SO2001: Tuollainen ”ei ole kykyä eikä oikeutta luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa” tekstihän on karmeata.”
Minusta se on totta ja loogista. Jos malttaisit ottaa selville mitä rationaaliset nopeuspäätökset edellyttävät, tajuaisit että valtaenemmistöllä kansalaisista ei ole mitään mahdollisuutta tehdä liikenteessä nopeuspäätöksiä, jotka ottavat huomioon eri näkökulmat ja niiden edellyttämät tiedot. Joten siinä meni mahdollisuus tehdä viisaita päätöksiä liikennettä koskevasta arvomaailmasta.
Jos ei ole kykyä luoda viisasta arvomaailmaa liikenteestä, ei tietenkään saa olla myöskään oikeutta tehdä sitä koskevia päätöksiä. Se loukkaa liikenteeseen osallistuvien oikeutta välttyä liikenneväkivallalta ja se loukkaa veronmaksajien oikeuksia, koska epäviisaan arvomaailman mukaan ajamisen seuraukset maksetaan verovaroista. Joten siinä meni oikeus ajaa liikenteessä itse luomansa arvomaailman mukaan.
SO2001: ”Siitä tulee mieleen (anteeksi taas kerran) Pohjois-Korea.”
Sinä loit oman liikennettä koskevan arvomaailmasi, ja sen mukaan ihmisiä kuolee liikenteessä niin vähän että sinua ei kiinnosta. Minunlaiseni liikenteeseen osallistuvan ihmisen kannalta katsottuna tuo sinun arvomailasi kohtelee minua suunnilleen samalla lämmöllä ja huolenpidolla kuin Pohjois-Korea kohtelee kansalaisiaan. En tosiaankaan halua liikenteeseen ihmisiä, jotka ovat niin oman erinomaisuutensa lumoissa, että uskovat pystyvänsä luomaan liikenteeseen viisaan arvomaailman tuntematta edes arvoja, jotka siihen pitäisi sisältyä, jotta sitä voi pitää viisaana. Ymmärrän miksi heitä on niin paljon: mitä vähemmän tietää asioista, sitä vapaammin voi ajatus lentää.
Tämän palstan kommenttien perusteella ihmiset eivät osaa kovin hyvin erottaa omaa ja yhteiskunnan arvomaailmaa liikenteen suhteen. Esimerkiksi sinä olet puhunut vain sinun ajansäästöstäsi ja sinun riskeistäsi. Voit kuulemma ottaa liikenteessä riskejä koska sukuhistoriasi perusteella sinulla ei ole enää paljoa elinaikaa. Olet perustellut tahallista riskinottoasi myös sillä, että liikenteessä kuolee niin vähän ihmisiä suhteessa muihin kuolinsyihin. Ja sinun mielestäsi Pasasen puheet ovat karmeita.
Vaikka turhahan näistä sinulle on puhua, sinä katselet tätäkin asiaa omien harhojesi kannalta, joten pointti jää tajuamatta.
TeeCee: (SO2001) kuulemma ottaa liikenteessä riskejä koska sukuhistoriasi perusteella sinulla ei ole enää paljoa elinaikaa. Olet perustellut tahallista riskinottoasi myös sillä, että liikenteessä kuolee niin vähän ihmisiä suhteessa muihin kuolinsyihin.
Ehkä tuo(kin) menee taas tähän kategoriaan?
SO2001: …jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan…
TeeCee: Liikennesääntöjen tottelemista sinä inhoat koska kykysi noudattaa niitä on keskimääräistä heikompi, mistä seuraa rangaistuksen pelko, ja sinä koet rangaistuksen negatiivisena arvosteluna. Syynä on ankara kotikasvatuksesi, jossa sait pelkästään negatiivista palautetta. Se vei itsetuntosi ja synnytti yleisen kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan.
En keksi tarpeeksi voimakkaita superlatiiveja ilmaistakseni sen, miten katastrofaalisen kolossaalisesti väärässä TeeCee on tässä omintakeisessa tulkinnassaan. Jos hän olisi kertonut enemmän (ehkä hän onkin, mutta tiedon kerääminen tuhansista viesteistä vuosien ajalta veisi liikaa aikaa) yksityiskohtia omasta henkilökohtaisesta elämästään, voisin kutoa vastaavan mielikuvituksellisen sadun siitä, miksi hän kannattaa sääntöjen noudattamista.
Todellinen syy siihen, miksi joidenkin liikennesääntöjen noudattaminen tuntuu minusta epämukavalta, on se, että inhoan typeryyttä. Voin toki olla itse typerä ja säännöt voivat olla järkeviä, mutta arvioinkin näitä asioita omien tuntemuksieni enkä virallisen näkemyksen perusteella.
Kykyni noudattaa liikennesääntöjä on useimpien sääntöjen kohdalla todennäköisesti aivan samaa luokkaa kuin muillakin ihmisillä. Joitakin liikennesääntöjä saatan noudattaa jopa huolellisemmin kuin ihmiset keskimäärin. Kyse ei olekaan ensisijaisesti kyvystäni noudattaa liikennesääntöjä vaan halustani noudattaa niitä. Sitä ei ole silloin kun sääntö ei tunnu järkevältä.
Haluni noudattaa liikennesääntöjä on joidenkin sääntöjen kohdalla selvästi alentunut mikä ilmenee siten, että rikon sääntöjä. Muillakin ihmisillä voi olla halu rikkoa sääntöjä, mutta jokin sisäinen jarru estää monia heistä tekemästä niin. Minulla tuo jarru on joissakin asioissa heikentynyt, ja niinpä rikon sääntöjä kokematta siitä huonoa omaatuntoa. Olen pystynyt yhteiskunnallisia ilmiöitä miettimällä irrottamaan lain noudattamisen ja rikkomisen käsitteistä hyvä ja paha, mihin ne usein arkielämässä pyritään liittämään.
Olin itsenäisyyspäivän tienoon Helsingissä ja palasin sieltä maaseudun rauhaan eilen illalla. Kaupungilla kävellessäni koen ärsyttäviksi tilanteet, joissa ihmisiä seisoo punaisessa liikennevalossa, eikä mistään suunnasta tule autoja. Minun mielestäni pelkän valon totteleminen ilman mitään muuta syytä kuin valo itsessään, on hyödytöntä. Se on hyödyllistä ainoastaan siinä tapauksessa, jos ihmisistä halutaan kouluttaa tottelevaisia robotteja, jotka tekevät kyseenalaistamatta kaiken, mitä käsketään.
Tarkastelen seuraavaksi Japania, koska japanilaisia sanotaan kuuliaisiksi sääntöjen noudattajiksi. Valitettavasti en toistaiseksi käynyt Japanissa, joten joudun turvautumaan kuulopuheisiin ja siihen, mitä maasta on kirjoitettu.
Lukemani ja kuulemani perusteella olen ymmärtänyt, että Japani on järjestyksen yhteiskunta, jossa jopa epäjärjestys tapahtuu järjestyneesti. Ihmiset tottelevat sääntöjä antaumuksella, joka eurooppalaiseen moniarvoisuuteen ja vapauteen tottuneista voi tuntua suorastaan sairaalloiselta. Liikennevaloissa seisotaan vaikka maailman loppuun asti. Ja niin edelleen. Sota-ajan kuvauksista tiedämme, että japanilaiselle on kunnia totella ja jopa kuolla jonkun puolijumalaksi nostetun pölkkypään puolesta, jos tilanne niin vaatii. Ja jos japanilainen sotilas epäonnistuu tottelemisessa, kunnian säilyttäminen vaatii harakiria.
Vaikka arvostankin japanilaista yhteiskuntaa ja sen toimivuutta, se ei taitaisi olla paras mahdollinen paikka minun kaltaiselleni yksilölle.
Miksi japanilaiset ovat niin tottelevia ja alistuvia? Luultavasti siksi, että heitä on kasvatettu - tässä yhteydessä käyttäisin mielelläni sanaa “aivopesty” - tottelevaisiksi vuosituhansien ajan. Yhteiskuntafilosofia, uskonto ja kasvatus on valjastettu tottelevaisuuden kuningasajatuksen rattaita vetämään. Miksi näin on tapahtunut, se selvinnee historiaa tutkimalla. Tällaisella käytännöllä on kuitenkin myös hintansa. Tottelemisen kulttuuri ei suosi innovatiivisuutta eikä kehitystä. Kaikki tehdään niin kuin ennenkin, ellei ylhäältä päin tule määräystä tehdä toisin.
Ilmeisesti pitkälti edellä mainitusta syystä Japani oli jäänyt 1800-luvulle tultaessa jälkeen länsimaissa tapahtuneesta kehityksestä. Kun vallanpitäjät huomasivat tilanteen, he antoivat määräyksen, että muu maailma on otettava kiinni. Ja niin tapahtui. Arvoiltaan toisenlaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, kehitys lähtee liikkeelle alhaalta yksityisistä ihmisistä ja yhtiöistä ja niissä tehdyistä keksinnöistä. Ylhäältä päin liikkeelle pantu japanilainen kehitys olikin alussa lähinnä kopiointia, mutta kenties kuitenkin samalla hieman alkuperäistä parantaen. Korealainen kulttuuri taitaa olla hieman saman tapainen, mikä ilmenee niin hyvässä kuin pahassakin, kuten Etelä- ja Pohjois-Koreaa vertailemalla voimme nähdä.
Miksi mainitsin Japanin? Ehkä se tuli mieleeni siksi, että japanilaisia turisteja virtaa ehtymättöminä laumoina tutustumaan Temppelinaukion kirkkoon, ja alue, missä paljon liikun, sattuu olemaan juuri sillä reitillä. Ja toden totta. Japanilaiset seisovat kuuliaisesti punaisissa valoissa typötyhjän kadun ääressä. Siinä missä vähemmänkin lainkuuliainen suomalainen jo kävelee päin punaista, japanilaisturisti odottaa kiltisti.
Kyllä suomalaisistakin tulee tuollaisia valo-ohjattuja robotteja, mutta siihen menee aikaa. Ei japanilaisistakaan hetkessä ole tuollaisia tullut.
Toisaalta...
Miksi Japanin maanteillä tarvittaisiin sakkokameroita, jos japanilaiset luonnostaan noudattaisivat sääntöjä? Ehkä sielläkin noudattamisen taustalla on sosiaalinen kontrolli. Punaista valoa päin kävelevä ihminen nähdään, ja joku voi antaa hänelle suoraa palautetta. Autonsa sisällä olevaa ihmistä ei yhtä hyvin nähdä, eikä palautekaan ole yhtä suoraa.
Tämän ilmiön vaikutukset näkee Suomessakin. Auton suojasta esitetään äänimerkkiprotesteja, mutta kasvokkain ollaan hiljaa, koska arvostelun kohde voisi vastata samalla mitalla.
Kameroista huolimatta haluaisin vuokrata auton Japanissa ja ajella siellä. Pohjois-Japani vaikuttaa Googlen tiekamerakuvien perusteella mielenkiintoiselta, eikä liikennekään näytä vilkkaalta.
Japanin käsitteleminen tässä yhteydessä oli hyppy syrjään varsinaisesta aiheesta, mutta kerrankos niitä sattuu. Palataan siis vielä sääntöihin ja niiden noudattamiseen.
Jos säännön noudattamisesta aiheutuu ylimääräistä haittaa ja vaivaa, ja jos sen noudattamisesta ei ole mitään käytännön hyötyä, ja jos ainoa syy se noudattamiselle on se, että sääntöä pitää lain mukaan noudattaa, en halua noudattaa sääntöä. Ainoastaan epävarmuus, kontrollin pelkoa tai sosiaalinen paine saa minut noudattamaan sääntöä. Ei lain kunnioittaminen. Liikennevaloissa tämä ilmenee siten, että jos kukaan ei näe, kävelen empimättä päin punaista valoa, mikäli liikennetilanne muuten sen sallii. Jos valoissa on ihmisiä odottamassa, harkitsen punaista päin kävelemistä tilanteen mukaan. Jos ihmisiä on paljon, sosiaalinen paine saa minutkin odottamaan, mikä harmittaa. Joskus rohkaisen mieleni ja kävelen päin punaista, vaikka kaikki muut jäisivät valoihin odottamaan. Teen näin erityisesti silloin, jos on absoluuttisen selvää, että yhtään autoa ei voi ilmestyä paikalle ennen valon vaihtumista vihreäksi. Toinen syy voi olla se, että kävelemällä päin punaista pääsen seuraaviin valoihin juuri sopivasti. Olen joskus kävellyt päin punaista ja vilkuillut taakse päin, milloin vihreä vaihtuu, ja milloin muut ihmiset ylittävät kadun. Olen päässyt joskus yllättävän kauas ennen kuin valo on vaihtunut.
Liikennevaloja koskeva sääntö voisi jalankulkijoiden osalta olla sellainen, että punaista valoa vastaan voisi kävellä, jos autoja ei tule. Tällainen käytäntö voisi olla täysin mahdollinen, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttuisi vapaamielisemmäksi. Se onkin muuttunut vapaamielisemmäksi monilla elämänalueilla, ja aikaisemmin kiellettyjä tekoja ja asioita on sallittu. Turvallisuuden alalla näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan sääntöjä on pääsääntöisesti kiristetty. Turvallisuusalan vallankäyttäjät, jotka ovat perusluonteeltaan brutaaleja militaristisia valtapyrkyreitä, ovat huomanneet, että heidän alansa onkin psykologisesti mitä parhain diktatuurin luomiseksi. Kansa ei vastusta vaan taipuu ikeen alle.
Kirjoitukseni venyi taas liian pitkäksi, joten en ehtinyt käsitellä alussa olevasta TeeCeen tekstistä kuin alkuosan. Loppu on yhtä virheellistä tulkintaa kuin alkukin.
SO2001: ” TeeCee siis yrittää kaivella esille piileviä syitä sille, miksi olen sitä mieltä mitä olen. Ehkä hänelläkin on piileviä syitä.”
Tietenkin minulla on piileviä syitä eli tiedostamattomia motiiveita, olemmehan samaa apinalajia. En ole lukenut tätä mistään joten tämä on kaikkea muuta kuin faktaa, mutta olen ajatellut, että jos kerran alitajuinen puolemme hallinnoi yli 90 prosenttia aivokapasiteetistamme, ja jos se kerran on erikoistunut kopioimaan toistamamme ajatuspolut automaattisiksi, niin eikö silloin ole todennäköistä, että enemmistö ajatuksistamme johtuu ”piilevistä syistä”? Sitä ei vaan huomaa, koska luulemme tämän tietoisen puolen olevan ainoa aivoissamme oleva ”ajattelija” siksi, että se on ainoa, jota kuulemme selvästi.
Tämän vuoksi pidän tällä hetkellä ihmistä robottina, joka luulee että hänellä on vapaa tahto, vaikka hän on todellisuudessa alitajuntansa sätkyukko/akka. Todellinen marssijärjestys näkyy kun esimerkiksi hypnoosissa päästään vaikuttamaan alitajuiseen persoonaamme.
SO2001: ”Etsin, löytäisinkö jostakin tietoa siitä, millainen lapsuus tai millaiset asiat tekevät ihmisestä poikkeuksellisen lainkuuliaisen. En löytänyt vastausta. Useimmat näkemäni artikkelit käsittelivät lasten kasvatusta.”
Olet pohdiskellut jo vuosia mistä minun ”herätykseni” liikennesääntöjen tahallisten rikkomisien vähentämiseen on johtunut. Olen aina vastannut sinulle, että herätykset saivat alkunsa ajattelemisesta, tietojen lisääntymisestä ja ennakkoluulojen järjestelmällisestä karsimisesta. Mikä tässä toistelemassani vastauksessa sai sinut epäilemään lapsuudesta peräisin olevia alitajuisia motiiveja? Onko tuollainen ajattelutapa mielestäsi tunnusomaista lapsille?
Olet lukenut tarkkaan kommenttejani, koska olen nähnyt sinun tiivistäneen niiden perusteella miten olen tietoisesti vähentänyt tahallisia liikennerikoksiani. Joten tiedät, että mikä se motiivi sitten onkaan joka vaikutti ajoasenteisiini, sai minut lopettamaan nopeusrajoitusten tahallisen rikkomisen vasta 2000-luvun alkupuolella.
Ajoin siis ensimmäiset puolisen miljoonaa kilometriäni sellaisten motiivien johtamana, jotka saivat aikaan itsekkäitä ajoasenteita ja tieteellisen tiedon mukaan liikenteen riskitasoa nostavia ajotapoja. Ja sitten minulla pääsivät vallalle lapsuudesta peräisin olevia alitajuisia motiiveita, jotka saivat minut muuttamaan ajoasenteitani muita huomioiviksi ja tieteellisen tiedon mukaan liikenteen riskejä vähentäviksi. Niinkö sinä tämän ajattelit?
SO2001: ”Yhteiskunta yrittää propagandan avulla todistella, että nopeusrajoitukset ovat järkeviä sielläkin missä ne eivät ole objektiivisesti ajatellen järkeviä. Joihinkin laumasieluihin tällainenkin typerä propaganda voi tehota, mutta jos ihmisillä on vähänkään omaa ajattelukykyä, he huomaavat propagandan onttouden.”
Olet sanonut että rajoitusten ylittämisen nostaa liikenteen ajonopeuksia. Olet sanonut että ajonopeuden nousun liikennekuolemia ja loukkaantumisia lisäävä vaikutus on ”niin ilmiselvä tosiasia, että asiasta on turha edes keskustella”. Ja nyt sinä sanoit, että vähänkään ajattelukykyä omaava huomaa tuon suhteen ontoksi propagandaksi. Hö.
Olet sanonut arvostavasi tieteellistä maailmankuvaa. Tieteellinen maailmankuva tarkoittaa, että mielipiteet perustuvat tieteelliseen tietoon. Tutkimusten mukaan nopeusvalinta voi samaan aikaan olla sekä rationaalinen kuskin kannalta, että epärationaalinen yhteiskunnan kannalta, tai toisin päin. Nopeusrajoituksista puhuessasi käsittelet kuitenkin asioita vain kuljettajan kannalta. Luettele joitain tahoja ja kerro kuinka otit ne huomioon tuossa kommentissasi.
Nähtävästi kuulut niihin armoitettuihin jotka näkevät propagandan onttouden, joten sinulla on varmaankin sitä omaa objektiivista ajattelukykyä, josta puhuit? Objektiivisuus tarkoittaa että ajattelu on henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää. Onko tuo sinun ajattelusi ajonopeuksista tosiaan objektiivista?
Ajattelu on objektiivista silloin, kun se johtaa samaan lopputulokseen ajattelijasta riippumatta. Sinun ajattelusi ajonopeuksien vaikutuksista ei johda samaan lopputulokseen edes sinun itsesi ajattelemana.
SO2001: ” Kumppani ja Herbert eivät tunnu huomaavan vähitellen tapahtunutta ja edelleen tapahtuvaa hidasta muutosta kohti kieltojen valtakuntaa, jossa ihmisten oikeus päättää itse omista asioistaan on poistettu ja korvattu poliisikomennolla....”
Nyt ollaan lähellä asian ydintä. Sinua ärsyttää ylipäätään yhteiskunnan komenneltavana oleminen. Se on sinun motiivisi, eivät ne yksityiskohdat, joita sepittelet syiksi. Sinä et kestä pykälien mukaan ajamista, ja syyn olet kertonut moneen kertaan: lapsuudessasi kokema kohtelu ja ADHD. Et kykene hyväksymään käytöksesi todellisia syitä, joten olet kehitellyt sille kaikenlaisia keskenään ristiriitaisia, harhaisia syitä. Tämän asian ympärillä tässä ollaan kierrelty vuosia, ja nähtävästi kierrellään vastaisuudessakin.
SO2001: Viitaten TeeCeen kirjoitukseen en näe mitään epäloogista tai loogisuuden vääntelyä omassa kirjoituksessani. Myönsin vain itsestään selvän asian, että suurempi nopeus on vaarallisempaa kun pienempi nopeus. Eikös näin ole? Ja jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan, eli että autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. En yrittänyt liittää asioita toisiinsa enkä todistaa jälkimmäisellä vertauksella jotakin, joka koskee edellistä vertailua.”
Kirjoitit loppuheittona mihinkään liittymättömän kommentin, joka vain sattui tulemaan mieleen, mutta silti tuloksena oli kommentti, jossa ei mielestäsi ollut mitään epäloogista? Kuuntele nyt noita puheitasi mies.
SO2001: ”...autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. En yrittänyt liittää asioita toisiinsa enkä todistaa jälkimmäisellä vertauksella jotakin, joka koskee edellistä vertailua.”
Sinä sanoit isomman nopeuden aiheuttamasta riskinkasvusta, että ”typeräähän tällaista itsestään selvyyttä olisi kiistää.” Ja seuraavat sanasi olivat: “Mutta aivan samalla tavalla autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Kun liikutaan, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa.”
Sana ”mutta” on suomenkielessä rinnastuskonjunktio, joka yhdistää kaksi rinnakkaista toistensa vastakkaismerkityksiä sisältävää lausetta. Ottaisit nyt JOTAIN vastuuta noista hölmöilyistäsi. Sinä vertasit noita kahta vastakkaista asiaa toisiinsa, ja heittäydyt tyhmäksi kun siihen puututaan. Taas sinä yrität selviytyä epäloogisista puheistasi selittelemällä.
