2016: ” Toivotaan niin, että minä olen ymmärtänyt väärin, ettei tarkoitusperät ole kommentoijien tahallista provosoimista.”
Ja kaikista palstan nimimerkeistä tuota asiaa taivastellee juuri se, joka on itse kärähtänyt tahallisesta provosoinnista oikein kunnolla. Ja joka jatkoi samaa senkin jälkeen, kun oli kertonut kuopanneensa muut nimimerkkinsä, joilla oli keskustellut itsensä kanssa ja muuten vaan häiriköinyt. Eikä ole edes pyytänyt anteeksi vuosien sabotointiaan, vaan on päinvastoin puolustellut tekoaan.
Karrette: "Psykologia huomioon ottaen on asian ymmärtäminen ja itsensä tai toisen motivointi helpompaa jos turvaohjeet ovat käytännöllisiä ja sellaisia että ne ymmärtää nopeasti. Pelkkä nopeusrajoitusten noudattaminen ainoana ohjeena toimii huonosti kun sen voi helposti testata tapahtuuko onnettomuutta kun ajaa ylinopeutta."
Psykologia tosiaan vaikuttaa tähän, kun ilmenee tarvetta osoittaa ylinopeuden olevan haitaton juttu. Esim. kommentissasi "Pieni ylinopeus voi joissakin tilanteissa olla paljon vaarallisempi kuin isompi ylitys jossakin toisessa tilanteessa" taaskaan et tarkastele nopeuden vaikutusta, koska toisessa tilanteessa on muitakin muuttujia kuin nopeus ensimmäiseen verrattuna. Toivon, että pystyisit selittämään minulle, mikä saa sinut tuolla tavoin kiemurtelemaan nopeuden merkityksestä puhuttaessa.
TeeCee jo taisikin mainita, mutta onnettomuusriskin ja seurausten ero on hyvä selvittää itselleen. Kun tämän on omaksunut selkärankaa myöten, alkaa rajoitukset kuulostaa käytännöllisiltä sekä helposti ja nopeasti ymmärrettäviltä. Mutta jos sekoittaa ajatukset sillä, että jossain toisessa tilanteessa isompi ylinopeus tuottaa kenties alemman riskin, edessä on sellainen suo, johon minä ainakaan en halua upota. Saati, että kuljettajana liikenteessä, jossa joutuu tekemään jatkuvasti ratkaisuja, olisi aikaa miettiä, olisikohan tässä tapauksessa 10 km/h ylinopeus sittenkin parempi (kenen näkökulmasta?) kuin suurin sallittu nopeus.
Kumppani: Jospa tuossa olisi alunperin ylinopeus lisäksi mukana, niin miten tulkkaisit?
Ei välttämättä aina ole, ja siksi pelkkään ylinopeuteen huomion kiinnittäminen voi tehdä kuljettajasta huonon. Kiilata tai painostaa takapuskurissa voi myös ruuhkaliikenteessäkin.
Ihmisten käyttäytyminen on niin mielenkiintoinen aihe että siinä riittää keskusteltavaa ilman että jumitetaan siinä että 100 km/h nopeudella seinään törmääminen aiheuttaa enemmän kuolemia kuin 50 km/h nopeudella. Tässä esimerkissä voidaan kyseenalaistaa voisiko ennakoida että tuollainen törmäysriski on olemassa ja miten sen voisi kokonaan välttää.
Herbert: Toivon, että pystyisit selittämään minulle, mikä saa sinut tuolla tavoin kiemurtelemaan nopeuden merkityksestä puhuttaessa.
Kun ajaa 80 km/h aluella rekka-ammattilainen takapuskurissa on 0 km/h ylinopeus hengenvaarallista verrattuna siihen että tyhjällä moottoritiellä ajaa itse 130 km/h. Nopeusero on yli 50%. Jos ajaa 80 km/h alueella 92 km/h ei rekkamies enää voi uhata henkeäsi, terveyttäsi ja omaisuuttasi. Mutta Poliisi voi silloin viedä rahat ylinopeuden vuoksi, enkä usko että turvaetäisyyden ylläpitoa hyväksytään hätävarjelukeinona kumoamaan sakkoa.
Ehkä et katso liikennettä helikopteriperspektiivistä, vaan ajattelet vain omia nopeusvalintojasi - minun ylinopeuteni, ei niiden tuntemattomien toisten ihmisten? Kun katsoo liikennetapahtumia ´ylhäältä´ voi nähdä ettei joka paikassa edes ole törmäyskohteita, ja toisaalta sen että jossakin on ajokortillisten ihmisten ajotapojen vuoksi suuri todennäköisyys ketjukolariin.
Karrette: ”Tarkalla nopeusrajoituksen noudattamisella voi joutua vaarallisten ohitusten ja ohitusyritysten kohteeksi, siksi että joku toinen ei noudata rajoitusta ja on sen lisäksi valmis ottamaan muitakin konkreettisia (ei siis tilastollisia) riskejä. Pieni ylinopeus voi joissakin tilanteissa olla paljon vaarallisempi kuin isompi ylitys jossakin toisessa tilanteessa, ja kun nopeutta tarkastellaan näin niin sitä kutsutaan tilannenopeudeksi.”
Tilannenopeus on vekkuli asia kun sitä miettii tarkemmin. Moni vannoo sen nimeen, mutta tietääkö kukaan mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa? Minusta tilannenopeus on se nopeus, joka jollain tietyllä hetkellä liikutaan. Se ei kerro mitään nopeuden sopivuudesta ko. tilanteeseen.
Nopeuden sopivuuteen ottaa kantaa termi ”oikea tilannenopeus”. Oletettavasti melkein kaikki ajavat melkein aina nopeudella, jota eivät pidä vääränä siihen tilanteeseen. Onko se oikea tilannenopeus, jota kuljettaja itse ei pidä vääränä? Vai pitääkö kuskin ajatella koko ajan, mikä nopeus on sopiva juuri tähän hetkeen, ja päivittää tätä muutaman sekunnin välein? Millä kriteereillä kuljettajat arvioivat jonkun nopeuden oikeellisuutta? Arvioidaanko sitä matka-ajan, polttoaineen kulutuksen vai turvallisuuden kannalta? Vai sen mukaan, miten oma nopeus suhteutuu muiden nopeuteen? Vai ajatellaanko koko asiaa, ajellaan vaan sen mukaan mikä tuntuu mukavalta?
