@EsaSairio kirjoitti:
Autoliiton laskelman mukaan nopeusrajoitusten laskeminen 10%:lla Suomen teillä, joilla nyt on rajoitus 60...120 km/h, vastaisi lisääntyvinä matka-aikoina 25.000 työvuotta ja keskipalkan mukaan tämän aiheuttaisi yli miljardin euron yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain. Liikennejärjestelmän tavoitteina tulee olla saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Monenlaisia laskelmia osataan tehdä. EU:ssa tehtiin laskelma, jonka mukaan luonnon ennallistaminen 930 miljoonalla/vuosi toisi meille kymmenkertaisen hyödyn.
10 % nopeudenlasku lyhentää matka-aikaa 5 -11 min/100 km riippuen millä rajoitusalueella ajetaan, minä tienasinkin paljon työvuosia, kun ajoin vuosikymmeniä 10-20 % ylinopeutta yli 300 km viitenäpäivänä per viikko
@Quu kirjoitti:
Minä voin arvata tutkimustuloksen, jos taajamien 50 alueet muutetaan 80 niin ylinopeudet vähenee tilastoissa.
Älytön ajatus että nopeusrajoitukset nostetaan ylinopeuksien vähentämiseksi. Päinvastoin jos nopeusrajoitusalueella asetetun nopeusrajoituksen keskinopeus ylittyy, niin rajoitusta pitää laskea että alueen keskinopeus lähenee haluttua nopeutta.
Onko taajaman 50 talvirajoistus - ei ole. Onko joku ehdottanut tässä ketjussa 50 rajoituksen nostamista 80 - no ei ole.
Tanskassa nostettiin moottoriteillä nopeus 110 =>130, mikä ymmärrettävästi vähensi ylinopeuksia, joten ajatus ei ole älytön. Tai ehkä danskit ovat hulluja, koska eivät vain ajatelleet vai myös toteuttivat toimenpiteen. Jos olet sattunut ajamaan Tanskassa ennen rajoituksen nostoa, huomasit varmaan, että 110 rajoitusta ei noudattanut juuri kukaan. Tanskassakin kuten Suomessa syrjemmällä liikenne on aika vähäistä, joten turhautuminen liian alhaiseen rajoitukseen on ymmärettävää, vaikka Tanskassa etäisyydet nyt eivät suuren suuria olekaan. Viime kesänä mitä ajelin niin aika harva ajoi reilusti kovempaa kuin rajoitus (130km/h). Ehkä Saksan rajan läheisyydessä oli enemmän (pari tunnissa) näitä joilla kaasun paikka oli asettunut syvemmälle. Arviolta nopeus oli näillä vauhtikalloilla lähempänä 200km/h kuin 130km/h rajoitusta. Ja varmaan ajaisivat ko. nopeutta olipa tienlaidassa taulussa mitä vaan.
Aivan sama 'Tanskan ongelma' Suomessa on moottoritiellä talvirajoituksen suhteen. Esim hiljaiseen aikaan Kotkan suuntaan autoja liikkuu tunnissa 10~80kpl tunnissa (21-06). Talvirajoituksilla keskinopeus moottoritiellä on +100km/h melkeinpä mihin kellonaikaa tahansa ja molemilla kaistoilla, kun katsotaan henkilöautoja. Lisäksi öiseen aikaan löytyy kaistakohtaisia (vasen) >120km/h keskinopeuksia tunnin ajalta . (https://www.digitraffic.fi/tieliikenne/#reaaliaika-aineisto) Toki jos h-autoja on liikkeellä kaikkiaan vain ~10kpl/h, kyseessä lienee yksittäinen nopeus, jossa on ajettu vasenta kaistaa rekan ohi mittapisteessä. Mutta summa summarrum talvirajoituksen noudattaminen on aika suurpiirteistä, mutta niin se on valvontakin. Ja näin se oli Tanskassakin 110km/h rajoituksen aikaan. Kollegat sanoivat tuolloin, että ajele muiden mukana (+20-30km/h) niin ketään ei kiinnosta/kaikkia ei voi pysäyttää....
@Herbert kirjoitti:
Oletko sinä nähnyt Ruotsissa moottoritiellä 130 rajoitusta?
Keneltä kysyt?
Minua vähän vaivaa, kun omasta mielestäni näin 130-rajoituksen Ruotsinkin puolella, mutta netistä löytyy maksimina vain 120 Ruotsissa. En ollekaan painanut muistiin rajoituksia, että varmaankin sitten sekoitan asian Tanskan rajoituksiin, jossa muistan varmuudella olleen 130km/h. Silti pieni epäilys on, että olisiko Ruotsissa ollut joku kokeilupätkä, josta tietoa ei löydy Ruotsin rajoituksia esittelevissä kirjoituksissa netissä. Mutta en väitä mitään. Autossakin on jo kamerakuvaa tallentavassa USB-tikussa matkan videoiden päälle talletettu uusia videoita. Ei voi tarkistaa.
@HybridRules kirjoitti:
Jos kerran ylinopeuden ajaminen koeataan ongelmaksi, niin helpointa ylinopeuksien vähentäminen onnistuu nopeusrajoituksia nostamalla.
Tällä keskustelufoorumillakin on oltu kovin kriittisiä ylinopeuksiin. Netissä huomasin, että Tanskassa ylinopeudet olivat vähentyneet, kun nostivat motarirajoitukset 130 kilometriin tunnissa. Täällä monille keskustelijoille on oleellista, että ei ajeta ylinopeutta. Sillä ei ole niin väliä, ajetaanko turvallisia nopeuksia, koska se nopeus, jonka isoveli sanoo, on oikea ohjenuora. Jos siis 100km/h nopeudet vaihdetaan 115km/h, niin täällä keskustelijat heti oitis kokevat, että siinäpä sopiva nopeus maanteille.
