«12345678»
Ajattelin perustaa tällaisen keskustelusäikeen, jossa on mahdollista nostaa esiin uusien ja tulevien sähköautomallien ominaisuuksia ja sähköautoiluun liittyviä teknisiä kehistysaskeleita.
Itseäni miellyttää langaton lataus, joka on jo tekemässä tuloaan. Mitään piuhojen virittelyjä ei enää tarvita kun kotitallin lattialla on induktioon perustuva latauslämiskä, joka hoitaa akkujen latauksen automaattisesti ilman mitään kuljettajalta vaadittavia toimenpiteitä kunhan auto on ajettu parkkiin lämiskän päälle.
Olen vakavasti harkitsemassa sähköautoiluun siirtymistä, ainoa este toistaiseksi on olut hintalappu, joka on toistaiseksi ollut kohtuuden katon yläpuolella rahan vastineeksi saataviin ominaisuuksiin nähden.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
BMW (530e) tuo markkinoille langattoman laturin – lataa hybridiauton 3,5 tunnissa. Laturi hyödyntää tavallista verkkovirtaa.
https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=GlrcPrzuPMM
Kiitos hyvästä threadistä ja Tracktestille videosta.
Tässä näkyy hyvin BMW:een edistyksellisyys, jos sähköaitoilua halutaan, niin tällaisisa ratkaisuja tarvitaan. Loistava juttu.
BMW on ensimmäinen mutta saksalaiset ovat yhdessä ratkaisemassa latauskuvioita, jopa ajossa lataamista asfaltin alta. Mielestäni kaapelin kytkeminen päivittäin olisi rasittavaa mutta tällä homma toimii.
Lagattoman latauksen ratkaisuja on olemassa myös autovalmistajien ulkopuolelta tulevina tuotteina. Tuossa yksi, jolla on ratkaisu valmiina useampaankin automalliin:
https://www.pluglesspower.com/shop/
Itseäni todella houkuttelee ajatus siitä, että bensamittarikentälle ei tarvitsisi enää koskaan kaartaa.
Tuo langaton lataus on, etenkin sellaisille, joilla on talli käytössään, minun mielestäni todellinen game changer käyttömukavuuden suhteen, koska se poistaa sähköautoilusta sen päivän ikävimmän rutiinin, sähköjohtoen kanssa puljaamisen. Plug and Play muuttuu pelkäksi Playksi, ja se on mielestäni todella huikeaa.
Myös ranget ovat liikkumassa oikeaan suuntaan melko vauhdikkaasti, mikä on loistava asia.
Omalla kohdallani ei takaraivossa ole rangemörköä, koska päivittäiset ajomatkani pysyvät 99% alle 100 kilometrin. Viimeisen vuoden sisällä olen tehnyt 3 reissua, joissa edestakaisen matkan pituus on ylittänyt 150 km.
Vielä kun sähkörattaiden hintalaput saadaan järkeviksi suhteessa niiden ominaisuuksiin, ollaan tilanteessa, jossa elektroneilla liikkumisen yleistymiselle ei ole esteitä.
Panu4:
Langattoman latauksen ratkaisuja on olemassa myös autovalmistajien ulkopuolelta tulevina tuotteina. Tuossa yksi (linkki) jolla on ratkaisu valmiina useampaankin automalliin
Jos sähköautoilua halutaan, niin tällaisia automerkeistä riippumattomia edistyksellisiä ratkaisuja tarvitaan. Loistava juttu.
Itseäni todella houkuttelee ajatus siitä, että bensamittarikentälle ei tarvitsisi enää koskaan kaartaa.
Tuo langaton lataus on, etenkin sellaisille, joilla on talli käytössään, minun mielestäni todellinen game changer käyttömukavuuden suhteen, koska se poistaa sähköautoilusta sen päivän ikävimmän rutiinin, sähköjohtoen kanssa puljaamisen. Plug and Play muuttuu pelkäksi Playksi, ja se on mielestäni todella huikeaa.
