Kamera maksaa 25.000 euroa. Hamina - Taavetti kamerat taitavat maksaa näin ollen 12 x 25.000 eli 300.000 e. Onko tämä järkevää rahankäyttöä?
Eräs toinen juttu on se että auton mittari näyttää liikaa nopeutta noin 5 km/h, ja tämän takia on hyvä käyttää GPS:ää koska GPS antaa oikean nopeuden. Hidastelijat ajavat yleensä auton nopeusmittarin mukaan eli he ajavat alinopeutta. Tarvitaan vain yksi henkilö ajamaan esimerkiksi 80-alueella mittarinopeutta tasan 80 km/h, niin perässä on heti autoletka.
@▫️ kirjoitti:
Kamera maksaa 25.000 euroa. Hamina - Taavetti kamerat taitavat maksaa näin ollen 12 x 25.000 eli 300.000 e. Onko tämä järkevää rahankäyttöä?
Eräs toinen juttu on se että auton mittari näyttää liikaa nopeutta noin 5 km/h, ja tämän takia on hyvä käyttää GPS:ää koska GPS antaa oikean nopeuden. Hidastelijat ajavat yleensä auton nopeusmittarin mukaan eli he ajavat alinopeutta. Tarvitaan vain yksi henkilö ajamaan esimerkiksi 80-alueella mittarinopeutta tasan 80 km/h, niin perässä on heti autoletka.
Hidastaahan se matkantekoa peräti 4,5 min / 100 km.
Liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 milj. euroa, vakava loukkaantuminen noin 790 000 euroa ja lievä loukkaantuminen noin 34 000 euroa. Kustannukset sisältävät arviot muun muassa pelastustoimen, sairaanhoidon, kuntoutuksen ja uudelleen koulutuksen kustannuksista, menetetystä työpanoksesta ja menetetystä hyvinvoinnista.
Kuuntelin äsken äänikirjan nimeltä "Idiootit ympärilläni". Se keskittyy lähinnä ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen työelämässä, mutta siinä kuvatuista ihmisten "perustyypeistä" taitaa löytyä selitystä myös siihen, miksi jotkut puolustavat pää punaisena nopeusrajoitusten numeroarvon noudattamista. Tietysti nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa välttääksen sakon, mutta erikoista on se, että tällä palstalla on niin monta, jotka puolustavat nopeusrajoitusten tarkkaa noudattamista irrallisena itseisarvona. Tai ehkä he vain intoutuvat kirjoittamaan asiasta herkemmin kuin asiaan rennommin suhtautuvat.
Pelkästään se, että samalla tiellä samoissa olosuhteissa on osan vuotta 20km alempi ja osan ylempi nopeus, todistaa nopeusrajoituksen osittaisen irrallisuuden turvallisuustavoitteesta. Mitä lie tikkaa heitellyt nimismies, kun on rajoituslukuja valinnut. Suuruusluokka niissä kyllä on yleensä ok.
Onko 300.000,- kameroihin järkevä sijoitus, miettii neliö. Varmaankin on, koska niistä saatavat verotulot kyllä ennen pitkää jäävät voiton puolelle. Tolpathan keräävät rahaa vuosikausia eteenpäin.
Talvinopeus-rajoitusaikana moni ajaa nastarenkailla, tai ylipäätään talvirenkailla. Moni ajaa silloin pimeässä, tai liukkaalla. Toki rajoituksen ollessaan voimassa 24/7 mahtuu mukaan myös monta valoisaa ja kuivaa keliäkin. Talvirajoitus vähentää ohitustarvetta koska liikennevirrasta poistuu (teoriassa) lähes kaikki nopeuserot.
Ylinopeuden rikesakko, tai liikenteen rikesakot ovat erityisen ankaria verrattuna pienituloisten päiväsakko-törttöilyhin verrattuna. Ajovalojen (jos ei ole huomiovaloja) tai suuntamerkin käyttämättömyys (100 €) verrattuna punaisia päin ajoa (72€) on hankala ymmärtää, ellei erikseen tiedä että lainsäätäjälle riitti kompromissiksi se että ylinopeuksien rikesakkoja saatiin kireämmäksi.
Tietysti nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa välttääksen sakon
Tietysti asia on noin jos ei, laput silmillä ajaen, ymmärrä rajoitusnopeuksien merkitystä ja tarkoitusta muuten. Ihan maailmanlaajuisesti on todettu, että rajoitusnopeudella on muutakin merkitystä kuin valtion kassakirstun kartuttaminen. Miten se on sinulta päässyt menemään ohi, ettei Suomi ole missään omassa kuplassaan asian suhteen?
"Idiootit ympärilläni" -kirjassa kuvatuista ihmisten "perustyypeistä" taitaa löytyä selitystä myös siihen.
...mutta erikoista on se, että tällä palstalla on niin monta, jotka puolustavat nopeusrajoitusten tarkkaa noudattamista irrallisena itseisarvona.
Minusta taas on erikoista, että tällä palstalla on niin monta, jotka tulkitsevat millään tavalla nopeusrajoituksista myönteisesti kirjoittavien olevan pilkuntarkasti sitä noudattavia. Lisäksi annetaan ymmärtää niiden olevan täysin kaiken muun liikenneinformaation tavoittamattomissa olevia, koska tuijottavat a) kameroita b) nopeusmittaria. Minä en pysty tulkitsemaan tuollaista käytännön tasolla kenenkään kirjoituksista, mutta tietysti tuollaista voi kirjoittaa ns. herjausmielessäkin. Aika idioottia, jos kuvittelee asian muuttuvan sillä todeksi toisaalta.
Tai ehkä he vain intoutuvat kirjoittamaan asiasta herkemmin kuin asiaan rennommin suhtautuvat
Sinä intoudut aivan yhtä herkästi kirjoittamaan omasta mielestäsi vastakkaisia kommentteja, joten missä on erot?
Näyttää siltä että osalle ihmisiä liikennerajoitukset tuottavat kummallista asenteellista päänvaivaa. Pystyn suhtautumaan liikennerajoituksiin kuten mihin tahansa asiaan, ei ongelmaa. Nopeusrajoitukset ovat nähtävästi se eniten puheenaihetta herättävä rajoitus Suomen maanteillä. Minulle ei tuota tuskaa ajaa nopeusrajoitusten mukaan eikä taas toisaalla vapaita nopeuksia ”Freie Fahrt für freie Bürger” (vapaiden kansalaisten vapaa ajaminen). Mukavaa vaihtelua sillä asenteella mennään ja hyvin on pärjätty.
Ehkä nopeusrajoitus on liian korostetun suuressa roolissa turvallisuusvalvonnan osalta, eikä se ota mitään kantaa siihen onko ajotavassa muutoin jotakin moittimista vaiko ei. Perässäroikkuminen (edelläajavan painostaminen, kiusaaminen, häirintä), ohittaminen tiukassa paikassa, oikaisu vastaantulevien kaistaa käyttäen yms.
Teknisesti ylinopeus on paikoin ainoastaan numeroluvun ylitys, ja rangaistukseen tarpeen toteamiseksi tarvitaan tutka - muutoin asiaa ei välttämättä huomaisi mitenkään. Joskus alle nopeusrajoituksenkin oleva nopeus aiheuttaa riskin, ja autossa matkustavat alkavat etsiä kahvoja mistä pitää kiinni, samalla kun muut tienkäyttäjät alkavat väistelemään.
Ehkä nopeusrajoitus on liian korostetun suuressa roolissa turvallisuusvalvonnan osalta
Kyllä tuo monella tavalla kieltämättä tuntuu olevan totta.
