Quu: Itselataavaa täyshybridiä ei tarvitse tolppaan kytkeä.
Mikrohybridin saa kytkeä tolppaan, jos haluaa säästää polttoainetta, mutta ei ole pakko. Valinta on oma. Myös mikrohybridi on itselataava.
HybridRules: Mietin, että mistä se kierrosten epäloogisuus kiihdytyksessä johtuu. Kelaako bensamoottori hulluna ampeereja sähkömoottoria varten vai tarvitaanko bensakoneelta kierroksia, jotta se jaksaa vetää autoa?
Selkokielinen esitys ennen kuin Quu postaa taas kerran mainosvideoita ja väittää että me muut emme ymmärrä.
Toyotan (ja Fordin) hybrideissä käytetään planeettavaihdetta, jota ei säädetä perinteiseen tapaan jarrupannoilla (kuten automaattivaihteistossa), vaan Moottori-Generaattori (MG) yksiköiden vääntömomentilla.
Halvimmissa tuo sähkömoottorien maksimimomentti on naurettavan ja säälittävän välimaastossa, joten pienen Toyota-Hybridin saa niiden turvin liikkumaan loogisesti sähkömoottorin vetämänä vain erittäin varovasti ajaen. Yhtään lisää kaasua moottoritien sisäänmenorampissa, ohituksessa tai ylämäkeen paukaisee tehottoman polttomoottorin koville kierroksille, vaikka auto lähtee kuin purkka makuulla olevan lehmän tukasta.
It's not an error, it's a feature.
Tästä kaupunkikäyttöön tehdystä suunnitteluvalinnasta johtuen myös sähköajon rajat määräytyvät sähkömoottorien ylikierroksista, eivätkä sähkö- ja polttomoottorien tehokäyrät ole siellä päinkään kuin synkassa. Jo pieni Toyotan hybridi hukkaa voimalinjaansa systeemitehoa kymmeniä hevosvoimia.
Lexus tekee saman fiksummin, eli takavetoisena tasapainoisesti ja rattia etuvedolla repimättä, sekä ennen kaikkea rankasta vahvemmilla sähkömoottoreilla, jotka oikeasti vievät Leksaa ihan mukavasti ja loogisesti, kunnes vasta suuren kiihtyvyyden pyyntö poukaisee bensakoneen isoille kierroksille ja alkaa venyttää voimalinjan kuminauhaa. Toisaalta, tämä on hyväksyttävääkin kuljettajan pyytäessä kaiken mitä konepellin alta löytyy.
Lexus IS ja GS 300H versioiden sähkö- ja polttomoottorien yhteisteho 322 hv ja systeemiteho 223 hv, eli VÄHINTÄÄN 99 hv AINA LAITUMELLA NUKKUMASSA kuvaa aika hyvin kuminauhan tehottomuutta ajoneuvon liikuttamiseen.
Vertailun vuoksi, Hyundain hybridivoimalinja ottaa sähkö- ja polttomoottorin yli 140 hv teoreettisesta yhteistehosta yli 140 hv systeemitehon, koska moottorien vääntökäyrän on sovitettu toisiinsa kauniisti.
Tällä sivustolla on monta kertaa todettu että autovero XC 90 T8 Volvoon on 5.914 euroa kun taas autovero T6 malliin on noin 30.000 euroa.
Tuossa on ihan riittävästi motivaatiota plug in – hybridin ostoon.
No ei ole kun verrokit on verosta huolimatta halvempia.
Itselataavalla vaan ei pääse niin suureen polttoaineen säästöön kuin plug-in-versiolla.
Ei kai itselataaminen sinänsä edellytä, että on kuminauhavaihde.
Tulkitaanko tuo nyt että olet ymmärtänyt mitä itselataava tarkoittaa.
Ei edellytä että on kuminauhavaihde. Toyotassa on planeettavaihde.
Valitseeko kukaan auton pelkästään sen perusteella, mikä on halvin tai mikä kuluttaa vähiten?
Minä en. Siksi on erittäin relevantti tuo H-G:n huomio XC90T8:n autoverosta. Se ei minulla vaikuttanut niin, että olisin ottanut ostohinnaltaan halvemman, mutta kyllä autoveron tilalle pätkäisty varusteiden määrä oli houkutteleva.
Musta tuntuu, että jatkossakin vähät päästöt tarkoittavat edullisempaa hankintaa autoveromielessä. Aikoinaan autovero on säädetty pelkästään tuomaan tuloja valtiolle, mutta nykyään sitä käytetään enenevästi ohjailemaan ihmisten autonvalintoja.
Siinäkin taas nähdään, kuinka demokratia on diktatuuria heikompi: yli 50g päästävien autojen osto katkeaisi kuin kanan lento, jos diktaattori niin päättäisi. Täällä vain ohjaillaan kevyesti, vaikka jokainen uusi maasturi raastaa viherpiipertäjän sielua kuin riivinrauta;)
Mutta ymmärsinkö oikein, että myös polttomoottorin teho voi mennä suoraan vetäviin pyöriin eli, että voimalinja ei ole puhtaasti sarjahybridi, jossa aina vain sähkömoottori käyttää vetäviä pyöriä ja polttomoottori ainoastaan tuottaa sähköä. Sellainenhan on kaiketi Opel Amperan hybridimalli (Amperastahan on myös täyssähköauto, olikohan Ampera-e tms).