Eipä tuo sähkön lataaminen autoon juuri sen kummempi toimenpide ole kuin kännykänkään lataaminen - varsinkaan omassa tallissa, missä johto on valmiiksi aseteltuna. Onhan se pieni mukavuustekijä, kun johdon tökkäämisen sijaan tavitsee vain ajaa auto tarkasti oikeaan pisteeseen, mutta samalla häviää energiaa harakoille. Sähköisen ajamisen kipupisteet ovat mielestäni muualla kuin latausjohdossa.
”Onhan se pieni mukavuustekijä, kun johdon tökkäämisen sijaan tavitsee vain ajaa auto tarkasti oikeaan pisteeseen, mutta samalla häviää energiaa harakoille.”
Näin on. Energiaa häviää harakoille tässä taloudessa myös muissa mukavuuteen ja viihtyvyyteen liittyvissä toimissa, kuten ulkovalaistuksessa, usein toistuvassa saunomisessa, lasten pleikkapeleissä, jne.
Tuo suuruusluokaltaan noin 20 euroa, jonka langaton lataus maksaa johtolatausta enemmän vuodessa (alle 2 euroa kuussa) on summa, jonka maksan riemuiten lisääntyneestä mukavuudesta ja vähentyneestä vaivannäöstä. Uskon, että aika moni polttoaineella ajava olisi valmis maksamaan saman jos tankki olisi aina automaattisesti täynnä ilman, että tarvitsee käydä koskaan itse huoltsikalla huolehtimassa tästä asiasta.
”Sähköisen ajamisen kipupisteet ovat mielestäni muualla kuin latausjohdossa.”
Yleisesesti ottaen aivan varmasti näin on. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä ne sinun mielestäsi ovat.
Kun ”langaton” puhelin tuli aikanaan markkinoille, sen yleistymistä ja tarvetta sekä käyttökelpoisuutta tavalliselle ihmiselle kysenalaistettiin voimakkaasti.
Itselläni ei ole pienintäkään rangekammoa, koska päivittäiset matkani hoituvat helposti lähes millä tahansa nykypäivän sähköautolla. Subjektiivisesti, pelkän oman navan suunnasta katsoen, minulle juuri tuo langaton lataus on asia, joka on laukaissut sähköautokuumeilun uudelle levelille.
Mikään muu seikka sähköautoilua käytännön näkökulmasta - omien tarpeiden läpi katsottuna - ei ole tökkinyt. Kun siihen sähköjohtoon (lämmitysjohtoon) ei ole tarvinnut koskea vuosikausiin, en haluaisi ottaa siitä ympärivuotista ja päivittäistä rutiinia vastaisuudessakaan.
Investoinnin korkeahko hintalappu on toki asia, joka on pidättänyt minua toistaiseksi aloittamasta sähköautoilua. Tällä hetkellä pyrin aktiivisesti vaikuttamaan asioihini siten, että sekin jarru poistuisi ja voisin palkita itseni uudella sähköautolla. Se hetki ei ole enää välttämättä kovin kaukana.
Kyllä minulla onkin sivut kipeänä kun joudun käymään tankilla n.700km välein hybridilläni.
No eihän tarvitse toisaalta tallin lattiaa kurakelin jäljitä siivota.
Sähköauton ja polttomoottoriauton hintasuhde pitäisi olla toisinpäin sähköauton reviiri jää niin pieneksi ettei sitä sähköautoa lataustyynyn takia ole mielekästä hankkia.
Quu-trolli: "Kyllä minulla onkin sivut kipeänä kun joudun käymään tankilla n.700km välein hybridilläni."
No osta ihmeessä diesel-auto, niin saat puolitettua kivun määrän!
”Kyllä minulla onkin sivut kipeänä kun joudun käymään tankilla n.700km välein hybridilläni.”
Kyse ei ole siitä onko joku toimenpide pakollinen vai ei.
Kyse on siitä, millaiseksi haluaa elonsa järjestää.
Tässä liikutaan Maslovin tarvehierarkian portaikossa vähän korkeammalla kuin ykkösaskelmalla.
