Tuulilasin palstalla pohdittu sitä vaikuttavatko 60.000 e lisävarusteet Audi Q7:n pärjäämiseen isojen katumaasturien testissä, en ota kantaa itse asiaan.
Asiaan on helppoa ottaa kantaa. Varusteilla ei ole juuri mitään merkitystä menestymisen kannalta. Jotkut varusteet jopa heikentävät testimenestystä. Suurimmaksi osaksi Audin kalliit varusteet ovat joko koristeita, tai sitten vaikuttavat asioihin, joita testissä ei edes testata/arvostella.
Volvo XC90 T8 Plug-In Hybrid ja toimittajan kritiikittömyys (lainaus uudesta Auto-Bildistä): "Keskikulutus 25-30 asteen pakkasella nousi ajotietokoneen mukaan ymmärrettävästi 12 litran pintaan, mutta kesäoloissa tehdas lupaa jopa 2,1 l/100 km. Hybridikäytöllä edetään useimmiten, mutta puhtaasti sähköllä pystyy ajamaan odottamattoman runsaasti."
Minulla herää lähinnä kaksi kysymystä: Jos kulutus testiajossa poikkeaa tehtaan ilmoituksesta +671%, olisiko siitä hyvä kirjoittaa hieman kritiikkiä? Ja paljonko on "odottamattoman runsaasti", jota artikkelissa ei kerrottu?
Taitaa olla kaikissa hybridimöhkömaastureissa virallisena kulutuksena joku pari litraa satasella, mikä tietysti on harhaan johtavaa, kukaan tuskin ajaa pelkällä sähköllä koko ajan. Sähkömoottorien toimintasäteet olisi hyvä saada tietää, onko toimintasäde esimerkiksi yli 50 km.
Hybridien osalta kulutuksesta on mielestäni järjetöntä puhua tavallisessa merkityksessä. Jos ajat paljon pitkää pätkää maantiellä, niin hybridissä ei ole oikein mitään järkeä. (Paitsi tietysti maissa, joissa auton verotus lasketaan hiilidioksidipäästöistä, joten etenkin kalliimmat "luksushybridit" saattavat olla ostohinnaltaan halvempia, kuin vastaavat pienitehoisemmat perinteiset mallit.) Jos taas ajaa pääosin taajamassa ja autoa on mahdollista ladata ainakin kotona ja mahdollisesti töissäkin, niin bensan kulutus saattaa lähennellä nollaa. Esimerkiksi itse pystyisin ajamaan vaikka tuolla Volvolla useita päiviä viikossa kokonaan ilman bensankulutusta - ainakin jos hieman hillitsisin kaasujalkaani.
Päästöttömiä nämä autot eivät silti tietenkään ole, mitä varsinkin sähköautojen osalta usein harhaanjohtavasti mainostetaan. Jotenkin se sähkökin tuotetaan, eikä puhdasta sähköä voi reaalimaailmassa ostaa.
Jep, näinhän se on. Itsekin pystyisin työmatkat ajamaan sähköllä, joten hyötyähän näistä hybrideistä on sekä verotuksen että kulutuksen muodossa. Suomen sairas autoverosysteemi laittaa ainakin meikäläisen valitsemaan seuraavaksi autokseen plug-in hybridin, mutta odotan vielä MB:n E- ja GLC-versioiden, BMW:n 5-sarjan ja X3:n sekä Volvon V90 mallin lanseeraukset. Näistä sitten koeajot ja lopullinen valinta. (Näpyttelyvirhe: Volvon kohdalla muuten kulutus oli +471%, eikä +671%.)
T8:lla pari tuhannen kilometrin matkalla keskikulutus 7.4 l/100km. Käytännössä maantiellä akun tyhjennyttyä 7.5-8.5 talvinopeuksilla (80-100km/h). Koeajon lukemiin pääsee helposti akku tyhjänä taajama-ajossa. Mutta käytännössä tulee ajettua lähdössä sähköllä taajamasta maantielle ja sitten Save-moodilla bensalla maantieosuus ja taas sähköllä määränpäässä taajamaosuus jolloin bensankulutuksen saa pysymään kurissa.
Itselläni on sama tilanne. Mitään suoranaista hinkua hybridin ostamiseen ei muuten olisi, mutta ne näyttävät olevan huomattavasti halvempia, kuin edes jokseenkin saman teholuokan perinteiset mallit, joten olisihan se hullua olla ostamatta hybridiä.
Esimerkiksi C Mersun hybridi olisi muuten kiinnostanut todella paljon, mutta kun sitä ei saa nelivetona. Saa nähdä, miten käy E:n ja GLC:n kanssa. Luulisi, että ainakin GLC:n saisi nelivedolla. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Volvon T8 on ylivoimainen minun mittareillani. Toki täytyy ainakin jotain koeajoja nähdä, jotta tulee varmuus siitä, että S90 on samalla tasolla XC90 kanssa. Saa nähdä mitä BMW tekee, siitähän on tällä hetkellä vähiten tietoa. Valitettavasti Bemarin muotoilu (esim uusi 7) ei tällä hetkellä sytytä lainkaan, eli tilanne on sama kuin Audin kanssa. Ainakin salakuvissa tuleva 5 sarja näyttää melko samalta kuin uusi 7.
GLC 350e on nelivetoinen pistokehybridi. Muuten olisi vahva ehdokas seuraavaksi autoksi, mutta akut pienentävät tavaratilan 395 litraiseksi.
Pitää odottaa kunnes tulee enemmän pistokehybredejä joissa neliveto on toteutettu sähkömoottorilla jolloin jää paljon mekaanisia osia pois ja lisäksi akuille tulisi enemmän sijoitustilaa.
"Asiaan on helppoa ottaa kantaa. Varusteilla ei ole juuri mitään merkitystä menestymisen kannalta. Jotkut varusteet jopa heikentävät testimenestystä. Suurimmaksi osaksi Audin kalliit varusteet ovat joko koristeita, tai sitten vaikuttavat asioihin, joita testissä ei edes testata/arvostella."
Eipä tietenkään. Eihän istuimet, alusta, valot ja ohjaus tietenkään millään tavalla vaikuta testimenetykseen. Ja se 60 000 € kului tosiaan lähinnä koristekapseleihin, vauhtiraitoihin ja kromattuun pakoputkenpäähän. Neroja riittää.
Lukija, kirjoitin jo monta kertaa, että ilmajousitus ja nelipyöräohjaus olivat tietenkin hyödyksi. Mutta ilmajousitus kuuluu business pakettiin, jonka käytännössä jokainen suuren Audin ostaja valitsee. Nelipyöräohjaus maksoi muistaakseni noin 2000 euroa, joten tuonkin varusteen ostanee lähes jokainen, koska suhteessa auton hintaan summa on mitätön. Muihin autoihin ei nelipyöräohjausta saa millään summalla. Nämä varusteet siis kyllä vaikuttavat, mutta niiden arvo siitä 60000 eurosta on muutaman tonnin luokkaa.