Olet käyttänyt sama sanaa muissa yhteyksissä aivan oikein: ” Nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa, mutta ajoin hitaammin... Mutta koska riski oli alun alkaenkin hyvin pieni, se oli lisääntyneenäkin edelleen hyvin pieni... Joitakin helpotuksia esimerkiksi kyydittämisen suhteen on tainnut tulla, mutta yleisesti ottaen kansalaisilla oli 1970-luvulla enemmän vapauksia...”
SO2001: ”Ajelin hetki sitten täysin hiljaista keskustietä mitättömässä kyläpahasessa, jossa asustelen. Missään päin ei näkynyt ketään. Ei jalankulkijoita, ei pyöräilijöitä, ei liikenteessä olevia autoja. Ei edes ihmisiä talojen pihoissa. Tuuli vain humisi puissa ja taivaalta tuiskutti kevyesti lunta. Tienvarren nopeustaulu näytti lievää ylinopeutta eli jotain 40+ kilometriä tunnissa rajoituksen ollessa 40 kilometriä tunnissa.
Kenen liikennekuoleman riskiä lisäsin edellä selostamallani ylinopeudella?”
Sinulta on jäänyt huomaamatta mitä sinulle on vastailtu tuon tapaisiin kysymyksiin jo monen vuoden ajan, joten sinulta on voinut jäädä huomaamatta muitakin asioita. Esimerkiksi omia kirjoituksiasi siitä, miten sinulla on perustotuuksia, joihin sovitat muut ajatuksesi.
Olet sanonut eläväsi muiden ihmisten lailla omassa henkisessä juoksuhaudassa, jossa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen. Olet sanonut, että sinulla on muiden ihmisten lailla luontainen taipumus vahvistaa mielessäsi niitä tietoja, jotka tukevat sinun maailmankuvaasi ja vähätellä niitä, jotka sotivat sinun maailmankuvaasi vastaan. Ylipäätään olet moneen otteeseen osoittanut tajuavasi ihmismielen psykologiaan kuuluvan taipumuksen tiedostaa omia mielipiteitä vahvistavat asiat ja olla huomaamatta niitä kyseenalaistavia asioita.
Mutta kaikki tuo unohtuu kun alat kirjoitella mielipiteitäsi. Tiedät että sinulla nuoruusajoilta periytyvä kapinahenki kaikkia sääntöjä vastaan, tiedät että sinun on ihan erityisen vaikea noudattaa nopeusrajoituksia, mutta silti kaikki harhaiset höpinät pääsevät suodattamatta läpi.
TeeCee: Olet sanonut että rajoitusten ylittämisen nostaa liikenteen ajonopeuksia. Olet sanonut että ajonopeuden nousun liikennekuolemia ja loukkaantumisia lisäävä vaikutus on ”niin ilmiselvä tosiasia, että asiasta on turha edes keskustella”. Ja nyt sinä sanoit, että vähänkään ajattelukykyä omaava huomaa tuon suhteen ontoksi propagandaksi. Hö.
On ilmiselvä tosiasia, että pukeutuminen ulkona sadetakkiin vähentää kastumisen todennäköisyyttä. Vähänkin ajattelukykyä omaava kuitenkin ymmärtää, ettei sadetakkia siitä huolimatta kannata joka hetki käyttää vaan tilanteen mukaan.
Kirjoitan seuraavan kappaleen muistivaraiseen tietoon perustuen.
Uusimmassa Tekniikan Maailman numerossa toimittaja käsittelee talvinopeusrajoituksia, jotka kuivalla ja sulalla kelillä saattavat tuntua turhauttavilta. Hän kysyy, miksi nopeusrajoituksissa ei voisi olla mainintaa, että ne ovat voimassa vain tietyissä olosuhteissa kuten liukkaalla. Tämän tyyppisiä merkintöjä nimittäin on käytössä ulkomailla, esimerkiksi Saksassa.
Toimittajalle oli vastattu, että talvinopeusrajoituksissa ei ole kyse pelkästään liukkaasta kelistä vaan myös pimeästä niin kuin rajoitusten virallisesta nimestäkin ”talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset” ilmenee: Vastaaja oli kertonut, että talvinopeusrajoitukset säästävät 15 ihmishenkeä vuosittain. Toimittaja muisti nähneensä jossakin pienemmän lukeman ja jäi miettimään, tietääkö asiaa lopulta kukaan.
Vaikka talvi on keskimäärin pimeää vuodenaikaa, ei lämpimänä aurinkoisena maaliskuun päivänä ole kovin pimeää. Valoa on niin paljon, että silmiin koskee. Asfaltti on kuiva, ja varikset raakkuvat. Silti ajonopeuksia on alennettu ”talven ja pimeän ajan” perusteella. Eikö lisäkyltissä voisi lukea, että rajoitus on voimassa pelkästään liukkaalla ja pimeällä? Vai onko marraskuisen yön pimeys jollakin tavalla pimeämpää pimeyttä kuin syyskuisen yön pimeys? Suunnilleen samanlaiseltahan se näyttää. Marraskuussa lumihankien hohto voi jopa lisätä valoisuutta, eli syyskuussa onkin yöllä pimeämpää.
Sitten ovat nämä 15 viatonta ihmistä, jotka kuolisivat, mikäli talvinopeusrajoituksia ei olisi. Tämä vaihtelevan suuruinen joukko onkin hyvä peruste osoittaa kaikki nopeusrajoitusten helpottamiset vastuuttomaksi teoksi, harkituksi murhaksi, jossa uhrien lukumäärä tiedetään, ja nimet selviävät vuoden aikana. Uhri voit olla sinä, uhri voin olla minä. Uhri voi olla lapsemme. Haluammeko ottaa riskin? Otammeko vastuun?
TeeCee: Sana ”mutta” on suomenkielessä rinnastuskonjunktio, joka yhdistää kaksi rinnakkaista toistensa vastakkaismerkityksiä sisältävää lausetta. Ottaisit nyt JOTAIN vastuuta noista hölmöilyistäsi. Sinä vertasit noita kahta vastakkaista asiaa toisiinsa, ja heittäydyt tyhmäksi kun siihen puututaan. Taas sinä yrität selviytyä epäloogisista puheistasi selittelemällä.
Tekstini, johon TeeCee viittaa, oli lennokasta puhekieltä, jossa annoin mielessäni liikkuvien asioiden tulla ulos sellaisenaan ilman mitään suurta suunnitelmaa. En ymmärrä mitä TeeCee ajaa takaa viilaamalla pilkkua siitä, mitä tarkoitin tai yritin todistaa kirjoituksellani. Onko sillä väliä? Suurempi vauhti on vaarallisempaa kuin hitaampi vauhti, ja se, että ajaa, on vaarallisempaa kuin se, että ei aja. Tämän ajatuksenhan esitin vaikkakin hieman eri sanoilla. Asiahan on näin. Mitä muuta edes olisin pystynyt todistamaan rinnastuksillani?
Kerroin eräässä aikaisemmassa kirjoituksessani kuinka ajoin aution kylän läpi lievää ylinopeutta eli vähän yli neljää kymppiä. Kysyin sen jälkeen, kenen liikennekuoleman riskiä lisäsin ylinopeudellani. Vastasin itse, että korkeintaan omaani, mutta sitäkin mitättömän vähän. TeeCee ei pystynyt muuta kuin esittämään samoja iänikuisia olettamuksiaan siitä, miten taustalla on kapinahenkeä ja mitä kaikkea siellä onkaan:
Tiedät että sinulla nuoruusajoilta periytyvä kapinahenki kaikkia sääntöjä vastaan, tiedät että sinun on ihan erityisen vaikea noudattaa nopeusrajoituksia, mutta silti kaikki harhaiset höpinät pääsevät suodattamatta läpi.
Korjaan sen verran, että ei minulla ole kapinahenkeä kaikkia mahdollisia sääntöjä vastaan. En esimerkiksi uhmalla aja tien vasenta puolta siksi että vastustaisin sääntöä, joka määrää ajamaan tien oikealla puolella. Minulla on kapinahenkeä sellaisia sääntöjä kohtaan, jotka eivät tunnu järkeviltä ja tarpeeksi hyvin perustelluilta.
Ettei menisi pelkäksi jankkaamiseksi, niin kerron tämän päivän ajeluistani.
Moottoritietä edeltävällä valtatiellä autoni takapuskurin tuntumaan liimautui valkoinen uuden näköinen Skoda Octavia farmari. Ajattelin alussa, että ei kai auto vain kuulu poliisille, ja mistähän nyt on kysymys. Tiellä oli 80 km/h nopeusrajoitus ja kameroita, ja ajelin suunnilleen rajoituksen mukaista vauhtia toisen auton perässä. Farmari seurasi koko ajan aivan liian lähellä niin, että sen valot häikäisivät taustapeilien kautta. Peilejä rassatessani olin vähällä ajaa kameran kohdalla liian kovaa, joten hidastin vauhtia jarruttamalla. Tässä tilanteessa Skoda tuli aivan sietämättömän lähelle, ehkä yhden auton mitan päähän, jos sitäkään. Etäisyyttä on vähän hankala arvioida taustapeileistä (joita siis juuri kääntelin) kurkkimalla.
Mietin, ajaisinko hetkeksi pysäkille ja päästäisin perässä roikkujan ohitseni. Koska sen takana oli muitakin autoja, olisin joutunut päästämään ohitseni kokonaisen autojonon. Se olisi ollut mahdollista, mutta päätin kuitenkin ”paeta” eteenpäin. Kiihdytin vauhtia ja ohitin edelläni ajaneen auton. Pian tämän jälkeen tien varressa oli taas kameran, ja jouduin jarruttelemaan. Skoda pysyi omalla paikallaan jonossa, joten voin huokaista helpotuksesta. Käänsin peilitkin normaaliin asentoon. Vähän ajan päästä alkoi moottoritie, ja Skoda lähestyi. En halunnut lähteä kilpailemaan sen kanssa, koska pääsihän siitä eroon sitenkin, että se ohitti minut. Vähitellen se häipyi horisonttiin.
Hetkellinen ohitusylinopeuteni teki minusta taas tarinan virallisen konnan, mutta sen sijaan, että piehtaroisin omissa rikoksissani, käsittelen liian lähellä ajavan kuljettajan tapausta – tai tapauksia yleisesti.
Onko lähellä roikkujilta kysytty, miksi he ajavat niin kuin ajavat? Voisin kuvitella, että on. Mitähän he ovat vastanneet. Tuntuu siltä, että ihmisen pitäisi huomata, että hänen ajotavassaan on jotakin outoa ja ehkä väärääkin (tässä yhteydessä ei mielellään rinnastusta ylinopeuksiini), kun lähes kaikki muut tuntuvat ajavan eri tavalla. Miten perässä roikkuja perustelee oman poikkeavan ajotapansa? Miksi hän tekee niin? Mitä hän sillä saavuttaa? Tuntuisi, että lähellä ajamisesta ei ole kuin haittaa, kun kura lentää tuulilasiin.
SO2001: Tekstini, johon TeeCee viittaa, oli lennokasta puhekieltä, jossa annoin mielessäni liikkuvien asioiden tulla ulos sellaisenaan ilman mitään suurta suunnitelmaa
Niinpä niin, tai sitten
Kirjoitukseni venyi taas liian pitkäksi, joten en ehtinyt käsitellä alussa olevasta TeeCeen tekstistä kuin alkuosan
Siksipä tämäkään ei yllätä:
Onko lähellä roikkujilta kysytty, miksi he ajavat niin kuin ajavat? Voisin kuvitella, että on. Mitähän he ovat vastanneet....Miten perässä roikkuja perustelee oman poikkeavan ajotapansa? Miksi hän tekee niin? Mitä hän sillä saavuttaa?
Nyt on siis siirrytty WWII:sta japanilaisiin. Mukana roikkuvat välttelyt oman osuuden kommentoinnista edelleen...
Nimimerkki Kumppani pyrkii ilmeisesti osoittamaan edellä, miten kirjoitukseni - mahdollisesti ajatuksenikin - harhailevat asiasta toiseen. Entä sitten. Minä sentään yritän kirjoittaa asioista enkä pelkästään esitä "niinpä niin", "tämäkään ei yllätä" -tyyppisiä sisällöttömiä tokaisuja. Kumppanikin näyttää toisissa ketjuissa kirjoittavan asiaa, joten hän pystyy siihen toisin kuin pelkästään hänen minulle esittämiensä kommenttien perusteella voisi luulla.
Olisi mielenkiintoisempaa lukea nimimerkki Kumppanin käsityksiä vaikkapa edellä mainitsemastani liian lähellä ajamisesta kuin hänen käsityksiään minusta henkilönä. Jälkimmäiset ovat tulleet jo aikaa sitten kaikille selviksi.
TeeCeeltä on tullut kirjoituksiini niin monia pitkiä kommentteja, että en yksinkertaisesti ehdi käsitellä niitä ja vastailla niihin. Lupailin yhdessä vaiheessa, että teen jonnekin muualle vähän pidemmän vastauksen ja annan siihen linkin. Ajatus on ollut mielessäni, mutta en ole saanut aloitettua. Olen miettinyt, onko järkevää käyttää tuntikausia ja päiväkausia aikaa johonkin kirjotukseen, jota ei kukaan lue, ja joka ei ketään kiinnosta, ja joka ei palvele mitään asiaa. En nyt vielä kuitenkaan ole hylännyt ajatusta.
Mennään nyt välillä niihin "toisiin asioihin", kun otsikko "Liikennepsykologia" antanee siihen luvan.
Lehdessä oli uutinen tapauksesta, jossa henkilöauto oli ohittanut rekan keltaisen viivan kohdalla, ja rekkakuski oli protestoinut ohitusta valo- ja äänimerkeillä, mistä ohittaja oli polttanut päreensä ja jarruttanut sillä seurauksella, että rekka oli törmännyt henkilöautoon.
Miksi toisen kuljettajien tekemistä virheistä pitää näyttävästi protestoida? Auton äänimerkkiä ei lain mukaan ole edes tarkoitettu protestivälineeksi, vaikka sitä 99-prosenttisesti nimenomaan tähän tarkoitukseen käytetään. Mahdollisuutta vilkutella auton ajovaloja ei liene myöskään suunniteltu kuljettajan kiukkuhöyryjen päästelemiseen.
Koska itse voin tehdä lähes millaisen virheen tahansa, jos sattuu huono päivä, olen erittäin ymmärtäväinen muiden tekemiä virheitä kohtaan. En ole kertaakaan käyttänyt ”liikennetarkoituksessa” äänimerkkiä, joten minun autoissani se on jokseenkin tarpeeton varuste. Ainoastaan joskus hyvin harvoin olen käyttänyt sitä ystävällismieliseen huomion herättämiseen tyyliin "hei, minä olen täällä", kun olen halunnut jonkun (yleensä omaan perheeseen kuuluvan tai muun läheisen ihmisen) huomaavan minut. Olemme esimerkiksi sopineet tapaamisesta, eikä hän ole huomannut autoani. Ei tällaisiakaan tapauksia muutamaa enempää ole. Mutta aggressiivisessa protestimielessä en muista käyttäneeni auton äänimerkkiä kertaakaan. Kilometrejä ja vuosia on tosin kulunut, joten en voi taata, etteikö muististani olisi voinut unohtua jokin kymmeniä vuosia vanha tapahtuma. Itsensä kannalta ikävät asiathan unohtaa helpoimmin.
Kun nyt aloin muistella, niin tulipa mieleeni sittenkin yksi tapaus, jossa esitin protestini eräästä tapahtumasta soittamalla mopon äänimerkkiä samalla kun ajoin pois paikalta. Kyseessä ei ollut liikenteeseen liittyvä asia. Yksityisrantaamme vain oli tullut jokin helsinkiläisperhe ja alkanut käyttäytyä siellä niin kuin se olisi heidän oma rantansa. Pinnani paloi siinä vaiheessa, kun perheen isä heitteli laudanpätkiä takaisin erääseen rakennuskohteeseen, jota olin purkamassa, ja josta olin juuri heitellyt laudat pois. Minulla ei ollut rohkeutta sanoa mitään, mutta soitin mopon äänimerkkiä – joka oli Hobby Hallista tilaamani vanhanaikainen kiiltävä torvi kumisella painelupallolla – paikalta poistuessani. Kuulin lautojen heittelijän sanovan, että ”olipas jätkällä pinna kireällä”. No, tuolloin se oli kireällä. Olin 16-vuotias.
Koin lautojen takaisin heittelemisen, jonka helsinkiläismies ilmeisesti mielsi jonkinlaiseksi ”ympäristöteoksi”, itseeni kohdistuneeksi arvosteluksi. Ja kuten TeeCee usein muistuttaa, kestän huonosti arvostelua. Olenhan avoimesti myöntänyt tämän. Luulen, että myös TeeCeellä on jokin heikko kohta. Useilla ihmisillä on. Ne ovat seurausta piilevistä lapsuuden ajoilta periytyvistä traumoista.
Jos vielä palataan tuohon lehdessä mainittuun onnettomuuteen, niin ei protestoinnin kohteeksi joutuneen ohittajankaan jarruttaminen tainnut olla järkevä tapa protestoida vastaan. Hän oli tapauksessa lopulta se osapuoli, joka eniten kärsi. Seurauksena todennäköisesti ajokortti pois ja rahanmenoa.
Virheen tehnyt autoilija on täysin puolustuskyvytön äänimerkkiprotestoijia kohtaan, koska nykyisin autoissa ovat yleistyneet ns. kojelautakamerat. Mitään ”vastatoimia” ei kannata tehdä, koska videolle tallentuu auton rekisterikilpi. Tasapuolisuuden nimissä autoissa olisi hyvä olla myös taaksepäin kuvaavat kamerat. Silloin perässä ajava tietäisi, että myös hänen toimiaan tarkkaillaan.
Muutama vuosi sitten julkisuuteen nousi hieman edellä kerrotun tyyppinen tapaus. Autoilija oli ohittanut rekan valottoman moottoripyörän tullessa vastaan, rekkakuski oli protestoinut, ja autoilija oli painanut vastaprotestiksi jarrua. Peräänajoa ei tapahtunut, mutta rekkakuskin kuvaamaan videon takia autoilija menetti ajokorttinsa vuosia tapahtuman jälkeen, mikä oli minusta kohtuuton rangaistus, koska hän oli tapahtuneen jälkeen ehtinyt ajaa jo satatuhatta kilometriä ilman ongelmia. Sakko olisi riittänyt. Autoilijalle olisi tullut halvemmaksi niellä henkinen harmitus. ”Kritiikkiherkkänä” ihmisenä tiedän kuitenkin kokemuksesta, että se ei ole aina helppoa.
Itselläni menee koko loppupäivä pilalle yhden ainoan tuon tyyppisen tapauksen takia. Tilanteen vakavuudesta johtuen asia voi vaivata pidempäänkin. En kuitenkaan ala jarrutella ohitustilanteiden lopuksi, vaikka joku kuumakalle torvea soittaisikin. Sen verran saan säilytettyä järkeäni, vaikka mielessä korventaisikin. Protestiksi esitetyiltä valomerkeiltä, jos niiden vaara on olemassa, suojaudun välttämällä peileihin katsomista. Onneksi kuuloni ei ole paras mahdollinen, joten äänimerkkikin voi jäädä kuulematta. Joten ei muuta kuin hanaa...
Muutama vuosi sitten seurasin Jyväskylässä tilannetta, jos iso punainen pakettiauto oli ajanut jotenkin väärin ja ”blokannut” tilan rekalta kääntyä risteyksestä valtatielle. Rekkakuski soitti äänimerkkiä apinanraivolla, mutta punaisen pakettiauton kuljettaja ei voinut tehdä mitään. Hänen autonsa oli kiilautunut ahtaaseen rakoon rekan ja kadun reunakivetysten väliin. Rekkakuskin mielestä pakettiauton kuljettajan olisi ilmeisesti pitänyt ”teleportata” itsensä ja autonsa kuuhun tuossa tilanteessa. Nykytekniikka ei vielä mahdollista sitä. Tapahtuma oli todella masentavan vastenmielistä katseltavaa. Joskus tuntuu, että rekkakuskit kuvittelevat olevansa maanteiden kuninkaita ylhäällä korkeissa torneissaan. Aivan tavallinen pikkumies sieltä kopista kuitenkin usein esille vääntäytyy.
SO2001: ” Haluan edellä esitetyllä kertomuksella tuoda esille näkökohdan, että tilanteella, missä ylinopeutta ajetaan, on merkitystä. Vaikka ylinopeus tilastojen mukaan lisäisikin liikennekuoleman riskiä moninkertaiseksi, riski on siitä huolimatta pieni, jos se on alun perinkin pieni.”
Kyllä, noin se on. Liikenne on niin turvallista, että asiaa yksilön kannalta tarkasteltaessa isonkin riskimuutoksen vaikutus ei useimmiten ehdi näkyä. Mutta sinä sanot kunnioittavasi tieteellistä maailmankuvaa, joten sinulle ei luonnollisesti riitä noin kapea näkökulma. Tieteellinen maailmankuva tarkoittaa, että ajattelusi perustuu tieteellisin menetelmin hankittuihin ja perusteltuihin sekä tieteenharjoittajien muodostaman tiedeyhteisön hyväksymiin asioihin. Niin harhaista ihmistä tuskin on olemassa, joka luulee että yksilön kokemuksiin perustuva mielipide ylinopeuden riskeistä täyttäisi nuo kriteerit. Sellaisia taas on varmaankin hirveän paljon, jotka luulevat omaavansa tieteellisen maailmankuvan, vaikka oikeasti omaavat epätieteellisen maailmankuvan.
