@Kumppani kirjoitti:
En päässyt niitä lukemaan, mutta ex-mahtimies viittasi tärinäraitoihin tms. Pitäisikö Suomeenkin tehdä laulavia teitä? Eli biisi soi vain jos ajat oikeaa, eli rajoitusnopeutta:
Sitten vaan biisejä ehdottamaan! Olisko Baddingia vai Sibeliusta?
@Kumppani kirjoitti:
En päässyt niitä lukemaan, mutta ex-mahtimies viittasi tärinäraitoihin tms. Pitäisikö Suomeenkin tehdä laulavia teitä? Eli biisi soi vain jos ajat oikeaa, eli rajoitusnopeutta:
Sitten vaan biisejä ehdottamaan! Olisko Baddingia vai Sibeliusta?
Jos ei takerruta mr. Lehden seikkailuihin, niin ehkä ei olisi huono asia merkitä nopeusrajoitukset, erityisesti laskevat sellaiset, entistä näkyvämmin. Kakkos- ja kolmostiet ovat aika puuduttavaa ajattevaa, ja vaihtelevat rajoitukset tuovat ajamiseen stressimomentin kun ei ole ihan varma onko joku merkki jäänyt huomaamatta tai unohtunut. Auton näyttämään lukemaan ei voi luottaa, se kun vaihtaa jossain kohtaa lukemansa merkin karttadataksi joka pitää tai ei pidä paikkaansa.
@M880 kirjoitti:
Jos ei takerruta mr. Lehden seikkailuihin, niin ehkä ei olisi huono asia merkitä nopeusrajoitukset, erityisesti laskevat sellaiset, entistä näkyvämmin. Kakkos- ja kolmostiet ovat aika puuduttavaa ajattevaa, ja vaihtelevat rajoitukset tuovat ajamiseen streassimomentin kun ei ole ihan varma onko joku merkki jäänyt huomaamatta tai unohtunut. Auton näyttämään lukemaan ei voi luottaa, se kun vaihtaa jossain kohtaa lukemansa merkin karttadataksi joka pitää tai ei pidä paikkaansa.
Tutussa paikassa pudotettiin risteyksen (muutama peltikolari suhteellisen lyhyellä ajalla) vuoksi 80 - 60km/h, alentunut nopeusrajoitus jäi minulta alkuun monta kertaa huomaamatta, koska merkki oli jo niin lähellä risteystä, että katselin jo silloin risteyksessä olevien mahdollisia liikesuuntia.
@M880 kirjoitti:
Jos ei takerruta mr. Lehden seikkailuihin, niin ehkä ei olisi huono asia merkitä nopeusrajoitukset, erityisesti laskevat sellaiset, entistä näkyvämmin. Kakkos- ja kolmostiet ovat aika puuduttavaa ajattevaa, ja vaihtelevat rajoitukset tuovat ajamiseen stressimomentin kun ei ole ihan varma onko joku merkki jäänyt huomaamatta tai unohtunut. Auton näyttämään lukemaan ei voi luottaa, se kun vaihtaa jossain kohtaa lukemansa merkin karttadataksi joka pitää tai ei pidä paikkaansa.
Ainakin Kanadassa on joissain paikoissa ennakkovaroituksia nopeusrajoituksen laskemisesta, siinä voi jo höllätä kaasua, jos sen varoituksen näkee. Kai nopeusrajoituksiinkin pitää laittaa vilkkuvat ledit. Nousevia rajoituksia ei onneksi tarvitse merkitä, useimmat huomaavat kyllä ne.
Yleensä ongelmia tulee, kun merkki on liian lähellä risteystä ja kääntyy, uuden tien rajoitusta ei näe kuin sivulasin kautta, jos huomaa katsoa.
Kai nopeusrajoituksiinkin pitää laittaa vilkkuvat ledit. Nousevia rajoituksia ei onneksi tarvitse merkitä, useimmat huomaavat kyllä ne
On saattanut jäädä huomaamattakin joskus, en väitä. Mutta eikös se osoittaisi vain valikoivaa (kuuluisaa) asennetta, jos kyttää vain, milloin rajoitus nousee?
@HybridRules kirjoitti:
Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?
Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.
No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)
Vaikea uskoa, että lappeenrantalaiset Trafin sivuilta ovat käyneet katsomassa. Mutta hämmästyttävää, että Trafin sivuillakin sanotaan noin. Kielessä tietysti syntyy kaikenlaisia sanontoja, jotka eivät aina ole tarkemmin ajateltuna perusteltuja. Aikaisemminkin täällä puhuttiin Start-Stop systeemistä. Monissa autoissa on painike, jossa lukee Start käynnistämstä varten ja Stop auton sammuttamista varten eli napilla on kaksi käyttötarkoitusta. Ja sitten nykyautoissa on usein järjestelmä, joka tilapäisesti sammuttaa moottorin, kun auton liike pysähtyy ja sitten käynnistää moottorin, kun kuski painaa kaasua tai päästää kytkimen/jarrun ylös. Eli autossa on Stop-Start -järjestelmä. Silti ihmiset ovat tottuneet puhumaan Start-Stop -järjestelmästä varmaankin siksi, että siinä yhdessä napissa lukaa Start Stop. Sekin sanonta on laajalle levinnyt vaikka ei kuvaakaan oikein sitä toimintoa.