Istuimissa maksaa paljon (6000 €) se, että ne olivat hierovia. Toki voivat muutenkin olla hieman erilaiset, mutta ei niillä testin voittoa ratkaista. TM ei tällaista hierontatoimintoa huomioi arvosteluissaan, kuten ei myöskään lisävarusteisia ajo-/parkkiavustimia. Tällaisista avustimista tulee hyvin nopeasti yli 10.000 euron summa. Suurimmaksi osaksi se 60000 euroa siis tulee koristeista, tai varusteista, joita ei testissä mitenkään huomioida. Ja kuten monta kertaa kirjoitin, esimerkiksi kalliit 21" vanteet vaikuttavat erittäin negatiivisesti moneen testattavaan asiaan, kuten meluun, maantieajoon, kulutukseen ja suorituskykyyn. Pelkästään nämä testissä negatiivisesti vaikuttavat vanteet maksavat niiden kanssa pakollisen S-line koristepaketin kanssa noin 8000 euroa.
En tiedä aivan tarkkaan testiauton varusteita, mutta mainitsemieni varusteiden lisäksi testiauto luultavasti sisältää tällaisia:
Bang&Olufsen soitin 11.000 €, kattoluukku 3000 €, navigointi plus 5000 €, virtuaalinen mittaristo 1000 €..... Yleisesti kun Audin lisävarusteisiin tutustuu, niin eihän siellä edes ole kuin muutama varuste, jotka vaikuttavat positiivisesti testattaviin/arvosteltaviin asioihin. Ja ne muutamat jo mainitsin, ilmajousitus, nelipyöräohjaus ja ehkä hieman ne penkin. Loput n. 50.000 euroa tulee varusteista, jotka eivät vaikuta ainakaan positiivisesti testiin.
Testissä oleellisimpia testattaviaasioita ovat: maanteajo, kaupunkiajo, ääritilanteet, melutaso, tilat, suorituskyky ja kulutus. Näihin ei paljoa lisävarusteilla vaikuteta.
Neroja on harvassa, mutta joka testin jälkeen itkeviä idiootteja näyttää kyllä riittävän.
Sinullapa, Ajattelija2015, on tuo keskustelun jalo taito hallinnassasi. Jos olet jostain asiasta jotain mieltä, niin kaikki muita näkemyksiä esittävät ovatkin itkeviä idiootteja. Itse kirjoitat samaa kymmenien rivien paatosta kerta toisensa jälkeen. Sekö sitten kertoo korkeammasta henkisen kehityksen tasosta? Edelleen pidätän itselläni (ja muilla) oikeuden kommentoida näitä testejä ja vertailuja ja peräänkuuluttaa niiden mielekkyyttä, vaikka sinä siitä mielesi pahoittaisitkin. Tosin en ymmärrä, miksi niin teet. Ei kai tässä sinun töitäsi arvostella (vai arvostellaanko?)
Sen verran vielä itse asiaan. Valot, ohjaus, alusta jne. epäilemättä vaikuttavat testitulokseen. Myös pyörät / renkaat vaikuttavat, kuten itsekin olet myöntänyt. Lisätäänpä se myös listaan. Vaikutus se on negatiivinenkin. Jos maahantuoja lisävarustelee auton ominaisuuksia huonontavin varustein, se on toki yhtä huono asia kuin varustella se parantavin varustein.
Ongelmahan autotestaajilla on, että vertailuihin ja koeajoihin voi pyytää minkä mallin haluaa, ja maahantuoja toimittaa, minkä mallin haluaa. Testaajien olisi kuitenkin syytä tuoda esiin, miten tietyt lisävarusteet mahdollisesti vaikuttavat / eivät vaikuta lopputulokseen ja ottaa muutenkin kantaa tähä varusteluproblematiikkaan.
Vähättelet useimpien varusteiden merkitystä, mutta itsekin kirjoitit, ettet täysin tiedä, mitä varusteita Audin 60 000 euron lataukseen sisältyi. Ainakin osa niistä voi vaikuttaa sellaisiin arvosteltaviin asioihin kuten käytettävyys ja kaupunkiajo. Kaikenlaista kameraa ja pysäköintiavustinta kun voi olla vakiona tai lisähintaisena.
Arvosanoja annetaan kai sellaisestakin ominaisuudesta kuin mukavuus. Pystyykö testaaja karsimaan kokemuksestaan pois kaikki sellaiset mukavuutta lisäävät seikat, jotka ovatkin lisähintaisia. Eikö varustelukin ole arvostelukriteeri? Varusteiden määrän lisäksi arvosanaan vaikuttaa varusteiden toimivuus. Miten voi arvioida vakiovarustetta, jos se on korvattu lisävarusteella?
Kuten jo alussa sanoin, minulle on sama, mikä auto vertailun voittaa. Minulla on sympatioita joitain merkkejä kohtaan enemmän kuin joitain muita, mutta antipatioita ei mitään merkkiä kohtaan. Miksi vihaisin jotain autoa, jota minun ei ole pakko ostaa? Toisaalta miksi minun pitäisi pyhän raivon vallassa puolustaa edes sitä sympatiseeraamaani automerkkiä, kun en minä niitä valmista enkä edes myy. En koe tarvetta olla ristiretkellä jonkun teknisen kestokulutushyödykkeen puolesta tai sitä vastaan. En koe minkään laitteen arvostelua henkilökohtaisena loukkauksena. Koetko sinä?
En myöskään usko salaliittoihin enkä lahjottuihin, ennalta määrättyihin testituloksiin, koska sellaiset eivät pysyisi vuosikymmenestä toiseen salassa. Mutta uskon siihen, että toimittajat ovat joskus mukavuudenhaluisia ja joskus laiskoja, kuten muutkin ihmiset. Haluaisin vain hyviä, informatiivisia ja viihdyttäviä testejä ja käydä niistä keskustelua ilman, että joku pyrkii kieltämään keskustelun.
Eli eiköhän jatketa tästä eteenpäin toinen toisiamme ja toistemme mielipiteiden vapautta kunnioittaen. Ok?
Jos on typeriä mielipiteitä, eikä niitä usein edes yritetä perustella järkevin argumentein, niin silloin kyseenalaistan kirjoittajan mielipiteet. Monille on kova paikka, jos vaadin järkeviä perusteluja typerille heitoille.
Jos joku väittää, että lisävarusteilla oli oleellinen vaikutus testiin, niin silloin täytyy luetella ne varusteet, jotka testituloksiin vaikuttivat.
Jos tutustuu Audin lisävarusteisiin ja toisaalta katsoo testeattavia asioita, niin lisävarustelistalta ei yksinkertaisesti löydy lähellekään 60.000 euron edestä varusteita, joilla olisi merkitystä testissä. Testiin oleellisesti vaikuttavat varusteet luettelin, eikä niistä mitään hirvittävää summaa saa aikaiseksi mitenkään.
Ilmajousitus ja nelipyöräohjaus ovat testissä ainoat todella positiivisesti vaikuttavat varusteet. Näiden yhteishinta on muutamia tonneja ja käytännössä jokainen Q7:n ostaja ne valitsee. Nelipyöräohjausta ei muihin autoihin saa, joten mielestäni on ihan oikein, että kyseinen melko halpa varuste lasketaan Audin eduksi ajettavuudessa.
Kaikkia varusteita en tiedä, mutta varsin monet varusteet tulevat ilmi ja suureksi osaksi nämä erittäin kalliit varusteet eivät vaikuta testituloksiin mitenkään, tai pahimmillaan jopa negatiivisesti, kuten ne valtavat pyörät ja luultavasti myös lasikatto. Lisävarusteista valittaminen on siis typerää.
