Tuo Viron artikkeli oli mielenkiintoinen. Lukiko Kumppani sitä?
Jos se oli sinusta mielenkiintoista, että Virossa on pa-hinta eri kuin Suomessa, niin mitä uutta siinä tiedossa oli? Huomasitko sinä tämän jutusta: Virossa polttoaineiden hintataso on liikkunut Suomen kanssa samaa tahtia.
Onko Virossa sama hallitus, vai johtuiskohan asiat muista tekijöistä?
Populisti on haukkumanimi sellaiselle joka ei lupaa sellaista mitä ei vakiintunut "eliitti" hyväksy.
Mikä se on se semmoinen "vakiintunut eliitti" Suomessa, vai onko se juuri populistien itsensä kehittämä jako ja sanonta?
Termi populismi tarkoittaa muutakin kuitenkin.
Eliitti voi luvata vappusatasia ilman että kukaan joutuu pyytämään anteeksi
Voi että sentään.... Aika vuolas virta syntyisi kaikista "petettyjen vaalilupausten" anteeksipyyntökyynelistä, jos niitä pyydettäisiin tekemään. Puolueilta laidasta laitaan ja miltä vuosikymmeneltä tahansa.
Eri ajankohdista katsoen kukin puolue voi tietysti vedota aina siihen, etteivät voineet olla hallituksessa toteuttamassa lupauksiaan. Mutta se tarkoittaa vain sitä, ettei voida tietää miten olisi käynyt. Monet edustajat heittävät lupauksia kuusta taivaalta, samalla tietäen, etteivät tule valituiksikaan uudella kaudelle - tai sille ekallekaan.
Miksi käytät termiä eliitti muuten? Toinen hyvin populistinen esimerkki toisaalta. Jos tuohon lähdet, niin lisää siihen samalla kaikki ensi vuoden vaaleihin kokelaiksi pyrkivät sitten samalla.
Riippuu siis siitäkin kuka kulloinkin on eliitti. Kiinassa tai Venäjällä populistin leiman saa demokratian kannattajat jotka lupaavat epärealistisia asioita
Miten onnistuit liittämään termin "demokratian kannattajat" tähän yhteyteen?!?!? Ja mikäköhän taho noissa maissa lupailee epärealismia?!
Ruotsissa SDP ei halunnut mitään yhteistyötä "populistien" kanssa, mutta hienoa että lopulta ymmärsivät että SDP:n toiminta oli lopulta vain työpaikkakiusaamista.
Öhhhh..... Mikä tässäkin liittyi ja mihin - taas? Listaa samalla ne muutkin puolueet, jotka eivät ottaisi, tai olisi ottaneet Sverige Demokratit riveihinsä hallituksessa.
Kyllä sinäkin olet varmasti perillä siitä, että kannattamaasi Perussuomalaisten puoluetta pidetään Sverige Demokratin vastineena Suomessa. Ja siitä, että kumpaakin pidetään yleisesti populistisena puolueena. Esimerkiksi vapaa suomalainen media.
@Quu kirjoitti:
En seuraa politiikka uutisia enempää, kun nyt tiedätte niin hyvin, kertokaa minullekin kuinka paljon tämä hallitus on bensiininhintaa korottanut?
Sepä se! Ei tule mieleen kuin se päätös "laimentaa" bensaa, joka alensi hintaa. Olikohan muita päätöksiä?
Asiasta kukkaruukkuun, niin eikös "korkea polttoaineen hinta" juurikin ole ajamassa Suomea sitten sähköautojen uudeksi norjaksi?
Eikös näissä hyvissä vinkeissä ja keinoissa se raju hintojen nosto - ilman Ukrainaa sun muitakin - olisi ollut se ykköskonsti sähköistämisessä? Nythän sitä on sitten maisteltavana sitten, eikä tarvinnut erikseen tehdä poliittisia päätöksiäkään. Kuis mahtaa käydä....
Saksassa kaasupulan piti tehdä sama ihan käden käänteessä, mutta siellä ydinvoiman alasajon hidastamista mietitään siinä missä hiilivoimaloiden käyttöönottoa.
@Quu kirjoitti:
Tultiin juuri 206 km reissulta ja ajotietokone näytti 3,5 l/100 km keskikulutuksen matkan lopussa.
Corolla edellinen Aurisi 1,6 automaatti ilman hybridiä näytti 7,5 l/100km, johtopäätös on että hybridin sähkökilometreistä on hyötyä.
3,5 on kyllä loistava lukema mutta luulen että täsmälleen samalla reissulla tuon Auriksen lukemakin olisi ollut paljon alle 7,5 l/100km. Itse tein omalla itselataavalla takavetoepätaloudellisuushybridillä 140 km reissun ja yllättäen kulutusmittari näytti reissun jälkeen 4,1 l/100km (yli puolet maantiematkasta sataa ja siinäkin vähän liikennettä ettei koko ajan pystynyt painamaan 110 lasissa sekä loput kahdeksaa kymppiä parin tietyön säestämänä ja kohteessa sekalaista kaupunkiajoa. Ulkolämpö oli noin 30 ja sisälämpö 20.) Näköjään optimiolosuhteissa tuollakin voi päästä normikulutukseen ihan käytännön ajossa mutta normaalisti tankkaukset aina alkaa vitosella. Lyhyehköt kaupunkiajokoeajomatkat itselataavalla hybridillä taas ei kerro mitään kulutuksesta. Itsellä on eräs tietty parin kilsan reitti, mitä olen ajanut useampaan kertaan ja yhdellä kertaa auton kulutus voi reitillä olla 2,4 l/100km ja toisella 8,4 l.
3,5 on kyllä loistava lukema mutta luulen että täsmälleen samalla reissulla tuon Auriksen lukemakin olisi ollut paljon alle 7,5 l/100km.
Kyllä samamatka on ajettu kymmeniä kertoja vuodessa kahdella Auriksella bensa ja hybridi, ja nyt Corolla hybridi, aina vakiosäätimellä, joten kulutukseen ei itse pääse sähläämään.
3,5 on kyllä loistava lukema mutta luulen että täsmälleen samalla reissulla tuon Auriksen lukemakin olisi ollut paljon alle 7,5 l/100km.
Kyllä samamatka on ajettu kymmeniä kertoja vuodessa kahdella Auriksella bensa ja hybridi, ja nyt Corolla hybridi, aina vakiosäätimellä, joten kulutukseen ei itse pääse sähläämään.
Onko se niin loistava. Sähköautolla kulut 100 km kohti 1,80 -4 euroon ja ennen kaikkea energian kulutus on vähintään kolme kertaa pienempi samalla matkalla eli maapallo ja yhteiskunta voittaa ja hieman luontokatokin pienenee.
3,5 on kyllä loistava lukema mutta luulen että täsmälleen samalla reissulla tuon Auriksen lukemakin olisi ollut paljon alle 7,5 l/100km.
Kyllä samamatka on ajettu kymmeniä kertoja vuodessa kahdella Auriksella bensa ja hybridi, ja nyt Corolla hybridi, aina vakiosäätimellä, joten kulutukseen ei itse pääse sähläämään.
Onko se niin loistava. Sähköautolla kulut 100 km kohti 1,80 -4 euroon ja ennen kaikkea energian kulutus on vähintään kolme kertaa pienempi samalla matkalla eli maapallo ja yhteiskunta voittaa ja hieman luontokatokin pienenee.
Mitäs toi nyt taas on, enhän minä mitenkään ole sanonut hybridinolevan halvin mahdollinen kuluiltaan tai ilmaston putsari.
Minä en kohdista valintojani ylikansoitetun maailman pelastamiseen.
Käyttötesti käytetyllä: Nissan Leaf oli sittenkin käyttökelpoinen sähköauto
Olemme pikku hiljaa hyväksyneet sen, ettei käytetystä sähköautostamme ole pidempien reissujen tekijäksi. Sopivilla etapeilla Leaf sen sijaan on oiva kulkupeli.
Suomessa VAG nappasi alkuvuoden sähköautojen ensirekisteröinneistä lähes kolmasosan (30 %) ja jätti Teslan (10 %) kauas taakseen, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista. Teslan ohittivat rekisteröinneissä myös autonvalmistajakonsernit Hyundai (16 %) ja Geely (11 %).
862 kpl henkilö sähköautoa lisää heinäkuussa rekisteriin.
SKODA ENYAQ suosituin/saaduin 575 kappaleellaan tammi-heinäkuu 2022.