Kuljettajien omaa nopeuttaan koskevaa päätöksentekoa on tutkittu ja havaittu, että se ei ole objektiivisesti rationaalista. Nähtävästi jotkut harvat kykenevät ainakin hetkittäin rationaalisiin nopeuspäätöksiin, mutta hekin tekevät niitä rationaalisia päätöksiä pääasiassa omalta kannaltaan, ei liikenteen kannalta. Tästä löytyy tietoa esimerkiksi tutkimuksesta ”The Power model of the relationship between speed and road safety”, alkaen kappaleesta 6.2, “The consept of rationality as applied to speed choice”.
Minä en enää juurikaan puhu tilannenopeudesta muussa merkityksessä kuin jossain tietyssä tilanteessa käytettynä nopeutena. Tulin tähän tulokseen kun luin mitä kaikkia asioita pitäisi huomioida, ennen kuin voi edes alkaa pohtimaan mikä se oikea tilannenopeus on. Minulla ei ole siihen riittävästi tietoa, havaintokykyä eikä aivokapasiteettia, eikä totta puhuen haluakaan. Jos aikoo oikeasti arvioida kaikki tarvittavat osatekijät ja pitää arvionsa ajan tasalla matkan edetessä, ei vauhtia voi olla juuri kävelyvauhtia enempää.
Karrette, kirjoitit että: Ihmisten käyttäytyminen on niin mielenkiintoinen aihe että siinä riittää keskusteltavaa ilman että jumitetaan siinä että 100 km/h nopeudella seinään törmääminen aiheuttaa enemmän kuolemia kuin 50 km/h nopeudella.
...ja lopuksi vielä että: Tässä esimerkissä voidaan kyseenalaistaa voisiko ennakoida että tuollainen törmäysriski on olemassa ja miten sen voisi kokonaan välttää.
Oliko se esimerkki, että ajetaan joko 100 tai 50 vai tämä:
niin vaan kiilatessa, hosuessa tai painostaessa ´hidasta´ edelläajavaa pääsee ajoittain kolari tapahtumaan vaikka luulee olevansa taitava rattimies
Jos tuo eka, niin yksi ennakointioptio on kyllä se, että tarkistaa vauhdin sellaiseksi, että ehtii jarruuttaa pysähdyksiin ennen törmäämistä. Jos noista kahdesta pitää valita, tietämättä mitään muuta reunaehtoa tilanteesta (koska et kertonut), niin kumman nopeuden ottaisit? Tai jos tiedät, että törmäät joka tapauksessa, väistämättä, niin kummalla haluat törmätä?
Jos jälkimmäinen, niin miten voi hosua, kiilata ja painostaa ennakoivasti niin, ettei törmää muihin, joiden reaktioihin häiriköijä ei voi vaikuttaa mitenkään? Mikä kolmesta pitäisi jättää ensimmäisenä riskinlisääjistä pois? Missä niistä on potentiaalisti (yli)nopeus vaikuttamassa?
Tuo Karretten esimerkki on kyllä täysin todellinen. Takanatuleva ei saisi ajaa liian lähelle, mutta joku silti tekee silti niin. Jotenkin se tilanne on omalta kohdalta hoidettava, kun toinen ei ymmärrä. Ylämäkeen ei etenkään isoa autoa voi pakottaa ohittamaan näköesteen vuoksi.
Nopeus ja turvavälit ovat eri turvavälineitä, juuri siksi hetkellistä tilannetta ei kannata yrittää ratkaista keskinopeudella ja potenssimallilla. Toivottavasti kukaan ei lähde potenssimallin nojalla ehdottamaan turvakeinoksi nopeuden pudottamista entisestään turvavälittömän rahtarin tapauksessa?
Sen verran Karrette tosin liioittelee, että yli 35 vuoden sakottoman jakson riskeeraavia 92/80 nopeuksia ei tarvita. Rahtarien marssivauhdissa pysyy jo osaava 17-vuotias kevarikuski poliisin puuttumiskynnystä ylittämättä.
Karretten mainitseman tilanteen voi tosiaan ratkaista ajamalla karkuun. Toinenkin tapa on olemassa, mutta sitä ei ole esitetty vaihtoehtona. Muutenkin minusta tuntuu siltä, että monilla painottuu nopeuden merkityksestä puhuttaessa tuollaiset tilanteet eli yksittäisten tilanteiden ratkaisukeinoilla perustellaan keskinopeus. Sellaista en ole havainnut, että potenssimalilla perusteltaisiin yksittäisistä tilanteista selviytymistä.
Kovin olen koittanut kysellä, miksi tämä menee näinpäin. Onko niin, ettei kukaan tunnusta ajattelutapaa itsessään, kun vastausta en ole saanut.
Se on provosoimista kun leikkaa keskustelusta osia ja vääntää niitä keskustelijan ei tarkoittamaan muotoon.
Minä osallistun tähän keskustelupalstana, en ole käännyttämässä pitkillä esitelmillä keskustelijoita omaan uskooni.
ps. Se on aivan sama otanko kantaa nopeuden hyödyistä tai haitoista, olen aina väärässä ja olaan huuli pyöreänä ihmettelemässä tätä kauheaa provosointia kun nopeudesta löytyykin kaksi puolta. Kyllä siinä onkin aihetta leikata rivi riviltä parinsivun esitelmään.
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Ja sinähän ajat noin 2016, kuten me kaikki muutkin luonnollisesti.
Se on provosoimista kun leikkaa keskustelusta osia ja vääntää niitä keskustelijan ei tarkoittamaan muotoon.
Höpsistä! Minusta sinä edelleen ymmärrät tuon kommentointitavan täydellisen väärin, johon tossa edellä viittaat provosoivasti. Mutta toistoa se oli tämäkin...