Tekniikan Maailma ilmeisesti tekee sen virheen autoja testatessaan että lehti ei anna pistehyvitystä sille autolle jonka hinta on muita halvempi. Tämmöinen hyvityssysteemi on ainakin ollut Autobildissa. Näiden testien uskottavuus on melko alhainen kun autot ovat erihintaisia ja kun maahantuoja voi kilpavarustella auton testiä varten. Ja tuskin tässä tapauksessa varustelu oli tapahtunut lehden pyynnöstä.
Mielestäni on parasta, että autolehti arvostelee auton teknisesti ja sillä siisti. Jokainen ostaja sitten pähkäilköön omassa päässään, kuinka paljon on valmis mistäkin maksamaan. Hinnan mukaan tuominen vain monimutkaistaisi pisteytystä ja testivoittajasta valitettaisiin vieläkin enemmän.
Kuten jo monta kertaa olen osoittanut, lisävarusteilla on hyvin vähän merkitystä yhdessäkäön testissä. Useimmiten autojen kalliit lisävarusteet liittyvät sporttiseen ulkonäköön, jotka lähinnä heikentävät testimenestystä. Toki nykyään myös monet ajoavustimet ovat erittäin kalliita, mutta niitä ei nykysissä testeissä huomioida juuri mitenkään. Ehkä tulevaisuudessa niitäkin oitäisi testata enemmän.
Ainoa asia mitä ehkä voisi pisteyttää, on mielestäni auton vakiona tulevat turvavarusteet.
Voisko TM palauttaa vertailutesteihin vuosikymmenien takaisen pisteen hinnan laskennan, kiitos? Isojen testien jälkeen väärän merkin tai väärän hintaisen auton testimenestyksestä järkyttyneiden angstia saattaisi lievittää heille tarjottu keino vertaillla helposti numeroina mitä eri rahamäärillä saa.
Voisi kuvitella, että joko pisteen hinnan tai itselle sopivan hinnan pystyy itsekin kohtuuvaivalla saamaan selville testissä annetuista tiedoista, mutta koska sama valitus hyvien autojen voitosta toistuu, lienee kyseessä ongelma, joka on syytä korjata antamalla siteerattavissa oleva lehdessä kerrottu peruste myös sitä huonomman auton ostamiselle. Olisi hyvä jos TM voisi tämän sitä tarvitseville valmiiksi laskea, kiitos.
Auton käyttötarkoituksellahan ei tietenkään näissä valinnoissa ole mitään merkitystä, koska ilman testivoittajaa elämästä puuttuu, joku varmaan tietää, mitä? Mutta selvästi puuttuu, koska valitus jatkuu, joten olisi hyvä, jos TM voisi jo tarjottujen mitä mainioimpien ja hyvin dokumentoitujen mittaustietojen ohella täyttää vain yhden numeron vertailua kaipaaville myös tämän informaatiovajeen.
Nyt tuli uusi Tuulilasi ja jonkinlaista luottavuuden kuvaa antaa se, että myös tässä testissä Audi Q7 on luokansa paras. Siis molemmat TM ja Tuulilasi päätyivät testeissään samaan lopputulokseen.
Testin autot olivat samoja (rekkarit) molempien lehtien testissä, eli BMW X5 ja Volvo XC90. Täytyy nyt lukea tuo testi läpi ja kommentoida yksityiskohtia myöhemmin...
Joka tapauksessa selvyys on, että Audi Q7 on se auto josta kannattaa aloittaa kun tämän luokan autoa on harkitsemassa.
Kuvien perusteella keskinäytöt eri korkeuksilla: Audissa todella korkealla (mittariston yläpuolella), BMW:ssä mittariston korkeudella, Volvossa alhaalla mittareiden keskilinjan alapuolella ja menee aivan kojelaudan alatasolle koska näyttö on kapea ja korkea.
Kustannuksissa Volvo on huokein, halvat varaosat, ylläpito, ym.
Suorituskyky: ”Audissa ei vauhti tunnu – se on nopein. BMW:een voimalinja on sykähdyttävä. Volvosta katsellaan perävaloja”
Ohituskiihtyvyys 80-120 vaihteella 5: Audi ja BMW 7,7sek., Volvo 10,1sek
Moottorit: ”Audin ja BMW:een moottorit ovat erittäin tehokkaita ja sivistyneitä. Volvon nelimukinen ei mitenkään yllä samaan sivistyneisyyteen kuin Audin V6 saatikka samaan kaasunvastaavuuteen kuin BMW:een suora kutonen.”
Vaihteisto: ”Volvon vaihtotapahtuma ei ole aina yhtä eleetön kuin saksalaisissa.”
Turvallisuus: Volvo 9,5; Audi 9,4 ja BMW 9,2. Varustelua saa mutta on eroja mistä joutuu maksamaan
Lopputulos: 1. Audi Q7, 2. Volvo XC90, 3. BMW X5
Volvon akilleen kantapää on moottori- ja voimalinja, jos sinne löytyisi 6-sylinterinen moottori ja hieman parempi automaatti, olisi jopa 1-sija ollut mahdollinen
Loppukaneetti: Audi on perushinnaltaan kallis mutta jos valinta ei ole rahasta kiinni niin se on kiistämättä Audi. Jos budjetti on tiukka ja vaatii venymistä niin huokea Volvo tarjoaa hyvää ”Pirkka”- vastinetta. BMW vanhimpana mallina tässä on ajajan auto hienoine moottori- ja voimalinjoineen – ”kaasupolkimen painallus saa aina hymyn poskille.”
"– Volvon akilleen kantapää on moottori- ja voimalinja, jos sinne löytyisi 6-sylinterinen moottori ja hieman parempi automaatti, olisi jopa 1-sija ollut mahdollinen"
Ei voi olla mahdollista. Tällä palstallahan todistettiin jo vuosia sitten, että neloskone on optimaalinen XC90:n luokassa...
NHB, pitkän tauon jälkeen luulisi, että vanhat kaunat ovat unohtuneet, mutta ei. Ruikutus ja valehtelu jatkuvat. Ensinnäkään optimaalisesta kukaan ei ole puhunut mitään. Täällä on puhuttu Volvon potentiaalisille asiakkaille riittävästä moottorista. Toiseksi emme keskustelleet D5 dieselistä, vaan lähinnä T8 hybridistä, joka maksaa esimerkiksi Suomessa n. 90000 euroa ja jättää suorituskyvyssä sekä testin Audin, että BMW:n. T8 kuten koko XC90 autona on saanut varsin vuolaita kehuja ympäri maailman.
Se mitä tällä palstalla sinä ja muutama muu hoitte jo vuosia sitten, oli että kiinalaisomisteinen Volvo ei tule pärjäämään. Mitenkäs nyt suu pannaan, kun myyntiennätykset rikotaan, uusi Volvo on testeissä huippusijoilla ja uudet Volvot herättävät suurta kiinnostusta maailmalla. Miten ihmeessä tämä on NHB mahdollista, koska "kiinalainen" auto neloskoneella ei voi kiinnostaa yhtään ketään?
WharCar yrittää jatkuvasti provosoida volvoilijoita, mutta noihin ei kannata lähteä mukaan. Volvo jäi Audista kokonaista 0,1 pistettä, joten turha puhua "pirkka-vastikkeesta". Jos laittaa kiinni hieman lisää rahaa, joka omasta mielestäni on varsin järkevää, niin T8 alle, jolloin hinta pysyy hyvin varusteltuna edelleen selvästi Audia ja Bemaria halvempana, mutta suorituskyky on jo huippuluokkaa. T8 maksaa n. 10.000 euroa enemmän kuin D5, mutta se on paremmin varusteltu ja lisävarusteetkin ovat siinä huokeampia verotuksen johdosta.