Henkilöautojen ensirekisteröinnit muuttujina Alue, Käyttövoima, Mallisarja ja Vuosi
2022
MA1 MANNER-SUOMI
Sähkö
Henkilöautot yhteensä 6 813
AUDI yhteensä 427
AUDI E-TRON 155
AUDI Q4 262
AUDI RS mallit yhteensä 10
BMW yhteensä 354
BMW I4 184
BMW IX 123
BMW IX3 47
BMW I yhteensä 7
BMW I I3 7
CITROEN yhteensä 78
CITROEN BERLINGO 3
CITROEN E-BERLINGO 4
CITROEN E-C4 66
CITROEN JUMPY 2
CITROEN SPACETOURER 3
CUPRA yhteensä 108
CUPRA BORN 108
DACIA yhteensä 2
DACIA SPRING 2
FIAT yhteensä 72
FIAT 500 72
FORD yhteensä 261
FORD MUSTANG 261
HONDA yhteensä 3
HONDA E 3
HYUNDAI yhteensä 501
HYUNDAI IONIQ 4
HYUNDAI IONIQ5 318
HYUNDAI KONA 179
JAGUAR yhteensä 6
JAGUAR I-PACE 6
KIA yhteensä 554
KIA EV6 400
KIA NIRO 141
KIA SOUL 13
LEXUS yhteensä 6
LEXUS UX300E 6
MAXUS yhteensä 72
MAXUS EDELIVER 1
MAXUS EUNIQ 71
MAZDA yhteensä 23
MAZDA MX-30 23
MERCEDES-BENZ yhteensä 392
MERCEDES-BENZ AMG mallit yhteensä 16
MERCEDES-BENZ EQA 121
MERCEDES-BENZ EQB 71
MERCEDES-BENZ EQC 36
MERCEDES-BENZ EQE 38
MERCEDES-BENZ EQS 104
MERCEDES-BENZ EQV 1
MERCEDES-BENZ V-sarja 2
MERCEDES-BENZ VITO 3
MINI yhteensä 44
MINI COOPER 44
NISSAN yhteensä 354
NISSAN E-NV200 1
NISSAN LEAF 353
OPEL yhteensä 180
OPEL COMBO-E 3
OPEL CORSA 47
OPEL MOKKA 118
OPEL ZAFIRA 12
PEUGEOT yhteensä 242
PEUGEOT 2008 109
PEUGEOT 208 118
PEUGEOT E-RIFTER 8
PEUGEOT EXPERT 3
PEUGEOT RIFTER 2
PEUGEOT TRAVELLER 2
POLESTAR yhteensä 405
POLESTAR 2 405
PORSCHE yhteensä 120
PORSCHE TAYCAN 120
RENAULT yhteensä 189
RENAULT MEGANE E-TECH 19
RENAULT ZOE 170
SKODA yhteensä 575
SKODA ENYAQ 575
TESLA MOTORS yhteensä 663
TESLA MOTORS MODEL 3 218
TESLA MOTORS MODEL Y 445
TOYOTA yhteensä 29
TOYOTA BZ4X 2
TOYOTA PROACE 27
VOLKSWAGEN yhteensä 776
VOLKSWAGEN ID.3 133
VOLKSWAGEN ID.4 407
VOLKSWAGEN ID.5 176
VOLKSWAGEN UP! 60
VOLVO yhteensä 369
VOLVO C40 190
VOLVO XC40 179
Muut merkit yhteensä 1
Tässä ranking-listassa asian ydin taitaa olla, kuka pystyy toimittamaan. Heinäkuussa 2022 rekisteröitiin paljon vähemmän henkilöautoja kuin 2021, mutta autoliikkeiden tilauskirjat pullistelee.
@Quu kirjoitti:
Tultiin juuri 206 km reissulta ja ajotietokone näytti 3,5 l/100 km keskikulutuksen matkan lopussa.
Corolla edellinen Aurisi 1,6 automaatti ilman hybridiä näytti 7,5 l/100km, johtopäätös on että hybridin sähkökilometreistä on hyötyä.
Oma johtopäätökseni taas on, että riippuu käyttötilanteesta ja verrokista ja että tuossa vertailussa Aurista rasittaa huono voimalinja.
Hybridille on perustelunsa ja hyvä perustelu onkin, mutta se ei ole kesäinen maantieajokulutus. Eikä nykyaikaisen polttiksen tavoite maantieajossa ole mikään 7 - 8 välillä vaan puolet siitä.
Jos polttikset ovat tällaisia, ei taloudellisesti dieseliä ajavalla ole muita vaihtoehtoja kuin sähkö ilman nokilekaa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Viime yönä oli jokin poikkeustilanne, pörssisähkö oli halpaa, puolesta yöstä klo 6 aamulla tuntihinnat vaihteli 2,304 - 9,243 c välillä. Päivää aiemmin saman aikavälin haarukka oli 14,933-28,578.
Muuten samaa mieltä sanomastasi, mutta eikö pikemminkin tuo 14.9 - 28.6 senttiä pörssisähkön hintana yöllä ollut tässä se poikkeustilanne ja muutamat sentit ovat paluu normaaliin?
Sähköautojen akkukierrätysohjelmat eivät ole päässeet käyntiin, koska kierrätettävää ei ole. Näyttää jopa siltä, että auton päätyessä romutukseen akku voidaan ottaa vielä hyötykäyttöön sähkövarastona.
Oma johtopäätökseni taas on, että riippuu käyttötilanteesta
Jossakin määrin, tottakai.
Kun sinä ilmoittelet niitä kulutuksia, jotka ovat kyllä oikein pieniä, niin ovatko ne sekalaisesta ajosta (kaikki yhteensä), vai jostakin jonkinlaisesta optimaalisesta tilanteesta (sopiva pätkä lakeuksia)?
ja verrokista ja että tuossa vertailussa Aurista rasittaa huono voimalinja
No, vertailussa oli Toyota hybridillä (Corolla) ja ilman (Auris). Mitä muuta odotit, jos ratkaisuja verrataan kerran?
Hybridille on perustelunsa ja hyvä perustelu onkin, mutta se ei ole kesäinen maantieajokulutus.
Mitä sinun autossasi on ero talvi- ja kesäkulutuksen välillä sitten? Eikö muka mitään? Täyssähkäreilläkin on eroa pakkas- ja helleajossa.
Eikä nykyaikaisen polttiksen tavoite maantieajossa ole mikään 7 - 8 välillä vaan puolet siitä.
Samaa mieltä. Polttiksella tarkoitettaneen paitsi bensakäyttöistä, myös dieselillä liikkuvaa.
Puolittamiseen haetaan sitten toteutuksia eriasteisilla hybrideillä. Ladattavalla ilmoitetaan usein n. 1-2l/100km:llä ja co-grammoja hyvin vähän esim. Sehän tarkoittaisi parempaakin kuin puolittumista, mutta mikä se kulutus on milloinkin, kun loppuu lataus, eikä hetkeen pääse lataamaan.
Jos polttikset ovat tällaisia, ei taloudellisesti dieseliä ajavalla ole muita vaihtoehtoja kuin sähkö ilman nokilekaa.
Ovat siis millaisia? Kuin vaikka plugarilla. Ja dieselihän on polttis, eikö?
Oma johtopäätökseni taas on, että riippuu käyttötilanteesta ja verrokista ja että tuossa vertailussa Aurista rasittaa huono voimalinja.
Auriksia on ollut kaksi manuaali 1,6 ja automaatti 1,6 l, hybridejä on ollut kaksi Auriksen korilla 1,8 ja corolla 1,8 l
Vertailumatkat on olleet samat useaan kertaan kullakin parivuotta.
Paljonko oli keskinopeus?
Eiköhän se ole kaikille muodostunut osapuilleen samaksi, kun korkein sallittu nopeusrajoitus on tie 140 80 km/h
HS 10.8.
**Autovalmistajat käyvät ankaraa kilpailua litiumista vielä 2030-luvulle, varoittaa yksi suurimmista raaka-aineen tuottajista., Litiumyhdisteiden hinnat ovat yli kahdeksankertaistuneet vuoden 2020 alusta.
Autovalmistajien kova kilpailu litiumista jatkuu ainakin vuosikymmenen loppuun, maailman suurimpiin litiumintuottajiin kuuluvan Albemarle-yhtiön toimitusjohtaja Kent Masters sanoo. Litiumin kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan, koska sitä käytetään sähköautojen akuissa, ja alkalimetalli on siksi autovalmistajien kansainvälisen kilpailun kohteena. ”Se tulee koskemaan koko alaa vielä varsin pitkään”, Masters sanoi sähköautoalaa koskevasta litiumongelmasta. Mastersin arvion mukaan tilanne voi olla haastava ainakin seitsemän tai kahdeksan vuotta.
Valmistajat Stellantisista BMW:hen ovat investoineet tänä vuonna litiumiin keskittyviin startup-yrityksiin, mikä korostaa autoalan painetta sähköisessä siirtymässä. General Motors kertoi viime viikolla maksavansa litiumintuottaja Liventille 200 miljoonaa dollaria ennakkoon varmistaakseen raaka-aineen saannin.
