Professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää peltipoliisi-innostusta älyttömänä
267 kommenttia
Aloittanut 15.07.2019 06:07
15.07.2019 06:07
muokattu 15.07.2019 06:08
Professori Timo Tervo toteaa, että Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Varmasti on totta ettei kameravalvonta vähennä peräänajoja jos turvavälit ovat pääsääntöisesti alle puuttumis- tai sakotuskynnyksen, eikä niistä pidetä enää edes asennekampanjoita.
Peräänajo on yleisin kolarointitapa. Minkä tyyppistä kolarointia kameroilla pyritään vähentämään?
Missä tolpat vähentää peräänajoja, kamerat on yleensä paikoissa missä ei ole sattunut yhtään onnettomuutta aikaisemmin..
Timo Tervo:
– Meillä käy usein niin, että kuljettaja ei muista, mikä sallittu nopeus on. Kameran kohdalla hiljennetään sitten alempaan nopeuteen, mistä aiheutuu lisää vaaratilanteita, kun takana ajavalle jarrutus saattaa olla yllätys. Myös kameroiden sijoittelussa on toivomisen varaa.
Joo... kuljettaja ei muista myöskään tietyömaan kohdalla rajoitusta, vaikka koneita ja miehiä on tiellä ja merkkejä on niin pirusti.
Entä jarrutus? Pitäiskö kamerat laittaa kokonaan piiloon, jottei turhaan jarrutella niiden kohdalla ?Voisi laittaa kyltin, joka kertoo valvonnasta tiesim. "20 km:n osuudella kameravalvontaa".
Toki voi olla joskus niin, ettei muista rajoitusta - ei myöskään siellä missä ei ole kameravalvontaa. Nykyisin saa siihenkin teknistä apua, joka auttaa yleensäkin nopeuden pitämisen rajoituksen puitteissa muuallakin kuin nopeusvalvotuilla teillä.
Kiinteistä valvontapisteistä pitää ilmoittaa tienvarsikyltein. Siirrettävin valvontalaitteilla tehtävästä liikennevalvonnasta poliisi ei sen sijaan ilmoita. Eli siis tiivistetysti ylinopeuden tolppavalvonnasta on ilmoitettava, liikuteltavalla kameralla tehdystä valvonnasta ei.
Karrette: "Peräänajo on yleisin kolarointitapa. Minkä tyyppistä kolarointia kameroilla pyritään vähentämään?"
Luulisi jo kaikille selvinneen, ettei nopeusvalvonnalla pyritä ensisijaisesti vähentämään onnettomuuksia, vaan niiden uhrien lukumäärää eli päätarkoitus on seurausten lieventäminen.
https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016060121657401
Kiitos vastauksesta. Minulle on tärkeämpää ettei kolareita tapahtuisi ollenkaan, koska silloin kun ei törmää ei seurauksiakaan ole.
Väitän että sakkolappu liian lyhyestä turvaetäisyydestä olisi konkreettisempi opetus "toisen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta" kuin postitse muutaman päivänä viiveellä tuleva sakko peltisen liikennemerkin (sama luku ympäri vuoden kelistä ja liikennetilanteesta riippumatta) numerolukua korkeammasta ajonopeudesta tyhjällä tiellä.
Liikenneturvallisuuden vaarantamisessa ei olla huolestuneita kuljettajasta itsestään, vaan siitä aiheutuuko vaaraa jollekulle toiselle.
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search[type]=pika&search[pika]=rikoslaki 23#L23
Osalla kameroita kyllä yritetään parantaa mm. risteysalueiden turvallisuutta, mutta sijoittelut putoavien nopeusrajoitusten osalta ei oikein toimi, jos nopeuksia joudutaan sakkojen pelossa kunnon jarruttelun avulla säätämään kohdalleen. Lisäksi autoilijat tuijottelee aivan liikaa näissä paikoissa mittareitaan liikenteen sijasta. Liian usein näillä risteysalueiden kameroilla yritetään kompensoida kyisesten kohteiden rakenteellisia ongelmia, joiden korjaamiseen meillä ei sitten oikein olekaan yhteiskunnassa rahaa (?).
Olisi kyllä todella mielenkiintoista saada tietää tulevaisuudessa näiden uusien kameroiden vuoksi sakkoja saaneen kuljettajaporukan "profiili". Uskallan väittää, että joukossa on vähän niitä ongelmaisia perässä roikkujia ja keltaisilla ja katveissa ohittajia, koska kyllä aika monella on varmasti navigaattorit ilmoittamassa kameroista. Lisäksi joukossa ei ole niitä lähes ajokunnottomia tk-lääkärin kautta ajo-oikeuden uusineita ajokortinhaltijoita, jotka ajelevat kaiken varalta reilusti alle rajoitusten. Näiltä osin täytyy olla isolta osin samaa mieltä Timo Tervon kanssa.