Teknisesti ylinopeus on paikoin ainoastaan numeroluvun ylitys, ja rangaistukseen tarpeen toteamiseksi tarvitaan tutka - muutoin asiaa ei välttämättä huomaisi mitenkään...se ei ota mitään kantaa siihen onko ajotavassa muutoin jotakin moittimista vaiko ei
Voihan asian (v)esittää noinkin, mutta testataanpa samaa yksinkertaistavaa mutkat-suoriksi-mallia näihin:
Perässäroikkuminen, oikaisu vastaantulevien kaistaa käyttäen yms.
Teknisesti perässä roikkuminen on vain metrilukuja autojen välillä ja rangaistustarpeen toteamiseksi tarvitaan mittanauha. Jollei tiiraile taakseen, niin muutoin ei asiaa välttämättä huomaisi mitenkään.
Vastaantulevien kaistan kautta oikaiseminen on teknisesti vain tien keskiviivojen ylitys, onko sellaiseen edes rangaistusta, tai tarvetta.
Pointtina tässä olisi sellainen kuvitelma, että jos kukaan ei ole näkemässä (liikenne vähäistä tai olematonta), niin miksi nipottaa turhia, eikö vain?
Joskus alle nopeusrajoituksenkin oleva nopeus aiheuttaa riskin, ja autossa matkustavat alkavat etsiä kahvoja mistä pitää kiinni, samalla kun muut tienkäyttäjät alkavat väistelemään.
Näinkö meinaat. Tällaisia päivänselvyyksiä on kiva ladella varmaankin. Ero ylinopeudella samassa tilanteessa ajettaessa taitaa olla kuitenkin se, että tuossa riski ei toteudu samalla todennäköisyydellä. Molemmissa tapauksissa, jos riski toteutuisikin, niin seurakset ovat tod.näk. varsin erilaiset ja hiuskarvavarat tarpeeseen. Päivänselvyys tuokin. Mutta mitäs tuollaisista nippelitiedoista kirjoittelemaan, kun oma esimerkkisi on paljon optimistisempi ja mukavampi, vai mitä.
Yllätät minut ajoittain sillä että jotkin asiat ovat päivänselvyyksiä, mutta toisaalta et tunnista sitä että liian lähellä edelläajavaa ajaminen peräänajoriskin lisäksi esimerkiksi estää toisilta kaistanvaihdon tai liittymästä kaistalle siirtymisen.
Jos liikenne on vähäistä, niin miksi sallitaan (ei minkälaista valvontaa) ajaa lähes toisen perässä kiinni ilman rangaistuksen riskiä, kun samassa tilanteessa 10 km/h nopeusrajoituksen ylityksestä voi seurata monelle 2 työpäivän palkan menetys? Joskus ylitys voi olla 20 km/h siksi että rajoitus on joko 80 tai 100 - eikä sitä aina tunnista kumpi on valittuna. Tilastoista voi nähdä että peräänajoja harrastetaan reippasti, ja niistä seuraa myös henkilövahinkoja (vrt. pahoinpitely).
Yllätät minut ajoittain sillä että jotkin asiat ovat päivänselvyyksiä, mutta toisaalta et tunnista sitä että liian lähellä edelläajavaa ajaminen peräänajoriskin lisäksi esimerkiksi estää toisilta kaistanvaihdon tai liittymästä kaistalle siirtymisen.
Yllätät minut tuollaisella päätelmällä minusta ja mitä tunnistan, tai en tunnista. Minulle tuollainen on ihan samaa sarjaa kuin vaikkapa jonkun kirjoittajan väittämisen nopeusrajoitususkovaiseksi.
Jos liikenne on vähäistä, niin miksi sallitaan (ei minkälaista valvontaa) ajaa lähes toisen perässä kiinni ilman rangaistuksen riskiä, kun samassa tilanteessa 10 km/h nopeusrajoituksen ylityksestä voi seurata monelle 2 työpäivän palkan menetys?
Miten sinä korjaisit tilanteen? Enkä tarkoita sitä, etteikö esim. tuon suuruinen palkanmenetys olisi aiheellinen, vaan miten ajattelit saada kiinni kaikki perässäroikkujat sakotettavaksi samalla tiheydellä. Riittääkö 2 päivän liksa rangaistukseksi?
Tilastoista voi nähdä että peräänajoja harrastetaan reippasti, ja niistä seuraa myös henkilövahinkoja.
Kyllä kyllä, en kiistä. Työmuisti pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja, joten turvavälinkin unohtaminen on inhimillistä, eikö vain?
Mutta minä en keksi miten tuollaiset vähentää, keksitkö sinä? Jospa tuollaiset aiheuttavat ne "vähän rennommin asioihin suhtautuvat", mitä luulet?
Päivänselvyyksiä pitäisi olla yleisesti ottaen liikennessääntöjen noudattaminen, oletko eri mieltä? Siinä missä rajoitusnopeus on mukana repertuaarissa, niin on myös turvavälin jättäminenkin, kumpaakaan ei noudateta ja molemmista aiheutuu henkilövahinkoja (vrt. pahoinpitely). Miten saadaan parannettua tilannetta, kun kamera-/tutkatolpatkin on tulkittu miten on - vaikkapa oman mukarennon ajamisen esteinä jotka voi sivuuttaa pikaisella hidastuksella kohdalla. Mites tuollaiseen pureudutaan?
Mihin tulisi suunnata toimet ja miten? Helppoja ratkaisuja ei ole tainnut vielä olla kokeilussa.
Ajotapavalvonnan puuttuessa ei edelläajavan painostamista ymmärretä toisen "Liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi", eli rikokseksi siinä missä esimerkiksi rattijuoppous 0,6 promillea mökkitiellä (vaikkakaan siinä rangaistavuuteen ei tarvitse liittyä mitään ajovirheitä tai edes toisia tienkäyttäjiä, ainoastaan puhallustulos).
Kuulen sinun suorastaan hihkaisevan ääneen, että "hahaa, mites tuon muka selität!". Ei tuo ensimmäistä kertaa täällä tule, varmaan olet itsekin huomannut. Mutta, ei seuraa pelkästä perässä lähellä ajamisestakaan, jos tarkemmin mietit.
Se on aika moneen kertaan täällä todettu minua viisaampien toimestakin, ettei ylinopeus tietenkään itsessään aiheuta vahinkoja - mutta sen seuraaminen on toki kustannustehokasta monella tasolla.
Kyse on tietenkin otetusta riskistä ja mitä tapahtuu ja millä seurauksilla, sitten kun tapahtuu. Rajoitusnopeus nyt vaan on pakollinen paha liikenteessä ympäri maailman. Sillä paitsi kerrotaan kuskille, että maltillisempi vauhti riittää (kompromissivauhdein porrastettuna toki) ja ennen kaikkea että pyritään vähentämään seurauksia onnettomuuden sattuessa. Loput vaan pitää silti jättää kuskin harteille, mikä on vähän tylsää ja ikävää monen omasta mielestään hyvän kuskin mielestä. Sakoilla on todettu voitavan vähän vaikuttaa asiassa, mutta ei nähtävästi tarpeeksi silläkään, vai mitä haet?
Ajotapavalvonnan puuttuessa ei edelläajavan painostamista ymmärretä toisen "Liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi", eli rikokseksi siinä missä esimerkiksi rattijuoppous 0,6 promillea mökkitiellä
Eli syyllinen on ajotapavalvonnan puuttuminen riittävällä tasolla, ikään kuin kuskeilla ei ole edelleenkään velvollisuuksia vai? Sitten voisitkin kertoa, miten tunnistetaan painostaminen ja miten se mitataan niin, että siitä saataisiin rangaistuksia tiheämmin. Vai miten kuskit saadaan ymmärtämään tuo paremmin? Toisaalta, miten parannetaan ja toteutetaan hyvää ajotapavalvontaa niin, että onnistumisprosentti olisi jopa parempi kuin nopeusvalvonnalla?
