@HybridRules kirjoitti:
Onhan niin, että normiautoilija ei pyri Ruuhkamiehen tai NHB:n kanssa kiihdytyskilpailuun liikennevaloista lähdettäessä. Normiautoilija ei edes ymmärrä joutuneensa kiihdytyskilpailun vaan jatkaa ihan oman ajotottumuksensa mukaan.
Sujuva ja muut huomioonottava ripeä liikkeellelähtö ei ole mitään kisailua. Lähtö tehdään joka kerta riittävän rivakasti, vaikka rinnalla olisi yhdistelmärekka, jonka kanssa nyt ei taatusti ole mitään kuvailmaasi kilpailua.
HR: ”Autossa oli "valmiiksi" 7,5 keskikulutus siinä näytöllä, kun ajoin sen ulos vuokraamosta. ”
Perustat siis käsityksesi C-HR:n kulutuksesta yhdessä autossa näkemästäsi kulutuslukemasta. Etkä tiedä miten sillä autolla oli ajettu ennen sitä.
Tuskin edes tiedät mitä se auto kulutti sinun ajaessasi sillä.
@Striko12 kirjoitti:
HR: ”Autossa oli "valmiiksi" 7,5 keskikulutus siinä näytöllä, kun ajoin sen ulos vuokraamosta. ”
Perustat siis käsityksesi C-HR:n kulutuksesta yhdessä autossa näkemästäsi kulutuslukemasta. Etkä tiedä miten sillä autolla oli ajettu ennen sitä.
Tuskin edes tiedät mitä se auto kulutti sinun ajaessasi sillä.
Mainittakoon vielä, ettei kukaan noista Spritmonitorin 56 kuljettajasta ole saanut kulumaan edes lähelle sitä, mitä HR väittää kuluttaneensa. Spritmonitorin kulutukset osuvat oikein hyvin siihen, mitä lehdistö ja ADAC ovat mitanneet, mutta yksi hater vain jaksaa puhua jostain aivan muista lukemista. HR:llä on kummallinen kampanja meneillään. Yrityksensä saada näyttämään Toyotan hybridit huonolta saa hassuja piirteitä, koska ymmärrettävästi argumentit ovat aika huteria silloin, kun yrittää selittää taloudellista autoa epätaloudelliseksi.
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
@HybridRules kirjoitti:
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Mistä tämä tieto lämmitykseen menevästä 2 litrasta satasella oli peräisin?
Ainakaan sitä ei voi sellaisenaan lisätä kulutuskeskiarvoihin. Ensinnäkään se ei liene matka-, vaan aikasidonnainen asia, vaikka sen tietty voi kilometrille jyvittääkin. Lämmityskausi on sekin varsin lyhyt, ja jotenkin arvelisin että polttomoottorin lämmettyä (lyhyttä pidemmällä matkalla), ei tarvita webastoa kun moottorin hukkalämpö riittää sellaisenaan.
Eli joo, on olosuhteita missä lämmitysbensaa varmaan voi palaa sen 2 litraa satasella, mutta jyvitettynä koko vuoden kilometreille lisäys lienee varsin maltillinen. Keskimääräisessä ajossa Webasto tuskin käy 10% ajasta, lieneekö edes viittä.
@HybridRules kirjoitti:
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Omasta mielestäni sanoin jo, missä suhteessa bensalämmitys on hyvä. Jos Volvoon voisi saada optiona myös sähkölämmittimen, niin ottaisin, jos se ei olisi kallis. Mutta polttoainetoiminen lämmitin on normaalikäytössä olevassa autossa parempi. Siis kun ajaa usein yli sähkösäteen.
Toisaalta, jos ajaa lyhyitä matkoja, ei lisälämmitintä tarvitse pitää päällä, jos ei halua.
T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet.
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on outoa, koska sen kulutus ei ole sidoksissa ajomatkaan. Webastojahan on autoissa käytetty vaikka kuinka kauan, mutta en ole kuullut enkä Webaston sivuilta lukenut niiden kulutusta ilmoitettavan 100 km:iä kohti. Kotipihassa kulutus olisi esim. 2 desilitraa/0.00001km x 100km eli 2 000 000 litraa per 100km. Oikeastaan pitäisi jakaa nollalla, mutta niinhän ei voi tehdä. Webasto myy ihan järjettömästi bensaa kuluttavia lämmittimiä, kun ne vie kaksi miljoonaan litraa sadalla kilometrillä. Oikeastaan ne vie äärettömän paljon, mutta sitä ei voi matemaattisesti laskea. Kannattaa käydä siirtämässä autoa välillä, ajaa vaikka korttelin ympäri, niin webasto ei sitten enää vie ihan niin paljon.
Paljonkohan keskimäärin omakotitalon lämmitys kuluttaa 100km:iä kohti?
HR: "T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet."
@M880 kirjoitti:
Mistä tämä tieto lämmitykseen menevästä 2 litrasta satasella oli peräisin?
Ainakaan sitä ei voi sellaisenaan lisätä kulutuskeskiarvoihin. Ensinnäkään se ei liene matka-, vaan aikasidonnainen asia, vaikka sen tietty voi kilometrille jyvittääkin. Lämmityskausi on sekin varsin lyhyt, ja jotenkin arvelisin että polttomoottorin lämmettyä (lyhyttä pidemmällä matkalla), ei tarvita webastoa kun moottorin hukkalämpö riittää sellaisenaan.
Eli joo, on olosuhteita missä lämmitysbensaa varmaan voi palaa sen 2 litraa satasella, mutta jyvitettynä koko vuoden kilometreille lisäys lienee varsin maltillinen. Keskimääräisessä ajossa Webasto tuskin käy 10% ajasta, lieneekö edes viittä.
Tuo kulutus on Auto, Motor & Sport ja Moottori -lehtien mittauksista peräisin. AM&S testasi 4:n ja Moottori 4-6 asteen lämpötiloissa. Ei siis puhutan mitenkään vähäisestä osasta vuotta. Liekö vielä niin, että lämmitys tapahtuu aina sähköllä ajaessa tuolla polttoaineella?
@HybridRules kirjoitti:
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Omasta mielestäni sanoin jo, missä suhteessa bensalämmitys on hyvä. Jos Volvoon voisi saada optiona myös sähkölämmittimen, niin ottaisin, jos se ei olisi kallis. Mutta polttoainetoiminen lämmitin on normaalikäytössä olevassa autossa parempi. Siis kun ajaa usein yli sähkösäteen.
Toisaalta, jos ajaa lyhyitä matkoja, ei lisälämmitintä tarvitse pitää päällä, jos ei halua.
T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet.