SO2001: Kumppani ja Herbert eivät tunnu huomaavan vähitellen tapahtunutta ja edelleen tapahtuvaa hidasta muutosta kohti kieltojen valtakuntaa, jossa ihmisten oikeus päättää itse omista asioistaan on poistettu ja korvattu poliisikomennolla.”
No kaikkihan sen huomaa. Kysymys on siitä, millä mekanismilla ja minkä vuoksi tuo tapahtuu. Onko siinä kyse siitä, että poliisi ja armeija ohjailevat mediaa ja sen kautta ihmisten käsityksiä siitä, mitä he pitävät vallitsevana käsityksenä. Ohjaillaanko poliisiasemilta meidän käsityksiämme siitä mitä me pidämme vallitsevana käsityksenä, jonka käsityksen me sitten omaksumme kun ihminen nyt on tällainen höpsö? Vai onko siinä kyse siitä, että yhteiskunta kehittyessään korjaa aina vain pienempiä vikoja itsessään, koska isot on jo ehditty suureksi osaksi korjata? Ja koska kyse on ihmisistä, välillä tulee myös huteja, ja koska kyse on demokratiasta, päätökset ovat usein vesittyneitä kompromisseja?
Minun pointtini tässä keskustelussa on, että sinulla on omien sanojesi mukaan yleinen kapinahenki kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan. Väitän, että tämä ohjaa ajatuksiasi tämän sääntöasian tiimoilta. Et suostu tunnustaman edes itse lausumiasi tosiasioita, joten tällä alitajuisella motiivillasi on täysi valta ajatustesi ohjaamiseen.
SO2001 ”Jos palataan vielä lopuksi liukkaaseen keliin, niin mahtavatko TeeCee ja Herbert ajaa tarpeeksi hitaasti.”
Kukaan ei aja tarpeeksi hitaasti, aina löytyy joku kriteeri jonka mukaan sitä haluava voi sanoa mitä tahansa nopeutta liian suureksi.
Herberti, minun, sinun tai kenenkään muunkaan ajonopeuksilla ei ole tekemistä sen kanssa, että esität ajatusharhoihin ja aiheeseen kuulumattomiin motiiveihin perustuvia mielipiteitä. Käsittelet keskusteltavia asioita sen mukaan miten ne suhteutuvat henkisiin traumoihisi. Traumasi saivat omien sanojesi mukaan aikaan kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaan, ja nämä keskustelut ovat sinun mukaasi tapasi kanavoida sitä: ”Minä olen onnistunut kanavoimaan oman kapinani poliittiseen toimintaan ja kirjoitteluun foorumeilla ja blogeissa...”
Joten miksi keskustella kanssasi onko minun ja Herbertin ajonopeudet tarpeeksi hitaita, kun silläKÄÄN asialla ei ole mitään merkitystä mielipiteisiisi? Sinä et ole tällä keskustelemassa, sinä olet purkamassa pahaa oloasi. Etkä edes tiedä sitä, vaikka olet itse sen kertonut tällä samalla palstalla.
SO2001 ” TeeCee esittää viimeisimmässä kirjoituksessaan, että kanssani on mahdotonta keskustella liikenneasioista, koska en kestä kovin hyvin itseeni kohdistuvaa arvostelua. Myönnän, että tämä on heikko kohtani, mutta enkö kuitenkin aika hyvin ole sitä kestänyt.”
Olet kestänyt sitä hyvin, mutta iso osa tästä johtuu siitä, että et ole suostunut käsittelemään niitä asioita, joista sinua on arvosteltu. Aivan liian usein nappaat arvostelusta jonkin sivuseikan ja käsittelet sitä muutamalla sadalla sanalla, jättäen varsinaisen pointin käsittelemättä. Mutta ihan aina näin ei käy, kiitos siitä.
SO2001: ”Eiväthän TeeCeen kommentit oikeastaan juuri muuta ole olleetkaan kuin henkilööni kohdistuvaa arvostelua.”
En kohdista arvostelua sinuun vaan mielipiteisiisi ja niiden perusteluihin. Se nyt vaan sattuu olemaan niin, että sinun tapauksessasi mielipiteesi johtuvat hyvin pitkälti henkilöstäsi. Oma vikasi, kirjoittaisit asioista eikä siitä miten asiat ovat suhteessa harhoihisi.
Minulla ei ole mitään sinua vastaan, mutta minulla on paljon vastaan tapaasi käsitellä asioita. Meitä kaikkia koskevia ilmiöitä ei saa käsitellä sinun traumojesi perusteella, ellet sitten kerro joka kerta erikseen puhuvasi vain lämpimiksesi. Keskusteluissa asioita pitää käsitellä meidän kaikkien kannalta, ja parhaan tiedon perusteella. En väheksy ongelmiasi jotka tähän nykyiseen tilanteeseen ovat johtaneet, mutta vastustan niiden ongelmien hoitamista keskusteluissa, joissa muut osapuolet luulevat sinun käsittelevän keskustelun aihetta eikä traumojasi.
SO2001: ” Kuvitellaan vaihtoehtoinen skenaario eli että myöntäisin, että liikennesäännöissä ja järjestelmässä ei ole mitään vikaa vaan ne ovat täydelliset, ja että ainoastaan itsessäni on vikaa, kun en pysty elämään sääntöjen mukaan.
Onko sinulla faktoihin tai loogiseen päättelyyn perustuva syy sanoa, että liikennesäännöissä ja järjestelmässä ei ole mitään vikaa? Tuskin on. Joten sinä vaihtaisit vain yhden perättömän väittämän toiseen. Ajan tässä takaa oikeaa keskustelua, jossa väitellään mahdollisimman oikeilla argumenteilla, ja jossa keskustelijat ovat valmiita päätymään lopulta mihin lopputulokseen hyvänsä, kunhan perustelut ovat riittävät.
SO2001: ”Miten keskustelu etenisi tästä? Olisimme saavuttaneet yksimielisyyden, joten eikö keskustelu loppuisi siihen, että ei ole enää mitään sanottavaa.”
Keskustelu ei jatkuisi, ja syy on sama miksi lopetin liikenteestä keskustelun kanssasi: sinulla ei ole esittää tuollekaan mielipiteellesi tieteelliseen tietoon perustuvia argumentteja. Korvaisit vain yhden tyhjän hokeman toisella.
SO2001: ” Uutistekstissä voitaisiin myös mainita, että tuomittu katuu ja pyytää anteeksi ihmiskunnalta hirveitä rikoksiaan, joiden vakavuutta hän ei tajunnut ennen kuin TeeCee avasi hänen silmänsä.”
Jos ihan totta puhutaan, niin oikeastaan minua vähän arveluttaa avata sinun silmiäsi. Aikoinaan nautin uskovaisten kiusaamisesta kristinuskon sisältämillä epäloogisuuksilla, mutta kerran pasahti mieleen, että mitä jos joku heistä menettää uskonsa minun puheitteni vuoksi. Olenko minä silloin vastuussa siitä, että vien jonkun elämältä pohjan? Asiaa pohdittuani jätin uskovaiset rauhaan, mutta en pidä itseäni samalla tavalla vastuullisena sinun tai jonkun muun aikuisen ihmisen kohtaloista tällaisella keskustelupalstalla.
Sitä paitsi todennäköisyys sille, että enää tuolla iällä kykenisit tarkastelemaan kriittisesti omia ajattelutapojasi, on hyvin pieni. Se vaatisi vuosikymmeniä luutuneiden ajattelutapojen kriittistä tarkastelua, ja olet sanonut että et kestä edes pienintä kritiikkiä. Oman ajattelun kehittäminen ei oikeastaan muuta olekaan kuin rankkaa itsekritiikkiä, joten minun ei kannata olla huolissani.
Haluaisin keskustella myös liikenteestä ja nimenomaan liikenteestä, koska siihenhän otsikko viittaa, ja siitähän on kyse. Mutta jos muut osapuolet tai ainakin osa heistä on sitä mieltä, että kanssani ei voi keskustella liikenteestä, koska käsittelen vain omia traumojani ja harhojani, niin keskustelu menee yksinpuheluksi. Otinhan aikaisemmissa viesteissänikin esille liikenteeseen liittyviä asioita kuten liian lähellä ajamisen ja äänimerkin käyttämisen protestoinnin välineenä. Olen yrittänyt kirjoittaa edes jonkin verran myös liikenteeseen liittyvistä asioita, vaikka olisinkin käsitellyt kirjoituksessani harhojani ja traumojani niin kuin TeeCee niitä nimittää.
Edellä mainitut liikenteeseen liittymättömät aiheet - eli ne harhat ja traumat - nousevat yhä uudestaan ja uudestaan esille, koska eräs kirjoittaja - nimimerkki TeeCee - nostaa ne esille ja odottaa, että vastaisin, koska "keskusteluahan tässä on tarkoitus käydä" (ei sanatarkka lainaus, vaikka lainausmerkeissä).
Onhan se tietysti eräällä tavalla kiehtovaa saada ilmaista psykoterapiaa nettifoorumilla. Normaalistihan siitä joutuisi maksamaan.
Pystyn esittämään objektiivisia empiirisiä todisteita sille, etteivät kaikki mielipiteet ole pelkästään harhojani. Olen esimerkiksi väittänyt, että Englannin maanteillä suurimpia lukuun ottamatta saa ajaa liikennetiheyteen ja muihin olosuhteisiin nähden kovempaa kuin Suomen maanteillä. Kuka tahansa pystyy toteamaan tämän asian Googlen katunäkymien avulla. Maantie menee pienten taajamien läpi, ja näissä taajamissa saa ajaa kovempaa kuin Suomen taajamissa, joissa on vähemmän liikennettä ja enemmän tilaa.
Olen myös esittänyt itse kuvaamani videovertailun avulla, miten Saksassa saa ajaa sata kilometriä tunnissa maantiellä, jossa on enemmän liikennettä ja enemmän liittymiä ja kapeammat penkereet kuin vastaavan kokoisella suomalaisella maantiellä, joissa saa ajaa vain kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa.
Tämän tyyppisillä vertailuilla on pyrkinyt kyseenalaistamaan sitä, että nopeusrajoitus suomalaisella maantiellä olisi paras mahdollinen ja viimeisimpään tieteelliseen tietoon perustuva.
Nyt uutiset kertovat, että alle kymmenen vuotta vanhojen autojen katsastusvälejä aiotaan harventaa. Televisiossa haastateltu Trafin virkamies on todennut, että teoriassa muutoksella voi olla pieni liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus, mutta auton viat ovat joka tapauksessa niin vähäinen tekijä liikenneonnettomuuksissa, että muutoksen hyödyt ylittävät haitat.
Miten käsitykset voivat näin yhtäkkiä muuttua? Tähän asti on kymmenien vuosien ajan hoettu, että autojen katsastaminen vuosittain on tärkeää nimenomaan liikenneturvallisuuden kannalta. Poliisi on kirjoittanut sakon, jos katsastus on ollut päivänkin myöhässä. Perusteena on ollut turvallisuuden laiminlyönti. Ja nyt yhtäkkiä annetaan ymmärtää, että tämä kaikki on ollut hölynpölyä, ja katsastus voikin olla turvallisuuden vaarantumatta vuoden myöhässä siitä, mikä oli aikaisemmin tiukka määräpäivä.
1970-luvulla ja sitä aikaisemmin oli vallalla käsitys, että roiskeläpän puuttuminen autosta on niin vakava rikos, että siitä on rangaistava sakolla - kunnes yhtenä päivänä päätettiin, ettei asia näin olekaan.
Tavallinen kansalainen on iät ja ajat tiennyt, mikä on totuus. Hän on tiennyt, että jos auto on muuten kunnossa, ei katsastamattomuus itsessään tee siitä vaarallista. Hän on tiennyt, että vaikka roiskeläppä puuttuu, ei siitä ole kenellekään mitään haittaa. Jos olisi, miksi esimerkiksi Ranskassa ei ole tällaisia läpysköitä vaadittu.
Joissakin tapauksissa käy niin, että vuosikymmeniä voimassa ollutta lakia muutetaan vastaamaan paremmin kansalaisten oikeuskäsitystä. Mutta kuinka paljon onkaan edelleen voimassa lakeja, jotka eivät vastaa kansalaisten oikeuskäsityksiä, mutta joita ei silti kumota. Syynä voi olla muutosprosessin vaivalloisuus, lain tuomat sakkotulot, viranomaisten arvovalta, liike-elämän vastustus (katsastusten väheneminen esimerkiksi tietää ongelmia katsastusasemille) tai mikä tahansa, Ja tällaisia lakeja säädetään edelleen myös lisää niin, että vaikka joitakin kumottaisiinkin, lakien kokonaismäärä kasvaa silti.
Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, tunnettu liikennepsykologi julisti aikoinaan Helsingin Sanomissa olleessa kirjoituksessaan, että “yksittäisellä kuljettajalla ei ole oikeutta eikä edes kykyä luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa”. Ymmärtäisin paremmin, jos psykologi olisi ollut huolissaan siitä, että joku luo tyhmemmän henkilökohtaisen arvomaailman. Se että hän on huolissaan viisaammasta, on arveluttavaa. Yksittäisellä kuljettajalla on mielestäni täysi oikeus luoda millaisia arvomaailmoja tahansa. Ei siihen kenenkään virallisen psykologin lupaa tarvita.
Herbert: ” Liikenteessä täytyykin mielenkiinto löytää jostain muualta kuin vauhdin tunteesta. Itse löydän sen oman käytökseni hallinnasta ja muiden käytöksen seuraamisesta. On palkitsevaa, kun osaa ennakoida jo kaukaa tietynlaisia käytösmalleja ja eleettömästi sivuuttaa tilanteet, joissa muut aiheuttavat keskenään kahnausta.”
Minulla on täsmälleen samat kokemukset. Kun vähitellen päädyin luopumaan ajofiilisten hankkimisesta luontaisesta ajotavastani, päädyin hankkimaan kiksini noista mainitsemistasi asioista. Tuolloin en tiennyt asian psykologisesta puolesta, tuntui vain loogiselta hankkia muuta puuhasteltavaa. Nykyään tiedän, että homma tuskin olisi millään muulla konstilla onnistunutkaan. Ajotavat ovat alitajunnassa, ja psykologit ovat havainneet että alitajunta ei tunne sanaa ”ei”. Tämän vuoksi todennäköisesti epäonnistuu, jos yrittää poistaa itseltään jonkin tavan kieltämällä sen itseltään. Tapaa ei pidä kieltää itseltään, vaan korvata se toisella, vastaavan palkinnon tarjoavalla.
Mutta tämä pätee tavalliseen ihmiseen, ja sinä vastasit SO2001:lle. Sen perusteella mitä olen lukenut ADHD:sta ja mitä SO2001 on puhunut omista mielenliikkeistään, niin yllä kuvatut keinot eivät toimi. Hän tarvitsee paljon enemmän stimulaatiota kuin useimmat muut. Hän on kertonut asiasta mm. näin: ”Ja arvatkaapa mitä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriön omaava henkilö tekee tuollaisessa tilanteessa ( = suurinta sallittua ajaessaan) silloin kun on liikenteestä. Ajaa keskittyneesti ja tarkkaavasti? Ei vaan pitkästyy ja etsii jotain korvikestimulaatiota, kun sitä ei ajamisesta saa. Kuljettaja rassaa radiota ja kaivaa tavaroita kassista ja lukee Ilta-Sanomia ja vajoaa täydellisesti mietteisiinsä ajan ja paikan tajun kadottaen - eli ajaa vaarallisesti kuin sika. Ylinopeudella ajaminen sen sijaan saisi hänet keskittymään, jolloin ajaminen olisi turvallista huolimatta suuremmasta nopeudesta.
Jätetään nyt huomiotta että hän sanoo ylinopeuden lisäävän turvallisuutta, vaikka sen turvallisuutta huonontava vaikutus on hänen mielestään kiistaton fakta. Minusta tuossa on hyvä kuvaus siitä, mitä tarkkavaisuushäiriöisen päässä liikkuu. En usko, että siitä vaivasta kärsivä voi valita ajofiiliksensä lähteen kuten sinä ja minä. Siksi en ole moittinut enää vuosiin hänen nopeustottumuksiaan, vaan hänen niille antamiaan syitä. Hän on itse kertonut, ettei pysty ajamaan rajoitusten mukaan, ja hän on kertonut moneen kertaan myös syyt siihen miksi ei pysty. Silti hän pitää kiinni harhaisista teorioistaan rajoitusten ja kaikkien muidenkin sääntöjen salatuista tarkoitusperistä.
Näiden keskustelujen kannalta ajatellen hän voi ajaa miten lystää, ja olla mitä mieltä lystää, mutta keskustelussa ei saa keksiä perusteluja omasta päästä ilman että kertoo muillekin puhuvansa pötyä.
SO2001: ” En tiedä, millaiset silmälasit päässä TeeCee lukee kirjoituksiani, kun hän esittää, että olen kirjoittanut salaliitoista. Todellisuudessa olen vuosien ajan kymmenissä eri kirjoituksissa toistanut käsitystäni siitä, että ei ole olemassa mitään salaliittoa.”
TUOKO oli mielestäsi pointti siinä kommentissani, josta tuon salaliitto-asian nappasit? Sanoin että olet kertonut mielipiteittesi syyksi lapsuudenkokemukset ja ADHD:n. Siksi sinä omien puheittesi mukaan vastustat sääntöjä, esivaltaa ja valvontaa. Sanoin myös että se kuulostaa uskottavammalta syyltä kuin ne kertomasi salaliitot, ja tässä sinua närästi vain sana ”salaliitto”. Kerro mitä mieltä olet väitteestäni.
Sitten salaliitoista. Olet sanonut turvallisuusviranomaisten tuovat hallinnon päätettäväksi esityksiä, joilla kansalaisten vapautta vähennetään aina vaan lisää kuvitteellisten turvallisuusparannusten varjolla. Olet sanonut että nämä esitykset hyväksytään samojen viranomaisten luoman pelon ilmapiirin vuoksi. Sinun mukaasi tämän toiminnan tarkoitus on luoda yleistä pelkoa poliisia kohtaan ja totuttaa ihmiset siihen, että poliisilla on rajaton valta. Tämä toiminta on salaista, koska vain sinä ja muutama hengenheimolaisesi on havainnut tämän toiminnan. Jos tuota tekee useampi kuin yksi ihminen, niin kyse on liitosta. En usko että kukaan yksittäinen ihminen pystyisi pitämää kokonaisen kansakunnan näpeissään, eli mukana on oltava enemmän kuin yksi ihminen. Eli puhutaan salassa pidetystä liitosta, salaliitosta.
Sinun mukaasi meidät on lapsesta pitäen aivopesty hyväksymään enemmistön alistuminen pienen vähemmistön pakkovallan alaisuuteen ikään kuin se olisi luonnollinen olotila. Tämän aivopesun keskeisiä tavoitteita on saada tappavan väkivallan käyttämiseen ja sillä uhkaamiseen olemassaolonsa perustava poliisi tuntumaan luonnolliselta ja hyväksyttävältä asialta. Aivopesu tapahtuu poliisi-aiheisilla leluilla, poliisiaiheisella tosi-TV:llä, poliisielokuvilla ja –sarjoilla, poliisista kertovilla uutisilla, dokumenteiksi naamioidulla poliisipropagandalla, kirjoilla, peleillä sekä sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksilla ja niin edelleen. En voi uskoa että koko tuon tuottamiseen tarvittavassa organisaatiossa ei olisi ihmisiä, jotka ovat mukana tietoisena mitä ovat tekemässä ja että asia on pidettävä salassa. Eli puhutaan salaisesta liitosta, salaliitosta.
Olet sanonut että et itse usko että kyseessä on kirjaimellisesti ottaen salaliitto, mutta minä en pidä mahdollisena, että väittämäsi asiat voisivat tapahtua omia aikojaan, ilman useamman toimijan suorittamaa huolellista organisointia. Olet myös sanonut että on määrittelykysymys onko tuo salaliitto vai ei, minä määrittelen että se on.
Mutta kuten sanottu, tuo ei tosiaankaan ollut kommenttini villakoiran ydin. Kiersit taas kannaltasi hankalan asian ja jaarittelit sivuseikasta. Ajatusharhainen käyttäytyy juuri noin, hän ei suostu käsittelemään asioita, jotka voivat johtaa umpikujaan, josta ei pääse kohtaamatta harhojaan.
TeeCee näyttää lukeneen huolellisesti kirjoituksiani, koska pystyy niissä esittämiäni ajatuksia kohtuullisen hyvin toistamaan. Hän kuitenkin lukee kirjoituksiani omalla tavallaan eli sivuuttaa asiat, jotka eivät sovi hänen agendaansa, ja korostaa asioita, jotka sopivat siihen. Tällaiseenhan me tietysti kaikki enemmän tai vähemmän syyllistymme.
Se, mitä TeeCee kutsuu salaliitoksi on todellisuudessa vain yleinen lainalaisuus. Kun on rajallinen määrä jotakin, millä on kysyntää, se ei yleensä jakaudu tasaisesti ihmisten kesken vaan siten, joillekin sitä kertyy enemmän ja joillekin vähemmän. Yhteiskunnassa ilmenevä valta on yksi tällainen asia. Sekin tahtoo kasautua harvojen käsiin. Olipa yhteiskuntamuoto mikä tahansa, enemmistön osana on totella vähemmistöä.
Kaikki näkevät, että poliisin vaikutusvalta ja näkyvyys ja merkitys yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Ei ole näköpiirissä käännekohtaa, jolloin poliisi alkaisi kutistua ja menettää asemaansa. Päinvastoin vallitseva kehityssuunta näyttää jatkuvan. Näin ollen ei ole harhaista nostaa asiaa esille ja kysyä, mihin ollaan menossa, ja miten kehitys sopii yhteen demokratian ja tasavallan periaatteiden kanssa.