En tiedä miksi laitoit lainausmerkkeihin nuo pari sanaa, sillä minusta asian vakavuus ymmärretään kyllä. Sinulla täytyy olla joku hyvä ajatus - edes jonkun tason ajatus - tilanteen parantamiseksi, jota valtiovalta ja/tai liikennepoliisi ei vain ole hokannut missään päin maailmaa. Vai onko jotakin lainattavissa ja mistä päin?
Liian lähellä ajamisen kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo A123 ajaa liian lähellä ajoneuvoa B456. Tapahtuu jotakin yllättävää, ja ajoneuvo A123 törmää ajoneuvoon B456. Syynä törmäykseen oli liian lyhyt etäisyys edelläajavaan, eikä reaktiokyky riittänyt ajoneuvon pysäyttämiseen tarpeeksi lyhyellä matkalla.
Ylinopeuden kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo C789 ajaa ylinopeutta. Tilaston mukaan siitä voi seurata liikennekuolema, mutta kenen - ellei siihen liity ajotapavirhettä tai liian kovaa tilannenopeutta (hallinnan menetys)? Toki hirvikolareitakin tapahtuu, eli riskitöntä ajaminen ei ole koskaan, mutta riskin kaavaa kirjoittaessa olisi hyvä ottaa huomioon kertoimet ja muuttuvat arvot.
En tiedä miksi laitoit lainausmerkkeihin nuo pari sanaa
Lainausmerkkien käyttötarkoituksia on useita; "Liikenneturvallisuuden vaarantaminen" on rikosnimike missä kuvataan että teko on aiheuttanut jollekulle vaaratilanteen. Sen sijaan ´liikenteen vaarantaminen´ on puhekieltä, ja johtaa sikäli harhaan että herää mielikuva että tieliikenteelle (mukaan lukien tyhjä tie) voisi aiheuttaa vaaraa tai haitata liikenteen sujuvuutta, - vaikka kyse on siitä että olisi aiheutettu jollekulle tietylle toiselle ihmiselle riskitilanne, eli "vaaraa toisen hengelle tai terveydelle" (viimeisen lauseen lainaus Rikoslaki 23 luvusta).
@Karrette kirjoitti:
Liian lähellä ajamisen kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo A123 ajaa liian lähellä ajoneuvoa B456. Tapahtuu jotakin yllättävää, ja ajoneuvo A123 törmää ajoneuvoon B456. Syynä törmäykseen oli liian lyhyt etäisyys edelläajavaan, eikä reaktiokyky riittänyt ajoneuvon pysäyttämiseen tarpeeksi lyhyellä matkalla.
Ylinopeuden kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo C789 ajaa ylinopeutta. Tilaston mukaan siitä voi seurata liikennekuolema, mutta kenen - ellei siihen liity ajotapavirhettä tai liian kovaa tilannenopeutta (hallinnan menetys)? Toki hirvikolareitakin tapahtuu, eli riskitöntä ajaminen ei ole koskaan, mutta riskin kaavaa kirjoittaessa olisi hyvä ottaa huomioon kertoimet ja muuttuvat arvot.
Nonni juupa juu, molemmissa tapauksissa henkilövahingot on mahdollisia jos tapahtuu ajovirhe.
Mitä isompi nopeus sitä suuremmat on henkilövahingot myös peräänajossa.
@Karrette kirjoitti:
Liian lähellä ajamisen kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo A123 ajaa liian lähellä ajoneuvoa B456. Tapahtuu jotakin yllättävää, ja ajoneuvo A123 törmää ajoneuvoon B456. Syynä törmäykseen oli liian lyhyt etäisyys edelläajavaan, eikä reaktiokyky riittänyt ajoneuvon pysäyttämiseen tarpeeksi lyhyellä matkalla.
Ylinopeuden kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo C789 ajaa ylinopeutta. Tilaston mukaan siitä voi seurata liikennekuolema, mutta kenen - ellei siihen liity ajotapavirhettä tai liian kovaa tilannenopeutta (hallinnan menetys)? Toki hirvikolareitakin tapahtuu, eli riskitöntä ajaminen ei ole koskaan, mutta riskin kaavaa kirjoittaessa olisi hyvä ottaa huomioon kertoimet ja muuttuvat arvot.
Nonni juupa juu, molemmissa tapauksissa henkilövahingot on mahdollisia jos tapahtuu ajovirhe.
Mitä isompi nopeus sitä suuremmat on henkilövahingot myös peräänajossa.
Kyllä, mitä isommalla nopeudella törmää sen pahemmat vahingot. Myös väistäminen ja pysähtyminen on vaikeampaa. Siksi tilannenopeutta olisi hyvä korostaa aina ajoittain, ei pelkkää ylinopeutta mikä sekin voi jossakin tilanteessa tuntua tuskalliselta alinopeudelta (kuin hidastetussa filmissä - esimerkiksi kolmikaistaisen Länsiväylä-moottoritien 80 km/h yöaikaan).
@_Quu kirjoitti:
Länsiväylä-moottoritien 80 km/h yöaikaan).
Yksi tärkein syy nopeusrajoitukselle on asukasviihtyvyyden parantaminen, melu kantautuu satoja metrejä.
Hienoa että tunnistetaan tällainen peruste nopeuksien rajoittamiselle. Tässä yhteydessä se ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikenneturvallisuusasia (vastavassa paikassa voisi olla 100 tai 120 km/h), vaan ympäristöperuste.
Vaan voiko se sittenkin olla vain sattumaa? Helsingin Munkkivuoressa on heti taajamamerkin jälkeen 100 km/h rajoitus, ja kiihdytyksissä äänet ovat tunnetusti kovemmat kuin tasaisella nopeudella. Olen ihmetellyt tuota, että ensin kannustetaan kiihdytyksiin ja sitten 5 kilometrin päässä Nihtisillan kohdalla madellaan moponopeutta ruuhkassa - vaikka sielläkin rajoitus on 100.
@_Quu kirjoitti:
Länsiväylä-moottoritien 80 km/h yöaikaan).
Yksi tärkein syy nopeusrajoitukselle on asukasviihtyvyyden parantaminen, melu kantautuu satoja metrejä.
Hienoa että tunnistetaan tällainen peruste nopeuksien rajoittamiselle. Tässä yhteydessä se ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikenneturvallisuusasia (vastavassa paikassa voisi olla 100 tai 120 km/h), vaan ympäristöperuste.
Vaan voiko se sittenkin olla vain sattumaa? Helsingin Munkkivuoressa on heti taajamamerkin jälkeen 100 km/h rajoitus, ja kiihdytyksissä äänet ovat tunnetusti kovemmat kuin tasaisella nopeudella. Olen ihmetellyt tuota, että ensin kannustetaan kiihdytyksiin ja sitten 5 kilometrin päässä Nihtisillan kohdalla madellaan moponopeutta ruuhkassa - vaikka sielläkin rajoitus on 100.
Kuten sanottu minä olen ollut kahden peräänajon uhri. Molemmissa tapauksissa voisi sanoa että väli on ollut liianpitkä eikä päälle ajajat ole reagoineet ajoissa seisovaan jonoon.
Molemmissa tapauksissa iskut on ollut niin kovia että etupenkit on lähtenyt alle kaksivuotisista autoista lattiasta irti. Jos taas kaksi auto ajaa peräkkäin niin silloin molemmilla autoilla on sama lähtönopeus jarrutuksen alkaessa, mahdollisesta peräänajosta selvitään petipusulla, näitä on jonountuvassa liikenteessä päivittäin.
@_Quu kirjoitti:
Kuten sanottu minä olen ollut kahden peräänajon uhri. Molemmissa tapauksissa voisi sanoa että väli on ollut liianpitkä eikä päälle ajajat ole reagoineet ajoissa seisovaan jonoon.