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on outoa, koska sen kulutus ei ole sidoksissa ajomatkaan. Webastojahan on autoissa käytetty vaikka kuinka kauan, mutta en ole kuullut enkä Webaston sivuilta lukenut niiden kulutusta ilmoitettavan 100 km:iä kohti. Kotipihassa kulutus olisi esim. 2 desilitraa/0.00001km x 100km eli 2 000 000 litraa per 100km. Oikeastaan pitäisi jakaa nollalla, mutta niinhän ei voi tehdä. Webasto myy ihan järjettömästi bensaa kuluttavia lämmittimiä, kun ne vie kaksi miljoonaan litraa sadalla kilometrillä. Oikeastaan ne vie äärettömän paljon, mutta sitä ei voi matemaattisesti laskea. Kannattaa käydä siirtämässä autoa välillä, ajaa vaikka korttelin ympäri, niin webasto ei sitten enää vie ihan niin paljon.
Paljonkohan keskimäärin omakotitalon lämmitys kuluttaa 100km:iä kohti?
En ole kyllä huomannut, että olisit kertonut, mitä etua tuosta on. Voisitko kertoa sen?
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittamisessa kilometriä kohden ei ole mitään outoa, vaan juuri noin niiden kulutus on lehdissä ilmoitettu iät ja ajat. Olipa sitten polttoainetoimisia tai sähköisiä lämmittimiä, niin aina ne on noin ilmoitettu. Ja todella sekavaahan se olisikin ilmoittaa kulutuksia ajan ja matkan suhteen jaettuna.
@HybridRules kirjoitti:
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Omasta mielestäni sanoin jo, missä suhteessa bensalämmitys on hyvä. Jos Volvoon voisi saada optiona myös sähkölämmittimen, niin ottaisin, jos se ei olisi kallis. Mutta polttoainetoiminen lämmitin on normaalikäytössä olevassa autossa parempi. Siis kun ajaa usein yli sähkösäteen.
Toisaalta, jos ajaa lyhyitä matkoja, ei lisälämmitintä tarvitse pitää päällä, jos ei halua.
T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet.
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on outoa, koska sen kulutus ei ole sidoksissa ajomatkaan. Webastojahan on autoissa käytetty vaikka kuinka kauan, mutta en ole kuullut enkä Webaston sivuilta lukenut niiden kulutusta ilmoitettavan 100 km:iä kohti. Kotipihassa kulutus olisi esim. 2 desilitraa/0.00001km x 100km eli 2 000 000 litraa per 100km. Oikeastaan pitäisi jakaa nollalla, mutta niinhän ei voi tehdä. Webasto myy ihan järjettömästi bensaa kuluttavia lämmittimiä, kun ne vie kaksi miljoonaan litraa sadalla kilometrillä. Oikeastaan ne vie äärettömän paljon, mutta sitä ei voi matemaattisesti laskea. Kannattaa käydä siirtämässä autoa välillä, ajaa vaikka korttelin ympäri, niin webasto ei sitten enää vie ihan niin paljon.
Paljonkohan keskimäärin omakotitalon lämmitys kuluttaa 100km:iä kohti?
En ole kyllä huomannut, että olisit kertonut, mitä etua tuosta on. Voisitko kertoa sen?
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittamisessa kilometriä kohden ei ole mitään outoa, vaan juuri noin niiden kulutus on lehdissä ilmoitettu iät ja ajat. Olipa sitten polttoainetoimisia tai sähköisiä lämmittimiä, niin aina ne on noin ilmoitettu. Ja todella sekavaahan se olisikin ilmoittaa kulutuksia ajan ja matkan suhteen jaettuna.
Lämmityslaite kuluttaa saman liikkuupa auto tai ei. Voihan kulutusta jyvittää ajetulle matkalle, mutta ei siinä minun mielestä ole hirveästi järkeä. Se on sitten iät ja ajat ollut omituinen tapa. Kulutus per kilometri ei riipu niinkään matkasta vaan nopeudesta.
Polttoainetoimisen lämmityksen suurin etu on tietenkin se, että sen toiminta ei ole riippuvainen ajoakun varaustasosta. Lämmitykseen ei kulu ajoakun energiaa eli sähköajosäde ei pienene sen takia. Pysäköintilämmitys on aina käytettävissä riippumatta ajoakun tilasta tai onko auto latauksessa vai ei. Edellä mainitut ovat siis niitä etuja, mitä minä näen olevan webastossa. Lisälämmittimellä auto lämpiää nopeasti myös silloin, kun ei ole muistanut etukäteen lämmittää. Tässä äskettäin opin, että on sellaisiakin plugareita, joissa lämpöä saadaan vain polttomoottoria käyttämällä, mutta minulla siis on se lisälämmitin autossa eikä moottoria tarvitse käynnistää lämmityksen takia.
Koska plugarissa on bensa käytössä joka tapauksessa, on ensisijaisesti autossa oltava polttoainetoiminen lämmitin, siis minun mielestäni. Arvostan edellä mainittuja etuja enemmän kuin sitä, että voisin lämmittää auton sähköllä. Olisi ihan hyvä, jos olisi sähkölämmitys lisäksi, jotta voisi lämmittää sillä, kun ajomatka on selkeästi akun sen hetkisen kantaman sisäpuolella. Mutta minun autooni ei saa sellaista optiota, vaikka monilla muilla markkina-alueilla sellainen on Volvon plugareissa.
Lisälämmittimen voi ottaa pois käytöstä auton asetuksista tai voi tehdä niin kuin minä silloin tällöin eli sulkea ilmastoinnin, kun ei tarvitse lämmitystä. Pysäköintilämmitys toimii vaikka lisälämmitys olisi asetuksista otettu pois käytöstä ja pysäköintilämmitys käynnistyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan ja huolehtii, että auto on lämmin asetettuna ajankohtana. Saattaa tosin helposti viedä yli kaksikin miljoonaa litraa per 100km se pysäköintilämmitys.
Eikö olekin niin, että sähkötoimisen sisätilalämmittimen teho plugarissa tai sähköautossa on 5kW?
Jos se on noin plugareissa, niin esim. 11kWh:n akusta, josta on käytettävissä 9kWh, lämmitys haukkaa aika ison osan. Tunnin matkalla yli puolet ajoakun energiasta on mennyt lämmitykseen ja ajamiseen jäisi 4kWh eli 4000Wh. Jos auto kuluttaa energiaa vaikka 150Wh/km niin akulla ajaa enää 4000/150 =27km, kun muuten olisi mennyt 9000/150=60km.
Jos ajoakun koko on 11kWh, niin se ei ole kokonaan käytettävissä sähkörangeen.
@tracktest kirjoitti:
HR: "T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet."
Mistä tämä tieto on peräisin?