Tulee mieleen, että jos auto on iso, leveä amerikan auto, niin onko siinä pitkä tuulilasi. Toisaalta pitkässä autossa saattaa olla kapeat ovet vaikka ne yleensä ovat leveät. Hmm... millä perusteella suomenkielessä päätetään, mikä dimensio on pituus ja mikä leveys?
Sen tarkemmin kenenkään ruumiinrakenteeseen tai kehon ominaisuuksiin puuttumatta kysyn kuitenkin: oletko seisaalla ollessasi pitkä vai korkea?
@HybridRules kirjoitti:
Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?
Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.
No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)
Vaikea uskoa, että lappeenrantalaiset Trafin sivuilta ovat käyneet katsomassa. Mutta hämmästyttävää, että Trafin sivuillakin sanotaan noin. Kielessä tietysti syntyy kaikenlaisia sanontoja, jotka eivät aina ole tarkemmin ajateltuna perusteltuja. Aikaisemminkin täällä puhuttiin Start-Stop systeemistä. Monissa autoissa on painike, jossa lukee Start käynnistämstä varten ja Stop auton sammuttamista varten eli napilla on kaksi käyttötarkoitusta. Ja sitten nykyautoissa on usein järjestelmä, joka tilapäisesti sammuttaa moottorin, kun auton liike pysähtyy ja sitten käynnistää moottorin, kun kuski painaa kaasua tai päästää kytkimen/jarrun ylös. Eli autossa on Stop-Start -järjestelmä. Silti ihmiset ovat tottuneet puhumaan Start-Stop -järjestelmästä varmaankin siksi, että siinä yhdessä napissa lukaa Start Stop. Sekin sanonta on laajalle levinnyt vaikka ei kuvaakaan oikein sitä toimintoa.
Tulee mieleen, että jos auto on iso, leveä amerikan auto, niin onko siinä pitkä tuulilasi. Toisaalta pitkässä autossa saattaa olla kapeat ovet vaikka ne yleensä ovat leveät. Hmm... millä perusteella suomenkielessä päätetään, mikä dimensio on pituus ja mikä leveys?
Sen tarkemmin kenenkään ruumiinrakenteeseen tai kehon ominaisuuksiin puuttumatta kysyn kuitenkin: oletko seisaalla ollessasi pitkä vai korkea?
Tämä aihe pitää lopettaa, sanoivat. Varsinkin puhekielessä ja joskus virallisemmissakin yhteyksissä, on sanontoja. jotka eivät aina ole kaikilta kanteilta katsottuna loogisia.
@HybridRules kirjoitti:
Niin, kumpaa Yosemite tarkoitti? Veikkaan, että venäläisiä eikä pitkiä rahtiautoja?
Minua ei mitenkään haittaa eikä harmita vaikka venäläistä rekkaria sanotaan pitkäksi. Tulee vain ihmeteltyä erilaisia ilmiöitä.
No voisko johtua ihan tästä: "Jos ajoneuvoosi ei mahdu pitkä rekisterikilpi, katsastajan tulee todeta asia ja merkitä tieto ajoneuvon teknisiin tietoihin.........." (lainaus Trafin sivulta)
Vaikea uskoa, että lappeenrantalaiset Trafin sivuilta ovat käyneet katsomassa. Mutta hämmästyttävää, että Trafin sivuillakin sanotaan noin. Kielessä tietysti syntyy kaikenlaisia sanontoja, jotka eivät aina ole tarkemmin ajateltuna perusteltuja. Aikaisemminkin täällä puhuttiin Start-Stop systeemistä. Monissa autoissa on painike, jossa lukee Start käynnistämstä varten ja Stop auton sammuttamista varten eli napilla on kaksi käyttötarkoitusta. Ja sitten nykyautoissa on usein järjestelmä, joka tilapäisesti sammuttaa moottorin, kun auton liike pysähtyy ja sitten käynnistää moottorin, kun kuski painaa kaasua tai päästää kytkimen/jarrun ylös. Eli autossa on Stop-Start -järjestelmä. Silti ihmiset ovat tottuneet puhumaan Start-Stop -järjestelmästä varmaankin siksi, että siinä yhdessä napissa lukaa Start Stop. Sekin sanonta on laajalle levinnyt vaikka ei kuvaakaan oikein sitä toimintoa.
Tulee mieleen, että jos auto on iso, leveä amerikan auto, niin onko siinä pitkä tuulilasi. Toisaalta pitkässä autossa saattaa olla kapeat ovet vaikka ne yleensä ovat leveät. Hmm... millä perusteella suomenkielessä päätetään, mikä dimensio on pituus ja mikä leveys?
Sen tarkemmin kenenkään ruumiinrakenteeseen tai kehon ominaisuuksiin puuttumatta kysyn kuitenkin: oletko seisaalla ollessasi pitkä vai korkea?
Tämä aihe pitää lopettaa, sanoivat. Varsinkin puhekielessä ja joskus virallisemmissakin yhteyksissä, on sanontoja. jotka eivät aina ole kaikilta kanteilta katsottuna loogisia.
Lopetetaan tähän. En vain voinut vastustaa kiusausta...