Molemmissa tapauksissa iskut on ollut niin kovia että etupenkit on lähtenyt alle kaksivuotisista autoista lattiasta irti. Jos taas kaksi auto ajaa peräkkäin niin silloin molemmilla autoilla on sama lähtönopeus jarrutuksen alkaessa, mahdollisesta peräänajosta selvitään petipusulla, näitä on jonountuvassa liikenteessä päivittäin.
Vuonna 2017 peräänajoja oli 15 020 kpl, joista henkilövahinkoihin johti 3249. Osa voi olla onnettomuuksia missä kyse on tapaturmasta tai vahingosta, osa on ennalta arvattavaa seurausta lainvastaisesta ajotavasta - aina ei kolahda, mutta mielenkiinnolla seuraa pääseekö törttöilyn silminnäkijäksi.
Mikäli olisit ollut liikkeellä moottoripyörällä noissa kolareissa, niin tuskin olisit enää täällä keskustelemassa?
@_Quu kirjoitti:
Kuten sanottu minä olen ollut kahden peräänajon uhri. Molemmissa tapauksissa voisi sanoa että väli on ollut liianpitkä eikä päälle ajajat ole reagoineet ajoissa seisovaan jonoon.
Molemmissa tapauksissa iskut on ollut niin kovia että etupenkit on lähtenyt alle kaksivuotisista autoista lattiasta irti. Jos taas kaksi auto ajaa peräkkäin niin silloin molemmilla autoilla on sama lähtönopeus jarrutuksen alkaessa, mahdollisesta peräänajosta selvitään petipusulla, näitä on jonountuvassa liikenteessä päivittäin.
Vuonna 2017 peräänajoja oli 15 020 kpl, joista henkilövahinkoihin johti 3249. Osa voi olla onnettomuuksia missä kyse on tapaturmasta tai vahingosta, osa on ennalta arvattavaa seurausta lainvastaisesta ajotavasta - aina ei kolahda, mutta mielenkiinnolla seuraa pääseekö törttöilyn silminnäkijäksi.
Mikäli olisit ollut liikkeellä moottoripyörällä noissa kolareissa, niin tuskin olisit enää täällä keskustelemassa?
Tai jos olisin istunut takapenkillä, tai jos olisin ollut (ollemme usein laivassa) Estoniassa, Mitä järkeä on tuollaisella spekuloinnilla.
Liian lähellä ajamisen kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo A ajaa liian lähellä ajoneuvoa B. Tapahtuu jotakin yllättävää ja ajoneuvo A törmää ajoneuvoon B. Syynä törmäykseen oli liian lyhyt etäisyys edellä ajavaan, eikä reaktiokyky riittänyt ajoneuvon pysäyttämiseen tarpeeksi lyhyellä matkalla.
Ihan itsekö kehitit kaavat? Kehitin juuri omani: liikenteessä sattuu onnettomuus, kun tapahtuu jotakin yllättävää ja reaktiokyvyt eivät riitä. Eikö olekin aika näppärä ja yleispätevä?
Jos tuolle linjalle haluat lähteä, niin miksei näinkin: joskus riittää että ehtii ylipäätään reagoida, vaikkapa väistää, eikö vain. Mikä oletus on sellainen, että auto pitää saada pysähtymään? Kaavasi ei ole aukoton näköjään.
Ylinopeuden kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo C ajaa ylinopeutta. Tilaston mukaan siitä voi seurata liikennekuolema, ellei siihen liity ajotapavirhettä tai liian kovaa tilannenopeutta?
Ylinopeus on jo itsessään ajotapavirhe, eikö? Mikäs se on, jollei ole?
Ja mitään yllättävää ei voi siis sattua kun ajaa ylinopeutta? Ei ole siis mahdollista, että onnettomuus välttyisi jos hitaammin ajamalla reaktiokyky riittäisi ja ajoneuvon saisi pysäytettyä lyhyemmällä matkalla - tai ehtisi väistää? Ylinopeus todellakin olisi liian kova tilannenopeus, totta: jos rajoitusnopeudella tai alle ajamalla tilannetta ei edes syntyisi ja onnettomuuden sattuessa nopeus on aivan yhtä lailla syynä. Sinä vain vaihdat muka näppärästi termin tilannenopeudeksi, mutta ei se ydinasiaa muuta, eihän?
Otitko kummassakaan nopeutta huomioon seurauksien kannalta - no et! Siihen liittyy nopeus olennaisena osana ja rajoitetettuna sen on tarkoitus olla vinkki kuskille maltin pitämisestä, koska muitakaan konsteja ei viranomaisilla juurikaan ole - vastuuhan on kuskilla viime kädessä kuitenkin. Se onkin ilmeisen vaikeasti hahmottava asia tuo nopeus, siltä vaikuttaisi ainakin, koska sen oletetaan kertovan mukamas virallisesti, millä nopeudella ei tapahtuisi mitään. Tuon suuntaisia väitteitä täälläkin on oikeasti nähty argumenttina, sen verran sekaisin käsitteen kanssa voi joku olla, uskotko?
Miten kauan jaksat vääntää kaikkien "kato mitäs jos hei tilanne oliskii tällainen, niin sit kyllä varmaan sattuisi koska..." -optioiden kesken. Esimerkit onnistumisiin ja epäonnistumisiin ovat loputtomat ja voidaan vaikka kuinka monta kertaa yrittää nokitella paremmilla/huonommilla esimerkeillä.
Selitäpäs sen sijaan omin sanoin, miksi liikenteeseen on laitettu nopeusrajoitukset ja miksi niiden ylityksille on määritelty rangaistuksia - toleranssi huomioiden. Ihan samoihin sääntöihin myös lisätty myös turvallisuusväli tietenkin. Mutta vain toista tarvitsisi noudattaa jotenkin paremmin, sekö on käsityksesi oikesti. Minä en keksi sille perustelua, eikä vastaukseksi kelpaa että toisessa tapauksessa näyttäisi tapahtuvan enemmän. Kaivapas tilalle tilastoista esille se, minkä verran näissä peräänajoissa nopeudella on ollut merkitystä.
Kyllä, mitä isommalla nopeudella törmää sen pahemmat vahingot. Myös väistäminen ja pysähtyminen on vaikeampaa.
Tuon voi tulkita osavastaukseksi edellä kysyttyyn, kiitos.
...tilannenopeutta olisi hyvä korostaa aina ajoittain, ei pelkkää ylinopeutta mikä sekin voi jossakin tilanteessa tuntua tuskalliselta alinopeudelta
Eli haluat nykykäytännön tilalle sellaisen "ihan millä fiiliksellä nyt olet, niin valkkaa oma mutu-nopeusrajoituksesi, se olkoot riittävä tilannenopeus". Sekö sitten selventäisi jotakin liikenteessä? Mitään yllättäväähän ei voi tapahtua silloin kun tilanne sinusta näyttää hiljaiselta - kait. Toivon, että vastaat "ei tietenkään", mutta miksi tuollaista diipadaapaa pitää toista argumenttina?
Helsingin Munkkivuoressa on heti taajamamerkin jälkeen 100 km/h rajoitus, ja kiihdytyksissä äänet ovat tunnetusti kovemmat kuin tasaisella nopeudella. Olen ihmetellyt tuota, että ensin kannustetaan kiihdytyksiin ja sitten 5 kilometrin päässä Nihtisillan kohdalla madellaan moponopeutta ruuhkassa - vaikka sielläkin rajoitus on 100
Öööö, tuossa lienee jokin logiikka?