Nykyisenä Audimiehenä edelleen harmittaa se, että Audi on tehnyt kaksi huipputuotetta, eli A4 ja Q7, mutta niiden muotoilu on niin kuolettavan tylsää, että itse en edes harkitse kumpaakaan. A4 on myös pahasti ylihinnoiteltu malliston yläpäässä.
Hyökkäys on paras puolustus lienee Ajattelijan motto edelleen. Mielestäni täysin tarpeeton hyökkäys NHB:n suuntaan taas kerran. Olisi suotavaa että Ajattelija2015 oppisi myös jotakin näistä, kun keskusteluja on suljettu mistä milloinkin.
Volvon moottorivaihtoehdot ovat edelleen kovin vaatimattomat tässä luokassa, kun niitä verrataan kilpailijoihin. BMW:llä esimerkiksi BMW X5:n osalta moottorivaihtoehtoja on tarjolla yhteensä kuusi. Ja tuo että Volvolta puuttuu edelleen 6-sylinterinen moottori puhumattakaan V8:sta ovat suuria puutteita vaikka Ajattelija2015 näitä kuinka vähättelisi.
WhatCar on ehkä aseksuaali niin kuin Adolf Hitler oli. Hitler sai tyydytystä naisten hameiden alle katsomisesta, WhatCar taasen saanee vastaavaa tyydytystä noista Pirkka-jutuistaan.
tracktest: "Volvon moottorivaihtoehdot ovat edelleen kovin vaatimattomat tässä luokassa, kun niitä verrataan kilpailijoihin. BMW:llä esimerkiksi BMW X5:n osalta Moottorivaihtoehtoja on tarjolla yhteensä kuusi. Ja tuo että Volvolta puuttuu edelleen 6-sylinterinen moottori puhumattakaan V8:sta ovat suuria puutteita vaikka Ajattelija2015 näitä kuinka vähättelisi."
Volvolta ei oikeastaan puutu 6-sylinteristä moottoria, vaan niistä tietoisesti luovuttiin. Edellinen T6-malllinimellä ollut moottori oli suora kuutonen tuplaturbolla ja se jopa palkittiin muutama vuosi sitten jenkeissä eli varsin hyvästä moottorista oli kyse ja sen speksit oli kokolailla BMW:n vastaavan moottorin tasolla. Ilmeisesti Volvolle ei enää tule kuutoskonetta jatkossa mihinkään malliin. Polestarin ostamisen myötä entistä tehokkaampia mallejakin on suunnitelmissa, mutta ilmeisesti pysytään neloskoneissa, joita tehostetaan turboilla ja sähkömoottoreilla.
Ymmärrän toki, että joitain tuo kuutoskoneista luopuminen harmittaa. Tuo nyt vaan on ajan henki kun päästömääräykset autonvalmistajille kiristyy koko ajan. Onhan mm. Tesla jo näyttänyt millaiseen suorituskykyyn pelkän sähkön voimallakin voi päästä ja se tekniikka kehittyy koko ajan.
"Ruikutus ja valehtelu jatkuvat: Miten ihmeessä tämä on NHB mahdollista, koska ”kiinalainen” auto neloskoneella ei voi kiinnostaa yhtään ketään?"
Miksi liität nimimerkkiini itse keksimiäsi väitteitä? Senkö vuoksi, että haluat ruikuttaa ja valehdella? Voit linkittää sen viestin, jossa tuollaista väitän. Jos viestiä ei löydy, niin ole hyvä ja ruikuta ja valehtele niiden kanssa, joita kiinnostaa keskustella kanssasi.
Kivojahan nuo 6-koneet ja etenkin 8-koneet ovat, mutta ainakaan Suomalaisen ostajan kannalta ei juuri mitään merkitystä. Ei taida olla näilläkään sivuilla paljon uusien 8-kone maasturien todellisia ostajaehdokkaita... Ja taitaa olla, että Volvolla tehtiin kauppapoliittinen (ja isoja valmistajia vähäisempien resurssien ohjaava) päätös, että myyköön muut isommat myllyt. Ja pienelle valmistajalle tosiasia oli, että ei heillä olisi ollut paukkujakaan kilpailla näiden Saksalaisten merkkien kanssa täsmälleen samoilla apajilla (tämähän ei himmennä muilta osin Volvon osaamista...).
Luulenpa, että Volvon tulevaisuuden kannalta oikea ratkaisu oli keskittyä pienempiin myllyihin ja hybrideihin, koska nuo päästömääräykset niin näyttää edellyttävän. Ja perässä (tai jo jossakin määrin edellä edullisimmissa hintaluokissa)tulee muutkin- pakotettuna. Hyvänä esimerkkinä viimeisimmät BMW:n hybridit.
Näiden kaikkien mainittujen ja muidenkin merkkien osalta minä hiukan otsa kurtussa mietin luotettavuutta. Nimittäin nuo hybridit kun lisää entisestään tekniikkaa autoihin, niin mikähän mahtaa olla useallakin merkillä toimivuus ja luotettavuus- varsinkin kun alkaa kilometrejä karttumaan ?
"Ymmärrän toki, että joitain tuo kuutoskoneista luopuminen harmittaa. Tuo nyt vaan on ajan henki kun päästömääräykset autonvalmistajille kiristyy koko ajan."
Volvon tapauksessa kyse on vain rajallisista resursseista. Ei se neloskone edes ole erityisen pienipäästöinen, jos sillä pitää kilpailla tehoista useampisylinteristen kanssa hyvin suuren auton keulalla. Oliko tuo Volvo tässä viimeisimmässä Tuulilasin vertailussa taloudellisin?
"Kivojahan nuo 6-koneet ja etenkin 8-koneet ovat, mutta ainakaan Suomalaisen ostajan kannalta ei juuri mitään merkitystä. Ei taida olla näilläkään sivuilla paljon uusien 8-kone maasturien todellisia ostajaehdokkaita…"
Varsinkaan tuon luokan autojen myynnille Suomessa asuvilla ostajilla ei ole yhtään mitään merkitystä. Ostajaehdokkuus on vain asuinmaan valintakysymys.
tracktest: ”Volvon moottorivaihtoehdot ovat edelleen kovin vaatimattomat tässä luokassa, kun niitä verrataan kilpailijoihin. BMW:llä esimerkiksi BMW X5:n osalta Moottorivaihtoehtoja on tarjolla yhteensä kuusi. Ja tuo että Volvolta puuttuu edelleen 6-sylinterinen moottori puhumattakaan V8:sta ovat suuria puutteita vaikka Ajattelija2015 näitä kuinka vähättelisi.”
Näin se vaan on ja tämän ovat todenneet myös monet muut. Silkinhieno käynti kutosessa on yksi asia miksi moni valitasee kutosen (ei tietenkään missään tuulipukumaissa). Aivan kuin Tuulilasikin kirjoitti Volvon neli-pyttykone ei yllä saksalaisten sivistyneisyyteen tai kaasunvastaavuuteen. Kestäähän myös tuo 80-120 kiihdytys noin 30% pitempään Volvolla ja mylly varmasti ulvoo. Ilman muuta 6-koneen puute on iso minus mutta fakta on ettei pikkufirmoilla löydy kassaa rahoittaaa kalliita moottoriprojekteja.
