«12»
Lueskelin juuri viimeisimmän numeron ja aika monen autotyypityksen kohdalla mainittiin miinuksena suorituskyky. No yksi auto taisi olla oikeasti sellainen, jolla ehkä mainitsemisen arvoinen, mutta yleisesti ottaen luulisi uusien autojen tarjoavan ihan riittävästi suorituskykyä nopeusrajoitusten mukaiseen liikenneajoon. Vai millainen ajosuoritus on toimituksen mielestä semmoinen normaali ajotapa. Nämä nollasta sataan reippaasti alle kymmenen sekuntia helposti kenen tahansa ajamana tuovat liikenteeseen myös arveluttavia piirteitä, kun näitä ominaisuuksia ulosmitataan. Etäisyyksien ja etenkin "aikaikkunan" arviointi sekä kanssa-autoilijoilla että muillakin liikkujilla hämärtyy helposti.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Väärissä käsissä sähköpotkulautakin muuttuu vaaralliseksi. Suorituskykyä aliarvioivat toimittajat tekevät arvioita sillä periaatteella että aina löytyy kovempi. Näinhän se on mutta suurin osa noista toimittajista ajaa omat ajonsa ihan tavallisella Skodalla jonka kiihtyvyyttä juuri moittivat.
Mulla oli aikanaan 58 heppainen auto ja ihan samassa ajassa sillä matkusti paikasta toiseen kuin vaikka 390 heppaisella. Siitä voi haarukoida riittävää suorituskykyä.
Motoristin määritelmä sopivalle suorituskyvylle on paljon enemmän kuin koskaan tarvitsee, vähän enemmän kuin osaa itse käyttää ja melkein niin paljon kuin haluaisi
Suorituskykyä ei ole ikinä liikaa. Onneksi autoissa on jalalla operoitava säädin, jolla voi sitten annostella tilanteen mukaan liikettä.
@Ruuhkamies kirjoitti:
On sitä useastikin.
Se on samalla juuri se pullonkaula sen turhan suorituskyvyn kannalta.
Naiivia. Tekniikka on tekniikkaa (joka mahdollistaa suorituskyvyn), mutta kuskit ovat inhimillisiä. Se on vähän sama asia kuin väittää, ettei kaikeka viinaa tarvitse juoda vaikka sitä Alkossa on tarjollakin. Joillakin se annostelu (korkin kiinni laittaminen) on kumman vaikeaa kuitenkin.
Saisinko esimerkin?
Ihmiset ovat osanneet ajaa auton katolleen läpi autoilun historian, vaikka tehoa on ollut murto-osa nykyisistä kauppakasseista. Se ei ole tehon vika, jos sitä käytetään väärin. Ihan yhtä lailla sitä viinaa, tai vaikkapa puukkoja, myydään kaupoissa, vaikka jotkut niillä hölmöilevätkin.
@Ruuhkamies kirjoitti:
On sitä useastikin.
Mikä tahansa jossa kuski tekee ylilyöntejä suorituskykyä käyttäessään. Toinen on sellainen, että sitä on reservissä enemmän kuin koskaan käyttää. Aika usein sellaista korvienväliasiaa kuitenkin.
Kyllä. Mitä sitten? Suorituskykyä voi olla niin paljon liikaa, että jo sen takia ajaa katolleen. Lähtee siis lapasesta se auto. Ei ollenkaan tavatonta, mutta minusta se täyttää määritelmän "on liikaa suorituskykyä" helpostikin, vai mitä?
Ei olekaan, mutta juuri sen väärinkäytön takia voidaan sanoa, että tehoa voi olla liikaa ja sitä käytettäessä syntyy isompi vahinko, joka välttyisi sillä ettei tehoa ole ollut mahdollista edes käyttää. Ei se sen ihmeempää ajattelua tarvitse.