@M880 kirjoitti:
Jos ei takerruta mr. Lehden seikkailuihin, niin ehkä ei olisi huono asia merkitä nopeusrajoitukset, erityisesti laskevat sellaiset, entistä näkyvämmin. Kakkos- ja kolmostiet ovat aika puuduttavaa ajattevaa, ja vaihtelevat rajoitukset tuovat ajamiseen stressimomentin kun ei ole ihan varma onko joku merkki jäänyt huomaamatta tai unohtunut. Auton näyttämään lukemaan ei voi luottaa, se kun vaihtaa jossain kohtaa lukemansa merkin karttadataksi joka pitää tai ei pidä paikkaansa.
Ainakin Kanadassa on joissain paikoissa ennakkovaroituksia nopeusrajoituksen laskemisesta, siinä voi jo höllätä kaasua, jos sen varoituksen näkee. Kai nopeusrajoituksiinkin pitää laittaa vilkkuvat ledit. Nousevia rajoituksia ei onneksi tarvitse merkitä, useimmat huomaavat kyllä ne.
Yleensä ongelmia tulee, kun merkki on liian lähellä risteystä ja kääntyy, uuden tien rajoitusta ei näe kuin sivulasin kautta, jos huomaa katsoa.
Voi sen nousevan rajoituksen merkinkin missata. Sitten kun alkaa jäädä takaa tulevien jalkoihin, niin alkaa epäilys herätä.
Olen samaa mieltä siitä, että liian pian risteyksistä kääntymisen jälkeen sijoitetut liikennemerkit ovat haasteellisia, varsinkin jos samalla pitää kiinnittää huomiota jalankulkijoihin ja/tai kevyeen liikenteeseen. Nopeusrajoitusmerkkien tunnistusjärjestelmällekään ne eivät ole aina helppoja.
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista
Tästähän tämä viestiketju tosiaan aktivoitui.
Viime viikolla kärryn kanssa ajaessani johtui mieleeni, että onko näkynyt tutkimusdataa yhteiskuntatalouden kohenemisesta, kun uuden tieliikennelain myötä höllennettiin kevytperävaunujen nopeusrajoitusta ja pakettiautojen, sekä eräiden muiden ajoneuvotyyppien ajoneuvokohtaisista nopeusrajoituksista luovuttiin kokonaan?
...onko näkynyt tutkimusdataa yhteiskuntatalouden kohenemisesta, kun uuden tieliikennelain myötä höllennettiin kevytperävaunujen nopeusrajoitusta ja pakettiautojen, sekä eräiden muiden ajoneuvotyyppien ajoneuvokohtaisista nopeusrajoituksista luovuttiin kokonaan?
En usko. Miten ihmeessä se laskettaisiin? Miten lasketaan muka talvirajoituksen vaikutus? Laskeeko joku taho noita oikeasti?
Täälläkin puhutaan "aika on rahaa" -höpinöitä ja sitten perään "tunnissa voi jonottaa ämpäreitä tai tehdä töitä" mukamas ajansäästöllä. Ei liikenteessä säästy tuntia lähdöstä perille päästyä todellakaan mitenkään helposti, jotta sille saisi tuntiliksan. Joko pitää ajaa hemmetin vauhdikkaasti, tai sitten jumalattomia matkoja, jotta voisi vertailla kahta nopeutta. Ilman mitään liikenteen "häiriöitä", vaikka ruokataukoa tai sähkärin latausta, vai mitä?
Aika hiljaiseksi on kommentointi jäänyt, kun tuosta puolesta on kysynyt tarkemmin. Tempaiskaas nyt jotakin konkreettista ja uskottavaa Suomen talouden kannalta. Ja onko se raskaan kuljetuksen kannalta (max 80km/h aina), vai myyntijantterin talous?
Jos se nyt on jollekin epäselvää, niin sitä "rahallistamista", eli ajan muuttamista rahaksi,käytetään asioiden yhteismitallistamiseen. Koska kahdella minuutilla ei voi ostaa yhtään kuutiosenttimetriä asfalttia, pitää olla joku tapa konvertoida ne mittayksikköön jossa näitä voidaan vertailla. Raha on siihen hyvä ja havainnollistava väline, ja itse asiassa tähän tarkoitukseen raha on keksittykin (siis erilaisten asioiden arvon määrittelyyn ja yhteismitallistamiseen).
Kuten täällä on sanottukin, myös vapaa-ajalla on joku arvo, jopa sillä kaksiminuuttisella. Tässä ei ole mitään ihmeellistä tai ongelmallista.
Ongelma tästä syntyy vasta sitten kun joku pölhö ei ymmärrä että kyse on laskennallisesta arvosta, eikä suinkaan rahasta eli oikeista euroista joka tulee jonkun tilille*, varsinkaan valtion joka ne väylät maksaa.
*tämä ei poista sitä että on toki tilanteita joissa ajankäyttö näkyy ihan oikeassa rahassa, esim. palkassa tai yrityksen tuloksessa.
PS. Juuri tämän pölhöilyn takia tykkään esittää niitä kysymyksiä ja kyseenalaistaa. Muuten voi käydä niin että joku toinen pölhö ottaa ne pölhöilyt tosissaan.