Tuolla Pirkka-vertauksella tarkoitin että vaikka puutteita on, niin jos tyytyy hieman vähempään niin miksei, miten se nyt meni, "Ole tarkka, ota Pirkka". Tiedetään se Volvollakin, että jos autot hinnoiteltaisiin saksalaisten kanssa samaan, myynti tyssäisi. Hyvä esimerkki on s90 hintaan 44 keuroa. Aika reippaasti alle bemarin, audin ja mersun. Mistään halpuutuksesta ei ole kyse, vaan faktat sanelee alemman hinnan.
Tuulilasin palstalla pohdittu sitä vaikuttavatko 60.000 e lisävarusteet Audi Q7:n pärjäämiseen isojen katumaasturien testissä, en ota kantaa itse asiaan.
http://www.tuulilasi.fi/keskustelut/tuulilasi-lehti-ja-wwwtuulilasifi/katumaasturien-kuninkaat-vertailu-eu
Asiaan on helppoa ottaa kantaa. Varusteilla ei ole juuri mitään merkitystä menestymisen kannalta. Jotkut varusteet jopa heikentävät testimenestystä. Suurimmaksi osaksi Audin kalliit varusteet ovat joko koristeita, tai sitten vaikuttavat asioihin, joita testissä ei edes testata/arvostella.
Volvo XC90 T8 Plug-In Hybrid ja toimittajan kritiikittömyys (lainaus uudesta Auto-Bildistä): "Keskikulutus 25-30 asteen pakkasella nousi ajotietokoneen mukaan ymmärrettävästi 12 litran pintaan, mutta kesäoloissa tehdas lupaa jopa 2,1 l/100 km. Hybridikäytöllä edetään useimmiten, mutta puhtaasti sähköllä pystyy ajamaan odottamattoman runsaasti."
Minulla herää lähinnä kaksi kysymystä: Jos kulutus testiajossa poikkeaa tehtaan ilmoituksesta +671%, olisiko siitä hyvä kirjoittaa hieman kritiikkiä? Ja paljonko on "odottamattoman runsaasti", jota artikkelissa ei kerrottu?
Taitaa olla kaikissa hybridimöhkömaastureissa virallisena kulutuksena joku pari litraa satasella, mikä tietysti on harhaan johtavaa, kukaan tuskin ajaa pelkällä sähköllä koko ajan. Sähkömoottorien toimintasäteet olisi hyvä saada tietää, onko toimintasäde esimerkiksi yli 50 km.
Hybridien osalta kulutuksesta on mielestäni järjetöntä puhua tavallisessa merkityksessä. Jos ajat paljon pitkää pätkää maantiellä, niin hybridissä ei ole oikein mitään järkeä. (Paitsi tietysti maissa, joissa auton verotus lasketaan hiilidioksidipäästöistä, joten etenkin kalliimmat "luksushybridit" saattavat olla ostohinnaltaan halvempia, kuin vastaavat pienitehoisemmat perinteiset mallit.) Jos taas ajaa pääosin taajamassa ja autoa on mahdollista ladata ainakin kotona ja mahdollisesti töissäkin, niin bensan kulutus saattaa lähennellä nollaa. Esimerkiksi itse pystyisin ajamaan vaikka tuolla Volvolla useita päiviä viikossa kokonaan ilman bensankulutusta - ainakin jos hieman hillitsisin kaasujalkaani.
Päästöttömiä nämä autot eivät silti tietenkään ole, mitä varsinkin sähköautojen osalta usein harhaanjohtavasti mainostetaan. Jotenkin se sähkökin tuotetaan, eikä puhdasta sähköä voi reaalimaailmassa ostaa.
Jep, näinhän se on. Itsekin pystyisin työmatkat ajamaan sähköllä, joten hyötyähän näistä hybrideistä on sekä verotuksen että kulutuksen muodossa. Suomen sairas autoverosysteemi laittaa ainakin meikäläisen valitsemaan seuraavaksi autokseen plug-in hybridin, mutta odotan vielä MB:n E- ja GLC-versioiden, BMW:n 5-sarjan ja X3:n sekä Volvon V90 mallin lanseeraukset. Näistä sitten koeajot ja lopullinen valinta. (Näpyttelyvirhe: Volvon kohdalla muuten kulutus oli +471%, eikä +671%.)
T8:lla pari tuhannen kilometrin matkalla keskikulutus 7.4 l/100km. Käytännössä maantiellä akun tyhjennyttyä 7.5-8.5 talvinopeuksilla (80-100km/h). Koeajon lukemiin pääsee helposti akku tyhjänä taajama-ajossa. Mutta käytännössä tulee ajettua lähdössä sähköllä taajamasta maantielle ja sitten Save-moodilla bensalla maantieosuus ja taas sähköllä määränpäässä taajamaosuus jolloin bensankulutuksen saa pysymään kurissa.
Itselläni on sama tilanne. Mitään suoranaista hinkua hybridin ostamiseen ei muuten olisi, mutta ne näyttävät olevan huomattavasti halvempia, kuin edes jokseenkin saman teholuokan perinteiset mallit, joten olisihan se hullua olla ostamatta hybridiä.
Esimerkiksi C Mersun hybridi olisi muuten kiinnostanut todella paljon, mutta kun sitä ei saa nelivetona. Saa nähdä, miten käy E:n ja GLC:n kanssa. Luulisi, että ainakin GLC:n saisi nelivedolla. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Volvon T8 on ylivoimainen minun mittareillani. Toki täytyy ainakin jotain koeajoja nähdä, jotta tulee varmuus siitä, että S90 on samalla tasolla XC90 kanssa. Saa nähdä mitä BMW tekee, siitähän on tällä hetkellä vähiten tietoa. Valitettavasti Bemarin muotoilu (esim uusi 7) ei tällä hetkellä sytytä lainkaan, eli tilanne on sama kuin Audin kanssa. Ainakin salakuvissa tuleva 5 sarja näyttää melko samalta kuin uusi 7.
GLC 350e on nelivetoinen pistokehybridi. Muuten olisi vahva ehdokas seuraavaksi autoksi, mutta akut pienentävät tavaratilan 395 litraiseksi.
Pitää odottaa kunnes tulee enemmän pistokehybredejä joissa neliveto on toteutettu sähkömoottorilla jolloin jää paljon mekaanisia osia pois ja lisäksi akuille tulisi enemmän sijoitustilaa.
>> GLC Hybrid Ajettu <<
"Asiaan on helppoa ottaa kantaa. Varusteilla ei ole juuri mitään merkitystä menestymisen kannalta. Jotkut varusteet jopa heikentävät testimenestystä. Suurimmaksi osaksi Audin kalliit varusteet ovat joko koristeita, tai sitten vaikuttavat asioihin, joita testissä ei edes testata/arvostella."
Eipä tietenkään. Eihän istuimet, alusta, valot ja ohjaus tietenkään millään tavalla vaikuta testimenetykseen. Ja se 60 000 € kului tosiaan lähinnä koristekapseleihin, vauhtiraitoihin ja kromattuun pakoputkenpäähän. Neroja riittää.