Onko tosiaan niin, että kamerat ovat yleisesti kovin lähellä alemman nopeuden merkkiä?
Tiehallinon julkaisussa, jossa ohjeistetaan kameratloppien sijoittelua sanotaan:
"Valvontapisteen sijaitessa lähellä nopeusrajoituksen muutoskohtaa, erityisesti alemman nopeusrajoituksen alueella tulee pyrkiä asettamaan valvontapiste vasta noin 300 metriä alentuneen nopeusrajoituksen jälkeen. Riittävä etäisyys parantaa valvonnan hyväksyttävyyttä, ja tällä vältetään myös äkilliset nopeuden muutokset liikenteessä. "
Kun kameratolppa on vaikkapa vain 200 metrin päässä nopeusrajoitusmerkistä, jonka näkee lähemmäs 100 metriä ennen liikennemerkkiä lienee riittävästi matkaa hidastaa (yli) nopeuteen, josta ei tule sakkoa. Näin, jos korkeamman nopeuden osuudella ei ole ajanut ylinopeutta.
Vaikka ajaessa pyrin luonnollisesti seuraamaan rajoitusmerkkejä, niin jostain syystä välillä jää jokin merkki noteeraamatta. Olen saanut kaksi kertaa sakot tolpasta, vaikka ajoin mielestäni sallittua nopeutta. Olisiko rajoitus vaihtunut vaikkapa juuri rekkaa ohittaessa tms?
Taannoin kävi tien päällä erikoinen tilanne. Minulla on autossa rajoitusmerkit tunnistava järjestelmä, sekä lisäksi käytän kojelaudan päälle sijoitetussa telineessä olevassa puhelimessa sovellusta, joka kertoo mm voimassaolevan rajoituksen Googlen datan perusteella, sekä GPS-nopeuden. Eräässä tilanteessa huomasin, että oma käsitykseni rajoituksesta oli eri, kuin auton ja lisäksi puhelinsovellus näytti vielä kolmatta nopeutta.
Mitähän erityistä on esimerkiksi linjalla Hamina - Taavetti, kun tälle 54 kilometrin matkalle pitää tunkea yhteensä 12 kpl näitä uusia peltipoliiseja eli 4 - 5 kilometrin välein.
https://yle.fi/uutiset/3-10872826
Nykyään autolla ajo on rentoa kun laittaa mukautuvaan vakioon liikennemerkillä ositetun korkeimman sallitun nopeuden autonmittarin mukaan, niin ei tarvitse nopeusvalvontaan keskittää huomiota.
Mukautuva nopeussäädin pitää myös välin vakiona sallitun nopeuden rajoissa edellä ajavaan jonon nopeuden vaihdellessa.
Minua kiinnostaisi, toimiiko kyseiset adaptiiviset vakkarit joka tilanteessa, eli näiden kameroiden ja nopeusrajoitusten laskemisten yhteydessä kyseisellä 200-300m välillä siten, että kuljettajan ei tarvitse puuttua nopeuteen- tietenkin nopeudet laillisina pitäen jo lähtötilanteessa? Sehän olisi oikeaa turvallisuutta edistävää tekniikkaa parhaimmillaan, kun kuljettaja voisi keskittyä zoomaamaan liikennettä. Talvi tietysti on vielä toinen juttu. Kokemukset näistä adaptiivisista itselläni on lähinnä ulkomaiden vuokra-autoista ja en ole ihan vakuuttunut niiden toiminnasta näissä tilanteissa.
Minun autossani adaptiivinen vakkari ottaa kantaa vain edelläajavaan autoon, tai eteen koukkaavaan ajoneuvoon. Eli se edellyttää että joku toinen ensin hidastaa edessä (tai koukkaa liian lähelle eteen). Jotkut tykkää, mutta minun kannaltani adaptiivinen vakkari ajaa jonkun verran liian lähellä eikä se ennakoi edellä ajavan edessä olevia tapahtumia (tai sitä että joku on koukkaamassa eteen).
Se onkin kameravalvotuilla teillä ikävää että kukaan ei ehkä saa sakkoa ylinopeudesta, mutta toisen ahterissa saa ihan rauhassa roikkua vaarantamassa jonkun toisen liikenneturvallisuutta.