Näin on. Energiaa häviää harakoille tässä taloudessa myös muissa mukavuuteen ja viihtyvyyteen liittyvissä toimissa, kuten ulkovalaistuksessa, usein toistuvassa saunomisessa, lasten pleikkapeleissä, jne. Tuo suuruusluokaltaan noin 20 euroa, jonka langaton lataus maksaa johtolatausta enemmän vuodessa (alle 2 euroa kuussa) on summa, jonka maksan riemuiten lisääntyneestä mukavuudesta ja vähentyneestä vaivannäöstä. Uskon, että aika moni polttoaineella ajava olisi valmis maksamaan saman jos tankki olisi aina automaattisesti täynnä ilman, että tarvitsee käydä koskaan itse huoltsikalla huolehtimassa tästä asiasta.
Joo ei minuakaan tuohon kuluva raha sinänsä kiinnosta, mutta tietoinen häviöiden lisääminen on periaatteellinen ongelma teknologiassa, jonka tarkoitus on vähentää päästöjä.
”Sähköisen ajamisen kipupisteet ovat mielestäni muualla kuin latausjohdossa.” Yleisesesti ottaen aivan varmasti näin on. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä ne sinun mielestäsi ovat. Kun ”langaton” puhelin tuli aikanaan markkinoille, sen yleistymistä ja tarvetta sekä käyttökelpoisuutta tavalliselle ihmiselle kysenalaistettiin voimakkaasti.
Merkittävimmät ongelmat liittyvät akkuihin. Akkujen hinta, energiatiheys, raaka-aineet ja kierrätys ovat vielä merkittäviä ongelmia. Halpaa, yleisistä raaka-aineista tehtyä energiatiheää akkua odotellessa. Itse en ole kyllä havainnut puhelimen langattomalla latauksella oikein mitään vaikutusta alaan. iPhonekin on oärjännyt näihin päiviin asti varsin hyvin ilman sitä ja aika harva tuolla mahdollisuudella varustetun puhelimen omistajista edes käyttää kyseistä toimintoa. Muistan hyvin, kun olin vastaan ajatusta siitä, että langaton lataus tulisi nostamaan Lumiat pinnalle.
Langattomalla puhelimella tarkoitin lähinnä NMT-puhelimia yleisesti, niitä pienen leca-harkon kokoisia ja täyden löylykiulun painoksia matkapuhelimia. Mutta se nyt oli silkka sivujuonne, joten ei siitä enempää.
Ihan pomminvarmaa on, että akkuteknologia kehittyy nykyisestä vielä suurin harppauksin. Nähtäväksi jää mm. se, että kun nykyisten autojen akut tulevat joskus vaihtoikään, kuinka huikean rangen saakaan vanhan tilalle kun käy ”akkukaupoilla” täyttämässä sen fyysisen tilan, joka nykyakustolle on autossa varattu.
Olen samaa mieltä tuosta energian hukkaamisen periaatteellisesta puolesta, mutta kuten kovin monessa muussakin asiassa, mukavuus voittaa aika helposti periaatteelliset nyanssit.
Onhan tuo latauskaapelin käyttö kotitallissa todella vaivalloista. Varmaan 10 sekuntia tulee hukattua aamuin illoin aikaa sen irroittamiseen ja kiinittämiseen
Sen sijaan lataaminen muualla on aikaa vievää kun kaivat piuhat esiin takakontista, avaat kortilla tai tekstiviestillä latausaseman ja kytket kaapelit. No menee minuutti pari siihen ja sama lopettaessa. Olisihan se hienoa kun voisi marketin parkkipaikalla ajaa levyn päälle ja lähteä shoppaileen. Latausalusta hoitaisi niin tunnistamisen ja lataamisen automaattisesti ilman piuhoja. Olisi se helppoa elämää.
Elämä on helppoa Toyota Hybridillä, avain on taskussa napista virta päälle valot on automaatilla ilmastointi on automaatilla radiokanava on automaatilla kaistavahti ja hätäjarrutus on automaatilla peruutuskamera on automaatilla riittävä parkkitilan valinta ja parkkeeraus on automaatilla.
Nämä vallinnat on tehty kerran 2 vuotta sitten eikä kosketusnäyttöä ole tarvinnut ajonaikana tiirailla eikä ropeloida.