Kyllä. Yksi pullo 60%:sta kirkasta riittää tappamaan, samoin 1 puukko (vrt. murto-osa suorituskyvystä), mutta joidenkin pitää osta korillinen pulloja, tai vaikka 10 puukkoa. Joillekin se toisen pullon korkkaaminen voi olla liikaa. Samalla tavalla siis liiat tehot autossa voi olla liikaa.
Meillä on tässä nähtävästi perustavaa laatua oleva ero ajatusmaailmoissamme. Sinusta jotain asiaa on liikaa, jos sitä voi väärinkäyttää. Minusta taas asia on niin, että käyttäjällä on vastuu käytön säännöstelystä.
Jos joku ajotaidoton tuuttaa 65 hv Nissanin kallioleikkaukseen kolmen promillen humalassa ja kuolee, niin sinusta tuossa autossa on liikaa tehoa. 0,1 hv teholla autoa ei olisi saanut kiihdytettyä tappavaan vauhtiin.
Näkemyksemme ovat niin kaukana toisistaan, ettei tämän keskustelun jatkamisessa liene mitään mieltä.
Samaa mieltä. Toki riippuu tilanteesta tai käyttötarkoituksesta.
Vietin eilisen iltapäivän moottoriradalla uuden BMW M3 xDrive competitionin puikoissa. Aluksi 510hp tuntui lähes järjettömältä (kyseiselle syheröiselle radalle), mutta tunnin totuttelun jälkeen voimaa pääsuoralle olisi toivonut lisää, eli kaikkeen turtuu. Mahtava peli rata-ajoon, mutta ei mitään järkeä normaaliin tieliikenteeseen. Renkaat alkoivat toki olla muutaman ratapäivän jälkeen melko loppu varsinkin etuset, joten edes 5000€ omavastuulla eivät antaneet kytkeä kaikkia avustimia pois päältä (...toisaalta saattoi olla ihan hyväkin asia).
Kumppanin linjoilla. Tietenkään ei ole auton vika, jos tehoa käytetään väärin. Kuskien osaaminen ratkaisee. Ehkä siksi esim. 16-vuotiaat saavat kortin kevariin ja vasta myöhemmin tehokkaampiin pyöriin.
Teho ja ajotaito ylipäätään on herkkä aihe. Me kaikki osaamme ajaa vastuullisesti vaikka miten tehokkaalla autolla. Silti tehoja käytetään väärin, kukapa malliston gt-versiota ostaisi, ellei sen mahdollisuuksia hyödyntäisi. Oma autonikin on suorituskyvyltään paras tähän astisista, mutta valintaa ei ohjannut moottori, vaan varustelu. Pykälää hitaampi oli ykkösvaihtoehto, mutta sitä ei saanut muuten sopivana versiona. Tyytyväinen silti olen. Esim. kärryn vedossa on mukavaa, kun on periaatteessa ylitehoinen auto, joka ei tunnu rasittuneelta. Käyttöikää pitäisi riittää.
No se taas riippuu kriteereistä. Varmaan tuollakin autolla pystyy ajamaan nätisti jos haluaa, mutta muut ominaisuudet voivat olla kehnoja arkikäyttöön. Omassa kauppakassissa on tuota enemmän moottoritehoa ja ihan nätisti sillä tulee tehtyä talla pohjassa -kiihdytyksiä varsin usein - toki liikennetilanne huomioiden.
En tiedä, kuinka holhoavat ajoavustimet tuossa pelissä on, mutta tuota kauppakassiani ei saa edes liukkailla oikein sivuluisuun, vaikka kuinka yrittäisi. Tylsän turvallista etenemistä.
@[ZeiMZei] Jotenkin kuvittelin että keskustelussa ei ollut kyseessä rata-autoilu, vaan ns. normaali liikenne.