Lukija, kirjoitin jo monta kertaa, että ilmajousitus ja nelipyöräohjaus olivat tietenkin hyödyksi. Mutta ilmajousitus kuuluu business pakettiin, jonka käytännössä jokainen suuren Audin ostaja valitsee. Nelipyöräohjaus maksoi muistaakseni noin 2000 euroa, joten tuonkin varusteen ostanee lähes jokainen, koska suhteessa auton hintaan summa on mitätön. Muihin autoihin ei nelipyöräohjausta saa millään summalla. Nämä varusteet siis kyllä vaikuttavat, mutta niiden arvo siitä 60000 eurosta on muutaman tonnin luokkaa.
Istuimissa maksaa paljon (6000 €) se, että ne olivat hierovia. Toki voivat muutenkin olla hieman erilaiset, mutta ei niillä testin voittoa ratkaista. TM ei tällaista hierontatoimintoa huomioi arvosteluissaan, kuten ei myöskään lisävarusteisia ajo-/parkkiavustimia. Tällaisista avustimista tulee hyvin nopeasti yli 10.000 euron summa. Suurimmaksi osaksi se 60000 euroa siis tulee koristeista, tai varusteista, joita ei testissä mitenkään huomioida. Ja kuten monta kertaa kirjoitin, esimerkiksi kalliit 21" vanteet vaikuttavat erittäin negatiivisesti moneen testattavaan asiaan, kuten meluun, maantieajoon, kulutukseen ja suorituskykyyn. Pelkästään nämä testissä negatiivisesti vaikuttavat vanteet maksavat niiden kanssa pakollisen S-line koristepaketin kanssa noin 8000 euroa.
En tiedä aivan tarkkaan testiauton varusteita, mutta mainitsemieni varusteiden lisäksi testiauto luultavasti sisältää tällaisia:
Bang&Olufsen soitin 11.000 €, kattoluukku 3000 €, navigointi plus 5000 €, virtuaalinen mittaristo 1000 €..... Yleisesti kun Audin lisävarusteisiin tutustuu, niin eihän siellä edes ole kuin muutama varuste, jotka vaikuttavat positiivisesti testattaviin/arvosteltaviin asioihin. Ja ne muutamat jo mainitsin, ilmajousitus, nelipyöräohjaus ja ehkä hieman ne penkin. Loput n. 50.000 euroa tulee varusteista, jotka eivät vaikuta ainakaan positiivisesti testiin.
Testissä oleellisimpia testattaviaasioita ovat: maanteajo, kaupunkiajo, ääritilanteet, melutaso, tilat, suorituskyky ja kulutus. Näihin ei paljoa lisävarusteilla vaikuteta.
Neroja on harvassa, mutta joka testin jälkeen itkeviä idiootteja näyttää kyllä riittävän.
Sinullapa, Ajattelija2015, on tuo keskustelun jalo taito hallinnassasi. Jos olet jostain asiasta jotain mieltä, niin kaikki muita näkemyksiä esittävät ovatkin itkeviä idiootteja. Itse kirjoitat samaa kymmenien rivien paatosta kerta toisensa jälkeen. Sekö sitten kertoo korkeammasta henkisen kehityksen tasosta? Edelleen pidätän itselläni (ja muilla) oikeuden kommentoida näitä testejä ja vertailuja ja peräänkuuluttaa niiden mielekkyyttä, vaikka sinä siitä mielesi pahoittaisitkin. Tosin en ymmärrä, miksi niin teet. Ei kai tässä sinun töitäsi arvostella (vai arvostellaanko?)
Sen verran vielä itse asiaan. Valot, ohjaus, alusta jne. epäilemättä vaikuttavat testitulokseen. Myös pyörät / renkaat vaikuttavat, kuten itsekin olet myöntänyt. Lisätäänpä se myös listaan. Vaikutus se on negatiivinenkin. Jos maahantuoja lisävarustelee auton ominaisuuksia huonontavin varustein, se on toki yhtä huono asia kuin varustella se parantavin varustein.
Ongelmahan autotestaajilla on, että vertailuihin ja koeajoihin voi pyytää minkä mallin haluaa, ja maahantuoja toimittaa, minkä mallin haluaa. Testaajien olisi kuitenkin syytä tuoda esiin, miten tietyt lisävarusteet mahdollisesti vaikuttavat / eivät vaikuta lopputulokseen ja ottaa muutenkin kantaa tähä varusteluproblematiikkaan.
Vähättelet useimpien varusteiden merkitystä, mutta itsekin kirjoitit, ettet täysin tiedä, mitä varusteita Audin 60 000 euron lataukseen sisältyi. Ainakin osa niistä voi vaikuttaa sellaisiin arvosteltaviin asioihin kuten käytettävyys ja kaupunkiajo. Kaikenlaista kameraa ja pysäköintiavustinta kun voi olla vakiona tai lisähintaisena.
Arvosanoja annetaan kai sellaisestakin ominaisuudesta kuin mukavuus. Pystyykö testaaja karsimaan kokemuksestaan pois kaikki sellaiset mukavuutta lisäävät seikat, jotka ovatkin lisähintaisia. Eikö varustelukin ole arvostelukriteeri? Varusteiden määrän lisäksi arvosanaan vaikuttaa varusteiden toimivuus. Miten voi arvioida vakiovarustetta, jos se on korvattu lisävarusteella?
Kuten jo alussa sanoin, minulle on sama, mikä auto vertailun voittaa. Minulla on sympatioita joitain merkkejä kohtaan enemmän kuin joitain muita, mutta antipatioita ei mitään merkkiä kohtaan. Miksi vihaisin jotain autoa, jota minun ei ole pakko ostaa? Toisaalta miksi minun pitäisi pyhän raivon vallassa puolustaa edes sitä sympatiseeraamaani automerkkiä, kun en minä niitä valmista enkä edes myy. En koe tarvetta olla ristiretkellä jonkun teknisen kestokulutushyödykkeen puolesta tai sitä vastaan. En koe minkään laitteen arvostelua henkilökohtaisena loukkauksena. Koetko sinä?
En myöskään usko salaliittoihin enkä lahjottuihin, ennalta määrättyihin testituloksiin, koska sellaiset eivät pysyisi vuosikymmenestä toiseen salassa. Mutta uskon siihen, että toimittajat ovat joskus mukavuudenhaluisia ja joskus laiskoja, kuten muutkin ihmiset. Haluaisin vain hyviä, informatiivisia ja viihdyttäviä testejä ja käydä niistä keskustelua ilman, että joku pyrkii kieltämään keskustelun.
Eli eiköhän jatketa tästä eteenpäin toinen toisiamme ja toistemme mielipiteiden vapautta kunnioittaen. Ok?
Jos on typeriä mielipiteitä, eikä niitä usein edes yritetä perustella järkevin argumentein, niin silloin kyseenalaistan kirjoittajan mielipiteet. Monille on kova paikka, jos vaadin järkeviä perusteluja typerille heitoille.
Jos joku väittää, että lisävarusteilla oli oleellinen vaikutus testiin, niin silloin täytyy luetella ne varusteet, jotka testituloksiin vaikuttivat.
Jos tutustuu Audin lisävarusteisiin ja toisaalta katsoo testeattavia asioita, niin lisävarustelistalta ei yksinkertaisesti löydy lähellekään 60.000 euron edestä varusteita, joilla olisi merkitystä testissä. Testiin oleellisesti vaikuttavat varusteet luettelin, eikä niistä mitään hirvittävää summaa saa aikaiseksi mitenkään.