Onhan se tankilla käynti vielä riesana. Tankkauskin hoidetaan tarvittaessa St1 tuo 120 palvelumestaria Shell-asemille
Melko tavanomaisia toimintoja listasit. Sen sijaan tuo 700 kilometrin tankkausväli kuulostaa aika lyhyeltä. Kuinka pienen tankin Toyota hybridiinsä asentanut?
Tankki on 45 l minä en aja punaiselle alueelle, TM testissä ajoivat parhaimmillaan 830 km
Hyvät omakotiasujat. Kun pohditte kuinka mukavaa olisi ajaa latausaseman päälle, niin 50% suomalaisista asuu taloyhtiöissä. Joissa tallit ovat vähemmistö. Ja menee aikaa ennenkuin yhtiökokousten enemmistöt päättävät että sähköautojen latauspisteisiin investoidaan yleensäkin, ja sitten vielä että se toteutetaan langattomilla asemilla. Oletteko muuten varmoja että ne langattomat asemat toimivat tavallisesta Schuko-töpselistä? Ja jos toimivat, mahtaako latausvirta olla siten kummoinen? Eli kauanko kestää että akut saadaan täyteen? Jos akun vaihdossa voi vain ihmetellä kuinka paljon kapasiteettia akkuihin saa akkujen kehityttyä, niin niiden lataaminen kestänee entistä kauemmin? Taloyhtiöissä tuo sähkövirran riittävyys on yksi ongelma. Helenin (Helsingin Energia) mukaan nykyisten autolämmityspaikkojen muunto onnistuu niin, että kymmentä pistoketta kohden voidaan korvata kaksi pistoketta latauspisteellä ilman, että tarvitsee ruveta remontoimaan sähköverkkoa.
Kai tuo olisi kiinteästi asennettava. Shukon ei kestä edes kymmentä ampeeria luotettavasti ja siitä lähtisi välistä langattoman siirron häviöt, joten latausnopeus voisi olla 7-8 kilometriä tunnissa. Tuo riittää hyvin yöllä ja työpäivän aikana tapahtuvaan lataukseen, mutta muuten nopeutta saisi olla enemmänkin.
Sähköauton hyödyt tulee ilmastonkannalta kaupungeissa, kuinka monella kantakaupunkilaisella auto on pistorasian tavoitettavissa Suomessa saati suurkaupungeissa.
Kyllä tässä menee vielä paljon aikaa ja tupakkia ennen kuin polttomoottorin asema merkittävästi horjuu.
Horjuttaja on jo kulman takana eli vety näillä näkymin.
Hybrideistäkin on pieni siivu ladattavilla hyödyistä huolimatta ymmärrettävistä syistä.
Eihän niitä latauspistokkeita vielä joka kadunkulmassa ole, kun niille ei ole oikein tarvettakaan. Sitä mukaa kun tarve lisääntyy, niin pistokkeiden asentaminen on aika triviaalia hommaa. Silti jo nyt latausmahdollisuudet on omiin tarpeisiini paremmat kuin riittävät. Mikä se on se ylitsepääsemätön haaste tässä mielestäsi?
https://www.plugshare.com/?latitude=34.052826&longitude=-118.243685&spanLat=1.426783&spanLng=2.644958
Toshiba on kehittänyt sähköauton akun, jonka väitetään latautuvan kuudessa minuutissa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/toshibalta-superakku-auto-latautuu-kahvitauon-aikana/U5DxZe4H
http://www.toshiba.co.jp/about/press/2017_10/pr0301.htm
Tuollainen latausnopeus nollaisi vetyauton tärkeimmän edun ja muuttaisi kilpailuasetelmaa olennaisesti.
Polttokennolla sähköä sähkömoottorille tuotettaessa ei olla sähköverkosta ja sen tehosta riippuvaisia ja toimintasäde / auton käyttötottumukset on tankilta nykyautojen tasolla.