Ai sekö, että ruotsalaiset ymmärtävät paremmin? Päättelin siitä, että ruotsalaiset varustavat Volvot tänne polttoainetoimisella lämmittimellä ja jonnekin muualle sähkötoimisella. En tiedä, minne menee sähkötoimiset.
Jos tarkoitat tietoa, että saa sähkölämmittimen jollain markkinalla, niin esim. minun Volvon manuaalista se selviää. Ja jos Volvon sivustolla "rakentaa Volvon", niin sähkölämmitys on siellä varustelistassa, mutta sitä ei saa Suomeen rahallakaan. En tiedä, onko se joku maahantuontipolitiikka vai tehtaalta käsin märätty.
@HybridRules kirjoitti:
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Omasta mielestäni sanoin jo, missä suhteessa bensalämmitys on hyvä. Jos Volvoon voisi saada optiona myös sähkölämmittimen, niin ottaisin, jos se ei olisi kallis. Mutta polttoainetoiminen lämmitin on normaalikäytössä olevassa autossa parempi. Siis kun ajaa usein yli sähkösäteen.
Toisaalta, jos ajaa lyhyitä matkoja, ei lisälämmitintä tarvitse pitää päällä, jos ei halua.
T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet.
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on outoa, koska sen kulutus ei ole sidoksissa ajomatkaan. Webastojahan on autoissa käytetty vaikka kuinka kauan, mutta en ole kuullut enkä Webaston sivuilta lukenut niiden kulutusta ilmoitettavan 100 km:iä kohti. Kotipihassa kulutus olisi esim. 2 desilitraa/0.00001km x 100km eli 2 000 000 litraa per 100km. Oikeastaan pitäisi jakaa nollalla, mutta niinhän ei voi tehdä. Webasto myy ihan järjettömästi bensaa kuluttavia lämmittimiä, kun ne vie kaksi miljoonaan litraa sadalla kilometrillä. Oikeastaan ne vie äärettömän paljon, mutta sitä ei voi matemaattisesti laskea. Kannattaa käydä siirtämässä autoa välillä, ajaa vaikka korttelin ympäri, niin webasto ei sitten enää vie ihan niin paljon.
Paljonkohan keskimäärin omakotitalon lämmitys kuluttaa 100km:iä kohti?
En ole kyllä huomannut, että olisit kertonut, mitä etua tuosta on. Voisitko kertoa sen?
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittamisessa kilometriä kohden ei ole mitään outoa, vaan juuri noin niiden kulutus on lehdissä ilmoitettu iät ja ajat. Olipa sitten polttoainetoimisia tai sähköisiä lämmittimiä, niin aina ne on noin ilmoitettu. Ja todella sekavaahan se olisikin ilmoittaa kulutuksia ajan ja matkan suhteen jaettuna.
Lämmityslaite kuluttaa saman liikkuupa auto tai ei. Voihan kulutusta jyvittää ajetulle matkalle, mutta ei siinä minun mielestä ole hirveästi järkeä. Se on sitten iät ja ajat ollut omituinen tapa. Kulutus per kilometri ei riipu niinkään matkasta vaan nopeudesta.
Polttoainetoimisen lämmityksen suurin etu on tietenkin se, että sen toiminta ei ole riippuvainen ajoakun varaustasosta. Lämmitykseen ei kulu ajoakun energiaa eli sähköajosäde ei pienene sen takia. Pysäköintilämmitys on aina käytettävissä riippumatta ajoakun tilasta tai onko auto latauksessa vai ei. Edellä mainitut ovat siis niitä etuja, mitä minä näen olevan webastossa. Lisälämmittimellä auto lämpiää nopeasti myös silloin, kun ei ole muistanut etukäteen lämmittää. Tässä äskettäin opin, että on sellaisiakin plugareita, joissa lämpöä saadaan vain polttomoottoria käyttämällä, mutta minulla siis on se lisälämmitin autossa eikä moottoria tarvitse käynnistää lämmityksen takia.
Koska plugarissa on bensa käytössä joka tapauksessa, on ensisijaisesti autossa oltava polttoainetoiminen lämmitin, siis minun mielestäni.
Mieti miten vaikea olisi käyttäjän tulkita kulutusta jos osa siitä ilmoitettaisiin ajan ja osa matkan suhteen. Jengi on jo paineessa ihan kilowattienkin kanssa.
Miten se, että sähkösäde ei pienene on etu silloin, kun sen vuoksi poltetaan enemmän bensaa, kuin mitä tuon säästetyn sähkörangen ajamiseen tarvittaisiin bensaa? Jos säästetään esimerkiksi viisi kilometriä rangea sillä hinnalla, että poltetaan 25 kilometrin edestä bensaa, niin mikä järki tuossa olisi?
Oletus siitä, että bensaa olisi aina käytettävissä, on aivan vastaava ajatus kuin se, että sähköä on aina käytössä. Esimerkiksi mulla bensarange meni nolliin jo kolme viikkoa sitten. En ole viitsinyt sen jälkeen käydä tankilla, kun sitä ennen sain käydä parikin kertaa tankilla lyhyen ajan sisällä. Et vieläkään vastannut kysymykseeni siitä, että miksi sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään hankalampaa kuin bensan jättäminen tankkiin.
@HybridRules kirjoitti:
Eikö olekin niin, että sähkötoimisen sisätilalämmittimen teho plugarissa tai sähköautossa on 5kW?
Jos se on noin plugareissa, niin esim. 11kWh:n akusta, josta on käytettävissä 9kWh, lämmitys haukkaa aika ison osan. Tunnin matkalla yli puolet ajoakun energiasta on mennyt lämmitykseen ja ajamiseen jäisi 4kWh eli 4000Wh. Jos auto kuluttaa energiaa vaikka 150Wh/km niin akulla ajaa enää 4000/150 =27km, kun muuten olisi mennyt 9000/150=60km.
Jos ajoakun koko on 11kWh, niin se ei ole kokonaan käytettävissä sähkörangeen.
5 kilowattia on ihan sopiva suuruusluokka sähköiselle lämmitysteholle. Se on kuitenkin maksimiteho, jota ei tarvita tietenkään koko ajan. Tuollaisissa olosuhteissa, missä Moottori ja AM&S mittasivat Volvot, ei viittä kilowattia tarvitse kuin hetken, jos ei ole esilämmittänyt autoa. Esilämmityksen kanssa tarvitaan alusta asti vain murto-osa tuosta täydestä tehosta. Joissakin plugareissa lämmityksessä käytetään myös lämpöpumppua, joka vähentää energian tarvetta. Varsinkaan tuollaisissa selvästi plussan puolella olevissa olosuhteissa ei silloin enää energiaa paljon kulu.