Suomen tasavallan perustuslaissa lukee:
"Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen."
Jos ihmisen turvallisuusoikeuden takaamiseksi rajoitetaan hänen henkilökohtaista vapauttaan, eikö perusteen vapauden rajoittamiselle silloin pidä olla hyvin merkittävä. Tämä näyttää unohtuneen lainsäätäjiltä, kun he liukuhihnalta säätävät uusia kieltoja ja pakkoja, joilla kansalaisten henkilökohtaista vapautta rajoitetaan muka heidän oman turvallisuuden oikeutensa takaamiseksi. Tilanne on johtanut siihen, että poliisiviranomaisista on tullut suurin uhka kansalaisten hyvinvoinnille ja vapaudelle.
Jos lähden ajamaan 35-hevosvoimaisella Buster -peltiveneellä ilman tarkastettua jauhesammutinta, suurin vaara ei ole se, että menehdyn venepalossa. Suurin vaara on se, että kohtaan poliisiveneen.
SO2001: Kaikki näkevät, että poliisin vaikutusvalta ja näkyvyys ja merkitys yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Ei ole näköpiirissä käännekohtaa, jolloin poliisi alkaisi kutistua ja menettää asemaansa. Päinvastoin vallitseva kehityssuunta näyttää jatkuvan.
Ihan oikeasti: minä en näe tuota.
Jos lähden ajamaan 35-hevosvoimaisella Buster -peltiveneellä ilman tarkastettua jauhesammutinta, suurin vaara ei ole se, että menehdyn venepalossa. Suurin vaara on se, että kohtaan poliisiveneen.
Mitäs vaarallista siinä on?
SO2001:n uusi tieliikennelaki: rajoitusnopeudet ovat maanteillä 80/100/120km/h, paitsi silloin kun ei siltä tunnu ja/tai on tylsää?
TeeCee: Sanoin että olet kertonut mielipiteittesi syyksi lapsuudenkokemukset ja ADHD:n. Siksi sinä omien puheittesi mukaan vastustat sääntöjä, esivaltaa ja valvontaa.
Teecee näyttää ajattelevan, että jos järjestelmässä tuntuu olevan jotain vikaa, vika onkin todellisuudessa kokijassa. Kokija ei kestä järjestelmän painostavuutta omista henkilökohtaisista syistään. Normaali-ihmisten mielestä järjestelmä on ok.
Pohjois-Koreakin on ok, koska siellä asuvien enemmistö on sitä mieltä. Muutamat pakenevat, mutta se johtuu vain heidän harhoistaan.
Täsmennän TeeCeen yksinkertaistettua olettamusta sen verran, että en vastusta kaikkia sääntöjä ja kaikkea valvontaa. Esimerkiksi lentoliikenteen säännöt ja henkilötarkastukset hyväksyn, koska ne ovat pienempi paha kuin se, että terroristi pääsee koneeseen ja räjäyttää sen. Liikennesäännöistäkin hyväksyn useimmat. En vastusta edes nopeusrajoituksia itsessään vaan ainoastaan nykyistä käytäntöä siltä osin, miten ja mihin ja millä perusteella nopeusrajoituksia asetetaan, ja miten niitä valvotaan.
TeeCee: Olet kestänyt sitä hyvin, mutta iso osa tästä johtuu siitä, että et ole suostunut käsittelemään niitä asioita, joista sinua on arvosteltu. Aivan liian usein nappaat arvostelusta jonkin sivuseikan ja käsittelet sitä muutamalla sadalla sanalla, jättäen varsinaisen pointin käsittelemättä.
Syy on yksinkertaisesti se, että en ehdi vastata kuin silloin tällöin johonkin helppoon kommenttiin tai kysymykseen ja siihenkin pintapuolisesti. TeeCee on esittänyt niin monia erilaisia kommentteja ja väitteitä ja kysymyksiä, että jo pelkkään hänen kirjoitustensa etsimiseen ja läpi lukemiseen esimerkiksi kuukauden ajalta menisi yksi iltapuhde. Jos yrittäisin kommentoida jokaista väitettä, en joutaisi muuta tekemäänkään kuin istumaan tietokoneen ääressä.
TeeCeen kannattaisi ehkä koostaa kirjoituksistaan kirja. Sen nimeksi voisi antaa vaikka "Väittelyä pölkkypään kanssa". Teksteistä taitaisi saada aikaan useitakin kirjoja.
Yksi TeeCeen usein toistama ajatus on karkeasti esitettynä se, että vaikka yksilön kannalta tuntuisi, ettei ylinopeudesta jossakin tilanteessa ole vaaraa, liikenteen kokonaisuutta ajatellen ylinopeus on kuitenkin vaarallista. Jos kaikki ajaisivat ylinopeutta, kuolonuhreja tulisi lisää huomattava määrä. En tiedä osasinko esittää asian oikein.
Miten voin vastata tuon tyyppiseen väitteeseen?
Siten että, jos ajan jossakin tilanteessa ylinopeutta, ajattelen pelkästään sitä tilannetta ja siihen mahdollisesti liittyviä vaaroja. En ajattele, että jos en ajaisi ylinopeutta, parantaisin omalta osaltani maailmaa, ja liikenteessä kuolisi vähemmän ihmisiä. Autoni nopeusmittarin lukema ei nimittäin vaikuta millään tavalla siihen, ajaako joku toinen ylinopeutta Pohjois-Karjalassa tai Varsinais-Suomessa, ja joutuuko hän vakavaan onnettomuuteen.
Vaikka en pidäkään itseäni muita parempana kuljettajana, uskon satojen tuhansien ylinopeudella ajettujen kilometrien sentään opettaneen jotakin verrattuna siihen, jos olisin koko ajan noudattanut nopeusrajoituksia. Luulen, että kykyni hallita autoa liukkaalla tiellä on parempi kuin olisi, jos en olisi ajanut ylinopeutta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että olen saanut enemmän käytännön tilanteiden tuomaa harjoitusta ajaessani lähempänä ”riskirajaa”. Toinen asia, mitä uskon ylinopeuden parantaneen, on reaktionopeuteni. Koska olen vanhempi, minun pitäisi ilmeisesti saada reaktiotesteissä huonompia pisteitä kuin lasteni, mutta päihitän heidät ilman mitään ongelmia.
Korostan, että edellä kertomastani huolimatta en pidä itseäni millään tavalla muita parempana kuljettajana. Minulla on paljon heikkouksia. Joinakin ”heikkoina hetkinä” myös ylitän sen nopeuden, mitä pidän turvallisena, eli rikon omia periaatteitani vastaan. Jos joutuisin osallistumaan rallikisaan, olisin todennäköisesti aivan surkea. Syynä olisi se, että pelkäisin onnettomuutta, ja pelko heikentää ajosuoritusta. Eivätkä taitoni ja reagointinopeuteni myöskään riittäisi mihinkään kilpaa ajamiseen.
TeeCee: Sinä loit oman liikennettä koskevan arvomaailmasi, ja sen mukaan ihmisiä kuolee liikenteessä niin vähän että sinua ei kiinnosta. Minunlaiseni liikenteeseen osallistuvan ihmisen kannalta katsottuna tuo sinun arvomailasi kohtelee minua suunnilleen samalla lämmöllä ja huolenpidolla kuin Pohjois-Korea kohtelee kansalaisiaan. En tosiaankaan halua liikenteeseen ihmisiä, jotka ovat niin oman erinomaisuutensa lumoissa, että uskovat pystyvänsä luomaan liikenteeseen viisaan arvomaailman tuntematta edes arvoja, jotka siihen pitäisi sisältyä, jotta sitä voi pitää viisaana.
Liikenneturvallisuus kiinnostaa. Tyttäreni aikoo kevään kuluessa alkaa ajaa autolla, ja olen huolissani hänen turvallisuutensa takia. Hän on erittäin kokematon kuljettaja, käytännössä aivan aloittelija. Hän suoritti ajokorttinsa Brasiliassa. En todellakaan halua, että joku ajaa ylinopeudella tai laillisellakaan nopeudella hänen päälleen. Polkupyöräilyn Helsingissä hän lopetti jo muutaman viikon kuluttua törmättyään toiseen pyöräilijään. Toivon, että auton kanssa olisi parempi tuuri.
Uskon, että jos ihmiset ajaisivat ylinopeutta samoilla ehdoilla – jos tällaista ilmaisua voi käyttää – kuin minä, yleisen turvallisuuden heikentyminen ei olisi niin vakavaa kuin jos kaikki ihmiset alkaisivat tuosta vain ajamaan yhtä kovaa ylinopeutta kuin minä. Ehdoilla tarkoitan ajokokemusta erilaisissa nopeuksissa ja keleissä sekä tilanteita, missä ylinopeutta ajetaan. Enhän nimittäin aina ja joka paikassa aja ylinopeutta. Olen tainnut joskus kirjoittaa epätarkasti, että ajan, mutta silloin olen viitannut tavalliseen arkipäiväiseen tilanteeseen, jossa lähden ajamaan. Olosuhteet asuinpaikkani lähistöllä ovat nimittäin ylinopeuteen sopivat.
Nimimerkki TeeCeen viestistä voi päätellä, että hän haluaa edistää arvomaailmaa, jossa liikenteessä kuolee niin vähän ihmisiä kuin mahdollista. Jos tämä on tavoite, ja jos TeeCee uskoo ylinopeuksien olevan merkittävin liikennekuolemia lisäävä yksittäinen asia, eikö TeeCeen silloin pitäisi yrittää vaikuttaa siten, että ylinopeudet lopetettaisiin? Nehän voitaisiin lopettaa asteittaisesti seuraavien 10-20 vuoden aikana. Ensiksi poistettaisiin suuret ylinopeudet määräämällä henkilöautoihin nopeudenrajoittimet, jollaiset kuorma- ja linja-autoissa jo on. Seuraavaksi alettaisiin kehittää hanketta ”älykkäiden” nopeudenrajoittimien asentamiseksi autoihin. Ne estäisivät ylinopeudella ajamisen kokonaan. Rumat kameratolpat voisi kiskoa pois maanteiden varsilta. Poliisin nopeustutkat voisi viedä kierrätykseen.
TeeCee ei ainakaan kovin aktiivisesti tunnu ehdottavan edellä mainittuja toimenpiteitä, vaikka ne olisivat varma keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Miksi ei? Olen tainnut kertoa jo olettamani syyn.
Loppukevennyksenä poiminta sanomalehdestä.
”Loimaalainen koulubussin kuski luotti kokemukseensa ja pysäytti koulubussinsa tien laitaan, koska vetinen jääkeli teki tiestä vaarallisen ajettavan.”
”Koulubussi liukuili pääkallokelillä tien laidasta toiseen.”
”Nastattomilla renkailla varustettu iso bussi luisteli tien reunasta toiseen koululaiset kyydissään.”
”Bussin kuljettaja teki vuosikymmenten kokemuksellaan tiukan ratkaisun: tämä bussi jää tähän.”
SO2001: TeeCee ei ainakaan kovin aktiivisesti tunnu ehdottavan edellä mainittuja toimenpiteitä, vaikka ne olisivat varma keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Miksi ei?
On muuten vastannut! Likimain yhtä monta kertaa kuin olet tuollaiset ottanut esille.
TeeCee on esittänyt niin monia erilaisia kommentteja ja väitteitä ja kysymyksiä, että jo pelkkään hänen kirjoitustensa etsimiseen ja läpi lukemiseen esimerkiksi kuukauden ajalta menisi yksi iltapuhde.
Eihän tuo pidä paikkansa! Sinulla tuntuu olevan aikaa kirjoittaa aiheen vierestä kuitenkin, vaikka kysymyksiä olisi ollut vastattavaksi nenäsi allakin. Ja itse asiassa huomaisit hänenkin kommenteissaan toistoa (johtuen siitä, että kierrätte samaa kehää), eli ei siellä nyt niin montaa juttua olisi vastattavaksi oikeasti.
Oliko kuljettaja liikennerikollinen luistellessaan liukkaaksi näkemällään tiellä laidasta laitaan lapsia kyydissään? Vai oliko kuljettaja sankari ymmärtäessään lopettaa luistelemisen?
Eikös turvallisinta olisi ollut jäädä tallille? Sehän on sinun aktiivinen esityksesi ja sinulle tyypillinen "vastaveto".
Kumppani: Sinulla tuntuu olevan aikaa kirjoittaa aiheen vierestä kuitenkin, vaikka kysymyksiä olisi ollut vastattavaksi nenäsi allakin. Ja itse asiassa huomaisit hänenkin kommenteissaan toistoa (johtuen siitä, että kierrätte samaa kehää), eli ei siellä nyt niin montaa juttua olisi vastattavaksi oikeasti.
Riippuu siitä, miten kommentteja kommentoidaan. Jos tehdään niin kuin arvoisa Kumppani tekee, eihän siihen todellakaan kauan mene. Muutama ylimielinen sana riittää: "Niinpä niin, tai sitten" "Taattua SO2001-laatua siis jo 90-luvulta asti!"
Palaan vielä TeeCeen viime aikoina esillä pitämään käsitykseen, että mielipiteeni olisivat harhaisia, ja että ongelma ei ole systeemissä vaan itsessäni, kun en omista traumoistani ja ADHS:tani johtuen kestä sitä. Sen sijaan, että arvostelen systeemiä, minun pitäisi kehittää itsekuria ja sopeutuvuutta systeemin sääntöihin.
Järjestelmät kehittyvät arvostelusta. 1700-luvun valistusfilosofit arvostelivat oman aikansa järjestelmää ja vaativat muutosta. He nostivat esille ajatuksen, että kansalaiset eivät ole pelkkiä tahdottomia alamaisia vaan ihmisiä, joille kuuluvat tasavertaisuuden nimissä tietyt vähimmäisoikeudet, joista tärkeimpiä on henkilökohtainen vapaus päättää omista asioistaan. Sehän on nimittäin tyrannian varmimpia tunnusmerkkejä, että tällainen vapaus on ihmisiltä viety. Mitä täydellisemmin se on viety, sitä ankarampi on tyrannia.
Jos TeeCee olisi elänyt 1700-luvulla, olisiko hän arvostellut vapaudesta höpöttäviä filosofeja harhoista kärsiviksi ADHD-tapauksiksi, jotka näkevät vikaa vallanpitäjissä, vaikka heidän pitäisi katsoa peiliin. Olisiko TeeCee julistanut, että hallitsija ja kirkko toimivat alamaistensa parhaaksi, eikä yksittäisellä alamaisella ole oikeutta luoda viisaampaan henkilökohtaista arvomaailmaa. Filosofit olisivat kuitenkin laatineet sepustuksiaan, ja vuosikymmenien kuluessa näiden sepustusten sisältämiä aatteita olisi sisällytetty virallisestikin tasavaltojen hallitusmuotoihin tosin vain ylevinä korulauseina, jotka ajan mittaan tultaisiin unohtamaan.
Tietynlaisten “teecee-linssien” läpi katsottaessa yksilönvapaudesta kirjoittaneiden 1700-luvun filosofien voidaan ajatella olleen väärässä. Mihin ihminen muka vapautta tarvitsee. Tuleehan ilman sitäkin toimeen, kun tottelee kuuliaisesti ylhäältä päin tulevia määräyksiä. Ei vapauden puute tapa toisin kuin ravinnon puute. Elämä voi olla korkeintaan vähän tylsää, mutta mitä sitten.
Kuten muutaman kerran olen jo aikaisemmin kirjoittanut, päätoimittaja ja nykyinen EVA:n johtaja Matti Apunen sanoi vuonna 2010 Ylen Pressiklubi ohjelmassa mm. seuraavasti:
“Suomihan on sikäli kummallinen maa, että täällä uskotaan poliisiin ihan järjettömästi. Siis 80-90 prosenttia suomalaisista uskoo niin kun suunnilleen millä ehdoilla tahansa poliisiin. Eihän semmosta oo Pohjois-Koreassakaan. Ja sit kuvitellaan, että poliisi on jotenkin epäpoliittinen. Et sillä ei olis jotain omia intressejä. Ja tää on se asia, joka nyt pitäis saada niin kuin selväksi. Kyllä on.”
Jos minä kirjoitan tuollaista, sitä pidetään osoituksena harhaisuudesta. Apunen on kuitenkin arvostettu toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, eikä häntä pidetä harhaisena. Ei pidä ajatella, että yrittäisin piiloutua hänen selkänsä taakse ja vedota siihen, että koska Apunenkin näin on sanonut, niin sen täytyy olla järkevää ja totta. Kysehän on kuitenkin vain yhdestä TV-ohjelmassa esitetystä kommentista. Mistä tiedän, vaikka Apunen olisi muuttanut mieltään. Ei hän kirjoitustensa perusteella erityisen poliisikriittiseltä vaikuta.
Mitä voisivat olla Matti Apusen mainitsemat poliisin omat intressit? Eikö yhteiskunnallisen toimijan intresseillä yleensä tarkoiteta pyrkimystä oman aseman parantamiseen ja oman vaikutusvallan lisäämiseen. Ennen edellä lainattuaa kommenttia Apunen käsittelee poliisin ja median suhdetta ja toteaa näiden tahojen olevan symbioosissa keskenään:
“kyl meillä tää tiedotusvälineiden ja poliisin, tiettyjen viranomaisten ja median symbioosi, se on erittäin vahva. Se on tällainen molempia hyödyttävä suhde. Media saa niitä uutisia, joita se kaipaa, ja sit poliisi ja muut viranomaiset saa näitä omia poliittisia päämääriään paremmin esille.”
Taas sellainen mielipide, että jos minä esitän sen, se voidaan katsoa osoitukseksi harhaisuudestani. Apunen oli kuitenkin mielipiteen esittäessään kokenut journalisti ja sanomalehden päätoimittaja. Kai hän tiesi mediamaailman käytännöt ja median suhteen viranomaisiin. Ja todennäköisesti Apusella oli käsitys myös siitä, mitkä ovat poliisin omat poliittiset päämäärät, jotka hän mainitsee.
Kun kirjoitan, että poliisin valta ja merkitys yhteiskunnassa on lisääntynyt, mielipiteeni ei ole perusteeton harha vaan objektiivinen tosiasia. Ei ole voinut jäädä keneltäkään huomaamatta, että tiedotusvälineet alkavat olla jo vahvasti poliisin otteessa tai ainakin symbioosissa poliisin kanssa, jos Apusen ilmaisua käytetään. Senhän näkee, kun katsoo TV:n ohjelmakarttaa. Tämän päivän TV-tiedoista perusohjelmien kohdalta löytyy 11 kertaa sana “poliisi”, eilisen ohjelmistosta 13 kertaa. On Lapin poliisia, Suomen poliisia, Norjan poliisia. Poliisi on esillä suomalaisessa televisiossa enemmän kuin Kim Jong-un Pohjois-Korean televisiossa. Ennen ei ollut näin.
Jyväskylän yliopiston julkaisussa “Viranomaiset ja julkisuusperiaate” haastatellaan poliisiviranomaista, joka sanoo näin:
"Mehän olemme toimittajien kanssa vähän niin kuin samassa veneessä. Hekin ovat riippuvaisia valvontatiedosta. Koen, että he sillä tavalla arvostavat työtämme ja meitä sen takia, että saavat meiltä aineistoa. Perusasia on saada toimittaja pitämään juttunsa sävy sellaisessa muodossa, mitä on yhteisesti ymmärretty ja sovittu."
Jos jokin on harhaista, eivätkö puheet riippumattomasta ja puolueettomasta mediasta ole sitä? Ei se, että osoittaa media ja viranomaisten kytkökset.
Muutama vuosikymmen sitten poliisi oli yhteiskunnalliselta merkitykseltään huomattavasti nykyistä vähäpätöisempi ja vähemmän arvostettu taho kuin tällä hetkellä. Kansalaiset kertoivat poliisivitsejä, ja suomalaisissa elokuvissa poliisi esitettiin usein humoristisessa valossa tyhmänä sekoilijana. Elokuvassa “Radio tekee murron” poliisia jopa kritisoitiin. Harvoja arvostettuja “poliiseja” olivat Sherlok Holmes -tyyppinen komisario Palmu ja hänen apurinsa.
1960-luvun poliisi valvoi lakien noudattamista, mutta ei noussut esille vaatimaan, millaisia lakeja Suomessa tarvitaan. Tällä hetkellä poliisi vaatii milloin minkäkin lain säätämistä. Kun syyskuussa Helsingissä uusnatsi potkaisi miestä kohtalokkaiksi osoittautuvin seurauksin, poliisiylijohtaja tuli julkisuuteen vaatimaan lakeja erinäisten järjestöjen ja niiden tunnusten käytön kieltämiseksi. Tällaiset täysin politiikan alueelle kuuluvat ehdotukset osoittavat, että poliisi ei enää pysy omalla tontillaan vaan haluaa enemmän vaikutusvaltaa.
SO2OO1 on todella viihdyttävä kirjoittaja jolle TeeCee pitkäveteisillä
jaarituksillaan antaa loputtomasti aiheita.
Kumppani sai kaipaamansa näpäytyksen ylimielisyydestään.Piste.
SO2001: Tuollainen ”ei ole kykyä eikä oikeutta luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa” tekstihän on karmeata.”
Minusta se on totta ja loogista. Jos malttaisit ottaa selville mitä rationaaliset nopeuspäätökset edellyttävät, tajuaisit että valtaenemmistöllä kansalaisista ei ole mitään mahdollisuutta tehdä liikenteessä nopeuspäätöksiä, jotka ottavat huomioon eri näkökulmat ja niiden edellyttämät tiedot. Joten siinä meni mahdollisuus tehdä viisaita päätöksiä liikennettä koskevasta arvomaailmasta.