Voiko Toyotassa polttomoottorin kytkeä irti vedosta ja tuottaa sillä vain sähköä (siis jos polttomoottori voi myös pyörittää pyöriä)?
No voi hanuri, eihän HybridRules tiedä edes mikä tekniikka on täyshybridissä.
Täyshybridijärjestelmä yhdistää sarja- ja rinnakkaishybridien hyvät ominaisuudet. Täyshybridijärjestelmä pystyy liikuttamaan ajoneuvoa pelkällä polttomoottorilla, pelkällä sähkömoottorilla tai molemmilla yhtä aikaa. Planeettavaihteisto mahdollistaa polttomoottorin ja sähkömoottorin vaihtelevan käytön eri ajotilanteiden mukaan. Järjestelmä on tehokas, koska se sallii moottorin käydä pääasiassa parhaalla hyötysuhteella
Toyota yrittää siis omia myös täyshybridi-termin kuten itselaava-termin.
Lue Quu wikipediasta hybridiauton määritelmiä.
XC90T8:ssa myös liikutetaan autoa joko poltto- tai sähkömoot-torilla tai molemmilla yhtä aikaa tilanteen mukaan. Ja se on siis täyshybridi vaikka siinä ei yhdistetäkään sarja- ja rinnakkaishybridiä puhumattakaan, että siinä olisi kuminauhavaihde.
Nythän vaikuttaa yhä selvemmältä, että Toyota todella yrittää harhauttaa mainonnassaan ihmisiä siinä, mitä eri termit hybridiautoissa tarkoittavat.
Minä vain yritin miettiä, mistä se Toyotan moottorin huudattaminen nopeuden kiihtymiseen nähden ylisuurilla kierroksilla voi johtua.
Vieläkin minulle jäi epäselväksi, että kun se H-CR kiihdyttää kuminauhavaihteellaan, niin onko silloin pelissä pelkkä polttomoottori?
Ja mitä mahtaa tarkoittaa, että Toyota yhdistää sarja- ja rinnakkaishybridien ominaisuuksia, tarkoittaako se, että polttomoottori voi syöttää virtaa sähkömoottorille ilman, että se samaan aikaan vetää pyöriä?
Olen ihan aidosti kiinnostunut asiasta, mutta Quun asenne kyllä meinaa väkisin provosoida.
Toyotan sivuilta asiaa ei viitsi etsiä, näytti olevan pelkästään markkinointitekstiä, niin kuin tietysti muidenkin yritysten nettisivuilla bruukkaa olemaan.
Wikipedian mukaan Toyota-vapaassa yleiskielessä termi (sähköinen) "täyshybridi" tarkoittaa autoa, joka pyrkii ajamaan sähkömoottorilla aina, kun se on mahdollista, ja käytännössä toisena moottorina on polttomoottori.
Täyshybridi voi siis olla joko sarja- tai rinnakkaishybridi tai sitten tietysti niiden yhdistelmä, jos niin voi tulkita sellaisen tekniikan, jossa bensamoottori irrotetaan esim. kytkimellä pyörille menevästä voimalinjasta ja se pyörittää pelkästään generaattoria, joka tuottaa virtaa joko suoraan sähkömoottorille tai akkuun. Mutta onko siis Toyotassa sellainen yhdistelmä-tekniikka, että polttomoottori voi joko vetää pyöriä tai pelkästään pyörittää generaattoria?
Quun lainaama Toyotan mainos ei kyllä sano, että Toyotalla on yhdistetty sarja- ja rinnakkaishybri vaan se sanoo, että on yhdistetty sarja- ja rinnakkaishybridien hyvät puolet. Toyotan erivapauksia ottavassa kielessä se voi tietysti tarkoittaa mitä vain.
Sen kohdan, jossa kirjoittaja toteaa olevan kolme eri hybriditekniikkaa: sarja-, rinnakkais- ja täyshybriditekniikka.
Minä en tosin voi päättää, mikä milloinkin on jonkun termin oikea merkitys ja siksi tukeudun wikipediaan. Jos siellä on virhe, niin sitten minunkin käsitys on virheellinen. Tuo tutkimus on tehty Priuksen pohjalta, joten saattaa olla, että opinnäytetyön tekijä on harhautunut Toyotan kirjoituksista hänkin.
Wikipediassa sanotaan täyshybridin tarkoittavan sitä, että auto ajaa sähköllä aina, kun mahdollista, ts. sähkö ei ainostaan avusta polttomoottoria vaan on toinen "pääkone" autossa. Suurin osa markkinoilla olevista hybrideistä on täyshybridejä Wikipedian mukaan.
Sillä mainitaan ihan selkeästi, Esimerkiksi Toyota Prius on täyshybridi.
Ei siinä mitenkään pois suljeta mahdollisia verrokkeja.
No on tiukassa ettei HybridRules osaa erottaa ei järjestelmien eroavaisuuksia.
Yleisnimitys hybridistä on nykyään laaja.
Sarjahybridi, rinnakkaishybridi ja täyshybridi on toteutukseltaan selkeä ero.
Näistä voi mahdollisesti olla eri tehtailla erilaisia toteutustapoja.
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Auto- ja työkonetekniikka
Honkola Janne
Hybridiauto Toyota Prius
Tutkintotyö 36 sivua
Työn ohjaaja
Tekniikan lisensiaatti Tauno Kulojärvi
Joulukuu 2007
Hakusanat
hybridi, sähkömoottori, planeettapyörästö, Prius
Tuolloin Toyota oli ainoa lajissaan. Sen jälkeen etenkin viime vuosina tullut vuosittain apinoituja versioita ei merkeillä
Juupas-eipäs on näiden keskustelujen vääjäämätön vaihe aina näköjään. Jos Wikipedia ilmentää automerkeistä riippumatonta sanastoa, niin täyshybridi ei ole mikään hybriditekniikan alalaji kuten sarja- ja rinnakkaishybridi. XC90T8 on täyshybridi kuten Toyotakin, vaikka niissä on keskenään erilainen tekniikka eli määritelmä "täyshybridi" ei sinänsä kerro minkälaisesta hybridistä on kyse. Jos siis luotamme Wikipediaan ja enemmän minä siihen luotan kuin Toyotan markinointiteksteihin. Enempää en osaa asiaan sanoa, että tästä asiasta tämä riittää täältä tähän.
Et ole tainnut kuin nähdä unta XC90T8 Volvosta, oliko siinä kuminauhavaihde unessa. Täyshybridistä ei sähkö lopu.
TM Volvo:
Sähköä riitti omissa kokeissamme, taajama- ja kehätietä sisältävällä reitillä muutaman asteen lämpötilassa 42 kilometrin ajoon, kun tehdas ilmoittaa matkaksi noin 50 kilometriä.
Täyshybridistä ei sähkö lopu.
TM Volvo:
Sähköä riitti omissa kokeissamme, taajama- ja kehätietä sisältävällä reitillä muutaman asteen lämpötilassa 42 kilometrin ajoon
No eikö tuossakin ole noin 40 kilometriä enemmän, kuim täyshybridissäsi, josta pelkällä sähköllä ajaminen loppuu alkuunsa.
PHEV autojen arvioiden kirjoittajatkin kyllä saisivat skarpata enemmän ja alkaa tehdä eron pistokkeesta ladatulla sähköautolla ajon ja sen jälkeisen itselaavan ajon välille.
Ihan selvästi ainakaan Kumppani ja Quu eivät ole ymmärtäneet PHEV autojen toimintaperiaatetta.
Toyotan hybridiä olen ajanut vain yhden kahden viikon jakson aikana päivittäin työreissulla enkä siis ole mikään asiantuntija Toyotan suhteen. Quun argumentointimallia käyttääkseni H-CR:ssä oli sähkö lopussa kaiken aikaa. Välillä pääsi hotellin parkkipaikalta lähes tielle saakka eli n. 20 metriä ennen kuin polttomoottori käynnistyi.
"Et ole tainnut kuin nähdä unta XC90T8 Volvosta, oliko siinä kuminauhavaihde unessa. Täyshybridistä ei sähkö lopu.
TM Volvo:
Sähköä riitti omissa kokeissamme, taajama- ja kehätietä sisältävällä reitillä muutaman asteen lämpötilassa 42 kilometrin ajoon, kun tehdas ilmoittaa matkaksi noin 50 kilometriä."
En kyllä lähtisi riemuitsemaan esimerkiksi Toyota Prius Plug-in hybridin sähköisestä toimintamatkasta, joka on 44,1 km TV:n mukaan. Kuitenkin on melko kevyt auto kyseessä, paino on vain 1.530 kg. Tuossa on Volvoon nähden painoeroa noin 800 kg (Volvo 2.319 kg). Mutta sähköinen toimintamatka on suunnilleen sama.
Eikö H-G:aan ymmärrä pointtia? Itselataavalla hybridillä ei pysty ajamaan pelkästään sähköllä juuri ollenkaan, mutta PHEV:llä pystyy. Ja sen lisäksi PHEV:llä pystyy ajamaan itselataavana hybridinä puhtaasti sähköllä ajetun matkan lisäksi.
Pelkän sähköajosäteen pituus PHEV:llä riippuu olosuhteista ja siitä miten ajetaan. Eikä PHEV:lle ilmoitettu sähkösäde ole takuuarvo vaan arvio siitä, kuinka pitkälle pelkästään pistokkeesta otetulla sähköllä voi optimitilanteessa päästä. Joskus voi mennä sen ylikin. Itse olen tosin vain kerran päässyt täyteen ladatulla akulla lähtiessä 42km ennen kuin polttomoottori käynnistyi ekan kerran sillä reissulla. XC90T8:lle luvattu sähkösäde on 40km. Talvella matka jäi huonoimmillaan vähän yli 30km:iin.
Toisaalta eilen vedin perässä kärryä, joka painoi n. 1400kg eikä sähkö riittänyt kuin 26km matkaan, siis pelkästään sähköllä ajettu matka. Silläkin reissulla kuitenkin mentiin polttomoottorin ekan käynnistyksen jälkeen taas sähköllä aina välillä. Lopputulos oli 3,6L/100km keskikulutus 50km matkalla. Olen sen mökkimatkan mutkia ja mäkiä ajellut viitisentoista vuotta ja polttomoottoriautolla jäljellä olevan matkan näyttö hupeni aina reippaasti ja keskikulutus oli 8 - 9 litraa (3 litran dieseleillä) .
NHB:llä on varmaan laskelmat motoko kilometriä meidän täyshybridi meni eilen 300 km keikalla sähköllä, ja kulutusero oli merkittävä verrokki normi 1.8 l Toyotaan, siihen juuri täyshybridillä pyritään, pienpään kulutukseen ja päästöihin.
Kuule H-G: olin lukevinani sinun kirjoittaman kommentin, jossa puhuttiin jostain laskutaidosta. Voiko näitä tekstejä editoida jälkikäteenkin, vai kuvittelinko vain nähneeni sellaisin viestin. Enää sitä viestiä ei näy.
Jaahas:
Voi näköjään muokata lähetyksen jälkeenkin, enpä ole aiemmin tullut ajatelleeksi
Joo anteeksi kaikille, poistin aiheettoman viestin. Mielestäni ei ole kovin fiksua asettaa vastakkain lataushybridejä ja "täyshybridejä". Pitää vaan tehdä tarkat laskelmat siitä kumpi on kannattavampi yksittäistapauksessa.
Tuosta yksi Autozeitungin testi jonka perusteella Toyotan hybridi kuluttaa vain 5,5 litraa kun muut ekoautot kuluttavat melkein 2 litraa enemmän, joukossa oma autoni. Auto on Toyotan C-HR crossover. Tämmöinen auto lienee sopiva paljon pitkiä matkoja ajaville.
"NHB:llä on varmaan laskelmat motoko kilometriä meidän täyshybridi meni eilen 300 km keikalla sähköllä, ja kulutusero oli merkittävä verrokki normi 1.8 l Toyotaan, siihen juuri täyshybridillä pyritään, pienpään kulutukseen ja päästöihin."
Hän puhui pelkällä sähköllä ajamisesta, johon täyshybridi ei pysty. Toisaalta ei tämäkään seikka liity tähän asiaan/keskusteluun mitenkään. Kyse on yksinomaan siitä kumpi autotyyppi (täyshybridi vaiko lataushybridi) sopii paremmin kunkin henkilön tarpeisiin. Oletan että kummankin autotyypin omistajat ovat melko tyytyväisiä valintaansa.
Enhän ainkaan minä ole asettanutkaan vastakkain PHEV:tä ja muita täyshybridejä.
Tosiasia on, että PHEV toimii sähköautona vaikkakin suhteellisen lyhyen matkan kerrallaan ja sen lisäksi se toimii "tavallisena itselataavana hybridinä" kuten Toyota eli täyshybridinä Wikipedian määritelmän mukaan.
Eihän XC90T8:n energian kulutus voi olla yhtä pieni kuin pienen H-CR:n, mutta XC90T8 pystyy ajamaan puhtaasti sähköllä kokonaan ilman bensaa, mihin taas H-CR ei pysty.
Ei niitä vastakkain ole syytä asettaa, mutta kyllähän H-CR pääsisi vielä pienempään kulutukseen, jos siinä olisi pistokelatausmahdollisuus. Jos jollakulla taas ei ole mahdollisuutta ladata sähköverkosta, niin se on eri asia kuin auton tekniikoiden vertaaminen.
Tässä on jauhettu niin kauan, etten muista kaikkea sanottua, mutta tottamaar Toyota lataa itse akkuja niin kuin kaikki muutkin hybridit. Eiköhän tämä pointti ole ollut selvillä koko ajan.
Quu: Itselataavaa täyshybridiä ei tarvitse tolppaan kytkeä.
Mikrohybridin saa kytkeä tolppaan, jos haluaa säästää polttoainetta, mutta ei ole pakko. Valinta on oma. Myös mikrohybridi on itselataava.
http://autowiki.fi/index.php/Hybridiauto
HybridRules: Mietin, että mistä se kierrosten epäloogisuus kiihdytyksessä johtuu. Kelaako bensamoottori hulluna ampeereja sähkömoottoria varten vai tarvitaanko bensakoneelta kierroksia, jotta se jaksaa vetää autoa?
Selkokielinen esitys ennen kuin Quu postaa taas kerran mainosvideoita ja väittää että me muut emme ymmärrä.
Toyotan (ja Fordin) hybrideissä käytetään planeettavaihdetta, jota ei säädetä perinteiseen tapaan jarrupannoilla (kuten automaattivaihteistossa), vaan Moottori-Generaattori (MG) yksiköiden vääntömomentilla.
Halvimmissa tuo sähkömoottorien maksimimomentti on naurettavan ja säälittävän välimaastossa, joten pienen Toyota-Hybridin saa niiden turvin liikkumaan loogisesti sähkömoottorin vetämänä vain erittäin varovasti ajaen. Yhtään lisää kaasua moottoritien sisäänmenorampissa, ohituksessa tai ylämäkeen paukaisee tehottoman polttomoottorin koville kierroksille, vaikka auto lähtee kuin purkka makuulla olevan lehmän tukasta.
It's not an error, it's a feature.
Tästä kaupunkikäyttöön tehdystä suunnitteluvalinnasta johtuen myös sähköajon rajat määräytyvät sähkömoottorien ylikierroksista, eivätkä sähkö- ja polttomoottorien tehokäyrät ole siellä päinkään kuin synkassa. Jo pieni Toyotan hybridi hukkaa voimalinjaansa systeemitehoa kymmeniä hevosvoimia.
Lexus tekee saman fiksummin, eli takavetoisena tasapainoisesti ja rattia etuvedolla repimättä, sekä ennen kaikkea rankasta vahvemmilla sähkömoottoreilla, jotka oikeasti vievät Leksaa ihan mukavasti ja loogisesti, kunnes vasta suuren kiihtyvyyden pyyntö poukaisee bensakoneen isoille kierroksille ja alkaa venyttää voimalinjan kuminauhaa. Toisaalta, tämä on hyväksyttävääkin kuljettajan pyytäessä kaiken mitä konepellin alta löytyy.
Lexus IS ja GS 300H versioiden sähkö- ja polttomoottorien yhteisteho 322 hv ja systeemiteho 223 hv, eli VÄHINTÄÄN 99 hv AINA LAITUMELLA NUKKUMASSA kuvaa aika hyvin kuminauhan tehottomuutta ajoneuvon liikuttamiseen.
Vertailun vuoksi, Hyundain hybridivoimalinja ottaa sähkö- ja polttomoottorin yli 140 hv teoreettisesta yhteistehosta yli 140 hv systeemitehon, koska moottorien vääntökäyrän on sovitettu toisiinsa kauniisti.
Tällä sivustolla on monta kertaa todettu että autovero XC 90 T8 Volvoon on 5.914 euroa kun taas autovero T6 malliin on noin 30.000 euroa.
Tuossa on ihan riittävästi motivaatiota plug in – hybridin ostoon.
No ei ole kun verrokit on verosta huolimatta halvempia.
Itselataavalla vaan ei pääse niin suureen polttoaineen säästöön kuin plug-in-versiolla.
Ei kai itselataaminen sinänsä edellytä, että on kuminauhavaihde.
Tulkitaanko tuo nyt että olet ymmärtänyt mitä itselataava tarkoittaa.
Ei edellytä että on kuminauhavaihde. Toyotassa on planeettavaihde.
Valitseeko kukaan auton pelkästään sen perusteella, mikä on halvin tai mikä kuluttaa vähiten?
Minä en. Siksi on erittäin relevantti tuo H-G:n huomio XC90T8:n autoverosta. Se ei minulla vaikuttanut niin, että olisin ottanut ostohinnaltaan halvemman, mutta kyllä autoveron tilalle pätkäisty varusteiden määrä oli houkutteleva.
Musta tuntuu, että jatkossakin vähät päästöt tarkoittavat edullisempaa hankintaa autoveromielessä. Aikoinaan autovero on säädetty pelkästään tuomaan tuloja valtiolle, mutta nykyään sitä käytetään enenevästi ohjailemaan ihmisten autonvalintoja.
Siinäkin taas nähdään, kuinka demokratia on diktatuuria heikompi: yli 50g päästävien autojen osto katkeaisi kuin kanan lento, jos diktaattori niin päättäisi. Täällä vain ohjaillaan kevyesti, vaikka jokainen uusi maasturi raastaa viherpiipertäjän sielua kuin riivinrauta;)
Kiitos selostuksesta GLE.
Sähömoottori siis pyörittää planeettapyörää?
Mutta ymmärsinkö oikein, että myös polttomoottorin teho voi mennä suoraan vetäviin pyöriin eli, että voimalinja ei ole puhtaasti sarjahybridi, jossa aina vain sähkömoottori käyttää vetäviä pyöriä ja polttomoottori ainoastaan tuottaa sähköä. Sellainenhan on kaiketi Opel Amperan hybridimalli (Amperastahan on myös täyssähköauto, olikohan Ampera-e tms).
Voiko Toyotassa polttomoottorin kytkeä irti vedosta ja tuottaa sillä vain sähköä (siis jos polttomoottori voi myös pyörittää pyöriä)?
No voi hanuri, eihän HybridRules tiedä edes mikä tekniikka on täyshybridissä.
Täyshybridijärjestelmä yhdistää sarja- ja rinnakkaishybridien hyvät ominaisuudet. Täyshybridijärjestelmä pystyy liikuttamaan ajoneuvoa pelkällä polttomoottorilla, pelkällä sähkömoottorilla tai molemmilla yhtä aikaa. Planeettavaihteisto mahdollistaa polttomoottorin ja sähkömoottorin vaihtelevan käytön eri ajotilanteiden mukaan. Järjestelmä on tehokas, koska se sallii moottorin käydä pääasiassa parhaalla hyötysuhteella
Pakkohan sen itselataavan täyshybridin on pystyä kulkemaan polttomoottorin voimin, koska MG yksiköt saisivat halvauksen hieman yli satasen nopeudella.
Toyota yrittää siis omia myös täyshybridi-termin kuten itselaava-termin.
Lue Quu wikipediasta hybridiauton määritelmiä.
XC90T8:ssa myös liikutetaan autoa joko poltto- tai sähkömoot-torilla tai molemmilla yhtä aikaa tilanteen mukaan. Ja se on siis täyshybridi vaikka siinä ei yhdistetäkään sarja- ja rinnakkaishybridiä puhumattakaan, että siinä olisi kuminauhavaihde.
Nythän vaikuttaa yhä selvemmältä, että Toyota todella yrittää harhauttaa mainonnassaan ihmisiä siinä, mitä eri termit hybridiautoissa tarkoittavat.
Minä vain yritin miettiä, mistä se Toyotan moottorin huudattaminen nopeuden kiihtymiseen nähden ylisuurilla kierroksilla voi johtua.
Vieläkin minulle jäi epäselväksi, että kun se H-CR kiihdyttää kuminauhavaihteellaan, niin onko silloin pelissä pelkkä polttomoottori?
Ja mitä mahtaa tarkoittaa, että Toyota yhdistää sarja- ja rinnakkaishybridien ominaisuuksia, tarkoittaako se, että polttomoottori voi syöttää virtaa sähkömoottorille ilman, että se samaan aikaan vetää pyöriä?
Olen ihan aidosti kiinnostunut asiasta, mutta Quun asenne kyllä meinaa väkisin provosoida.
Toyotan sivuilta asiaa ei viitsi etsiä, näytti olevan pelkästään markkinointitekstiä, niin kuin tietysti muidenkin yritysten nettisivuilla bruukkaa olemaan.
Täyshybridijärjestelmä ei ole Toyotasta riippuvainen, Toyota alkoi niitä valmistamaan ekana sarjatuotantona vuonna 1996
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TUTKINTOTYÖ
8 (36)
Auto- ja kuljetustekniikka
, auto- ja työkonetekniikka
Janne Honkola
Wikipedian mukaan Toyota-vapaassa yleiskielessä termi (sähköinen) "täyshybridi" tarkoittaa autoa, joka pyrkii ajamaan sähkömoottorilla aina, kun se on mahdollista, ja käytännössä toisena moottorina on polttomoottori.
Täyshybridi voi siis olla joko sarja- tai rinnakkaishybridi tai sitten tietysti niiden yhdistelmä, jos niin voi tulkita sellaisen tekniikan, jossa bensamoottori irrotetaan esim. kytkimellä pyörille menevästä voimalinjasta ja se pyörittää pelkästään generaattoria, joka tuottaa virtaa joko suoraan sähkömoottorille tai akkuun. Mutta onko siis Toyotassa sellainen yhdistelmä-tekniikka, että polttomoottori voi joko vetää pyöriä tai pelkästään pyörittää generaattoria?
Quun lainaama Toyotan mainos ei kyllä sano, että Toyotalla on yhdistetty sarja- ja rinnakkaishybri vaan se sanoo, että on yhdistetty sarja- ja rinnakkaishybridien hyvät puolet. Toyotan erivapauksia ottavassa kielessä se voi tietysti tarkoittaa mitä vain.
Minkä kohdan täyshybridin tutkimustyössä väität vireelliseksi ja on Toyotan mainos??
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8376/Honkola.Janne.pdf
Sen kohdan, jossa kirjoittaja toteaa olevan kolme eri hybriditekniikkaa: sarja-, rinnakkais- ja täyshybriditekniikka.
Minä en tosin voi päättää, mikä milloinkin on jonkun termin oikea merkitys ja siksi tukeudun wikipediaan. Jos siellä on virhe, niin sitten minunkin käsitys on virheellinen. Tuo tutkimus on tehty Priuksen pohjalta, joten saattaa olla, että opinnäytetyön tekijä on harhautunut Toyotan kirjoituksista hänkin.
Wikipediassa sanotaan täyshybridin tarkoittavan sitä, että auto ajaa sähköllä aina, kun mahdollista, ts. sähkö ei ainostaan avusta polttomoottoria vaan on toinen "pääkone" autossa. Suurin osa markkinoilla olevista hybrideistä on täyshybridejä Wikipedian mukaan.
Sillä mainitaan ihan selkeästi, Esimerkiksi Toyota Prius on täyshybridi.