@HybridRules kirjoitti:
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Omasta mielestäni sanoin jo, missä suhteessa bensalämmitys on hyvä. Jos Volvoon voisi saada optiona myös sähkölämmittimen, niin ottaisin, jos se ei olisi kallis. Mutta polttoainetoiminen lämmitin on normaalikäytössä olevassa autossa parempi. Siis kun ajaa usein yli sähkösäteen.
Toisaalta, jos ajaa lyhyitä matkoja, ei lisälämmitintä tarvitse pitää päällä, jos ei halua.
T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet.
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on outoa, koska sen kulutus ei ole sidoksissa ajomatkaan. Webastojahan on autoissa käytetty vaikka kuinka kauan, mutta en ole kuullut enkä Webaston sivuilta lukenut niiden kulutusta ilmoitettavan 100 km:iä kohti. Kotipihassa kulutus olisi esim. 2 desilitraa/0.00001km x 100km eli 2 000 000 litraa per 100km. Oikeastaan pitäisi jakaa nollalla, mutta niinhän ei voi tehdä. Webasto myy ihan järjettömästi bensaa kuluttavia lämmittimiä, kun ne vie kaksi miljoonaan litraa sadalla kilometrillä. Oikeastaan ne vie äärettömän paljon, mutta sitä ei voi matemaattisesti laskea. Kannattaa käydä siirtämässä autoa välillä, ajaa vaikka korttelin ympäri, niin webasto ei sitten enää vie ihan niin paljon.
Paljonkohan keskimäärin omakotitalon lämmitys kuluttaa 100km:iä kohti?
En ole kyllä huomannut, että olisit kertonut, mitä etua tuosta on. Voisitko kertoa sen?
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittamisessa kilometriä kohden ei ole mitään outoa, vaan juuri noin niiden kulutus on lehdissä ilmoitettu iät ja ajat. Olipa sitten polttoainetoimisia tai sähköisiä lämmittimiä, niin aina ne on noin ilmoitettu. Ja todella sekavaahan se olisikin ilmoittaa kulutuksia ajan ja matkan suhteen jaettuna.
Lämmityslaite kuluttaa saman liikkuupa auto tai ei. Voihan kulutusta jyvittää ajetulle matkalle, mutta ei siinä minun mielestä ole hirveästi järkeä. Se on sitten iät ja ajat ollut omituinen tapa. Kulutus per kilometri ei riipu niinkään matkasta vaan nopeudesta.
Polttoainetoimisen lämmityksen suurin etu on tietenkin se, että sen toiminta ei ole riippuvainen ajoakun varaustasosta. Lämmitykseen ei kulu ajoakun energiaa eli sähköajosäde ei pienene sen takia. Pysäköintilämmitys on aina käytettävissä riippumatta ajoakun tilasta tai onko auto latauksessa vai ei. Edellä mainitut ovat siis niitä etuja, mitä minä näen olevan webastossa. Lisälämmittimellä auto lämpiää nopeasti myös silloin, kun ei ole muistanut etukäteen lämmittää. Tässä äskettäin opin, että on sellaisiakin plugareita, joissa lämpöä saadaan vain polttomoottoria käyttämällä, mutta minulla siis on se lisälämmitin autossa eikä moottoria tarvitse käynnistää lämmityksen takia.
Koska plugarissa on bensa käytössä joka tapauksessa, on ensisijaisesti autossa oltava polttoainetoiminen lämmitin, siis minun mielestäni.
Mieti miten vaikea olisi käyttäjän tulkita kulutusta jos osa siitä ilmoitettaisiin ajan ja osa matkan suhteen. Jengi on jo paineessa ihan kilowattienkin kanssa.
Miten se, että sähkösäde ei pienene on etu silloin, kun sen vuoksi poltetaan enemmän bensaa, kuin mitä tuon säästetyn sähkörangen ajamiseen tarvittaisiin bensaa? Jos säästetään esimerkiksi viisi kilometriä rangea sillä hinnalla, että poltetaan 25 kilometrin edestä bensaa, niin mikä järki tuossa olisi?
Oletus siitä, että bensaa olisi aina käytettävissä, on aivan vastaava ajatus kuin se, että sähköä on aina käytössä. Esimerkiksi mulla bensarange meni nolliin jo kolme viikkoa sitten. En ole viitsinyt sen jälkeen käydä tankilla, kun sitä ennen sain käydä parikin kertaa tankilla lyhyen ajan sisällä. Et vieläkään vastannut kysymykseeni siitä, että miksi sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään hankalampaa kuin bensan jättäminen tankkiin.
Minä tiedän ihan käytännön kokemuksesta, että T8 ei vie mitään 2 litraa sadalla lämmitykseen oikeasti. En ole tuota testiä lukenut, enkä luekaan, jos se on jonkun maksumuurin takana. Ihmettelen vain, miten tuo tulos on tullut.
Minä en aina osaa tulkita piruiletko sinä tahallasi vai ihmetteletkö oikeasti? Kyllä kai sinäkin myönnät, että bensatankin täyttäminen käy huomattavasti kätevämmin kuin ajoakun lataaminen. On minullakin käynyt silloin tällöin, että webasto ei olekaan aamulla käynnistynyt, kun en ole muistanut tankata. Mutta se ei ole ulkoisista asioista kiinni vaan omaa sössimistä. Volvo vaatii, että tankissa on suunnilleen 100km edestä bensaa tai se ei käynnistä lämmitystä automaattisesti.
Mutta kun on illalla menossa hotellille ja huomaa, että bensa on vähissä, ei tarvitse kun koukata ohimennen lähimmälle teboilille ja tankata. Sähkön kanssa ei onnistu niin.
Jos meinaa Eriksnäsistä lähteä veneellä kalareissulle, ei tarvitse kuin Sipoonlahden kesoil.. ei kun Nesteeltä holauttaa tankki täyteen ja on lämmin auto odottamassa tyhjin käsin palaavia kohmeisia onkimiehiä. Tai wannabee uistelijoita.
Sähkön jättäminen akkuun tarkoittaa, että pitää tinkiä sähköajosta jo mennessä ja hukata loputkin sähköajokilometrit esilämmitykseen lähtiessä, kun pilkkihenkilöt palaavat suksen pohjat paakkuuntuneesta lumesta painavina, vaatteet märkinä ja kalareppu tyhjänä.
MB GLE 350 plugarissa on iso akku, josta paremmin voisi jättää aamua varten energiaa, mutta en silti pidä ajatuksesta, että pitää jättää. Mieluummin sähkön käyttäisi ajamiseen.