@Inspektori
....siis sen sijaan, että joutuu vahtimaan nopeusrajoituskylttejä tien varressa.
Ihan aikuisten oikeasti, miksi tuollainen hömppä pysyy keskusteluissa mukana: ikäänkuin se liikennemerkkien seuraaminen vaarantaisi liikenneturvallisuutta jotenkin? Voiko pienemmistä tikuista enää tehdä asiaa?
Meillä toimii loistavasti, käytän aina kaikilla nopeusalueilla, jonon äkilliset nopeudenvaihtelut pysähtymiseen saakka pitää tilanteisiin reagoimisen vakiona. Siina vaiheessa kun ihminen reagoi jonon hidastumisen auto on jo aloittanut jarrutuksen.
Tai sitten ero on tavoitetasossa. Tarkkailen liikennettä edelläajavan auton edessä, enkä usko että adaptiivinen vakkari tee sitä. Eli tiputan vakkarista nopeutta kun näen että liikenne alkaa tökkimään kaukana edessä. Joku voi lähteä ohittamaan, mutta onpahan hätäisempi parempi edessä kuin rikkomassa autoani ajamalla perääni.
Saako tuota etäisyyttä säädettyä?
No ihan varmasti nopeuden seuraaminen on liikenteen seuraamisesta pois varsinkin Suomessa, jossa noita rajoituksia halutaan muutella koko ajan. Alempi sakotuskynnys tarkoittaa vielä sitä, että kameroiden kohdalla pitää tarkkailla nopeutta entistä tarkemmin. Turvallisuus edellä mentäessä kuskin pitäisi vain tarkkailla oikeaa tilannenopeutta, mutta rangaistuksen pukuun puetun verotuksen ehdoilla mentäessä turvallisuus on vain troijan hevonen, jolla verotusautomaatit tuodaan teiden varsille.
Tökkii missä tökkii jono etenee sitä mukaan, ja hidastus jonossa alkaa tarpeen mukaan.
Jarrutus kertoo myöhästyneestä reagoinnista.
Jos tuo on toiminnan taso, silloin järjestelmät kuulostavat olevan yhä samalla tasolla kuin Distronicin kieltolistalle asettaessani (koeajon jälkeen).
Se no nykyaikaa, tekniikka huomio pietkin nopeudenvaihtelu tarpeeksi ajoissa lyhentäen jarrutuksenalun reagointiaikaa.
Etäisyys on säädettävä, mutta ne kolme porrasta ovat kaikki turhan lyhkäisiä. Neljäs olisi sopiva, mutta kaipa suunnittelussa on haluttu välttää sitä että joku pystyisi vaihtamaan kaistaa siihen väliin.
@NHB:
Höpöhöpö, tekopyhää lässytystä sanon minä. Oletko hairahtunut mukaan jonkun sortin "oman ajonopeuden tarkkailu on vaaraksi muille" -uskovaisten joukkoon?
Nopeuden seuraaminen on liikenteen seuraamista - siinä missä kaikki muukin, jota siellä tulee seurata. Jos nopeusrajoitusmerkkejä olisi 100 metrin välein, niitä joutuisi seuraamaan erityisesti. Nyt niitä on sen verran harvassa, kuten mitä tahansa merkkejä, että radion ja kännykän räplääminen ja kyytiläisten kanssa keskusteleminen vie enemmän huomiota ajamisesta - jos nyt niinku rehellisiä ollaan. Maiseman ihaileminen ajatuksissaan on varmasti vaarallisempaa kuin tarkistaa harvoin kohdalle tuleva nopeusrajoitusmerkki, vai kehtaatko väittää muuta - edelleen aikuisten oikeasti?
Mitä ihmeen tumpeloita tuolla liikenteessä oikein liikkuu? Pitääkö alkaa pelottamaan, jos kaikesta informaatiomassasta, jota siellä on silmät ja aistit täyteen, ei osata edes toista asiaa ajatella nopeuden lisäksi?
Juu juu, en pidä minäkään sakoista. Ja onhan valtiolla, tai poliisilla rahastuksen makua mukana. Mutta silti!