Vuonna 2017 peräänajoja oli 15 020 kpl, joista henkilövahinkoihin johti 3249. Osa voi olla onnettomuuksia missä kyse on tapaturmasta tai vahingosta, osa on ennalta arvattavaa seurausta lainvastaisesta ajotavasta - aina ei kolahda, mutta mielenkiinnolla seuraa pääseekö törttöilyn silminnäkijäksi
Harrastuksensa kullakin. Ihan mielenkiinnosta, moniko noista 15000+ tapahtui teillä, eikä vaikka marketin pihalla? Mitä kaikkea luokitellaan peräänajoksi tms. Ihan vaan sen takia, että tarkistan harrastatko tilastoista marjanpoimintaa, kun luvut vaikuttavat sopivan raflaavilta.
Heitäpäs vertailun vuoksi lukuja muista samassa tilastossa luokitelluista onnettomuuksista ja niissä henkilövahinkoihin johtaneista tapauksista.
"Vertailua vaikeuttavat erot tilastoinnissa; osassa maista liikenteessä tehtyjä itsemurhia ei lasketa liikennekuolemiksi, toisin kuin Suomessa."
Miten tilaston tekijät kehtaavat vähätellä suoralla tiellä toisen tienkäyttäjän päälle tahallista törmäämistä (murhayritys / itsemurha) onnettomuudeksi, eli tapaturmaksi mikä voisi sattua kenelle vaan? Lukujen merkittävyyden soisi jättää aikuisten äänestysoikeutettujen ihmisten itsensä luettavaksi - sen sijaan että yritetään luokittelemalla tahallisia tekoja ennalta arvaamattomiksi tapahtumiksi ilmeisesti osoittaa miten vaarallista tieliikenne on. Ja nämä tilastot tukevat kameroiden tarvetta...
Joskus rattijuoppo kärähtää samana päivänä uudestaan, ja luonnollisesti jälkimmäisellä kerralla myös ajo-oikeudetta ajamisesta. Mutta autoa ei takavarikoida (aseet kyllä), ja jos ajokiellossa oleva rattijuoppo aiheuttaa liikennekuoleman tilastoidaan se tapaturmaksi - sellaiseksi mikä voisi sattua kenelle tahansa meistä.
@_Quu kirjoitti:
Mutta autoa ei takavarikoida (aseet kyllä)
Ei toimi, autojen omistussuhteet on niin moninaiset ja arvot.
Niin, (poliittisista) arvoista se on lopulta kiinni miten halutaan toimia.
Metsästysharrastus ei liity auton käyttöön mitenkään (paitsi siten että metsästysalueelle tarvitaan kyyti), mutta oletuksena lienee että todennäköisyys hirvikiväärin käyttöön rattijuopumuksen tai kovan ylinopeuden jälkeen toisen ihmisen vahingoittamiseen olisi suuri, mutta luottamus siihen ettei autoa ajettaisi kun ajokielto on määrätty on suurempi. Tilastollisesti uskon että asia on juuri päinvastainen, mutta tämä on arvaus.
Tälläkin hetkellä ajoneuvon luovuttaminen ajokortittomalle on rangaistavaa, vaikka poliisikin siihen itse lehtiuutisten perusteella syyllistyy. Kaipa pankki tai vuokraamo rahansa saa vaikka auto olisikin takavarikossa, tai jos auto on perheenjäsenten käytössä joutuisi ilmoittamaan jos auto on ajokortittoman toimesta otettu luvatta käyttöön, eli autovarkaus (luvaton käyttöönotto) lisättäisiin syyteluetteloon. Muutoin oletuksena on että auto on tietoisesti luovutettu ajo-oikeudettomalle.
" Ajoneuvon luovuttaja B:lle oli annettu 12 päiväsakkoa liikennerikkomuksesta, koska B oli luovuttanut ajoneuvon kortittoman henkilön kuljetettavaksi."
"Ajoneuvo oli miehen, joka tiesi puolisonsa ajokiellosta. Siitä huolimatta mies luovutti auton naisen kuljetettavaksi.
Teosta tuli 14 päiväsakkoa ja 84 euron lasku. Mies ei kiistänyt tekoaan."
Pari linkkiä otsikon alueeseen liittyen. Suomalainen kamera-politiikka ansaitsee kyllä kritiikkiä. Joillakin on jopa kova tarve kääntää tämä kritiikki ylinopeusmyönteiseksi ajatteluksi, vaikka turvallisuusajattelu puoltaisi korjauksia sijoitteluun ja informaatioon. Martti kirjoittaa asiasta hyvin.
Kamera maksaa 25.000 euroa. Hamina - Taavetti kamerat taitavat maksaa näin ollen 12 x 25.000 eli 300.000 e. Onko tämä järkevää rahankäyttöä?
Eräs toinen juttu on se että auton mittari näyttää liikaa nopeutta noin 5 km/h, ja tämän takia on hyvä käyttää GPS:ää koska GPS antaa oikean nopeuden. Hidastelijat ajavat yleensä auton nopeusmittarin mukaan eli he ajavat alinopeutta. Tarvitaan vain yksi henkilö ajamaan esimerkiksi 80-alueella mittarinopeutta tasan 80 km/h, niin perässä on heti autoletka.
Hidastaahan se matkantekoa peräti 4,5 min / 100 km.
Liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 milj. euroa, vakava loukkaantuminen noin 790 000 euroa ja lievä loukkaantuminen noin 34 000 euroa. Kustannukset sisältävät arviot muun muassa pelastustoimen, sairaanhoidon, kuntoutuksen ja uudelleen koulutuksen kustannuksista, menetetystä työpanoksesta ja menetetystä hyvinvoinnista.
Kuuntelin äsken äänikirjan nimeltä "Idiootit ympärilläni". Se keskittyy lähinnä ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen työelämässä, mutta siinä kuvatuista ihmisten "perustyypeistä" taitaa löytyä selitystä myös siihen, miksi jotkut puolustavat pää punaisena nopeusrajoitusten numeroarvon noudattamista. Tietysti nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa välttääksen sakon, mutta erikoista on se, että tällä palstalla on niin monta, jotka puolustavat nopeusrajoitusten tarkkaa noudattamista irrallisena itseisarvona. Tai ehkä he vain intoutuvat kirjoittamaan asiasta herkemmin kuin asiaan rennommin suhtautuvat.
Pelkästään se, että samalla tiellä samoissa olosuhteissa on osan vuotta 20km alempi ja osan ylempi nopeus, todistaa nopeusrajoituksen osittaisen irrallisuuden turvallisuustavoitteesta. Mitä lie tikkaa heitellyt nimismies, kun on rajoituslukuja valinnut. Suuruusluokka niissä kyllä on yleensä ok.
Onko 300.000,- kameroihin järkevä sijoitus, miettii neliö. Varmaankin on, koska niistä saatavat verotulot kyllä ennen pitkää jäävät voiton puolelle. Tolpathan keräävät rahaa vuosikausia eteenpäin.
Talvinopeus-rajoitusaikana moni ajaa nastarenkailla, tai ylipäätään talvirenkailla. Moni ajaa silloin pimeässä, tai liukkaalla. Toki rajoituksen ollessaan voimassa 24/7 mahtuu mukaan myös monta valoisaa ja kuivaa keliäkin. Talvirajoitus vähentää ohitustarvetta koska liikennevirrasta poistuu (teoriassa) lähes kaikki nopeuserot.
Ylinopeuden rikesakko, tai liikenteen rikesakot ovat erityisen ankaria verrattuna pienituloisten päiväsakko-törttöilyhin verrattuna. Ajovalojen (jos ei ole huomiovaloja) tai suuntamerkin käyttämättömyys (100 €) verrattuna punaisia päin ajoa (72€) on hankala ymmärtää, ellei erikseen tiedä että lainsäätäjälle riitti kompromissiksi se että ylinopeuksien rikesakkoja saatiin kireämmäksi.