Ilmajousitus ja nelipyöräohjaus ovat testissä ainoat todella positiivisesti vaikuttavat varusteet. Näiden yhteishinta on muutamia tonneja ja käytännössä jokainen Q7:n ostaja ne valitsee. Nelipyöräohjausta ei muihin autoihin saa, joten mielestäni on ihan oikein, että kyseinen melko halpa varuste lasketaan Audin eduksi ajettavuudessa.
Kaikkia varusteita en tiedä, mutta varsin monet varusteet tulevat ilmi ja suureksi osaksi nämä erittäin kalliit varusteet eivät vaikuta testituloksiin mitenkään, tai pahimmillaan jopa negatiivisesti, kuten ne valtavat pyörät ja luultavasti myös lasikatto. Lisävarusteista valittaminen on siis typerää.
Tekniikan Maailma ilmeisesti tekee sen virheen autoja testatessaan että lehti ei anna pistehyvitystä sille autolle jonka hinta on muita halvempi. Tämmöinen hyvityssysteemi on ainakin ollut Autobildissa. Näiden testien uskottavuus on melko alhainen kun autot ovat erihintaisia ja kun maahantuoja voi kilpavarustella auton testiä varten. Ja tuskin tässä tapauksessa varustelu oli tapahtunut lehden pyynnöstä.
Mielestäni on parasta, että autolehti arvostelee auton teknisesti ja sillä siisti. Jokainen ostaja sitten pähkäilköön omassa päässään, kuinka paljon on valmis mistäkin maksamaan. Hinnan mukaan tuominen vain monimutkaistaisi pisteytystä ja testivoittajasta valitettaisiin vieläkin enemmän.
Kuten jo monta kertaa olen osoittanut, lisävarusteilla on hyvin vähän merkitystä yhdessäkäön testissä. Useimmiten autojen kalliit lisävarusteet liittyvät sporttiseen ulkonäköön, jotka lähinnä heikentävät testimenestystä. Toki nykyään myös monet ajoavustimet ovat erittäin kalliita, mutta niitä ei nykysissä testeissä huomioida juuri mitenkään. Ehkä tulevaisuudessa niitäkin oitäisi testata enemmän.
Ainoa asia mitä ehkä voisi pisteyttää, on mielestäni auton vakiona tulevat turvavarusteet.
Voisko TM palauttaa vertailutesteihin vuosikymmenien takaisen pisteen hinnan laskennan, kiitos? Isojen testien jälkeen väärän merkin tai väärän hintaisen auton testimenestyksestä järkyttyneiden angstia saattaisi lievittää heille tarjottu keino vertaillla helposti numeroina mitä eri rahamäärillä saa.
Voisi kuvitella, että joko pisteen hinnan tai itselle sopivan hinnan pystyy itsekin kohtuuvaivalla saamaan selville testissä annetuista tiedoista, mutta koska sama valitus hyvien autojen voitosta toistuu, lienee kyseessä ongelma, joka on syytä korjata antamalla siteerattavissa oleva lehdessä kerrottu peruste myös sitä huonomman auton ostamiselle. Olisi hyvä jos TM voisi tämän sitä tarvitseville valmiiksi laskea, kiitos.
Auton käyttötarkoituksellahan ei tietenkään näissä valinnoissa ole mitään merkitystä, koska ilman testivoittajaa elämästä puuttuu, joku varmaan tietää, mitä? Mutta selvästi puuttuu, koska valitus jatkuu, joten olisi hyvä, jos TM voisi jo tarjottujen mitä mainioimpien ja hyvin dokumentoitujen mittaustietojen ohella täyttää vain yhden numeron vertailua kaipaaville myös tämän informaatiovajeen.
Nyt tuli uusi Tuulilasi ja jonkinlaista luottavuuden kuvaa antaa se, että myös tässä testissä Audi Q7 on luokansa paras. Siis molemmat TM ja Tuulilasi päätyivät testeissään samaan lopputulokseen.
Testin autot olivat samoja (rekkarit) molempien lehtien testissä, eli BMW X5 ja Volvo XC90. Täytyy nyt lukea tuo testi läpi ja kommentoida yksityiskohtia myöhemmin...
Joka tapauksessa selvyys on, että Audi Q7 on se auto josta kannattaa aloittaa kun tämän luokan autoa on harkitsemassa.
Yhteenvetoa:
"– Volvon akilleen kantapää on moottori- ja voimalinja, jos sinne löytyisi 6-sylinterinen moottori ja hieman parempi automaatti, olisi jopa 1-sija ollut mahdollinen"
Ei voi olla mahdollista. Tällä palstallahan todistettiin jo vuosia sitten, että neloskone on optimaalinen XC90:n luokassa...
Millaisia kulutuksia Tuulilasi mittasi noille?
Niille jotka kaipaavat voimaa on sitten nämä. Tuohon voi lisätä vielä BMW X5 M:n samalla voimalinjalla kuin videon BMW X6 M.
Drag Race: BMW X6 M vs Mercedes-AMG GLE63 S Coupe
NHB, pitkän tauon jälkeen luulisi, että vanhat kaunat ovat unohtuneet, mutta ei. Ruikutus ja valehtelu jatkuvat. Ensinnäkään optimaalisesta kukaan ei ole puhunut mitään. Täällä on puhuttu Volvon potentiaalisille asiakkaille riittävästä moottorista. Toiseksi emme keskustelleet D5 dieselistä, vaan lähinnä T8 hybridistä, joka maksaa esimerkiksi Suomessa n. 90000 euroa ja jättää suorituskyvyssä sekä testin Audin, että BMW:n. T8 kuten koko XC90 autona on saanut varsin vuolaita kehuja ympäri maailman.
Se mitä tällä palstalla sinä ja muutama muu hoitte jo vuosia sitten, oli että kiinalaisomisteinen Volvo ei tule pärjäämään. Mitenkäs nyt suu pannaan, kun myyntiennätykset rikotaan, uusi Volvo on testeissä huippusijoilla ja uudet Volvot herättävät suurta kiinnostusta maailmalla. Miten ihmeessä tämä on NHB mahdollista, koska "kiinalainen" auto neloskoneella ei voi kiinnostaa yhtään ketään?
WharCar yrittää jatkuvasti provosoida volvoilijoita, mutta noihin ei kannata lähteä mukaan. Volvo jäi Audista kokonaista 0,1 pistettä, joten turha puhua "pirkka-vastikkeesta". Jos laittaa kiinni hieman lisää rahaa, joka omasta mielestäni on varsin järkevää, niin T8 alle, jolloin hinta pysyy hyvin varusteltuna edelleen selvästi Audia ja Bemaria halvempana, mutta suorituskyky on jo huippuluokkaa. T8 maksaa n. 10.000 euroa enemmän kuin D5, mutta se on paremmin varusteltu ja lisävarusteetkin ovat siinä huokeampia verotuksen johdosta.
Nykyisenä Audimiehenä edelleen harmittaa se, että Audi on tehnyt kaksi huipputuotetta, eli A4 ja Q7, mutta niiden muotoilu on niin kuolettavan tylsää, että itse en edes harkitse kumpaakaan. A4 on myös pahasti ylihinnoiteltu malliston yläpäässä.
