. Takana tuleva on pysynyt peileissä tallessa jo vuosikymmenen juuri siellä ääreisnäön alueella, jota kutsut sokeaksi.
TeeCee: minä en ole kiinnostunut ajatko laillista vai laitonta nopeutta, minua kiinnostaa mitä kerrot mielipiteesi syiksi.
No nyt sen tiedät. Mitätön vaikutus mihinkään.
TeeCee: Olen myös havainnut, että kun vastantulevien valoissa näen paljon kauemmas huonoillakin puolikkailla ajaessani kuin mitä näen xenoneilla yksin ajaessani.
Kukin tyylillään. Itse en pidä tuota käytännöllisenä. Oletko koskaan kokeillut oikeasti hyviä valoja? Bi-xenon oli minun syyni hankkia kiireesti lisää valoa juuri kehnon kaukovalon vuoksi.
TeeCee: Pitää vaan totutella katsomaan hyvin kauas eteensä, kauimmaisen vastaantulevan auton valokeilaan kummallekin puolelle tietä. Yllättävää kyllä sumuvalojen käyttäjistä voi olla hyötyäkin. He kyllä huonontavat omaa näkyväisyyttään, mutta vastantuleva näkee paremmin tien reunat.
Kauas katsominenkin on tosiaan opeteltava, ja se pätee muulloinkin.
Mutta "kauimmaisen auton valokeilaan kummallekin puolelle tietä" katsominen kuulostaa sangen erikoiselta ehdotukselta, jota en aiokaan noudattaa, koska se tähtää tarkan näön alueen juuri sinne, mitä pitää välttää, eli vastaantulevan valoihin. Hassu idea, mutta tee kuten tykkäät. Vai tarkoititko katsovasi vuorotellen eri puolia?
Sumuvalot ovat HYVIIN kaukovaloihin verrattuna kapea-alaiset ja 200 metriä lyhemmät
TeeCee: Vastaantulevien valoissa näkee sellaisiakin alueita, joita omat valot eivät valaise. Lisäksi vastaantulevien valo voi tulla kuskin silmään myös esteen takaa, jolloin hyvinkin maastoutuva este erottuu silhuettina.
Siluetista pisteet, se on toisinaan hyödyksi, JOS vastaantulevalla on valot.
740 GLE: ” Olisiko mitään mahdollisuuksia siirtyä vanhojen kaivelusta preesensiin?
Minusta se ei ole hyvä asia. Jos aiempia tapahtumia ei käytä apuna ympärillään tapahtuvien asioiden hahmottamisessa, ei voi ymmärtää mitä preesensissä tapahtuu. Minusta nimimerkkien pitäisi päinvastoin siirtyä preesensistä enemmän tiedon, eli menneisyydessä tapahtuneiden asioiden analysoinnilla saadun tiedon käyttöön. Asiat ovat usein paljon muutakin kuin sitä, miltä ne juuri nyt tuntuvat. Sinä sanot sitä vanhojen kaiveluksi, minä sanon sitä tiedon hyödyntämiseksi.
Esimerkkejä: jos en olisi kaivellut vanhoja, sinäkin luulisit edelleen minun olevan nopeusrajoitususkovainen. Ihmisellä on luontainen tarve löytää asioille selitykset, nyt sinulta hävisi tähän asti käyttämäsi selitys sille, mikä on syyni luoda rajoitusten noudattamisesta itselleni osa ajotapaa. Jos se syy ei ole uskontoni, niin mikä se voisi olla?
Toinen esimerkki: jos minä en tietäisi miten ajattelit rajoitusten noudattamisesta kymmenen vuotta takaperin, pitäisin sinua tyhmänä. Mutta menneitä kaiveltuani tiedän, että ylinopeus on ollut sinulle kiinteä osa ajotapaa, ja liikennepsykologien mukaan ajotapa on erittäin pysyvä ominaisuus. Kommenttejasi on paljon helpompi ymmärtää kun tietää, että et ole tyhmä vastustaessasi asenteesi vastaisia mielipiteitä, vaan toimit juuri niin kuin sinun tilanteessasi olevan kuuluukin toimia silloin, kun ei tunnista motiiveitaan.
Kolmas esimerkki: olet perustellut tahallisen ylinopeuden vaarattomuutta sillä, että nopeuden sopivuuden kannalta sopiva tilannenopeus on olennaisesti tärkeämpää kuin korrelaatio rajoituksen kanssa. Tuo on totta, olen itsekin sanonut mielipiteekseni että rajoituksilla ei ole väliä jos kuski ajaa aina oikeaa tilannenopeutta. Mutta menneitä kaivelemalla selviää, että et sinä niin kovin tarkkaan niitä sopivia tilanteita ole aina valinnutkaan. Muutama vuosi ennen tuota kommenttiasi oikean tilannenopeuden tärkeydestä joku kysyi sinulta, paljonko automaatti-Volvossa on kierroksia 70 km/h:ssa, ja kerroit, että et tiedä, koska yrität aktiivisesti välttää ajamasta muuta nopeutta kuin rajoitus +4. Neljä vuotta myöhemmin sanoit pudottavasi hirvivaaran vuoksi aina 10-20 alle rajoituksen. Joko sait jonkun ”hirvi-herätyksen” noiden neljän vuoden aikana tai sitten kaunistelit tarinoitasi mielipiteisiisi paremmin sopivaksi.
Tuntuu epäloogiselta että olisit muuttanut noin paljon asennettasi ajonopeuksista tuossa ajassa, koska olet niin sitkeästi puolustanut sitä saman ajan tällä palstalla. Siksi pidän todennäköisimpänä selityksenä, että tajuat miten pahalta kuulostaisi sanoa ajavansa tavan vuoksi ylinopeutta. Mutta kun sanoo ajavansa oikeaa tilannenopeutta, niin kukaan ei voi moittia. Ei ainakaan, jos ”siirtyisimme preesensiin” ja unohtaisimme mitä muuta olet puhunut siitä asiasta.
740 GLE: ”Liikenteestä keskustelen mielelläni, mutta sinua kiinnostavat lähinnä alitajuiset ja muut motiivit.”
Niin kiinnosta, ja minä kerroin syynkin siihen. Uusinta pähkinänkuoressa: ihmisen käyttäytymistä liikenteessäkin ohjaavat aivot. Aivot jakautuvat kahteen osaan, tiedostamattomaan ja tietoiseen puoleen. Ajamisen hoitaa pääsääntöisesti alitajunta. Se hoitaa sitä isomman osan ajamisesta, mitä kokeneempi kuski on. Alitajunta pystyy käsittelemään informaatiota noin 250.000-kertaisesti sen mitä tietoinen puoli. Kuski ajaa niin kuin hänen alitajuntansa on tottunut ajamaan, koska aivojen energiankäytön kannalta on järkeväpää ottaa toimintatavat muistista kuin pähkäillä jokainen tapaus yksi kerrallaan. Eikä tietoisen puolen kapasiteetti edes riittäisi siihen, vaikka sitä yrittäisikin. Kuskin tietoinen puoli luulee ajattelevansa ajamista, mutta se on harha. Harha syntyy siitä, että tämä mielikuva on tietoisella puolella, joka ei tiedosta että alitajuntaa on edes olemassa, saati sitten huomaisi mitä se tekee. .
Ajotapamme ovat alitajunnassa, minkä vuoksi on turhaa puhua liikenteestä ja ajamisesta ilman että puhuu myös siitä, mikä autoa todellisuudessa ohjaa suurimman osan ajasta. Tässä on syy siihen, miksi puhumme vuosi toisensa jälkeen niin railakkaasti toistemme ohi.
Suomessa ei pahemmin välitetä liikenteessä olevin turvallisuudesta tässäkään asiassa, siis nopeusvalvonta.
YLE: "Vähintään 20 kilometrin ylinopeudesta määrätään päiväsakkoja, joiden hintaan vaikuttavat kuljettajan tulot.
Monissa maissa sakotuskynnys on alhaisempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa sakot annetaan, jos ylinopeutta on vähintään kuusi kilometriä tunnissa. Ranskassa puolestaan kaikkiin ylinopeuksiin puututaan nollatoleranssilla."
Jos suurin sallittu nopeus on tieliikennelain 25 §:n 1 momentin taikka tieliikennelain nojalla annetun säännöksen mukaisesti enintään 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle määrätään suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä:
1) enintään 15 kilometrillä tunnissa 85 euron rikesakko; ja
2) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 115 euron rikesakko.
Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle määrätään suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä:
1) enintään 15 kilometrillä tunnissa 70 euron rikesakko; ja
2) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 100 euron rikesakko.
Rikesakko rajat on kyllä tiedossa, mutta minä kannatan nollatoleranssia. Kun rajoitus asetettu niin se on suurin sallittu nopeus ylityksestä heti päiväsakko.
TeeCee kirjoitti: Minähän hankin aktiivisesti lisäopetusta, kaivan sitä verkosta, luen oppaista ja lehdistä.
740 GLE: ”Aivan, eihän sitä muiden tarvitse arvioida, kun sinä osaat jo. Kas kun et vielä kerro harjoittelevasi playstationilla.”
En osaa vielä ajaa niin hyvin kuin haluan, mutta osaan olla kriittinen omia ajotapojani kohtaan. Eihän sitä muuten saisi mitään muutoksia aikaiseksi, esimerkiksi rajoitusten noudattamista, joka oli minulle aikoinaan kova pala.