En tiedä tekopyhyydestä, mutta kysymykseni (joka aiheutti joillakin ylikierroksia), koski nimenomaan näitä puoliautonomisia järjestelmiä, joissa vakkari huomioi myös mm. nopeusrajoitukset/merkit. Tämmöisiä on ollut jo usealla valmistajalla ainakin reilun 2 vuotta. Eli osaako se auto nn rajoituksen vaihduttua 100-80:n, pudottaa nopeuden säädetyllä välillä (rajoituksen vaihtumisen ja kameran mittauksen alkamiskohdan välillä, oli edellä auto vaikuttamassa tai ei) siten, että ei tarvitse lappua odottaa kotiin? Jos homma toimii oikein (tasan 100 todellista nopeutta ajettaessa) ja nopeus ehtii pudota lailliseen nopeuteen(ei jäädä spekuloimaan onko se tasan 80 vai vaikkapa 83), on tekniikka auttanut ihmistä hienolla tavalla.
Omat havainnot puoltaa juuri näiden risteysalueiden kamerakohtien osalta sitä, että ihmiset tuijottelee navigaattoreiden ja mittareiden nopeuksia juuri silloin, kun pitäisi havainnoida risteävän liikenteen toimintaa ja muita tiellä liikkujia. Siinä olemme samaa mieltä kumppanin kanssa, että nopeuden seuraaminen on liikenteen seuraamista kaiken muun mukana, mutta juuri näissä paikoissa, joissa pitäisi olla enemmän työmuistin kapasiteetti suunnattuna myös muihin objekteihin, kuin rajoitukseen, kamera ehdollistaa sakon uhan alla ihmisen toimimaan väärin. Ja tässä tilanteessa olisi tekniikalla mahdollisuus paikata asiaa.
No voi että, kylläpä meni tunteisiin. Keskustellaan sitten, jos kykenet keskustelmaan jotenkin muuten, kuin lapsellisen nettitrollin termein. Toki jos maisemien ihailu sekä puhelimen ja radion räplääminen kuuluu ajorutiineihisi, niin voi olla vaikea ymmärtää tätäkin.
Valitse etäisyysasetus alla olevasta taulukosta. Etäisyys edellä ajavaan ajoneuvoon pitenee/lyhenee auton nopeuden mukaan.
Jos autosi on liian lähellä edellä ajavaa ajoneuvoa, eikä vakionopeustoiminto pysty automaattisesti hidastamaan autoa riittävästi, näyttö alkaa vilkkua ja summeri hälyttää kuljettajan varoittamiseksi. Näin käy esimerkiksi silloin, jos kolmas ajoneuvo ilmestyy nopeasti autosi eteen toiselta kaistalta seuratessasi toista ajoneuvoa. Paina jarrupoljinta
@NHB kirjoitti:
Niinkö päättelit?
Mikäs kirjoituksessani viittasi tuollaiseen? Muistaakseni esim. uskovaismäärittely kuuluu sinunkin sanastoosi tällä palstalla, itse en muuta keksi kyllä.
Ympärikääntämistaktiikkasi ei oikein toimi. Minähän nimenomaan kerroin, ettei tuollaiset ole hyvästä, jos voi välttää. Sen sijaan (toistaen) oman ja muidenkin nopeuden seuraaminen on osa liikenteen seuraamista. Se on sitä siinä, missä kaikki muukin informaatio, jota siellä tulee seurata. Onko tuossa jotakin sinulle hankalaa?
Nopeusrajoitusmerkkejä on sen verran harvassa, että jopa keskiviiva tuo sinulle enemmän informaatiota ja tuskin tuottaa kummempaa häkellystä sinulle, tai kenellekään. Mutta kuten ymmärrät varmaan ilman rautalankaakin, niin radion ja kännykän räpläämistä harrastetaan autoillessa ja kyytiläisten kanssa keskustellaan. Kyllä se vaan siinä hetkessä vie enemmän huomiota ajamisesta, katseen suuntana, tai ajatuksissa.
Aika överiksi vetää, jos väittää, että rajoitusnopeusmerkeissä olisi vaaran paikka, koska niitä pitää ihan katsoa, mitä niissä lukee.
@Inspektori:
Jos ehdit tiirailla ihmisten katsetoimintoja tuolla tasolla (jota suuresti epäilen liioitteluksi), niin mistä tiedät räpläävätkö kännykkää, tai radiota, eikä navigaattoria tai mittaria? Jotta voit aidosti väittää havainnoimaasi muuksi kuin toisen kuskin normaaliksi sekunnin murto-osien katseensiirroksi, sinun on pitänyt tuijottaa sinne suuntaan hiukka pidempään itsekin. Mistäs sinä siis tuon voit tietää, paitsi jos et itse seuraa ja havainnoi sitä mitä pitäisi?