@HybridRules:
Tietysti asia on noin jos ei, laput silmillä ajaen, ymmärrä rajoitusnopeuksien merkitystä ja tarkoitusta muuten. Ihan maailmanlaajuisesti on todettu, että rajoitusnopeudella on muutakin merkitystä kuin valtion kassakirstun kartuttaminen. Miten se on sinulta päässyt menemään ohi, ettei Suomi ole missään omassa kuplassaan asian suhteen?
"Idiootit ympärilläni" -kirjassa kuvatuista ihmisten "perustyypeistä" taitaa löytyä selitystä myös siihen.
Minusta taas on erikoista, että tällä palstalla on niin monta, jotka tulkitsevat millään tavalla nopeusrajoituksista myönteisesti kirjoittavien olevan pilkuntarkasti sitä noudattavia. Lisäksi annetaan ymmärtää niiden olevan täysin kaiken muun liikenneinformaation tavoittamattomissa olevia, koska tuijottavat a) kameroita b) nopeusmittaria. Minä en pysty tulkitsemaan tuollaista käytännön tasolla kenenkään kirjoituksista, mutta tietysti tuollaista voi kirjoittaa ns. herjausmielessäkin. Aika idioottia, jos kuvittelee asian muuttuvan sillä todeksi toisaalta.
Sinä intoudut aivan yhtä herkästi kirjoittamaan omasta mielestäsi vastakkaisia kommentteja, joten missä on erot?
Näyttää siltä että osalle ihmisiä liikennerajoitukset tuottavat kummallista asenteellista päänvaivaa. Pystyn suhtautumaan liikennerajoituksiin kuten mihin tahansa asiaan, ei ongelmaa. Nopeusrajoitukset ovat nähtävästi se eniten puheenaihetta herättävä rajoitus Suomen maanteillä. Minulle ei tuota tuskaa ajaa nopeusrajoitusten mukaan eikä taas toisaalla vapaita nopeuksia ”Freie Fahrt für freie Bürger” (vapaiden kansalaisten vapaa ajaminen). Mukavaa vaihtelua sillä asenteella mennään ja hyvin on pärjätty.
Ehkä nopeusrajoitus on liian korostetun suuressa roolissa turvallisuusvalvonnan osalta, eikä se ota mitään kantaa siihen onko ajotavassa muutoin jotakin moittimista vaiko ei. Perässäroikkuminen (edelläajavan painostaminen, kiusaaminen, häirintä), ohittaminen tiukassa paikassa, oikaisu vastaantulevien kaistaa käyttäen yms.
Teknisesti ylinopeus on paikoin ainoastaan numeroluvun ylitys, ja rangaistukseen tarpeen toteamiseksi tarvitaan tutka - muutoin asiaa ei välttämättä huomaisi mitenkään. Joskus alle nopeusrajoituksenkin oleva nopeus aiheuttaa riskin, ja autossa matkustavat alkavat etsiä kahvoja mistä pitää kiinni, samalla kun muut tienkäyttäjät alkavat väistelemään.
@Karrette
Kyllä tuo monella tavalla kieltämättä tuntuu olevan totta.
Voihan asian (v)esittää noinkin, mutta testataanpa samaa yksinkertaistavaa mutkat-suoriksi-mallia näihin:
Teknisesti perässä roikkuminen on vain metrilukuja autojen välillä ja rangaistustarpeen toteamiseksi tarvitaan mittanauha. Jollei tiiraile taakseen, niin muutoin ei asiaa välttämättä huomaisi mitenkään.
Vastaantulevien kaistan kautta oikaiseminen on teknisesti vain tien keskiviivojen ylitys, onko sellaiseen edes rangaistusta, tai tarvetta.
Pointtina tässä olisi sellainen kuvitelma, että jos kukaan ei ole näkemässä (liikenne vähäistä tai olematonta), niin miksi nipottaa turhia, eikö vain?
Näinkö meinaat. Tällaisia päivänselvyyksiä on kiva ladella varmaankin. Ero ylinopeudella samassa tilanteessa ajettaessa taitaa olla kuitenkin se, että tuossa riski ei toteudu samalla todennäköisyydellä. Molemmissa tapauksissa, jos riski toteutuisikin, niin seurakset ovat tod.näk. varsin erilaiset ja hiuskarvavarat tarpeeseen. Päivänselvyys tuokin. Mutta mitäs tuollaisista nippelitiedoista kirjoittelemaan, kun oma esimerkkisi on paljon optimistisempi ja mukavampi, vai mitä.
Yllätät minut ajoittain sillä että jotkin asiat ovat päivänselvyyksiä, mutta toisaalta et tunnista sitä että liian lähellä edelläajavaa ajaminen peräänajoriskin lisäksi esimerkiksi estää toisilta kaistanvaihdon tai liittymästä kaistalle siirtymisen.
Jos liikenne on vähäistä, niin miksi sallitaan (ei minkälaista valvontaa) ajaa lähes toisen perässä kiinni ilman rangaistuksen riskiä, kun samassa tilanteessa 10 km/h nopeusrajoituksen ylityksestä voi seurata monelle 2 työpäivän palkan menetys? Joskus ylitys voi olla 20 km/h siksi että rajoitus on joko 80 tai 100 - eikä sitä aina tunnista kumpi on valittuna. Tilastoista voi nähdä että peräänajoja harrastetaan reippasti, ja niistä seuraa myös henkilövahinkoja (vrt. pahoinpitely).
Työmuisti pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja, joten nopeusrajoituksen unohtaminen on inhimillistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Työmuisti
Yllätät minut tuollaisella päätelmällä minusta ja mitä tunnistan, tai en tunnista. Minulle tuollainen on ihan samaa sarjaa kuin vaikkapa jonkun kirjoittajan väittämisen nopeusrajoitususkovaiseksi.
Miten sinä korjaisit tilanteen? Enkä tarkoita sitä, etteikö esim. tuon suuruinen palkanmenetys olisi aiheellinen, vaan miten ajattelit saada kiinni kaikki perässäroikkujat sakotettavaksi samalla tiheydellä. Riittääkö 2 päivän liksa rangaistukseksi?
Kyllä kyllä, en kiistä. Työmuisti pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja, joten turvavälinkin unohtaminen on inhimillistä, eikö vain?
Mutta minä en keksi miten tuollaiset vähentää, keksitkö sinä? Jospa tuollaiset aiheuttavat ne "vähän rennommin asioihin suhtautuvat", mitä luulet?
Päivänselvyyksiä pitäisi olla yleisesti ottaen liikennessääntöjen noudattaminen, oletko eri mieltä? Siinä missä rajoitusnopeus on mukana repertuaarissa, niin on myös turvavälin jättäminenkin, kumpaakaan ei noudateta ja molemmista aiheutuu henkilövahinkoja (vrt. pahoinpitely). Miten saadaan parannettua tilannetta, kun kamera-/tutkatolpatkin on tulkittu miten on - vaikkapa oman mukarennon ajamisen esteinä jotka voi sivuuttaa pikaisella hidastuksella kohdalla. Mites tuollaiseen pureudutaan?
Mihin tulisi suunnata toimet ja miten? Helppoja ratkaisuja ei ole tainnut vielä olla kokeilussa.
Miten ylinopeudesta seuraa henkilövahinkoja?
Ajotapavalvonnan puuttuessa ei edelläajavan painostamista ymmärretä toisen "Liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi", eli rikokseksi siinä missä esimerkiksi rattijuoppous 0,6 promillea mökkitiellä (vaikkakaan siinä rangaistavuuteen ei tarvitse liittyä mitään ajovirheitä tai edes toisia tienkäyttäjiä, ainoastaan puhallustulos).
@Karrette:
Kuulen sinun suorastaan hihkaisevan ääneen, että "hahaa, mites tuon muka selität!". Ei tuo ensimmäistä kertaa täällä tule, varmaan olet itsekin huomannut. Mutta, ei seuraa pelkästä perässä lähellä ajamisestakaan, jos tarkemmin mietit.