Sinä et tiedä miten minä harjoittelen, tiedät vain että harjoittelen ihan väärin ja vääriä asioita. En halua asettua vastaan jos haluat olla meistä kahdesta parempi jossain asiassa, mutta kyseenalaistan vertailusi niissä asioissa, joista et tunne minun osuuttani.
JEV2: ”Tutkijat ovat tutkineet sitä, mitä tapahtuu kun KAIKKI laskevat nopeuttaan.”
Kyllä tutkijat tuotakin ovat tutkineet, koska se on helppoa, mutta matematiikan ja mittaustekniikan edistyessä on yhä enemmän yritetty selvittää myös sitä, mitä tapahtuu kun OSA tai YKSILÖ muuttaa nopeuttaan. Tämän pitäisi olla sinulla tiedossa, koska sinulle on kerrottu esimerkiksi tutkimuksesta ”Hastighetsspridning och trafiksäkerhet”. Koska oletin (nähtävästi aiheellisesti) ettet lue sitä, tavasin sinua varten erikseen mitä siinä puhuttiin yksiötason nopeusvalintojen seurausten tutkimisesta. Sinulla on nähtävästi erittäin voimakas tarve säilyttää tietämättömyytesi. Harmi että tämä tarve kohdistuu samoihin asioihin, joista sinulla on myös halu keskustella.
Noinhan sen pitääkin mennä, ihmisellä on luonnostaan tarve säilyttää vanhat mielipiteensä, mikä on lähes sama asia kuin tietämättömyyden säilyttäminen, koska uusi tieto on vanhojen mielipiteiden pahin uhka. Ja sekin on luonnollista että ihmisellä on kova tarve keskustella juuri niistä asioista, joissa hänen omat mielipiteensä poikkeavat eniten muiden mielipiteistä. Siksi sinä päädyt todennäköisemmin kinoihin niiden nimimerkkien kanssa, joiden mielipiteet seuraavat tarkemmin tunnettuja faktoja kuin niiden nimimerkkien kanssa, jotka ajattelevat nopeuden roolista samoin kuin sinä.
Sinä olet sanonut minua tuuliviiriksi koska muutan jatkuvasti mielipidettäni ja julistan sen saman tien tieteen kannaksi. Osuit harvinaisen oikeaan, olen tietoisesti opetellut vaihtamaan saman tien mielipidettäni kun törmään uuteen tietoon jonka mukaan vanha oli väärää. Aikajärjestys sinulla tosin meni väärin päin, minun pitää ensin törmätä tietoon jota voidaan pitää parhaana saatavilla olevana ja vasta sen jälkeen tuuliviiri kääntyy.
740 GLE: ” Oletko sinä täysin oppinut, vai löydätkö motiivejasi miettiessäsi kenties jotain muuta syytä sille, miksi et itsellesi selvästi tärkeässäkään asiassa hakeudu tilanteeseen, jossa asiantuntija arvioisi toimiasi kriittisesti?”
En ole täysin oppinut. Oppimiseni kehittämiseksi olen yrittänyt opettaa itselleni tavan kyseenalaistaa itse omia tekemisiäni. Tekoja ohjaavat ajatukset, ajatuksia motiivit ja motiiveista suurin osa on minulta piilossa alitajunnassani. Niitä minä olen tässä kaivellut muutaman vuoden ja oppinut jotenkuten havaitsemaan omalta kritiikiltä aiemmin turvassa olleita asioita. Tämä tapa tekee mahdolliseksi omilta mukavuusalueilta poistumisen ja kehittymisen kaikilla elämänaloilla, ei vain liikenteessä. Ennen tappelin kynsin ja hampain jotta saisin pitää mielipiteeni, olla oikeassa. Nyt olen opetellut kokemaan palkitsevana sen, että löydän itsestäni vikoja. Huomasin tämän asian liikennettä miettiessäni, mutta suurin hyöty siitä on koitunut muilla elämänaloilla, esimerkiksi avioliitossa. Tämä ajattelutapani vuoksi voin hyödyntää kaikkien löytämieni asiantuntijoiden oppeja, joista aiemmin jätin kannaltani epämieluisat alitajuisesti huomiotta. Vähän niin kuin sinä teet nyt tällä palstalla.
En oikein ymmärrä kiihkoasi saada minut käyttämään samaa oppimistapaa kuin itse käytät. Ratkaisevaa kai on kuitenkin itse oppiminen, ei oppimistapa. Mikä ajamista ja liikennettä koskevista mielipiteistäni on vastoin kursseilla oppimiasi?
Edellä on jatkettu ikuiselta tuntuvaa keskustelua siitä, pitäisikö nopeusrajoitusta noudattaa tarkasti, vai voisiko sittenkin ajaa lievää ylinopeutta, jos muutkin näyttävät ajavan. Jos olen oikein ymmärtänyt, TeeCee näyttäisi edustavan puritaanista koulukuntaa ja 740 GLE hieman liberaalimpaa.
Minua kiinnostaisi lukea (vielä mielenkiintoisempaa olisi nähdä kuvia tai videota) siitä, miltä tilanne näyttää ja tuntuu kuljettajan kannalta, kun hän ajaa tarkasti nopeusrajoitusta noudattaen, ja muut lähistöllä olevat kuljettajat ajavat - tai haluaisivat ajaa - hieman kovempaa.
Toisin sanoen, miltä tuntuu ajaa mahdollisesti satoja metrejä pitkän jonon kärjessä ja pakottaa kymmenet autoilijat ajamaan hitaammin kuin mitä he muuten ajaisivat. Kokeeko tilanteessa jonkinlaista vallan tunnetta, vai itsetyytyväisyyden tunnetta, vai paremmuuden tunnetta, vai mitkä ovat tunnetilat?
Liikenneviraston autojen nopeuksista vuonna 2013 kertovan julkaisun mukaan, 1-ajorataisella tiellä, jossa on pysyvä 60 km/h nopeusrajoitus, 81 % autoista ajaa kesäaikaan ylinopeudella. Kun nopeusrajoitus on pysyvästi 80 km/h, ylinopeudella ajavia on 63%. Pysyvästi 100 km/h nopeusrajoituksen alaisella tiellä ylinopeutta ajavia on 42 %. Talvikaudella prosenttiluvut ovat hieman pienempiä.
Lukemista voi päätellä, että nopeusrajoitusta tarkasti noudattavan taakse alkaa pian kertyä autoja jonoon. Jos ohitustilanteita ei ole, jono kasvaa.
Pienemmillä maanteillä näytetään ajavan hitaammin.
Liikenneviraston Seutu- ja yhdysteitä koskevan julkaisun mukaan keskinopeus tarkkailluilla maanteillä oli hieman alhaisempi kuin mikä on nopeusrajoitus. Esimerkiksi maanteillä, joilla on 80 km/h nopeusrajoitus, keskinopeus (kun alle 20 km/h nopeudet jätetään huomioimatta) oli 78 km/h. Autojen mittarit näyttävät yleensä hieman liikaa, joten autoilijat ovat ajaneet hieman yli 80 km/h mittarinopeutta. Moni on ehkä luullut ajavansa lievää ylinopeutta.
Lähdenkin tästä ajamaan 160 kilometrin lenkin. Nähtäväksi jää, millaisella nopeudella ajan, ja mitä kaikkea tapahtuu. Sakko? Kolari? Onnettomuus? Auton särkyminen? Mitään ei voi sulkea pois.
TeeCee: en löytänyt kommenttiani jonka voisi tulkita niin, että pitäisin ryhmittymis- ja kääntymissääntöjen tarkkaa noudattamista lain halventamisena
740 GLE: ”Saatoin muistaa väärin, kenties pidit kysymystäni taas kerran verukkeena rikkoa lakia, vaikka tarkoitukseni oli osoittaa, että se vaatii kuljettajan jatkuvaa tulkintaa, vaikka et siitä pidäkään.”
Niin saatoit, jo toisen kerran. Viime kerralla muistit minun sanoneen sinun kääntymis- ja ryhmitysajolinjasi liioitteluksi. Ja nyt muistit minun sanoneen että halvensit lakia noudattamalla liikennesääntöjä. Eikö mikään varoituskello pärissyt kun huomasit olevasi sitä mieltä, että palstalla useimmin ja pisimpään liikennesääntöjen noudattamisen puolesta puhunut nimimerkki pitää liikennesääntöjen noudattamista liioitteluna ja lain halventamisena? Nähtävästi ei pärissyt, olisi hyvin mielenkiintoista tietää miksi ei. Jos nuo molemmat väärinmuistamiset olivat sinun harkittuja mielipiteitä, niin sinulla on iso ongelma, mutta jos sinua vei alitajuntasi kuin pässiä narussa, niin sitten ei ole mitään hätää. Keskusteluhistoriamme perusteella noin siinä pitäisikin käydä, aivojesi kuuluukin keksiä kaikenlaisia vikoja minussa ja mielipiteissäni, ja sama jatkuu kunnes teet asialle jotain.
Todellisuudessa sinä tosiaan olit tarkoittanut sen kommenttisi osoittamaan että ajaminen vaatii kuljettajilta sääntöjen tulkintaa. Koska on kohtuutonta vaatia esimerkiksi että peili ei koskaan mene vahingossa sentin-pari sulkuviivan päälle kääntyessä, niin se riittää sinulle perusteluksi sille että kuskin pitää saada rikkoa tahallaan pykäliä, joilla säädellään liikenneonnettomuuden seurauksiin eniten vaikuttavaa riskitekijää.