Ainoa mistä itse voin noin äkkiseltään päätellä, että joku seuraa rajoitusta tolpan kohdalla, on tyypillisesti edellä ajavan jarruvalon välähdys, tai se, että samaan suuntaan perässä, tai vierellä tuleva jättäytyy yhtäkkiä taaemmaksi. En vaan ehtisi/viitsisi tutkia ja miettiä vastaantulijan katseen suuntaa, kun pitää havainnoida muuta - tärkeämpääkin.
Etkö ole koskaan ollut kameran jälkeen sijaitsevalla risteysalueella odottamassa tielle pääsemistä? Etkö ole koskaan ihmetellyt nopeuden laskemista reilusti alle risteysalueelle ja kameran kuvauskohdalle asetettua rajoitusta? Havainnointiin ei aina tarvitse suoraa suoraa katsehavainnointia kuljettajan toiminnasta, mutta valitettavan usein sekin on havaittavissa- erityisesti mp:n kanssa liikuttaessa. Esimerkkinä raskaan liikenteen tielle siirtyminen samasta risteyksestä, jossa jotain aivan muuta kuin edessä olevaa tietä seuraava henkilöautoilija liki törmää kiihdytystään aloittavaan yhdistelmään. Ihminen on varsin yksinkertainen eläin ja pelkät ennen kameraa tapahtuvat nopeuden pudottamiseen liittyvät toiminnat ohjaa huomiokyvyn pois tärkeämmistä havaintokohteista.
Ja istupa joskus muiden kyydissä näissä paikoissa. Huomaat kyllä, kuinka yleisesti nopeuden pudottamisen varmistaminen (alle sakkorajan) ajaa muiden asioitten edelle mielestään täydellisilläkin kuljettajilla.
@Inspektori:
Olen. No joo. Aika monta muuttujaa pitää osua kohdalleen, että ehtii, saati pystyy ohiajavien silmämunien liikehdintää ihmetellä tuolla tasolla, kuitenkin. Teoriassa toki mahdollista, en väitä...
En oikein usko, että voisin päätellä silmämääräisesti kuitenkaan, onko mennyt yli, ali vai tasan rajoitusnopeuteen. On tuollaistakin voinut sattua, siis hidastumista yleisesti ottaen, jota en kuitenkaan värittäisi tuolla tavalla - edes argumentoinnin takia.
Minäkin kerroin tuossa edellä, miten itse voisin tyypillisesti havainnoida asiaa, auton ratin takaa, tai kyydissäkin (hyvä tarkennus). Eli?
Ihminen on varsin yksinkertainen eläin, joka voisi myös edistää huomiokykyänsä ihan vain ajamalla n. rajoitusnopeutta, jottei tarvitsisi poukkoilla tuolla tavalla. Ei se ole pois muun liikenteen vaanimisesta, toisin kuin välillä annetaan ymmärtää.
Väitänkin että tuossa kommentissasi on vahvaa liioittelua mukana. Tai sitten tilanteeseen liittyy oikeasti 1-x muuta huomion pois liikenteestä vievää juttua optiona: mitä onkaan tullut puuhattua, jos ei ole ehtinyt seurata muun liikenneinformaation mukana nopeusrajoituksia ja siksi päätyy hätiköimään kameran lähestyessä? Onko siis edelleenkään itse numerotikkari tai kamera tässä mitenkään osallisena varsinaisesti?
Toki tuossa hetkellisesti tapahtuu hidastamista, siitähän keskustelussa on kyse perimmiltään. Asetelmaa väännetään mielestäni väkisin ja keinotekoisin mukasyin kameratolppien syyksi. Oikeasti rajoitusnopeuden vaihtelun mukainen oman nopeuden asettaminen on aivan normi liikennetapahtuma periaatteessa, hidastaen tai noopeuttaen. Siitä nyt vaan tehdään issueta uusien kameroiden mukana.
Onko hidastaminen sen ihmeellisempää kuin ylipäätään edellä olevan olosuhteen takia, vaikka joutuu oikeasti sekunnin osien aikana tarkistamaan mittarinsa? Kenellä jää muka ikäänkuin lähes kauhun vallassa katse nauliutumaan tuossa tilanteessa vain mittaristoon ja kaikki muu katoaa päästä? Mitä muuta tässä yritetään antaa ymmärretyksi? Vaan jos tuossa kohtaa on vaarassa, tai aiheuttaa vaaraa, niin onko tilannetta edeltänyt jotakin aivan muuta, joka sen tekee (toistona)? Mikä on aiheuttanut huomion hajaantumisen liikenteestä aiemmin? Eli taidetaan edelleen eksyä haukkumaan siis väärää puuta?