@Ruuhkamies
...tai sitä ei tule käytetyksi ollenkaan, eli kaksi seikkaa. Molemmissa tapauksissa vastuu on kuskilla, mutta kun "liika suorituskyky" potentiaalisti voi aiheuttaa vastuuttomuutta, tai kestämättömin perustein käytettynä hulluja tilanteita, niin se jos mikä on vain ollut silloin liikaa. Ei se ole sen kummempaa.
@Herbert: Tämä on tosiaankin "herkkä aihe"
Onhan se mukavaa löytää milekästä tekemistä näin ilmastohysterian aikakaudella. Nopeisiin autoihin tottuu, eikä auton suorituskyky ole ongelma mutta kujettajat ovat. Autoa tai automerkkiä on turha syyllistää, kuljettaja joka istuu ratin ja istuimen välissä vastaa aivan kaikesta ihan itse.
Sanotaanko että hyvinkin säädettävissä olevat ajoavustimet. Esim. vetoluistonestolle 10 portainen säätö ja jarrutuntumallekin useampi pykälä. Ihan kivasti meni lievässä nelipyöräluistossa jyrkissä mutkissa kun vähän yritti hullutella (ei nopein tapa), mutta avustimet leikkasivat tehoja hillitysti estäen suuremmat ali-/yliohjautumiset. Vaatisi useamman päivän perehtymistä, että pystyisi kaikkia säätöjä kokeilemaan.
Teidän muiden alkoholiongelmanne ei ole perusteltu syy kieltää minun satunnaista oluttani tai mallasviskiäni.
Teidän muiden vaikeus hallita riittävää suorituskykyä ei estä Ruuhkamiestä ajamasta turvallisesti hyväkulkuista autoa eikä minua ajamasta hyväkulkuista moottoripyörää turvallisesti.
Laittakaa toki korkki päähän tai minne haluatte, mutta lakatkaa kiusaamasta vastuullisia kohtuukäyttäjiä.
En osaa perustella, miksi ajoin vuosikausien aikana reilusti yli 100.000 km moottoripyörällä, joka syö varttimaililla kyläkauppiaan Lamborghini Diabloja aamupalaksi. Ei sille kaikelle työntövoimalle todellista tarvetta ollut, mutta sitä oli mielestäni kaikilla keksimilläni kriteereillä riittävästi. Ja vähän enemmänkin.
Niiden vuosien aikana kaasukapula ei käynyt stopparissa kertaakaan muualla kuin Kemoran pääsuoralla (mutkaisella ja aaltoilevalla paluusuoralla en uskalla avata katupyörällä kaikkea, vaikka kierrosajan kannalta pitäisi).
Ajoin useita renkaita radalla alennetuillakin paineilla niin kärventyneiksi, että kotiin lähtiessä sulan kumin riekaleet roikkuivat renkaan sivuissa, joissa ei äärimmilleen kantattuna ollut lainkaan chicken stripeja. Kesän mittaan rengas siloittui siltä osin miten se kului ajettaessa. Seuraavana kesänä 10.000 km myöhemmin rengasta vaihdettaessa renkaan reunan viimeinen sentti oli edelleen edellisen kesän ratapäivän jäljiltä kärventynyt, siis käyttämätön.
Jos teillä ei pysy lisäteho hallinnassa korvien välissä, se on teidän ongelmanne josta on turha syyttää muita kuin samasta asiasta kärsiviä. Syy on useimmiten liian vähän ratakierroksia ja puutteellinen käsitys oikeasti nopeasta (kun on sitä yrittänyt seurata eikä pysynyt matkassa vähääkään).
Ymmärrän ajattelusi, mutta aika harvassa ovat ne yhteiskunnan alueet joissa toimitaan fikuimman, terveimmän tai vaikkapa varakkaimman mukaan. Toki se mahdollista on, mutta ei välttämättä yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Puhtaasti henkiökohtaisesta näkökulmasta olisin todennäköisesti hyötyvä osapuoli aika monistakin yhteiskunnan rajoitusten, palveluiden ja verojen karsimisesta, mutta koitan ajatella laajemmin.