Jos ei ole kykyä luoda viisasta arvomaailmaa liikenteestä, ei tietenkään saa olla myöskään oikeutta tehdä sitä koskevia päätöksiä. Se loukkaa liikenteeseen osallistuvien oikeutta välttyä liikenneväkivallalta ja se loukkaa veronmaksajien oikeuksia, koska epäviisaan arvomaailman mukaan ajamisen seuraukset maksetaan verovaroista. Joten siinä meni oikeus ajaa liikenteessä itse luomansa arvomaailman mukaan.
SO2001: ”Siitä tulee mieleen (anteeksi taas kerran) Pohjois-Korea.”
Sinä loit oman liikennettä koskevan arvomaailmasi, ja sen mukaan ihmisiä kuolee liikenteessä niin vähän että sinua ei kiinnosta. Minunlaiseni liikenteeseen osallistuvan ihmisen kannalta katsottuna tuo sinun arvomailasi kohtelee minua suunnilleen samalla lämmöllä ja huolenpidolla kuin Pohjois-Korea kohtelee kansalaisiaan. En tosiaankaan halua liikenteeseen ihmisiä, jotka ovat niin oman erinomaisuutensa lumoissa, että uskovat pystyvänsä luomaan liikenteeseen viisaan arvomaailman tuntematta edes arvoja, jotka siihen pitäisi sisältyä, jotta sitä voi pitää viisaana. Ymmärrän miksi heitä on niin paljon: mitä vähemmän tietää asioista, sitä vapaammin voi ajatus lentää.
Tämän palstan kommenttien perusteella ihmiset eivät osaa kovin hyvin erottaa omaa ja yhteiskunnan arvomaailmaa liikenteen suhteen. Esimerkiksi sinä olet puhunut vain sinun ajansäästöstäsi ja sinun riskeistäsi. Voit kuulemma ottaa liikenteessä riskejä koska sukuhistoriasi perusteella sinulla ei ole enää paljoa elinaikaa. Olet perustellut tahallista riskinottoasi myös sillä, että liikenteessä kuolee niin vähän ihmisiä suhteessa muihin kuolinsyihin. Ja sinun mielestäsi Pasasen puheet ovat karmeita.
Vaikka turhahan näistä sinulle on puhua, sinä katselet tätäkin asiaa omien harhojesi kannalta, joten pointti jää tajuamatta.
TeeCee:
(SO2001) kuulemma ottaa liikenteessä riskejä koska sukuhistoriasi perusteella sinulla ei ole enää paljoa elinaikaa. Olet perustellut tahallista riskinottoasi myös sillä, että liikenteessä kuolee niin vähän ihmisiä suhteessa muihin kuolinsyihin.
Ehkä tuo(kin) menee taas tähän kategoriaan?
SO2001:
…jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan…
TeeCee: Liikennesääntöjen tottelemista sinä inhoat koska kykysi noudattaa niitä on keskimääräistä heikompi, mistä seuraa rangaistuksen pelko, ja sinä koet rangaistuksen negatiivisena arvosteluna. Syynä on ankara kotikasvatuksesi, jossa sait pelkästään negatiivista palautetta. Se vei itsetuntosi ja synnytti yleisen kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan.
En keksi tarpeeksi voimakkaita superlatiiveja ilmaistakseni sen, miten katastrofaalisen kolossaalisesti väärässä TeeCee on tässä omintakeisessa tulkinnassaan. Jos hän olisi kertonut enemmän (ehkä hän onkin, mutta tiedon kerääminen tuhansista viesteistä vuosien ajalta veisi liikaa aikaa) yksityiskohtia omasta henkilökohtaisesta elämästään, voisin kutoa vastaavan mielikuvituksellisen sadun siitä, miksi hän kannattaa sääntöjen noudattamista.
Todellinen syy siihen, miksi joidenkin liikennesääntöjen noudattaminen tuntuu minusta epämukavalta, on se, että inhoan typeryyttä. Voin toki olla itse typerä ja säännöt voivat olla järkeviä, mutta arvioinkin näitä asioita omien tuntemuksieni enkä virallisen näkemyksen perusteella.
Kykyni noudattaa liikennesääntöjä on useimpien sääntöjen kohdalla todennäköisesti aivan samaa luokkaa kuin muillakin ihmisillä. Joitakin liikennesääntöjä saatan noudattaa jopa huolellisemmin kuin ihmiset keskimäärin. Kyse ei olekaan ensisijaisesti kyvystäni noudattaa liikennesääntöjä vaan halustani noudattaa niitä. Sitä ei ole silloin kun sääntö ei tunnu järkevältä.
Haluni noudattaa liikennesääntöjä on joidenkin sääntöjen kohdalla selvästi alentunut mikä ilmenee siten, että rikon sääntöjä. Muillakin ihmisillä voi olla halu rikkoa sääntöjä, mutta jokin sisäinen jarru estää monia heistä tekemästä niin. Minulla tuo jarru on joissakin asioissa heikentynyt, ja niinpä rikon sääntöjä kokematta siitä huonoa omaatuntoa. Olen pystynyt yhteiskunnallisia ilmiöitä miettimällä irrottamaan lain noudattamisen ja rikkomisen käsitteistä hyvä ja paha, mihin ne usein arkielämässä pyritään liittämään.
Olin itsenäisyyspäivän tienoon Helsingissä ja palasin sieltä maaseudun rauhaan eilen illalla. Kaupungilla kävellessäni koen ärsyttäviksi tilanteet, joissa ihmisiä seisoo punaisessa liikennevalossa, eikä mistään suunnasta tule autoja. Minun mielestäni pelkän valon totteleminen ilman mitään muuta syytä kuin valo itsessään, on hyödytöntä. Se on hyödyllistä ainoastaan siinä tapauksessa, jos ihmisistä halutaan kouluttaa tottelevaisia robotteja, jotka tekevät kyseenalaistamatta kaiken, mitä käsketään.
Tarkastelen seuraavaksi Japania, koska japanilaisia sanotaan kuuliaisiksi sääntöjen noudattajiksi. Valitettavasti en toistaiseksi käynyt Japanissa, joten joudun turvautumaan kuulopuheisiin ja siihen, mitä maasta on kirjoitettu.
Lukemani ja kuulemani perusteella olen ymmärtänyt, että Japani on järjestyksen yhteiskunta, jossa jopa epäjärjestys tapahtuu järjestyneesti. Ihmiset tottelevat sääntöjä antaumuksella, joka eurooppalaiseen moniarvoisuuteen ja vapauteen tottuneista voi tuntua suorastaan sairaalloiselta. Liikennevaloissa seisotaan vaikka maailman loppuun asti. Ja niin edelleen. Sota-ajan kuvauksista tiedämme, että japanilaiselle on kunnia totella ja jopa kuolla jonkun puolijumalaksi nostetun pölkkypään puolesta, jos tilanne niin vaatii. Ja jos japanilainen sotilas epäonnistuu tottelemisessa, kunnian säilyttäminen vaatii harakiria.
Vaikka arvostankin japanilaista yhteiskuntaa ja sen toimivuutta, se ei taitaisi olla paras mahdollinen paikka minun kaltaiselleni yksilölle.
Miksi japanilaiset ovat niin tottelevia ja alistuvia? Luultavasti siksi, että heitä on kasvatettu - tässä yhteydessä käyttäisin mielelläni sanaa “aivopesty” - tottelevaisiksi vuosituhansien ajan. Yhteiskuntafilosofia, uskonto ja kasvatus on valjastettu tottelevaisuuden kuningasajatuksen rattaita vetämään. Miksi näin on tapahtunut, se selvinnee historiaa tutkimalla. Tällaisella käytännöllä on kuitenkin myös hintansa. Tottelemisen kulttuuri ei suosi innovatiivisuutta eikä kehitystä. Kaikki tehdään niin kuin ennenkin, ellei ylhäältä päin tule määräystä tehdä toisin.
Ilmeisesti pitkälti edellä mainitusta syystä Japani oli jäänyt 1800-luvulle tultaessa jälkeen länsimaissa tapahtuneesta kehityksestä. Kun vallanpitäjät huomasivat tilanteen, he antoivat määräyksen, että muu maailma on otettava kiinni. Ja niin tapahtui. Arvoiltaan toisenlaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, kehitys lähtee liikkeelle alhaalta yksityisistä ihmisistä ja yhtiöistä ja niissä tehdyistä keksinnöistä. Ylhäältä päin liikkeelle pantu japanilainen kehitys olikin alussa lähinnä kopiointia, mutta kenties kuitenkin samalla hieman alkuperäistä parantaen. Korealainen kulttuuri taitaa olla hieman saman tapainen, mikä ilmenee niin hyvässä kuin pahassakin, kuten Etelä- ja Pohjois-Koreaa vertailemalla voimme nähdä.
Miksi mainitsin Japanin? Ehkä se tuli mieleeni siksi, että japanilaisia turisteja virtaa ehtymättöminä laumoina tutustumaan Temppelinaukion kirkkoon, ja alue, missä paljon liikun, sattuu olemaan juuri sillä reitillä. Ja toden totta. Japanilaiset seisovat kuuliaisesti punaisissa valoissa typötyhjän kadun ääressä. Siinä missä vähemmänkin lainkuuliainen suomalainen jo kävelee päin punaista, japanilaisturisti odottaa kiltisti.
Kyllä suomalaisistakin tulee tuollaisia valo-ohjattuja robotteja, mutta siihen menee aikaa. Ei japanilaisistakaan hetkessä ole tuollaisia tullut.
Toisaalta...
Miksi Japanin maanteillä tarvittaisiin sakkokameroita, jos japanilaiset luonnostaan noudattaisivat sääntöjä? Ehkä sielläkin noudattamisen taustalla on sosiaalinen kontrolli. Punaista valoa päin kävelevä ihminen nähdään, ja joku voi antaa hänelle suoraa palautetta. Autonsa sisällä olevaa ihmistä ei yhtä hyvin nähdä, eikä palautekaan ole yhtä suoraa.
Tämän ilmiön vaikutukset näkee Suomessakin. Auton suojasta esitetään äänimerkkiprotesteja, mutta kasvokkain ollaan hiljaa, koska arvostelun kohde voisi vastata samalla mitalla.
Kameroista huolimatta haluaisin vuokrata auton Japanissa ja ajella siellä. Pohjois-Japani vaikuttaa Googlen tiekamerakuvien perusteella mielenkiintoiselta, eikä liikennekään näytä vilkkaalta.
http://www.accessj.com/2013/05/automated-speed-cameras-in-japan.html
Japanin käsitteleminen tässä yhteydessä oli hyppy syrjään varsinaisesta aiheesta, mutta kerrankos niitä sattuu. Palataan siis vielä sääntöihin ja niiden noudattamiseen.
Jos säännön noudattamisesta aiheutuu ylimääräistä haittaa ja vaivaa, ja jos sen noudattamisesta ei ole mitään käytännön hyötyä, ja jos ainoa syy se noudattamiselle on se, että sääntöä pitää lain mukaan noudattaa, en halua noudattaa sääntöä. Ainoastaan epävarmuus, kontrollin pelkoa tai sosiaalinen paine saa minut noudattamaan sääntöä. Ei lain kunnioittaminen. Liikennevaloissa tämä ilmenee siten, että jos kukaan ei näe, kävelen empimättä päin punaista valoa, mikäli liikennetilanne muuten sen sallii. Jos valoissa on ihmisiä odottamassa, harkitsen punaista päin kävelemistä tilanteen mukaan. Jos ihmisiä on paljon, sosiaalinen paine saa minutkin odottamaan, mikä harmittaa. Joskus rohkaisen mieleni ja kävelen päin punaista, vaikka kaikki muut jäisivät valoihin odottamaan. Teen näin erityisesti silloin, jos on absoluuttisen selvää, että yhtään autoa ei voi ilmestyä paikalle ennen valon vaihtumista vihreäksi. Toinen syy voi olla se, että kävelemällä päin punaista pääsen seuraaviin valoihin juuri sopivasti. Olen joskus kävellyt päin punaista ja vilkuillut taakse päin, milloin vihreä vaihtuu, ja milloin muut ihmiset ylittävät kadun. Olen päässyt joskus yllättävän kauas ennen kuin valo on vaihtunut.
Liikennevaloja koskeva sääntö voisi jalankulkijoiden osalta olla sellainen, että punaista valoa vastaan voisi kävellä, jos autoja ei tule. Tällainen käytäntö voisi olla täysin mahdollinen, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttuisi vapaamielisemmäksi. Se onkin muuttunut vapaamielisemmäksi monilla elämänalueilla, ja aikaisemmin kiellettyjä tekoja ja asioita on sallittu. Turvallisuuden alalla näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan sääntöjä on pääsääntöisesti kiristetty. Turvallisuusalan vallankäyttäjät, jotka ovat perusluonteeltaan brutaaleja militaristisia valtapyrkyreitä, ovat huomanneet, että heidän alansa onkin psykologisesti mitä parhain diktatuurin luomiseksi. Kansa ei vastusta vaan taipuu ikeen alle.
Kirjoitukseni venyi taas liian pitkäksi, joten en ehtinyt käsitellä alussa olevasta TeeCeen tekstistä kuin alkuosan. Loppu on yhtä virheellistä tulkintaa kuin alkukin.
SO2001: ” TeeCee siis yrittää kaivella esille piileviä syitä sille, miksi olen sitä mieltä mitä olen. Ehkä hänelläkin on piileviä syitä.”
Tietenkin minulla on piileviä syitä eli tiedostamattomia motiiveita, olemmehan samaa apinalajia. En ole lukenut tätä mistään joten tämä on kaikkea muuta kuin faktaa, mutta olen ajatellut, että jos kerran alitajuinen puolemme hallinnoi yli 90 prosenttia aivokapasiteetistamme, ja jos se kerran on erikoistunut kopioimaan toistamamme ajatuspolut automaattisiksi, niin eikö silloin ole todennäköistä, että enemmistö ajatuksistamme johtuu ”piilevistä syistä”? Sitä ei vaan huomaa, koska luulemme tämän tietoisen puolen olevan ainoa aivoissamme oleva ”ajattelija” siksi, että se on ainoa, jota kuulemme selvästi.
Tämän vuoksi pidän tällä hetkellä ihmistä robottina, joka luulee että hänellä on vapaa tahto, vaikka hän on todellisuudessa alitajuntansa sätkyukko/akka. Todellinen marssijärjestys näkyy kun esimerkiksi hypnoosissa päästään vaikuttamaan alitajuiseen persoonaamme.
SO2001: ”Etsin, löytäisinkö jostakin tietoa siitä, millainen lapsuus tai millaiset asiat tekevät ihmisestä poikkeuksellisen lainkuuliaisen. En löytänyt vastausta. Useimmat näkemäni artikkelit käsittelivät lasten kasvatusta.”
Olet pohdiskellut jo vuosia mistä minun ”herätykseni” liikennesääntöjen tahallisten rikkomisien vähentämiseen on johtunut. Olen aina vastannut sinulle, että herätykset saivat alkunsa ajattelemisesta, tietojen lisääntymisestä ja ennakkoluulojen järjestelmällisestä karsimisesta. Mikä tässä toistelemassani vastauksessa sai sinut epäilemään lapsuudesta peräisin olevia alitajuisia motiiveja? Onko tuollainen ajattelutapa mielestäsi tunnusomaista lapsille?
Olet lukenut tarkkaan kommenttejani, koska olen nähnyt sinun tiivistäneen niiden perusteella miten olen tietoisesti vähentänyt tahallisia liikennerikoksiani. Joten tiedät, että mikä se motiivi sitten onkaan joka vaikutti ajoasenteisiini, sai minut lopettamaan nopeusrajoitusten tahallisen rikkomisen vasta 2000-luvun alkupuolella.
Ajoin siis ensimmäiset puolisen miljoonaa kilometriäni sellaisten motiivien johtamana, jotka saivat aikaan itsekkäitä ajoasenteita ja tieteellisen tiedon mukaan liikenteen riskitasoa nostavia ajotapoja. Ja sitten minulla pääsivät vallalle lapsuudesta peräisin olevia alitajuisia motiiveita, jotka saivat minut muuttamaan ajoasenteitani muita huomioiviksi ja tieteellisen tiedon mukaan liikenteen riskejä vähentäviksi. Niinkö sinä tämän ajattelit?
SO2001: ”Yhteiskunta yrittää propagandan avulla todistella, että nopeusrajoitukset ovat järkeviä sielläkin missä ne eivät ole objektiivisesti ajatellen järkeviä. Joihinkin laumasieluihin tällainenkin typerä propaganda voi tehota, mutta jos ihmisillä on vähänkään omaa ajattelukykyä, he huomaavat propagandan onttouden.”
Olet sanonut että rajoitusten ylittämisen nostaa liikenteen ajonopeuksia. Olet sanonut että ajonopeuden nousun liikennekuolemia ja loukkaantumisia lisäävä vaikutus on ”niin ilmiselvä tosiasia, että asiasta on turha edes keskustella”. Ja nyt sinä sanoit, että vähänkään ajattelukykyä omaava huomaa tuon suhteen ontoksi propagandaksi. Hö.
Olet sanonut arvostavasi tieteellistä maailmankuvaa. Tieteellinen maailmankuva tarkoittaa, että mielipiteet perustuvat tieteelliseen tietoon. Tutkimusten mukaan nopeusvalinta voi samaan aikaan olla sekä rationaalinen kuskin kannalta, että epärationaalinen yhteiskunnan kannalta, tai toisin päin. Nopeusrajoituksista puhuessasi käsittelet kuitenkin asioita vain kuljettajan kannalta. Luettele joitain tahoja ja kerro kuinka otit ne huomioon tuossa kommentissasi.
Nähtävästi kuulut niihin armoitettuihin jotka näkevät propagandan onttouden, joten sinulla on varmaankin sitä omaa objektiivista ajattelukykyä, josta puhuit? Objektiivisuus tarkoittaa että ajattelu on henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää. Onko tuo sinun ajattelusi ajonopeuksista tosiaan objektiivista?
Ajattelu on objektiivista silloin, kun se johtaa samaan lopputulokseen ajattelijasta riippumatta. Sinun ajattelusi ajonopeuksien vaikutuksista ei johda samaan lopputulokseen edes sinun itsesi ajattelemana.
SO2001: ” Kumppani ja Herbert eivät tunnu huomaavan vähitellen tapahtunutta ja edelleen tapahtuvaa hidasta muutosta kohti kieltojen valtakuntaa, jossa ihmisten oikeus päättää itse omista asioistaan on poistettu ja korvattu poliisikomennolla....”
Nyt ollaan lähellä asian ydintä. Sinua ärsyttää ylipäätään yhteiskunnan komenneltavana oleminen. Se on sinun motiivisi, eivät ne yksityiskohdat, joita sepittelet syiksi. Sinä et kestä pykälien mukaan ajamista, ja syyn olet kertonut moneen kertaan: lapsuudessasi kokema kohtelu ja ADHD. Et kykene hyväksymään käytöksesi todellisia syitä, joten olet kehitellyt sille kaikenlaisia keskenään ristiriitaisia, harhaisia syitä. Tämän asian ympärillä tässä ollaan kierrelty vuosia, ja nähtävästi kierrellään vastaisuudessakin.
SO2001: Viitaten TeeCeen kirjoitukseen en näe mitään epäloogista tai loogisuuden vääntelyä omassa kirjoituksessani. Myönsin vain itsestään selvän asian, että suurempi nopeus on vaarallisempaa kun pienempi nopeus. Eikös näin ole? Ja jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan, eli että autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. En yrittänyt liittää asioita toisiinsa enkä todistaa jälkimmäisellä vertauksella jotakin, joka koskee edellistä vertailua.”
Kirjoitit loppuheittona mihinkään liittymättömän kommentin, joka vain sattui tulemaan mieleen, mutta silti tuloksena oli kommentti, jossa ei mielestäsi ollut mitään epäloogista? Kuuntele nyt noita puheitasi mies.
SO2001: ”...autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. En yrittänyt liittää asioita toisiinsa enkä todistaa jälkimmäisellä vertauksella jotakin, joka koskee edellistä vertailua.”
Sinä sanoit isomman nopeuden aiheuttamasta riskinkasvusta, että ”typeräähän tällaista itsestään selvyyttä olisi kiistää.” Ja seuraavat sanasi olivat: “Mutta aivan samalla tavalla autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Kun liikutaan, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa.”
Sana ”mutta” on suomenkielessä rinnastuskonjunktio, joka yhdistää kaksi rinnakkaista toistensa vastakkaismerkityksiä sisältävää lausetta. Ottaisit nyt JOTAIN vastuuta noista hölmöilyistäsi. Sinä vertasit noita kahta vastakkaista asiaa toisiinsa, ja heittäydyt tyhmäksi kun siihen puututaan. Taas sinä yrität selviytyä epäloogisista puheistasi selittelemällä.
Olet käyttänyt sama sanaa muissa yhteyksissä aivan oikein: ” Nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa, mutta ajoin hitaammin... Mutta koska riski oli alun alkaenkin hyvin pieni, se oli lisääntyneenäkin edelleen hyvin pieni... Joitakin helpotuksia esimerkiksi kyydittämisen suhteen on tainnut tulla, mutta yleisesti ottaen kansalaisilla oli 1970-luvulla enemmän vapauksia...”