Jos se nyt on jollekin epäselvää, niin sitä "rahallistamista", eli ajan muuttamista rahaksi,käytetään asioiden yhteismitallistamiseen. Koska kahdella minuutilla ei voi ostaa yhtään kuutiosenttimetriä asfalttia, pitää olla joku tapa konvertoida ne mittayksikköön jossa näitä voidaan vertailla. Raha on siihen hyvä ja havainnollistava väline, ja itse asiassa tähän tarkoitukseen raha on keksittykin (siis erilaisten asioiden arvon määrittelyyn ja yhteismitallistamiseen)
No jos vedotaan siihen, että Suomen talous kärsii "koska talvinopeus", niin oliko se mielestäsi pölhöilyä, vai jotakin jota joku virallisesti mittaa rahallistamisella ja jota tilastoidaan? Eikös se oli kansantalouden mittaristoa olevinaan. Kaiken energiakriisin ja ekoilun keskelläkin.
"Säästöistä" voi aina populistisesti huudella täällä, mutta mutta...
@M880 kirjoitti:
Jos se nyt on jollekin epäselvää, niin sitä "rahallistamista", eli ajan muuttamista rahaksi,käytetään asioiden yhteismitallistamiseen. Koska kahdella minuutilla ei voi ostaa yhtään kuutiosenttimetriä asfalttia, pitää olla joku tapa konvertoida ne mittayksikköön jossa näitä voidaan vertailla. Raha on siihen hyvä ja havainnollistava väline, ja itse asiassa tähän tarkoitukseen raha on keksittykin (siis erilaisten asioiden arvon määrittelyyn ja yhteismitallistamiseen).
Kuten täällä on sanottukin, myös vapaa-ajalla on joku arvo, jopa sillä kaksiminuuttisella. Tässä ei ole mitään ihmeellistä tai ongelmallista.
Ongelma tästä syntyy vasta sitten kun joku pölhö ei ymmärrä että kyse on laskennallisesta arvosta, eikä suinkaan rahasta eli oikeista euroista joka tulee jonkun tilille*, varsinkaan valtion joka ne väylät maksaa.
*tämä ei poista sitä että on toki tilanteita joissa ajankäyttö näkyy ihan oikeassa rahassa, esim. palkassa tai yrityksen tuloksessa.
PS. Juuri tämän pölhöilyn takia tykkään esittää niitä kysymyksiä ja kyseenalaistaa. Muuten voi käydä niin että joku toinen pölhö ottaa ne pölhöilyt tosissaan.
Pölhöt eivät ymmärrä, kun vaikka Autoliitto haluaa liioitella laskelmia niin järjettömiksi. Tuo aiemmin viitattu laskelma oletti, että keskinopeus on sama kuin nopeusrajoitus ja että kaikki minuutit ovat keskipalkan arvoisia. Eihän nopeus noin muutu eikä liikenteessä työskentelevien palkkakaan ole kummoinen eikä korkeapalkkaiset liikenteessä istu vaan osaavat suunnitella matkansa. Oman asian edistämiseksi voi liioitella, mutta se ei saa olla Autoliiton kaltaista hulluutta.
Tälläisiäkin laskelmia on autoliitto julkaissut, talvirajoitusten poisto ei näitä kuluja leikkaa.
Verohallinnon mukaan auton käyttö maksaa 0,43 € / kilometri ja Autoliiton mukaan tämä on aika lähellä todellisuutta. Tähän kuluun sisältyy lähtökohtaisesti kaikki autoon kohdistuvat kustannukset. Kyseessä on kuitenkin toki keskiarvo ja se voi heittää suuntaan ja toiseen.
Lisäksi erityisesti kaupungeissa pysäköinnistä kertyy vuositasolla suuri summa.
@Quu kirjoitti:
Tälläisiäkin laskelmia on autoliitto julkaissut, talvirajoitusten poisto ei näitä kuluja leikkaa.
Verohallinnon mukaan auton käyttö maksaa 0,43 € / kilometri ja Autoliiton mukaan tämä on aika lähellä todellisuutta. Tähän kuluun sisältyy lähtökohtaisesti kaikki autoon kohdistuvat kustannukset. Kyseessä on kuitenkin toki keskiarvo ja se voi heittää suuntaan ja toiseen.
Lisäksi erityisesti kaupungeissa pysäköinnistä kertyy vuositasolla suuri summa.
Verohallinto ei taida auton käyttökustannuksia määrätä, vaan kertoo suurimman mahdollisen verottoman korvauksen oman auton käytöstä. Yleensä se on ollut niin suuri, että oman auton käyttö on suorastaan tavoiteltu etu. Taitaa olla suunnilleen tuplat oikeisiin kuluihin verrattuna, kun tuo on lisäkilometrien korvaus. Teslan lainaa ei sillä taideta maksaa, kyllä auto pitää olla hankittuna omaa käyttöä varten.
Kyllä työnantaja maksaa pysäköinnit erikseen, kunhan niistä on kuitti tai ovat muuten perusteltuja. Muuten ei omaa autoa kannattaisi käyttää; jos pysäköintiin menee kymppi saisi aika kaukaa ajaa kannattavasti.
Verohallinto ei taida auton käyttökustannuksia määrätä, vaan kertoo suurimman mahdollisen verottoman korvauksen oman auton käytöstä.
Katso tm käyttötestien kustannukset.
Kyllä työnantaja maksaa pysäköinnit erikseen, kunhan niistä on kuitti tai ovat muuten perusteltuja. Muuten ei omaa autoa kannattaisi käyttää; jos pysäköintiin menee kymppi saisi aika kaukaa ajaa kannattavasti.
Ei maksa, jos maksaa se on verotettava etu. Hki 4€ h
Jos se nyt on jollekin epäselvää, niin sitä "rahallistamista", eli ajan muuttamista rahaksi,käytetään asioiden yhteismitallistamiseen. Koska kahdella minuutilla ei voi ostaa yhtään kuutiosenttimetriä asfalttia, pitää olla joku tapa konvertoida ne mittayksikköön jossa näitä voidaan vertailla. Raha on siihen hyvä ja havainnollistava väline, ja itse asiassa tähän tarkoitukseen raha on keksittykin (siis erilaisten asioiden arvon määrittelyyn ja yhteismitallistamiseen)
No jos vedotaan siihen, että Suomen talous kärsii "koska talvinopeus", niin oliko se mielestäsi pölhöilyä, vai jotakin jota joku virallisesti mittaa rahallistamisella ja jota tilastoidaan? Eikös se oli kansantalouden mittaristoa olevinaan. Kaiken energiakriisin ja ekoilun keskelläkin.
"Säästöistä" voi aina populistisesti huudella täällä, mutta mutta...
Pölhöilyä pääasiassa, vaikken sitä kiistäkään että ajansäästöllä on jonkinlainen merkitys.
En minä tiedä onko niitä talvirajoitusten vaikutuksia kukaan laskenut rahaksi, oikeaksi tai laskennalliseksi. Varmaan joku täällä voisi kertoa kun niitä niin kovasti peräänkuulutetaan?
Minä olen törmännyt noihin rahallistamisiin lähinnä silloin kun on puhe investoinneista ja niiden kannattavuudesta.
En ole varma nielenkö niitäkään ihan purematta. Oletan että nekin tehdään samalla tavalla kuin budjetit ja business caset muutenkin, eli ensin päätetään lopputulos, ja sitten laitetaan eteen sopivia numeroita jotta päästään haluttuun lopputulemaan. /s
Minä ajattelen tämän niin että investointeihin, oli ne siitten uusia teitä, muuttuvia rajoituksia tai tunnin junia, on hyvä laskea kaksi, tai oikeastaan kolme, eri tasoa.
Ihan oikea investointiin käytettävä budjettiraha, ja investoinnin mahdollisesti tuottama suora tulo jos sellaisia tulee (oletan että rautateiden käytöstä operaattorin pitää maksaa jotain? Voihan ne suorat tulot toki olla tietullejakin)
Investoinnin tuottaman taloudellisen toimeliaisuuden vaikutukset verotuloihin, BKT:hen ja työllisyysasteeseen.
Ajansäästön tuoma yleinen hyvä / lisääntynyt vapaa-aika jolla on arvo kansalaisille, vaikkei se olekaan oikeaa rahaa.
Jonnekin 2. ja 3 väliin voi laittaa sen että se hypoteettinen kotihoitaja ehtii vielä yhteen kohteeseen, tai kuriiri jakamaan vielä yhden paketin.
Näistä kohdat 1. ja 2. ovat oikeaa rahaa, joista kakkonen tulee maksajan eli valtion kassaan pienen mutkan kautta. Investoinnin kannattavuutta pitää sitten peilata näihin (ja jollain nolla pilkku jotain kertoimella myös kohtaan 3, siksi sekin rahallistetaan), ja verrata tuottoa muihin mahdollisiin investointikohteisiin ja priorisoida resursseja (eli rahaa) sen mukaan. Minä en osaa sanoa onko yhteiskunnalle kannattavampaa laittaa X miljoonaa euroa moottoritiehen vai hyvinvointialueelle perusterveydenhuoltoon, mutta toivon että laskutaitoiset virkamiehemme ja poliitikkomme osaavat.
Verohallinto ei taida auton käyttökustannuksia määrätä, vaan kertoo suurimman mahdollisen verottoman korvauksen oman auton käytöstä.
Katso tm käyttötestien kustannukset.
Kyllä työnantaja maksaa pysäköinnit erikseen, kunhan niistä on kuitti tai ovat muuten perusteltuja. Muuten ei omaa autoa kannattaisi käyttää; jos pysäköintiin menee kymppi saisi aika kaukaa ajaa kannattavasti.
Ei maksa, jos maksaa se on verotettava etu. Hki 4€
Kai tässä on eroa sillä ollaanko suorittamassa työtehtävää vai huvikseen parkkeeraamassa. Kyllä minä olen tähän saakka maksattanut palaveripysäköinnit ja lentoparkit firmalla, kun taas omien kauppareissujen parkit olen maksanut itse.
Kai tässä on eroa sillä ollaanko suorittamassa työtehtävää vai huvikseen parkkeeraamassa.
Helsingissäkin on tuhansia toimisto ja palvelutyöpaikkoja, missä ei makseta senttiäkään omanautonkäytöstä.
Työsuhdeauto on firmojen alemmissa palkkaluokissa harvinaista herkkua.
Kai tässä on eroa sillä ollaanko suorittamassa työtehtävää vai huvikseen parkkeeraamassa.
Helsingissäkin on tuhansia toimisto ja palvelutyöpaikkoja, missä ei makseta senttiäkään omanautonkäytöstä.
Työsuhdeauto on firmojen alemmissa palkkaluokissa harvinaista herkkua.