Otsikkona kun on psykologia, niin on hyvä varautua kirjoituksissaan siihen että niistä aina joku haluaa kaivaa ensisijaisesti virheitä. Ensimmäisestä kirjoituksestani olin kovasti huolissani "antaako opettaja huonon arvosanan", mutta nykyisin kirjoitan siten että tiedän ettei mahdollinen "opettaja" ole yliopistotasoa, ja tiedän tarpeeksi hyvin itsekin onko kirjoitus hyvä vaiko huono.
Näistä kirjoituksista olen oppinut että on tosiaan tarpeellista hakea tietoa useammasta eri lähteistä koska yksi lähde voi antaa yksipuolisen kuvan. Lakikirja, Liikennepsykologiakirja, vakuutusalan tilastot tai Taloudellisen ajon opas riittäisi hyvin autokoulun oppikirjan lisukkeeksi, mutta tällainen keskustelu tilaamansa lehden sivulla on eri näkökulmien lisäksi viihdyttävää.
Kun luen kirjoituksia tai uutisia olen oppinut tuntemaan liikennevirran anonyymejä toimijoita. Jonkinlainen kohokohta oli se kun tuli ilmi että jopa juristit voivat syyllistyä toistuviin rikoksiin autollaan kun ovat perehtyneet johonkin ihan muuhun kuin liikennelainsäädäntöön... Tai ehkä tässäkin pätee "älä tee kuten Minä teen, vaan kuten Minä sanon".
Teecee: Vai pitääkö kuskin ajatella koko ajan, mikä nopeus on sopiva juuri tähän hetkeen, ja päivittää tätä muutaman sekunnin välein?
Kyllä, noin se menee. Kaikki eivät siihen kykene, ja siitä seuraa kolareita. Alla lainatussa lakitekstissä / asian määritelmässä nopeuden sovittaminen lähivalojen käyttöön on tekstissä hieno ajatus, mutta käytännössä vaikea soveltaa. Täydellisyyteen ei sentään tarvitse pyrkiä jos vaihtoehtona on joko / tai, huonolla näkyvyydellä on jo vauhdin hidastaminen hyvä juttu.
Sen verran olen testannut tuota että ohittajia riittää jos ajaa syyspimeällä lähivaloilla alle 100 km/h silloin kun suurin sallittu on 100 km/h. Nopeudesta 25 % pois lyhentää jarrutusmatkaa 50 %, eli 80 km/h puolittaa pysähtymismatkan kun reagointiaikana ajettu matka (5,5 metrin ero /sekunti) huomioidaan.
Maantiellä voi ajaa useita minuutteja ilman että nopeuttaan tarvitsee muuttaa, mutta on silti syytä seurata tilannetta (ennakoiva ajotapa). Mukautuva vakionopeudensäädin hidastaa tai jarruttaa automaattisesti, eli tekniikkaa on saatu avuksi vaikka sitä onkin vain uudemmissa autoissa. Omat kokemukseni ovat että se reagoi hitaammin kuin kuljettaja, eli jatkaa vakionopeutta turhan pitkään vaikka edessä näkyy hitaammin kulkeva jono.
Lainaus Finlex:
"23 §
Tilannenopeus
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi."
Keskustelussa ihmeteltiin kuljettajia jotka ajaa "alinopeutta"
Minä toin pykälän esiin miksi useat kuljettajat ei pidä nopeutta tiekohtaisessa suurimmassa sallitussa tapissa.
On erittäin ikävää että pykälän merkitys selviää etenkin nuorille kuljettajille usein liian myöhään.
No nyt sinäkin lainasit samaa, jonka 2016 laittoi!
Otsikkona kun on psykologia, niin on hyvä varautua kirjoituksissaan siihen että niistä aina joku haluaa kaivaa ensisijaisesti virheitä.
Ketä lie tarkoitit....
Edellisen sivun kysymykseen 2016 näköjään jo vastasikin. Lypsämällä sekin tieto piti saada (joskus SMS-kirjoituksen pituus ei vain riitä, kuten huomaat 2016, vaikka kirjoituksien pituuksia ihmetteletkin)
1. No nyt sinäkin lainasit samaa, jonka 2016 laittoi!
2. Ketä lie tarkoitit….
Vastaus 1: Tilannenopeus on sana mille on olemassa tarkka määritelmä. Nopeusrajoitukselle ei ole numerolukua tarkempaa kuvausta. Poislukien silloin kun numerolukema ylitetään niin seuraukset. Toleranssit huomautuksille sekä rikesakon, sakon ja syytteen nostamisen osalta.
Vastaus 2: En ketään tiettyä. Työ- ja yksityiselämässäkin on ihmisiä jotka ehkä tahtomattaankin ovat asiasta kuin asiasta eri mieltä, tai etsivät toisesta virheitä. Psykologia käsittelee näitä defenssimekanismeja, ja toisten vähättelyn perimmäisenä tarkoituksena on se että silloin ei itse kokisi olevansa ainakaan vähempiarvoisempi kuin toiset. On mielenkiintoista kun itsessään huomaa tällaisen "happamia ovat pihlajanmarjat"-reaktion.
Mainitsen vielä että tuossa minun lainauksessani oli lisäksi "Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.”
Tienkäyttäjällä tarkoitetaan "10) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka sillä olevassa ajoneuvossa tai raitiovaunussa;"
Monella on tapana vaihtaa kaistaa siten että roiskuttaa reilusti kuraa takanaan ajavan tuulilasiin. Eli tilannenopeus on monelle vieras käsite.
Nopeusrajoitus ja suurin sallittu nopeus ei ole käytännössä sama asia. Jos ajaa 102 kun rajoitus on 100 tulkitaan se liikennevalvonnassa täysin sallituksi, siitä ei seuraa edes huomautuskirjettä kotiin.
Ja sinä kerroit, ettei kuvausta olisi olemassa, vaikka toleranssitkin tiesit! Ja ne on myös perusteltu, miksi ovat kuten ovat.
Eikä se "suurin" ole edes pakollinen nopeus, mikä on myös monelle vieras käsite. Vain motarilla taitaa olla se jo alin mainittu nopeus, jota hitaammat eivät saa tulla tietyypille.
Ja sinä kerroit, ettei kuvausta olisi olemassa, vaikka toleranssitkin tiesit!
