Pelkällä polttomottorilla varustetut autot ovat tulleet tiensä päähän

2014 kommenttia
1585961636468
  • muokattu 20.11.2019 10:53

    @Katukivi kirjoitti:
    EU:n päästömääräykset lopettavat erittäin nopeasti polttomottoriautojen valmistuksen. Niitä vastaan on yhdenkään autonvalmistajan turha rimpuilla saatikka sitten jonkun yksityisen kansalaisen:

    Mitkä autotehtaat on ilmoittanut lopettavansa polttomoottoriautojenvalmistuksen?

    Minun seuraava auto olisi Volkswagen ID:3, jos aiemmin mainitut sähköauton käyttörajoitteet (etenkin latausaika) olisi ratkaistu.

      
  • muokattu 20.11.2019 20:58

    "EU:n päästömääräykset lopettavat erittäin nopeasti polttomottoriautojen valmistuksen. Niitä vastaan on yhdenkään autonvalmistajan turha rimpuilla saatikka sitten jonkun yksityisen kansalaisen"

    Jos lopettavat, sitten ostetaan jotain muuta sitten kun sen aika koittaa. Jos polttiksista tulee epämuodikkaita, silloin myös käytettyjen hinnat hakeutuvat tasolle, jolla kauppa käy. Mikä tässä on ongelmana?

    Lakkaa selittelemästä ja kerro nyt vaan, mistä saan noutaa sen lupaamasi arvottoman polarvalkoisen S350 4Maticini?

      
  • Suomen halvin sähköauto sai kilpailijan: VW e-Up myyntiin 17 550 eurolla ja e-Golf 29 100 eurolla!
    https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ea96f774-aaf2-48b3-9cf8-8f890429158a

      
  • muokattu 20.11.2019 22:26

    Itse ostaisin myös ID3:n. Ottaisin kodin sähkökaapista voimavirtaa lataukseen. Muualla en lataisi lainkaan. Ajot sovittaisin tämän mukaan.

      
  • Julkaistu: 19.12.2013 22:33
    Kuuba kertoo vapauttavansa autojen maahantuonnin.

    Kansalaiset saavat myös hankkia autoja ilman hallituksen lupaa, kertoo kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja Granma. Autojen maahantuonti on ollut tiukasti rajattua vuoden 1959 vallankumouksesta lähtien.

    Kaksi vuotta sitten tehdyn uudistuksen jälkeen kuubalaiset ovat voineet ostaa ja myydä käytettyjä ajoneuvoja toisiltaan, mutta uuden auton hankinta on vaatinut yhä hallituksen lupaa.
    STT-AFP-Reuters
    BBh0zRU

      
  • muokattu 21.11.2019 00:03

    Just noin kotilatauksena ajaa neljä - viisikertaa halvemmalla polttonesteisiin nähden. Jokuhan laski esim. Seatin Miin keskimääräisillä ajokilometreillä (tilastokeskus reilu 13000 km vuodessa) säästävän kotilatauksena 6 vuodessa 12000 euroa. Varmasti Miin arvo kuuden vuoden jälkeen yli tuon n.3400 euron erotuksen nykeisestä ostohinnasta.
    Nissan ilmoitti aiemmin lithium akuston kestävän 1,8 miljoonaa kilometria. Elon Musk totesi myöhemmin heidän testiensä antavan valitettavasti saman suuntaisia tuloksia Teslalle akun kestoksi miljoona mailia eli n. 1.6 miljoonaa kilometria näin sivistyneesti ilmaistuna. Virolainen taksi firma operoi 50 Nissan Leaf autolla ladaten niitä 20-80 % rajoissa ja nyt vanhimmalla ajettu 480 000 tuhatta km ja vielä akuston kuntominkä sähköauto kertoo 87% käyttökapasiteetista jäljellä.
    Vaikea on löytää sähköautoista huonoja puolia. Esim. Helsingin pienhiukkaspäästöt aiheuttavat vakavia hengitys- ja verisuonisairauksia vuosittain n. 20000 tuhannelle ihmiselle ja 5000 tuhannen ennenaikaisen kuoleman. Uusimman tutkimuksen mukaan tukin arvio on ainakin puolet liian pieni, joten kaikki pienhiukkaspöly niin jarruista kuin polttoneistä minkä sähköautolla säästää on varmasti tervetullut jopa rikkaille kun sairaskulut vähenevät valtion kuluissa.