Minä tiedän ihan käytännön kokemuksesta, että T8 ei vie mitään 2 litraa sadalla lämmitykseen oikeasti. En ole tuota testiä lukenut, enkä luekaan, jos se on jonkun maksumuurin takana. Ihmettelen vain, miten tuo tulos on tullut.
Minä en aina osaa tulkita piruiletko sinä tahallasi vai ihmetteletkö oikeasti? Kyllä kai sinäkin myönnät, että bensatankin täyttäminen käy huomattavasti kätevämmin kuin ajoakun lataaminen. On minullakin käynyt silloin tällöin, että webasto ei olekaan aamulla käynnistynyt, kun en ole muistanut tankata. Mutta se ei ole ulkoisista asioista kiinni vaan omaa sössimistä. Volvo vaatii, että tankissa on suunnilleen 100km edestä bensaa tai se ei käynnistä lämmitystä automaattisesti.
Mutta kun on illalla menossa hotellille ja huomaa, että bensa on vähissä, ei tarvitse kun koukata ohimennen lähimmälle teboilille ja tankata. Sähkön kanssa ei onnistu niin.
Jos meinaa Eriksnäsistä lähteä veneellä kalareissulle, ei tarvitse kuin Sipoonlahden kesoil.. ei kun Nesteeltä holauttaa tankki täyteen ja on lämmin auto odottamassa tyhjin käsin palaavia kohmeisia onkimiehiä. Tai wannabee uistelijoita.
Sähkön jättäminen akkuun tarkoittaa, että pitää tinkiä sähköajosta jo mennessä ja hukata loputkin sähköajokilometrit esilämmitykseen lähtiessä, kun pilkkihenkilöt palaavat suksen pohjat paakkuuntuneesta lumesta painavina, vaatteet märkinä ja kalareppu tyhjänä.
MB GLE 350 plugarissa on iso akku, josta paremmin voisi jättää aamua varten energiaa, mutta en silti pidä ajatuksesta, että pitää jättää. Mieluummin sähkön käyttäisi ajamiseen.
Tässä on puhuttu kahden eri lehden mittauksista. Molemmat lehdet mittasivat samaa luokkaa olevan kulutuksen. Paljonko tuo kulutus on mielestäsi?
En todellakaan pidä bensatankin täyttämistä kätevämpänä kuin akun lataamista. Akun lataamisen vuoksi minun ei tarvitse ajaa mihinkään latausasemalla, seisoskella auton vieressä tai pelata korttipeliä. Mutta tämä ei vastaa edelleenkään kysymykseeni. Miksi sen sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään hankalaa?
Eikä sinun tarvitsisi tinkiä sähköajosta. Tuolla Mersulla ajaisit joka tapauksessa paljon pidempiä matkoja sähköllä kuin ladattavilla Volvoilla. Ihan sama esilämmittääkö noita vai ei, niin se on nimenomaan Volvo, jolla tässä vertailussa joutuu tinkimään sähköajosta. Mittausten mukaan Volvon tapa lämmittääkään ei tuo mitään etua, vaan se ainoastaan lisää bensankulutusta ja päästelee tuon polton päästöt käsittelemättöminä pihalle. Sen minkä sähkörangessa voittaa, häviää moninkertaisesti bensankulutuksessa. En ymmärrä, mikä sen kaiken sähkön käyttämisessä ajamiseen on niin hienoa, kun samalla palaa bensaa lämmittämiseen. Itse suosin sitä tapaa, mikä tuottaa koknaisuutena pienimmän kulutuksen ja vähimmät päästöt.
Hybridin tärkein ominaisuus on ajaa sähköllä niin paljon kuin mahdollista, tämä on päästötön ja taloudellisin tapa edetä. Polttoaine toimii kuin pelastava enkeli silloin kun polttoainetta on pakottava tarve käyttää, mahdollisuus ja tärkeä ominaisuus tämäkin. HR sinunkin lähihuoltoasemasi on kotona ei tuolla missä kerroit. NHB:n neuvot ovat kuin oppikirjasta niistä kannattaa ottaa opikseen, piruilua se ei suinkaan ole jos asiat faktoina esitetään ja vielä mahdollisimman selväjärkisessä muodossa. Hybridin idea on se mikä tuottaa kokonaisuutena pienimmän kulutuksen ja vähäisimmät päästöt, tämän kun oivaltaa voi sanoa tekevänsä älykkäällä laitteella sen minkä autonvalmistaja on jo etukäteen miettinyt.
Lisälämmittimen tuottamat päästöt käsittelemättömänä taivaalle on absurdi idea jos autoa mainostetaan edistyksellisenä ja vähäpäästöisenä kuten Volvon mainoksessakin todetaan. Kilpailijoiden BMW ja MB esilämmitys ja jäähdytys toteutetaan sähköllä se on todellakin modernia ajattelua. Pienillä asioilla on merkitystä, saivarrella voi loputtomiin mutta sehän ei tunnetusti johda mihinkään järkevään lopputulokseen.
@tracktest kirjoitti:
Hybridin tärkein ominaisuus on ajaa sähköllä niin paljon kuin mahdollista, tämä on päästötön ja taloudellisin tapa edetä. Polttoaine toimii kuin pelastava enkeli silloin kun polttoainetta on pakottava tarve käyttää, mahdollisuus ja tärkeä ominaisuus tämäkin. HR sinunkin lähihuoltoasemasi on kotona ei tuolla missä kerroit. NHB:n neuvot ovat kuin oppikirjasta niistä kannattaa ottaa opikseen, piruilua se ei suinkaan ole jos asiat faktoina esitetään ja vielä mahdollisimman selväjärkisessä muodossa. Hybridin idea on se mikä tuottaa kokonaisuutena pienimmän kulutuksen ja vähäisimmät päästöt, tämän kun oivaltaa voi sanoa tekevänsä älykkäällä laitteella sen minkä autonvalmistaja on jo etukäteen miettinyt.
Lisälämmittimen tuottamat päästöt käsittelemättömänä taivaalle on absurdi idea jos autoa mainostetaan edistyksellisenä ja vähäpäästöisenä kuten Volvon mainoksessakin todetaan. Kilpailijoiden BMW ja MB esilämmitys ja jäähdytys toteutetaan sähköllä se on todellakin modernia ajattelua. Pienillä asioilla on merkitystä, saivarrella voi loputtomiin mutta sehän ei tunnetusti johda mihinkään järkevään lopputulokseen.
Vaikea ymmärtää tätä kulutushössötystä kun oma katumaasturi Seat Ateca 115 PS kuluttaa ainakin 7 litraa satasella moottoritieajossa nopeudella 120 km/h. Ja tätä hiljempaa en moottoritiellä aja. Sekalaisessa ajossa missä ilmanvastus ei vaikuta pääsen runsaan viiden litran keskimääräisellä kulutuksella.