En tiedä mistä tarkka kuvaus löytyy. Lähinnä uutisissa on kerrottu että Poliisi ei puutu esimerkiksi 4 km/h ylitykseen, joten nopeusrajoitus ei ole tarkka numeroluku, vaan se on pyöristetty alemmas lähimpään kymmenlukuun.
Rikesakkoasetus mahdollistaa sakottamisen kun "ylitys on enintään 15" ja isommalla summalla kun "ylitys on enintään 20 km/h. Siinä ei mainita kirjallisesta huomautuksesta mitään, sekin tieto pitää osata hakea erikseen.
Lisäksi autojen mittarivirhe pitää itse selvittää, eli kuljettaja voi luulla ajavansa ylinopeutta vaikkei todellisuudessa aja edes suurinta sallittua nopeutta.
Ei ehkä yhdestä paikasta, mutta hyvin näytät löytäneen.
Lisäksi autojen mittarivirhe pitää itse selvittää, eli kuljettaja voi luulla ajavansa ylinopeutta vaikkei todellisuudessa aja edes suurinta sallittua nopeutta.
Todennäköisempää on kuitenkin, että voi luulla ajavansa rajoitusnopeutta, mutta ajaakin alle. Mutta mitäs siitä sitten? Tilannenopeus on usein tod. näk. lähempänä ns. oikeaa tällaisella kuskilla, kuin sillä mainitsemallasi "rattimiehellä".
Todennäköisempää on kuitenkin, että voi luulla ajavansa rajoitusnopeutta, mutta ajaakin alle.
Noista tilanteista seuraa ohituksia, ei siis pelkästään jonoutumista. Aika vähän on turvallisia ohituspaikkoja ilman että ohittaja syyllistyisi ohitustilanteessa ylinopeuteen, tai että ajaessaan vastaantulijoiden kaistalla sivullistenkin onnettomuusriski kasvaisi.
Omalta kohdaltani olen ratkaissut asian sillä että mikäli navigaattori näyttää että matkaa seuraavaan risteykseen ei ole paljoa en edes viitsi ohittaa koska se tarkoittaa joskus pelkkää paikan vaihtoa jonossa. Nopeuseroista saatava hyöty edellyttää pitkää ajomatkaa, ja saman matkan voi sopivan matkan päässä toisen takana hitaammin ajaessaan ajaa taloudellisemmin.
...hyvin näytät löytäneen.
Määritelmä mikä pitää itse kasata eri lähteistä ei ole varsinaisesti mikään kuvaus, vaan kooste.
Sinä olet kuitenkin perillä aiheesta selvästi, joten sinulla on siis kuva, mistä on kyse rajoitusnopeudessa ja siihen liittyvästä sanktioinnista.
Ei se tilannopeuden "kuvaus" ole kuin suuntaa antava, ei mitenkään kattavaksi edes tarkoitettu (olisi loputon). Liikenteessä se on tulkintaa niin - tilanteessa. Sanoisiko päälle koosteeksi kokemuksesta ja hyvistä vinkeistä jopa.
Karrette: Noista tilanteista seuraa ohituksia, ei siis pelkästään jonoutumista.
Voivoi... Sellaista se vain on liikenteessä joskus.
Aihetta läheisesti liippavaa keskustelua käydään parhaillaan myös otsikolla Vasen kaista moottoritiellä
Aika vähän on turvallisia ohituspaikkoja ilman että ohittaja syyllistyisi ohitustilanteessa ylinopeuteen, tai että ajaessaan vastaantulijoiden kaistalla sivullistenkin onnettomuusriski kasvaisi.
Voivoi... Sellaista se vain on liikenteessä joskus.
No eipä se tunnu haittaavan ohittajia, joita riittää ihan yhtä paljon yleistettäväksi kuin annat ymmärtää näitä "en tiedä mittarivirhettäni" -tapauksia olevan.
Tilannearviointia pitää tehdä koko ajan ja toimia sen mukaan. Joskus malttaa, joskus ei. Teksteissä on hienoja ajatuksia, mutta käytännössä niitä on joskus vaikea soveltaa. Siitähän sinä tuolla edellä kerroit juuri, eikös?
Aina voi voivotella, tai sitten pohtia onko asiaa mietitty jossakin muuallakin mutta asia on jäänyt unohduksiin. Eduskunnassa on säädetty laki, ja tähän sopii mielestäni lyhyt lainaus Finlexistä vastaukseksi.
Rikoslaki 23 luku, 2§:
"Joka ryhtyy ohittamaan näkyvyyden ollessa turvalliseen ohitukseen riittämätön taikka ohituksen ollessa muutoin kielletty, ...siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vähintään 30 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Karrette: Aina voi voivotella, tai sitten pohtia onko asiaa mietitty jossakin muuallakin mutta asia on jäänyt unohduksiin.
Nyt saat tarkentaa kyllä, mikä liittyy ja mihin ja miksi tuollaisen lainauksen kanssa vielä.
Tilannehan pitäisi olla mielestäsi hallinnassa, koko ajan. Vastuu tekemisistä on siinä tapauksessa kuitenkin liikenteessä olevalla kuljettajalla. Ei niitä mietitä muualla, eikä varovaisuus saa jäädä unohduksiin tien päällä.
Kommenttien tai esitelmien pituudella ei ole merkitystä jos vastaanottajan tiedot on puutteellisia, niin aina seuraa jatko kysymyksiä kysymysten perään, eikö ole näin Kumppani.
2016: ” Toivotaan niin, että minä olen ymmärtänyt väärin, ettei tarkoitusperät ole kommentoijien tahallista provosoimista.”
Ja kaikista palstan nimimerkeistä tuota asiaa taivastellee juuri se, joka on itse kärähtänyt tahallisesta provosoinnista oikein kunnolla. Ja joka jatkoi samaa senkin jälkeen, kun oli kertonut kuopanneensa muut nimimerkkinsä, joilla oli keskustellut itsensä kanssa ja muuten vaan häiriköinyt. Eikä ole edes pyytänyt anteeksi vuosien sabotointiaan, vaan on päinvastoin puolustellut tekoaan.