Ainoastaan autoetuilijoille maksetaan kodin ja työpaikan väliset matkat ja pysäköinti työpaikalla. Kaikille muille maksetaan työmatkat ja pysäköinti niillä, jos oman auton käyttö sallitaan. Samoin maksetaan päivä- tai ruokarahaa. Usein tessissä kerrotaan mitä on sovittu.
Kai tässä on eroa sillä ollaanko suorittamassa työtehtävää vai huvikseen parkkeeraamassa.
Helsingissäkin on tuhansia toimisto ja palvelutyöpaikkoja, missä ei makseta senttiäkään omanautonkäytöstä.
Työsuhdeauto on firmojen alemmissa palkkaluokissa harvinaista herkkua.
Ainoastaan autoetuilijoille maksetaan kodin ja työpaikan väliset matkat ja pysäköinti työpaikalla. Kaikille muille maksetaan työmatkat ja pysäköinti niillä, jos oman auton käyttö sallitaan. Samoin maksetaan päivä- tai ruokarahaa. Usein tessissä kerrotaan mitä on sovittu.
Verollisena työnantaja saa maksaa mitä vain.
Quulle tässä samalla:
Työnantajan tarjoama pysäköintipaikka työpaikalla on (toistaiseksi) verovapaa etu. Pysäköinnin maksaminen työntekijän kotona on verollista.
Pakkohan työnantajan ei ole maksaa sitä työpaikalla pysäköintiä, vaan voi jopa veloittaa siitä (kuten HUS tekee).
Työtehtävän suorittamisella tarkoitin sellaista asiointia joka liittyy siihen että varta vasten mennään jonnekin (muualle kuin omalle työpisteelle) tekemään jotain. Esimerkiksi asiakaskäynnillä pysäköintiä. Silloin firma voi kuitata ne parkkimaksut, ihan sama onko autoetua vai ei.
Pakkohan työnantajan ei ole maksaa sitä työpaikalla pysäköintiä, vaan voi jopa veloittaa siitä (kuten HUS tekee).
Niin olen minäkin ollut sellaisessa työpaikassa missä oli oma maksuton parkkialue.
Jep. Tästähän on kuitenkin ollut spekulaatioita että siitä tulisi verotettava etu.
En oikein pidä ajatuksesta, ja erityisen epämiellyttävänä pidän sitä että hoitajat ja jopa palkattomat harjoittelijat joutuvat maksamaan pysäköinnistä kun käyvät sairaalassa töissä.
Kyse onkin siitä, kuinka paljon auton nopeus vaikuttaa kilometrikustannuksiin, onko kansataloudellinen hyöty vai tappio?
Minä en näe mitään taloudellista hyötyä yksityiselle autoilijalle kohonneista kilometrikuluista. Kun nopeus nousee, energiankulutus lisääntyy.
Ei kai Baddingia sentään?
https://www.kaleva.fi/sarjakuvat/fingerpori/2229518
"Aja hiljaa, isi"?
Jos ei takerruta mr. Lehden seikkailuihin, niin ehkä ei olisi huono asia merkitä nopeusrajoitukset, erityisesti laskevat sellaiset, entistä näkyvämmin. Kakkos- ja kolmostiet ovat aika puuduttavaa ajattevaa, ja vaihtelevat rajoitukset tuovat ajamiseen stressimomentin kun ei ole ihan varma onko joku merkki jäänyt huomaamatta tai unohtunut. Auton näyttämään lukemaan ei voi luottaa, se kun vaihtaa jossain kohtaa lukemansa merkin karttadataksi joka pitää tai ei pidä paikkaansa.
Tutussa paikassa pudotettiin risteyksen (muutama peltikolari suhteellisen lyhyellä ajalla) vuoksi 80 - 60km/h, alentunut nopeusrajoitus jäi minulta alkuun monta kertaa huomaamatta, koska merkki oli jo niin lähellä risteystä, että katselin jo silloin risteyksessä olevien mahdollisia liikesuuntia.
Ainakin Kanadassa on joissain paikoissa ennakkovaroituksia nopeusrajoituksen laskemisesta, siinä voi jo höllätä kaasua, jos sen varoituksen näkee. Kai nopeusrajoituksiinkin pitää laittaa vilkkuvat ledit. Nousevia rajoituksia ei onneksi tarvitse merkitä, useimmat huomaavat kyllä ne.
Yleensä ongelmia tulee, kun merkki on liian lähellä risteystä ja kääntyy, uuden tien rajoitusta ei näe kuin sivulasin kautta, jos huomaa katsoa.
@Late1969 kirjoitti:
On saattanut jäädä huomaamattakin joskus, en väitä. Mutta eikös se osoittaisi vain valikoivaa (kuuluisaa) asennetta, jos kyttää vain, milloin rajoitus nousee?
Sen tarkemmin kenenkään ruumiinrakenteeseen tai kehon ominaisuuksiin puuttumatta kysyn kuitenkin: oletko seisaalla ollessasi pitkä vai korkea?
Ja jos olet pitkä, niin kuinka pitkä olet (eiku leveä, tai....)
Tämä aihe pitää lopettaa, sanoivat. Varsinkin puhekielessä ja joskus virallisemmissakin yhteyksissä, on sanontoja. jotka eivät aina ole kaikilta kanteilta katsottuna loogisia.
Lopetetaan tähän. En vain voinut vastustaa kiusausta...
Voi sen nousevan rajoituksen merkinkin missata. Sitten kun alkaa jäädä takaa tulevien jalkoihin, niin alkaa epäilys herätä.