Isojen bensamaasturien testejä kun olen lukenut (luokka BMW X5, Porsche Cayenne, Volvo XC90) niin kyllä näiden bensamaasturien kulutus on reilusti yli 10 litraa satasella ainakin Autozeitungin testeissä missä autoja ilmeisesti prässätään.
Sujuva ja muut huomioonottava ripeä liikkeellelähtö ei ole mitään kisailua. Lähtö tehdään joka kerta riittävän rivakasti, vaikka rinnalla olisi yhdistelmärekka, jonka kanssa nyt ei taatusti ole mitään kuvailmaasi kilpailua.
Ehdotan ilmastollisen moraaliposeerauksen nimissä että Webastot kielletään kaikissa autoissa.
HR: ”Autossa oli "valmiiksi" 7,5 keskikulutus siinä näytöllä, kun ajoin sen ulos vuokraamosta. ”
Perustat siis käsityksesi C-HR:n kulutuksesta yhdessä autossa näkemästäsi kulutuslukemasta. Etkä tiedä miten sillä autolla oli ajettu ennen sitä.
Tuskin edes tiedät mitä se auto kulutti sinun ajaessasi sillä.
Tästä olisit saanut lähempänä totuutta olevaa tietoa C-HR:n kulutuksesta.
https://www.spritmonitor.de/en/overview/49-Toyota/1563-C-HR.html?fueltype=10&powerunit=2
Jos käytetään samaa logiikkaa Volvo XC90 plugarin kohdalla niin voidaan todeta että sellainen kuluttaa noin 10,7 L/100km. Aika juoppo plugariksi.
https://www.spritmonitor.de/en/detail/745025.html
Taitaa olla Toyota Landcruiser lähin vertailuvaihtoehto. Vai onko Toyota C-HR suurin malli Toyotalla.
Mainittakoon vielä, ettei kukaan noista Spritmonitorin 56 kuljettajasta ole saanut kulumaan edes lähelle sitä, mitä HR väittää kuluttaneensa. Spritmonitorin kulutukset osuvat oikein hyvin siihen, mitä lehdistö ja ADAC ovat mitanneet, mutta yksi hater vain jaksaa puhua jostain aivan muista lukemista. HR:llä on kummallinen kampanja meneillään. Yrityksensä saada näyttämään Toyotan hybridit huonolta saa hassuja piirteitä, koska ymmärrettävästi argumentit ovat aika huteria silloin, kun yrittää selittää taloudellista autoa epätaloudelliseksi.
@▫️ kirjoitti:
Mutta vähiten sähköistetty silti (ei yhtään, jos se oli joku kriteeri). Toki massiivisuudessa muuten.
No jos nyt vertaat noita kahta, niin....
Joku valehtelee. Laitoin hakuun Volvo XC 90 Plug In Hybrid Benzin ja sain keskiarvokulutukseksi 7,01 litraa satasella.
https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/51-Volvo/465-XC90.html?fueltype=6&minkm=0&page=3&powerunit=2
Ja tuohonkin kulutukseen täytyy ilmeisesti lisätä kaupunkiajossa + 2 litraa satasella ja maantieajossa +1,7 litraa satasella bensaa lämmityskuluihin.
Asia ei minulle kuulu mutta onhan se vähän kummallista että me tuota autoa omistamattomat olemme niin hyvin perillä tuon auton kulutuksesta.
Täälläpä on paljon ihmisiä, joille Volvo on lähellä sydäntä.
Enemmistö plugarikuskeista ajaa autollaan yli sähköajosäteen. Silloin on paljon parempi, että lämmitys tehdään polttoaineella eikä kuluteta ajoakkua lämmitykseen.
Polttoainetoiminen lisälämmitin on hyvä, koska silloin esilämmitys on aina käytettävissä olipa ajoakussa virtaa tai ei.
Pitää ottaa järki käteen eikä höperehtiä lapsellisia.
Noin niinku minkä suhteen tuollainen bensiinin polttaminen lämmitykseen on hyvä? Jos lämmittää sähköllä, niin itselläni noissa olosuhteissa sähköä ei kuluisi muutaman kilometrin ajamista vastaava määrä. Vaihtoehtoisella bensalitralla ajan 25 kilometriä. Kun huomioi senkin, että bensaa palaa niilläkin matkoilla, millä sähkö riittää ongelmitta, niin ollaan päästöjän, energiankulutuksen ja kustannusten suhteen kovasti tappiolla.
Itselläni ei koskaan ole sähkön puutteen vuoksi esilämmitys sähköllä tekemättä, mutta 12 voltin akun varauksen vähyyden ja bensan vähyyden vuoksi polttoainekäyttöinen lämmitin ei ole toisinaan suostunut käynistään.
Mistä tämä tieto lämmitykseen menevästä 2 litrasta satasella oli peräisin?
Ainakaan sitä ei voi sellaisenaan lisätä kulutuskeskiarvoihin. Ensinnäkään se ei liene matka-, vaan aikasidonnainen asia, vaikka sen tietty voi kilometrille jyvittääkin. Lämmityskausi on sekin varsin lyhyt, ja jotenkin arvelisin että polttomoottorin lämmettyä (lyhyttä pidemmällä matkalla), ei tarvita webastoa kun moottorin hukkalämpö riittää sellaisenaan.
Eli joo, on olosuhteita missä lämmitysbensaa varmaan voi palaa sen 2 litraa satasella, mutta jyvitettynä koko vuoden kilometreille lisäys lienee varsin maltillinen. Keskimääräisessä ajossa Webasto tuskin käy 10% ajasta, lieneekö edes viittä.
Omasta mielestäni sanoin jo, missä suhteessa bensalämmitys on hyvä. Jos Volvoon voisi saada optiona myös sähkölämmittimen, niin ottaisin, jos se ei olisi kallis. Mutta polttoainetoiminen lämmitin on normaalikäytössä olevassa autossa parempi. Siis kun ajaa usein yli sähkösäteen.
Toisaalta, jos ajaa lyhyitä matkoja, ei lisälämmitintä tarvitse pitää päällä, jos ei halua.
T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet.
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on outoa, koska sen kulutus ei ole sidoksissa ajomatkaan. Webastojahan on autoissa käytetty vaikka kuinka kauan, mutta en ole kuullut enkä Webaston sivuilta lukenut niiden kulutusta ilmoitettavan 100 km:iä kohti. Kotipihassa kulutus olisi esim. 2 desilitraa/0.00001km x 100km eli 2 000 000 litraa per 100km. Oikeastaan pitäisi jakaa nollalla, mutta niinhän ei voi tehdä. Webasto myy ihan järjettömästi bensaa kuluttavia lämmittimiä, kun ne vie kaksi miljoonaan litraa sadalla kilometrillä. Oikeastaan ne vie äärettömän paljon, mutta sitä ei voi matemaattisesti laskea. Kannattaa käydä siirtämässä autoa välillä, ajaa vaikka korttelin ympäri, niin webasto ei sitten enää vie ihan niin paljon.