SO2001: ”Ajelin hetki sitten täysin hiljaista keskustietä mitättömässä kyläpahasessa, jossa asustelen. Missään päin ei näkynyt ketään. Ei jalankulkijoita, ei pyöräilijöitä, ei liikenteessä olevia autoja. Ei edes ihmisiä talojen pihoissa. Tuuli vain humisi puissa ja taivaalta tuiskutti kevyesti lunta. Tienvarren nopeustaulu näytti lievää ylinopeutta eli jotain 40+ kilometriä tunnissa rajoituksen ollessa 40 kilometriä tunnissa.
Kenen liikennekuoleman riskiä lisäsin edellä selostamallani ylinopeudella?”
Sinulta on jäänyt huomaamatta mitä sinulle on vastailtu tuon tapaisiin kysymyksiin jo monen vuoden ajan, joten sinulta on voinut jäädä huomaamatta muitakin asioita. Esimerkiksi omia kirjoituksiasi siitä, miten sinulla on perustotuuksia, joihin sovitat muut ajatuksesi.
Olet sanonut eläväsi muiden ihmisten lailla omassa henkisessä juoksuhaudassa, jossa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen. Olet sanonut, että sinulla on muiden ihmisten lailla luontainen taipumus vahvistaa mielessäsi niitä tietoja, jotka tukevat sinun maailmankuvaasi ja vähätellä niitä, jotka sotivat sinun maailmankuvaasi vastaan. Ylipäätään olet moneen otteeseen osoittanut tajuavasi ihmismielen psykologiaan kuuluvan taipumuksen tiedostaa omia mielipiteitä vahvistavat asiat ja olla huomaamatta niitä kyseenalaistavia asioita.
Mutta kaikki tuo unohtuu kun alat kirjoitella mielipiteitäsi. Tiedät että sinulla nuoruusajoilta periytyvä kapinahenki kaikkia sääntöjä vastaan, tiedät että sinun on ihan erityisen vaikea noudattaa nopeusrajoituksia, mutta silti kaikki harhaiset höpinät pääsevät suodattamatta läpi.
TeeCee: Olet sanonut että rajoitusten ylittämisen nostaa liikenteen ajonopeuksia. Olet sanonut että ajonopeuden nousun liikennekuolemia ja loukkaantumisia lisäävä vaikutus on ”niin ilmiselvä tosiasia, että asiasta on turha edes keskustella”. Ja nyt sinä sanoit, että vähänkään ajattelukykyä omaava huomaa tuon suhteen ontoksi propagandaksi. Hö.
On ilmiselvä tosiasia, että pukeutuminen ulkona sadetakkiin vähentää kastumisen todennäköisyyttä. Vähänkin ajattelukykyä omaava kuitenkin ymmärtää, ettei sadetakkia siitä huolimatta kannata joka hetki käyttää vaan tilanteen mukaan.
Kirjoitan seuraavan kappaleen muistivaraiseen tietoon perustuen.
Uusimmassa Tekniikan Maailman numerossa toimittaja käsittelee talvinopeusrajoituksia, jotka kuivalla ja sulalla kelillä saattavat tuntua turhauttavilta. Hän kysyy, miksi nopeusrajoituksissa ei voisi olla mainintaa, että ne ovat voimassa vain tietyissä olosuhteissa kuten liukkaalla. Tämän tyyppisiä merkintöjä nimittäin on käytössä ulkomailla, esimerkiksi Saksassa.
http://bilder.t-online.de/b/75/01/30/36/id_75013036/tid_da/ist-dieses-strasse-nun-nass-oder-nur-feucht-.jpg
Toimittajalle oli vastattu, että talvinopeusrajoituksissa ei ole kyse pelkästään liukkaasta kelistä vaan myös pimeästä niin kuin rajoitusten virallisesta nimestäkin ”talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset” ilmenee: Vastaaja oli kertonut, että talvinopeusrajoitukset säästävät 15 ihmishenkeä vuosittain. Toimittaja muisti nähneensä jossakin pienemmän lukeman ja jäi miettimään, tietääkö asiaa lopulta kukaan.
Vaikka talvi on keskimäärin pimeää vuodenaikaa, ei lämpimänä aurinkoisena maaliskuun päivänä ole kovin pimeää. Valoa on niin paljon, että silmiin koskee. Asfaltti on kuiva, ja varikset raakkuvat. Silti ajonopeuksia on alennettu ”talven ja pimeän ajan” perusteella. Eikö lisäkyltissä voisi lukea, että rajoitus on voimassa pelkästään liukkaalla ja pimeällä? Vai onko marraskuisen yön pimeys jollakin tavalla pimeämpää pimeyttä kuin syyskuisen yön pimeys? Suunnilleen samanlaiseltahan se näyttää. Marraskuussa lumihankien hohto voi jopa lisätä valoisuutta, eli syyskuussa onkin yöllä pimeämpää.
Sitten ovat nämä 15 viatonta ihmistä, jotka kuolisivat, mikäli talvinopeusrajoituksia ei olisi. Tämä vaihtelevan suuruinen joukko onkin hyvä peruste osoittaa kaikki nopeusrajoitusten helpottamiset vastuuttomaksi teoksi, harkituksi murhaksi, jossa uhrien lukumäärä tiedetään, ja nimet selviävät vuoden aikana. Uhri voit olla sinä, uhri voin olla minä. Uhri voi olla lapsemme. Haluammeko ottaa riskin? Otammeko vastuun?
TeeCee: Sana ”mutta” on suomenkielessä rinnastuskonjunktio, joka yhdistää kaksi rinnakkaista toistensa vastakkaismerkityksiä sisältävää lausetta. Ottaisit nyt JOTAIN vastuuta noista hölmöilyistäsi. Sinä vertasit noita kahta vastakkaista asiaa toisiinsa, ja heittäydyt tyhmäksi kun siihen puututaan. Taas sinä yrität selviytyä epäloogisista puheistasi selittelemällä.
Tekstini, johon TeeCee viittaa, oli lennokasta puhekieltä, jossa annoin mielessäni liikkuvien asioiden tulla ulos sellaisenaan ilman mitään suurta suunnitelmaa. En ymmärrä mitä TeeCee ajaa takaa viilaamalla pilkkua siitä, mitä tarkoitin tai yritin todistaa kirjoituksellani. Onko sillä väliä? Suurempi vauhti on vaarallisempaa kuin hitaampi vauhti, ja se, että ajaa, on vaarallisempaa kuin se, että ei aja. Tämän ajatuksenhan esitin vaikkakin hieman eri sanoilla. Asiahan on näin. Mitä muuta edes olisin pystynyt todistamaan rinnastuksillani?
Kerroin eräässä aikaisemmassa kirjoituksessani kuinka ajoin aution kylän läpi lievää ylinopeutta eli vähän yli neljää kymppiä. Kysyin sen jälkeen, kenen liikennekuoleman riskiä lisäsin ylinopeudellani. Vastasin itse, että korkeintaan omaani, mutta sitäkin mitättömän vähän. TeeCee ei pystynyt muuta kuin esittämään samoja iänikuisia olettamuksiaan siitä, miten taustalla on kapinahenkeä ja mitä kaikkea siellä onkaan:
Tiedät että sinulla nuoruusajoilta periytyvä kapinahenki kaikkia sääntöjä vastaan, tiedät että sinun on ihan erityisen vaikea noudattaa nopeusrajoituksia, mutta silti kaikki harhaiset höpinät pääsevät suodattamatta läpi.
Korjaan sen verran, että ei minulla ole kapinahenkeä kaikkia mahdollisia sääntöjä vastaan. En esimerkiksi uhmalla aja tien vasenta puolta siksi että vastustaisin sääntöä, joka määrää ajamaan tien oikealla puolella. Minulla on kapinahenkeä sellaisia sääntöjä kohtaan, jotka eivät tunnu järkeviltä ja tarpeeksi hyvin perustelluilta.
Ettei menisi pelkäksi jankkaamiseksi, niin kerron tämän päivän ajeluistani.
Moottoritietä edeltävällä valtatiellä autoni takapuskurin tuntumaan liimautui valkoinen uuden näköinen Skoda Octavia farmari. Ajattelin alussa, että ei kai auto vain kuulu poliisille, ja mistähän nyt on kysymys. Tiellä oli 80 km/h nopeusrajoitus ja kameroita, ja ajelin suunnilleen rajoituksen mukaista vauhtia toisen auton perässä. Farmari seurasi koko ajan aivan liian lähellä niin, että sen valot häikäisivät taustapeilien kautta. Peilejä rassatessani olin vähällä ajaa kameran kohdalla liian kovaa, joten hidastin vauhtia jarruttamalla. Tässä tilanteessa Skoda tuli aivan sietämättömän lähelle, ehkä yhden auton mitan päähän, jos sitäkään. Etäisyyttä on vähän hankala arvioida taustapeileistä (joita siis juuri kääntelin) kurkkimalla.
Mietin, ajaisinko hetkeksi pysäkille ja päästäisin perässä roikkujan ohitseni. Koska sen takana oli muitakin autoja, olisin joutunut päästämään ohitseni kokonaisen autojonon. Se olisi ollut mahdollista, mutta päätin kuitenkin ”paeta” eteenpäin. Kiihdytin vauhtia ja ohitin edelläni ajaneen auton. Pian tämän jälkeen tien varressa oli taas kameran, ja jouduin jarruttelemaan. Skoda pysyi omalla paikallaan jonossa, joten voin huokaista helpotuksesta. Käänsin peilitkin normaaliin asentoon. Vähän ajan päästä alkoi moottoritie, ja Skoda lähestyi. En halunnut lähteä kilpailemaan sen kanssa, koska pääsihän siitä eroon sitenkin, että se ohitti minut. Vähitellen se häipyi horisonttiin.
Hetkellinen ohitusylinopeuteni teki minusta taas tarinan virallisen konnan, mutta sen sijaan, että piehtaroisin omissa rikoksissani, käsittelen liian lähellä ajavan kuljettajan tapausta – tai tapauksia yleisesti.
Onko lähellä roikkujilta kysytty, miksi he ajavat niin kuin ajavat? Voisin kuvitella, että on. Mitähän he ovat vastanneet. Tuntuu siltä, että ihmisen pitäisi huomata, että hänen ajotavassaan on jotakin outoa ja ehkä väärääkin (tässä yhteydessä ei mielellään rinnastusta ylinopeuksiini), kun lähes kaikki muut tuntuvat ajavan eri tavalla. Miten perässä roikkuja perustelee oman poikkeavan ajotapansa? Miksi hän tekee niin? Mitä hän sillä saavuttaa? Tuntuisi, että lähellä ajamisesta ei ole kuin haittaa, kun kura lentää tuulilasiin.
SO2001:
Tekstini, johon TeeCee viittaa, oli lennokasta puhekieltä, jossa annoin mielessäni liikkuvien asioiden tulla ulos sellaisenaan ilman mitään suurta suunnitelmaa
Niinpä niin, tai sitten
Kirjoitukseni venyi taas liian pitkäksi, joten en ehtinyt käsitellä alussa olevasta TeeCeen tekstistä kuin alkuosan
Siksipä tämäkään ei yllätä:
Onko lähellä roikkujilta kysytty, miksi he ajavat niin kuin ajavat? Voisin kuvitella, että on. Mitähän he ovat vastanneet....Miten perässä roikkuja perustelee oman poikkeavan ajotapansa? Miksi hän tekee niin? Mitä hän sillä saavuttaa?
Nyt on siis siirrytty WWII:sta japanilaisiin. Mukana roikkuvat välttelyt oman osuuden kommentoinnista edelleen...
Nimimerkki Kumppani pyrkii ilmeisesti osoittamaan edellä, miten kirjoitukseni - mahdollisesti ajatuksenikin - harhailevat asiasta toiseen. Entä sitten. Minä sentään yritän kirjoittaa asioista enkä pelkästään esitä "niinpä niin", "tämäkään ei yllätä" -tyyppisiä sisällöttömiä tokaisuja. Kumppanikin näyttää toisissa ketjuissa kirjoittavan asiaa, joten hän pystyy siihen toisin kuin pelkästään hänen minulle esittämiensä kommenttien perusteella voisi luulla.
Olisi mielenkiintoisempaa lukea nimimerkki Kumppanin käsityksiä vaikkapa edellä mainitsemastani liian lähellä ajamisesta kuin hänen käsityksiään minusta henkilönä. Jälkimmäiset ovat tulleet jo aikaa sitten kaikille selviksi.
TeeCeeltä on tullut kirjoituksiini niin monia pitkiä kommentteja, että en yksinkertaisesti ehdi käsitellä niitä ja vastailla niihin. Lupailin yhdessä vaiheessa, että teen jonnekin muualle vähän pidemmän vastauksen ja annan siihen linkin. Ajatus on ollut mielessäni, mutta en ole saanut aloitettua. Olen miettinyt, onko järkevää käyttää tuntikausia ja päiväkausia aikaa johonkin kirjotukseen, jota ei kukaan lue, ja joka ei ketään kiinnosta, ja joka ei palvele mitään asiaa. En nyt vielä kuitenkaan ole hylännyt ajatusta.
Mennään nyt välillä niihin "toisiin asioihin", kun otsikko "Liikennepsykologia" antanee siihen luvan.
Lehdessä oli uutinen tapauksesta, jossa henkilöauto oli ohittanut rekan keltaisen viivan kohdalla, ja rekkakuski oli protestoinut ohitusta valo- ja äänimerkeillä, mistä ohittaja oli polttanut päreensä ja jarruttanut sillä seurauksella, että rekka oli törmännyt henkilöautoon.
Miksi toisen kuljettajien tekemistä virheistä pitää näyttävästi protestoida? Auton äänimerkkiä ei lain mukaan ole edes tarkoitettu protestivälineeksi, vaikka sitä 99-prosenttisesti nimenomaan tähän tarkoitukseen käytetään. Mahdollisuutta vilkutella auton ajovaloja ei liene myöskään suunniteltu kuljettajan kiukkuhöyryjen päästelemiseen.
Koska itse voin tehdä lähes millaisen virheen tahansa, jos sattuu huono päivä, olen erittäin ymmärtäväinen muiden tekemiä virheitä kohtaan. En ole kertaakaan käyttänyt ”liikennetarkoituksessa” äänimerkkiä, joten minun autoissani se on jokseenkin tarpeeton varuste. Ainoastaan joskus hyvin harvoin olen käyttänyt sitä ystävällismieliseen huomion herättämiseen tyyliin "hei, minä olen täällä", kun olen halunnut jonkun (yleensä omaan perheeseen kuuluvan tai muun läheisen ihmisen) huomaavan minut. Olemme esimerkiksi sopineet tapaamisesta, eikä hän ole huomannut autoani. Ei tällaisiakaan tapauksia muutamaa enempää ole. Mutta aggressiivisessa protestimielessä en muista käyttäneeni auton äänimerkkiä kertaakaan. Kilometrejä ja vuosia on tosin kulunut, joten en voi taata, etteikö muististani olisi voinut unohtua jokin kymmeniä vuosia vanha tapahtuma. Itsensä kannalta ikävät asiathan unohtaa helpoimmin.
Kun nyt aloin muistella, niin tulipa mieleeni sittenkin yksi tapaus, jossa esitin protestini eräästä tapahtumasta soittamalla mopon äänimerkkiä samalla kun ajoin pois paikalta. Kyseessä ei ollut liikenteeseen liittyvä asia. Yksityisrantaamme vain oli tullut jokin helsinkiläisperhe ja alkanut käyttäytyä siellä niin kuin se olisi heidän oma rantansa. Pinnani paloi siinä vaiheessa, kun perheen isä heitteli laudanpätkiä takaisin erääseen rakennuskohteeseen, jota olin purkamassa, ja josta olin juuri heitellyt laudat pois. Minulla ei ollut rohkeutta sanoa mitään, mutta soitin mopon äänimerkkiä – joka oli Hobby Hallista tilaamani vanhanaikainen kiiltävä torvi kumisella painelupallolla – paikalta poistuessani. Kuulin lautojen heittelijän sanovan, että ”olipas jätkällä pinna kireällä”. No, tuolloin se oli kireällä. Olin 16-vuotias.
Koin lautojen takaisin heittelemisen, jonka helsinkiläismies ilmeisesti mielsi jonkinlaiseksi ”ympäristöteoksi”, itseeni kohdistuneeksi arvosteluksi. Ja kuten TeeCee usein muistuttaa, kestän huonosti arvostelua. Olenhan avoimesti myöntänyt tämän. Luulen, että myös TeeCeellä on jokin heikko kohta. Useilla ihmisillä on. Ne ovat seurausta piilevistä lapsuuden ajoilta periytyvistä traumoista.
Jos vielä palataan tuohon lehdessä mainittuun onnettomuuteen, niin ei protestoinnin kohteeksi joutuneen ohittajankaan jarruttaminen tainnut olla järkevä tapa protestoida vastaan. Hän oli tapauksessa lopulta se osapuoli, joka eniten kärsi. Seurauksena todennäköisesti ajokortti pois ja rahanmenoa.
Virheen tehnyt autoilija on täysin puolustuskyvytön äänimerkkiprotestoijia kohtaan, koska nykyisin autoissa ovat yleistyneet ns. kojelautakamerat. Mitään ”vastatoimia” ei kannata tehdä, koska videolle tallentuu auton rekisterikilpi. Tasapuolisuuden nimissä autoissa olisi hyvä olla myös taaksepäin kuvaavat kamerat. Silloin perässä ajava tietäisi, että myös hänen toimiaan tarkkaillaan.
Muutama vuosi sitten julkisuuteen nousi hieman edellä kerrotun tyyppinen tapaus. Autoilija oli ohittanut rekan valottoman moottoripyörän tullessa vastaan, rekkakuski oli protestoinut, ja autoilija oli painanut vastaprotestiksi jarrua. Peräänajoa ei tapahtunut, mutta rekkakuskin kuvaamaan videon takia autoilija menetti ajokorttinsa vuosia tapahtuman jälkeen, mikä oli minusta kohtuuton rangaistus, koska hän oli tapahtuneen jälkeen ehtinyt ajaa jo satatuhatta kilometriä ilman ongelmia. Sakko olisi riittänyt. Autoilijalle olisi tullut halvemmaksi niellä henkinen harmitus. ”Kritiikkiherkkänä” ihmisenä tiedän kuitenkin kokemuksesta, että se ei ole aina helppoa.
Itselläni menee koko loppupäivä pilalle yhden ainoan tuon tyyppisen tapauksen takia. Tilanteen vakavuudesta johtuen asia voi vaivata pidempäänkin. En kuitenkaan ala jarrutella ohitustilanteiden lopuksi, vaikka joku kuumakalle torvea soittaisikin. Sen verran saan säilytettyä järkeäni, vaikka mielessä korventaisikin. Protestiksi esitetyiltä valomerkeiltä, jos niiden vaara on olemassa, suojaudun välttämällä peileihin katsomista. Onneksi kuuloni ei ole paras mahdollinen, joten äänimerkkikin voi jäädä kuulematta. Joten ei muuta kuin hanaa...
Muutama vuosi sitten seurasin Jyväskylässä tilannetta, jos iso punainen pakettiauto oli ajanut jotenkin väärin ja ”blokannut” tilan rekalta kääntyä risteyksestä valtatielle. Rekkakuski soitti äänimerkkiä apinanraivolla, mutta punaisen pakettiauton kuljettaja ei voinut tehdä mitään. Hänen autonsa oli kiilautunut ahtaaseen rakoon rekan ja kadun reunakivetysten väliin. Rekkakuskin mielestä pakettiauton kuljettajan olisi ilmeisesti pitänyt ”teleportata” itsensä ja autonsa kuuhun tuossa tilanteessa. Nykytekniikka ei vielä mahdollista sitä. Tapahtuma oli todella masentavan vastenmielistä katseltavaa. Joskus tuntuu, että rekkakuskit kuvittelevat olevansa maanteiden kuninkaita ylhäällä korkeissa torneissaan. Aivan tavallinen pikkumies sieltä kopista kuitenkin usein esille vääntäytyy.
SO2001: ” Haluan edellä esitetyllä kertomuksella tuoda esille näkökohdan, että tilanteella, missä ylinopeutta ajetaan, on merkitystä. Vaikka ylinopeus tilastojen mukaan lisäisikin liikennekuoleman riskiä moninkertaiseksi, riski on siitä huolimatta pieni, jos se on alun perinkin pieni.”
Kyllä, noin se on. Liikenne on niin turvallista, että asiaa yksilön kannalta tarkasteltaessa isonkin riskimuutoksen vaikutus ei useimmiten ehdi näkyä. Mutta sinä sanot kunnioittavasi tieteellistä maailmankuvaa, joten sinulle ei luonnollisesti riitä noin kapea näkökulma. Tieteellinen maailmankuva tarkoittaa, että ajattelusi perustuu tieteellisin menetelmin hankittuihin ja perusteltuihin sekä tieteenharjoittajien muodostaman tiedeyhteisön hyväksymiin asioihin. Niin harhaista ihmistä tuskin on olemassa, joka luulee että yksilön kokemuksiin perustuva mielipide ylinopeuden riskeistä täyttäisi nuo kriteerit. Sellaisia taas on varmaankin hirveän paljon, jotka luulevat omaavansa tieteellisen maailmankuvan, vaikka oikeasti omaavat epätieteellisen maailmankuvan.
SO2001: Kumppani ja Herbert eivät tunnu huomaavan vähitellen tapahtunutta ja edelleen tapahtuvaa hidasta muutosta kohti kieltojen valtakuntaa, jossa ihmisten oikeus päättää itse omista asioistaan on poistettu ja korvattu poliisikomennolla.”