Se on aika moneen kertaan täällä todettu minua viisaampien toimestakin, ettei ylinopeus tietenkään itsessään aiheuta vahinkoja - mutta sen seuraaminen on toki kustannustehokasta monella tasolla.
Kyse on tietenkin otetusta riskistä ja mitä tapahtuu ja millä seurauksilla, sitten kun tapahtuu. Rajoitusnopeus nyt vaan on pakollinen paha liikenteessä ympäri maailman. Sillä paitsi kerrotaan kuskille, että maltillisempi vauhti riittää (kompromissivauhdein porrastettuna toki) ja ennen kaikkea että pyritään vähentämään seurauksia onnettomuuden sattuessa. Loput vaan pitää silti jättää kuskin harteille, mikä on vähän tylsää ja ikävää monen omasta mielestään hyvän kuskin mielestä. Sakoilla on todettu voitavan vähän vaikuttaa asiassa, mutta ei nähtävästi tarpeeksi silläkään, vai mitä haet?
Eli syyllinen on ajotapavalvonnan puuttuminen riittävällä tasolla, ikään kuin kuskeilla ei ole edelleenkään velvollisuuksia vai? Sitten voisitkin kertoa, miten tunnistetaan painostaminen ja miten se mitataan niin, että siitä saataisiin rangaistuksia tiheämmin. Vai miten kuskit saadaan ymmärtämään tuo paremmin? Toisaalta, miten parannetaan ja toteutetaan hyvää ajotapavalvontaa niin, että onnistumisprosentti olisi jopa parempi kuin nopeusvalvonnalla?
En tiedä miksi laitoit lainausmerkkeihin nuo pari sanaa, sillä minusta asian vakavuus ymmärretään kyllä. Sinulla täytyy olla joku hyvä ajatus - edes jonkun tason ajatus - tilanteen parantamiseksi, jota valtiovalta ja/tai liikennepoliisi ei vain ole hokannut missään päin maailmaa. Vai onko jotakin lainattavissa ja mistä päin?
Yhtä hyvin voidaan kysyä, miten perässä ajamisesta seuraa henkilövahinkoja?
Liian lähellä ajamisen kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo A123 ajaa liian lähellä ajoneuvoa B456. Tapahtuu jotakin yllättävää, ja ajoneuvo A123 törmää ajoneuvoon B456. Syynä törmäykseen oli liian lyhyt etäisyys edelläajavaan, eikä reaktiokyky riittänyt ajoneuvon pysäyttämiseen tarpeeksi lyhyellä matkalla.
Ylinopeuden kaava menee seuraavasti: Ajoneuvo C789 ajaa ylinopeutta. Tilaston mukaan siitä voi seurata liikennekuolema, mutta kenen - ellei siihen liity ajotapavirhettä tai liian kovaa tilannenopeutta (hallinnan menetys)? Toki hirvikolareitakin tapahtuu, eli riskitöntä ajaminen ei ole koskaan, mutta riskin kaavaa kirjoittaessa olisi hyvä ottaa huomioon kertoimet ja muuttuvat arvot.
Lainausmerkkien käyttötarkoituksia on useita; "Liikenneturvallisuuden vaarantaminen" on rikosnimike missä kuvataan että teko on aiheuttanut jollekulle vaaratilanteen. Sen sijaan ´liikenteen vaarantaminen´ on puhekieltä, ja johtaa sikäli harhaan että herää mielikuva että tieliikenteelle (mukaan lukien tyhjä tie) voisi aiheuttaa vaaraa tai haitata liikenteen sujuvuutta, - vaikka kyse on siitä että olisi aiheutettu jollekulle tietylle toiselle ihmiselle riskitilanne, eli "vaaraa toisen hengelle tai terveydelle" (viimeisen lauseen lainaus Rikoslaki 23 luvusta).
Nonni juupa juu, molemmissa tapauksissa henkilövahingot on mahdollisia jos tapahtuu ajovirhe.
Mitä isompi nopeus sitä suuremmat on henkilövahingot myös peräänajossa.
Kyllä, mitä isommalla nopeudella törmää sen pahemmat vahingot. Myös väistäminen ja pysähtyminen on vaikeampaa. Siksi tilannenopeutta olisi hyvä korostaa aina ajoittain, ei pelkkää ylinopeutta mikä sekin voi jossakin tilanteessa tuntua tuskalliselta alinopeudelta (kuin hidastetussa filmissä - esimerkiksi kolmikaistaisen Länsiväylä-moottoritien 80 km/h yöaikaan).
Länsiväylä-moottoritien 80 km/h yöaikaan).
Yksi tärkein syy nopeusrajoitukselle on asukasviihtyvyyden parantaminen, melu kantautuu satoja metrejä.
Hienoa että tunnistetaan tällainen peruste nopeuksien rajoittamiselle. Tässä yhteydessä se ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikenneturvallisuusasia (vastavassa paikassa voisi olla 100 tai 120 km/h), vaan ympäristöperuste.
Vaan voiko se sittenkin olla vain sattumaa? Helsingin Munkkivuoressa on heti taajamamerkin jälkeen 100 km/h rajoitus, ja kiihdytyksissä äänet ovat tunnetusti kovemmat kuin tasaisella nopeudella. Olen ihmetellyt tuota, että ensin kannustetaan kiihdytyksiin ja sitten 5 kilometrin päässä Nihtisillan kohdalla madellaan moponopeutta ruuhkassa - vaikka sielläkin rajoitus on 100.
Raha ratkaisee, ja asukkaiden karisma.
Kuten sanottu minä olen ollut kahden peräänajon uhri. Molemmissa tapauksissa voisi sanoa että väli on ollut liianpitkä eikä päälle ajajat ole reagoineet ajoissa seisovaan jonoon.
Molemmissa tapauksissa iskut on ollut niin kovia että etupenkit on lähtenyt alle kaksivuotisista autoista lattiasta irti. Jos taas kaksi auto ajaa peräkkäin niin silloin molemmilla autoilla on sama lähtönopeus jarrutuksen alkaessa, mahdollisesta peräänajosta selvitään petipusulla, näitä on jonountuvassa liikenteessä päivittäin.
Vuonna 2017 peräänajoja oli 15 020 kpl, joista henkilövahinkoihin johti 3249. Osa voi olla onnettomuuksia missä kyse on tapaturmasta tai vahingosta, osa on ennalta arvattavaa seurausta lainvastaisesta ajotavasta - aina ei kolahda, mutta mielenkiinnolla seuraa pääseekö törttöilyn silminnäkijäksi.
Mikäli olisit ollut liikkeellä moottoripyörällä noissa kolareissa, niin tuskin olisit enää täällä keskustelemassa?
Tai jos olisin istunut takapenkillä, tai jos olisin ollut (ollemme usein laivassa) Estoniassa, Mitä järkeä on tuollaisella spekuloinnilla.
@Karrette:
Ihan itsekö kehitit kaavat? Kehitin juuri omani: liikenteessä sattuu onnettomuus, kun tapahtuu jotakin yllättävää ja reaktiokyvyt eivät riitä. Eikö olekin aika näppärä ja yleispätevä?
Jos tuolle linjalle haluat lähteä, niin miksei näinkin: joskus riittää että ehtii ylipäätään reagoida, vaikkapa väistää, eikö vain. Mikä oletus on sellainen, että auto pitää saada pysähtymään? Kaavasi ei ole aukoton näköjään.
Ylinopeus on jo itsessään ajotapavirhe, eikö? Mikäs se on, jollei ole?