Maailman suurimpiin autovalmistajiin lukeutuva saksalainen Volkswagen kertoi heinäkuussa aikovansa investoida kumppaneidensa kanssa yli 20 miljardia euroa sähköajoneuvojen akkujen valmistamiseen, uutistoimisto Reuters kertoi. Yhtiön tavoitteena on avata kuusi akkutehdasta Eurooppaan ja kaksi Pohjois-Amerikkaan. Volkswagen on toistuvasti sanonut, että sähköisiin liikennevälineisiin siirtymisen suurin haaste on valmistaa tarpeeksi akkuja kaikkien autojen tarpeisiin.
HS kertoi viime vuoden toukokuussa, että General Motors, Ford, LG Energy Solution ja joukko muita auto- ja akkuvalmistajia olivat ilmoittaneet miljardien eurojen sijoituksista sähköautojen tuotantolinjoihin.**
Olosuhteiden vaikutus tosiaan riippuu autosta. MItä isompi ja tehokkaampi auto, sitä enemmän kulutus on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Kun sinä ilmoittelet niitä kulutuksia, jotka ovat kyllä oikein pieniä, niin ovatko ne sekalaisesta ajosta (kaikki yhteensä), vai jostakin jonkinlaisesta optimaalisesta tilanteesta (sopiva pätkä lakeuksia)?
Yleensä pitäydyn tankkauksista lasketussa pitkän ajan keskiarvossa, joka kuvaa todellisia polttoainekustannuksia.
Tässä tapauksessa arvioin Quun yksittäisen kesäisen matka-ajon havaintoa ja silloin rima putoaa ympärivuotisesta 5 litran keskiarvosta 3 - 4 välille myös isolla autolla, myös ilman hybridiä. E-farkun tämän kesän keskikulutus tankkauksista laskettuna on nyt 4.8 sadalle ja siinä on mukana jonkin verran roudaamistakin. Pelkkä maastopyörä vetokuulatelineessä nostaa maantiekulutusta yli puoli litraa sadalle, eli parikymmentä prosenttia.
No, vertailussa oli Toyota hybridillä (Corolla) ja ilman (Auris). Mitä muuta odotit, jos ratkaisuja verrataan kerran?
Corollaa pidän hyvänä hybridinä, mutta sen verrokkina on huono polttis. Corollan lukemien alittaminen merkittävässä määrin millä tahansa polttiksella on erittäin vaikeaa, mutta Auriksen lukemat alittuvat helposti ja monenlaisella autolla.
Siksi mielestäni uusi Corolla kuvastaa tekniikan nykytasoa kohtuullisen hyvin, mutta Auriksen voimalinja on vanhanaikaisen huono, mahdollisesti siksi, ettei valmistaja enää vuosiin panostanut sen pitämiseen ajan tasalla.
Mitä sinun autossasi on ero talvi- ja kesäkulutuksen välillä sitten? Eikö muka mitään? Täyssähkäreilläkin on eroa pakkas- ja helleajossa.
Minulla ei litran ero riitä. Vertaan yleensä tankkauksista laskettua pidemmän jakson keskiarvoa, joka kuvaa todellisia polttoainekuluja hyvin.
Tässä tapauksessa Quu otti esimerkiksi yhden maantiematkan ajotietokonenäytön, joten pidin kohtuullisena laskea rima kesäisen maantieajon lukemille. Ei Quukaan puhu talviajan kaupunkipyörityksestä kinosten keskellä.
Ovat siis millaisia? Kuin vaikka plugarilla. Ja dieselihän on polttis, eikö?
Ovat sellaisia, ettei taloudellisesti (=maantieajopainotteisesti) dieseliä ajava saavuta hybridivoimalinjaan vaihtamalla merkittävää säästöä.
Samasta autosta olisi saanut myös bensa- ja dieselplugarin, mutta en saanut numeroita täsmäämään. Laskin tosin 2021 kevään polttoaineen hinnoilla, tilanne voi olla nyt jo muuttunutkin sähkön ja polttoaineiden hintojen myötä?
Ongelma oli siinä, että bensaplugari vaihtaa polttonesteen kalliimmaksi ja nostaa sähkölaskua eikä se meidän ajosyklissämme ehdi säästää kovin paljon. Taloudellinen auto ostetaan käytettynä ja muodikkaan plugarin hinta nousee selvästi yli dieselin.
Dieselplugari säästäisi saman auton dieselversioon verrattuna aina ja jokaisella kilometrillä ja alentaisi vielä dieselveroakin hieman. Käyttökustannusten säästö olisi tässä houkutteleva. Valitettavasti vähän ajetun käytetyn hintaero dieseliin on suunnilleen kaksinkertainen bensaplugarin lisähintaan verrattuna.
Jos pörrää kaupungissa, sitten tietenkin kannattaa valita plugari.
Mikä se on sinulla sitten ollut?
Mökiltä kotiin pari viikkoa sitten 3.3 sadalle keskinopeudella 79 km/h. Minusta vaikuttavampi oli silti soratien, erittäin mäkisen tunturimaiseman ja valtatien yhdistelmänä ajettu väliaika ennen 70 rajoitukselle kääntymistä. Tuo väliaikatulos oli 3.4 sadalle keskinopeudella 84 km/h, joka ajettiin joka paikassa ainakin sen mitä laki sallii. Loppumatka 70 rajoituksella pudotti kulutusta vielä desin mutta se pudotti myös keskinopeutta paljon selvemmin.
Maastopyörä olisi tietenkin mahtunut peräkonttiinkin viikonlopun mökkikamojen ohella helposti, mutta koska se oli rymytty sadekelissä kisareitillä törkeän likaiseksi, ei likaista pyörää haluttu nostaa sisälle. Sama ajomatka samalla autolla ja samalla kuskilla maastopyörä vetokuulatelineessä nosti kulutuksen 4.0 ja koko matkan keskinopeus 80. Yhden polkupyörän vaikutus samalla ajomatkalla oli näillä ajokerroilla siis 0.7 litran nousu pohjalukemasta 3.3.
Nämä satojen kilometrien pyörän kuskaamisen ja viikkoja Rouvan työmatkapörräystä sisältävän lahes 1400 km tankillisen keskikulutus oli tankkauksesta laskettuna 4.4.
Mitähän tuo mahtaisi kuluttaa, jos olisi tyytynyt täysikokoisen 220 d:n sijasta pienempään lohkoon tehtyyn ja pienemmällä syötöllä ajettavaan 200 d malliin ja jos alla pyörisivät kevyesti rullaavat kesärenkaat eikä auton mukana tulleet Keski-Euroopan kitkarenkaat? Näillä havainnoilla en jaksa innostua selvästi pienemmällä autolla yksittäisellä maantiematkalla ajetusta nelosen alituksesta.
Palataan ensimmäiseen kommenttiini käyttötilanteesta. Tämä vertailu on herkkä käyttöolosuhteille, koska plugarin kannattavuus riippuu lisähinnalla ajettavista sähköisistä kilometreistä. Sähköautolla niitä tulee niin paljon, että käyttökulut alenevat merkittävästi olipa vertailukohtana millainen ajosykli tahansa.
@Quu kirjoitti:
Auriksia on ollut kaksi manuaali 1,6 ja automaatti 1,6 l
Näiden ero kiinnostaa. Arvaanko oikein, että Auriksessa käytetään Aisin-Warnerin automaattia, joka nostaa kulutusta merkittävästi?
Eiköhän se ole kaikille muodostunut osapuilleen samaksi, kun korkein sallittu nopeusrajoitus on tie 140 80 km/h
Rajoitusten mukaan ajaen maantieajon keskinopeus asettuu aika usein 80 - 90 välille. Sama täälläkin, jää yleensä alarajalle 80, koska mökkimatkalla on mukana selvästi alempiakin rajoituksia.
Minä en tiedä minkälainen on Aisin, Auriksen automaatissa on CVT se on usein normaalia automaattivaihteistoa taloudellisempi yksinkertaisemman ja tehokkaamman tekniikan takia. Siinä on keinotekoisesti jäljitelty 7 vaihteista automaattia.
Olosuhteiden vaikutus tosiaan riippuu autosta. Mitä isompi ja tehokkaampi auto, sitä enemmän kulutus on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Tuossa on nyt yritetty kiteyttää jotakin?
Tuo toinen lause kuulostaa siltä, että oikean kuskin alla Cadillac Escalade kulkee huuruilla? Ei kai?
Yleensä pitäydyn tankkauksista lasketussa pitkän ajan keskiarvossa, joka kuvaa todellisia polttoainekustannuksia....Tässä tapauksessa Quu otti esimerkiksi yhden maantiematkan ajotietokonenäytön, joten pidin kohtuullisena laskea rima kesäisen maantieajon lukemille. Ei Quukaan puhu talviajan kaupunkipyörityksestä kinosten keskellä.