No kaikkihan sen huomaa. Kysymys on siitä, millä mekanismilla ja minkä vuoksi tuo tapahtuu. Onko siinä kyse siitä, että poliisi ja armeija ohjailevat mediaa ja sen kautta ihmisten käsityksiä siitä, mitä he pitävät vallitsevana käsityksenä. Ohjaillaanko poliisiasemilta meidän käsityksiämme siitä mitä me pidämme vallitsevana käsityksenä, jonka käsityksen me sitten omaksumme kun ihminen nyt on tällainen höpsö? Vai onko siinä kyse siitä, että yhteiskunta kehittyessään korjaa aina vain pienempiä vikoja itsessään, koska isot on jo ehditty suureksi osaksi korjata? Ja koska kyse on ihmisistä, välillä tulee myös huteja, ja koska kyse on demokratiasta, päätökset ovat usein vesittyneitä kompromisseja?
Minun pointtini tässä keskustelussa on, että sinulla on omien sanojesi mukaan yleinen kapinahenki kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan. Väitän, että tämä ohjaa ajatuksiasi tämän sääntöasian tiimoilta. Et suostu tunnustaman edes itse lausumiasi tosiasioita, joten tällä alitajuisella motiivillasi on täysi valta ajatustesi ohjaamiseen.
SO2001 ”Jos palataan vielä lopuksi liukkaaseen keliin, niin mahtavatko TeeCee ja Herbert ajaa tarpeeksi hitaasti.”
Kukaan ei aja tarpeeksi hitaasti, aina löytyy joku kriteeri jonka mukaan sitä haluava voi sanoa mitä tahansa nopeutta liian suureksi.
Herberti, minun, sinun tai kenenkään muunkaan ajonopeuksilla ei ole tekemistä sen kanssa, että esität ajatusharhoihin ja aiheeseen kuulumattomiin motiiveihin perustuvia mielipiteitä. Käsittelet keskusteltavia asioita sen mukaan miten ne suhteutuvat henkisiin traumoihisi. Traumasi saivat omien sanojesi mukaan aikaan kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaan, ja nämä keskustelut ovat sinun mukaasi tapasi kanavoida sitä: ”Minä olen onnistunut kanavoimaan oman kapinani poliittiseen toimintaan ja kirjoitteluun foorumeilla ja blogeissa...”
Joten miksi keskustella kanssasi onko minun ja Herbertin ajonopeudet tarpeeksi hitaita, kun silläKÄÄN asialla ei ole mitään merkitystä mielipiteisiisi? Sinä et ole tällä keskustelemassa, sinä olet purkamassa pahaa oloasi. Etkä edes tiedä sitä, vaikka olet itse sen kertonut tällä samalla palstalla.
SO2001 ” TeeCee esittää viimeisimmässä kirjoituksessaan, että kanssani on mahdotonta keskustella liikenneasioista, koska en kestä kovin hyvin itseeni kohdistuvaa arvostelua. Myönnän, että tämä on heikko kohtani, mutta enkö kuitenkin aika hyvin ole sitä kestänyt.”
Olet kestänyt sitä hyvin, mutta iso osa tästä johtuu siitä, että et ole suostunut käsittelemään niitä asioita, joista sinua on arvosteltu. Aivan liian usein nappaat arvostelusta jonkin sivuseikan ja käsittelet sitä muutamalla sadalla sanalla, jättäen varsinaisen pointin käsittelemättä. Mutta ihan aina näin ei käy, kiitos siitä.
SO2001: ”Eiväthän TeeCeen kommentit oikeastaan juuri muuta ole olleetkaan kuin henkilööni kohdistuvaa arvostelua.”
En kohdista arvostelua sinuun vaan mielipiteisiisi ja niiden perusteluihin. Se nyt vaan sattuu olemaan niin, että sinun tapauksessasi mielipiteesi johtuvat hyvin pitkälti henkilöstäsi. Oma vikasi, kirjoittaisit asioista eikä siitä miten asiat ovat suhteessa harhoihisi.
Minulla ei ole mitään sinua vastaan, mutta minulla on paljon vastaan tapaasi käsitellä asioita. Meitä kaikkia koskevia ilmiöitä ei saa käsitellä sinun traumojesi perusteella, ellet sitten kerro joka kerta erikseen puhuvasi vain lämpimiksesi. Keskusteluissa asioita pitää käsitellä meidän kaikkien kannalta, ja parhaan tiedon perusteella. En väheksy ongelmiasi jotka tähän nykyiseen tilanteeseen ovat johtaneet, mutta vastustan niiden ongelmien hoitamista keskusteluissa, joissa muut osapuolet luulevat sinun käsittelevän keskustelun aihetta eikä traumojasi.
SO2001: ” Kuvitellaan vaihtoehtoinen skenaario eli että myöntäisin, että liikennesäännöissä ja järjestelmässä ei ole mitään vikaa vaan ne ovat täydelliset, ja että ainoastaan itsessäni on vikaa, kun en pysty elämään sääntöjen mukaan.
Onko sinulla faktoihin tai loogiseen päättelyyn perustuva syy sanoa, että liikennesäännöissä ja järjestelmässä ei ole mitään vikaa? Tuskin on. Joten sinä vaihtaisit vain yhden perättömän väittämän toiseen. Ajan tässä takaa oikeaa keskustelua, jossa väitellään mahdollisimman oikeilla argumenteilla, ja jossa keskustelijat ovat valmiita päätymään lopulta mihin lopputulokseen hyvänsä, kunhan perustelut ovat riittävät.
SO2001: ”Miten keskustelu etenisi tästä? Olisimme saavuttaneet yksimielisyyden, joten eikö keskustelu loppuisi siihen, että ei ole enää mitään sanottavaa.”
Keskustelu ei jatkuisi, ja syy on sama miksi lopetin liikenteestä keskustelun kanssasi: sinulla ei ole esittää tuollekaan mielipiteellesi tieteelliseen tietoon perustuvia argumentteja. Korvaisit vain yhden tyhjän hokeman toisella.
SO2001: ” Uutistekstissä voitaisiin myös mainita, että tuomittu katuu ja pyytää anteeksi ihmiskunnalta hirveitä rikoksiaan, joiden vakavuutta hän ei tajunnut ennen kuin TeeCee avasi hänen silmänsä.”
Jos ihan totta puhutaan, niin oikeastaan minua vähän arveluttaa avata sinun silmiäsi. Aikoinaan nautin uskovaisten kiusaamisesta kristinuskon sisältämillä epäloogisuuksilla, mutta kerran pasahti mieleen, että mitä jos joku heistä menettää uskonsa minun puheitteni vuoksi. Olenko minä silloin vastuussa siitä, että vien jonkun elämältä pohjan? Asiaa pohdittuani jätin uskovaiset rauhaan, mutta en pidä itseäni samalla tavalla vastuullisena sinun tai jonkun muun aikuisen ihmisen kohtaloista tällaisella keskustelupalstalla.
Sitä paitsi todennäköisyys sille, että enää tuolla iällä kykenisit tarkastelemaan kriittisesti omia ajattelutapojasi, on hyvin pieni. Se vaatisi vuosikymmeniä luutuneiden ajattelutapojen kriittistä tarkastelua, ja olet sanonut että et kestä edes pienintä kritiikkiä. Oman ajattelun kehittäminen ei oikeastaan muuta olekaan kuin rankkaa itsekritiikkiä, joten minun ei kannata olla huolissani.
Haluaisin keskustella myös liikenteestä ja nimenomaan liikenteestä, koska siihenhän otsikko viittaa, ja siitähän on kyse. Mutta jos muut osapuolet tai ainakin osa heistä on sitä mieltä, että kanssani ei voi keskustella liikenteestä, koska käsittelen vain omia traumojani ja harhojani, niin keskustelu menee yksinpuheluksi. Otinhan aikaisemmissa viesteissänikin esille liikenteeseen liittyviä asioita kuten liian lähellä ajamisen ja äänimerkin käyttämisen protestoinnin välineenä. Olen yrittänyt kirjoittaa edes jonkin verran myös liikenteeseen liittyvistä asioita, vaikka olisinkin käsitellyt kirjoituksessani harhojani ja traumojani niin kuin TeeCee niitä nimittää.
Edellä mainitut liikenteeseen liittymättömät aiheet - eli ne harhat ja traumat - nousevat yhä uudestaan ja uudestaan esille, koska eräs kirjoittaja - nimimerkki TeeCee - nostaa ne esille ja odottaa, että vastaisin, koska "keskusteluahan tässä on tarkoitus käydä" (ei sanatarkka lainaus, vaikka lainausmerkeissä).
Onhan se tietysti eräällä tavalla kiehtovaa saada ilmaista psykoterapiaa nettifoorumilla. Normaalistihan siitä joutuisi maksamaan.
Pystyn esittämään objektiivisia empiirisiä todisteita sille, etteivät kaikki mielipiteet ole pelkästään harhojani. Olen esimerkiksi väittänyt, että Englannin maanteillä suurimpia lukuun ottamatta saa ajaa liikennetiheyteen ja muihin olosuhteisiin nähden kovempaa kuin Suomen maanteillä. Kuka tahansa pystyy toteamaan tämän asian Googlen katunäkymien avulla. Maantie menee pienten taajamien läpi, ja näissä taajamissa saa ajaa kovempaa kuin Suomen taajamissa, joissa on vähemmän liikennettä ja enemmän tilaa.
Olen myös esittänyt itse kuvaamani videovertailun avulla, miten Saksassa saa ajaa sata kilometriä tunnissa maantiellä, jossa on enemmän liikennettä ja enemmän liittymiä ja kapeammat penkereet kuin vastaavan kokoisella suomalaisella maantiellä, joissa saa ajaa vain kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa.
Tämän tyyppisillä vertailuilla on pyrkinyt kyseenalaistamaan sitä, että nopeusrajoitus suomalaisella maantiellä olisi paras mahdollinen ja viimeisimpään tieteelliseen tietoon perustuva.
Nyt uutiset kertovat, että alle kymmenen vuotta vanhojen autojen katsastusvälejä aiotaan harventaa. Televisiossa haastateltu Trafin virkamies on todennut, että teoriassa muutoksella voi olla pieni liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus, mutta auton viat ovat joka tapauksessa niin vähäinen tekijä liikenneonnettomuuksissa, että muutoksen hyödyt ylittävät haitat.
Miten käsitykset voivat näin yhtäkkiä muuttua? Tähän asti on kymmenien vuosien ajan hoettu, että autojen katsastaminen vuosittain on tärkeää nimenomaan liikenneturvallisuuden kannalta. Poliisi on kirjoittanut sakon, jos katsastus on ollut päivänkin myöhässä. Perusteena on ollut turvallisuuden laiminlyönti. Ja nyt yhtäkkiä annetaan ymmärtää, että tämä kaikki on ollut hölynpölyä, ja katsastus voikin olla turvallisuuden vaarantumatta vuoden myöhässä siitä, mikä oli aikaisemmin tiukka määräpäivä.
1970-luvulla ja sitä aikaisemmin oli vallalla käsitys, että roiskeläpän puuttuminen autosta on niin vakava rikos, että siitä on rangaistava sakolla - kunnes yhtenä päivänä päätettiin, ettei asia näin olekaan.
Tavallinen kansalainen on iät ja ajat tiennyt, mikä on totuus. Hän on tiennyt, että jos auto on muuten kunnossa, ei katsastamattomuus itsessään tee siitä vaarallista. Hän on tiennyt, että vaikka roiskeläppä puuttuu, ei siitä ole kenellekään mitään haittaa. Jos olisi, miksi esimerkiksi Ranskassa ei ole tällaisia läpysköitä vaadittu.
Joissakin tapauksissa käy niin, että vuosikymmeniä voimassa ollutta lakia muutetaan vastaamaan paremmin kansalaisten oikeuskäsitystä. Mutta kuinka paljon onkaan edelleen voimassa lakeja, jotka eivät vastaa kansalaisten oikeuskäsityksiä, mutta joita ei silti kumota. Syynä voi olla muutosprosessin vaivalloisuus, lain tuomat sakkotulot, viranomaisten arvovalta, liike-elämän vastustus (katsastusten väheneminen esimerkiksi tietää ongelmia katsastusasemille) tai mikä tahansa, Ja tällaisia lakeja säädetään edelleen myös lisää niin, että vaikka joitakin kumottaisiinkin, lakien kokonaismäärä kasvaa silti.
Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, tunnettu liikennepsykologi julisti aikoinaan Helsingin Sanomissa olleessa kirjoituksessaan, että “yksittäisellä kuljettajalla ei ole oikeutta eikä edes kykyä luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa”. Ymmärtäisin paremmin, jos psykologi olisi ollut huolissaan siitä, että joku luo tyhmemmän henkilökohtaisen arvomaailman. Se että hän on huolissaan viisaammasta, on arveluttavaa. Yksittäisellä kuljettajalla on mielestäni täysi oikeus luoda millaisia arvomaailmoja tahansa. Ei siihen kenenkään virallisen psykologin lupaa tarvita.
Lisää aiheesta...... oikeudet ja "oikeudet"
Herbert: ” Liikenteessä täytyykin mielenkiinto löytää jostain muualta kuin vauhdin tunteesta. Itse löydän sen oman käytökseni hallinnasta ja muiden käytöksen seuraamisesta. On palkitsevaa, kun osaa ennakoida jo kaukaa tietynlaisia käytösmalleja ja eleettömästi sivuuttaa tilanteet, joissa muut aiheuttavat keskenään kahnausta.”
Minulla on täsmälleen samat kokemukset. Kun vähitellen päädyin luopumaan ajofiilisten hankkimisesta luontaisesta ajotavastani, päädyin hankkimaan kiksini noista mainitsemistasi asioista. Tuolloin en tiennyt asian psykologisesta puolesta, tuntui vain loogiselta hankkia muuta puuhasteltavaa. Nykyään tiedän, että homma tuskin olisi millään muulla konstilla onnistunutkaan. Ajotavat ovat alitajunnassa, ja psykologit ovat havainneet että alitajunta ei tunne sanaa ”ei”. Tämän vuoksi todennäköisesti epäonnistuu, jos yrittää poistaa itseltään jonkin tavan kieltämällä sen itseltään. Tapaa ei pidä kieltää itseltään, vaan korvata se toisella, vastaavan palkinnon tarjoavalla.
Mutta tämä pätee tavalliseen ihmiseen, ja sinä vastasit SO2001:lle. Sen perusteella mitä olen lukenut ADHD:sta ja mitä SO2001 on puhunut omista mielenliikkeistään, niin yllä kuvatut keinot eivät toimi. Hän tarvitsee paljon enemmän stimulaatiota kuin useimmat muut. Hän on kertonut asiasta mm. näin: ”Ja arvatkaapa mitä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriön omaava henkilö tekee tuollaisessa tilanteessa ( = suurinta sallittua ajaessaan) silloin kun on liikenteestä. Ajaa keskittyneesti ja tarkkaavasti? Ei vaan pitkästyy ja etsii jotain korvikestimulaatiota, kun sitä ei ajamisesta saa. Kuljettaja rassaa radiota ja kaivaa tavaroita kassista ja lukee Ilta-Sanomia ja vajoaa täydellisesti mietteisiinsä ajan ja paikan tajun kadottaen - eli ajaa vaarallisesti kuin sika. Ylinopeudella ajaminen sen sijaan saisi hänet keskittymään, jolloin ajaminen olisi turvallista huolimatta suuremmasta nopeudesta.
Jätetään nyt huomiotta että hän sanoo ylinopeuden lisäävän turvallisuutta, vaikka sen turvallisuutta huonontava vaikutus on hänen mielestään kiistaton fakta. Minusta tuossa on hyvä kuvaus siitä, mitä tarkkavaisuushäiriöisen päässä liikkuu. En usko, että siitä vaivasta kärsivä voi valita ajofiiliksensä lähteen kuten sinä ja minä. Siksi en ole moittinut enää vuosiin hänen nopeustottumuksiaan, vaan hänen niille antamiaan syitä. Hän on itse kertonut, ettei pysty ajamaan rajoitusten mukaan, ja hän on kertonut moneen kertaan myös syyt siihen miksi ei pysty. Silti hän pitää kiinni harhaisista teorioistaan rajoitusten ja kaikkien muidenkin sääntöjen salatuista tarkoitusperistä.
Näiden keskustelujen kannalta ajatellen hän voi ajaa miten lystää, ja olla mitä mieltä lystää, mutta keskustelussa ei saa keksiä perusteluja omasta päästä ilman että kertoo muillekin puhuvansa pötyä.
SO2001: ” En tiedä, millaiset silmälasit päässä TeeCee lukee kirjoituksiani, kun hän esittää, että olen kirjoittanut salaliitoista. Todellisuudessa olen vuosien ajan kymmenissä eri kirjoituksissa toistanut käsitystäni siitä, että ei ole olemassa mitään salaliittoa.”
TUOKO oli mielestäsi pointti siinä kommentissani, josta tuon salaliitto-asian nappasit? Sanoin että olet kertonut mielipiteittesi syyksi lapsuudenkokemukset ja ADHD:n. Siksi sinä omien puheittesi mukaan vastustat sääntöjä, esivaltaa ja valvontaa. Sanoin myös että se kuulostaa uskottavammalta syyltä kuin ne kertomasi salaliitot, ja tässä sinua närästi vain sana ”salaliitto”. Kerro mitä mieltä olet väitteestäni.
Sitten salaliitoista. Olet sanonut turvallisuusviranomaisten tuovat hallinnon päätettäväksi esityksiä, joilla kansalaisten vapautta vähennetään aina vaan lisää kuvitteellisten turvallisuusparannusten varjolla. Olet sanonut että nämä esitykset hyväksytään samojen viranomaisten luoman pelon ilmapiirin vuoksi. Sinun mukaasi tämän toiminnan tarkoitus on luoda yleistä pelkoa poliisia kohtaan ja totuttaa ihmiset siihen, että poliisilla on rajaton valta. Tämä toiminta on salaista, koska vain sinä ja muutama hengenheimolaisesi on havainnut tämän toiminnan. Jos tuota tekee useampi kuin yksi ihminen, niin kyse on liitosta. En usko että kukaan yksittäinen ihminen pystyisi pitämää kokonaisen kansakunnan näpeissään, eli mukana on oltava enemmän kuin yksi ihminen. Eli puhutaan salassa pidetystä liitosta, salaliitosta.
Sinun mukaasi meidät on lapsesta pitäen aivopesty hyväksymään enemmistön alistuminen pienen vähemmistön pakkovallan alaisuuteen ikään kuin se olisi luonnollinen olotila. Tämän aivopesun keskeisiä tavoitteita on saada tappavan väkivallan käyttämiseen ja sillä uhkaamiseen olemassaolonsa perustava poliisi tuntumaan luonnolliselta ja hyväksyttävältä asialta. Aivopesu tapahtuu poliisi-aiheisilla leluilla, poliisiaiheisella tosi-TV:llä, poliisielokuvilla ja –sarjoilla, poliisista kertovilla uutisilla, dokumenteiksi naamioidulla poliisipropagandalla, kirjoilla, peleillä sekä sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksilla ja niin edelleen. En voi uskoa että koko tuon tuottamiseen tarvittavassa organisaatiossa ei olisi ihmisiä, jotka ovat mukana tietoisena mitä ovat tekemässä ja että asia on pidettävä salassa. Eli puhutaan salaisesta liitosta, salaliitosta.
Olet sanonut että et itse usko että kyseessä on kirjaimellisesti ottaen salaliitto, mutta minä en pidä mahdollisena, että väittämäsi asiat voisivat tapahtua omia aikojaan, ilman useamman toimijan suorittamaa huolellista organisointia. Olet myös sanonut että on määrittelykysymys onko tuo salaliitto vai ei, minä määrittelen että se on.
Mutta kuten sanottu, tuo ei tosiaankaan ollut kommenttini villakoiran ydin. Kiersit taas kannaltasi hankalan asian ja jaarittelit sivuseikasta. Ajatusharhainen käyttäytyy juuri noin, hän ei suostu käsittelemään asioita, jotka voivat johtaa umpikujaan, josta ei pääse kohtaamatta harhojaan.
TeeCee näyttää lukeneen huolellisesti kirjoituksiani, koska pystyy niissä esittämiäni ajatuksia kohtuullisen hyvin toistamaan. Hän kuitenkin lukee kirjoituksiani omalla tavallaan eli sivuuttaa asiat, jotka eivät sovi hänen agendaansa, ja korostaa asioita, jotka sopivat siihen. Tällaiseenhan me tietysti kaikki enemmän tai vähemmän syyllistymme.
Se, mitä TeeCee kutsuu salaliitoksi on todellisuudessa vain yleinen lainalaisuus. Kun on rajallinen määrä jotakin, millä on kysyntää, se ei yleensä jakaudu tasaisesti ihmisten kesken vaan siten, joillekin sitä kertyy enemmän ja joillekin vähemmän. Yhteiskunnassa ilmenevä valta on yksi tällainen asia. Sekin tahtoo kasautua harvojen käsiin. Olipa yhteiskuntamuoto mikä tahansa, enemmistön osana on totella vähemmistöä.
Kaikki näkevät, että poliisin vaikutusvalta ja näkyvyys ja merkitys yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Ei ole näköpiirissä käännekohtaa, jolloin poliisi alkaisi kutistua ja menettää asemaansa. Päinvastoin vallitseva kehityssuunta näyttää jatkuvan. Näin ollen ei ole harhaista nostaa asiaa esille ja kysyä, mihin ollaan menossa, ja miten kehitys sopii yhteen demokratian ja tasavallan periaatteiden kanssa.