Kun nopeusrajoituksia nostetaan, alinopeutta ajavien määrä kasvaa. Suomessa alinopeutta monet pitävät vaarallisempana kuin ylinopeutta.
Jos sallitaan ylinopeudet tai niistä ei välitetä, voidaan luopua muistakin säännöistä. Nykyisen lain mukaan jokaisen pitää arvata/tietää, jos joku toinen aikoo lakia rikkoa. Pitää siis tietää, jos joku ajaa satasta 60:n alueella tai jos joku ei aio stop-merkistä piitata. Molemmista rikkeistä on helposti seurauksena kolari risteysalueella. Ennen toinen oli syytön, nykyään ei, jos on vielä hengissä kolarin jälkeen.
Nopeusrajoitusten noston kanssa on aina sama ongelma, raskas liikenne. Moottoriteitä lukuunottamatta raskaan liikenteen nopeus on määräävä. Kun sitä ajaa, pääsee kätevimmin perille. Ei tarvitse ohitella rekkoja eikä ole niiden edessä. Ajaminen ei ole rasittavaa, joten jaksaa ajaa useamman tunnin yhtä soittoa. Pikkuautoilla ei ole väliä, ne saavat ohittaa tai niistä pääsee helpolla itse ohi. Bussit ovat joskus ongelmallisia, niiden tiellä ei saisi olla, vaikka satasta menevätkin, mutta eihän niitä enää missään kulje.
Eikö alinopeuskuskeja pidetä vain tientukkoina eikä vaarallisina? Minua ei ainakaan haittaa, jos joku ajaa alinopeutta. Niistähän pääsee helposti ohi.
@Quu kirjoitti:
Minä voin arvata tutkimustuloksen, jos taajamien 50 alueet muutetaan 80 niin ylinopeudet vähenee tilastoissa.
Älytön ajatus että nopeusrajoitukset nostetaan ylinopeuksien vähentämiseksi. Päinvastoin jos nopeusrajoitusalueella asetetun nopeusrajoituksen keskinopeus ylittyy, niin rajoitusta pitää laskea että alueen keskinopeus lähenee haluttua nopeutta.
Onko taajaman 50 talvirajoistus - ei ole. Onko joku ehdottanut tässä ketjussa 50 rajoituksen nostamista 80 - no ei ole.
Tanskassa nostettiin moottoriteillä nopeus 110 =>130, mikä ymmärrettävästi vähensi ylinopeuksia, joten ajatus ei ole älytön. Tai ehkä danskit ovat hulluja, koska eivät vain ajatelleet vai myös toteuttivat toimenpiteen. Jos olet sattunut ajamaan Tanskassa ennen rajoituksen nostoa, huomasit varmaan, että 110 rajoitusta ei noudattanut juuri kukaan. Tanskassakin kuten Suomessa syrjemmällä liikenne on aika vähäistä, joten turhautuminen liian alhaiseen rajoitukseen on ymmärettävää, vaikka Tanskassa etäisyydet nyt eivät suuren suuria olekaan. Viime kesänä mitä ajelin niin aika harva ajoi reilusti kovempaa kuin rajoitus (130km/h). Ehkä Saksan rajan läheisyydessä oli enemmän (pari tunnissa) näitä joilla kaasun paikka oli asettunut syvemmälle. Arviolta nopeus oli näillä vauhtikalloilla lähempänä 200km/h kuin 130km/h rajoitusta. Ja varmaan ajaisivat ko. nopeutta olipa tienlaidassa taulussa mitä vaan.
Aivan sama 'Tanskan ongelma' Suomessa on moottoritiellä talvirajoituksen suhteen. Esim hiljaiseen aikaan Kotkan suuntaan autoja liikkuu tunnissa 10~80kpl tunnissa (21-06). Talvirajoituksilla keskinopeus moottoritiellä on +100km/h melkeinpä mihin kellonaikaa tahansa ja molemilla kaistoilla, kun katsotaan henkilöautoja. Lisäksi öiseen aikaan löytyy kaistakohtaisia (vasen) >120km/h keskinopeuksia tunnin ajalta . (https://www.digitraffic.fi/tieliikenne/#reaaliaika-aineisto) Toki jos h-autoja on liikkeellä kaikkiaan vain ~10kpl/h, kyseessä lienee yksittäinen nopeus, jossa on ajettu vasenta kaistaa rekan ohi mittapisteessä. Mutta summa summarrum talvirajoituksen noudattaminen on aika suurpiirteistä, mutta niin se on valvontakin. Ja näin se oli Tanskassakin 110km/h rajoituksen aikaan. Kollegat sanoivat tuolloin, että ajele muiden mukana (+20-30km/h) niin ketään ei kiinnosta/kaikkia ei voi pysäyttää....
Tällä palstalla on kirkasotsia, jotka haluavat aina ymmärtää, että ylinopeutta ajetaan kaahaten ja toisia pujottelukeppeinä käyttäen.
Mutta juuri kuten sanoit, useimmiten ylinopeutta ajetaan kohtuullisesti ja sellaisessa liikennetiheydessä, jossa se ei haittaa/vaaranna mitään. Motarillakin eteneminen on sujuvampaa, kun etenee muiden mukana, mikä tarkoittaa joko lievää ylinopeutta tai sitten hitaiden autojen mukana "rahtarinopeutta". Saksassakin vapaiden nopeuksien motareilla näkee, että jononopeus asettuu ihan kohtuulliseksi ja urku auki ajavia menee harvakseltaan ohi vasemmalla kaistalla.
@Tiko kirjoitti:
Onko taajaman 50 talvirajoistus - ei ole. Onko joku ehdottanut tässä ketjussa 50 rajoituksen nostamista 80 - no ei ole.
Eihän tässä ketjussa keskustella pelkästään talvirajoituksista ja varmasti ennen ilmenemättömiä sanojakin saa käyttää vai haluatko alkaa moderoimaan keskustelua?
Miksi muuten otat moottoritien jotenkin malliksi talvirajoituksista, sellaisellahan voi ajaa helposti omaa nopeutta eikä valvontaakaan pienille ylinopeuksille ole. Suurin osa liikenteestä tapahtuu muualla, jossa olosuhteet eivät ole lainkaan niin hyvät. Mutta kaikkialla suurimmalla osalla pikkuautoista on nastarenkaat alla, jo ne saisivat aiheuttaa satasen nopeusrajoituksen ihan turvallisuuden ja tien kulumisen takia. Nastarenkailla saisi huippunopeus olla rekkanopeus 80, mutta se olisi liikaa vaadittu.
@HybridRules kirjoitti:
Tällä palstalla on kirkasotsia, jotka haluavat aina ymmärtää, että ylinopeutta ajetaan kaahaten ja toisia pujottelukeppeinä käyttäen.
Kaahaus on eri asia ja siihen eivät rajoitukset paljoa vaikuta, ohittamiseenkin voidaan käyttää 200 km/h nopeuksia.
Ylinopeutta ajavat unohtavat aina toiset. Kun on liikenteessä, tilanne muuttuu jatkuvasti, kaikkihan kulkevat paikasta toiseen. Kun joku joustava muuttaa tilannetta omaan vauhtiinsa, paketti menee sekaisin. Useimmiten kulkeminen tapahtuu tutussa ympäristössä ja vaikka risteyksissä tietää kolmion takaa tullessa, että rajoitus on vaikka 60 päätiellä. Oletuksena onkin, että oman liittymisen liikenteeseen voi tehdä tuohon nopeuteen luottaen. Mutta kun se vaaratonta ylinopeutta ajava tuleekin risteykseen vain kolmanneksen sallittua kovempaa, tuleekin yhtäkkiä kiire ja on sen valoja vilkuttavan ja torvea soittavan edessä. Eräässäkin risteyskolarissa kuoli kuusi henkeä, kun päätietä kulkeva hiljensi vasta kun törmäys näytti selvältä.
Et sitten voinut kirjoittaa miten linkin takaa löytyvää tekstiä pitäisi mielestäsi lukea. Ainakaan lyhennelmässä ei kerrottu 100 ja 120 rajoituksista mitään.
Et sitten voinut kirjoittaa miten linkin takaa löytyvää tekstiä pitäisi mielestäsi lukea. Ainakaan lyhennelmässä ei kerrottu 100 ja 120 rajoituksista mitään.
Juupa juu, se on karkea oletus, että noilla nopeuseroilla on vaikutus keskinopeuteen.
Et sitten voinut kirjoittaa miten linkin takaa löytyvää tekstiä pitäisi mielestäsi lukea. Ainakaan lyhennelmässä ei kerrottu 100 ja 120 rajoituksista mitään.
Juupa juu, se on karkea oletus, että noilla nopeuseroilla on vaikutus keskinopeuteen.
Taidat olla oikeassa. Kun rajoitus on 120, ei tarvitse ajaa niin lujaa, kun ei kuitenkaan aja rajoituksen sallimaa nopeutta. Satasessa voi vielä pinnistellä ja siksi keskinopeuskin nousee.
Et sitten voinut kirjoittaa miten linkin takaa löytyvää tekstiä pitäisi mielestäsi lukea. Ainakaan lyhennelmässä ei kerrottu 100 ja 120 rajoituksista mitään.
Juupa juu, se on karkea oletus, että noilla nopeuseroilla on vaikutus keskinopeuteen.
Taidat olla oikeassa. Kun rajoitus on 120, ei tarvitse ajaa niin lujaa, kun ei kuitenkaan aja rajoituksen sallimaa nopeutta. Satasessa voi vielä pinnistellä ja siksi keskinopeuskin nousee.
Hyvää syksyä ja turvallista takatalvea Late1969:lle
Et sitten voinut kirjoittaa miten linkin takaa löytyvää tekstiä pitäisi mielestäsi lukea. Ainakaan lyhennelmässä ei kerrottu 100 ja 120 rajoituksista mitään.
Juupa juu, se on karkea oletus, että noilla nopeuseroilla on vaikutus keskinopeuteen.
Taidat olla oikeassa. Kun rajoitus on 120, ei tarvitse ajaa niin lujaa, kun ei kuitenkaan aja rajoituksen sallimaa nopeutta. Satasessa voi vielä pinnistellä ja siksi keskinopeuskin nousee.
Hyvää syksyä ja turvallista takatalvea Late1969:lle
Kiitokset ja samoin.
Taitaa jäädä lausahduksesi "Ai 100 nopeusrajoitus ja 120 nopeusrajoituksen alueilla on sama keskinopeus." mysteeriksi. Kai se jotain (nerokasta) tarkoitti.