Olen samaa mieltä siitä, että liian pian risteyksistä kääntymisen jälkeen sijoitetut liikennemerkit ovat haasteellisia, varsinkin jos samalla pitää kiinnittää huomiota jalankulkijoihin ja/tai kevyeen liikenteeseen. Nopeusrajoitusmerkkien tunnistusjärjestelmällekään ne eivät ole aina helppoja.
Tästähän tämä viestiketju tosiaan aktivoitui.
Viime viikolla kärryn kanssa ajaessani johtui mieleeni, että onko näkynyt tutkimusdataa yhteiskuntatalouden kohenemisesta, kun uuden tieliikennelain myötä höllennettiin kevytperävaunujen nopeusrajoitusta ja pakettiautojen, sekä eräiden muiden ajoneuvotyyppien ajoneuvokohtaisista nopeusrajoituksista luovuttiin kokonaan?
@koreileva kirjoitti:
En usko. Miten ihmeessä se laskettaisiin? Miten lasketaan muka talvirajoituksen vaikutus? Laskeeko joku taho noita oikeasti?
Täälläkin puhutaan "aika on rahaa" -höpinöitä ja sitten perään "tunnissa voi jonottaa ämpäreitä tai tehdä töitä" mukamas ajansäästöllä. Ei liikenteessä säästy tuntia lähdöstä perille päästyä todellakaan mitenkään helposti, jotta sille saisi tuntiliksan. Joko pitää ajaa hemmetin vauhdikkaasti, tai sitten jumalattomia matkoja, jotta voisi vertailla kahta nopeutta. Ilman mitään liikenteen "häiriöitä", vaikka ruokataukoa tai sähkärin latausta, vai mitä?
Aika hiljaiseksi on kommentointi jäänyt, kun tuosta puolesta on kysynyt tarkemmin. Tempaiskaas nyt jotakin konkreettista ja uskottavaa Suomen talouden kannalta. Ja onko se raskaan kuljetuksen kannalta (max 80km/h aina), vai myyntijantterin talous?
Jos se nyt on jollekin epäselvää, niin sitä "rahallistamista", eli ajan muuttamista rahaksi,käytetään asioiden yhteismitallistamiseen. Koska kahdella minuutilla ei voi ostaa yhtään kuutiosenttimetriä asfalttia, pitää olla joku tapa konvertoida ne mittayksikköön jossa näitä voidaan vertailla. Raha on siihen hyvä ja havainnollistava väline, ja itse asiassa tähän tarkoitukseen raha on keksittykin (siis erilaisten asioiden arvon määrittelyyn ja yhteismitallistamiseen).
Kuten täällä on sanottukin, myös vapaa-ajalla on joku arvo, jopa sillä kaksiminuuttisella. Tässä ei ole mitään ihmeellistä tai ongelmallista.
Ongelma tästä syntyy vasta sitten kun joku pölhö ei ymmärrä että kyse on laskennallisesta arvosta, eikä suinkaan rahasta eli oikeista euroista joka tulee jonkun tilille*, varsinkaan valtion joka ne väylät maksaa.
*tämä ei poista sitä että on toki tilanteita joissa ajankäyttö näkyy ihan oikeassa rahassa, esim. palkassa tai yrityksen tuloksessa.
PS. Juuri tämän pölhöilyn takia tykkään esittää niitä kysymyksiä ja kyseenalaistaa. Muuten voi käydä niin että joku toinen pölhö ottaa ne pölhöilyt tosissaan.
@M880 kirjoitti:
No jos vedotaan siihen, että Suomen talous kärsii "koska talvinopeus", niin oliko se mielestäsi pölhöilyä, vai jotakin jota joku virallisesti mittaa rahallistamisella ja jota tilastoidaan? Eikös se oli kansantalouden mittaristoa olevinaan. Kaiken energiakriisin ja ekoilun keskelläkin.
"Säästöistä" voi aina populistisesti huudella täällä, mutta mutta...
Pölhöt eivät ymmärrä, kun vaikka Autoliitto haluaa liioitella laskelmia niin järjettömiksi. Tuo aiemmin viitattu laskelma oletti, että keskinopeus on sama kuin nopeusrajoitus ja että kaikki minuutit ovat keskipalkan arvoisia. Eihän nopeus noin muutu eikä liikenteessä työskentelevien palkkakaan ole kummoinen eikä korkeapalkkaiset liikenteessä istu vaan osaavat suunnitella matkansa. Oman asian edistämiseksi voi liioitella, mutta se ei saa olla Autoliiton kaltaista hulluutta.
Tälläisiäkin laskelmia on autoliitto julkaissut, talvirajoitusten poisto ei näitä kuluja leikkaa.
Verohallinto ei taida auton käyttökustannuksia määrätä, vaan kertoo suurimman mahdollisen verottoman korvauksen oman auton käytöstä. Yleensä se on ollut niin suuri, että oman auton käyttö on suorastaan tavoiteltu etu. Taitaa olla suunnilleen tuplat oikeisiin kuluihin verrattuna, kun tuo on lisäkilometrien korvaus. Teslan lainaa ei sillä taideta maksaa, kyllä auto pitää olla hankittuna omaa käyttöä varten.