Karrette: "Psykologia huomioon ottaen on asian ymmärtäminen ja itsensä tai toisen motivointi helpompaa jos turvaohjeet ovat käytännöllisiä ja sellaisia että ne ymmärtää nopeasti. Pelkkä nopeusrajoitusten noudattaminen ainoana ohjeena toimii huonosti kun sen voi helposti testata tapahtuuko onnettomuutta kun ajaa ylinopeutta."
Psykologia tosiaan vaikuttaa tähän, kun ilmenee tarvetta osoittaa ylinopeuden olevan haitaton juttu. Esim. kommentissasi "Pieni ylinopeus voi joissakin tilanteissa olla paljon vaarallisempi kuin isompi ylitys jossakin toisessa tilanteessa" taaskaan et tarkastele nopeuden vaikutusta, koska toisessa tilanteessa on muitakin muuttujia kuin nopeus ensimmäiseen verrattuna. Toivon, että pystyisit selittämään minulle, mikä saa sinut tuolla tavoin kiemurtelemaan nopeuden merkityksestä puhuttaessa.
TeeCee jo taisikin mainita, mutta onnettomuusriskin ja seurausten ero on hyvä selvittää itselleen. Kun tämän on omaksunut selkärankaa myöten, alkaa rajoitukset kuulostaa käytännöllisiltä sekä helposti ja nopeasti ymmärrettäviltä. Mutta jos sekoittaa ajatukset sillä, että jossain toisessa tilanteessa isompi ylinopeus tuottaa kenties alemman riskin, edessä on sellainen suo, johon minä ainakaan en halua upota. Saati, että kuljettajana liikenteessä, jossa joutuu tekemään jatkuvasti ratkaisuja, olisi aikaa miettiä, olisikohan tässä tapauksessa 10 km/h ylinopeus sittenkin parempi (kenen näkökulmasta?) kuin suurin sallittu nopeus.
Kumppani: Jospa tuossa olisi alunperin ylinopeus lisäksi mukana, niin miten tulkkaisit?
Ei välttämättä aina ole, ja siksi pelkkään ylinopeuteen huomion kiinnittäminen voi tehdä kuljettajasta huonon. Kiilata tai painostaa takapuskurissa voi myös ruuhkaliikenteessäkin.
Ihmisten käyttäytyminen on niin mielenkiintoinen aihe että siinä riittää keskusteltavaa ilman että jumitetaan siinä että 100 km/h nopeudella seinään törmääminen aiheuttaa enemmän kuolemia kuin 50 km/h nopeudella. Tässä esimerkissä voidaan kyseenalaistaa voisiko ennakoida että tuollainen törmäysriski on olemassa ja miten sen voisi kokonaan välttää.
Herbert: Toivon, että pystyisit selittämään minulle, mikä saa sinut tuolla tavoin kiemurtelemaan nopeuden merkityksestä puhuttaessa.
Kun ajaa 80 km/h aluella rekka-ammattilainen takapuskurissa on 0 km/h ylinopeus hengenvaarallista verrattuna siihen että tyhjällä moottoritiellä ajaa itse 130 km/h. Nopeusero on yli 50%. Jos ajaa 80 km/h alueella 92 km/h ei rekkamies enää voi uhata henkeäsi, terveyttäsi ja omaisuuttasi. Mutta Poliisi voi silloin viedä rahat ylinopeuden vuoksi, enkä usko että turvaetäisyyden ylläpitoa hyväksytään hätävarjelukeinona kumoamaan sakkoa.
Ehkä et katso liikennettä helikopteriperspektiivistä, vaan ajattelet vain omia nopeusvalintojasi - minun ylinopeuteni, ei niiden tuntemattomien toisten ihmisten? Kun katsoo liikennetapahtumia ´ylhäältä´ voi nähdä ettei joka paikassa edes ole törmäyskohteita, ja toisaalta sen että jossakin on ajokortillisten ihmisten ajotapojen vuoksi suuri todennäköisyys ketjukolariin.
Taas käsittelet ajoetäisyyden ja nopeuden vaikutusta turvallisuuteen, kun pitäisi käsitellä nopeuden vaikutusta.
En katso asiaa helikopterista, vaan käsittelen asioita asioina. Sinun tapasi soveltaa niitä johtaa umpikujaan.
Karrette: ”Tarkalla nopeusrajoituksen noudattamisella voi joutua vaarallisten ohitusten ja ohitusyritysten kohteeksi, siksi että joku toinen ei noudata rajoitusta ja on sen lisäksi valmis ottamaan muitakin konkreettisia (ei siis tilastollisia) riskejä. Pieni ylinopeus voi joissakin tilanteissa olla paljon vaarallisempi kuin isompi ylitys jossakin toisessa tilanteessa, ja kun nopeutta tarkastellaan näin niin sitä kutsutaan tilannenopeudeksi.”
Tilannenopeus on vekkuli asia kun sitä miettii tarkemmin. Moni vannoo sen nimeen, mutta tietääkö kukaan mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa? Minusta tilannenopeus on se nopeus, joka jollain tietyllä hetkellä liikutaan. Se ei kerro mitään nopeuden sopivuudesta ko. tilanteeseen.
Nopeuden sopivuuteen ottaa kantaa termi ”oikea tilannenopeus”. Oletettavasti melkein kaikki ajavat melkein aina nopeudella, jota eivät pidä vääränä siihen tilanteeseen. Onko se oikea tilannenopeus, jota kuljettaja itse ei pidä vääränä? Vai pitääkö kuskin ajatella koko ajan, mikä nopeus on sopiva juuri tähän hetkeen, ja päivittää tätä muutaman sekunnin välein? Millä kriteereillä kuljettajat arvioivat jonkun nopeuden oikeellisuutta? Arvioidaanko sitä matka-ajan, polttoaineen kulutuksen vai turvallisuuden kannalta? Vai sen mukaan, miten oma nopeus suhteutuu muiden nopeuteen? Vai ajatellaanko koko asiaa, ajellaan vaan sen mukaan mikä tuntuu mukavalta?