      
  • muokattu 21.11.2019 08:02

    Säästö ei ole varsinaisesti säästöä kun asiaa ei ajatella ihan yksilötasolla, vaan pikemminkin verovapaata tankkausta. Itse ostin olutta laivalta samalla periaatteella - sama tuote, mutta paljon pienemmällä maksulla valtiolle.

    Pienhiukkaspäästöt eivät tule pelkästään jarruista (onko sähköautossa nastarenkaat?), ja jarruttelun tarve riippuu kuljettajasta aika paljon. Pääkaupunkiseudulla on kuivalla kelillä taas harmaa ilma vaikkei ole levitetty suolaa tai hiekotettu.

      
  • muokattu 21.11.2019 11:12

    @Karrette kirjoitti:
    Säästö ei ole varsinaisesti säästöä kun asiaa ei ajatella ihan yksilötasolla, vaan pikemminkin verovapaata tankkausta. Itse ostin olutta laivalta samalla periaatteella - sama tuote, mutta paljon pienemmällä maksulla valtiolle.

    Sähkö ei ole verovapaata.
    Tuontiolutta pitää kitata isot määrät merkittävä taloudellisen edun saamiseksi.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Säästö ei ole varsinaisesti säästöä kun asiaa ei ajatella ihan yksilötasolla, vaan pikemminkin verovapaata tankkausta. Itse ostin olutta laivalta samalla periaatteella - sama tuote, mutta paljon pienemmällä maksulla valtiolle.

    Sähkö ei ole verovapaata.
    Tuontiolutta pitää kitata isot määrät merkittävä taloudellisen edun saamiseksi.

    Ei ole sähkö verovapaata, eikä sähkön siirtokaan ole verotonta. Mutta liikennekäytössä se on erittäin kevyesti verotettua - ei siis veloiteta sitä useamman euron verokuormaa / 100 km edes kireämmän laskennallisen ajoneuvoveron muodossa.

    Ostin saksalaista olutta, ja hintaero oli -50 %, mikä tarkoitti 12 kpl 0,5 litran pullolle n. 21 euron säästöä. Ostin myös virolaista puoleen hintaan yhden 24 tölkin laatikon, eli laivamatka tuli lähes ilmaiseksi. Laivatkin tupruttavat aika reippaasti CO2:ta, mutta siitä ei paljoa huudella.

      
  • 1 Verottomat aluspolttoaineet
    Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994, myöh. polttoaineverolaki) 9 §:n 4 kohdan sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996, myöh. sähköverolaki) 12 §:n 1 § momentin 4 kohdan ja 21 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan muussa kuin yksityisessä huviliikenteessä olevien alusten kuluttamat polttoaineet ovat verottomia ja huoltovarmuusmaksuttomia. Aluksilla kulutetut polttoaineet ovat verottomia myös silloin, kun alukset liikennöivät kaupallisessa tarkoituksessa merellä Suomen aluevesien sisäpuolella tai sisävesillä.

      
  • Tutkimusten mukaan sähköauton jarrujen pienhiukkaspäästöt ovat energian talteenottojärjestelmien takia n. 78 % pienemmät perinteisiin nähden ja pakokaasujen pienhiukkasten päästöt puuttuvat myös eli merkittävä osa.
    Pienhiukkasiahan tulee nastojen lisäksi asfaltista ja itse renkaasta jonka muovit ovat suurimpia vesistöihin valuvia mikromuoveja.
    Sait sitten oluelle maksimaaliset CO2 päästöt vai oliko Lng laiva ;)

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Tutkimusten mukaan sähköauton jarrujen pienhiukkaspäästöt ovat energian talteenottojärjestelmien takia n. 78 % pienemmät perinteisiin nähden ja pakokaasujen pienhiukkasten päästöt puuttuvat myös eli merkittävä osa.
    Pienhiukkasiahan tulee nastojen lisäksi asfaltista ja itse renkaasta jonka muovit ovat suurimpia vesistöihin valuvia mikromuoveja.
    Sait sitten oluelle maksimaaliset CO2 päästöt vai oliko Lng laiva ;)

    Toki regenerointi voi tarkoittaa että moottorijarrutus on voimakkaampaa, mutta onko jarrujen hiukkaspäästöt merkittävä päästölähteenä? Itse ajan ennakoiden (arvaan liikenteen tulevia tapahtumia), joten jarruja ei tule juurikaan käytettyä -jarrupölyä ei juuri tule vaikka minulla on vain start/stop.