Suomen tasavallan perustuslaissa lukee:
"Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen."
Jos ihmisen turvallisuusoikeuden takaamiseksi rajoitetaan hänen henkilökohtaista vapauttaan, eikö perusteen vapauden rajoittamiselle silloin pidä olla hyvin merkittävä. Tämä näyttää unohtuneen lainsäätäjiltä, kun he liukuhihnalta säätävät uusia kieltoja ja pakkoja, joilla kansalaisten henkilökohtaista vapautta rajoitetaan muka heidän oman turvallisuuden oikeutensa takaamiseksi. Tilanne on johtanut siihen, että poliisiviranomaisista on tullut suurin uhka kansalaisten hyvinvoinnille ja vapaudelle.
Jos lähden ajamaan 35-hevosvoimaisella Buster -peltiveneellä ilman tarkastettua jauhesammutinta, suurin vaara ei ole se, että menehdyn venepalossa. Suurin vaara on se, että kohtaan poliisiveneen.
Tähän on tultu.
SO2001:
Kaikki näkevät, että poliisin vaikutusvalta ja näkyvyys ja merkitys yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Ei ole näköpiirissä käännekohtaa, jolloin poliisi alkaisi kutistua ja menettää asemaansa. Päinvastoin vallitseva kehityssuunta näyttää jatkuvan.
Ihan oikeasti: minä en näe tuota.
Jos lähden ajamaan 35-hevosvoimaisella Buster -peltiveneellä ilman tarkastettua jauhesammutinta, suurin vaara ei ole se, että menehdyn venepalossa. Suurin vaara on se, että kohtaan poliisiveneen.
Mitäs vaarallista siinä on?
SO2001:n uusi tieliikennelaki: rajoitusnopeudet ovat maanteillä 80/100/120km/h, paitsi silloin kun ei siltä tunnu ja/tai on tylsää?
Siihenkö pitäisi tulla?
TeeCee: Sanoin että olet kertonut mielipiteittesi syyksi lapsuudenkokemukset ja ADHD:n. Siksi sinä omien puheittesi mukaan vastustat sääntöjä, esivaltaa ja valvontaa.
Teecee näyttää ajattelevan, että jos järjestelmässä tuntuu olevan jotain vikaa, vika onkin todellisuudessa kokijassa. Kokija ei kestä järjestelmän painostavuutta omista henkilökohtaisista syistään. Normaali-ihmisten mielestä järjestelmä on ok.
Pohjois-Koreakin on ok, koska siellä asuvien enemmistö on sitä mieltä. Muutamat pakenevat, mutta se johtuu vain heidän harhoistaan.
Täsmennän TeeCeen yksinkertaistettua olettamusta sen verran, että en vastusta kaikkia sääntöjä ja kaikkea valvontaa. Esimerkiksi lentoliikenteen säännöt ja henkilötarkastukset hyväksyn, koska ne ovat pienempi paha kuin se, että terroristi pääsee koneeseen ja räjäyttää sen. Liikennesäännöistäkin hyväksyn useimmat. En vastusta edes nopeusrajoituksia itsessään vaan ainoastaan nykyistä käytäntöä siltä osin, miten ja mihin ja millä perusteella nopeusrajoituksia asetetaan, ja miten niitä valvotaan.
TeeCee: Olet kestänyt sitä hyvin, mutta iso osa tästä johtuu siitä, että et ole suostunut käsittelemään niitä asioita, joista sinua on arvosteltu. Aivan liian usein nappaat arvostelusta jonkin sivuseikan ja käsittelet sitä muutamalla sadalla sanalla, jättäen varsinaisen pointin käsittelemättä.
Syy on yksinkertaisesti se, että en ehdi vastata kuin silloin tällöin johonkin helppoon kommenttiin tai kysymykseen ja siihenkin pintapuolisesti. TeeCee on esittänyt niin monia erilaisia kommentteja ja väitteitä ja kysymyksiä, että jo pelkkään hänen kirjoitustensa etsimiseen ja läpi lukemiseen esimerkiksi kuukauden ajalta menisi yksi iltapuhde. Jos yrittäisin kommentoida jokaista väitettä, en joutaisi muuta tekemäänkään kuin istumaan tietokoneen ääressä.
TeeCeen kannattaisi ehkä koostaa kirjoituksistaan kirja. Sen nimeksi voisi antaa vaikka "Väittelyä pölkkypään kanssa". Teksteistä taitaisi saada aikaan useitakin kirjoja.
Yksi TeeCeen usein toistama ajatus on karkeasti esitettynä se, että vaikka yksilön kannalta tuntuisi, ettei ylinopeudesta jossakin tilanteessa ole vaaraa, liikenteen kokonaisuutta ajatellen ylinopeus on kuitenkin vaarallista. Jos kaikki ajaisivat ylinopeutta, kuolonuhreja tulisi lisää huomattava määrä. En tiedä osasinko esittää asian oikein.
Miten voin vastata tuon tyyppiseen väitteeseen?
Siten että, jos ajan jossakin tilanteessa ylinopeutta, ajattelen pelkästään sitä tilannetta ja siihen mahdollisesti liittyviä vaaroja. En ajattele, että jos en ajaisi ylinopeutta, parantaisin omalta osaltani maailmaa, ja liikenteessä kuolisi vähemmän ihmisiä. Autoni nopeusmittarin lukema ei nimittäin vaikuta millään tavalla siihen, ajaako joku toinen ylinopeutta Pohjois-Karjalassa tai Varsinais-Suomessa, ja joutuuko hän vakavaan onnettomuuteen.
Vaikka en pidäkään itseäni muita parempana kuljettajana, uskon satojen tuhansien ylinopeudella ajettujen kilometrien sentään opettaneen jotakin verrattuna siihen, jos olisin koko ajan noudattanut nopeusrajoituksia. Luulen, että kykyni hallita autoa liukkaalla tiellä on parempi kuin olisi, jos en olisi ajanut ylinopeutta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että olen saanut enemmän käytännön tilanteiden tuomaa harjoitusta ajaessani lähempänä ”riskirajaa”. Toinen asia, mitä uskon ylinopeuden parantaneen, on reaktionopeuteni. Koska olen vanhempi, minun pitäisi ilmeisesti saada reaktiotesteissä huonompia pisteitä kuin lasteni, mutta päihitän heidät ilman mitään ongelmia.
Korostan, että edellä kertomastani huolimatta en pidä itseäni millään tavalla muita parempana kuljettajana. Minulla on paljon heikkouksia. Joinakin ”heikkoina hetkinä” myös ylitän sen nopeuden, mitä pidän turvallisena, eli rikon omia periaatteitani vastaan. Jos joutuisin osallistumaan rallikisaan, olisin todennäköisesti aivan surkea. Syynä olisi se, että pelkäisin onnettomuutta, ja pelko heikentää ajosuoritusta. Eivätkä taitoni ja reagointinopeuteni myöskään riittäisi mihinkään kilpaa ajamiseen.
TeeCee: Sinä loit oman liikennettä koskevan arvomaailmasi, ja sen mukaan ihmisiä kuolee liikenteessä niin vähän että sinua ei kiinnosta. Minunlaiseni liikenteeseen osallistuvan ihmisen kannalta katsottuna tuo sinun arvomailasi kohtelee minua suunnilleen samalla lämmöllä ja huolenpidolla kuin Pohjois-Korea kohtelee kansalaisiaan. En tosiaankaan halua liikenteeseen ihmisiä, jotka ovat niin oman erinomaisuutensa lumoissa, että uskovat pystyvänsä luomaan liikenteeseen viisaan arvomaailman tuntematta edes arvoja, jotka siihen pitäisi sisältyä, jotta sitä voi pitää viisaana.
Liikenneturvallisuus kiinnostaa. Tyttäreni aikoo kevään kuluessa alkaa ajaa autolla, ja olen huolissani hänen turvallisuutensa takia. Hän on erittäin kokematon kuljettaja, käytännössä aivan aloittelija. Hän suoritti ajokorttinsa Brasiliassa. En todellakaan halua, että joku ajaa ylinopeudella tai laillisellakaan nopeudella hänen päälleen. Polkupyöräilyn Helsingissä hän lopetti jo muutaman viikon kuluttua törmättyään toiseen pyöräilijään. Toivon, että auton kanssa olisi parempi tuuri.
Uskon, että jos ihmiset ajaisivat ylinopeutta samoilla ehdoilla – jos tällaista ilmaisua voi käyttää – kuin minä, yleisen turvallisuuden heikentyminen ei olisi niin vakavaa kuin jos kaikki ihmiset alkaisivat tuosta vain ajamaan yhtä kovaa ylinopeutta kuin minä. Ehdoilla tarkoitan ajokokemusta erilaisissa nopeuksissa ja keleissä sekä tilanteita, missä ylinopeutta ajetaan. Enhän nimittäin aina ja joka paikassa aja ylinopeutta. Olen tainnut joskus kirjoittaa epätarkasti, että ajan, mutta silloin olen viitannut tavalliseen arkipäiväiseen tilanteeseen, jossa lähden ajamaan. Olosuhteet asuinpaikkani lähistöllä ovat nimittäin ylinopeuteen sopivat.
Nimimerkki TeeCeen viestistä voi päätellä, että hän haluaa edistää arvomaailmaa, jossa liikenteessä kuolee niin vähän ihmisiä kuin mahdollista. Jos tämä on tavoite, ja jos TeeCee uskoo ylinopeuksien olevan merkittävin liikennekuolemia lisäävä yksittäinen asia, eikö TeeCeen silloin pitäisi yrittää vaikuttaa siten, että ylinopeudet lopetettaisiin? Nehän voitaisiin lopettaa asteittaisesti seuraavien 10-20 vuoden aikana. Ensiksi poistettaisiin suuret ylinopeudet määräämällä henkilöautoihin nopeudenrajoittimet, jollaiset kuorma- ja linja-autoissa jo on. Seuraavaksi alettaisiin kehittää hanketta ”älykkäiden” nopeudenrajoittimien asentamiseksi autoihin. Ne estäisivät ylinopeudella ajamisen kokonaan. Rumat kameratolpat voisi kiskoa pois maanteiden varsilta. Poliisin nopeustutkat voisi viedä kierrätykseen.
TeeCee ei ainakaan kovin aktiivisesti tunnu ehdottavan edellä mainittuja toimenpiteitä, vaikka ne olisivat varma keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Miksi ei? Olen tainnut kertoa jo olettamani syyn.
Loppukevennyksenä poiminta sanomalehdestä.
”Loimaalainen koulubussin kuski luotti kokemukseensa ja pysäytti koulubussinsa tien laitaan, koska vetinen jääkeli teki tiestä vaarallisen ajettavan.”
”Koulubussi liukuili pääkallokelillä tien laidasta toiseen.”
”Nastattomilla renkailla varustettu iso bussi luisteli tien reunasta toiseen koululaiset kyydissään.”
”Bussin kuljettaja teki vuosikymmenten kokemuksellaan tiukan ratkaisun: tämä bussi jää tähän.”
http://www.iltalehti.fi/autot/201612142200040507_au.shtml
Oliko kuljettaja liikennerikollinen luistellessaan liukkaaksi näkemällään tiellä laidasta laitaan lapsia kyydissään? Vai oliko kuljettaja sankari ymmärtäessään lopettaa luistelemisen?
SO2001:
TeeCee ei ainakaan kovin aktiivisesti tunnu ehdottavan edellä mainittuja toimenpiteitä, vaikka ne olisivat varma keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Miksi ei?
On muuten vastannut! Likimain yhtä monta kertaa kuin olet tuollaiset ottanut esille.
TeeCee on esittänyt niin monia erilaisia kommentteja ja väitteitä ja kysymyksiä, että jo pelkkään hänen kirjoitustensa etsimiseen ja läpi lukemiseen esimerkiksi kuukauden ajalta menisi yksi iltapuhde.
Eihän tuo pidä paikkansa! Sinulla tuntuu olevan aikaa kirjoittaa aiheen vierestä kuitenkin, vaikka kysymyksiä olisi ollut vastattavaksi nenäsi allakin. Ja itse asiassa huomaisit hänenkin kommenteissaan toistoa (johtuen siitä, että kierrätte samaa kehää), eli ei siellä nyt niin montaa juttua olisi vastattavaksi oikeasti.
Oliko kuljettaja liikennerikollinen luistellessaan liukkaaksi näkemällään tiellä laidasta laitaan lapsia kyydissään? Vai oliko kuljettaja sankari ymmärtäessään lopettaa luistelemisen?
Eikös turvallisinta olisi ollut jäädä tallille? Sehän on sinun aktiivinen esityksesi ja sinulle tyypillinen "vastaveto".
Kumppani: Sinulla tuntuu olevan aikaa kirjoittaa aiheen vierestä kuitenkin, vaikka kysymyksiä olisi ollut vastattavaksi nenäsi allakin. Ja itse asiassa huomaisit hänenkin kommenteissaan toistoa (johtuen siitä, että kierrätte samaa kehää), eli ei siellä nyt niin montaa juttua olisi vastattavaksi oikeasti.
Riippuu siitä, miten kommentteja kommentoidaan. Jos tehdään niin kuin arvoisa Kumppani tekee, eihän siihen todellakaan kauan mene. Muutama ylimielinen sana riittää: "Niinpä niin, tai sitten" "Taattua SO2001-laatua siis jo 90-luvulta asti!"
Palaan vielä TeeCeen viime aikoina esillä pitämään käsitykseen, että mielipiteeni olisivat harhaisia, ja että ongelma ei ole systeemissä vaan itsessäni, kun en omista traumoistani ja ADHS:tani johtuen kestä sitä. Sen sijaan, että arvostelen systeemiä, minun pitäisi kehittää itsekuria ja sopeutuvuutta systeemin sääntöihin.
Järjestelmät kehittyvät arvostelusta. 1700-luvun valistusfilosofit arvostelivat oman aikansa järjestelmää ja vaativat muutosta. He nostivat esille ajatuksen, että kansalaiset eivät ole pelkkiä tahdottomia alamaisia vaan ihmisiä, joille kuuluvat tasavertaisuuden nimissä tietyt vähimmäisoikeudet, joista tärkeimpiä on henkilökohtainen vapaus päättää omista asioistaan. Sehän on nimittäin tyrannian varmimpia tunnusmerkkejä, että tällainen vapaus on ihmisiltä viety. Mitä täydellisemmin se on viety, sitä ankarampi on tyrannia.
Jos TeeCee olisi elänyt 1700-luvulla, olisiko hän arvostellut vapaudesta höpöttäviä filosofeja harhoista kärsiviksi ADHD-tapauksiksi, jotka näkevät vikaa vallanpitäjissä, vaikka heidän pitäisi katsoa peiliin. Olisiko TeeCee julistanut, että hallitsija ja kirkko toimivat alamaistensa parhaaksi, eikä yksittäisellä alamaisella ole oikeutta luoda viisaampaan henkilökohtaista arvomaailmaa. Filosofit olisivat kuitenkin laatineet sepustuksiaan, ja vuosikymmenien kuluessa näiden sepustusten sisältämiä aatteita olisi sisällytetty virallisestikin tasavaltojen hallitusmuotoihin tosin vain ylevinä korulauseina, jotka ajan mittaan tultaisiin unohtamaan.
Tietynlaisten “teecee-linssien” läpi katsottaessa yksilönvapaudesta kirjoittaneiden 1700-luvun filosofien voidaan ajatella olleen väärässä. Mihin ihminen muka vapautta tarvitsee. Tuleehan ilman sitäkin toimeen, kun tottelee kuuliaisesti ylhäältä päin tulevia määräyksiä. Ei vapauden puute tapa toisin kuin ravinnon puute. Elämä voi olla korkeintaan vähän tylsää, mutta mitä sitten.
Kuten muutaman kerran olen jo aikaisemmin kirjoittanut, päätoimittaja ja nykyinen EVA:n johtaja Matti Apunen sanoi vuonna 2010 Ylen Pressiklubi ohjelmassa mm. seuraavasti:
“Suomihan on sikäli kummallinen maa, että täällä uskotaan poliisiin ihan järjettömästi. Siis 80-90 prosenttia suomalaisista uskoo niin kun suunnilleen millä ehdoilla tahansa poliisiin. Eihän semmosta oo Pohjois-Koreassakaan. Ja sit kuvitellaan, että poliisi on jotenkin epäpoliittinen. Et sillä ei olis jotain omia intressejä. Ja tää on se asia, joka nyt pitäis saada niin kuin selväksi. Kyllä on.”
Jos minä kirjoitan tuollaista, sitä pidetään osoituksena harhaisuudesta. Apunen on kuitenkin arvostettu toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, eikä häntä pidetä harhaisena. Ei pidä ajatella, että yrittäisin piiloutua hänen selkänsä taakse ja vedota siihen, että koska Apunenkin näin on sanonut, niin sen täytyy olla järkevää ja totta. Kysehän on kuitenkin vain yhdestä TV-ohjelmassa esitetystä kommentista. Mistä tiedän, vaikka Apunen olisi muuttanut mieltään. Ei hän kirjoitustensa perusteella erityisen poliisikriittiseltä vaikuta.
Mitä voisivat olla Matti Apusen mainitsemat poliisin omat intressit? Eikö yhteiskunnallisen toimijan intresseillä yleensä tarkoiteta pyrkimystä oman aseman parantamiseen ja oman vaikutusvallan lisäämiseen. Ennen edellä lainattuaa kommenttia Apunen käsittelee poliisin ja median suhdetta ja toteaa näiden tahojen olevan symbioosissa keskenään:
“kyl meillä tää tiedotusvälineiden ja poliisin, tiettyjen viranomaisten ja median symbioosi, se on erittäin vahva. Se on tällainen molempia hyödyttävä suhde. Media saa niitä uutisia, joita se kaipaa, ja sit poliisi ja muut viranomaiset saa näitä omia poliittisia päämääriään paremmin esille.”
Taas sellainen mielipide, että jos minä esitän sen, se voidaan katsoa osoitukseksi harhaisuudestani. Apunen oli kuitenkin mielipiteen esittäessään kokenut journalisti ja sanomalehden päätoimittaja. Kai hän tiesi mediamaailman käytännöt ja median suhteen viranomaisiin. Ja todennäköisesti Apusella oli käsitys myös siitä, mitkä ovat poliisin omat poliittiset päämäärät, jotka hän mainitsee.
Kun kirjoitan, että poliisin valta ja merkitys yhteiskunnassa on lisääntynyt, mielipiteeni ei ole perusteeton harha vaan objektiivinen tosiasia. Ei ole voinut jäädä keneltäkään huomaamatta, että tiedotusvälineet alkavat olla jo vahvasti poliisin otteessa tai ainakin symbioosissa poliisin kanssa, jos Apusen ilmaisua käytetään. Senhän näkee, kun katsoo TV:n ohjelmakarttaa. Tämän päivän TV-tiedoista perusohjelmien kohdalta löytyy 11 kertaa sana “poliisi”, eilisen ohjelmistosta 13 kertaa. On Lapin poliisia, Suomen poliisia, Norjan poliisia. Poliisi on esillä suomalaisessa televisiossa enemmän kuin Kim Jong-un Pohjois-Korean televisiossa. Ennen ei ollut näin.
Jyväskylän yliopiston julkaisussa “Viranomaiset ja julkisuusperiaate” haastatellaan poliisiviranomaista, joka sanoo näin:
"Mehän olemme toimittajien kanssa vähän niin kuin samassa veneessä. Hekin ovat riippuvaisia valvontatiedosta. Koen, että he sillä tavalla arvostavat työtämme ja meitä sen takia, että saavat meiltä aineistoa. Perusasia on saada toimittaja pitämään juttunsa sävy sellaisessa muodossa, mitä on yhteisesti ymmärretty ja sovittu."
Jos jokin on harhaista, eivätkö puheet riippumattomasta ja puolueettomasta mediasta ole sitä? Ei se, että osoittaa media ja viranomaisten kytkökset.
Muutama vuosikymmen sitten poliisi oli yhteiskunnalliselta merkitykseltään huomattavasti nykyistä vähäpätöisempi ja vähemmän arvostettu taho kuin tällä hetkellä. Kansalaiset kertoivat poliisivitsejä, ja suomalaisissa elokuvissa poliisi esitettiin usein humoristisessa valossa tyhmänä sekoilijana. Elokuvassa “Radio tekee murron” poliisia jopa kritisoitiin. Harvoja arvostettuja “poliiseja” olivat Sherlok Holmes -tyyppinen komisario Palmu ja hänen apurinsa.
1960-luvun poliisi valvoi lakien noudattamista, mutta ei noussut esille vaatimaan, millaisia lakeja Suomessa tarvitaan. Tällä hetkellä poliisi vaatii milloin minkäkin lain säätämistä. Kun syyskuussa Helsingissä uusnatsi potkaisi miestä kohtalokkaiksi osoittautuvin seurauksin, poliisiylijohtaja tuli julkisuuteen vaatimaan lakeja erinäisten järjestöjen ja niiden tunnusten käytön kieltämiseksi. Tällaiset täysin politiikan alueelle kuuluvat ehdotukset osoittavat, että poliisi ei enää pysy omalla tontillaan vaan haluaa enemmän vaikutusvaltaa.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-poliisiylijohtaja-kieltaisi-aarijarjestojen-tunnusten-kayton/6080792
SO2OO1 on todella viihdyttävä kirjoittaja jolle TeeCee pitkäveteisillä
jaarituksillaan antaa loputtomasti aiheita.
Kumppani sai kaipaamansa näpäytyksen ylimielisyydestään.Piste.