Paljonkohan keskimäärin omakotitalon lämmitys kuluttaa 100km:iä kohti?
HR: "T8:han toimitetaan tietyille markkina-alueille sähkölämmittimellä, mutta ei Suomeen. Ruotsalaiset ymmärtävät keskieurooppalaisia paremmin pohjoisen olosuhteet."
Mistä tämä tieto on peräisin?
Tuo kulutus on Auto, Motor & Sport ja Moottori -lehtien mittauksista peräisin. AM&S testasi 4:n ja Moottori 4-6 asteen lämpötiloissa. Ei siis puhutan mitenkään vähäisestä osasta vuotta. Liekö vielä niin, että lämmitys tapahtuu aina sähköllä ajaessa tuolla polttoaineella?
En ole kyllä huomannut, että olisit kertonut, mitä etua tuosta on. Voisitko kertoa sen?
Lisälämmittimen kulutuksen ilmoittamisessa kilometriä kohden ei ole mitään outoa, vaan juuri noin niiden kulutus on lehdissä ilmoitettu iät ja ajat. Olipa sitten polttoainetoimisia tai sähköisiä lämmittimiä, niin aina ne on noin ilmoitettu. Ja todella sekavaahan se olisikin ilmoittaa kulutuksia ajan ja matkan suhteen jaettuna.
Lämmityslaite kuluttaa saman liikkuupa auto tai ei. Voihan kulutusta jyvittää ajetulle matkalle, mutta ei siinä minun mielestä ole hirveästi järkeä. Se on sitten iät ja ajat ollut omituinen tapa. Kulutus per kilometri ei riipu niinkään matkasta vaan nopeudesta.
Polttoainetoimisen lämmityksen suurin etu on tietenkin se, että sen toiminta ei ole riippuvainen ajoakun varaustasosta. Lämmitykseen ei kulu ajoakun energiaa eli sähköajosäde ei pienene sen takia. Pysäköintilämmitys on aina käytettävissä riippumatta ajoakun tilasta tai onko auto latauksessa vai ei. Edellä mainitut ovat siis niitä etuja, mitä minä näen olevan webastossa. Lisälämmittimellä auto lämpiää nopeasti myös silloin, kun ei ole muistanut etukäteen lämmittää. Tässä äskettäin opin, että on sellaisiakin plugareita, joissa lämpöä saadaan vain polttomoottoria käyttämällä, mutta minulla siis on se lisälämmitin autossa eikä moottoria tarvitse käynnistää lämmityksen takia.
Koska plugarissa on bensa käytössä joka tapauksessa, on ensisijaisesti autossa oltava polttoainetoiminen lämmitin, siis minun mielestäni. Arvostan edellä mainittuja etuja enemmän kuin sitä, että voisin lämmittää auton sähköllä. Olisi ihan hyvä, jos olisi sähkölämmitys lisäksi, jotta voisi lämmittää sillä, kun ajomatka on selkeästi akun sen hetkisen kantaman sisäpuolella. Mutta minun autooni ei saa sellaista optiota, vaikka monilla muilla markkina-alueilla sellainen on Volvon plugareissa.
Lisälämmittimen voi ottaa pois käytöstä auton asetuksista tai voi tehdä niin kuin minä silloin tällöin eli sulkea ilmastoinnin, kun ei tarvitse lämmitystä. Pysäköintilämmitys toimii vaikka lisälämmitys olisi asetuksista otettu pois käytöstä ja pysäköintilämmitys käynnistyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan ja huolehtii, että auto on lämmin asetettuna ajankohtana. Saattaa tosin helposti viedä yli kaksikin miljoonaa litraa per 100km se pysäköintilämmitys.
Eikö olekin niin, että sähkötoimisen sisätilalämmittimen teho plugarissa tai sähköautossa on 5kW?
Jos se on noin plugareissa, niin esim. 11kWh:n akusta, josta on käytettävissä 9kWh, lämmitys haukkaa aika ison osan. Tunnin matkalla yli puolet ajoakun energiasta on mennyt lämmitykseen ja ajamiseen jäisi 4kWh eli 4000Wh. Jos auto kuluttaa energiaa vaikka 150Wh/km niin akulla ajaa enää 4000/150 =27km, kun muuten olisi mennyt 9000/150=60km.
Jos ajoakun koko on 11kWh, niin se ei ole kokonaan käytettävissä sähkörangeen.
Ai sekö, että ruotsalaiset ymmärtävät paremmin? Päättelin siitä, että ruotsalaiset varustavat Volvot tänne polttoainetoimisella lämmittimellä ja jonnekin muualle sähkötoimisella. En tiedä, minne menee sähkötoimiset.
Jos tarkoitat tietoa, että saa sähkölämmittimen jollain markkinalla, niin esim. minun Volvon manuaalista se selviää. Ja jos Volvon sivustolla "rakentaa Volvon", niin sähkölämmitys on siellä varustelistassa, mutta sitä ei saa Suomeen rahallakaan. En tiedä, onko se joku maahantuontipolitiikka vai tehtaalta käsin märätty.
Mieti miten vaikea olisi käyttäjän tulkita kulutusta jos osa siitä ilmoitettaisiin ajan ja osa matkan suhteen. Jengi on jo paineessa ihan kilowattienkin kanssa.
Miten se, että sähkösäde ei pienene on etu silloin, kun sen vuoksi poltetaan enemmän bensaa, kuin mitä tuon säästetyn sähkörangen ajamiseen tarvittaisiin bensaa? Jos säästetään esimerkiksi viisi kilometriä rangea sillä hinnalla, että poltetaan 25 kilometrin edestä bensaa, niin mikä järki tuossa olisi?
Oletus siitä, että bensaa olisi aina käytettävissä, on aivan vastaava ajatus kuin se, että sähköä on aina käytössä. Esimerkiksi mulla bensarange meni nolliin jo kolme viikkoa sitten. En ole viitsinyt sen jälkeen käydä tankilla, kun sitä ennen sain käydä parikin kertaa tankilla lyhyen ajan sisällä. Et vieläkään vastannut kysymykseeni siitä, että miksi sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään hankalampaa kuin bensan jättäminen tankkiin.