...jota itsekin käytät tässä esimerkissä kuitenkin:
Mökiltä kotiin pari viikkoa sitten 3.3 sadalle keskinopeudella 79 km/h
Sinulla siis diesel-Mersu ja hänellä bensa-Corolla (hybridi). Hänen autonsa ajotietokone näytti 3,5 l/100 km keskikulutuksen matkan lopussa.
... ja silloin rima putoaa ympärivuotisesta 5 litran keskiarvosta 3 - 4 välille myös isolla autolla, myös ilman hybridiä.
Tuo kuulostaa lähes säännöltä taas, mutta eihän se ihan niin mene. Voisin äkkiseltään väittää, ettei "isolla autolla" pääse samaan, jos se on bensapeli ja ilman mitään hybridiä.
Miten määrittelitkään "ison auton" - tai "tehokkaankin"?
E-farkun tämän kesän keskikulutus tankkauksista laskettuna on nyt 4.8 sadalle ja siinä on mukana jonkin verran roudaamistakin.
Ihan hyvä lukema "isolle dieselille". Mitäs näyttää koko vuodelle (ja mikä olikaan autosi CO2-arvo mainoksissa).
Corollaa pidän hyvänä hybridinä, mutta sen verrokkina on huono polttis. Corollan lukemien alittaminen merkittävässä määrin millä tahansa polttiksella on erittäin vaikeaa, mutta Auriksen lukemat alittuvat helposti ja monenlaisella autolla.
Mitäs jos pysyttäydytään samassa kokoluokassa bensaversiona kuitenkin kuin Auris? Sehän vastaa kait "Golf-luokkaa".
Siksi mielestäni uusi Corolla kuvastaa tekniikan nykytasoa kohtuullisen hyvin, mutta Auriksen voimalinja on vanhanaikaisen huono, mahdollisesti siksi, ettei valmistaja enää vuosiin panostanut sen pitämiseen ajan tasalla.
Mahdollisesti näin.
Minulla ei litran ero riitä. Vertaan yleensä tankkauksista laskettua pidemmän jakson keskiarvoa, joka kuvaa todellisia polttoainekuluja hyvin.
Eli talvella autosi vie 1+ litraa enemmän dieseliä kuin kesällä. No, ei se minusta ole poikkeavaa oikeastaan.
Mikä mahtaa olla Quun auton pidemmän jakson keskiarvo? Vai oliko se niin, että kaikki menee mitä tankkiin pistää?
[Jos polttikset] Ovat sellaisia, ettei taloudellisesti (=maantieajopainotteisesti) dieseliä ajava saavuta hybridivoimalinjaan vaihtamalla merkittävää säästöä.
Esimerkkienne 3,3l dieseliä tai 3,5l bensaa /100km. Nykyisillä hinnoilla ja käyttövoimaverot päälle. Miten se merkittävyys laskettaisiin ja/tai paljonko pitäisi olla se ero?
Samasta autosta olisi saanut myös bensa- ja dieselplugarin, mutta en saanut numeroita täsmäämään. Laskin tosin 2021 kevään polttoaineen hinnoilla, tilanne voi olla nyt jo muuttunutkin sähkön ja polttoaineiden hintojen myötä?
Niin, jos siis plugaria vertaa nykyiseen autoosi (menee vähän sekaisin milloin tarkoitat Toyotia, milloin jotakin muuta)? Ihan varmasti lukemat on eri, mutta uhkailut sähkön hinnan radikaalista noususta olisi voitava huomioida kanssa.
Taloudellinen auto ostetaan käytettynä ja muodikkaan plugarin hinta nousee selvästi yli dieselin.
Kokonaistaloudellisuutta varmaan tarkoitat, eikä pelkästään kulutukseen liittyviä laskelmia? Dieseleitä tarjotaan nyt yli tarpeen, eli tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Jos on halunnut halvalla dieselin, niin nyt taitaa olla hyvät hetket mennä kaupoille.
Jos pörrää kaupungissa, sitten tietenkin kannattaa valita plugari.
...ja kilsat sielläkin pysyvät kohtuullisina päivittäisajossa.
Maastopyörä olisi tietenkin mahtunut peräkonttiinkin viikonlopun mökkikamojen ohella helposti, mutta koska se oli rymytty sadekelissä kisareitillä törkeän likaiseksi, ei likaista pyörää haluttu nostaa sisälle. Sama ajomatka samalla autolla ja samalla kuskilla maastopyörä vetokuulatelineessä nosti kulutuksen 4.0 ja koko matkan keskinopeus 80. Yhden polkupyörän vaikutus samalla ajomatkalla oli näillä ajokerroilla siis 0.7 litran nousu pohjalukemasta 3.3.
Yksittäisenä suoritteena siis.
Nämä satojen kilometrien pyörän kuskaamisen ja viikkoja Rouvan työmatkapörräystä sisältävän lahes 1400 km tankillisen keskikulutus oli tankkauksesta laskettuna 4.4.
Ei paha vanhalle Meselle, joka monilla vie varmasti litran enemmän (mikä olikaan sen SpritMonitorin keskiarvo)?
Palataan ensimmäiseen kommenttiini käyttötilanteesta.
....eli nyt takaisin Toyotan Corollaan, josta Quu ilmoitti siis?
Tämä vertailu on herkkä käyttöolosuhteille, koska plugarin kannattavuus riippuu lisähinnalla ajettavista sähköisistä kilometreistä. Sähköautolla niitä tulee niin paljon, että käyttökulut alenevat merkittävästi olipa vertailukohtana millainen ajosykli tahansa.
Ei näköjään. Mutta jos siis unohdetaan tuo sinun vertailusi omaan dieselin ja jonkun plugarin välillä, niin kommentoit oikeastaan Toyotan lukemia. Eli 3,3 (dsl) ja 3,5 (95) sadalla ja kumpikin puhuu yksittäisestä matkasta: eikö molemmat ole aika hyviä?
@Quu kirjoitti:
Minä en tiedä minkälainen on Aisin, Auriksen automaatissa on CVT se on usein normaalia automaattivaihteistoa taloudellisempi yksinkertaisemman ja tehokkaamman tekniikan takia. Siinä on keinotekoisesti jäljitelty 7 vaihteista automaattia.
OK, eli automaatti ei ole se sama, joka nostaa automaattivaihteisten Volvojen kulutuslukemia. Sanotaan vielä selvyyden vuoksi, että syy ei ole AW suunnitteluosastolla, vaan poikittaismoottorin perään turbiinisutomaattia haluava asettaa sen automaatin suunnittelijalle mahdottoman tehtävän.
Perinteinen yhden pääakselin ympärille rakennettu automaatti osaa nykyään olla jo varsin taloudellinen eikä tämä ole mikään yhden valmistajan erikoisuus. Mersun 9G-Tronicin lisäksi ainakin useamman valmistajan käyttämä ZF-8 on oikein parametroituna miellyttävästi toimiva ja taloudellinen. Etuvetoiseen ei vaan tuollainen arkkitehtuuri mahdu ja jokainen vaihteiston lyhentämiseksi lisättävä sivuakseli lisää myös hyötysuhdetta heikentäviä hammasvälityksiä. Siksi poikittaismoottorisen etuvetoisen automaatti on jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa, JOS se tehdään perinteisenä turbiiniautomaattina.
Mutta teoriat sikseen, toteutus ratkaisee. Millaisen kulutuseron havaitsit manuaalivaihteisen ja automaatti-Auriksen välillä? Nehän ovat vaihteistoa vaille hyvin lähisukulaisia, joten jos Auriksen CVT on oikeasti hyvä, sen ei pitäisi kuluttaa manuaalivaihteista enempää?
@Kumppani kirjoitti:
Tuo toinen lause kuulostaa siltä, että oikean kuskin alla Cadillac Escalade kulkee huuruilla? Ei kai?
Ei, vaan eri kuskien alla Escaladen kulutus vaihtelee enemmän kuin pienen hybridiauton tai vaikkapa pikkudieselin, jonka suuttimista ei mahdu läpi kovin paljon polttoainetta, vaikka polkisi kuin tulpatonta mopoa. Mitä enemmän painoa ja tehoa, sitä enemmän ajotapa ja -ympäristö vaikuttavat kulutukseen.
Tämä kuljettajan entistä suurempi vaikutus on mennyt usein vielä niin, että pohjalukemien laskiessa vain hieman (=se numero, jonka valmistaja ilmoittaa) käytännön yläraja (=se mistä suurin osa kuljettajista valittaa) nousee paljon enemmän kun kiloja lisätään turvallisuuden ja mukavuuden vuoksi ja tehoa lisätään vähintään entisen kaltaisen suorituskyvyn tarjoamiseksi.