AUTOTAUTOUUTISET
Tulevatko ruuhkamaksut Suomeen? Tukholmassa jo käytössä ja tulokset loistavia
Pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämisessä voi jossain vaiheessa olla edessä keskustelu ruuhkamaksuista tai tietulleista.
Helsingin sisääntuloväylien nopeusrajoituksia pitää ensin laskea, ja sitten seurata kuinka kaupunki ottaa joustavammin tulokkaat vastaan, jospa sillä saadaan seisovan liikenteen päästöjä alennettua.
Taitaa jäädä lausahduksesi "Ai 100 nopeusrajoitus ja 120 nopeusrajoituksen alueilla on sama keskinopeus." mysteeriksi. Kai se jotain (nerokasta) tarkoitti.
Jätit olennaisen pois minkä kyseenalaistin:
Herbert
08.11.2022 19:09
Nopeusrajoituksen vaikutus keskinopeuteen onkin jo ihan eri asia.
Taitaa jäädä lausahduksesi "Ai 100 nopeusrajoitus ja 120 nopeusrajoituksen alueilla on sama keskinopeus." mysteeriksi. Kai se jotain (nerokasta) tarkoitti.
Jätit olennaisen pois minkä kyseenalaistin:
Herbert
08.11.2022 19:09
Nopeusrajoituksen vaikutus keskinopeuteen onkin jo ihan eri asia.
Ei täysin typerällä huudahduksella voi mitään kyseenalaistaa. Ihan yhtä hyvin olisit voinut kirjoittaa rakentavasti ja perustelematta "Ei se ole noin!" ja siitä kantasi olisi selvinnyt ihan yhtä hyvin eli ei. Herbert kirjoitti täysin järkevän väittämän, joka on kerrottu monissa tutkimuksissa. Linkissäsi kerrottiin, ettei 40->30-muutos tiputtanut keskinopeuksia kympillä eli vahvistit Herbertin kirjoittamaa.
Keskinopeus lasketaan ajettu matka ja käytetty aika, jos liikennettä saadaan joustavammaksi niin että matkaan käytetty aika lyhenee, keskinopeus samalla matkalla nousee.
Kadunosan kaikkien nopeus mitataan, ja lasketaan siitä keskinopeus. Jos esim. koulunkodalla halutaan nopeutta laskea, niin siinä ei pyritä keskinopeuden nousuun.
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
Minä en ajattele rajoituksia sitä kautta, että aikaa säästyy tai ei säästy. Minusta on vain rasittavaa, kun tien nopeus on alle sen luontaisen nopeuden ja liikenne on vähäistä. Pitkille matkoille (>200km) kylläkin tulee sovellettua npeusrajoituksia ajan säästämiseksi. Esim 300km matkassa näkyy nopeuseron vaikutus. Hitaammin ajamalla ei ehdi hotellille ennen keittiön sulkemista, noeammin ajamalla ehtii. Noeudella voi paikata sitä, ettei päässyt lähtemään aikaisemmin. +15km/h on turvallinen ylitys ainakin kahdesta syystä.
Se on totta, että minuutti tai pari sinne tai tänne ei ole oleellista.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
On noissa sellainen ero, että ne kuusiminuuttiset oli tarkoitus tehdä isommissa pätkissä vaikkapa tekemällä töitä jonain arkipyhinä. Muistaakseni ay-liike teki siitä sitten vitsin ja vesitti ajatuksen.
Työmatkaliikenteen 6 minuutin säästöillä en voi pitää vapaata välipäivää.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
On noissa sellainen ero, että ne kuusiminuuttiset oli tarkoitus tehdä isommissa pätkissä vaikkapa tekemällä töitä jonain arkipyhinä. Muistaakseni ay-liike teki siitä sitten vitsin ja vesitti ajatuksen.
Työmatkaliikenteen 6 minuutin säästöillä en voi pitää vapaata välipäivää.
Mihinkäs ne lapset jonain arkipyhinä olisi sitten talletettu?
Ekaa kertaa tuollaisesta kuulen, useimmissa paikoissa taidettiin homma hoitaa ihan työajan leimauksin. Ja monet työnantajat eivät lähteneet pelleilyyn mukaan ollenkaan, kun työaikojen ja vuorojen muuttaminen olisi ollut paljon kalliimpaa. Sipilällä ja myös Kokoomuksella on ollut ajatuksena, että työnteko on tärkeää, siis työtuntien määrän kasvattaminen, tuloksilla ei niin väliä. Mutta vain työn tulokset ratkaisevat, mitä ja mihin hintaan saadaan aikaan.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
On noissa sellainen ero, että ne kuusiminuuttiset oli tarkoitus tehdä isommissa pätkissä vaikkapa tekemällä töitä jonain arkipyhinä. Muistaakseni ay-liike teki siitä sitten vitsin ja vesitti ajatuksen.
Työmatkaliikenteen 6 minuutin säästöillä en voi pitää vapaata välipäivää.
Mihinkäs ne lapset jonain arkipyhinä olisi sitten talletettu?
Ekaa kertaa tuollaisesta kuulen, useimmissa paikoissa taidettiin homma hoitaa ihan työajan leimauksin. Ja monet työnantajat eivät lähteneet pelleilyyn mukaan ollenkaan, kun työaikojen ja vuorojen muuttaminen olisi ollut paljon kalliimpaa. Sipilällä ja myös Kokoomuksella on ollut ajatuksena, että työnteko on tärkeää, siis työtuntien määrän kasvattaminen, tuloksilla ei niin väliä. Mutta vain työn tulokset ratkaisevat, mitä ja mihin hintaan saadaan aikaan.
No eihän nyt kukaan täysijärkinen oleta että 6 tai 9 minuutin pidennys työpäivään tuottaisi mitään (merkittäviä) tuloksia. Väite on yhtä absurdi kuin että joku väittäisi että työmatkojen lyhentäminen 4 minuutilla per päivä sataisi euroina kansantalouteen.
Ajatus siinä kikyssä oli työpäivien lisääminen. Jos olisi sovittu esimerkiksi että helatorstai olisi normaali työpäivä, niin ne lapset olisi voinut lähettää kouluun ja päiväkotiin.
Pelleilyksihän se meni, mutta sen pelleili ay-liike. Voin etsiä lähteitä jahka en ole tienpäällä (pysähdyin turvallisesti bussipysäkille vastaamaan sähköposteihin ja sinulle).
Edit: näytti alkuperäinen suunnitelma olleen työajan lisääminen 24 tunnilla, eli kolme työpäivää. Minuuttipelleily ei kuulunut suunnitelmaan.
En tiedä, mutta veikkaan että monella alalla asia olisi ratkennut pekkasia vähentämällä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
On noissa sellainen ero, että ne kuusiminuuttiset oli tarkoitus tehdä isommissa pätkissä vaikkapa tekemällä töitä jonain arkipyhinä. Muistaakseni ay-liike teki siitä sitten vitsin ja vesitti ajatuksen.
Työmatkaliikenteen 6 minuutin säästöillä en voi pitää vapaata välipäivää.
Mihinkäs ne lapset jonain arkipyhinä olisi sitten talletettu?
Ekaa kertaa tuollaisesta kuulen, useimmissa paikoissa taidettiin homma hoitaa ihan työajan leimauksin. Ja monet työnantajat eivät lähteneet pelleilyyn mukaan ollenkaan, kun työaikojen ja vuorojen muuttaminen olisi ollut paljon kalliimpaa. Sipilällä ja myös Kokoomuksella on ollut ajatuksena, että työnteko on tärkeää, siis työtuntien määrän kasvattaminen, tuloksilla ei niin väliä. Mutta vain työn tulokset ratkaisevat, mitä ja mihin hintaan saadaan aikaan.
No eihän nyt kukaan täysijärkinen oleta että 6 tai 9 minuutin pidennys työpäivään tuottaisi mitään (merkittäviä) tuloksia. Väite on yhtä absurdi kuin että joku väittäisi että työmatkojen lyhentäminen 4 minuutilla per päivä sataisi euroina kansantalouteen.
Ajatus siinä kikyssä oli työpäivien lisääminen. Jos olisi sovittu esimerkiksi että helatorstai olisi normaali työpäivä, niin ne lapset olisi voinut lähettää kouluun ja päiväkotiin.
Pelleilyksihän se meni, mutta sen pelleili ay-liike. Voin etsiä lähteitä jahka en ole tienpäällä (pysähdyin turvallisesti bussipysäkille vastaamaan sähköposteihin ja sinulle).
Edit: näytti alkuperäinen suunnitelma olleen työajan lisääminen 24 tunnilla, eli kolme työpäivää. Minuuttipelleily ei kuulunut suunnitelmaan.
En tiedä, mutta veikkaan että monella alalla asia olisi ratkennut pekkasia vähentämällä.
Sipilän olisi kannattanut tehdä edes kiky-sopimus valmiiksi, mutta keskenhän sekin jäi. Jos olisi haluttu arkipyhät työpäiviksi, se olisi ollut mahdollista lain tai työnantajan määräysvallan perusteella.
Hyvin monissa yrityksissä uskotaan muutaman minuutin voimaan. Monella on joustava työaika, joka leimataan minuutin tarkkuudella. Jos joka työpäivä on minuutin liian vähän, se vähennetään jossain vaiheessa palkasta, niin merkittävä yksikin minuutti on.
Suomessa on muuten sellainen ongelma, että hyvätuloiset eivät ehdi ns. kaupungille rahojaan käyttämään. Ja siksi palvelusektori kärsii ja ostot suuntautuvat nettiin. Työaikaa lyhentämällä saataisiin paikallinen talous nousuun ja ns. laiskat töihin palvelemaan. Pelkkä vienti ei taloudessa riitä, vaikka se taloutta rahoittaakin.
Ehkä se vaatii jotakin konkreettista, että sen uskoisi liikenteessä. Kun ei "säästettyä" aikaa voi laittaa pankkiin, niin miten asia talouden kautta näkyisi? Ja kun rajoitusnopeuden lisäksi moni muu asia vaikuttaa sujuvuuteen, niin onko väliä jos ideaalitapauksessa "säästäisi" 100km matkalla 5 minuuttia, jos sen menettää taajamassa valoissa seisten oikeasti. "Ehdin ekana valoihin odottamaan", kansantalous pelastui! Niinkö?
Raskas kalustomme kärsii eniten huonoista teistä, ja lasketuista nopeuksista teiden heikon kunnon vuoksi
Huonokuntoisista teistä kärsii varmaan kaikki, mutta jos sen takia tiputetaan nopeus 100km/h:sta 80km/h:iin tunnissa, niin mikä muuttuu raskaan kaluston kannalta?
Yrittäjän poikana eläneenä vuorokaudessa olevat 24 tuntia kuluivat nopeasti. Aikaa voi käyttää monella tavalla, joku seisoo odottamassa ämpäriä tunnin ja toinen tekee sen ajan työtä
Kuinka pitkän matkan joutuu kumpikin ajamaan, että pääsevät tuon "säästetyn" tunnin tekemään valittua asiaansa, jos nopeus tiputetaan 100km/h:sta 80km/h:ssa?
Oletko sinä nähnyt Ruotsissa moottoritiellä 130 rajoitusta?
Monenlaisia laskelmia osataan tehdä. EU:ssa tehtiin laskelma, jonka mukaan luonnon ennallistaminen 930 miljoonalla/vuosi toisi meille kymmenkertaisen hyödyn.
10 % nopeudenlasku lyhentää matka-aikaa 5 -11 min/100 km riippuen millä rajoitusalueella ajetaan, minä tienasinkin paljon työvuosia, kun ajoin vuosikymmeniä 10-20 % ylinopeutta yli 300 km viitenäpäivänä per viikko
Nopeusrajoituksen vaikutus keskinopeuteen onkin jo ihan eri asia.
Ai 100 nopeusrajoitus ja 120 nopeusrajoituksen alueilla on sama keskinopeus.
Onko taajaman 50 talvirajoistus - ei ole. Onko joku ehdottanut tässä ketjussa 50 rajoituksen nostamista 80 - no ei ole.
Tanskassa nostettiin moottoriteillä nopeus 110 =>130, mikä ymmärrettävästi vähensi ylinopeuksia, joten ajatus ei ole älytön. Tai ehkä danskit ovat hulluja, koska eivät vain ajatelleet vai myös toteuttivat toimenpiteen. Jos olet sattunut ajamaan Tanskassa ennen rajoituksen nostoa, huomasit varmaan, että 110 rajoitusta ei noudattanut juuri kukaan. Tanskassakin kuten Suomessa syrjemmällä liikenne on aika vähäistä, joten turhautuminen liian alhaiseen rajoitukseen on ymmärettävää, vaikka Tanskassa etäisyydet nyt eivät suuren suuria olekaan. Viime kesänä mitä ajelin niin aika harva ajoi reilusti kovempaa kuin rajoitus (130km/h). Ehkä Saksan rajan läheisyydessä oli enemmän (pari tunnissa) näitä joilla kaasun paikka oli asettunut syvemmälle. Arviolta nopeus oli näillä vauhtikalloilla lähempänä 200km/h kuin 130km/h rajoitusta. Ja varmaan ajaisivat ko. nopeutta olipa tienlaidassa taulussa mitä vaan.
Aivan sama 'Tanskan ongelma' Suomessa on moottoritiellä talvirajoituksen suhteen. Esim hiljaiseen aikaan Kotkan suuntaan autoja liikkuu tunnissa 10~80kpl tunnissa (21-06). Talvirajoituksilla keskinopeus moottoritiellä on +100km/h melkeinpä mihin kellonaikaa tahansa ja molemilla kaistoilla, kun katsotaan henkilöautoja. Lisäksi öiseen aikaan löytyy kaistakohtaisia (vasen) >120km/h keskinopeuksia tunnin ajalta . (https://www.digitraffic.fi/tieliikenne/#reaaliaika-aineisto) Toki jos h-autoja on liikkeellä kaikkiaan vain ~10kpl/h, kyseessä lienee yksittäinen nopeus, jossa on ajettu vasenta kaistaa rekan ohi mittapisteessä. Mutta summa summarrum talvirajoituksen noudattaminen on aika suurpiirteistä, mutta niin se on valvontakin. Ja näin se oli Tanskassakin 110km/h rajoituksen aikaan. Kollegat sanoivat tuolloin, että ajele muiden mukana (+20-30km/h) niin ketään ei kiinnosta/kaikkia ei voi pysäyttää....
Keneltä kysyt?
Minua vähän vaivaa, kun omasta mielestäni näin 130-rajoituksen Ruotsinkin puolella, mutta netistä löytyy maksimina vain 120 Ruotsissa. En ollekaan painanut muistiin rajoituksia, että varmaankin sitten sekoitan asian Tanskan rajoituksiin, jossa muistan varmuudella olleen 130km/h. Silti pieni epäilys on, että olisiko Ruotsissa ollut joku kokeilupätkä, josta tietoa ei löydy Ruotsin rajoituksia esittelevissä kirjoituksissa netissä. Mutta en väitä mitään. Autossakin on jo kamerakuvaa tallentavassa USB-tikussa matkan videoiden päälle talletettu uusia videoita. Ei voi tarkistaa.
Eikö alinopeuskuskeja pidetä vain tientukkoina eikä vaarallisina? Minua ei ainakaan haittaa, jos joku ajaa alinopeutta. Niistähän pääsee helposti ohi.
Tällä palstalla on kirkasotsia, jotka haluavat aina ymmärtää, että ylinopeutta ajetaan kaahaten ja toisia pujottelukeppeinä käyttäen.
Mutta juuri kuten sanoit, useimmiten ylinopeutta ajetaan kohtuullisesti ja sellaisessa liikennetiheydessä, jossa se ei haittaa/vaaranna mitään. Motarillakin eteneminen on sujuvampaa, kun etenee muiden mukana, mikä tarkoittaa joko lievää ylinopeutta tai sitten hitaiden autojen mukana "rahtarinopeutta". Saksassakin vapaiden nopeuksien motareilla näkee, että jononopeus asettuu ihan kohtuulliseksi ja urku auki ajavia menee harvakseltaan ohi vasemmalla kaistalla.
Itse olen jokseenkin varma, että jos jonkin tien nopeusrajoitus nostetaan arvoon 200 km/h, niin sitä ei välttämättä rikottaisi joka kuukausikaan.
Mutta asian varmistamiseksi pitäisi saada muutaman kymmenen kilometrin kokeilupätkä johonkin paikkaan Suomea.
Ei ole. Mistä tuollaista keksit kysyä.
Eihän tässä ketjussa keskustella pelkästään talvirajoituksista ja varmasti ennen ilmenemättömiä sanojakin saa käyttää vai haluatko alkaa moderoimaan keskustelua?
Miksi muuten otat moottoritien jotenkin malliksi talvirajoituksista, sellaisellahan voi ajaa helposti omaa nopeutta eikä valvontaakaan pienille ylinopeuksille ole. Suurin osa liikenteestä tapahtuu muualla, jossa olosuhteet eivät ole lainkaan niin hyvät. Mutta kaikkialla suurimmalla osalla pikkuautoista on nastarenkaat alla, jo ne saisivat aiheuttaa satasen nopeusrajoituksen ihan turvallisuuden ja tien kulumisen takia. Nastarenkailla saisi huippunopeus olla rekkanopeus 80, mutta se olisi liikaa vaadittu.
Kaahaus on eri asia ja siihen eivät rajoitukset paljoa vaikuta, ohittamiseenkin voidaan käyttää 200 km/h nopeuksia.
Ylinopeutta ajavat unohtavat aina toiset. Kun on liikenteessä, tilanne muuttuu jatkuvasti, kaikkihan kulkevat paikasta toiseen. Kun joku joustava muuttaa tilannetta omaan vauhtiinsa, paketti menee sekaisin. Useimmiten kulkeminen tapahtuu tutussa ympäristössä ja vaikka risteyksissä tietää kolmion takaa tullessa, että rajoitus on vaikka 60 päätiellä. Oletuksena onkin, että oman liittymisen liikenteeseen voi tehdä tuohon nopeuteen luottaen. Mutta kun se vaaratonta ylinopeutta ajava tuleekin risteykseen vain kolmanneksen sallittua kovempaa, tuleekin yhtäkkiä kiire ja on sen valoja vilkuttavan ja torvea soittavan edessä. Eräässäkin risteyskolarissa kuoli kuusi henkeä, kun päätietä kulkeva hiljensi vasta kun törmäys näytti selvältä.
https://cris.vtt.fi/en/publications/nopeusrajoituksen-30-kmh-turvallisuusvaikutukset
Et sitten voinut kirjoittaa miten linkin takaa löytyvää tekstiä pitäisi mielestäsi lukea. Ainakaan lyhennelmässä ei kerrottu 100 ja 120 rajoituksista mitään.
Juupa juu, se on karkea oletus, että noilla nopeuseroilla on vaikutus keskinopeuteen.
Taidat olla oikeassa. Kun rajoitus on 120, ei tarvitse ajaa niin lujaa, kun ei kuitenkaan aja rajoituksen sallimaa nopeutta. Satasessa voi vielä pinnistellä ja siksi keskinopeuskin nousee.
Hyvää syksyä ja turvallista takatalvea Late1969:lle
Kiitokset ja samoin.
Taitaa jäädä lausahduksesi "Ai 100 nopeusrajoitus ja 120 nopeusrajoituksen alueilla on sama keskinopeus." mysteeriksi. Kai se jotain (nerokasta) tarkoitti.
AUTOTAUTOUUTISET
Tulevatko ruuhkamaksut Suomeen? Tukholmassa jo käytössä ja tulokset loistavia
Pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämisessä voi jossain vaiheessa olla edessä keskustelu ruuhkamaksuista tai tietulleista.
Helsingin sisääntuloväylien nopeusrajoituksia pitää ensin laskea, ja sitten seurata kuinka kaupunki ottaa joustavammin tulokkaat vastaan, jospa sillä saadaan seisovan liikenteen päästöjä alennettua.
Jätit olennaisen pois minkä kyseenalaistin:
Herbert
08.11.2022 19:09
Nopeusrajoituksen vaikutus keskinopeuteen onkin jo ihan eri asia.
Ei täysin typerällä huudahduksella voi mitään kyseenalaistaa. Ihan yhtä hyvin olisit voinut kirjoittaa rakentavasti ja perustelematta "Ei se ole noin!" ja siitä kantasi olisi selvinnyt ihan yhtä hyvin eli ei. Herbert kirjoitti täysin järkevän väittämän, joka on kerrottu monissa tutkimuksissa. Linkissäsi kerrottiin, ettei 40->30-muutos tiputtanut keskinopeuksia kympillä eli vahvistit Herbertin kirjoittamaa.
Keskinopeus lasketaan ajettu matka ja käytetty aika, jos liikennettä saadaan joustavammaksi niin että matkaan käytetty aika lyhenee, keskinopeus samalla matkalla nousee.
https://suonpaa.net/omatools/nopeus.php?aika=&matka=
Kadunosan kaikkien nopeus mitataan, ja lasketaan siitä keskinopeus. Jos esim. koulunkodalla halutaan nopeutta laskea, niin siinä ei pyritä keskinopeuden nousuun.