Hyökkäys on paras puolustus lienee Ajattelijan motto edelleen. Mielestäni täysin tarpeeton hyökkäys NHB:n suuntaan taas kerran. Olisi suotavaa että Ajattelija2015 oppisi myös jotakin näistä, kun keskusteluja on suljettu mistä milloinkin.
Volvon moottorivaihtoehdot ovat edelleen kovin vaatimattomat tässä luokassa, kun niitä verrataan kilpailijoihin. BMW:llä esimerkiksi BMW X5:n osalta moottorivaihtoehtoja on tarjolla yhteensä kuusi. Ja tuo että Volvolta puuttuu edelleen 6-sylinterinen moottori puhumattakaan V8:sta ovat suuria puutteita vaikka Ajattelija2015 näitä kuinka vähättelisi.
WhatCar on ehkä aseksuaali niin kuin Adolf Hitler oli. Hitler sai tyydytystä naisten hameiden alle katsomisesta, WhatCar taasen saanee vastaavaa tyydytystä noista Pirkka-jutuistaan.
tracktest: "Volvon moottorivaihtoehdot ovat edelleen kovin vaatimattomat tässä luokassa, kun niitä verrataan kilpailijoihin. BMW:llä esimerkiksi BMW X5:n osalta Moottorivaihtoehtoja on tarjolla yhteensä kuusi. Ja tuo että Volvolta puuttuu edelleen 6-sylinterinen moottori puhumattakaan V8:sta ovat suuria puutteita vaikka Ajattelija2015 näitä kuinka vähättelisi."
Volvolta ei oikeastaan puutu 6-sylinteristä moottoria, vaan niistä tietoisesti luovuttiin. Edellinen T6-malllinimellä ollut moottori oli suora kuutonen tuplaturbolla ja se jopa palkittiin muutama vuosi sitten jenkeissä eli varsin hyvästä moottorista oli kyse ja sen speksit oli kokolailla BMW:n vastaavan moottorin tasolla. Ilmeisesti Volvolle ei enää tule kuutoskonetta jatkossa mihinkään malliin. Polestarin ostamisen myötä entistä tehokkaampia mallejakin on suunnitelmissa, mutta ilmeisesti pysytään neloskoneissa, joita tehostetaan turboilla ja sähkömoottoreilla.
Ymmärrän toki, että joitain tuo kuutoskoneista luopuminen harmittaa. Tuo nyt vaan on ajan henki kun päästömääräykset autonvalmistajille kiristyy koko ajan. Onhan mm. Tesla jo näyttänyt millaiseen suorituskykyyn pelkän sähkön voimallakin voi päästä ja se tekniikka kehittyy koko ajan.
"Ruikutus ja valehtelu jatkuvat: Miten ihmeessä tämä on NHB mahdollista, koska ”kiinalainen” auto neloskoneella ei voi kiinnostaa yhtään ketään?"
Miksi liität nimimerkkiini itse keksimiäsi väitteitä? Senkö vuoksi, että haluat ruikuttaa ja valehdella? Voit linkittää sen viestin, jossa tuollaista väitän. Jos viestiä ei löydy, niin ole hyvä ja ruikuta ja valehtele niiden kanssa, joita kiinnostaa keskustella kanssasi.
Kivojahan nuo 6-koneet ja etenkin 8-koneet ovat, mutta ainakaan Suomalaisen ostajan kannalta ei juuri mitään merkitystä. Ei taida olla näilläkään sivuilla paljon uusien 8-kone maasturien todellisia ostajaehdokkaita... Ja taitaa olla, että Volvolla tehtiin kauppapoliittinen (ja isoja valmistajia vähäisempien resurssien ohjaava) päätös, että myyköön muut isommat myllyt. Ja pienelle valmistajalle tosiasia oli, että ei heillä olisi ollut paukkujakaan kilpailla näiden Saksalaisten merkkien kanssa täsmälleen samoilla apajilla (tämähän ei himmennä muilta osin Volvon osaamista...).
Luulenpa, että Volvon tulevaisuuden kannalta oikea ratkaisu oli keskittyä pienempiin myllyihin ja hybrideihin, koska nuo päästömääräykset niin näyttää edellyttävän. Ja perässä (tai jo jossakin määrin edellä edullisimmissa hintaluokissa)tulee muutkin- pakotettuna. Hyvänä esimerkkinä viimeisimmät BMW:n hybridit.
Näiden kaikkien mainittujen ja muidenkin merkkien osalta minä hiukan otsa kurtussa mietin luotettavuutta. Nimittäin nuo hybridit kun lisää entisestään tekniikkaa autoihin, niin mikähän mahtaa olla useallakin merkillä toimivuus ja luotettavuus- varsinkin kun alkaa kilometrejä karttumaan ?
"Ymmärrän toki, että joitain tuo kuutoskoneista luopuminen harmittaa. Tuo nyt vaan on ajan henki kun päästömääräykset autonvalmistajille kiristyy koko ajan."
Volvon tapauksessa kyse on vain rajallisista resursseista. Ei se neloskone edes ole erityisen pienipäästöinen, jos sillä pitää kilpailla tehoista useampisylinteristen kanssa hyvin suuren auton keulalla. Oliko tuo Volvo tässä viimeisimmässä Tuulilasin vertailussa taloudellisin?
"Kivojahan nuo 6-koneet ja etenkin 8-koneet ovat, mutta ainakaan Suomalaisen ostajan kannalta ei juuri mitään merkitystä. Ei taida olla näilläkään sivuilla paljon uusien 8-kone maasturien todellisia ostajaehdokkaita…"
Varsinkaan tuon luokan autojen myynnille Suomessa asuvilla ostajilla ei ole yhtään mitään merkitystä. Ostajaehdokkuus on vain asuinmaan valintakysymys.
tracktest: ”Volvon moottorivaihtoehdot ovat edelleen kovin vaatimattomat tässä luokassa, kun niitä verrataan kilpailijoihin. BMW:llä esimerkiksi BMW X5:n osalta Moottorivaihtoehtoja on tarjolla yhteensä kuusi. Ja tuo että Volvolta puuttuu edelleen 6-sylinterinen moottori puhumattakaan V8:sta ovat suuria puutteita vaikka Ajattelija2015 näitä kuinka vähättelisi.”
Näin se vaan on ja tämän ovat todenneet myös monet muut. Silkinhieno käynti kutosessa on yksi asia miksi moni valitasee kutosen (ei tietenkään missään tuulipukumaissa). Aivan kuin Tuulilasikin kirjoitti Volvon neli-pyttykone ei yllä saksalaisten sivistyneisyyteen tai kaasunvastaavuuteen. Kestäähän myös tuo 80-120 kiihdytys noin 30% pitempään Volvolla ja mylly varmasti ulvoo. Ilman muuta 6-koneen puute on iso minus mutta fakta on ettei pikkufirmoilla löydy kassaa rahoittaaa kalliita moottoriprojekteja.
Tuolla Pirkka-vertauksella tarkoitin että vaikka puutteita on, niin jos tyytyy hieman vähempään niin miksei, miten se nyt meni, "Ole tarkka, ota Pirkka". Tiedetään se Volvollakin, että jos autot hinnoiteltaisiin saksalaisten kanssa samaan, myynti tyssäisi. Hyvä esimerkki on s90 hintaan 44 keuroa. Aika reippaasti alle bemarin, audin ja mersun. Mistään halpuutuksesta ei ole kyse, vaan faktat sanelee alemman hinnan.