Sinulla siis diesel-Mersu ja hänellä bensa-Corolla (hybridi). Hänen autonsa ajotietokone näytti 3,5 l/100 km keskikulutuksen matkan lopussa.
Ajotietokoneiden virheet huomioon ottaenkin en näe 3 - 4 litran välillä olevien maantiekulutusten tarjoavan hybridin parasta perustelua.
Jos kuski ja ajoympäristö vaihtuu, sitten alkaa löytyä perusteita hybridillekin. Parempi Corollan myyntiargumentti löytyy talvesta ja ruutukaavalta.
Ihan hyvä lukema "isolle dieselille". Mitäs näyttää koko vuodelle (ja mikä olikaan autosi CO2-arvo mainoksissa).
Kaikkien ajojen ympärivuotinen keskiarvo tankkauksista laskettuna on tällä hetkellä 5.03 sadalle. Kesä- ja talvikauden eroa vähentää tällä hetkellä poikkeuksellisesti auton alla kesällä pyörivät talvirenkaat, joiden vuoksi kesäkulutus on epänormaalin suuri.
Esimerkkienne 3,3l dieseliä tai 3,5l bensaa /100km. Nykyisillä hinnoilla ja käyttövoimaverot päälle. Miten se merkittävyys laskettaisiin ja/tai paljonko pitäisi olla se ero?
En hoksaa, miksi investointia kannattaisi laskea näiden kesäisten erikoistapausten perusteella, elleivät ne ole talven tallissa seisovan auton tyypillistä ajosykliä edustava tilanne. Minusta nämä numerot kertovat ettei Corollan vahvin perustelu ole maantiekulutus.
Kokonaistaloudellisuutta varmaan tarkoitat, eikä pelkästään kulutukseen liittyviä laskelmia? Dieseleitä tarjotaan nyt yli tarpeen, eli tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Jos on halunnut halvalla dieselin, niin nyt taitaa olla hyvät hetket mennä kaupoille.
Tässä ajatuksemme kulkevat samaa rataa. Juuri nyt diesel on hyljeksitty malli, jonka ostajalla on valinnanvaraa ja neuvotteluvaraa hinnasta.
Ei paha vanhalle Meselle, joka monilla vie varmasti litran enemmän (mikä olikaan sen SpritMonitorin keskiarvo)?
Spritmonitorin mukaan Rva ajaa samanlaisten autojen kesken kolmannella sijalla 0.09 litraa kärjen takana. Minun sijoitukseni omalla autollani on vasta viides ja häviän listakärjelle 0.6 litraa. Tässä on tosin hieman häilyvyyttä sen suhteen, kuinka tarkasti eri kuljettajat ovat kirjanneet oman autonsa tekniset tiedot oikein.
Ei näköjään. Mutta jos siis unohdetaan tuo sinun vertailusi omaan dieselin ja jonkun plugarin välillä, niin kommentoit oikeastaan Toyotan lukemia. Eli 3,3 (dsl) ja 3,5 (95) sadalla ja kumpikin puhuu yksittäisestä matkasta: eikö molemmat ole aika hyviä?
Ovat, mutta mielestäni näistä lukemista ei saa kumminkaan päin perustelua itselataavan hybridin puolesta eikä sitä vastaan, koska ne ovat tasaisen rauhallisen maantieajon lukemia ja saavutettavissa hybridillä tai ilman.
Polttisten välinen vertailu riippuu (tilan) tarpeista ja käyttötilanteesta, mutta sähköauton ylivoimainen hyötysuhde nostaa sen käyttökustannusvertailun voittajaksi asettuipa vertailukohteeksi millainen polttiskuski tahansa.
Kuluttaa mitä kuluttaa, pääasian on mistä kuluttaa, maailma ja autokanta muuttuu ajallaan, uudet sukupolvet tulee ja menee, menossa olevan aikakauden kehityksen mukaan.
Jäätikköä Suomikin on kuulema ollut, kai se alkoi sulamaan kun tuli keksittiin.
En seuraa politiikka uutisia enempää, kun nyt tiedätte niin hyvin, kertokaa minullekin kuinka paljon tämä hallitus on bensiininhintaa korottanut?
@Karrette kirjoitti:
Jos se oli sinusta mielenkiintoista, että Virossa on pa-hinta eri kuin Suomessa, niin mitä uutta siinä tiedossa oli? Huomasitko sinä tämän jutusta: Virossa polttoaineiden hintataso on liikkunut Suomen kanssa samaa tahtia.
Onko Virossa sama hallitus, vai johtuiskohan asiat muista tekijöistä?
Mikä se on se semmoinen "vakiintunut eliitti" Suomessa, vai onko se juuri populistien itsensä kehittämä jako ja sanonta?
Termi populismi tarkoittaa muutakin kuitenkin.
Voi että sentään.... Aika vuolas virta syntyisi kaikista "petettyjen vaalilupausten" anteeksipyyntökyynelistä, jos niitä pyydettäisiin tekemään. Puolueilta laidasta laitaan ja miltä vuosikymmeneltä tahansa.
Eri ajankohdista katsoen kukin puolue voi tietysti vedota aina siihen, etteivät voineet olla hallituksessa toteuttamassa lupauksiaan. Mutta se tarkoittaa vain sitä, ettei voida tietää miten olisi käynyt. Monet edustajat heittävät lupauksia kuusta taivaalta, samalla tietäen, etteivät tule valituiksikaan uudella kaudelle - tai sille ekallekaan.
Miksi käytät termiä eliitti muuten? Toinen hyvin populistinen esimerkki toisaalta. Jos tuohon lähdet, niin lisää siihen samalla kaikki ensi vuoden vaaleihin kokelaiksi pyrkivät sitten samalla.
Miten onnistuit liittämään termin "demokratian kannattajat" tähän yhteyteen?!?!? Ja mikäköhän taho noissa maissa lupailee epärealismia?!
Öhhhh..... Mikä tässäkin liittyi ja mihin - taas? Listaa samalla ne muutkin puolueet, jotka eivät ottaisi, tai olisi ottaneet Sverige Demokratit riveihinsä hallituksessa.
Kyllä sinäkin olet varmasti perillä siitä, että kannattamaasi Perussuomalaisten puoluetta pidetään Sverige Demokratin vastineena Suomessa. Ja siitä, että kumpaakin pidetään yleisesti populistisena puolueena. Esimerkiksi vapaa suomalainen media.
Niin hän teki. Miksi?
Sepä se! Ei tule mieleen kuin se päätös "laimentaa" bensaa, joka alensi hintaa. Olikohan muita päätöksiä?
Asiasta kukkaruukkuun, niin eikös "korkea polttoaineen hinta" juurikin ole ajamassa Suomea sitten sähköautojen uudeksi norjaksi?
Eikös näissä hyvissä vinkeissä ja keinoissa se raju hintojen nosto - ilman Ukrainaa sun muitakin - olisi ollut se ykköskonsti sähköistämisessä? Nythän sitä on sitten maisteltavana sitten, eikä tarvinnut erikseen tehdä poliittisia päätöksiäkään. Kuis mahtaa käydä....
Saksassa kaasupulan piti tehdä sama ihan käden käänteessä, mutta siellä ydinvoiman alasajon hidastamista mietitään siinä missä hiilivoimaloiden käyttöönottoa.
3,5 on kyllä loistava lukema mutta luulen että täsmälleen samalla reissulla tuon Auriksen lukemakin olisi ollut paljon alle 7,5 l/100km. Itse tein omalla itselataavalla takavetoepätaloudellisuushybridillä 140 km reissun ja yllättäen kulutusmittari näytti reissun jälkeen 4,1 l/100km (yli puolet maantiematkasta sataa ja siinäkin vähän liikennettä ettei koko ajan pystynyt painamaan 110 lasissa sekä loput kahdeksaa kymppiä parin tietyön säestämänä ja kohteessa sekalaista kaupunkiajoa. Ulkolämpö oli noin 30 ja sisälämpö 20.) Näköjään optimiolosuhteissa tuollakin voi päästä normikulutukseen ihan käytännön ajossa mutta normaalisti tankkaukset aina alkaa vitosella. Lyhyehköt kaupunkiajokoeajomatkat itselataavalla hybridillä taas ei kerro mitään kulutuksesta. Itsellä on eräs tietty parin kilsan reitti, mitä olen ajanut useampaan kertaan ja yhdellä kertaa auton kulutus voi reitillä olla 2,4 l/100km ja toisella 8,4 l.
Kyllä samamatka on ajettu kymmeniä kertoja vuodessa kahdella Auriksella bensa ja hybridi, ja nyt Corolla hybridi, aina vakiosäätimellä, joten kulutukseen ei itse pääse sähläämään.