    LNG tarkoittaa nesteytettyä maakaasua, ja maakaasu on CO2-lähde koska se on fossiilista. Biokaasu olisi parempi.

    Itse en harrasta risteilyjä (paluu lähtösatamaan), enkä myöskään tekisi niitä siten että pysäköin autoni risteilylaivaan (auto laivaan Helsingissä, auto laivasta ulos olutkuorman kera Helsingissä). Reittimatkan yhteydessä voi tehdä paljon muutakin, ja Suomi kannustaa säästämään matkakustannukset alkoholiostoksilla.
    Bensaakin kannatti ostaa Tallinnassa tankki täyteen.

      
  • muokattu 21.11.2019 17:52

    @Katukivi kirjoitti:
    Bensa- ja dieselautojen kysyntä loppuu pian kokonaan.

    Continental aikoo vahvistaa kilpailukykyään tulevina vuosina, ja leikkaa 5 040 työpaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
    Continental työllistää maailmanlaajuisesti yli 240 000 henkilöä.

      
  • muokattu 21.11.2019 21:20

    mutta onko jarrujen hiukkaspäästöt merkittävä päästölähteenä?
    Vastaus on ja tuo mainitsemani 78% jarrupölyn vähentyminen oli yhden tutkimuksen usean ajosuoritteen kaupunkiliikenteen keskiarvo. Regenerointi voi vähentää jopa 90% tuosta jarrupölystä.

    Jarruista irtoava pöly on nousemassa mielenkiinnon kohteeksi. Pakokaasujen puhdistuessa jarrupäästön osuus on nouseva. Ratkaisujakin on jo tarjolla.

    Pienhiukkaset ovat ihmiselle vaarallisia, koska ne eivät pysähdy suun limakalvoille, vaan pääsevät keuhkorakkuloihin, sieltä verenkiertoon ja verenkierron mukana muun muassa aivoihin.

    Tieliikenteen osuus alle 2,5 µm:n pienhiukkaspäästöistä (PM2,5) on tilastokeskuksen mukaan Suomessa alle 15 prosenttia. Tästä yli puolet tulee renkaista ja tiestä. Jäljelle jäävä osuus jakaantuu jarruista tuleviin hiukkasiin ja pakokaasuista tuleviin hiukkasiin. Ainoastaan pakokaasujen hiukkaspäästöjä on pienennetty lainsäädännön velvoittamana, mikä on johtanut siihen, että tieliikenteen hiukkaspäästöistä jarrujen osuus on jo muutaman vuoden ajan ollut suurempi kuin pakokaasujen. (lähde https://satl.fi/2019/09/26/pienhiukkaspaastot-huolena-mutta-ei-niinkaan-pakokaasuissa/)

    Harmitonta
    määrää ei ole
    Liikenteen epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tulehduksia elimistössä. Tulehdus voi pahentaa muun muassa astmaa ja keuhkoahtaumatautia.
    Epäpuhtaudet pahentavat sydämen vajaatoimintaa, ja myös sydäninfarkti on yhteydessä pienhiukkasiin. Ne voivat vaikuttaa myös muihin sairauksiin, joihin liittyy tulehduksia.
    – Ilmansaasteiden vaikutus hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin tiedetään varmasti. Nyt tutkitaan, pahentaako altistuminen liikenteelle esimerkiksi diabetesta, Alzheimerin tautia ja nivelreumaa. (lähde https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001707229.html)

    Ennenaikaiset kuolemat: 7 % per 5 µg PM2.5/m3
    (Beelen ym. 2014)
    Keuhkosyövän ilmaantuminen: 18 % per 5 µg PM2.5/m3
    (Raaschou-Nielsen ym. 2013)
    Sepelvaltimotautikohtaukset: 13 % per 5 µg PM2.5/m3
    (Cesaroni ym. 2014)
    Lasten (< 3 v.) keuhkokuumetapaukset: 30 % per 10 µg NO2/m3
    (MacIntyre ym. 2014) (lähde https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Jul)

      
  • Uutinen oli vuodelta 2011, eikä nastarenkailla ole vieläkään haittaveroa.