Aikaisemmin tunnuit kovasti liputtavan elektrolyysin ja asemalla tuotetun vedyn puolesta. Tuo vaatii edelleenkin moninkertaisesti sähköä verrattuna akkusähköautoon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vetyautot kuormittavat tuntuvasti sähköverkkoa. Jos taasen vety tehdään maakaasusta, niin silloin ajetaan fossiilisilla ja tuotetaan CO2-päästöjä saman verran kuin polttomoottoreilla ajettaessa.
Tetti: "Hyvät omakotiasujat. Kun pohditte kuinka mukavaa olisi ajaa latausaseman päälle, niin 50% suomalaisista asuu taloyhtiöissä. Joissa tallit ovat vähemmistö."
En ole ihan varma, mitä ajat takaa, mutta saattaisi olla parempi sovittaa tekniikan mahdollisuuksia sinne, missä ihmiset jo ovat eikä kuvitella ihmisten siirtyvän auton latauksen tai tankkauksen perässä.
Talli on, mutta silti minulle yllättävän hyviksi parantuneet induktiiviset latausasemat edelleen hukkaavat tehoa. Siksi oma todennäköisin latausratkaisuni olisi edelleen laittaa töpseli seinään kuten jo nytkin perheen jokaisen auton kuljettaja tekee lähes puolen vuoden ajan aina ajosta tullessaan. Mukavampi se pistoke on kytkeä kesällä ilman lapasia kun sähköjohtokin taipuu eikä jöpötä jäykkänä kobrana pakkasessa. En minäkään sillä latauslätkällä mitään tee, mutta ei ole minulta pois, jos joku sellaisenkin haluaa.
Vaihtoehdoksi tarjottua vetyä en tiedä missä tankkaisin, mutta kaipa sekin onnistuisi, jos vetyasemia rakennetaan riittävästi. Tämä vaihtoehto vertautuu hinnoiltaan ja käytöltään nestemäiseen polttoaineeseen, jota on mukavinta tankata mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman halvalla. Mutta katsotaan tätä sitten, kun vedyn hinta on puolittunut tai dieselin hinta tuplaantunut.
Et kai vain yritä keksiä yhtä ainoaa ratkaisua, jonka pitäisi toimia kaikille? Ei se kannata, koska ihmisten tarpeet ja toiveet ovat erilaisia.
Quu: "Onhan se tankilla käynti vielä riesana"
"minulla onkin sivut kipeänä kun joudun käymään tankilla n.700km välein"
Tuon selvempää perustelua dieselautolle ei voi esittää. 1500 km tankkausvälit, eikä kivistä yhtään mistään.
Diesel autoille tulee ensimmäisensä noutaja hakemaan paaliin
"Jos taasen vety tehdään maakaasusta, niin silloin ajetaan fossiilisilla ja tuotetaan CO2-päästöjä saman verran kuin polttomoottoreilla ajettaessa."
Ympäristövaikutukset
Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen käytöstä ei aiheudu rikkipäästöjä. Maakaasun poltosta ei synny myöskään hiukkas- tai raskasmetallipäästöjä. Myös hiilidioksidin ja typenoksidien määrä on pienempi kuin kivihiilessä ja öljyssä.
Plussat ja miinukset
– Suomi yhden maakaasuputken varassa
– Vaikea varastoida
https://www.gasum.com/kaasusta/biokaasu/biokaasu/
Myös hiilidioksidin ja typenoksidien määrä on pienempi kuin kivihiilessä ja öljyssä.
Ai eikö mainoksissasi mainittukaan vedyn tekemisen häviöitä, jotka nostavat maakaasusta tehdyn vedyn päästöjä? Ylipäätään suosittelen paneutumaan aiheeseen vähän syvällisemmin kuin omaan agendaan hyvin osuman mainostekstin spämmääminen palstalle.
Vetytuotantoa ei perusteta kaupunkien ytimeen. (kuten nyt Helsingin energian hiilivoimalat)
Olisiko se jauhamasi häviö laitettu siihen vedyn kilohintaan.
Puhtaammalla kaupunki ilmalla on hintansa ja sen seurauksena kaupunkilaisten viihtyvyys, terveystilanne ja autojen päästöjenaiheuttamat kuolemat + - 0