Onko se niin loistava. Sähköautolla kulut 100 km kohti 1,80 -4 euroon ja ennen kaikkea energian kulutus on vähintään kolme kertaa pienempi samalla matkalla eli maapallo ja yhteiskunta voittaa ja hieman luontokatokin pienenee.
Mitäs toi nyt taas on, enhän minä mitenkään ole sanonut hybridinolevan halvin mahdollinen kuluiltaan tai ilmaston putsari.
Minä en kohdista valintojani ylikansoitetun maailman pelastamiseen.
Lidl ryhtyy vuokraamaan kuukausihinnoiteltuja Finn-sähköautoja – hinta Saksassa 222 euroa kuussa
Eniten rekisteröity sähköautomalli oli heinäkuussa Škoda Enyaq
Tuntui koeajolla kelpo autolta ja on ainoita sähköautoja, jonka takapenkilläkin sopii istumaan kunnolla.
Käyttötesti käytetyllä: Nissan Leaf oli sittenkin käyttökelpoinen sähköauto
Olemme pikku hiljaa hyväksyneet sen, ettei käytetystä sähköautostamme ole pidempien reissujen tekijäksi. Sopivilla etapeilla Leaf sen sijaan on oiva kulkupeli.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kayttotesti-kaytetylla-nissan-leaf-oli-sittenkin-kayttokelpoinen-sahkoauto/
Suomessa VAG nappasi alkuvuoden sähköautojen ensirekisteröinneistä lähes kolmasosan (30 %) ja jätti Teslan (10 %) kauas taakseen, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista. Teslan ohittivat rekisteröinneissä myös autonvalmistajakonsernit Hyundai (16 %) ja Geely (11 %).
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/bf89e8c8-b71a-4d40-b3a0-ed241c3cf106?ref=ampparit:98d4
Minä sanoin ajan sitten että teslalle tulee olemaan ahtaat paikat kun saksan autovalmistajat tosissaan alkaa valmistamaan sähköautoja
862 kpl henkilö sähköautoa lisää heinäkuussa rekisteriin.
SKODA ENYAQ suosituin/saaduin 575 kappaleellaan tammi-heinäkuu 2022.
Henkilöautojen ensirekisteröinnit muuttujina Alue, Käyttövoima, Mallisarja ja Vuosi
2022
MA1 MANNER-SUOMI
Sähkö
Henkilöautot yhteensä 6 813
AUDI yhteensä 427
AUDI E-TRON 155
AUDI Q4 262
AUDI RS mallit yhteensä 10
BMW yhteensä 354
BMW I4 184
BMW IX 123
BMW IX3 47
BMW I yhteensä 7
BMW I I3 7
CITROEN yhteensä 78
CITROEN BERLINGO 3
CITROEN E-BERLINGO 4
CITROEN E-C4 66
CITROEN JUMPY 2
CITROEN SPACETOURER 3
CUPRA yhteensä 108
CUPRA BORN 108
DACIA yhteensä 2
DACIA SPRING 2
FIAT yhteensä 72
FIAT 500 72
FORD yhteensä 261
FORD MUSTANG 261
HONDA yhteensä 3
HONDA E 3
HYUNDAI yhteensä 501
HYUNDAI IONIQ 4
HYUNDAI IONIQ5 318
HYUNDAI KONA 179
JAGUAR yhteensä 6
JAGUAR I-PACE 6
KIA yhteensä 554
KIA EV6 400
KIA NIRO 141
KIA SOUL 13
LEXUS yhteensä 6
LEXUS UX300E 6
MAXUS yhteensä 72
MAXUS EDELIVER 1
MAXUS EUNIQ 71
MAZDA yhteensä 23
MAZDA MX-30 23
MERCEDES-BENZ yhteensä 392
MERCEDES-BENZ AMG mallit yhteensä 16
MERCEDES-BENZ EQA 121
MERCEDES-BENZ EQB 71
MERCEDES-BENZ EQC 36
MERCEDES-BENZ EQE 38
MERCEDES-BENZ EQS 104
MERCEDES-BENZ EQV 1
MERCEDES-BENZ V-sarja 2
MERCEDES-BENZ VITO 3
MINI yhteensä 44
MINI COOPER 44
NISSAN yhteensä 354
NISSAN E-NV200 1
NISSAN LEAF 353
OPEL yhteensä 180
OPEL COMBO-E 3
OPEL CORSA 47
OPEL MOKKA 118
OPEL ZAFIRA 12
PEUGEOT yhteensä 242
PEUGEOT 2008 109
PEUGEOT 208 118
PEUGEOT E-RIFTER 8
PEUGEOT EXPERT 3
PEUGEOT RIFTER 2
PEUGEOT TRAVELLER 2
POLESTAR yhteensä 405
POLESTAR 2 405
PORSCHE yhteensä 120
PORSCHE TAYCAN 120
RENAULT yhteensä 189
RENAULT MEGANE E-TECH 19
RENAULT ZOE 170
SKODA yhteensä 575
SKODA ENYAQ 575
TESLA MOTORS yhteensä 663
TESLA MOTORS MODEL 3 218
TESLA MOTORS MODEL Y 445
TOYOTA yhteensä 29
TOYOTA BZ4X 2
TOYOTA PROACE 27
VOLKSWAGEN yhteensä 776
VOLKSWAGEN ID.3 133
VOLKSWAGEN ID.4 407
VOLKSWAGEN ID.5 176
VOLKSWAGEN UP! 60
VOLVO yhteensä 369
VOLVO C40 190
VOLVO XC40 179
Muut merkit yhteensä 1
Tässä ranking-listassa asian ydin taitaa olla, kuka pystyy toimittamaan. Heinäkuussa 2022 rekisteröitiin paljon vähemmän henkilöautoja kuin 2021, mutta autoliikkeiden tilauskirjat pullistelee.
Oma johtopäätökseni taas on, että riippuu käyttötilanteesta ja verrokista ja että tuossa vertailussa Aurista rasittaa huono voimalinja.
Hybridille on perustelunsa ja hyvä perustelu onkin, mutta se ei ole kesäinen maantieajokulutus. Eikä nykyaikaisen polttiksen tavoite maantieajossa ole mikään 7 - 8 välillä vaan puolet siitä.
Jos polttikset ovat tällaisia, ei taloudellisesti dieseliä ajavalla ole muita vaihtoehtoja kuin sähkö ilman nokilekaa.
Paljonko oli keskinopeus?
Muuten samaa mieltä sanomastasi, mutta eikö pikemminkin tuo 14.9 - 28.6 senttiä pörssisähkön hintana yöllä ollut tässä se poikkeustilanne ja muutamat sentit ovat paluu normaaliin?
Tuttu väite mistä tahansa sähköautokeskustelusta: "N (useimmiten 3 - 10) vuoden kuluttua pitää vaihtaa akkupaketti, jonka hinta ylittää auton arvon". Tässä vastakkaista tietoa aiheesta: https://www.forbes.com/sites/carltonreid/2022/08/01/electric-car-batteries-lasting-longer-than-predicted-delays-recycling-programs/amp/
Sähköautojen akkukierrätysohjelmat eivät ole päässeet käyntiin, koska kierrätettävää ei ole. Näyttää jopa siltä, että auton päätyessä romutukseen akku voidaan ottaa vielä hyötykäyttöön sähkövarastona.
@740 GLE kirjoitti (Quulle):
Jossakin määrin, tottakai.
Kun sinä ilmoittelet niitä kulutuksia, jotka ovat kyllä oikein pieniä, niin ovatko ne sekalaisesta ajosta (kaikki yhteensä), vai jostakin jonkinlaisesta optimaalisesta tilanteesta (sopiva pätkä lakeuksia)?
No, vertailussa oli Toyota hybridillä (Corolla) ja ilman (Auris). Mitä muuta odotit, jos ratkaisuja verrataan kerran?
Mitä sinun autossasi on ero talvi- ja kesäkulutuksen välillä sitten? Eikö muka mitään? Täyssähkäreilläkin on eroa pakkas- ja helleajossa.
Samaa mieltä. Polttiksella tarkoitettaneen paitsi bensakäyttöistä, myös dieselillä liikkuvaa.
Puolittamiseen haetaan sitten toteutuksia eriasteisilla hybrideillä. Ladattavalla ilmoitetaan usein n. 1-2l/100km:llä ja co-grammoja hyvin vähän esim. Sehän tarkoittaisi parempaakin kuin puolittumista, mutta mikä se kulutus on milloinkin, kun loppuu lataus, eikä hetkeen pääse lataamaan.
Ovat siis millaisia? Kuin vaikka plugarilla. Ja dieselihän on polttis, eikö?