      1
  • @Karrette kirjoitti:
    Uutinen oli vuodelta 2011, eikä nastarenkailla ole vieläkään haittaveroa.

    Väärä käsitys että vero sitoo pölyä.

      
  • muokattu 22.11.2019 07:19

    @Topi27 kirjoitti:
    mutta onko jarrujen hiukkaspäästöt merkittävä päästölähteenä?

    Tämä kiinnostaa minuakin?

    Vastaus on ja tuo mainitsemani 78% jarrupölyn vähentyminen oli yhden tutkimuksen usean ajosuoritteen kaupunkiliikenteen keskiarvo.

    Tämä kertoo siitä, että keskimäärin manuaalikuskit eivät jaksa vaihtaa alaspäin koko kasetin läpi moottorijarruttaen ja että automaattikuskit luulevat automaatin valitsevan oikean vaihteen joka tilanteeseen itsestään.

    Onhan se toki helpotus laiskalle kuskille, jos auto hoitaa hidastuksen ihan itse oikein ilman jatkuvaa rattiflipujen nykimistäkin.

    Regenerointi voi vähentää jopa 90% tuosta jarrupölystä.

    Ennakoiva ajo ruostuttaa jarrulevyt pilalle ennen kuin ensimmäistäkään jarruosaa ehtii vaihtamaan kulumisen vuoksi, joten parinsadan tuhannen välein niitä kaupungissa pyörivän polttiksenkin jarruja huolletaan, jos kuski osaa hommansa. Nyt en siis puhu omastani, jonka jarrut ASR ja ESP pitävät kunnossa, vaan oman korimallinsa Spritmonitor listalla kakkosena olevan Rouvan autosta, jonka jarrut olen tosiaan rempannut kertaalleen yli 16 vuoden aikana. Jotain kertoo se, että takajarrut menivät ensin vaihtoon ruostuttuaan pilalle käytön puutteessa. Etujarrut paljon myöhemmin levyjen kuluttua loppuun.

    Jarrujen kuluminen on hirveän paljon kuskista kiinni, mutta sehän on hyvä, että patteriauto säästää jarruja automaattisesti, vaikka kuski ei sitä älyäisikään tehdä.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Uutinen oli vuodelta 2011, eikä nastarenkailla ole vieläkään haittaveroa.

    Väärä käsitys että vero sitoo pölyä.

    Norjalaisilla on asiasta kokemusta, mutta heidän loogikkansa ei ollut sitoa pölyä, vaan vähentää sen esiintymistä ihmisten valintoja ohjaamaalla. Eivät siis ole lopettaneet nastarenkaiden kovaa käyttömaksuaan, ja ihmiset ovat nykyään parempia auton käytössään. Riskikäyttäytyminen väheni, mm. toisten pakoputki ei kiinnosta enää yhtä paljon kun keli on liukas.

    Kehä I pölisee taas vaikka kelien puolesta ei ole tarvinnut hiekottaa, ja mahdollinen suolaus on varmastikin huuhtoutunut pois.

      
  • muokattu 22.11.2019 09:21

    @Karrette kirjoitti:

    Norjalaisilla on asiasta kokemusta, mutta heidän loogikkansa ei ollut sitoa pölyä, vaan vähentää sen esiintymistä ihmisten valintoja ohjaamaalla

    Odottele rauhassa, kyllä Suomalaisellakin vasemmistohallituksella on taito sitoa autonkäyttöä verotuksella.
    Ja mitä vähemmän ajetaan sitä kovemmin verotetaan, budjettivajeeseen ei menojenlisä anna tilaa..

      
  • Ennakoiva ajo on vuosien varrella opittu juttu, sietäisi opetella niidenkin jotka eivät sitä vielä osaa tai eivät ole vielä tulleet ajatelleeksi. Säästää voi monella tapaa, pääasia on että sen tekee oikeissa paikoissa.