Minusta tuossa perustelussa ei ole tolkkua. Kodissani on sähkölaitteita, jotka voivat polttaa talon. Se riski sisältyy sähkön käyttöön. Se on kuitenkin todella huono perustelu sille, että käyttäisin kotonani tarkoituksella epäturvallisia sähkölaitteita. Kun tuon logiikan siirtää liikenrteeseen ja vertaukseesi, niin sen mukaan kuski ei voi perustella tahallista liikennerikostaan sillä, että TLL sisältää myös tulkinnanvaraisia pykäliä.
Olen sanonut ennen ja sanon taas, että liikennesääntöjä pitää joskus tulkinta, mutta sitä ei saa tehdä jos ei ole pakko.
740 GLE: ” En ole psykologian ammattilainen, mutta vuosien elämänkokemus on osoittanut joillain ihmisillä vahvan oman toiminnan hyväksymisen tarpeen.”
Se on jopa varsin yleistä ja helppoa huomata ilman psykologian ammattipätevyyttäkin. Esimerkiksi tällaisella keskustelupalstalla nimimerkki voi varsinaisen aiheen käsittelyn sijaan kärttää jopa vuosia, että kumpi meistä oikein on parempi kuski, kumman tilannenopeus on oikeampi, kummalla on parempi tietoisuus tekemisistään, kumman autossa on paremmat valot ja niin edelleen.
740 GLE: Kerrotko myös, missä kohdassa TLL 12 § lakkaa ja TLL 9 § alkaa? (kerron mielestäni oikean vastauksen vasta sitten kun olet esittänyt oman arvauksesi).”
Otin jo TLL:n esiin ja huomasin, että noista pykälistä ei löydy todistetta miksi on OK rikkoa liikennesääntöjä silloinkin kun minkäänlaista tulkintaa ei ole välttämätöntä tehdä.
TeeCee: Tuo löytämäsi kommenttini (TeeCeen ajaessa rajoitusnopeutta eikä sen alle) ei ollut uskontunnustukeni vaan vastaus kysymykseen siitä, miksi ajan NORMAALEISSA olosuhteissa suurimman sallitun tuntumassa vaikka nopeuden pudottaminen olisi vielä turvallisempaa.
740 GLE: ”Eli siis myönnät, ettet aja niin turvallisesti kuin osaisit. Niin me muutkin teemme, eikä tästä voi päätellä kuka meistä ajaa turvallisimmin. Muille kuljettajille et suostu sallimaan mitään lain tulkintoja tilanteen mukaan, mutta hyvin sujuvasti näköjään silti teet itse sitä, mistä muita moitit, vaikka se turvallisuutesi vaarantaakin”
Tuo kommenttisi on pielessä niin monessa tasossa että mahtaako siitä saada enää tolkkua. Myönnän etten aja niin turvallisesti kuin osaisin, koska autoni liikkuu. Paikallaniko minun pitäisi olla ennen kuin minulla on mielestäsi oikeus moittia tahallaan ylinopeudella ajavia?
Aivan, tästä ei voi päätellä kuka meistä ajaa turvallisimmin, siksi olen aina verrannut tunnettuja riskitekijöitä kuskin keskimääräiseen riskiin ilman sitä riskitekijää. Siis en vertaa kahta kuskia keskenään, päinvastoin olen kieltäytynyt tilaisuuksista, joita sinä olet minulle tarjoillut.
Miten niin en suostu sallimaan muille kuljettajille lain tulkintoja tilanteen mukaan? Sitäkö sinä ymmärsit minun tarkoittavan esimerkiksi kommentilla ” Tulkintaa pitää tehdä, mutta sitä ei saa tehdä asioissa joissa se ei ole välttämätöntä eikä tavalla jonka seurauksista ei ole tietoinen.”Tai tällä: ” Minusta tulkintaa tarvitaan vasta jos lain kirjainta ei jostain syystä voi noudattaa.Tai tässä: ” tietenkin Tieliikennelaissa on tulkintaa vaativia kohtia, kaikissa laeissa on.En keksi hakusanaa joka toisi ruudulle muita sinulle osoittamiani kommentteja kuin sellaisia, joissa sanon ymmärtäväni että liikennesääntöjä on tulkittava. Mutta sinun mielestäsi minä en salli sitä.
Jos olisin sinä, niin huolestuisin. Tuo kommenttisi oli melkoista sekoilua.
740 GLE: ” Miten olet ajatellut kantaa vastuusi annettuasi aiemmin tuon yllä viitatun mallin, jossa kerrot ettei sinun tarvitse tehdä turvallisuuden hyväksi osaasi enempää? Eikö kaikkien pitäisikin tehdä parhaansa? Minä en toki tee, mutta et kyllä tee sinäkään. Koeta nyt elää se kanssa, äläkä kaada pahaa oloasi muiden niskaan.”
Jaa että kuinka kannan vastuun puheistani, että minä ja sitä kautta kaikki muutkin saavat mielestäni ajaa laillista oikeana pitämäänsä tilannenopeutta? No, kuinka tällaisella palstalla nyt voi vastuunsa kantaa. Ainakin olisi vastuullista muuttaa mielipidettään jos se osoitetaan vääräksi. Sen minä lupaan tehdä jos joku osoittaa tuon mielipiteeni vääräksi tai vastuuttomaksi.
740 GLE: ” Keskinopeuteni jokaisella automatkallani jää alle matkan sallitun maksimin.
Mikä on tämä minulle ennestään tuntematon ”matkan sallittu maksimi”? Tiedän vain sen merkin joka näyttää suurimman sallitun nopeuden.
Se nyt ei ole vielä kovin suuri saavutus että keskinopeus jää alle suurimmalla sallitulla vauhdilla ajetun. Pikemminkin se olisi saavutus, jos saisi sekä pidettyä keskinopeutensa rajoitusta isompana JA pidettyä ajokorttinsa.
740 GLE: "Ja potenssimallin nojallahan juuri keskiarvohan se tärkeä onkin."
Potenssimalli ennustaa riskejä keskinopeuden perusteella siksi, että sen kehittäjällä oli tiedossaan vain keskinopeuksia. Rajoitusten muutosten aiheuttamista keskinopeudenmuutoksista ja samaan aikaan tapahtuneista muutoksista onnettomuuksissa tehtiin tilasto, jossa huomattiin säännönmukaisuus. Se sai nimen potenssimalli, koska riskit muuttuvat tietyssä potenssissa suhteessa nopeudenmuutokseen.
Mutta se, että asia huomattiin ensimmäiseksi keskinopeuksista, ei tarkoita että itse vaikutus välittäisi mitään keskinopeudesta. Loogisempaa on olettaa, että riskinmuutos tapahtuu yksilötasolla, sitä ei vaan ole helppo huomata, koska on mahdotonta ajattaa samaa kolaria uudelleen ja uudelleen nopeutta vaihdellen. Lukemani perustella väitän, että jos noin voitaisiin tehdä, keskiarvoksi tulisi täsmälleen sama nopeusmuutoksen ja seurausten muutosten suhde kuin liikennevirran nopeudellakin.
Joten sinunkin nopeusriskisi vähät välittävät edes rajoituksesta saati sitten rajoituksen ja keskinopeutesi suhteesta.
TeeCee: minä en ole osallistunut valokysymyksiä koskevaan keskusteluun, se on sinun fetissisi
Tikkarista sopivan ajonopeuden katsovalle asia tuntuukin vähäpätöiseltä, mutta sopeutan nopeuteni näkemääni.
Sinun tekstiäsi lukiessani ymmärrän kyllä, ettei tällä ole sinulle merkitystä.
740 GLE: Kerrotko myös, missä kohdassa TLL 12 § lakkaa ja TLL 9 § alkaa? (kerron mielestäni oikean vastauksen vasta sitten kun olet esittänyt oman arvauksesi).
TeeCee: Otin jo TLL:n esiin ja huomasin, että noista pykälistä ei löydy todistetta miksi on OK rikkoa liikennesääntöjä silloinkin kun minkäänlaista tulkintaa ei ole välttämätöntä tehdä.
Kuten lukutaitoinen jo asiayhteydestäkin ymmärsi, en minä etsi lupaa rikkoa liikennesääntöjä. Pyydän sinun ohjettasi, että saisimme psykologian luentoosi edes ihan pienen palan liikennettä mukaan.
Vastaa esittämääni kysymykseen ryhmittymisen ja kääntymisen mitoista (montako senttiä on välittömästi keskiviivan oikealla puolella) sekä TLL 12§ vaihtumisesta TLL 9 §, kiitos.
740 GLE: ”Siksi arvelenkin, että osa motiivistasi jahdata minun ajonopeuksiani liittyy puolustusmekanismiisi, jonka olet virittänyt noudattaessasi sitä osaa nopeusrajoituksista, joista olet tietoinen. Paheksut siis minun TIETOISUUTTANI rikkeistäni. Toivottavasti tämä helpottaa alitajuisten rikkeidesi hyväksyttävyyttä sinun kannaltasi.
Jälleen kerran: en jahtaa sinun ajonopeuksiasi. Jahtaan perusteluja, jotka olet esittänyt ajonopeuksia koskeville mielipiteillesi. Ne ovat ristiriidassa sekä toistensa että faktojen kanssa. Et ole puhunut yhtä hölmöjä muista aiheista, joten nopeutta koskevat mielipiteesi ovat ainoita, joita voin jahdata. Mutta heti kun käsittelet samalla tavalla jotain muuta asiaa, jahtaan myös sitä.
En paheksu sinun tietoisuuttasi riskeistä, paheksun sitä että sanot olevasi tietoinen riskeistäsi vaikka mielipiteesi nopeuden vaikutuksista riskeihin eivät vastaa nykytietämystä. Kerroit tähän tietoisuuteesi perustuvista mielipiteistäsi jo paljon ennen kuin kuulit mitä nopeus vaikuttaa riskeihin. Et edes voinut olla tietoinen riskistä siinä vaiheessa, koska vasta kyselit minulta, että mihin perustuu väitteeni että 1 km/h muutos ajonopeudessa muuttaa liikennekuoleman todennäköisyyttä 6 %. Et ole muuttanut tai ainakaan kertonut muuttaneesi mielipiteitäsi nopeuden vaikutuksista, joten tietääkseni edelleen mielestäsi kolme tuntikilometriä rajoitusta pienempi tai isompi nopeus ovat aivan yhtä turvallisia. Jos ovat, niin kerro mihin tarkistettavissa olevaan tietoon tuo väite perustuu. Jos et voi esittää perusteita tuolle mielipiteelle, niin hyväksy faktaksi, että se mitä sanot tietoisuudeksi omista riskeistäsi, perustuu luuloihisi, ei tietoon.
Sen voi testata, että tuleeko joku ajatus alitajunnasta vai tietoiselta puolelta aivoja. John Bargh Yalen yliopistosta summasi näin: alitajunta tekee virheitä. Niitä on vaikeaa huomata, koska alitajunta ei anna tietoisen mielen huomata niitä. Ne huomaa, kun siirtää ajatuksen uuteen ympäristöön ja testaa toimiiko se siellä. Jos johtopäätös on sama kummassakin ympäristössä, voi olla varmempi ajatuksen toimivuudesta.
Näiden vuosien aikana kun olemme keskustellet keskenämme, olen käyttänyt monta kertaa tuota tekniikkaa. Sinä olet väistänyt lähes joka kerta ja tarttunut niissä vain epäolennaisiin asioihin. Se on tuskin vahinko, nähtävästi pyrit välttämään sen selvittämistä, miten käyttämäsi logiikka toimii toisessa asiayhteydessä.
Yritin perustella tällä keinolla kritiikkiä jota olin esittänyt mielipiteestäsi, että liikenteessä on sallittua se mihin poliisi ei puutu rinnastamalla ylinopeus liian lyhyeen turvaväliin, kännykän näpelöintiin, ryhmittymisen laiminlyöntiin ja pikku maistissa ajamiseen. Sinä vastasit jaarittelemalla siitä miten sinulle sopisi oikein hyvin kiinnijäämisriskin kasvattaminen kaikissa mainitsemissasi rikkeissä.
Toisella kerralla yritin näyttää kuskin mielestä pienen ja turvallisen lainrikkomisen huonoja puolia sanomalla että pienessä kännissä voi turvallisesti ajella tutuilla teillä, joilla tuntee vaaranpaikat. Sinä siirryit höpisemään miten siirsit moottoripyörää työntämällä parin oluen jälkeen. Kerta toisensa jälkeen sama toistuu, eikä auta vaikka kysyisi sama uudelleen.
Jos jahtaan mielipiteitäsi ylinopeudesta alitajunnastani tulevien reaktioiden perusteella, niin en läpäise tuota samaa testiä. Tee sinä se minulle, ota joku asia jota voi käsitellä kuten tahallisia ylinopeuksia ja katsotaan käsittelenkö sitä asiaa samalla tavalla kuin olen käsitellyt sinun mielipiteitäsi ylinopeuksista. Asian ei tarvitse liittyä liikenteeseen, oikeastaan on parempikin että se ei liittyisi siihen.
Minä olen yrittänyt kanssasi esimerkiksi koiranpaskan avulla. Olit sanonut että liikennerikoksia ei kannata vastustaa omalla esimerkillä ja puheilla koska ne eivät vaikuta mitään. Sanoin siihen, että jos koiransa jätökset keräävä lakkaa tekemästä niin, jalkakäytävät ovat yhtä paljon koiranpaskassa kuin ennenkin. Kysyin että voiko sinun mielestäsi tuolla perusteella sanoa, että ihmisiä ei kannata kannustaa korjaamaan koiriensa jätöksiä omaa esimerkkiä näyttämällä ja asiasta puhumalla. Kunniaksesi on sanottava että tämä alitajuntatesti ei johtanut sinua sivuraiteelle, tähän sinä jätit vastaamatta. Et ole muistaakseni vastannut yhteenkään niistä monista testeistä joita olen tehnyt. Osaatko antaa sille loogista selitystä?
740 GLE: ” Aiemmat kommenttisi ovat positiivinen yllätys minulle, joka olen lukenut postauksiasi lähinnä tämän kuluvan vuosikymmenen aikana.”
Olen puhunut tilannenopeudesta täsmälleen samalla tavalla koko sen ajan kuin olen aihetta ylipäätään käsitellyt. Sinä olet pakostakin lukenut näitä kommenttejani etsiessäsi vuodelta 2009 asti todisteita uskovaisuudestani, mutta jostain syystä et ole rekisteröinyt lukemaasi. Tässä lainaus tiedostamaton.net sivustolta:
”Torjunta liittyy Freudin dynaamisen tiedostamattoman teoriaan - eli osa asioista pyrkii sitkeästi pysymään tiedostamattomina sen takia, että niiden tiedostaminen aiheuttaisi ahdistuksen ja tuskan lisääntymistä yksilöllä. Dynaaminen tiedostamaton tulee esille ihmisen käyttäytymisessä myös siten, että minän puolustuskeinot, eli defenssit vähentäessään ahdistusta vääristävät tietoisuuden sisällön.”
740 GLE: ” ...jos olet yhtä samaa mieltä kuin yli 10 vuotta sitten kirjoittaessasi, niin sitten keskustelisin mielelläni vaikkapa sopivasta tilannenopeudesta pimeässä erilaisilla tien pinnoilla ajettaessa? Tällä vuosikymmenellä sinua ei tuo ole kiinnostanut.”
Olen ollut tuota samaa mieltä tilannenopeudesta niin kauan kun siitä aiheesta loin jonkun konkreettisen mielipiteen tämän palstan keskustelujen pakottamana. Olen myös yhtä kauan toistellut syitä, miksi en voi keskustella mitä mielipiteeni tarkoittaa tuntikilometreinä ilmaistuna. Koska olen sitä mieltä, että ei ole olemassa oikeaa nopeusrajoitusta eikä oikeaa tilannenopeutta, minulla ei ole evätä keskustella kummankaan oikeasta tasosta millään pinnalla tai missään valaistusolosuhteissa. Olen kertonut tämän sinulle monta kertaa. Ainakin tammikuussa 2011 kerroin tämän mielipiteeni tilannenopeudesta, joten sinun olisi pitänyt olla vähintään neljä vuotta tietoinen miksi pidän turhana ehdottamaasi keskustelua.
Mutta siitä olisin ollut jo pitkään halukas keskustelemaan, että miten sinä tiedät nuo oikeat nopeudet. Kerrot ajavasi ylinopeutta kun rajoitus on mielestäsi liian alhainen, eli väärä, joten nähtävästi rajoitus on väärä kun se on alle sinun mielestäsi oikean tilannenopeuden. Kerroit pitäväsi liikennesääntöjä suuressa arvossa, joten et varmasti rikkoisi rajoitusta ihan vaan mutun perusteella. Tämä asia askarruttaa kovasti.
740 GLE: ”Tulitko ajatelleeksi, miksi jouduit menemään noin kauas etsiessäsi referenssejä omista asenteistasi nopeusrajoitusten ulkopuolisista asioista?”
Kuinka kauas minä sitten sinun mielestäsi jouduin menemään? En katsellut päivämääriä, mutta koska muistan osan noista lainauksista, niin joukossa täytyy olla aika tuoreitakin. Nappasin tutun tuntuisista umpimähkää tuon ”Ei rajoitus ole oikea nopeus, se on suurin sallittu nopeus”. Sanoin sen sinulle osoittamassani kommentissa 17.9.2014.
Olihan siinä mukana vanhojakin kommenttejani koska tarkistin kuinka kauan olin toistellut tuota mielipidettä tilannenopeudesta. Ilmeni että suunnilleen yhtä kauan kuin palstalla oli ikää, eli vuodesta 2004. Ehkä siitä jäi sinulle kuva vanhoista referensseistä?
Sinua pitäisi kiinnostaa referenssien iän sijaan se, että yllätyit nähdessäsi mitä mieltä olin tilannenopeuden ja rajoituksen suhteesta, vaikka olen toistellut sitä sinulle niin kauan kuin olemme keskustelleet. Kun sinä olet sanonut että välitän vain rajoituksesta enkä tilannenopeudesta, minä olen kertonut tämän saman mielipiteeni. Eli aika monta kertaa. Tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: joko sinulla on sellainen dysleksian eli sanasokeuden harvinainen muoto, joka tekee sokeaksi vain yhden nimimerkin yhtä tiettyä aihetta koskeville kommenteille. Tai sitten sinulla on alitajuinen motiivi, joka estää sinua huomaamasta tätä asiaa koskevia kommenttejani, koska ne eivät vastaa mielikuvaasi siitä minun mielipiteistäni. Mitä mieltä olet, kumpi on kyseessä?.
Minusta kyseessä on jälkimmäinen, koska se sopii niin hyvin lukemaani. Tiedostamaton.net-sivustolla sanotaan tästä havaintojen valikoitumisesta että se tapahtuu poimimalla aktiivisesti informaatiosta niitä piirteitä, joita ympäristöstä odotetaan löytyvän. Nämä odotukset perustuvat ns. skeemaan, joka on tiedostamaton odotustila, mielen sisäinen malli tosimaailmasta, johon alitajunta vertaa havaintoja ja jättää siihen sopimattoman informaation piiloon tietoiselta mieleltä. Minun mielipiteeni tilannenopeuden merkityksestä ei sovi siihen odotustilaan joka sinulla minun mielipiteistäni on. Minähän olen rajoitususkovainen, eikä sellainen voi pitää tilannenopeutta rajoitusta tärkeämpänä.
TeeCee: Jälleen kerran: en jahtaa sinun ajonopeuksiasi. Jahtaan perusteluja, jotka olet esittänyt ajonopeuksia koskeville mielipiteillesi. Ne ovat ristiriidassa sekä toistensa että faktojen kanssa
Olen kyllä vastannut ja tässä keskustelussa se olet sinä, joka väistää kysymykset, jopa toistuvasti. Väittämäsi näennäinen ristiriita johtuu kuvitelmistasi, jotka eivät kuvaa minun ajattelu- eikä toimintatapaani. Väität vastaan itse rakentamallesi mielikuvalle, joten itsepä olet vastuussa luomastasi ristiriidasta.
Vuoden ajosuorite vuoden kuolintilastolla jaettuna kertoo kuolemankolarin sattuvan keskimääräiselle kuljettajalle keskimäärin muutaman sadan eliniän välein. Nopeuden tuoma riskitason kohoaminen ei myöskään ala valtatien rajoitusnopeudesta, vaan paljon alempaa. Nopeusrajoitus on laillisen nopeuden raja, mutta en vieläkään tiedä millä perusteella niitä asetetaan? Olipa mikä tahansa, niin mikään turvallisen nopeuden ohje se ei ole, vaikka muu liikenne olisikin merkityksettömän hiljaista.
Sopivan referenssinopeuden löytää kelin ja tilanteen tarkkailulla tarkemmin kuin pelkiä tikkareita lukien. Tikkarit ovat tilannekuvassa mukana, mutta eivät ainoa asia. Ei tuokaan menetelmä aukoton ole, mutta virhemarginaali on pienempi kuin tikkaria seuraten. Siksi ajonopeuksien ero vaikkapa 97 - 103 alueella on mielestäni merkityksetön silloin kuin tilanne muuten sallii satasen rajoitusnopeuden.
Tilannearvion ja havaintojen virheiden varalta pitää ohjelmoida autopilottiin vikasietoinen fail-safe moodi, joka välttää kolarin myös silloin kun arviossa sattuu huti. Juuri tästä syystä kysyin ryhmitys- ja kääntymissääntöjen ohjeistustasi, mutta ikävä kyllä sinä et näköjään halua keskustella edes nopeuden vaikutuksista. Juuri nopeuserojen vuoksi minä nimittäin päädyin omassa ajamisessani nipottamaan senteistä liikenteenjakajaan tai keskiviivaan.
TeeCee: Todennäköisempää on että sinulla on sokea piste, jonka taakse mahtuu paljon muutakin kuin minun yksi mielipiteeni.
740 GLE: ”On täysin varmaa, että minulla on kaksi sokeaa pistettä ja niihin mahtuu vaarallisen paljon.”
Jos tulkitsin oikein, niin puhuit tuossa niistä fysiikkaamme liittyvistä sokeista pisteistä, eli silmänpohjan kohdista joista lähtee näköhermot jolloin niissä kohdissa ei ole valoa aistivia soluja. Oikeasti sinun ja meidän kaikkien muittenkin sokea piste kattaa 95-99 % silmästä. Näemme kuulemma terävästi sektorilla joka vasta peukalon leveyttä ojennetun käden päässä. Koemme näkevämme paljon isomman sektorin, mutta se on aivojemme luoma illuusio, tuon tarkan alueen ulkopuolelta näemme lähinnä vain liikkeen.
Lähteestä riippuen ihmisen näköaistimuksista vain 1-5 % tulee silmistä, loput on aivojen tulkintaa. Silmien hermot havaitsevat niin paljon että aivomme eivät pysty käsittelemään kaikkea sitä informaatiota. On resursseja säästävämpää ottaa muistista asioita kuin prosessoida koko tietomäärä. Se, mitä luulemme näkevämme, on todellisuudessa aivojemme versio siitä mitä meidän aiempien tapahtumien perusteella todennäköisesti pitäisi nähdä. Sen huomaa esimerkiksi kun katsoo suoraan vain yhtä sana tästä tekstistä ja yrittää silmää liikuttamatta lukea sen vieressä olevaa. Jos ehti vilkaista mikä se sana on, siitä näyttää saavan joten kuten selvää, mutta jos sitä sana ei tiedä, siitä ei saa selvää. Hassua tässä on, että silmä kyllä näkee sen, aivomme ei.
740 GLE: ”Olen myös tietoinen kummankin silmäni sokean pisteen sijainnista ja suunnasta. Olen myös tietoisesti muuttanut ajotapaani sen jälkeen kun tämä asia minulle kokeellisesti osoitettiin. Juuri tämäntapaisia vinkkejä kaipaisin lisääkin, mutta sinulta niitä en voi saada, koska sinua kiinnostaa ajamisessani vain se hyvässä kelissä rauhallisessa liikenteessä käyttämäni 103 km/h silloin kun siihen on tilaa.”
Kyllä sinä minultakin tietoa saisit jos lukisit mitä kirjoitan etkä antaisi ennakkokäsitystesi sensuroida puheitani vastaamaan sitä, mitä odotat min sanovan. Et varmaankaan tiennyt esimerkiksi tuota mitä puhuin näköaistimme toiminnasta? Nyt tiedät, ja opit sen minulta.
Sensurointia epäilen syyksi myös tuolle mielipiteellesi, että minua kiinnostaa vain hyvissä oloissa ajamasi 3 km/h ylinopeutesi. Olen nimittäin kertonut sinulle että tuo EI kiinnosta minua. Tällaisiin törmäsin ensimmäisenä: ”Tosin tuo sinun ajamisesi on vain sivujuoni, minua ei kiinnosta miten sinä ajat....Kyse ei ole siitä mitä vauhtia sinä ajat, kyse on siitä, minkälaisten periaatteitten mukaan kuskien pitäisi päättää ajamisestaan...en puhunut tuossa sinun nopeuksistasi, puhuin sinun liikenteessä ja verkossa antamastasi esimerkistä... vaan halusin puhua siitä, mitä kaikkea seuraa asenteesta, että kuskin mielipiteet ja ajotavat perustuvat poliisin puuttumiskynnyksiin eikä liikennesääntöihin... . Kun yritin saada sinua käsittelemään ylinopeutta ilmiönä eikä sarjana erillisiä tilanteita vastasit, että sinulla ei ole kompetenssia ottaa kantaa uskonnollisiin kysymyksiin.”
Lisää varmasti löytyy jos tuo ei vielä vakuuttanut, koska olen jo vuosia tuskaillut tämän asian kanssa ja yrittänyt kertoa sinulle mikä todellisuudessa on kommenttieni punainen lanka. Saas nähdä menikö nyt jakeluun, historian valossa ei mennyt. Tallenna tämä seuraava jotta voit tarkistaa mitä minä oikeasti yritän sinulle nopeudestasi sanoa: minä en ole kiinnostunut ajatko laillista vai laitonta nopeutta, minua kiinnostaa mitä kerrot mielipiteesi syiksi. Toistaiseksi olet sanonut ajavasi ylinopeutta koska se on huomaavaista, koska se lisää turvallisuutta, ja koska se vähentää ohitustarvetta. Se voi tehdä kaikkea tuota sinulla, mutta epäilen kyllä vahvasti. Se on kuitenkin sivuseikka, koska sinun ajamisestasi ei ole käytettävissä tutkimustietoa. Mutta liikenteen osalta pystyn osoittaman että sinun mielipiteittesi mukaan nopeuksista päättämisellä on negatiivinen vaikutus. Minun puolestani saat ajaa miten haluat, mutta keskustelussa kenenkään ei mielestäni pidä puhua kuin kertomasi ajotapa ei olisi haitaksi liikenteelle, ellei puhuja kerro myös että mikä tutkimus, päättely tai vastaava tukee hänen kantaansa.
Tuota kirjoittaessa välähti päähän tapaus jolla voin todistaa puheeni. Kinasin aikoinaan nimimerkki lawnmoverin kanssa oikeasta ajopaikasta kaistalla. Moitin häntä siitä että hän ei aja liikennesääntöjen määräämällä paikalla vaan vähän lähempänä keskiviiva. Hän ihmetteli mitä väliä parillakymmenellä sentillä on. Vastasin, että en puhu senteistä vaan mielipiteestä, jolla hän perusteli ajolinjaansa. Hän nimittäin oli kertonut että liikennesääntöjen mukaisella ajolinjalla ajettaessa houkuttelee takana tulijoita ohituksiin. Minusta hän oli väärässä vaikka olisi ajanut millilleen samassa paikassa kuin minä itse.
Tuo sinun 103 km/h on täsmälleen samanlainen asia. Minulle on aivan sama vaikka tällä sekunnilla kertoisit lopettaneesi nopeusrajoitusten tahallisen rikkomisen. Minua kiinnostaa vaan mielipiteesi, että kuski voi päättää omin päin mitä sääntöjä rikkoo ja paljonko. Se, että päädyn niin usein kinaan kaltaistenne kanssa juuri ylinopeuksista johtuu siitä, että se on niin yleinen kuskien laittomasti omin päin päättämä asia.
740 GLE: ”Oletko ajatellut, että 5 sekunnin turvaväli pimeässä tarkoittaa hyvin tyypillisellä 80 talvirajoituksella jatkuvaa lähivaloilla ajamista?”
Olen havainnut tuon. Sen saa aikaan vastaantuleva liikenne. Olen myös havainnut, että kun vastantulevien valoissa näen paljon kauemmas huonoillakin puolikkailla ajaessani kuin mitä näen xenoneilla yksin ajaessani. Pitää vaan totutella katsomaan hyvin kauas eteensä, kauimmaisen vastaantulevan auton valokeilaan kummallekin puolelle tietä. Yllättävää kyllä sumuvalojen käyttäjistä voi olla hyötyäkin. He kyllä huonontavat omaa näkyväisyyttään, mutta vastantuleva näkee paremmin tien reunat.
Vastaantulevien valoissa näkee sellaisiakin alueita, joita omat valot eivät valaise. Lisäksi vastaantulevien valo voi tulla kuskin silmään myös esteen takaa, jolloin hyvinkin maastoutuva este erottuu silhuettina.
TeeCee: jätetään selvyyden vuoksi tilannenopeus keskustelun ulkopuolelle …Eikö tämä muka ole tarpeeksi hankalaa ilman että tähän sotketaan tilannenopeuskin?”
740GLE: ”Minun maailmassani ei voi jättää tilannenopeutta arvioinnin ulkopuolelle”.
Ongelmia olisi hyvä keskustelussa pilkkoa paloihin joita voi käsitellä. Muuten käy kuten sinulle: liikennesääntöjen tahallinen rikkominen voikin näyttää järkevältä vaihtoehdolta. Kun käsittelet noita asioita yhtä aikaa, voit kumota ylinopeuden väitetyt haitat sillä, että eihän siitä ylinopeudesta voi olla haittaa niin kauan kun nopeus on edelleen tilanteeseen sopiva. Millä tuon kumoaa? Ei millään.
Mutta todellisessa maailmassa ei ole yhtä ainutta kuskia, joka tietäisi mikä se oikea tilannenopeus on. Sitä et tiedä edes sinä. On vain kuskien omia arvauksia. Ainakin vielä joskus viime vuoden loppupuolella pohdiskelit nopeusvalintojesi oikeellisuutta AINOASTAAN siltä kannalta, miten ne vaikuttavat mielestäsi onnettomuuden todennäköisyyteen. Nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle tulee kuitenkin ihan toista kautta. Etkä ole poikkeus, varmaan hyvin pieni osa kuljettajista on koskaan kuullutkaan että esimerkiksi sinun edellisessä kommentissasi käyttämä 103 km/h nopeus nostaa liikennekuoleman todennäköisyyttä satasen nopeuteen verrattuna 22 %. Minäkään en tiennyt ennen kuin JEV2 toi tietoomme tutkimuksen jossa puhuttiin ns. eksponenttimallista, joka ottaa potenssimallia paremmin huomioon nopeusluokan. Kun potenssimallin mukaan liikennekuoleman riski kasvaa potenssissa 4,6, nousee se todellisuudessa potenssissa 6,7 koska tietyn nopeuseron vaikutus kasvaa nopeuden kasvaessa.
Tuollaiset asiat jäävät liian vähälle huomiolle kuskilla, joka kuittaa koko asian sanomalla että hänpä ajaa oikeaa tilannenopeutta, joten noilla riskiluvuilla ei ole merkitystä. Tätä pointtiani sinä olet tässä jo muutaman vuoden alleviivaillut.
Tähän sopii yksi hiljattain oppimani asia ihmisaivojen toiminnasta. Melkein kaikilla meistä vaikuttaa ns. ”optimism bias”, vapaasti kääntäen virheellinen optimismi. Ihmisaivot käsittelevät ihmisen omia riskejä koskevaa informaatiota eri tavalla, jopa eri aivojenosalla, kuin tietoa muiden riskeistä. Se on eräänlainen todellisuuden vääristymistoiminto, jonka on tarkoitus saada ihminen tekemään riskialttiita päätöksiä, koska se edistää lajin leviämistä, vaikka koituukin usein yksilön turmioksi. Uskomme helposti saamamme muiden riskejä koskevan tiedon, mutta emme usko kun saamme samaa tietoa itsestämme.
Tämä on taas yksi niistä viidakossa perimäämme tarttuneista asioista, jotka toimivat hyvin lajin kamppaillessa olemassaolostaan luonnossa, mutta tosi huonosti liikenteessä. Me emme ole niin hyviä kuskeja kuin luulemme olevamme, meillekin voi tapahtua onnettomuus, ja sen seurauksiin vaikuttaa kaikkein eniten kaksi asiaa: oliko turvavyö kiinni ja mikä oli nopeus. Lisätietoa löytyy esim. hakusanoilla ”optimism bias” tai ”Tari Sharot”.
Siksi ei kannata uskoa itseään kun kokee ajavansa oikealla tilannenopeudella. Voi ajaakin, mutta todennäköisesti ei aja, todennäköisesti ei edes tunne kaikkia niitä yksityiskohtia, jotka sen asian tietämiseen vaaditan.
TeeCee: Mutta se kaipaa sinun selitystäsi, että uskoit löytäneesi ”uskontunnustukseni”, vaikka todennäköisesti jouduit lukemaan monta muutakin tilannenopeutta koskevaa mielipidettäni ennen kuin tuo kuuden vuoden takainen löytyi. Miksi se yksi riitti vakuuttaman sinut?
740 GLE: ”Selitys on yksinkertainen. Sinun kanssasi käymäni keskustelun perusteella minulla oli sinusta jo mielikuva, johon etsin vahvistusta. Ota patteri pois dinosauruksen aivoista miettiessäsi syitä tähän mielikuvaan.”
Jaaha, tämä sinun ennakkoasenteesi johtui minusta eikä asenteen haltijasta itsestään. Tuolla tavallahan ne väärät asenteet juuri korjataan, syyttämällä niistä muita. Jos katselisimme nyt ihan ensimmäisiä keskusteluitamme, niin mitä veikkaat sinun senaikaisesta kyvystäsi omaksua uutta, vanhan mielipiteesi vastaista informaatiota?
Tilastojen ja tutkimusten perusteella tiedetään, millainen vaikutus nopeudella ja sen muutoksilla on liikenteessä kuolevien määrään. Näin ollen nykyistä liikennekuolemien lukumäärää voidaan pitää tehtyjen poliittisten päätösten seurauksena. Lukema voisi olla suurempi tai pienempi, jos päätökset olisivat olleet erilaisia.
Minun mielestäni liikennekuolemien lukumäärää voitaisiin oleellisesti pienentää nykyisestä, vaikka samaan aikaan sallittaisiin nykyistä suuremmat ajonopeudet. Tämä tapahtuisi siten, että samaan aikaan, kun nopeuteen liittyvät liikennekuolemat jonkin verran lisääntyisivät, niitä enemmän vähentyisi sellaisten kuolemantapausten lukumäärä, joissa nopeus ei ole keskeinen tekijä. Kokonaisuudessaan liikennekuolemien määrä vähenisi.
Tärkeimpiä turvallisuusparannuksia olisivat alkolukko kaikkiin autoihin sekä keskitettyyn kulunvalvontaan ja autojen väliseen viestintään ja aktiiviseen törmäyksien estämistekniikkaan perustuvat laitteistot. Autoista toisin sanoen tehtäisiin sellaisia, että niillä olisi lähes mahdotonta ajaa kolaria. Kun kaikki autot järjestelmän avulla koko ajan tietäisivät toisistaan, ne eivät ohjautuisi törmäyskurssille tai muullakaan tavalla törmäisi toisiinsa, vaikka kuljettaja yrittäisi ajaa kolarin. Jos järjestelmää vielä kehitettäisiin sellaiseksi, että se estäisi myös ojaan ajamiset, säästyisi lisää ihmishenkiä. Jalankulkijat ja kevyt liikenne olisi enää ongelmana.
740 GLE: ” Sinä kaivoit vastineeksi 11 vuotta vanhoja postauksiasi, jotka osoittavat, etteivät lukijasi viime vuosikymmenellä saaneet sinusta yhtä yksipuolista kuvaa kuin nyt.”
Näin aivan ***tanan suuren vaivan niitä kommenttejani kaivaessa jotta sinä ymmärtäisit, että lukiessasi kommenttejani sinulta menee asioita ohi. Jatkuvasti. Paljon. Ilman että ymmärrät tehdä asian suhteen mitään korjaavia toimenpiteitä. Ja mitä tapahtuu kun eteesi lyödään pitävät todisteet siitä, että olet yli neljä vuotta syyttänyt rajoitususkovaiseksi nimimerkkiä joka on yrittänyt koko tämän ajan vakuuttaa sinulle olevansa ihan eri mieltä rajoituksista ja tilannenopeuksista kuin olet väittänyt? Sinä et lue kunnolla edes kommenttia jonka piti asia sinulle todistaa, ja pyydät MINUA pohtimaan miksi sain sinut tuohon väärään luuloon.