Nuorena yllätyin kun autobahnin huoltoasemalla (taisi olla Esso) myytiin viinaa kaiken muun huoltoasematavaran seassa. Ei tainnut olla edes palvelutiskin takana, kuten silloin wanhaan hyvään aikaan Suomen Alkoissa.
Minulla tuo laajempi ajattelu muokkaantui siten että Suomen tie ei ole ainoa, eikä välttämättä paras. Suomessa kateus ja ylimielisyys (kyllä minä olen hyvä, mutta kaikki muut ovat tyhmiä joten holhousta tarvitaan) korostuu. En toki ole tutkinut laajemmin asiaa, vaikka aihe onkin mielenkiintoinen.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kulutusverot/Alkoholijuomavero/#11380b5c
Suomi on Euroopan kultamitalisuorittaja oluen verotuksessa, mutta viinin osalta häviittiin kulta täpärästi Irlannille. Pronssisijalle päässyt hävisi surkeasti, ero oli huima. Kirkkaan viinan osalta Suomi on nro 1, ja korotuspaineita on Kepulaisilla edelleen.
Lainaamasi viittaus itseeni oli vähän huonosti muotoiltu, vastauksesi siihen oli aiheellinen.
Olet oikeassa. Omaan hyvyyteen liittyy erilaisia harhoja, klassisesta "kaikki kuvittelee olevansa keskimääräistä parempia kuskeja" vähän uudempaan "en voi olla alkoholisti koska juon pienpanimo-oluita". Näiden lisäksi on myös ylivertaisuusharha, eli menestyneen (riippumatta siitä miten menestys määritellään, ja mitä elämän osa-aluetta katsotaan) ihmisen kuvitelma siitä että kaikki onnistuminen on omaa ansiota, eikä sattumaa ja tuuria kuten usein on.
Kuitenkin, esimerkiksi alkoholin käyttöön vaikuttaa ihan tutkitusti saatavuus ja hinta. Toki varmasti myös muut asiat, kulttuurista taloustilanteeseen. Jos lähtökohta on että alkoholi on epäterveellistä, mikä on aika yleisesti hyväksytty asia, ja lainsäätäjän ohjauskeinot lähinnä saatavuuden rajoittaminen ja verotus, muiden muuttujien pysyessä ennallaan, on aika selvää että saatavuuden ja verotuksen kiristäminen vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja. Sama varmaan pätee muihinkin asioihin joita valtio katsoo tarpeelliseksi säädellä.
@740 GLE kirjoitti:
Kaikin mokomin. Missä olin arvioimassa sinun alkoholin käyttöäsi muuten? En mielestäni yhtään missään! Ja miksi osoittelet ketään "teitä" alkoholiongelmista, miten se mahdollisesti liittyi mihinkään?
Ketkä ovat tässäkin kohtaa "te"? Ja mistä ihmeestä vedät minkäänlaisia johtopäätöksiä jonkun hallintakyvyistä?
Kuka kiusaa ja mistä? Osaatko yhtään lukea mitä esim. minä olen kirjoittanut yleisellä tasolla tarkoitetuksi. Jos otat henkilökohtaisesti se on sinun oma olkiukkosi.
Sinun ei liene vaikea hahmottaa vertailutilannetta jossa esimerkkikuski X ajaa ensiksi "perusautoa" ja hän liikkuu liikennevirrassa ihan muiden mukana, menossa vaan jonnekin. Kun hän saa alleen "tehoauton", hänelle tulee kiusausta mittauttaa niitä tehoja. Eikä vieläkään siis radalla, jossa voi ns. harjoitella vapaasti, vaan yleisillä teillä. Ruuhkamies ja 740GLE, nuo teiden rautaiset kuskit toki pärjäävät - ja malttavatkin, uskoisin! Esimerkkikuski X ei edes aina edusta teitä kumpaakaan, vaan satunnaista kuskia, jonka taidoista ei ole tietoja, jolla voi olla kilsoja paljon tai vähemmän, mutta kokemus "tehoautosta" puuttuu. Se, osoittautuuko suorituskyky liialliseksi riippuu tietysti monesta tekijästä, mutta jos mennään pöpelikköön, niin eikö tapaus ole aika selvä: liikaa siksi, ettei malttanut olla kokeilematta, eikä osannut reagoida tms. Vastuu on X:llä, kyllä.