Mikä se on sinulla sitten ollut?
Auriksia on ollut kaksi manuaali 1,6 ja automaatti 1,6 l, hybridejä on ollut kaksi Auriksen korilla 1,8 ja corolla 1,8 l
Vertailumatkat on olleet samat useaan kertaan kullakin parivuotta.
Eiköhän se ole kaikille muodostunut osapuilleen samaksi, kun korkein sallittu nopeusrajoitus on tie 140 80 km/h
HS 10.8.
**Autovalmistajat käyvät ankaraa kilpailua litiumista vielä 2030-luvulle, varoittaa yksi suurimmista raaka-aineen tuottajista., Litiumyhdisteiden hinnat ovat yli kahdeksankertaistuneet vuoden 2020 alusta.
Autovalmistajien kova kilpailu litiumista jatkuu ainakin vuosikymmenen loppuun, maailman suurimpiin litiumintuottajiin kuuluvan Albemarle-yhtiön toimitusjohtaja Kent Masters sanoo. Litiumin kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan, koska sitä käytetään sähköautojen akuissa, ja alkalimetalli on siksi autovalmistajien kansainvälisen kilpailun kohteena. ”Se tulee koskemaan koko alaa vielä varsin pitkään”, Masters sanoi sähköautoalaa koskevasta litiumongelmasta. Mastersin arvion mukaan tilanne voi olla haastava ainakin seitsemän tai kahdeksan vuotta.
Valmistajat Stellantisista BMW:hen ovat investoineet tänä vuonna litiumiin keskittyviin startup-yrityksiin, mikä korostaa autoalan painetta sähköisessä siirtymässä. General Motors kertoi viime viikolla maksavansa litiumintuottaja Liventille 200 miljoonaa dollaria ennakkoon varmistaakseen raaka-aineen saannin.
Maailman suurimpiin autovalmistajiin lukeutuva saksalainen Volkswagen kertoi heinäkuussa aikovansa investoida kumppaneidensa kanssa yli 20 miljardia euroa sähköajoneuvojen akkujen valmistamiseen, uutistoimisto Reuters kertoi. Yhtiön tavoitteena on avata kuusi akkutehdasta Eurooppaan ja kaksi Pohjois-Amerikkaan. Volkswagen on toistuvasti sanonut, että sähköisiin liikennevälineisiin siirtymisen suurin haaste on valmistaa tarpeeksi akkuja kaikkien autojen tarpeisiin.
HS kertoi viime vuoden toukokuussa, että General Motors, Ford, LG Energy Solution ja joukko muita auto- ja akkuvalmistajia olivat ilmoittaneet miljardien eurojen sijoituksista sähköautojen tuotantolinjoihin.**
Tällainen "topitus" tällä kertaa
Olosuhteiden vaikutus tosiaan riippuu autosta. MItä isompi ja tehokkaampi auto, sitä enemmän kulutus on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Yleensä pitäydyn tankkauksista lasketussa pitkän ajan keskiarvossa, joka kuvaa todellisia polttoainekustannuksia.
Tässä tapauksessa arvioin Quun yksittäisen kesäisen matka-ajon havaintoa ja silloin rima putoaa ympärivuotisesta 5 litran keskiarvosta 3 - 4 välille myös isolla autolla, myös ilman hybridiä. E-farkun tämän kesän keskikulutus tankkauksista laskettuna on nyt 4.8 sadalle ja siinä on mukana jonkin verran roudaamistakin. Pelkkä maastopyörä vetokuulatelineessä nostaa maantiekulutusta yli puoli litraa sadalle, eli parikymmentä prosenttia.
Corollaa pidän hyvänä hybridinä, mutta sen verrokkina on huono polttis. Corollan lukemien alittaminen merkittävässä määrin millä tahansa polttiksella on erittäin vaikeaa, mutta Auriksen lukemat alittuvat helposti ja monenlaisella autolla.
Siksi mielestäni uusi Corolla kuvastaa tekniikan nykytasoa kohtuullisen hyvin, mutta Auriksen voimalinja on vanhanaikaisen huono, mahdollisesti siksi, ettei valmistaja enää vuosiin panostanut sen pitämiseen ajan tasalla.
Minulla ei litran ero riitä. Vertaan yleensä tankkauksista laskettua pidemmän jakson keskiarvoa, joka kuvaa todellisia polttoainekuluja hyvin.
Tässä tapauksessa Quu otti esimerkiksi yhden maantiematkan ajotietokonenäytön, joten pidin kohtuullisena laskea rima kesäisen maantieajon lukemille. Ei Quukaan puhu talviajan kaupunkipyörityksestä kinosten keskellä.
Ovat sellaisia, ettei taloudellisesti (=maantieajopainotteisesti) dieseliä ajava saavuta hybridivoimalinjaan vaihtamalla merkittävää säästöä.
Samasta autosta olisi saanut myös bensa- ja dieselplugarin, mutta en saanut numeroita täsmäämään. Laskin tosin 2021 kevään polttoaineen hinnoilla, tilanne voi olla nyt jo muuttunutkin sähkön ja polttoaineiden hintojen myötä?
Ongelma oli siinä, että bensaplugari vaihtaa polttonesteen kalliimmaksi ja nostaa sähkölaskua eikä se meidän ajosyklissämme ehdi säästää kovin paljon. Taloudellinen auto ostetaan käytettynä ja muodikkaan plugarin hinta nousee selvästi yli dieselin.
Dieselplugari säästäisi saman auton dieselversioon verrattuna aina ja jokaisella kilometrillä ja alentaisi vielä dieselveroakin hieman. Käyttökustannusten säästö olisi tässä houkutteleva. Valitettavasti vähän ajetun käytetyn hintaero dieseliin on suunnilleen kaksinkertainen bensaplugarin lisähintaan verrattuna.
Jos pörrää kaupungissa, sitten tietenkin kannattaa valita plugari.
Mökiltä kotiin pari viikkoa sitten 3.3 sadalle keskinopeudella 79 km/h. Minusta vaikuttavampi oli silti soratien, erittäin mäkisen tunturimaiseman ja valtatien yhdistelmänä ajettu väliaika ennen 70 rajoitukselle kääntymistä. Tuo väliaikatulos oli 3.4 sadalle keskinopeudella 84 km/h, joka ajettiin joka paikassa ainakin sen mitä laki sallii. Loppumatka 70 rajoituksella pudotti kulutusta vielä desin mutta se pudotti myös keskinopeutta paljon selvemmin.
Maastopyörä olisi tietenkin mahtunut peräkonttiinkin viikonlopun mökkikamojen ohella helposti, mutta koska se oli rymytty sadekelissä kisareitillä törkeän likaiseksi, ei likaista pyörää haluttu nostaa sisälle. Sama ajomatka samalla autolla ja samalla kuskilla maastopyörä vetokuulatelineessä nosti kulutuksen 4.0 ja koko matkan keskinopeus 80. Yhden polkupyörän vaikutus samalla ajomatkalla oli näillä ajokerroilla siis 0.7 litran nousu pohjalukemasta 3.3.
Nämä satojen kilometrien pyörän kuskaamisen ja viikkoja Rouvan työmatkapörräystä sisältävän lahes 1400 km tankillisen keskikulutus oli tankkauksesta laskettuna 4.4.
Mitähän tuo mahtaisi kuluttaa, jos olisi tyytynyt täysikokoisen 220 d:n sijasta pienempään lohkoon tehtyyn ja pienemmällä syötöllä ajettavaan 200 d malliin ja jos alla pyörisivät kevyesti rullaavat kesärenkaat eikä auton mukana tulleet Keski-Euroopan kitkarenkaat? Näillä havainnoilla en jaksa innostua selvästi pienemmällä autolla yksittäisellä maantiematkalla ajetusta nelosen alituksesta.
Palataan ensimmäiseen kommenttiini käyttötilanteesta. Tämä vertailu on herkkä käyttöolosuhteille, koska plugarin kannattavuus riippuu lisähinnalla ajettavista sähköisistä kilometreistä. Sähköautolla niitä tulee niin paljon, että käyttökulut alenevat merkittävästi olipa vertailukohtana millainen ajosykli tahansa.
Näiden ero kiinnostaa. Arvaanko oikein, että Auriksessa käytetään Aisin-Warnerin automaattia, joka nostaa kulutusta merkittävästi?
Rajoitusten mukaan ajaen maantieajon keskinopeus asettuu aika usein 80 - 90 välille. Sama täälläkin, jää yleensä alarajalle 80, koska mökkimatkalla on mukana selvästi alempiakin rajoituksia.
Minä en tiedä minkälainen on Aisin, Auriksen automaatissa on CVT se on usein normaalia automaattivaihteistoa taloudellisempi yksinkertaisemman ja tehokkaamman tekniikan takia. Siinä on keinotekoisesti jäljitelty 7 vaihteista automaattia.
@740 GLE kirjoitti:
Tuossa on nyt yritetty kiteyttää jotakin?
Tuo toinen lause kuulostaa siltä, että oikean kuskin alla Cadillac Escalade kulkee huuruilla? Ei kai?
...jota itsekin käytät tässä esimerkissä kuitenkin:
Sinulla siis diesel-Mersu ja hänellä bensa-Corolla (hybridi). Hänen autonsa ajotietokone näytti 3,5 l/100 km keskikulutuksen matkan lopussa.
Tuo kuulostaa lähes säännöltä taas, mutta eihän se ihan niin mene. Voisin äkkiseltään väittää, ettei "isolla autolla" pääse samaan, jos se on bensapeli ja ilman mitään hybridiä.
Miten määrittelitkään "ison auton" - tai "tehokkaankin"?
Ihan hyvä lukema "isolle dieselille". Mitäs näyttää koko vuodelle (ja mikä olikaan autosi CO2-arvo mainoksissa).
Mitäs jos pysyttäydytään samassa kokoluokassa bensaversiona kuitenkin kuin Auris? Sehän vastaa kait "Golf-luokkaa".
Mahdollisesti näin.
Eli talvella autosi vie 1+ litraa enemmän dieseliä kuin kesällä. No, ei se minusta ole poikkeavaa oikeastaan.
Mikä mahtaa olla Quun auton pidemmän jakson keskiarvo? Vai oliko se niin, että kaikki menee mitä tankkiin pistää?
Esimerkkienne 3,3l dieseliä tai 3,5l bensaa /100km. Nykyisillä hinnoilla ja käyttövoimaverot päälle. Miten se merkittävyys laskettaisiin ja/tai paljonko pitäisi olla se ero?
Niin, jos siis plugaria vertaa nykyiseen autoosi (menee vähän sekaisin milloin tarkoitat Toyotia, milloin jotakin muuta)? Ihan varmasti lukemat on eri, mutta uhkailut sähkön hinnan radikaalista noususta olisi voitava huomioida kanssa.
Kokonaistaloudellisuutta varmaan tarkoitat, eikä pelkästään kulutukseen liittyviä laskelmia? Dieseleitä tarjotaan nyt yli tarpeen, eli tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Jos on halunnut halvalla dieselin, niin nyt taitaa olla hyvät hetket mennä kaupoille.
...ja kilsat sielläkin pysyvät kohtuullisina päivittäisajossa.
Yksittäisenä suoritteena siis.
Ei paha vanhalle Meselle, joka monilla vie varmasti litran enemmän (mikä olikaan sen SpritMonitorin keskiarvo)?
....eli nyt takaisin Toyotan Corollaan, josta Quu ilmoitti siis?
Ei näköjään. Mutta jos siis unohdetaan tuo sinun vertailusi omaan dieselin ja jonkun plugarin välillä, niin kommentoit oikeastaan Toyotan lukemia. Eli 3,3 (dsl) ja 3,5 (95) sadalla ja kumpikin puhuu yksittäisestä matkasta: eikö molemmat ole aika hyviä?
OK, eli automaatti ei ole se sama, joka nostaa automaattivaihteisten Volvojen kulutuslukemia. Sanotaan vielä selvyyden vuoksi, että syy ei ole AW suunnitteluosastolla, vaan poikittaismoottorin perään turbiinisutomaattia haluava asettaa sen automaatin suunnittelijalle mahdottoman tehtävän.
Perinteinen yhden pääakselin ympärille rakennettu automaatti osaa nykyään olla jo varsin taloudellinen eikä tämä ole mikään yhden valmistajan erikoisuus. Mersun 9G-Tronicin lisäksi ainakin useamman valmistajan käyttämä ZF-8 on oikein parametroituna miellyttävästi toimiva ja taloudellinen. Etuvetoiseen ei vaan tuollainen arkkitehtuuri mahdu ja jokainen vaihteiston lyhentämiseksi lisättävä sivuakseli lisää myös hyötysuhdetta heikentäviä hammasvälityksiä. Siksi poikittaismoottorisen etuvetoisen automaatti on jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa, JOS se tehdään perinteisenä turbiiniautomaattina.
Mutta teoriat sikseen, toteutus ratkaisee. Millaisen kulutuseron havaitsit manuaalivaihteisen ja automaatti-Auriksen välillä? Nehän ovat vaihteistoa vaille hyvin lähisukulaisia, joten jos Auriksen CVT on oikeasti hyvä, sen ei pitäisi kuluttaa manuaalivaihteista enempää?
Tuosta voi lukea Toyotan CVT:n ominaisuuksista 1,6 litraisen koneen kanssa:
https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/07-2014-nakoislehti/koeajo-toyota-corolla-16-valvematic-active-multidrive-s-2?_ga=2.11055283.625432306.1659948458-1824781785.1630924921
...ja tuosta e-CVT:n 1,8:n kanssa:
https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/11-2019-nakoislehti/koeajo-toyota-corolla-sedan-18-hybrid-style
Kulutus suorahkolla kestotiellä on parantunut 1,1 litraa satasella ja kiihtyvyys 60-120 huonontunut 3,4 sek.
Ei, vaan eri kuskien alla Escaladen kulutus vaihtelee enemmän kuin pienen hybridiauton tai vaikkapa pikkudieselin, jonka suuttimista ei mahdu läpi kovin paljon polttoainetta, vaikka polkisi kuin tulpatonta mopoa. Mitä enemmän painoa ja tehoa, sitä enemmän ajotapa ja -ympäristö vaikuttavat kulutukseen.
Tämä kuljettajan entistä suurempi vaikutus on mennyt usein vielä niin, että pohjalukemien laskiessa vain hieman (=se numero, jonka valmistaja ilmoittaa) käytännön yläraja (=se mistä suurin osa kuljettajista valittaa) nousee paljon enemmän kun kiloja lisätään turvallisuuden ja mukavuuden vuoksi ja tehoa lisätään vähintään entisen kaltaisen suorituskyvyn tarjoamiseksi.
Ajotietokoneiden virheet huomioon ottaenkin en näe 3 - 4 litran välillä olevien maantiekulutusten tarjoavan hybridin parasta perustelua.
Jos kuski ja ajoympäristö vaihtuu, sitten alkaa löytyä perusteita hybridillekin. Parempi Corollan myyntiargumentti löytyy talvesta ja ruutukaavalta.
Kaikkien ajojen ympärivuotinen keskiarvo tankkauksista laskettuna on tällä hetkellä 5.03 sadalle. Kesä- ja talvikauden eroa vähentää tällä hetkellä poikkeuksellisesti auton alla kesällä pyörivät talvirenkaat, joiden vuoksi kesäkulutus on epänormaalin suuri.
En hoksaa, miksi investointia kannattaisi laskea näiden kesäisten erikoistapausten perusteella, elleivät ne ole talven tallissa seisovan auton tyypillistä ajosykliä edustava tilanne. Minusta nämä numerot kertovat ettei Corollan vahvin perustelu ole maantiekulutus.
Tässä ajatuksemme kulkevat samaa rataa. Juuri nyt diesel on hyljeksitty malli, jonka ostajalla on valinnanvaraa ja neuvotteluvaraa hinnasta.
Spritmonitorin mukaan Rva ajaa samanlaisten autojen kesken kolmannella sijalla 0.09 litraa kärjen takana. Minun sijoitukseni omalla autollani on vasta viides ja häviän listakärjelle 0.6 litraa. Tässä on tosin hieman häilyvyyttä sen suhteen, kuinka tarkasti eri kuljettajat ovat kirjanneet oman autonsa tekniset tiedot oikein.
Ovat, mutta mielestäni näistä lukemista ei saa kumminkaan päin perustelua itselataavan hybridin puolesta eikä sitä vastaan, koska ne ovat tasaisen rauhallisen maantieajon lukemia ja saavutettavissa hybridillä tai ilman.
Polttisten välinen vertailu riippuu (tilan) tarpeista ja käyttötilanteesta, mutta sähköauton ylivoimainen hyötysuhde nostaa sen käyttökustannusvertailun voittajaksi asettuipa vertailukohteeksi millainen polttiskuski tahansa.
Trafikin on laskeskellut kuluja:
https://www.traficom.fi/fi/ajavaihtoehtoa/vttn-laskelma-autoilun-kustannuksista
Kuluttaa mitä kuluttaa, pääasian on mistä kuluttaa, maailma ja autokanta muuttuu ajallaan, uudet sukupolvet tulee ja menee, menossa olevan aikakauden kehityksen mukaan.
Jäätikköä Suomikin on kuulema ollut, kai se alkoi sulamaan kun tuli keksittiin.