Kaivoinhan minä 11 vuotta vanhojakin postauksia, mutta kirjoitin myös mitä varten: näyttääkseni että kysymys ei ole mistään hiljattain tapahtuneesta uskostaluopumisesta, vaan olen ollut tuota mieltä oman muistini mukaan aina. Tämänkin minä kerroin siinä kommentissani. Mutta sinä et nähnyt sitä. Sitäkään.
740 GLE: ” Nyt siis tiedät ajanjakson, jolloin olet muuttunut minulle liikenteen osalta kiinnostamattomaksi keskustelukumppaniksi.”
Justiinsa. Sinulle selvisi siitä tuo, mutta ei se, mitä minä siinä kirjoitin.
Miten minä muuten voin olla sinulle LIIKENTEEN osalta kiinnostamaton keskustelukumppani? Olet sanonut että keskusteluamme haittaa se että minun näkökulmani on kokonaiskuvaa katsova kun sinä taas ajat ainoastaan omaa autoasi vailla mahdollisuutta vaikuttaa muiden toimintaan. Olet torpannut tuolla perusteella monta mielipidettäni keskusteluissamme, kun olen perustellut mielipiteitäni koko liikennettä koskevilla argumenteilla. Ne eivät ole purreet sinuun, koska sinä rikot liikennesääntöjä vain turvallisesti, sinuun ei siksi päde liikennettä vaivaavat riskitekijät. Tämä alkoi jos silloin kun moitit kameroiden asettelua korpitaipaleille, selitykseni oli sinusta huono koska se koski liikennettä, ei sinua. Sinä ajat oikeaa tilannenopeutta etkä siksi joudu korpisuoralla onnettomuuteen, eikä siihen kuulu mitään se miten LIIKENTEEN nopeusvalintoihin vaikuttaa viesti, että ylinopeutta ei pidä aja edes siellä missä se tuntuu riskittömältä.
Mies, ethän sinä suostu puhumaan liikenteestä kuin siihen asti, kun puhe kääntyy asioihin joiden suhteen itselläsi ei ole puhdas omatunto. Kerrotko näytteeksi vaikka mielipiteesi siitä, mitä LIIKENTEELLE merkitsee kun kuskit ajavat ”rajoitus + jotain”-nopeudella?
740 GLE: ” Tietänet muutoksen syyn itse paremmin, mutta vuoden 2004 TeeCeen kanssa saattaisin keskustella ajamisesta oikein mielelläni, koska hänellä näytti olleen sellaisia havaintoja, joiden pohtimisesta voisi olla hyötyä minullekin?”
Kun olen etsiskellyt sinun ja muiden keskustelukumppaneitteni kommentteja menneisyydestä olen lueskellut myös omiani. Ne ovat perusajatukseltaan samoja nyt, viisi vuotta sitten ja 10 vuotta sitten. Vain tietoni on lisääntynyt. Jos kommenteissani oli 2004 jotain mistä olisi sinulle hyötyä, niin nyt sitä pitäisi olla vähintään yhtä paljon, todennäköisesti enemmän lisääntyneen tiedon vuoksi..
740 GLE: ” Sinun silmissäsi minulle taisi kasvaa sarvet päähän ja hiilihanko kouraan suunnilleen siinä kohdassa, kun vedin valomääräykset vessasta alas?”
Kyllähän tässä on saatu jo melkoisia näytteitä siitä kuinka huonosti saan viestini sinulle perille, mutta nyt taitaa olla käsillä huippukohta. Kun aikoinaan ensimmäisen kerran aloit puhua valomääräyksistä vastauksena minun kommentteihini tahallisten liikennesääntöjenrikkomisten välttämiselle, niin ensireaktioni oli ällistys. En osannut suhtautua siihen, en tiennyt oliko se merkki henkisistä ongelmista, jolloin olisi ollut aika epäkorrektia sanoa mitä oli päällimmäisenä mielessä. Tivasit minulta kannanottoa ainakin viikkoja, ehkä kuukausia, enkä edelleenkään keksinyt mitään järkevää sanottavaa asiasta, joka minulle merkitsi ja edelleen merkitsee vähemmän kuin EU:n standardi banaanien koolle. Mieleeni ei tule yhtään tapausta että olisin sanonut niistä muuta kuin että mitä hittoa sinä horiset, eihän tuo kuulu mitenkään mihinkään keskusteltavaan aiheeseen. Sinä taas koit tämän minun hiljaisuuteni tarkoittaneen, että mielipiteesi valomääräyksistä muovasi käsitystäni sinusta pysyvästi.
Se, että mainitsen asian neljässä vuodessa vain pari kertaa ja silloinkin vain yrittääkseni saada sinut olemaan puhumatta minulle asiasta, olisi pitänyt viestittää sinulle että mielipiteet valomääräyksistä ovat minulle ilmaa. Sinä olet minulle melkoinen mysteeri.
740 GLE: ” Vaikka (teknisesti epäpätevällä tavalla) kirjoitettua lakia kiivaasti puolustit muistaakseni silloinkin, et silloinkaan vastannut suoriin kysymyksiini ihannoimasi lain niin hölmöistä seurauksista, ettei edes niitä valvova viranomainen jaksa niitä vahtia vaikka ne hänen tarkastettavakseen tuotaisiin.
Kiivaasti puolustin???!!!??? En muista sanoneeni siitä sanaakaan.
TeeCee: Näin aivan ***tanan suuren vaivan niitä kommenttejani kaivaessa jotta sinä ymmärtäisit, että lukiessasi kommenttejani sinulta menee asioita ohi.
Kerroin sinulle jo aikoja sitten, etten lue kirjoittamaasi kuin ensimäiseen virheeseen saakka. Kirjoitat hirveän paljon, mutta kysymyksiin vastaamista vältät viimeiseen saakka, jos vastaat edes silloin. Se ei ole keskustelua ja sen vuoksi en viitsi lukea kaikkea mitä ulostat.
Teet tällä kertaa poikkeuksen ja katson pari postaustasi ekaa erehdystäsi pidemmällekin.
TeeCee: Oikeasti sinun ja meidän kaikkien muittenkin sokea piste kattaa 95-99 % silmästä.
Höpsis. Kahden terveeen silmän näkökenttä on lähes 180 astetta. Sitä pitää vain osata käyttää.
TeeCee: Näemme kuulemma terävästi sektorilla joka vasta peukalon leveyttä ojennetun käden päässä. Koemme näkevämme paljon isomman sektorin, mutta se on aivojemme luoma illuusio, tuon tarkan alueen ulkopuolelta näemme lähinnä vain liikkeen.
Kerro kuinka sinä käytät tuota tarkan näön alueen ulkopuolista sektoria? Sen hyödyntäminenhän on eräs vakio EAK harjoitus koulutustilanteissa, joita et tarvitse.
TeeCee: Lähteestä riippuen ihmisen näköaistimuksista vain 1-5 % tulee silmistä, loput on aivojen tulkintaa.
Siksi olenkin yleensä puhunut näkemisestä ja havainnoinnista erikseen. Näkemisellä tarkoitan optiikkaa, joka on havaitsemisen välttämätön mutta ei riittävä ehto.
TeeCee: Silmien hermot havaitsevat niin paljon että aivomme eivät pysty käsittelemään kaikkea sitä informaatiota. On resursseja säästävämpää ottaa muistista asioita kuin prosessoida koko tietomäärä. Se, mitä luulemme näkevämme, on todellisuudessa aivojemme versio siitä mitä meidän aiempien tapahtumien perusteella todennäköisesti pitäisi nähdä.
Ajaessa kannattaa tämän vuoksi korostaa havaintojen merkitystä. En ollut koko aiheesta hajulla lainkaan ennen kuin ajokouluttaja minua opasti esimerkein ja kokein reilut 15 vuotta sitten.
Havainnoinnin ylikuormaa pystyy tietoisesti vähentämään katsetekniikalla ja harjoittelemalla katseen "repimistä irti" epäolennaiseksi muuttuneesta havainnosta ja keskittymään tarpeelliseen. Se ei tapahdu ilman tietoista harjoittelua.
Tämän havainnon rumempi puoli löytyy hakusanoilla "target fixation".
TeeCee: Sen huomaa esimerkiksi kun katsoo suoraan vain yhtä sana tästä tekstistä ja yrittää silmää liikuttamatta lukea sen vieressä olevaa. Jos ehti vilkaista mikä se sana on, siitä näyttää saavan joten kuten selvää, mutta jos sitä sana ei tiedä, siitä ei saa selvää. Hassua tässä on, että silmä kyllä näkee sen, aivomme ei.
Näkee kyllä, että olet ajokoulutuksen lisäksi missannut myös pikalukemisen kurssin. Periaatteena on juuri suuren näkökentän tietoinen hyödyntäminen, eikä silmien juoksutus riveillä. Ja selvää tulee yhdellä sivelyllä koko sivusta.
TeeCee: Et varmaankaan tiennyt esimerkiksi tuota mitä puhuin näköaistimme toiminnasta? Nyt tiedät, ja opit sen minulta.