Ja mitään yllättävää ei voi siis sattua kun ajaa ylinopeutta? Ei ole siis mahdollista, että onnettomuus välttyisi jos hitaammin ajamalla reaktiokyky riittäisi ja ajoneuvon saisi pysäytettyä lyhyemmällä matkalla - tai ehtisi väistää? Ylinopeus todellakin olisi liian kova tilannenopeus, totta: jos rajoitusnopeudella tai alle ajamalla tilannetta ei edes syntyisi ja onnettomuuden sattuessa nopeus on aivan yhtä lailla syynä. Sinä vain vaihdat muka näppärästi termin tilannenopeudeksi, mutta ei se ydinasiaa muuta, eihän?
Otitko kummassakaan nopeutta huomioon seurauksien kannalta - no et! Siihen liittyy nopeus olennaisena osana ja rajoitetettuna sen on tarkoitus olla vinkki kuskille maltin pitämisestä, koska muitakaan konsteja ei viranomaisilla juurikaan ole - vastuuhan on kuskilla viime kädessä kuitenkin. Se onkin ilmeisen vaikeasti hahmottava asia tuo nopeus, siltä vaikuttaisi ainakin, koska sen oletetaan kertovan mukamas virallisesti, millä nopeudella ei tapahtuisi mitään. Tuon suuntaisia väitteitä täälläkin on oikeasti nähty argumenttina, sen verran sekaisin käsitteen kanssa voi joku olla, uskotko?
Miten kauan jaksat vääntää kaikkien "kato mitäs jos hei tilanne oliskii tällainen, niin sit kyllä varmaan sattuisi koska..." -optioiden kesken. Esimerkit onnistumisiin ja epäonnistumisiin ovat loputtomat ja voidaan vaikka kuinka monta kertaa yrittää nokitella paremmilla/huonommilla esimerkeillä.
Selitäpäs sen sijaan omin sanoin, miksi liikenteeseen on laitettu nopeusrajoitukset ja miksi niiden ylityksille on määritelty rangaistuksia - toleranssi huomioiden. Ihan samoihin sääntöihin myös lisätty myös turvallisuusväli tietenkin. Mutta vain toista tarvitsisi noudattaa jotenkin paremmin, sekö on käsityksesi oikesti. Minä en keksi sille perustelua, eikä vastaukseksi kelpaa että toisessa tapauksessa näyttäisi tapahtuvan enemmän. Kaivapas tilalle tilastoista esille se, minkä verran näissä peräänajoissa nopeudella on ollut merkitystä.
Tuon voi tulkita osavastaukseksi edellä kysyttyyn, kiitos.
Eli haluat nykykäytännön tilalle sellaisen "ihan millä fiiliksellä nyt olet, niin valkkaa oma mutu-nopeusrajoituksesi, se olkoot riittävä tilannenopeus". Sekö sitten selventäisi jotakin liikenteessä? Mitään yllättäväähän ei voi tapahtua silloin kun tilanne sinusta näyttää hiljaiselta - kait. Toivon, että vastaat "ei tietenkään", mutta miksi tuollaista diipadaapaa pitää toista argumenttina?
Öööö, tuossa lienee jokin logiikka?
Harrastuksensa kullakin. Ihan mielenkiinnosta, moniko noista 15000+ tapahtui teillä, eikä vaikka marketin pihalla? Mitä kaikkea luokitellaan peräänajoksi tms. Ihan vaan sen takia, että tarkistan harrastatko tilastoista marjanpoimintaa, kun luvut vaikuttavat sopivan raflaavilta.
Heitäpäs vertailun vuoksi lukuja muista samassa tilastossa luokitelluista onnettomuuksista ja niissä henkilövahinkoihin johtaneista tapauksista.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lti_2018-09_liikenneonnettomuudet_maanteilla_2017_web.pdf
"Vertailua vaikeuttavat erot tilastoinnissa; osassa maista liikenteessä tehtyjä itsemurhia ei lasketa liikennekuolemiksi, toisin kuin Suomessa."
Miten tilaston tekijät kehtaavat vähätellä suoralla tiellä toisen tienkäyttäjän päälle tahallista törmäämistä (murhayritys / itsemurha) onnettomuudeksi, eli tapaturmaksi mikä voisi sattua kenelle vaan? Lukujen merkittävyyden soisi jättää aikuisten äänestysoikeutettujen ihmisten itsensä luettavaksi - sen sijaan että yritetään luokittelemalla tahallisia tekoja ennalta arvaamattomiksi tapahtumiksi ilmeisesti osoittaa miten vaarallista tieliikenne on. Ja nämä tilastot tukevat kameroiden tarvetta...
" – Toistuvat rattijuopumukset on hyvin tavallinen aselupien peruuttamisen peruste"
https://yle.fi/uutiset/3-10194548
Joskus rattijuoppo kärähtää samana päivänä uudestaan, ja luonnollisesti jälkimmäisellä kerralla myös ajo-oikeudetta ajamisesta. Mutta autoa ei takavarikoida (aseet kyllä), ja jos ajokiellossa oleva rattijuoppo aiheuttaa liikennekuoleman tilastoidaan se tapaturmaksi - sellaiseksi mikä voisi sattua kenelle tahansa meistä.
https://yle.fi/uutiset/3-7180256
Mutta autoa ei takavarikoida (aseet kyllä)
Ei toimi, autojen omistussuhteet on niin moninaiset ja arvot.
Niin, (poliittisista) arvoista se on lopulta kiinni miten halutaan toimia.
Metsästysharrastus ei liity auton käyttöön mitenkään (paitsi siten että metsästysalueelle tarvitaan kyyti), mutta oletuksena lienee että todennäköisyys hirvikiväärin käyttöön rattijuopumuksen tai kovan ylinopeuden jälkeen toisen ihmisen vahingoittamiseen olisi suuri, mutta luottamus siihen ettei autoa ajettaisi kun ajokielto on määrätty on suurempi. Tilastollisesti uskon että asia on juuri päinvastainen, mutta tämä on arvaus.
Siirtäisit rangaistuksen autonomistajalle.
Vuokraamo, pankki, yritys, perheenjäsen jne....
Tälläkin hetkellä ajoneuvon luovuttaminen ajokortittomalle on rangaistavaa, vaikka poliisikin siihen itse lehtiuutisten perusteella syyllistyy. Kaipa pankki tai vuokraamo rahansa saa vaikka auto olisikin takavarikossa, tai jos auto on perheenjäsenten käytössä joutuisi ilmoittamaan jos auto on ajokortittoman toimesta otettu luvatta käyttöön, eli autovarkaus (luvaton käyttöönotto) lisättäisiin syyteluetteloon. Muutoin oletuksena on että auto on tietoisesti luovutettu ajo-oikeudettomalle.
" Ajoneuvon luovuttaja B:lle oli annettu 12 päiväsakkoa liikennerikkomuksesta, koska B oli luovuttanut ajoneuvon kortittoman henkilön kuljetettavaksi."
"Ajoneuvo oli miehen, joka tiesi puolisonsa ajokiellosta. Siitä huolimatta mies luovutti auton naisen kuljetettavaksi.
Teosta tuli 14 päiväsakkoa ja 84 euron lasku. Mies ei kiistänyt tekoaan."
(Lainaukset google-hakujen tuloksia)
Pari linkkiä otsikon alueeseen liittyen. Suomalainen kamera-politiikka ansaitsee kyllä kritiikkiä. Joillakin on jopa kova tarve kääntää tämä kritiikki ylinopeusmyönteiseksi ajatteluksi, vaikka turvallisuusajattelu puoltaisi korjauksia sijoitteluun ja informaatioon. Martti kirjoittaa asiasta hyvin.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/autoliitto-sokea-tuijotus-ylinopeuksiin-vaarantaa-liikenneturvallisuutta/
https://moottori.fi/liikenne/jutut/oti-paihdekuskien-kontolla-kolmannes-kuolonkolareista/