Kuljettajien omaa nopeuttaan koskevaa päätöksentekoa on tutkittu ja havaittu, että se ei ole objektiivisesti rationaalista. Nähtävästi jotkut harvat kykenevät ainakin hetkittäin rationaalisiin nopeuspäätöksiin, mutta hekin tekevät niitä rationaalisia päätöksiä pääasiassa omalta kannaltaan, ei liikenteen kannalta. Tästä löytyy tietoa esimerkiksi tutkimuksesta ”The Power model of the relationship between speed and road safety”, alkaen kappaleesta 6.2, “The consept of rationality as applied to speed choice”.
Minä en enää juurikaan puhu tilannenopeudesta muussa merkityksessä kuin jossain tietyssä tilanteessa käytettynä nopeutena. Tulin tähän tulokseen kun luin mitä kaikkia asioita pitäisi huomioida, ennen kuin voi edes alkaa pohtimaan mikä se oikea tilannenopeus on. Minulla ei ole siihen riittävästi tietoa, havaintokykyä eikä aivokapasiteettia, eikä totta puhuen haluakaan. Jos aikoo oikeasti arvioida kaikki tarvittavat osatekijät ja pitää arvionsa ajan tasalla matkan edetessä, ei vauhtia voi olla juuri kävelyvauhtia enempää.
Karrette, kirjoitit että:
Ihmisten käyttäytyminen on niin mielenkiintoinen aihe että siinä riittää keskusteltavaa ilman että jumitetaan siinä että 100 km/h nopeudella seinään törmääminen aiheuttaa enemmän kuolemia kuin 50 km/h nopeudella.
...ja lopuksi vielä että:
Tässä esimerkissä voidaan kyseenalaistaa voisiko ennakoida että tuollainen törmäysriski on olemassa ja miten sen voisi kokonaan välttää.
Oliko se esimerkki, että ajetaan joko 100 tai 50 vai tämä:
niin vaan kiilatessa, hosuessa tai painostaessa ´hidasta´ edelläajavaa pääsee ajoittain kolari tapahtumaan vaikka luulee olevansa taitava rattimies
Jos tuo eka, niin yksi ennakointioptio on kyllä se, että tarkistaa vauhdin sellaiseksi, että ehtii jarruuttaa pysähdyksiin ennen törmäämistä. Jos noista kahdesta pitää valita, tietämättä mitään muuta reunaehtoa tilanteesta (koska et kertonut), niin kumman nopeuden ottaisit? Tai jos tiedät, että törmäät joka tapauksessa, väistämättä, niin kummalla haluat törmätä?
Jos jälkimmäinen, niin miten voi hosua, kiilata ja painostaa ennakoivasti niin, ettei törmää muihin, joiden reaktioihin häiriköijä ei voi vaikuttaa mitenkään? Mikä kolmesta pitäisi jättää ensimmäisenä riskinlisääjistä pois? Missä niistä on potentiaalisti (yli)nopeus vaikuttamassa?
Tuo Karretten esimerkki on kyllä täysin todellinen. Takanatuleva ei saisi ajaa liian lähelle, mutta joku silti tekee silti niin. Jotenkin se tilanne on omalta kohdalta hoidettava, kun toinen ei ymmärrä. Ylämäkeen ei etenkään isoa autoa voi pakottaa ohittamaan näköesteen vuoksi.
Nopeus ja turvavälit ovat eri turvavälineitä, juuri siksi hetkellistä tilannetta ei kannata yrittää ratkaista keskinopeudella ja potenssimallilla. Toivottavasti kukaan ei lähde potenssimallin nojalla ehdottamaan turvakeinoksi nopeuden pudottamista entisestään turvavälittömän rahtarin tapauksessa?
Sen verran Karrette tosin liioittelee, että yli 35 vuoden sakottoman jakson riskeeraavia 92/80 nopeuksia ei tarvita. Rahtarien marssivauhdissa pysyy jo osaava 17-vuotias kevarikuski poliisin puuttumiskynnystä ylittämättä.
Karretten mainitseman tilanteen voi tosiaan ratkaista ajamalla karkuun. Toinenkin tapa on olemassa, mutta sitä ei ole esitetty vaihtoehtona. Muutenkin minusta tuntuu siltä, että monilla painottuu nopeuden merkityksestä puhuttaessa tuollaiset tilanteet eli yksittäisten tilanteiden ratkaisukeinoilla perustellaan keskinopeus. Sellaista en ole havainnut, että potenssimalilla perusteltaisiin yksittäisistä tilanteista selviytymistä.
Kovin olen koittanut kysellä, miksi tämä menee näinpäin. Onko niin, ettei kukaan tunnusta ajattelutapaa itsessään, kun vastausta en ole saanut.
Se on provosoimista kun leikkaa keskustelusta osia ja vääntää niitä keskustelijan ei tarkoittamaan muotoon.
Minä osallistun tähän keskustelupalstana, en ole käännyttämässä pitkillä esitelmillä keskustelijoita omaan uskooni.
ps. Se on aivan sama otanko kantaa nopeuden hyödyistä tai haitoista, olen aina väärässä ja olaan huuli pyöreänä ihmettelemässä tätä kauheaa provosointia kun nopeudesta löytyykin kaksi puolta. Kyllä siinä onkin aihetta leikata rivi riviltä parinsivun esitelmään.
23 § Tilannenopeus
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Ja sinähän ajat noin 2016, kuten me kaikki muutkin luonnollisesti.
Se on provosoimista kun leikkaa keskustelusta osia ja vääntää niitä keskustelijan ei tarkoittamaan muotoon.
Höpsistä! Minusta sinä edelleen ymmärrät tuon kommentointitavan täydellisen väärin, johon tossa edellä viittaat provosoivasti. Mutta toistoa se oli tämäkin...
Tulihan se piikki taas Kumppanilta, vaikka en maininnut omasta ajamisesta mitään.
Minkäs takia sinä sen pykälän tänne laitoit esille - valaisetko vähän?
Tuolla edellä oli TeeCeen tulkintaa asiasta. Sinua häiritsi joku juttu siinä vai?