Tekstistäsi näkee, että tiedät jo teorian. Hyvä! Valitettavasti tekstisi myös vahvistaa, ettet ole itse huomannut fysiikastamme johtuvien rajoitusten ajamiseen aiheuttavia vaatimuksia, joten arvailet taas kirjoituspöytäsi takaa. En minäkään katsetekniikkaa itse olisi älynnyt opetella, ellei sitä olisi kurssilla neuvottu. Takana tuleva on pysynyt peileissä tallessa jo vuosikymmenen juuri siellä ääreisnäön alueella, jota kutsut sokeaksi.
TeeCee: minä en ole kiinnostunut ajatko laillista vai laitonta nopeutta, minua kiinnostaa mitä kerrot mielipiteesi syiksi.
No nyt sen tiedät. Mitätön vaikutus mihinkään.
TeeCee: Olen myös havainnut, että kun vastantulevien valoissa näen paljon kauemmas huonoillakin puolikkailla ajaessani kuin mitä näen xenoneilla yksin ajaessani.
Kukin tyylillään. Itse en pidä tuota käytännöllisenä. Oletko koskaan kokeillut oikeasti hyviä valoja? Bi-xenon oli minun syyni hankkia kiireesti lisää valoa juuri kehnon kaukovalon vuoksi.
TeeCee: Pitää vaan totutella katsomaan hyvin kauas eteensä, kauimmaisen vastaantulevan auton valokeilaan kummallekin puolelle tietä. Yllättävää kyllä sumuvalojen käyttäjistä voi olla hyötyäkin. He kyllä huonontavat omaa näkyväisyyttään, mutta vastantuleva näkee paremmin tien reunat.
Kauas katsominenkin on tosiaan opeteltava, ja se pätee muulloinkin.
Mutta "kauimmaisen auton valokeilaan kummallekin puolelle tietä" katsominen kuulostaa sangen erikoiselta ehdotukselta, jota en aiokaan noudattaa, koska se tähtää tarkan näön alueen juuri sinne, mitä pitää välttää, eli vastaantulevan valoihin. Hassu idea, mutta tee kuten tykkäät. Vai tarkoititko katsovasi vuorotellen eri puolia?
Sumuvalot ovat HYVIIN kaukovaloihin verrattuna kapea-alaiset ja 200 metriä lyhemmät
TeeCee: Vastaantulevien valoissa näkee sellaisiakin alueita, joita omat valot eivät valaise. Lisäksi vastaantulevien valo voi tulla kuskin silmään myös esteen takaa, jolloin hyvinkin maastoutuva este erottuu silhuettina.
Siluetista pisteet, se on toisinaan hyödyksi, JOS vastaantulevalla on valot.
740 GLE: ” Olisiko mitään mahdollisuuksia siirtyä vanhojen kaivelusta preesensiin?
Minusta se ei ole hyvä asia. Jos aiempia tapahtumia ei käytä apuna ympärillään tapahtuvien asioiden hahmottamisessa, ei voi ymmärtää mitä preesensissä tapahtuu. Minusta nimimerkkien pitäisi päinvastoin siirtyä preesensistä enemmän tiedon, eli menneisyydessä tapahtuneiden asioiden analysoinnilla saadun tiedon käyttöön. Asiat ovat usein paljon muutakin kuin sitä, miltä ne juuri nyt tuntuvat. Sinä sanot sitä vanhojen kaiveluksi, minä sanon sitä tiedon hyödyntämiseksi.
Esimerkkejä: jos en olisi kaivellut vanhoja, sinäkin luulisit edelleen minun olevan nopeusrajoitususkovainen. Ihmisellä on luontainen tarve löytää asioille selitykset, nyt sinulta hävisi tähän asti käyttämäsi selitys sille, mikä on syyni luoda rajoitusten noudattamisesta itselleni osa ajotapaa. Jos se syy ei ole uskontoni, niin mikä se voisi olla?
Toinen esimerkki: jos minä en tietäisi miten ajattelit rajoitusten noudattamisesta kymmenen vuotta takaperin, pitäisin sinua tyhmänä. Mutta menneitä kaiveltuani tiedän, että ylinopeus on ollut sinulle kiinteä osa ajotapaa, ja liikennepsykologien mukaan ajotapa on erittäin pysyvä ominaisuus. Kommenttejasi on paljon helpompi ymmärtää kun tietää, että et ole tyhmä vastustaessasi asenteesi vastaisia mielipiteitä, vaan toimit juuri niin kuin sinun tilanteessasi olevan kuuluukin toimia silloin, kun ei tunnista motiiveitaan.
Kolmas esimerkki: olet perustellut tahallisen ylinopeuden vaarattomuutta sillä, että nopeuden sopivuuden kannalta sopiva tilannenopeus on olennaisesti tärkeämpää kuin korrelaatio rajoituksen kanssa. Tuo on totta, olen itsekin sanonut mielipiteekseni että rajoituksilla ei ole väliä jos kuski ajaa aina oikeaa tilannenopeutta. Mutta menneitä kaivelemalla selviää, että et sinä niin kovin tarkkaan niitä sopivia tilanteita ole aina valinnutkaan. Muutama vuosi ennen tuota kommenttiasi oikean tilannenopeuden tärkeydestä joku kysyi sinulta, paljonko automaatti-Volvossa on kierroksia 70 km/h:ssa, ja kerroit, että et tiedä, koska yrität aktiivisesti välttää ajamasta muuta nopeutta kuin rajoitus +4. Neljä vuotta myöhemmin sanoit pudottavasi hirvivaaran vuoksi aina 10-20 alle rajoituksen. Joko sait jonkun ”hirvi-herätyksen” noiden neljän vuoden aikana tai sitten kaunistelit tarinoitasi mielipiteisiisi paremmin sopivaksi.
Tuntuu epäloogiselta että olisit muuttanut noin paljon asennettasi ajonopeuksista tuossa ajassa, koska olet niin sitkeästi puolustanut sitä saman ajan tällä palstalla. Siksi pidän todennäköisimpänä selityksenä, että tajuat miten pahalta kuulostaisi sanoa ajavansa tavan vuoksi ylinopeutta. Mutta kun sanoo ajavansa oikeaa tilannenopeutta, niin kukaan ei voi moittia. Ei ainakaan, jos ”siirtyisimme preesensiin” ja unohtaisimme mitä muuta olet puhunut siitä asiasta.
740 GLE: ”Liikenteestä keskustelen mielelläni, mutta sinua kiinnostavat lähinnä alitajuiset ja muut motiivit.”
Niin kiinnosta, ja minä kerroin syynkin siihen. Uusinta pähkinänkuoressa: ihmisen käyttäytymistä liikenteessäkin ohjaavat aivot. Aivot jakautuvat kahteen osaan, tiedostamattomaan ja tietoiseen puoleen. Ajamisen hoitaa pääsääntöisesti alitajunta. Se hoitaa sitä isomman osan ajamisesta, mitä kokeneempi kuski on. Alitajunta pystyy käsittelemään informaatiota noin 250.000-kertaisesti sen mitä tietoinen puoli. Kuski ajaa niin kuin hänen alitajuntansa on tottunut ajamaan, koska aivojen energiankäytön kannalta on järkeväpää ottaa toimintatavat muistista kuin pähkäillä jokainen tapaus yksi kerrallaan. Eikä tietoisen puolen kapasiteetti edes riittäisi siihen, vaikka sitä yrittäisikin. Kuskin tietoinen puoli luulee ajattelevansa ajamista, mutta se on harha. Harha syntyy siitä, että tämä mielikuva on tietoisella puolella, joka ei tiedosta että alitajuntaa on edes olemassa, saati sitten huomaisi mitä se tekee. .
Ajotapamme ovat alitajunnassa, minkä vuoksi on turhaa puhua liikenteestä ja ajamisesta ilman että puhuu myös siitä, mikä autoa todellisuudessa ohjaa suurimman osan ajasta. Tässä on syy siihen, miksi puhumme vuosi toisensa jälkeen niin railakkaasti toistemme ohi.
Suomessa ei pahemmin välitetä liikenteessä olevin turvallisuudesta tässäkään asiassa, siis nopeusvalvonta.
YLE: "Vähintään 20 kilometrin ylinopeudesta määrätään päiväsakkoja, joiden hintaan vaikuttavat kuljettajan tulot.
Monissa maissa sakotuskynnys on alhaisempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa sakot annetaan, jos ylinopeutta on vähintään kuusi kilometriä tunnissa. Ranskassa puolestaan kaikkiin ylinopeuksiin puututaan nollatoleranssilla."
Quu: Alle 20 kilometrin ylinopeudesta voidaan määrätä Suomessa rikesakko, jonka suuruus ei riipu sakotettavan tuloista.
Laki rikesakkorikkomuksista
7 §
Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla
Jos suurin sallittu nopeus on tieliikennelain 25 §:n 1 momentin taikka tieliikennelain nojalla annetun säännöksen mukaisesti enintään 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle määrätään suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä:
1) enintään 15 kilometrillä tunnissa 85 euron rikesakko; ja
2) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 115 euron rikesakko.
Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle määrätään suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä:
1) enintään 15 kilometrillä tunnissa 70 euron rikesakko; ja
2) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 100 euron rikesakko.
Rikesakko rajat on kyllä tiedossa, mutta minä kannatan nollatoleranssia. Kun rajoitus asetettu niin se on suurin sallittu nopeus ylityksestä heti päiväsakko.