Kyllä työnantaja maksaa pysäköinnit erikseen, kunhan niistä on kuitti tai ovat muuten perusteltuja. Muuten ei omaa autoa kannattaisi käyttää; jos pysäköintiin menee kymppi saisi aika kaukaa ajaa kannattavasti.
Katso tm käyttötestien kustannukset.
Ei maksa, jos maksaa se on verotettava etu. Hki 4€ h
Pölhöilyä pääasiassa, vaikken sitä kiistäkään että ajansäästöllä on jonkinlainen merkitys.
En minä tiedä onko niitä talvirajoitusten vaikutuksia kukaan laskenut rahaksi, oikeaksi tai laskennalliseksi. Varmaan joku täällä voisi kertoa kun niitä niin kovasti peräänkuulutetaan?
Minä olen törmännyt noihin rahallistamisiin lähinnä silloin kun on puhe investoinneista ja niiden kannattavuudesta.
En ole varma nielenkö niitäkään ihan purematta. Oletan että nekin tehdään samalla tavalla kuin budjetit ja business caset muutenkin, eli ensin päätetään lopputulos, ja sitten laitetaan eteen sopivia numeroita jotta päästään haluttuun lopputulemaan. /s
Minä ajattelen tämän niin että investointeihin, oli ne siitten uusia teitä, muuttuvia rajoituksia tai tunnin junia, on hyvä laskea kaksi, tai oikeastaan kolme, eri tasoa.
Ihan oikea investointiin käytettävä budjettiraha, ja investoinnin mahdollisesti tuottama suora tulo jos sellaisia tulee (oletan että rautateiden käytöstä operaattorin pitää maksaa jotain? Voihan ne suorat tulot toki olla tietullejakin)
Investoinnin tuottaman taloudellisen toimeliaisuuden vaikutukset verotuloihin, BKT:hen ja työllisyysasteeseen.
Ajansäästön tuoma yleinen hyvä / lisääntynyt vapaa-aika jolla on arvo kansalaisille, vaikkei se olekaan oikeaa rahaa.
Jonnekin 2. ja 3 väliin voi laittaa sen että se hypoteettinen kotihoitaja ehtii vielä yhteen kohteeseen, tai kuriiri jakamaan vielä yhden paketin.
Näistä kohdat 1. ja 2. ovat oikeaa rahaa, joista kakkonen tulee maksajan eli valtion kassaan pienen mutkan kautta. Investoinnin kannattavuutta pitää sitten peilata näihin (ja jollain nolla pilkku jotain kertoimella myös kohtaan 3, siksi sekin rahallistetaan), ja verrata tuottoa muihin mahdollisiin investointikohteisiin ja priorisoida resursseja (eli rahaa) sen mukaan. Minä en osaa sanoa onko yhteiskunnalle kannattavampaa laittaa X miljoonaa euroa moottoritiehen vai hyvinvointialueelle perusterveydenhuoltoon, mutta toivon että laskutaitoiset virkamiehemme ja poliitikkomme osaavat.
Kai tässä on eroa sillä ollaanko suorittamassa työtehtävää vai huvikseen parkkeeraamassa. Kyllä minä olen tähän saakka maksattanut palaveripysäköinnit ja lentoparkit firmalla, kun taas omien kauppareissujen parkit olen maksanut itse.
Helsingissäkin on tuhansia toimisto ja palvelutyöpaikkoja, missä ei makseta senttiäkään omanautonkäytöstä.
Työsuhdeauto on firmojen alemmissa palkkaluokissa harvinaista herkkua.
Ainoastaan autoetuilijoille maksetaan kodin ja työpaikan väliset matkat ja pysäköinti työpaikalla. Kaikille muille maksetaan työmatkat ja pysäköinti niillä, jos oman auton käyttö sallitaan. Samoin maksetaan päivä- tai ruokarahaa. Usein tessissä kerrotaan mitä on sovittu.
Verollisena työnantaja saa maksaa mitä vain.
Quulle tässä samalla:
Työnantajan tarjoama pysäköintipaikka työpaikalla on (toistaiseksi) verovapaa etu. Pysäköinnin maksaminen työntekijän kotona on verollista.
Pakkohan työnantajan ei ole maksaa sitä työpaikalla pysäköintiä, vaan voi jopa veloittaa siitä (kuten HUS tekee).
Työtehtävän suorittamisella tarkoitin sellaista asiointia joka liittyy siihen että varta vasten mennään jonnekin (muualle kuin omalle työpisteelle) tekemään jotain. Esimerkiksi asiakaskäynnillä pysäköintiä. Silloin firma voi kuitata ne parkkimaksut, ihan sama onko autoetua vai ei.
Niin olen minäkin ollut sellaisessa työpaikassa missä oli oma maksuton parkkialue.
Jep. Tästähän on kuitenkin ollut spekulaatioita että siitä tulisi verotettava etu.
En oikein pidä ajatuksesta, ja erityisen epämiellyttävänä pidän sitä että hoitajat ja jopa palkattomat harjoittelijat joutuvat maksamaan pysäköinnistä kun käyvät sairaalassa töissä.
Kyse onkin siitä, kuinka paljon auton nopeus vaikuttaa kilometrikustannuksiin, onko kansataloudellinen hyöty vai tappio?
Minä en näe mitään taloudellista hyötyä yksityiselle autoilijalle kohonneista kilometrikuluista. Kun nopeus nousee, energiankulutus lisääntyy.