Minuutti sinne tai tänne, itsestäni tuntuu, ettei muutamalla minuutilla ole merkitystä. Tuli tosin mieleen ne Suomen miehet ja naiset jotka suuressa viisaudessaan päättivät pidentää suomalaisten työaikaa 6 min per päivä, jotta Suomen talous lähtisi nousukiitoon. Olivat jälkeenkin päin sitä mieltä, että homma onnistui. Jos voisi tehdä pari minuuttia pidemmän työpäivän ja silti ehtiä hakemaan lapsi hoidosta viime minuutilla ennen kuin päiväkoti sulkeutuu ja hoitaja soittaa sosiaalihuoltoon, olisiko siitä yhteiskunnallisesti rahallista hyötyä. Omat lapseni seisoivat aikoinaan aina viimeisenä tädin kanssa kahdestaan päiväkodin pihalla, joskus meni viisi minuuttia ylikin.
Minä en ajattele rajoituksia sitä kautta, että aikaa säästyy tai ei säästy. Minusta on vain rasittavaa, kun tien nopeus on alle sen luontaisen nopeuden ja liikenne on vähäistä. Pitkille matkoille (>200km) kylläkin tulee sovellettua npeusrajoituksia ajan säästämiseksi. Esim 300km matkassa näkyy nopeuseron vaikutus. Hitaammin ajamalla ei ehdi hotellille ennen keittiön sulkemista, noeammin ajamalla ehtii. Noeudella voi paikata sitä, ettei päässyt lähtemään aikaisemmin. +15km/h on turvallinen ylitys ainakin kahdesta syystä.
Se on totta, että minuutti tai pari sinne tai tänne ei ole oleellista.
On noissa sellainen ero, että ne kuusiminuuttiset oli tarkoitus tehdä isommissa pätkissä vaikkapa tekemällä töitä jonain arkipyhinä. Muistaakseni ay-liike teki siitä sitten vitsin ja vesitti ajatuksen.
Työmatkaliikenteen 6 minuutin säästöillä en voi pitää vapaata välipäivää.
Mihinkäs ne lapset jonain arkipyhinä olisi sitten talletettu?
Ekaa kertaa tuollaisesta kuulen, useimmissa paikoissa taidettiin homma hoitaa ihan työajan leimauksin. Ja monet työnantajat eivät lähteneet pelleilyyn mukaan ollenkaan, kun työaikojen ja vuorojen muuttaminen olisi ollut paljon kalliimpaa. Sipilällä ja myös Kokoomuksella on ollut ajatuksena, että työnteko on tärkeää, siis työtuntien määrän kasvattaminen, tuloksilla ei niin väliä. Mutta vain työn tulokset ratkaisevat, mitä ja mihin hintaan saadaan aikaan.
No eihän nyt kukaan täysijärkinen oleta että 6 tai 9 minuutin pidennys työpäivään tuottaisi mitään (merkittäviä) tuloksia. Väite on yhtä absurdi kuin että joku väittäisi että työmatkojen lyhentäminen 4 minuutilla per päivä sataisi euroina kansantalouteen.
Ajatus siinä kikyssä oli työpäivien lisääminen. Jos olisi sovittu esimerkiksi että helatorstai olisi normaali työpäivä, niin ne lapset olisi voinut lähettää kouluun ja päiväkotiin.
Pelleilyksihän se meni, mutta sen pelleili ay-liike. Voin etsiä lähteitä jahka en ole tienpäällä (pysähdyin turvallisesti bussipysäkille vastaamaan sähköposteihin ja sinulle).
Edit: näytti alkuperäinen suunnitelma olleen työajan lisääminen 24 tunnilla, eli kolme työpäivää. Minuuttipelleily ei kuulunut suunnitelmaan.
En tiedä, mutta veikkaan että monella alalla asia olisi ratkennut pekkasia vähentämällä.
Sipilän olisi kannattanut tehdä edes kiky-sopimus valmiiksi, mutta keskenhän sekin jäi. Jos olisi haluttu arkipyhät työpäiviksi, se olisi ollut mahdollista lain tai työnantajan määräysvallan perusteella.
Hyvin monissa yrityksissä uskotaan muutaman minuutin voimaan. Monella on joustava työaika, joka leimataan minuutin tarkkuudella. Jos joka työpäivä on minuutin liian vähän, se vähennetään jossain vaiheessa palkasta, niin merkittävä yksikin minuutti on.
Suomessa on muuten sellainen ongelma, että hyvätuloiset eivät ehdi ns. kaupungille rahojaan käyttämään. Ja siksi palvelusektori kärsii ja ostot suuntautuvat nettiin. Työaikaa lyhentämällä saataisiin paikallinen talous nousuun ja ns. laiskat töihin palvelemaan. Pelkkä vienti ei taloudessa riitä, vaikka se taloutta rahoittaakin.
@tracktest kirjoitti:
Ehkä se vaatii jotakin konkreettista, että sen uskoisi liikenteessä. Kun ei "säästettyä" aikaa voi laittaa pankkiin, niin miten asia talouden kautta näkyisi? Ja kun rajoitusnopeuden lisäksi moni muu asia vaikuttaa sujuvuuteen, niin onko väliä jos ideaalitapauksessa "säästäisi" 100km matkalla 5 minuuttia, jos sen menettää taajamassa valoissa seisten oikeasti. "Ehdin ekana valoihin odottamaan", kansantalous pelastui! Niinkö?
Huonokuntoisista teistä kärsii varmaan kaikki, mutta jos sen takia tiputetaan nopeus 100km/h:sta 80km/h:iin tunnissa, niin mikä muuttuu raskaan kaluston kannalta?
Kuinka pitkän matkan joutuu kumpikin ajamaan, että pääsevät tuon "säästetyn" tunnin tekemään valittua asiaansa, jos nopeus tiputetaan 100km/h:sta 80km/h:ssa?