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Ennakoiva ajo on vuosien varrella opittu juttu, sietäisi opetella niidenkin jotka eivät sitä vielä osaa tai eivät ole vielä tulleet ajatelleeksi. Säästää voi monella tapaa, pääasia on että sen tekee oikeissa paikoissa.

    Ennakoiva ajotapa on että painaa tassulattiassa muun liikenteen rytmissä, säätöille taas ei ole mitään mielekästä käyttöä.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Seatin Miin keskimääräisillä ajokilometreillä (tilastokeskus reilu 13000 km vuodessa) säästävän kotilatauksena 6 vuodessa 12000 euroa.

    Varmaan tuokin on mahdollista, muttaa avaatko tuon laskelman, että nähdään mitä kustannuksia on laskettu mukaan ja millä hinnalla?

    Ilmeisesti Miin vakuutukset ja huollot ovat merkittävästi polttista edullisempia, koska polttoainekulut eivät selitä noin suurta eroa?

      
  • Onko jollain kokemusta sähköauton virran ulosotosta? Ei taida ihan helposti käydä yli 300 voltin akustosta.

    Olisihan se metsäreisulla komiata laittaa (unohtaa) sähkökiuas päälle.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Seatin Miin keskimääräisillä ajokilometreillä (tilastokeskus reilu 13000 km vuodessa) säästävän kotilatauksena 6 vuodessa 12000 euroa.

    Varmaan tuokin on mahdollista, muttaa avaatko tuon laskelman, että nähdään mitä kustannuksia on laskettu mukaan ja millä hinnalla?

    Ilmeisesti Miin vakuutukset ja huollot ovat merkittävästi polttista edullisempia, koska polttoainekulut eivät selitä noin suurta eroa?

    Tarkistin omat polttoainekuluni ja ne ovat viimeisen 29kk aikana reilulta 66tkm 7.23€/100 km.
    Jolloin tuohon keskiarvoiseen 13tkm kuluu vajaa tuhat euroa. Tankkiin on lorotettu dieseliä.

      
  • @Jokeri kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Seatin Miin keskimääräisillä ajokilometreillä (tilastokeskus reilu 13000 km vuodessa) säästävän kotilatauksena 6 vuodessa 12000 euroa.

    Varmaan tuokin on mahdollista, muttaa avaatko tuon laskelman, että nähdään mitä kustannuksia on laskettu mukaan ja millä hinnalla?

    Ilmeisesti Miin vakuutukset ja huollot ovat merkittävästi polttista edullisempia, koska polttoainekulut eivät selitä noin suurta eroa?

    Tarkistin omat polttoainekuluni ja ne ovat viimeisen 29kk aikana reilulta 66tkm 7.23€/100 km.
    Jolloin tuohon keskiarvoiseen 13tkm kuluu vajaa tuhat euroa. Tankkiin on lorotettu dieseliä.

    Tarkistinpa minäkin polttoainekulut. 23kk ja 64762km 3824 litraa 95-bensaa, hinta 5808 euroa eli 1165ekua per 13000km ja siis keskimääräinen litrahinta 1,519 ja 8,96 euroa/100km. Vuotuinen ajoneuvovero 142,38. Spekuloida voi, että jos todella ajaisin vain tuon 13000km per vuosi, olisi polttoainekulu hyvin lähellä nollaa, koskapa pitkien matkojen osuus olisi dramaattisesti pienempi. Kulutus on kovin kohtuullinen melko isolle bensakoneella varustetulle autolle. Autohan on siis pistokeladattava hybridi 2L bensakoneella, reilulla omapainolla ja vetokoukulla varustettu. Hybridi rulettaa siis edelleen, vaikka nyt on työprojektien pitkien matkojen takia kulutus päässyt karkaamaan jo 5,9L/100km.

      
  • muokattu 24.11.2019 15:21
  • Spritmonitor kertoo dieselin polttoainekuluiksi viimeisten 150.000 km matkalla 6.98 € / 100 km.

    Ajoneuvovero on noin 650 € paikkeilla. Rouvan saman kokoluokan sedanin polttoainekustannukset + ajoneuvovero alittuvat vuoden viidennellä tankillisella.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit