Nopeudennostosta taloudellista hyötyä saa vain urakalla ajava ammattiliikenne, muuten työmatka ja vapaa ajan ajot on omasta vapa ajasta pois, ja siitä ei tietääkseni makseta.
Tuolla ne työmatkalaiset istuu sisääntuloväylillä aamu ja iltaruuhkassa, jos se on jollekin tulonmenetys niin pitää kannattaa alempia nopeuksia, se joidenkin tutkimusten mukaan nopeuttaa ruuhkaliikennettä.
@EsaSairio kirjoitti:
Autoliiton laskelman mukaan nopeusrajoitusten laskeminen 10%:lla Suomen teillä, joilla nyt on rajoitus 60...120 km/h, vastaisi lisääntyvinä matka-aikoina 25.000 työvuotta ja keskipalkan mukaan tämän aiheuttaisi yli miljardin euron yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain. Liikennejärjestelmän tavoitteina tulee olla saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Nopeusrajoitusten tasoa hyvillä teillä tulee nostaa maltillisesti. Ohituskaistateille 110 km/h, moottoriteille 130 km/h ja talvirajoitukset tulisi poistaa - niitä ei käytetä muissakaan maissa. Nopeusrajoituksien tulee olla sopivia tieympäristöön. Autoilija noudattaa asiallista rajoitusta mielellään, toisin kuin jos hän kokee rajoituksen liian tiukaksi.
Laita nyt linkki tuohon tutkimukseen, kuulostaa sen verran mutulta.
Rajoitusten pitää olla sopivia tieympäristöön, ei käytettyyn kulkuneuvoon. Audissa voi tuntua siltä, että pitäisi ajaa lujempaa, mutta se johtuu vain autosta, hyvällä autolla voi ajaa rauhallisemminkin. Suomen tiet eivät tue rajoitusten nostoa ja niiden lisäkuluminen vielä alentaa sitä. Rajoituksen kokeminen on subjektiivista, joten rajoituksista ei saada millään kaikkia tyydyttäviä.
Laita nyt linkki tuohon tutkimukseen, kuulostaa sen verran mutulta.
Ne on autoliiton moottori julkaisussa ja lehdessä.
Sillä on tällainenkin yllättävä tutkimustulos:
Korkeampia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin kuin matalimpia – kertoo tutkimus
Mistähän mahtaa johtua🤣
Löytyi. Todella luotettavan kuuloinen "tutkimus": "Laskelmien oletuksena on, että nyt ajettaisiin juuri tuota rajoitusnopeutta ja jatkossa ajettaisiin uutta rajoitusnopeutta." Matka-aikojen laskemiseen on siis käytetty juuri huippunopeutta, ei keskinopeutta. Ja lisäksi kaikki mummola- ja lomamatkat on laskettu mukaan kustannuksia aiheuttavina. Vähän blondin ajattelua, kun ei laskuja tarvinnut itsensä maksavasta hankinnasta maksaa.
Lisäksi ainakin löytämässäni uutisessa oli kyse alempien rajoitusten jättämisestä voimaan talven jälkeen. EsaSairio laajentaa siis Autoliiton kantaa ihan omaan lukuunsa.
Autoliiton mukaan talvirajoitukset ovat huonoja, kun rajoitus ajetaan "täyteen". Saisivat mennä liikenteeseen. Siellä on rauhallisesti ajavia, rajoituksen mukaista mittarinopeutta ajavia ja sitten 10-20 rajoituksen yli ajavia. Tasan oikeaa nopeutta ei ainakaan satasen alueella tapaa.
"...voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta..."
Löydätkö länsinaapurin tiestöstä karttaa joka kertoisi missä mennään y.o. yleisrajoituksin?
Liikennemerkein osoitetaan noista alemmat nopeudet esim. taajamissa eri kaupunginosissa on hyvinkin alhaisia nopeuksia.
Khyllä khyllä, näinhän Suomessakin toimitaan. Maanteillä ajetaan vain joko yleisrajoitusta tai sen alle. Mistähän ne Ruotsin moottoriteille ovat sitten 120 taikoneet?
@EsaSairio kirjoitti:
Autoliiton laskelman mukaan nopeusrajoitusten laskeminen 10%:lla Suomen teillä, joilla nyt on rajoitus 60...120 km/h, vastaisi lisääntyvinä matka-aikoina 25.000 työvuotta ja keskipalkan mukaan tämän aiheuttaisi yli miljardin euron yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain. Liikennejärjestelmän tavoitteina tulee olla saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Tätähän sinä toistelet, mutta kerro nyt vielä miten tämä muuttuu rahaksi ja kenelle.
Kertaakaan et ole edes yrittänyt vastata tähän. Vedän siitä johtopäätöksen että joko et ymmärrä asiaa, tai vaihtoehtoisesti ymmärrät ja tiedät että kyseessä ei ole oikeaa rahaa. Kummasta on kyse?
@M880 kirjoitti:
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Muutapa nuo nopeudenlasku säästyneiksi energiaeuroiksi.
@M880 kirjoitti:
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Kyllä minä uskon että sillä on haittavaikutuksia, tai vastaavasti nopeuden nostolla hyötyvaikutuksia. En kuitenkaan usko että kaava on säästetyt minuutit kertaa keskituntiansio. Erityisesti säästö on olematon työmatka-ajossa joka tilastokeskuksen mukaan on 23min per suunta. Silloin 10% jopa 20% vähennys työmatka-aikaan on käytännössä merkityksetön, ainakin rahallisesti. Vapaa-ajan matkoissa vielä merkityksettömämpää.
Kansantaloudellisesti on tietysti niitäkin matkoja joilla on rahallinen merkitys, lähinnä työssä suoritettava ajo. Ei pelkästään ammattiliikenne, vaan kaikenlainen työ joka vaatii liikkumista, kotihoidosta konsultteihin. En tiedä tämän suuruutta, mutta oletan sen olevan alle 100% kaikesta liikenteestä.
Olennaisimman negatiivisen kansantaloudellisen vaikutuksen oletan tulevan silloin jos 80 tai sen yli olevia rajoituksia lasketaan alle 80 km/h:n, eli raskaan kaluston ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Menetykset eivät liity pelkästään kulutettuun työaikaan, vaan myös siihen ehditäänkö ajoissa perille (esim. tehtaalta iltalaivaan).
Samaan liittyy myös nopeuden nosto. Ajansäästön tuoma hyöty ei ole isossakaan kuvassa lineaarinen, vaan pikemminkin vähenevä (diminishing return). Yksittäisemmin tarkasteltuna uskon että tuo mainitsemani "ajoissa perille" vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli kunhan perille (työhön, harrastuksiin, mummolaan) ehtii riittävän nopeasti, ei enää ole merkitystä ehtiikö vielä nopeammin.
Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
@tracktest kirjoitti:
Hämmentäjä löytää aina vasta-argumentit, näin saadaan aikaan inttämisen ABC. Älytön tapa tuhota mielenkiintoinen keskustelu ajankäytöstä.
@tracktest kirjoitti:
Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
Jos ei edes muutamissa pisteissä hallitse autoaan, kuinka ajeleminen olisi riskitöntä?
@M880 kirjoitti:
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Kyllä minä uskon että sillä on haittavaikutuksia, tai vastaavasti nopeuden nostolla hyötyvaikutuksia. En kuitenkaan usko että kaava on säästetyt minuutit kertaa keskituntiansio. Erityisesti säästö on olematon työmatka-ajossa joka tilastokeskuksen mukaan on 23min per suunta. Silloin 10% jopa 20% vähennys työmatka-aikaan on käytännössä merkityksetön, ainakin rahallisesti. Vapaa-ajan matkoissa vielä merkityksettömämpää.
Kansantaloudellisesti on tietysti niitäkin matkoja joilla on rahallinen merkitys, lähinnä työssä suoritettava ajo. Ei pelkästään ammattiliikenne, vaan kaikenlainen työ joka vaatii liikkumista, kotihoidosta konsultteihin. En tiedä tämän suuruutta, mutta oletan sen olevan alle 100% kaikesta liikenteestä.
Olennaisimman negatiivisen kansantaloudellisen vaikutuksen oletan tulevan silloin jos 80 tai sen yli olevia rajoituksia lasketaan alle 80 km/h:n, eli raskaan kaluston ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Menetykset eivät liity pelkästään kulutettuun työaikaan, vaan myös siihen ehditäänkö ajoissa perille (esim. tehtaalta iltalaivaan).
Samaan liittyy myös nopeuden nosto. Ajansäästön tuoma hyöty ei ole isossakaan kuvassa lineaarinen, vaan pikemminkin vähenevä (diminishing return). Yksittäisemmin tarkasteltuna uskon että tuo mainitsemani "ajoissa perille" vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli kunhan perille (työhön, harrastuksiin, mummolaan) ehtii riittävän nopeasti, ei enää ole merkitystä ehtiikö vielä nopeammin.
Näihän tuo menee, (paitsi raskasliikenne liikkuu hieman alle 90km/h vauhtia). Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina? Jokuhan on valmis seisomaan jonossa raikaassa ulkoilmassa tunnin jotta saa 50 sentin muoviämpärin. Skaala on leveä, jollakin aikaa on enemmän kuin toisella, ja toisella taas rahaa enemmän kuin aikaa Isossa maailmassa liikkuvat koptereillla, jeteillä jne säästääkseen (vapaa-)aikaansa. Ja kyllähän sitä esim hiihtolomalla moni Lappiin lentää, miksikö - säästää vapaa-aikaansa jonkin muuhun kuin ruhonsa siirtamiseen paikasta A paikkaan B.
@tracktest kirjoitti:
Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
Jos ei edes muutamissa pisteissä hallitse autoaan, kuinka ajeleminen olisi riskitöntä?
Nuo ovat puhtaita vahinkoja, kun välähtää. Ei ole kyse hallitsemisesta. Tiellä liikkuu erittäin taitavia kuljettajia, sitten näitä vähemmän taitavia ja kaikkea siltä väliltä.
@M880 kirjoitti:
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Kyllä minä uskon että sillä on haittavaikutuksia, tai vastaavasti nopeuden nostolla hyötyvaikutuksia. En kuitenkaan usko että kaava on säästetyt minuutit kertaa keskituntiansio. Erityisesti säästö on olematon työmatka-ajossa joka tilastokeskuksen mukaan on 23min per suunta. Silloin 10% jopa 20% vähennys työmatka-aikaan on käytännössä merkityksetön, ainakin rahallisesti. Vapaa-ajan matkoissa vielä merkityksettömämpää.
Kansantaloudellisesti on tietysti niitäkin matkoja joilla on rahallinen merkitys, lähinnä työssä suoritettava ajo. Ei pelkästään ammattiliikenne, vaan kaikenlainen työ joka vaatii liikkumista, kotihoidosta konsultteihin. En tiedä tämän suuruutta, mutta oletan sen olevan alle 100% kaikesta liikenteestä.
Olennaisimman negatiivisen kansantaloudellisen vaikutuksen oletan tulevan silloin jos 80 tai sen yli olevia rajoituksia lasketaan alle 80 km/h:n, eli raskaan kaluston ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Menetykset eivät liity pelkästään kulutettuun työaikaan, vaan myös siihen ehditäänkö ajoissa perille (esim. tehtaalta iltalaivaan).
Samaan liittyy myös nopeuden nosto. Ajansäästön tuoma hyöty ei ole isossakaan kuvassa lineaarinen, vaan pikemminkin vähenevä (diminishing return). Yksittäisemmin tarkasteltuna uskon että tuo mainitsemani "ajoissa perille" vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli kunhan perille (työhön, harrastuksiin, mummolaan) ehtii riittävän nopeasti, ei enää ole merkitystä ehtiikö vielä nopeammin.
Näihän tuo menee, (paitsi raskasliikenne liikkuu hieman alle 90km/h vauhtia). Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina? Jokuhan on valmis seisomaan jonossa raikaassa ulkoilmassa tunnin jotta saa 50 sentin muoviämpärin. Skaala on leveä, jollakin aikaa on enemmän kuin toisella, ja toisella taas rahaa enemmän kuin aikaa Isossa maailmassa liikkuvat koptereillla, jeteillä jne säästääkseen (vapaa-)aikaansa. Ja kyllähän sitä esim hiihtolomalla moni Lappiin lentää, miksikö - säästää vapaa-aikaansa jonkin muuhun kuin ruhonsa siirtamiseen paikasta A paikkaan B.
Juuri näin! Aika on rahaa, sitä ei kaikki näytä ymmärtävän. Raskas kalustomme kärsii eniten huonoista teistä, ja lasketuista nopeuksista teiden heikon kunnon vuoksi. Yrittäjän poikana eläneenä vuorokaudessa olevat 24 tuntia kuluivat nopeasti. Aikaa voi käyttää monella tavalla, joku seisoo odottamassa ämpäriä tunnin ja toinen tekee sen ajan työtä.
@tracktest kirjoitti:
Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
Jos ei edes muutamissa pisteissä hallitse autoaan, kuinka ajeleminen olisi riskitöntä?
Nuo ovat puhtaita vahinkoja, kun välähtää. Ei ole kyse hallitsemisesta. Tiellä liikkuu erittäin taitavia kuljettajia, sitten näitä vähemmän taitavia ja kaikkea siltä väliltä.
Kaikki onnettomuudetkin ovat vahinkoja. Onnettomuus syntyy ihan samalla tavalla kuin kameraan ajo, kun ajaa vahingossa vaikka jalankulkijan päälle. Kameran välähdys kertoo, että keskittyminen ajoon puuttui ja auto ei ollut hallinnassa kun se meni liian lujaa. Kameran välähdys on hyvä herätys, ettei synny vakavia vahinkoja.
Erittäin taitavat kuljettajat eivät aja ylinopeutta edes kameraan, kun osaavat kuljettaa autoaan oikeaa nopeutta.
@tracktest kirjoitti:
Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
Jos ei edes muutamissa pisteissä hallitse autoaan, kuinka ajeleminen olisi riskitöntä?
Nuo ovat puhtaita vahinkoja, kun välähtää. Ei ole kyse hallitsemisesta. Tiellä liikkuu erittäin taitavia kuljettajia, sitten näitä vähemmän taitavia ja kaikkea siltä väliltä.
Kaikki onnettomuudetkin ovat vahinkoja. Onnettomuus syntyy ihan samalla tavalla kuin kameraan ajo, kun ajaa vahingossa vaikka jalankulkijan päälle. Kameran välähdys kertoo, että keskittyminen ajoon puuttui ja auto ei ollut hallinnassa kun se meni liian lujaa. Kameran välähdys on hyvä herätys, ettei synny vakavia vahinkoja.
Erittäin taitavat kuljettajat eivät aja ylinopeutta edes kameraan, kun osaavat kuljettaa autoaan oikeaa nopeutta.
Olen ajanut reilut 36 vuotta ilman ainoatakaan sakkoa. Joku voi päätellä siitä jotain tai olla päättelemättä.
@M880 kirjoitti:
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Kyllä minä uskon että sillä on haittavaikutuksia, tai vastaavasti nopeuden nostolla hyötyvaikutuksia. En kuitenkaan usko että kaava on säästetyt minuutit kertaa keskituntiansio. Erityisesti säästö on olematon työmatka-ajossa joka tilastokeskuksen mukaan on 23min per suunta. Silloin 10% jopa 20% vähennys työmatka-aikaan on käytännössä merkityksetön, ainakin rahallisesti. Vapaa-ajan matkoissa vielä merkityksettömämpää.
Kansantaloudellisesti on tietysti niitäkin matkoja joilla on rahallinen merkitys, lähinnä työssä suoritettava ajo. Ei pelkästään ammattiliikenne, vaan kaikenlainen työ joka vaatii liikkumista, kotihoidosta konsultteihin. En tiedä tämän suuruutta, mutta oletan sen olevan alle 100% kaikesta liikenteestä.
Olennaisimman negatiivisen kansantaloudellisen vaikutuksen oletan tulevan silloin jos 80 tai sen yli olevia rajoituksia lasketaan alle 80 km/h:n, eli raskaan kaluston ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Menetykset eivät liity pelkästään kulutettuun työaikaan, vaan myös siihen ehditäänkö ajoissa perille (esim. tehtaalta iltalaivaan).
Samaan liittyy myös nopeuden nosto. Ajansäästön tuoma hyöty ei ole isossakaan kuvassa lineaarinen, vaan pikemminkin vähenevä (diminishing return). Yksittäisemmin tarkasteltuna uskon että tuo mainitsemani "ajoissa perille" vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli kunhan perille (työhön, harrastuksiin, mummolaan) ehtii riittävän nopeasti, ei enää ole merkitystä ehtiikö vielä nopeammin.
Näihän tuo menee, (paitsi raskasliikenne liikkuu hieman alle 90km/h vauhtia). Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina? Jokuhan on valmis seisomaan jonossa raikaassa ulkoilmassa tunnin jotta saa 50 sentin muoviämpärin. Skaala on leveä, jollakin aikaa on enemmän kuin toisella, ja toisella taas rahaa enemmän kuin aikaa Isossa maailmassa liikkuvat koptereillla, jeteillä jne säästääkseen (vapaa-)aikaansa. Ja kyllähän sitä esim hiihtolomalla moni Lappiin lentää, miksikö - säästää vapaa-aikaansa jonkin muuhun kuin ruhonsa siirtamiseen paikasta A paikkaan B.
Juuri näin! Aika on rahaa, sitä ei kaikki näytä ymmärtävän. Raskas kalustomme kärsii eniten huonoista teistä, ja lasketuista nopeuksista teiden heikon kunnon vuoksi. Yrittäjän poikana eläneenä vuorokaudessa olevat 24 tuntia kuluivat nopeasti. Aikaa voi käyttää monella tavalla, joku seisoo odottamassa ämpäriä tunnin ja toinen tekee sen ajan työtä.
Joku on raikkaassa ulkoilmassa tunnin, vaikkei sillä ämpäriä saisikaan eikä edes rahaa.
Autonkuljettajien ajoaikasysteemi on hankala, kun yliajasta saa aina raippaa. Se pitäisi saada toimivammaksi, puoli tuntia lisää ajoaikaa veisi auton perille. Mutta sitten se kasvaisi tunniksi, toiseksi jne. Kokemus on varmasti ja valitettavasti osoittanut, että järjen käyttö johtaa väärinkäytöksiin.
@Tiko kirjoitti:
Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina?
Suurinta sallittua nopeutta ei ole pakko ajaa, eikä toisaalta kovin alhainen nopeus ole mielekästä. Raskaan liikenteen osalta on päädytty rajoittamaan se väkisin tasoon 90 km/h, mikä on ylinopeutta sekin. Se 90 km/h taas on sallittu ajonopeus Ruotsissa moottoritiellä kuorma-autolla silloin kun ei vedetä kärryä, tai ajetaan linja-autoa (Suomessa bussi saa kulkea 100 km/h).
Joskus on laskettu että ajamalla hitaammalla nopeudella voi tienata sen minkä "duunari" tienaa päivätyössään. Tässä luonnollisesti vaikuttaa se minkälaisella autolla ajaa. Jos Golf-luokan farmariauto kuluttaa 1,5 litraa enemmän / 100 km (TM 1/2014 vertailu) kun ajetaan 120 vs. 100 km/h tarkoittaa se 2,00 € litrahinnalla 3,0 €. Ajansäästö on 10,0 minuuttia /100 km. Tuosta voi helposti laskea että tunnin ajansäästöä hankitaan 18 € nettopalkalla. Ja tuon voi jakaa vaikkapa 20 minuutin ajansäästö-palasiin á 6 €.
@Tiko kirjoitti:
Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina?
Suurinta sallittua nopeutta ei ole pakko ajaa, eikä toisaalta kovin alhainen nopeus ole mielekästä. Raskaan liikenteen osalta on päädytty rajoittamaan se väkisin tasoon 90 km/h, mikä on ylinopeutta sekin. Se 90 km/h taas on sallittu ajonopeus Ruotsissa moottoritiellä kuorma-autolla silloin kun ei vedetä kärryä, tai ajetaan linja-autoa (Suomessa bussi saa kulkea 100 km/h).
Joskus on laskettu että ajamalla hitaammalla nopeudella voi tienata sen minkä "duunari" tienaa päivätyössään. Tässä luonnollisesti vaikuttaa se minkälaisella autolla ajaa. Jos Golf-luokan farmariauto kuluttaa 1,5 litraa enemmän / 100 km (TM 1/2014 vertailu) kun ajetaan 120 vs. 100 km/h tarkoittaa se 2,00 € litrahinnalla 3,0 €. Ajansäästö on 10,0 minuuttia /100 km. Tuosta voi helposti laskea että tunnin ajansäästöä hankitaan 18 € nettopalkalla. Ja tuon voi jakaa vaikkapa 20 minuutin ajansäästö-palasiin á 6 €.
Golf-farmarissa voi olla kyydissä enemmän kuin yksi. Jos heitä on viisi, se on nokkaa kohti runsaat 3€/h....helposti laskien.
Ruotsissa saa ajaa moottoriteillä moninpaikoin 120km/h. Siinä missä Suomessa on 100km/h, lahden toisella puolella on 110km/h moottoritiellä. 90km/h on aika harvinainen motarilla, ainakin mitä lomalla viime kesänä ajoin Etelä-Ruotsisata Tukholmaan. Sitten taas Pohjois-Ruotsissa 110km/h löytyy ihan kaksikaistaisiltajkin teiltä. Suomessa vastaavasti 100km/h
@M880 kirjoitti:
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Kyllä minä uskon että sillä on haittavaikutuksia, tai vastaavasti nopeuden nostolla hyötyvaikutuksia. En kuitenkaan usko että kaava on säästetyt minuutit kertaa keskituntiansio. Erityisesti säästö on olematon työmatka-ajossa joka tilastokeskuksen mukaan on 23min per suunta. Silloin 10% jopa 20% vähennys työmatka-aikaan on käytännössä merkityksetön, ainakin rahallisesti. Vapaa-ajan matkoissa vielä merkityksettömämpää.
Kansantaloudellisesti on tietysti niitäkin matkoja joilla on rahallinen merkitys, lähinnä työssä suoritettava ajo. Ei pelkästään ammattiliikenne, vaan kaikenlainen työ joka vaatii liikkumista, kotihoidosta konsultteihin. En tiedä tämän suuruutta, mutta oletan sen olevan alle 100% kaikesta liikenteestä.
Olennaisimman negatiivisen kansantaloudellisen vaikutuksen oletan tulevan silloin jos 80 tai sen yli olevia rajoituksia lasketaan alle 80 km/h:n, eli raskaan kaluston ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Menetykset eivät liity pelkästään kulutettuun työaikaan, vaan myös siihen ehditäänkö ajoissa perille (esim. tehtaalta iltalaivaan).
Samaan liittyy myös nopeuden nosto. Ajansäästön tuoma hyöty ei ole isossakaan kuvassa lineaarinen, vaan pikemminkin vähenevä (diminishing return). Yksittäisemmin tarkasteltuna uskon että tuo mainitsemani "ajoissa perille" vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli kunhan perille (työhön, harrastuksiin, mummolaan) ehtii riittävän nopeasti, ei enää ole merkitystä ehtiikö vielä nopeammin.
Näihän tuo menee, (paitsi raskasliikenne liikkuu hieman alle 90km/h vauhtia). Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina? Jokuhan on valmis seisomaan jonossa raikaassa ulkoilmassa tunnin jotta saa 50 sentin muoviämpärin. Skaala on leveä, jollakin aikaa on enemmän kuin toisella, ja toisella taas rahaa enemmän kuin aikaa Isossa maailmassa liikkuvat koptereillla, jeteillä jne säästääkseen (vapaa-)aikaansa. Ja kyllähän sitä esim hiihtolomalla moni Lappiin lentää, miksikö - säästää vapaa-aikaansa jonkin muuhun kuin ruhonsa siirtamiseen paikasta A paikkaan B.
Raskaan liikenteen nopeusrajoitus on kuitenkin se 80km/h. Jos ajetaan 89km/h niin rajoitusta rikotaan joka tapauksessa, oli tikkarissa sitten 80km/h tai 100. Siitä alaspäin olinkin sitä mieltä että sillä on taloudellistakin merkitystä. Ja kun olen hyvin läheisissä tekemisissä raskaan liikenteen kanssa niin toivoisin että kuskit eivät ajaisi rajoitinta vastaan.
Tunti vapaa-aikaa on tietysti jonkun arvoista. Sitävastoin 2 x 2 minuuttia päivässä ei niinkään.
Pitkillä matkoilla keskinopeudella on tietysti ihan vaikutus, mutta niitä on useimmilla harvassa.
Näissä jälkimmäisissä on kuitenkin sellainen juttu, että ne eivät realisoidu kansantaloudessa rahaksi. Niillä säästyneillä neliminuuttisilla ei makseta yhtään päällystystyötä tai routavaurion korjausta. Sitähän kuitenkin ehdotin Esallekin vastausvaihtoehdoksi, eli että aika on muutettu laskennalliseksi rahaksi. Kyllä minä sen pointin ymmärrän, raha on kätevä yhteismitallistaja. Väite oli kuitenkin miljardi (tai joku muu summa, en muista enää) kansantalouteen. Sitä se ei ole, jos kaava on kaikki säästyneet minuutit kertaa keskiansio. Toki jos nyt joku näyttää minulle sen miljardin kertymismetodin, niin toki seison korjattuna.
Laita nyt linkki tuohon tutkimukseen, kuulostaa sen verran mutulta.
Ne on autoliiton moottori julkaisussa ja lehdessä.
Sillä on tällainenkin yllättävä tutkimustulos:
Korkeampia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin kuin matalimpia – kertoo tutkimus
Mistähän mahtaa johtua🤣
Jos kerran ylinopeuden ajaminen koeataan ongelmaksi, niin helpointa ylinopeuksien vähentäminen onnistuu nopeusrajoituksia nostamalla.
Tällä keskustelufoorumillakin on oltu kovin kriittisiä ylinopeuksiin. Netissä huomasin, että Tanskassa ylinopeudet olivat vähentyneet, kun nostivat motarirajoitukset 130 kilometriin tunnissa. Täällä monille keskustelijoille on oleellista, että ei ajeta ylinopeutta. Sillä ei ole niin väliä, ajetaanko turvallisia nopeuksia, koska se nopeus, jonka isoveli sanoo, on oikea ohjenuora. Jos siis 100km/h nopeudet vaihdetaan 115km/h, niin täällä keskustelijat heti oitis kokevat, että siinäpä sopiva nopeus maanteille.
Moottori Lehdessä on selvää näyttöä nopeuden lasku 120 sataan, niin kulutus laskee 15% per auto, sillä päästääkin jo siivu kohti alempia päästötavoitteita.
ps. henkilökohtainen mielipide, suomen autojen päästöt on yks hailee maailmanpolitiikassa.
@tracktest kirjoitti:
Hämmentäjä löytää aina vasta-argumentit, näin saadaan aikaan inttämisen ABC. Älytön tapa tuhota mielenkiintoinen keskustelu ajankäytöstä.
Ja pahin inttäjä on Esa Sairio, joka on kyvytön tai haluton perustelemaan tarkemmin väitteitään.
@HybridRules kirjoitti:
Jos kerran ylinopeuden ajaminen koeataan ongelmaksi, niin helpointa ylinopeuksien vähentäminen onnistuu nopeusrajoituksia nostamalla.
Tällä keskustelufoorumillakin on oltu kovin kriittisiä ylinopeuksiin. Netissä huomasin, että Tanskassa ylinopeudet olivat vähentyneet, kun nostivat motarirajoitukset 130 kilometriin tunnissa. Täällä monille keskustelijoille on oleellista, että ei ajeta ylinopeutta. Sillä ei ole niin väliä, ajetaanko turvallisia nopeuksia, koska se nopeus, jonka isoveli sanoo, on oikea ohjenuora. Jos siis 100km/h nopeudet vaihdetaan 115km/h, niin täällä keskustelijat heti oitis kokevat, että siinäpä sopiva nopeus maanteille.
Kun nopeusrajoituksia nostetaan, alinopeutta ajavien määrä kasvaa. Suomessa alinopeutta monet pitävät vaarallisempana kuin ylinopeutta.
Jos sallitaan ylinopeudet tai niistä ei välitetä, voidaan luopua muistakin säännöistä. Nykyisen lain mukaan jokaisen pitää arvata/tietää, jos joku toinen aikoo lakia rikkoa. Pitää siis tietää, jos joku ajaa satasta 60:n alueella tai jos joku ei aio stop-merkistä piitata. Molemmista rikkeistä on helposti seurauksena kolari risteysalueella. Ennen toinen oli syytön, nykyään ei, jos on vielä hengissä kolarin jälkeen.
Nopeusrajoitusten noston kanssa on aina sama ongelma, raskas liikenne. Moottoriteitä lukuunottamatta raskaan liikenteen nopeus on määräävä. Kun sitä ajaa, pääsee kätevimmin perille. Ei tarvitse ohitella rekkoja eikä ole niiden edessä. Ajaminen ei ole rasittavaa, joten jaksaa ajaa useamman tunnin yhtä soittoa. Pikkuautoilla ei ole väliä, ne saavat ohittaa tai niistä pääsee helpolla itse ohi. Bussit ovat joskus ongelmallisia, niiden tiellä ei saisi olla, vaikka satasta menevätkin, mutta eihän niitä enää missään kulje.
Minä voin arvata tutkimustuloksen, jos taajamien 50 alueet muutetaan 80 niin ylinopeudet vähenee tilastoissa.
Älytön ajatus että nopeusrajoitukset nostetaan ylinopeuksien vähentämiseksi. Päinvastoin jos nopeusrajoitusalueella asetetun nopeusrajoituksen keskinopeus ylittyy, niin rajoitusta pitää laskea että alueen keskinopeus lähenee haluttua nopeutta.
Nopeudennostosta taloudellista hyötyä saa vain urakalla ajava ammattiliikenne, muuten työmatka ja vapaa ajan ajot on omasta vapa ajasta pois, ja siitä ei tietääkseni makseta.
Tuolla ne työmatkalaiset istuu sisääntuloväylillä aamu ja iltaruuhkassa, jos se on jollekin tulonmenetys niin pitää kannattaa alempia nopeuksia, se joidenkin tutkimusten mukaan nopeuttaa ruuhkaliikennettä.
Liikennemerkein osoitetaan noista alemmat nopeudet esim. taajamissa eri kaupunginosissa on hyvinkin alhaisia nopeuksia.
Laita nyt linkki tuohon tutkimukseen, kuulostaa sen verran mutulta.
Rajoitusten pitää olla sopivia tieympäristöön, ei käytettyyn kulkuneuvoon. Audissa voi tuntua siltä, että pitäisi ajaa lujempaa, mutta se johtuu vain autosta, hyvällä autolla voi ajaa rauhallisemminkin. Suomen tiet eivät tue rajoitusten nostoa ja niiden lisäkuluminen vielä alentaa sitä. Rajoituksen kokeminen on subjektiivista, joten rajoituksista ei saada millään kaikkia tyydyttäviä.
Ne on autoliiton moottori julkaisussa ja lehdessä.
Sillä on tällainenkin yllättävä tutkimustulos:
Mistähän mahtaa johtua🤣
Löytyi. Todella luotettavan kuuloinen "tutkimus": "Laskelmien oletuksena on, että nyt ajettaisiin juuri tuota rajoitusnopeutta ja jatkossa ajettaisiin uutta rajoitusnopeutta." Matka-aikojen laskemiseen on siis käytetty juuri huippunopeutta, ei keskinopeutta. Ja lisäksi kaikki mummola- ja lomamatkat on laskettu mukaan kustannuksia aiheuttavina. Vähän blondin ajattelua, kun ei laskuja tarvinnut itsensä maksavasta hankinnasta maksaa.
Lisäksi ainakin löytämässäni uutisessa oli kyse alempien rajoitusten jättämisestä voimaan talven jälkeen. EsaSairio laajentaa siis Autoliiton kantaa ihan omaan lukuunsa.
Autoliiton mukaan talvirajoitukset ovat huonoja, kun rajoitus ajetaan "täyteen". Saisivat mennä liikenteeseen. Siellä on rauhallisesti ajavia, rajoituksen mukaista mittarinopeutta ajavia ja sitten 10-20 rajoituksen yli ajavia. Tasan oikeaa nopeutta ei ainakaan satasen alueella tapaa.
Khyllä khyllä, näinhän Suomessakin toimitaan. Maanteillä ajetaan vain joko yleisrajoitusta tai sen alle. Mistähän ne Ruotsin moottoriteille ovat sitten 120 taikoneet?
Tätähän sinä toistelet, mutta kerro nyt vielä miten tämä muuttuu rahaksi ja kenelle.
Kertaakaan et ole edes yrittänyt vastata tähän. Vedän siitä johtopäätöksen että joko et ymmärrä asiaa, tai vaihtoehtoisesti ymmärrät ja tiedät että kyseessä ei ole oikeaa rahaa. Kummasta on kyse?
Kysytäänpä toisinpäin: Missä kohtaa liikenneverkon hidastaminen alkaa vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti? Jos pudotus 100->80 ei sitä vielä tee, tekeekö 80->60?
Muutapa nuo nopeudenlasku säästyneiksi energiaeuroiksi.
Kyllä minä uskon että sillä on haittavaikutuksia, tai vastaavasti nopeuden nostolla hyötyvaikutuksia. En kuitenkaan usko että kaava on säästetyt minuutit kertaa keskituntiansio. Erityisesti säästö on olematon työmatka-ajossa joka tilastokeskuksen mukaan on 23min per suunta. Silloin 10% jopa 20% vähennys työmatka-aikaan on käytännössä merkityksetön, ainakin rahallisesti. Vapaa-ajan matkoissa vielä merkityksettömämpää.
Kansantaloudellisesti on tietysti niitäkin matkoja joilla on rahallinen merkitys, lähinnä työssä suoritettava ajo. Ei pelkästään ammattiliikenne, vaan kaikenlainen työ joka vaatii liikkumista, kotihoidosta konsultteihin. En tiedä tämän suuruutta, mutta oletan sen olevan alle 100% kaikesta liikenteestä.
Olennaisimman negatiivisen kansantaloudellisen vaikutuksen oletan tulevan silloin jos 80 tai sen yli olevia rajoituksia lasketaan alle 80 km/h:n, eli raskaan kaluston ajoneuvokohtaisen rajoituksen. Menetykset eivät liity pelkästään kulutettuun työaikaan, vaan myös siihen ehditäänkö ajoissa perille (esim. tehtaalta iltalaivaan).
Samaan liittyy myös nopeuden nosto. Ajansäästön tuoma hyöty ei ole isossakaan kuvassa lineaarinen, vaan pikemminkin vähenevä (diminishing return). Yksittäisemmin tarkasteltuna uskon että tuo mainitsemani "ajoissa perille" vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli kunhan perille (työhön, harrastuksiin, mummolaan) ehtii riittävän nopeasti, ei enää ole merkitystä ehtiikö vielä nopeammin.
Hämmentäjä löytää aina vasta-argumentit, näin saadaan aikaan inttämisen ABC. Älytön tapa tuhota mielenkiintoinen keskustelu ajankäytöstä.
Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset.
Mahdoitkohan edes lukea? Ymmärsitkö mitään?
Jos ei edes muutamissa pisteissä hallitse autoaan, kuinka ajeleminen olisi riskitöntä?
Näihän tuo menee, (paitsi raskasliikenne liikkuu hieman alle 90km/h vauhtia). Mutta hyvä kysymys paljonko olet valmis maksaan esim tunnin vapaa-ajastasi euroina? Jokuhan on valmis seisomaan jonossa raikaassa ulkoilmassa tunnin jotta saa 50 sentin muoviämpärin. Skaala on leveä, jollakin aikaa on enemmän kuin toisella, ja toisella taas rahaa enemmän kuin aikaa
Isossa maailmassa liikkuvat koptereillla, jeteillä jne säästääkseen (vapaa-)aikaansa. Ja kyllähän sitä esim hiihtolomalla moni Lappiin lentää, miksikö - säästää vapaa-aikaansa jonkin muuhun kuin ruhonsa siirtamiseen paikasta A paikkaan B.
Nuo ovat puhtaita vahinkoja, kun välähtää. Ei ole kyse hallitsemisesta. Tiellä liikkuu erittäin taitavia kuljettajia, sitten näitä vähemmän taitavia ja kaikkea siltä väliltä.
MOOTTORI
10-11/2022 On myös laskettu nopeuden laskemisen tuomat säästöt.
Juuri näin! Aika on rahaa, sitä ei kaikki näytä ymmärtävän. Raskas kalustomme kärsii eniten huonoista teistä, ja lasketuista nopeuksista teiden heikon kunnon vuoksi. Yrittäjän poikana eläneenä vuorokaudessa olevat 24 tuntia kuluivat nopeasti. Aikaa voi käyttää monella tavalla, joku seisoo odottamassa ämpäriä tunnin ja toinen tekee sen ajan työtä.
Kaikki onnettomuudetkin ovat vahinkoja. Onnettomuus syntyy ihan samalla tavalla kuin kameraan ajo, kun ajaa vahingossa vaikka jalankulkijan päälle. Kameran välähdys kertoo, että keskittyminen ajoon puuttui ja auto ei ollut hallinnassa kun se meni liian lujaa. Kameran välähdys on hyvä herätys, ettei synny vakavia vahinkoja.
Erittäin taitavat kuljettajat eivät aja ylinopeutta edes kameraan, kun osaavat kuljettaa autoaan oikeaa nopeutta.
Olen ajanut reilut 36 vuotta ilman ainoatakaan sakkoa. Joku voi päätellä siitä jotain tai olla päättelemättä.
Joku on raikkaassa ulkoilmassa tunnin, vaikkei sillä ämpäriä saisikaan eikä edes rahaa.
Autonkuljettajien ajoaikasysteemi on hankala, kun yliajasta saa aina raippaa. Se pitäisi saada toimivammaksi, puoli tuntia lisää ajoaikaa veisi auton perille. Mutta sitten se kasvaisi tunniksi, toiseksi jne. Kokemus on varmasti ja valitettavasti osoittanut, että järjen käyttö johtaa väärinkäytöksiin.
Suurinta sallittua nopeutta ei ole pakko ajaa, eikä toisaalta kovin alhainen nopeus ole mielekästä. Raskaan liikenteen osalta on päädytty rajoittamaan se väkisin tasoon 90 km/h, mikä on ylinopeutta sekin. Se 90 km/h taas on sallittu ajonopeus Ruotsissa moottoritiellä kuorma-autolla silloin kun ei vedetä kärryä, tai ajetaan linja-autoa (Suomessa bussi saa kulkea 100 km/h).
Joskus on laskettu että ajamalla hitaammalla nopeudella voi tienata sen minkä "duunari" tienaa päivätyössään. Tässä luonnollisesti vaikuttaa se minkälaisella autolla ajaa. Jos Golf-luokan farmariauto kuluttaa 1,5 litraa enemmän / 100 km (TM 1/2014 vertailu) kun ajetaan 120 vs. 100 km/h tarkoittaa se 2,00 € litrahinnalla 3,0 €. Ajansäästö on 10,0 minuuttia /100 km. Tuosta voi helposti laskea että tunnin ajansäästöä hankitaan 18 € nettopalkalla. Ja tuon voi jakaa vaikkapa 20 minuutin ajansäästö-palasiin á 6 €.
Golf-farmarissa voi olla kyydissä enemmän kuin yksi. Jos heitä on viisi, se on nokkaa kohti runsaat 3€/h....helposti laskien.
Ruotsissa saa ajaa moottoriteillä moninpaikoin 120km/h. Siinä missä Suomessa on 100km/h, lahden toisella puolella on 110km/h moottoritiellä. 90km/h on aika harvinainen motarilla, ainakin mitä lomalla viime kesänä ajoin Etelä-Ruotsisata Tukholmaan. Sitten taas Pohjois-Ruotsissa 110km/h löytyy ihan kaksikaistaisiltajkin teiltä. Suomessa vastaavasti 100km/h
Raskaan liikenteen nopeusrajoitus on kuitenkin se 80km/h. Jos ajetaan 89km/h niin rajoitusta rikotaan joka tapauksessa, oli tikkarissa sitten 80km/h tai 100. Siitä alaspäin olinkin sitä mieltä että sillä on taloudellistakin merkitystä. Ja kun olen hyvin läheisissä tekemisissä raskaan liikenteen kanssa niin toivoisin että kuskit eivät ajaisi rajoitinta vastaan.
Tunti vapaa-aikaa on tietysti jonkun arvoista. Sitävastoin 2 x 2 minuuttia päivässä ei niinkään.
Pitkillä matkoilla keskinopeudella on tietysti ihan vaikutus, mutta niitä on useimmilla harvassa.
Näissä jälkimmäisissä on kuitenkin sellainen juttu, että ne eivät realisoidu kansantaloudessa rahaksi. Niillä säästyneillä neliminuuttisilla ei makseta yhtään päällystystyötä tai routavaurion korjausta. Sitähän kuitenkin ehdotin Esallekin vastausvaihtoehdoksi, eli että aika on muutettu laskennalliseksi rahaksi. Kyllä minä sen pointin ymmärrän, raha on kätevä yhteismitallistaja. Väite oli kuitenkin miljardi (tai joku muu summa, en muista enää) kansantalouteen. Sitä se ei ole, jos kaava on kaikki säästyneet minuutit kertaa keskiansio. Toki jos nyt joku näyttää minulle sen miljardin kertymismetodin, niin toki seison korjattuna.
Jos kerran ylinopeuden ajaminen koeataan ongelmaksi, niin helpointa ylinopeuksien vähentäminen onnistuu nopeusrajoituksia nostamalla.
Tällä keskustelufoorumillakin on oltu kovin kriittisiä ylinopeuksiin. Netissä huomasin, että Tanskassa ylinopeudet olivat vähentyneet, kun nostivat motarirajoitukset 130 kilometriin tunnissa. Täällä monille keskustelijoille on oleellista, että ei ajeta ylinopeutta. Sillä ei ole niin väliä, ajetaanko turvallisia nopeuksia, koska se nopeus, jonka isoveli sanoo, on oikea ohjenuora. Jos siis 100km/h nopeudet vaihdetaan 115km/h, niin täällä keskustelijat heti oitis kokevat, että siinäpä sopiva nopeus maanteille.
Moottori Lehdessä on selvää näyttöä nopeuden lasku 120 sataan, niin kulutus laskee 15% per auto, sillä päästääkin jo siivu kohti alempia päästötavoitteita.
ps. henkilökohtainen mielipide, suomen autojen päästöt on yks hailee maailmanpolitiikassa.
Ja pahin inttäjä on Esa Sairio, joka on kyvytön tai haluton perustelemaan tarkemmin väitteitään.
Mikäs mielenkiintoinen keskustelu siitä tulee jos ei asiaa tarkastella useammasta näkökulmasta, aloittaja valitsee omanpuolensa.
Kun nopeusrajoituksia nostetaan, alinopeutta ajavien määrä kasvaa. Suomessa alinopeutta monet pitävät vaarallisempana kuin ylinopeutta.
Jos sallitaan ylinopeudet tai niistä ei välitetä, voidaan luopua muistakin säännöistä. Nykyisen lain mukaan jokaisen pitää arvata/tietää, jos joku toinen aikoo lakia rikkoa. Pitää siis tietää, jos joku ajaa satasta 60:n alueella tai jos joku ei aio stop-merkistä piitata. Molemmista rikkeistä on helposti seurauksena kolari risteysalueella. Ennen toinen oli syytön, nykyään ei, jos on vielä hengissä kolarin jälkeen.
Nopeusrajoitusten noston kanssa on aina sama ongelma, raskas liikenne. Moottoriteitä lukuunottamatta raskaan liikenteen nopeus on määräävä. Kun sitä ajaa, pääsee kätevimmin perille. Ei tarvitse ohitella rekkoja eikä ole niiden edessä. Ajaminen ei ole rasittavaa, joten jaksaa ajaa useamman tunnin yhtä soittoa. Pikkuautoilla ei ole väliä, ne saavat ohittaa tai niistä pääsee helpolla itse ohi. Bussit ovat joskus ongelmallisia, niiden tiellä ei saisi olla, vaikka satasta menevätkin, mutta eihän niitä enää missään kulje.
Minä voin arvata tutkimustuloksen, jos taajamien 50 alueet muutetaan 80 niin ylinopeudet vähenee tilastoissa.
Älytön ajatus että nopeusrajoitukset nostetaan ylinopeuksien vähentämiseksi. Päinvastoin jos nopeusrajoitusalueella asetetun nopeusrajoituksen keskinopeus ylittyy, niin rajoitusta pitää laskea että alueen keskinopeus lähenee haluttua nopeutta.