5 kilowattia on ihan sopiva suuruusluokka sähköiselle lämmitysteholle. Se on kuitenkin maksimiteho, jota ei tarvita tietenkään koko ajan. Tuollaisissa olosuhteissa, missä Moottori ja AM&S mittasivat Volvot, ei viittä kilowattia tarvitse kuin hetken, jos ei ole esilämmittänyt autoa. Esilämmityksen kanssa tarvitaan alusta asti vain murto-osa tuosta täydestä tehosta. Joissakin plugareissa lämmityksessä käytetään myös lämpöpumppua, joka vähentää energian tarvetta. Varsinkaan tuollaisissa selvästi plussan puolella olevissa olosuhteissa ei silloin enää energiaa paljon kulu.
Minä tiedän ihan käytännön kokemuksesta, että T8 ei vie mitään 2 litraa sadalla lämmitykseen oikeasti. En ole tuota testiä lukenut, enkä luekaan, jos se on jonkun maksumuurin takana. Ihmettelen vain, miten tuo tulos on tullut.
Minä en aina osaa tulkita piruiletko sinä tahallasi vai ihmetteletkö oikeasti? Kyllä kai sinäkin myönnät, että bensatankin täyttäminen käy huomattavasti kätevämmin kuin ajoakun lataaminen. On minullakin käynyt silloin tällöin, että webasto ei olekaan aamulla käynnistynyt, kun en ole muistanut tankata. Mutta se ei ole ulkoisista asioista kiinni vaan omaa sössimistä. Volvo vaatii, että tankissa on suunnilleen 100km edestä bensaa tai se ei käynnistä lämmitystä automaattisesti.
Mutta kun on illalla menossa hotellille ja huomaa, että bensa on vähissä, ei tarvitse kun koukata ohimennen lähimmälle teboilille ja tankata. Sähkön kanssa ei onnistu niin.
Jos meinaa Eriksnäsistä lähteä veneellä kalareissulle, ei tarvitse kuin Sipoonlahden kesoil.. ei kun Nesteeltä holauttaa tankki täyteen ja on lämmin auto odottamassa tyhjin käsin palaavia kohmeisia onkimiehiä. Tai wannabee uistelijoita.
Sähkön jättäminen akkuun tarkoittaa, että pitää tinkiä sähköajosta jo mennessä ja hukata loputkin sähköajokilometrit esilämmitykseen lähtiessä, kun pilkkihenkilöt palaavat suksen pohjat paakkuuntuneesta lumesta painavina, vaatteet märkinä ja kalareppu tyhjänä.
MB GLE 350 plugarissa on iso akku, josta paremmin voisi jättää aamua varten energiaa, mutta en silti pidä ajatuksesta, että pitää jättää. Mieluummin sähkön käyttäisi ajamiseen.
Tässä on puhuttu kahden eri lehden mittauksista. Molemmat lehdet mittasivat samaa luokkaa olevan kulutuksen. Paljonko tuo kulutus on mielestäsi?
En todellakaan pidä bensatankin täyttämistä kätevämpänä kuin akun lataamista. Akun lataamisen vuoksi minun ei tarvitse ajaa mihinkään latausasemalla, seisoskella auton vieressä tai pelata korttipeliä. Mutta tämä ei vastaa edelleenkään kysymykseeni. Miksi sen sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään hankalaa?
Eikä sinun tarvitsisi tinkiä sähköajosta. Tuolla Mersulla ajaisit joka tapauksessa paljon pidempiä matkoja sähköllä kuin ladattavilla Volvoilla. Ihan sama esilämmittääkö noita vai ei, niin se on nimenomaan Volvo, jolla tässä vertailussa joutuu tinkimään sähköajosta. Mittausten mukaan Volvon tapa lämmittääkään ei tuo mitään etua, vaan se ainoastaan lisää bensankulutusta ja päästelee tuon polton päästöt käsittelemättöminä pihalle. Sen minkä sähkörangessa voittaa, häviää moninkertaisesti bensankulutuksessa. En ymmärrä, mikä sen kaiken sähkön käyttämisessä ajamiseen on niin hienoa, kun samalla palaa bensaa lämmittämiseen. Itse suosin sitä tapaa, mikä tuottaa koknaisuutena pienimmän kulutuksen ja vähimmät päästöt.
Hybridin tärkein ominaisuus on ajaa sähköllä niin paljon kuin mahdollista, tämä on päästötön ja taloudellisin tapa edetä. Polttoaine toimii kuin pelastava enkeli silloin kun polttoainetta on pakottava tarve käyttää, mahdollisuus ja tärkeä ominaisuus tämäkin. HR sinunkin lähihuoltoasemasi on kotona ei tuolla missä kerroit. NHB:n neuvot ovat kuin oppikirjasta niistä kannattaa ottaa opikseen, piruilua se ei suinkaan ole jos asiat faktoina esitetään ja vielä mahdollisimman selväjärkisessä muodossa. Hybridin idea on se mikä tuottaa kokonaisuutena pienimmän kulutuksen ja vähäisimmät päästöt, tämän kun oivaltaa voi sanoa tekevänsä älykkäällä laitteella sen minkä autonvalmistaja on jo etukäteen miettinyt.
Lisälämmittimen tuottamat päästöt käsittelemättömänä taivaalle on absurdi idea jos autoa mainostetaan edistyksellisenä ja vähäpäästöisenä kuten Volvon mainoksessakin todetaan. Kilpailijoiden BMW ja MB esilämmitys ja jäähdytys toteutetaan sähköllä se on todellakin modernia ajattelua. Pienillä asioilla on merkitystä, saivarrella voi loputtomiin mutta sehän ei tunnetusti johda mihinkään järkevään lopputulokseen.
😂
Jos jättää auton pariksi päiväksi erämaahan metsästysmajalle niin on hyvä varmistua siitä että siellä on latausmahdollisuus.
HR oliko tuo nauruhymiö pilkallista naurua?
Ja jos ei ole kannattaa varmistaa että tankissa on polttoainetta. 😂
HR sinun ajoillesi sopivampi käyttövoima olisi moderni ja pienipäästöinen EUR6 dieselmoottorilla varustettu dieselauto.
Vaikea ymmärtää tätä kulutushössötystä kun oma katumaasturi Seat Ateca 115 PS kuluttaa ainakin 7 litraa satasella moottoritieajossa nopeudella 120 km/h. Ja tätä hiljempaa en moottoritiellä aja. Sekalaisessa ajossa missä ilmanvastus ei vaikuta pääsen runsaan viiden litran keskimääräisellä kulutuksella.
Isojen bensamaasturien testejä kun olen lukenut (luokka BMW X5, Porsche Cayenne, Volvo XC90) niin kyllä näiden bensamaasturien kulutus on reilusti yli 10 litraa satasella ainakin Autozeitungin testeissä missä autoja ilmeisesti prässätään.