Ei siinä mitenkään pois suljeta mahdollisia verrokkeja.
No on tiukassa ettei HybridRules osaa erottaa ei järjestelmien eroavaisuuksia.
Yleisnimitys hybridistä on nykyään laaja.
Sarjahybridi, rinnakkaishybridi ja täyshybridi on toteutukseltaan selkeä ero.
Näistä voi mahdollisesti olla eri tehtailla erilaisia toteutustapoja.
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Auto- ja työkonetekniikka
Honkola Janne
Hybridiauto Toyota Prius
Tutkintotyö 36 sivua
Työn ohjaaja
Tekniikan lisensiaatti Tauno Kulojärvi
Joulukuu 2007
Hakusanat
hybridi, sähkömoottori, planeettapyörästö, Prius
Tuolloin Toyota oli ainoa lajissaan. Sen jälkeen etenkin viime vuosina tullut vuosittain apinoituja versioita ei merkeillä
Juupas-eipäs on näiden keskustelujen vääjäämätön vaihe aina näköjään. Jos Wikipedia ilmentää automerkeistä riippumatonta sanastoa, niin täyshybridi ei ole mikään hybriditekniikan alalaji kuten sarja- ja rinnakkaishybridi. XC90T8 on täyshybridi kuten Toyotakin, vaikka niissä on keskenään erilainen tekniikka eli määritelmä "täyshybridi" ei sinänsä kerro minkälaisesta hybridistä on kyse. Jos siis luotamme Wikipediaan ja enemmän minä siihen luotan kuin Toyotan markinointiteksteihin. Enempää en osaa asiaan sanoa, että tästä asiasta tämä riittää täältä tähän.
Et ole tainnut kuin nähdä unta XC90T8 Volvosta, oliko siinä kuminauhavaihde unessa. Täyshybridistä ei sähkö lopu.
TM Volvo:
Sähköä riitti omissa kokeissamme, taajama- ja kehätietä sisältävällä reitillä muutaman asteen lämpötilassa 42 kilometrin ajoon, kun tehdas ilmoittaa matkaksi noin 50 kilometriä.
No eikö tuossakin ole noin 40 kilometriä enemmän, kuim täyshybridissäsi, josta pelkällä sähköllä ajaminen loppuu alkuunsa.
Quun tarkoitus taitaa olla vain ärsyttää.
PHEV autojen arvioiden kirjoittajatkin kyllä saisivat skarpata enemmän ja alkaa tehdä eron pistokkeesta ladatulla sähköautolla ajon ja sen jälkeisen itselaavan ajon välille.
Ihan selvästi ainakaan Kumppani ja Quu eivät ole ymmärtäneet PHEV autojen toimintaperiaatetta.
Toyotan hybridiä olen ajanut vain yhden kahden viikon jakson aikana päivittäin työreissulla enkä siis ole mikään asiantuntija Toyotan suhteen. Quun argumentointimallia käyttääkseni H-CR:ssä oli sähkö lopussa kaiken aikaa. Välillä pääsi hotellin parkkipaikalta lähes tielle saakka eli n. 20 metriä ennen kuin polttomoottori käynnistyi.
"No eikö tuossakin ole noin 40 kilometriä enemmän, kuim täyshybridissäsi, josta pelkällä sähköllä ajaminen loppuu alkuunsa."
Täyshybridissä sähkön "säilyminen" näkyy suhteellisen alhaisena kulutuksena.
Tarkoittiko Quu2018 kenties tätä ? Tässä alkaa jo mennä vähän sekaisin näitten hybridien vastakkainasettelulla.
"Et ole tainnut kuin nähdä unta XC90T8 Volvosta, oliko siinä kuminauhavaihde unessa. Täyshybridistä ei sähkö lopu.
TM Volvo:
Sähköä riitti omissa kokeissamme, taajama- ja kehätietä sisältävällä reitillä muutaman asteen lämpötilassa 42 kilometrin ajoon, kun tehdas ilmoittaa matkaksi noin 50 kilometriä."
En kyllä lähtisi riemuitsemaan esimerkiksi Toyota Prius Plug-in hybridin sähköisestä toimintamatkasta, joka on 44,1 km TV:n mukaan. Kuitenkin on melko kevyt auto kyseessä, paino on vain 1.530 kg. Tuossa on Volvoon nähden painoeroa noin 800 kg (Volvo 2.319 kg). Mutta sähköinen toimintamatka on suunnilleen sama.
Eikö H-G:aan ymmärrä pointtia? Itselataavalla hybridillä ei pysty ajamaan pelkästään sähköllä juuri ollenkaan, mutta PHEV:llä pystyy. Ja sen lisäksi PHEV:llä pystyy ajamaan itselataavana hybridinä puhtaasti sähköllä ajetun matkan lisäksi.