Tulihan se piikki taas Kumppanilta
Otsikkona kun on psykologia, niin on hyvä varautua kirjoituksissaan siihen että niistä aina joku haluaa kaivaa ensisijaisesti virheitä. Ensimmäisestä kirjoituksestani olin kovasti huolissani "antaako opettaja huonon arvosanan", mutta nykyisin kirjoitan siten että tiedän ettei mahdollinen "opettaja" ole yliopistotasoa, ja tiedän tarpeeksi hyvin itsekin onko kirjoitus hyvä vaiko huono.
Näistä kirjoituksista olen oppinut että on tosiaan tarpeellista hakea tietoa useammasta eri lähteistä koska yksi lähde voi antaa yksipuolisen kuvan. Lakikirja, Liikennepsykologiakirja, vakuutusalan tilastot tai Taloudellisen ajon opas riittäisi hyvin autokoulun oppikirjan lisukkeeksi, mutta tällainen keskustelu tilaamansa lehden sivulla on eri näkökulmien lisäksi viihdyttävää.
Kun luen kirjoituksia tai uutisia olen oppinut tuntemaan liikennevirran anonyymejä toimijoita. Jonkinlainen kohokohta oli se kun tuli ilmi että jopa juristit voivat syyllistyä toistuviin rikoksiin autollaan kun ovat perehtyneet johonkin ihan muuhun kuin liikennelainsäädäntöön... Tai ehkä tässäkin pätee "älä tee kuten Minä teen, vaan kuten Minä sanon".
Teecee: Vai pitääkö kuskin ajatella koko ajan, mikä nopeus on sopiva juuri tähän hetkeen, ja päivittää tätä muutaman sekunnin välein?
Kyllä, noin se menee. Kaikki eivät siihen kykene, ja siitä seuraa kolareita. Alla lainatussa lakitekstissä / asian määritelmässä nopeuden sovittaminen lähivalojen käyttöön on tekstissä hieno ajatus, mutta käytännössä vaikea soveltaa. Täydellisyyteen ei sentään tarvitse pyrkiä jos vaihtoehtona on joko / tai, huonolla näkyvyydellä on jo vauhdin hidastaminen hyvä juttu.
Sen verran olen testannut tuota että ohittajia riittää jos ajaa syyspimeällä lähivaloilla alle 100 km/h silloin kun suurin sallittu on 100 km/h. Nopeudesta 25 % pois lyhentää jarrutusmatkaa 50 %, eli 80 km/h puolittaa pysähtymismatkan kun reagointiaikana ajettu matka (5,5 metrin ero /sekunti) huomioidaan.
Maantiellä voi ajaa useita minuutteja ilman että nopeuttaan tarvitsee muuttaa, mutta on silti syytä seurata tilannetta (ennakoiva ajotapa). Mukautuva vakionopeudensäädin hidastaa tai jarruttaa automaattisesti, eli tekniikkaa on saatu avuksi vaikka sitä onkin vain uudemmissa autoissa. Omat kokemukseni ovat että se reagoi hitaammin kuin kuljettaja, eli jatkaa vakionopeutta turhan pitkään vaikka edessä näkyy hitaammin kulkeva jono.
Lainaus Finlex:
"23 §
Tilannenopeus
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi."
Keskustelussa ihmeteltiin kuljettajia jotka ajaa "alinopeutta"
Minä toin pykälän esiin miksi useat kuljettajat ei pidä nopeutta tiekohtaisessa suurimmassa sallitussa tapissa.
On erittäin ikävää että pykälän merkitys selviää etenkin nuorille kuljettajille usein liian myöhään.
No nyt sinäkin lainasit samaa, jonka 2016 laittoi!
Otsikkona kun on psykologia, niin on hyvä varautua kirjoituksissaan siihen että niistä aina joku haluaa kaivaa ensisijaisesti virheitä.
Ketä lie tarkoitit....
Edellisen sivun kysymykseen 2016 näköjään jo vastasikin. Lypsämällä sekin tieto piti saada (joskus SMS-kirjoituksen pituus ei vain riitä, kuten huomaat 2016, vaikka kirjoituksien pituuksia ihmetteletkin)
1. No nyt sinäkin lainasit samaa, jonka 2016 laittoi!
2. Ketä lie tarkoitit….
Vastaus 1: Tilannenopeus on sana mille on olemassa tarkka määritelmä. Nopeusrajoitukselle ei ole numerolukua tarkempaa kuvausta. Poislukien silloin kun numerolukema ylitetään niin seuraukset. Toleranssit huomautuksille sekä rikesakon, sakon ja syytteen nostamisen osalta.
Vastaus 2: En ketään tiettyä. Työ- ja yksityiselämässäkin on ihmisiä jotka ehkä tahtomattaankin ovat asiasta kuin asiasta eri mieltä, tai etsivät toisesta virheitä. Psykologia käsittelee näitä defenssimekanismeja, ja toisten vähättelyn perimmäisenä tarkoituksena on se että silloin ei itse kokisi olevansa ainakaan vähempiarvoisempi kuin toiset. On mielenkiintoista kun itsessään huomaa tällaisen "happamia ovat pihlajanmarjat"-reaktion.
Karrette:
Nopeusrajoitukselle ei ole numerolukua tarkempaa kuvausta. Poislukien silloin kun numerolukema ylitetään niin seuraukset.
Eikös sen määritelmä ole "suurin sallittu nopeus"? Jos sen ylittää, mennään termin "ylinopeus" käyttämiseen.
En keksi minkälaista parempaa kuvausta sinä sille haluaisit, jos se jo lähtökohtaisesti on tarkka kuvaus, yksinkertaisessa muodossa vielä.
Mainitsen vielä että tuossa minun lainauksessani oli lisäksi "Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.”
Tienkäyttäjällä tarkoitetaan "10) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka sillä olevassa ajoneuvossa tai raitiovaunussa;"
Monella on tapana vaihtaa kaistaa siten että roiskuttaa reilusti kuraa takanaan ajavan tuulilasiin. Eli tilannenopeus on monelle vieras käsite.
Nopeusrajoitus ja suurin sallittu nopeus ei ole käytännössä sama asia. Jos ajaa 102 kun rajoitus on 100 tulkitaan se liikennevalvonnassa täysin sallituksi, siitä ei seuraa edes huomautuskirjettä kotiin.
Ja sinä kerroit, ettei kuvausta olisi olemassa, vaikka toleranssitkin tiesit! Ja ne on myös perusteltu, miksi ovat kuten ovat.
Eikä se "suurin" ole edes pakollinen nopeus, mikä on myös monelle vieras käsite. Vain motarilla taitaa olla se jo alin mainittu nopeus, jota hitaammat eivät saa tulla tietyypille.
Ja sinä kerroit, ettei kuvausta olisi olemassa, vaikka toleranssitkin tiesit!
En tiedä mistä tarkka kuvaus löytyy. Lähinnä uutisissa on kerrottu että Poliisi ei puutu esimerkiksi 4 km/h ylitykseen, joten nopeusrajoitus ei ole tarkka numeroluku, vaan se on pyöristetty alemmas lähimpään kymmenlukuun.
Rikesakkoasetus mahdollistaa sakottamisen kun "ylitys on enintään 15" ja isommalla summalla kun "ylitys on enintään 20 km/h. Siinä ei mainita kirjallisesta huomautuksesta mitään, sekin tieto pitää osata hakea erikseen.
Lisäksi autojen mittarivirhe pitää itse selvittää, eli kuljettaja voi luulla ajavansa ylinopeutta vaikkei todellisuudessa aja edes suurinta sallittua nopeutta.
Karrette:
En tiedä mistä tarkka kuvaus löytyy.
Ei ehkä yhdestä paikasta, mutta hyvin näytät löytäneen.
Lisäksi autojen mittarivirhe pitää itse selvittää, eli kuljettaja voi luulla ajavansa ylinopeutta vaikkei todellisuudessa aja edes suurinta sallittua nopeutta.
Todennäköisempää on kuitenkin, että voi luulla ajavansa rajoitusnopeutta, mutta ajaakin alle. Mutta mitäs siitä sitten? Tilannenopeus on usein tod. näk. lähempänä ns. oikeaa tällaisella kuskilla, kuin sillä mainitsemallasi "rattimiehellä".
Todennäköisempää on kuitenkin, että voi luulla ajavansa rajoitusnopeutta, mutta ajaakin alle.
Noista tilanteista seuraa ohituksia, ei siis pelkästään jonoutumista. Aika vähän on turvallisia ohituspaikkoja ilman että ohittaja syyllistyisi ohitustilanteessa ylinopeuteen, tai että ajaessaan vastaantulijoiden kaistalla sivullistenkin onnettomuusriski kasvaisi.
Omalta kohdaltani olen ratkaissut asian sillä että mikäli navigaattori näyttää että matkaa seuraavaan risteykseen ei ole paljoa en edes viitsi ohittaa koska se tarkoittaa joskus pelkkää paikan vaihtoa jonossa. Nopeuseroista saatava hyöty edellyttää pitkää ajomatkaa, ja saman matkan voi sopivan matkan päässä toisen takana hitaammin ajaessaan ajaa taloudellisemmin.
...hyvin näytät löytäneen.
Määritelmä mikä pitää itse kasata eri lähteistä ei ole varsinaisesti mikään kuvaus, vaan kooste.
Sinä olet kuitenkin perillä aiheesta selvästi, joten sinulla on siis kuva, mistä on kyse rajoitusnopeudessa ja siihen liittyvästä sanktioinnista.
Ei se tilannopeuden "kuvaus" ole kuin suuntaa antava, ei mitenkään kattavaksi edes tarkoitettu (olisi loputon). Liikenteessä se on tulkintaa niin - tilanteessa. Sanoisiko päälle koosteeksi kokemuksesta ja hyvistä vinkeistä jopa.
Karrette:
Noista tilanteista seuraa ohituksia, ei siis pelkästään jonoutumista.
Voivoi... Sellaista se vain on liikenteessä joskus.
Aihetta läheisesti liippavaa keskustelua käydään parhaillaan myös otsikolla Vasen kaista moottoritiellä
Aika vähän on turvallisia ohituspaikkoja ilman että ohittaja syyllistyisi ohitustilanteessa ylinopeuteen, tai että ajaessaan vastaantulijoiden kaistalla sivullistenkin onnettomuusriski kasvaisi.
Voivoi... Sellaista se vain on liikenteessä joskus.
No eipä se tunnu haittaavan ohittajia, joita riittää ihan yhtä paljon yleistettäväksi kuin annat ymmärtää näitä "en tiedä mittarivirhettäni" -tapauksia olevan.
Tilannearviointia pitää tehdä koko ajan ja toimia sen mukaan. Joskus malttaa, joskus ei. Teksteissä on hienoja ajatuksia, mutta käytännössä niitä on joskus vaikea soveltaa. Siitähän sinä tuolla edellä kerroit juuri, eikös?
eipä se tunnu haittaavan ohittajia
Aina voi voivotella, tai sitten pohtia onko asiaa mietitty jossakin muuallakin mutta asia on jäänyt unohduksiin. Eduskunnassa on säädetty laki, ja tähän sopii mielestäni lyhyt lainaus Finlexistä vastaukseksi.
Rikoslaki 23 luku, 2§:
"Joka ryhtyy ohittamaan näkyvyyden ollessa turvalliseen ohitukseen riittämätön taikka ohituksen ollessa muutoin kielletty, ...siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vähintään 30 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Karrette:
Aina voi voivotella, tai sitten pohtia onko asiaa mietitty jossakin muuallakin mutta asia on jäänyt unohduksiin.
Nyt saat tarkentaa kyllä, mikä liittyy ja mihin ja miksi tuollaisen lainauksen kanssa vielä.
Tilannehan pitäisi olla mielestäsi hallinnassa, koko ajan. Vastuu tekemisistä on siinä tapauksessa kuitenkin liikenteessä olevalla kuljettajalla. Ei niitä mietitä muualla, eikä varovaisuus saa jäädä unohduksiin tien päällä.
Kommenttien tai esitelmien pituudella ei ole merkitystä jos vastaanottajan tiedot on puutteellisia, niin aina seuraa jatko kysymyksiä kysymysten perään, eikö ole näin Kumppani.
Eikös sinun pitänyt keskittyä kommentoimaan liikennettä ja teknologiaa, 2016?