Pelkän sähköajosäteen pituus PHEV:llä riippuu olosuhteista ja siitä miten ajetaan. Eikä PHEV:lle ilmoitettu sähkösäde ole takuuarvo vaan arvio siitä, kuinka pitkälle pelkästään pistokkeesta otetulla sähköllä voi optimitilanteessa päästä. Joskus voi mennä sen ylikin. Itse olen tosin vain kerran päässyt täyteen ladatulla akulla lähtiessä 42km ennen kuin polttomoottori käynnistyi ekan kerran sillä reissulla. XC90T8:lle luvattu sähkösäde on 40km. Talvella matka jäi huonoimmillaan vähän yli 30km:iin.
Toisaalta eilen vedin perässä kärryä, joka painoi n. 1400kg eikä sähkö riittänyt kuin 26km matkaan, siis pelkästään sähköllä ajettu matka. Silläkin reissulla kuitenkin mentiin polttomoottorin ekan käynnistyksen jälkeen taas sähköllä aina välillä. Lopputulos oli 3,6L/100km keskikulutus 50km matkalla. Olen sen mökkimatkan mutkia ja mäkiä ajellut viitisentoista vuotta ja polttomoottoriautolla jäljellä olevan matkan näyttö hupeni aina reippaasti ja keskikulutus oli 8 - 9 litraa (3 litran dieseleillä) .
NHB:llä on varmaan laskelmat motoko kilometriä meidän täyshybridi meni eilen 300 km keikalla sähköllä, ja kulutusero oli merkittävä verrokki normi 1.8 l Toyotaan, siihen juuri täyshybridillä pyritään, pienpään kulutukseen ja päästöihin.
Kuule H-G: olin lukevinani sinun kirjoittaman kommentin, jossa puhuttiin jostain laskutaidosta. Voiko näitä tekstejä editoida jälkikäteenkin, vai kuvittelinko vain nähneeni sellaisin viestin. Enää sitä viestiä ei näy.
Jaahas:
Voi näköjään muokata lähetyksen jälkeenkin, enpä ole aiemmin tullut ajatelleeksi
Polttoaineen säästöön pyritään myös kevythybridillä. Sehän se on hybridien tarkoitus ylipäänsä.
Joo anteeksi kaikille, poistin aiheettoman viestin. Mielestäni ei ole kovin fiksua asettaa vastakkain lataushybridejä ja "täyshybridejä". Pitää vaan tehdä tarkat laskelmat siitä kumpi on kannattavampi yksittäistapauksessa.
Tuosta yksi Autozeitungin testi jonka perusteella Toyotan hybridi kuluttaa vain 5,5 litraa kun muut ekoautot kuluttavat melkein 2 litraa enemmän, joukossa oma autoni. Auto on Toyotan C-HR crossover. Tämmöinen auto lienee sopiva paljon pitkiä matkoja ajaville.
https://www.autozeitung.de/peugeot-3008-seat-ateca-toyota-c-hr-test-188664.html
"NHB:llä on varmaan laskelmat motoko kilometriä meidän täyshybridi meni eilen 300 km keikalla sähköllä, ja kulutusero oli merkittävä verrokki normi 1.8 l Toyotaan, siihen juuri täyshybridillä pyritään, pienpään kulutukseen ja päästöihin."
Hän puhui pelkällä sähköllä ajamisesta, johon täyshybridi ei pysty. Toisaalta ei tämäkään seikka liity tähän asiaan/keskusteluun mitenkään. Kyse on yksinomaan siitä kumpi autotyyppi (täyshybridi vaiko lataushybridi) sopii paremmin kunkin henkilön tarpeisiin. Oletan että kummankin autotyypin omistajat ovat melko tyytyväisiä valintaansa.
Enhän ainkaan minä ole asettanutkaan vastakkain PHEV:tä ja muita täyshybridejä.
Tosiasia on, että PHEV toimii sähköautona vaikkakin suhteellisen lyhyen matkan kerrallaan ja sen lisäksi se toimii "tavallisena itselataavana hybridinä" kuten Toyota eli täyshybridinä Wikipedian määritelmän mukaan.
Eihän XC90T8:n energian kulutus voi olla yhtä pieni kuin pienen H-CR:n, mutta XC90T8 pystyy ajamaan puhtaasti sähköllä kokonaan ilman bensaa, mihin taas H-CR ei pysty.
Ei niitä vastakkain ole syytä asettaa, mutta kyllähän H-CR pääsisi vielä pienempään kulutukseen, jos siinä olisi pistokelatausmahdollisuus. Jos jollakulla taas ei ole mahdollisuutta ladata sähköverkosta, niin se on eri asia kuin auton tekniikoiden vertaaminen.
Polttoaineen säästöön pyritään myös kevythybridillä. Sehän se on hybridien tarkoitus ylipäänsä.
Näin on, se ei vaan kevythybridissäkään rajoitu 50 kilometriin.
Keskustelun pointti on minun osalta, lataako Toyota itse akut.
Tässä on jauhettu niin kauan, etten muista kaikkea sanottua, mutta tottamaar Toyota lataa itse akkuja niin kuin kaikki muutkin hybridit. Eiköhän tämä pointti ole ollut selvillä koko ajan.