Vastuullisempi esimerkki Y saattaa omistaa "tehoauton", mutta ajaa aina kuin se olisi "perusauto". Lähinnä ratoja mennään, jos junarata sattuu menemään vieressä. Minusta silloinkin tehoja on ihan liikaa "tarpeeseen", jollei se ole jotakin henkistä laatua oleva tyydytys. Sitten ollaan taas niissä korvienväliasioissa, kuten tapauksessa X, joka ei osaa pidätellä mielihalujaan yhtä vastuullisesti. Radalla on varmaan kivaa posotella menemään, sitä vartenhan ne ovatkin.
Ainoat paikat missä tehoa tarvitsee ovat ehkä maantiellä ohittaminen ja rampeilta liittyminen. Toki tämäkään ei ole ongelma, jos osaa ennakoida toiminnan tehoreservien mukaisesti.
Muuten on tehon ja ehtimisen kannalta(rajoitusten puitteissa) aivan sama ajaako Diesel Marinalla vai 300 heppaisella modernilla autolla.
ps. Marinankin sai ainakin jonkun aikaa Dieselinä.
Kyllä teho on myös mukavuustekijä. Nopeuden muutokset ovat huomaamattomia, tosin kääntöpuolella on sitten se että toisten aiheeton hidastelu kummastuttaa.
Nykyautoissa teho ei edes aiheuta kulutuslisää kun niissä on pienet moottorit. Katsoin yhden dieselauton tietoja, ja vanhempi 3.0 V6 oli samoilla voimanumeroilla kuin uudempi 1.6 tuplaturbo, mutta kulutuslukemat olivat uudemmassa alle puolet vanhemmasta.
Kun ajoin diesel-"Marinalla" tahtoi jäädä egoautoilijoiden jalkoihin. Ei turvaväliä kyetty silloinkaan noudattamaan, mutta hyvällä tuurilla ei kukaan ole vielä törmännyt autoni perään.
Sitä mukaa, kun autoissa on teho kasvanut, niin kuljettajat on taantuneet.
Kovasti kehutaan kiihdyvyyttä, mutta otetaan tuolta letkasta viisi kuskia sanotaan, että kiihdytä sillä katiskalla alle 2 sekunnin päähän luvatusta, niin tuskin kovinkaan monelta lähtee.
Jos ei uskallus, niin viimeistään sääli kuljetinta kohtaan estää tehojen mittauksen.
Voi olla että en ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit. Meinasitko siis että kuski ei saa sitä autoaan kiihtymään vaikka 0-100km/h siinä ajassa mitä auton papereissa lukee?
Eihän laillisilla renkailla varustetun modernin automaattivaihteisen auton täyskiihdytys vaadi kuin sopivan väylän ja kyvyn pitää ratti suorassa ja talla pohjassa. Tietysti hurjimmilla peleillä joitain saattaa alkaa jännittämään, mutta joku perusrassi ei pitäisi olla kenellekään tekemätön paikka.
Muuten, pitäisikö meidän kieltää toimistopaperi, kun niistä jotkut saavat haavoja sormiinsa?
Nastarenkaat on muuten yllättävän liukkaat tuossa hommassa ihan kuivallakin asfaltilla.
Juuri näin! Ja oikeastaan ennenkaikkea mukavuustekijä. Itselleni se tuo myös tunteen siitä, että autoa voi ajaa isollakin kuormalla sitä pahemmin rasittamatta.
Pitääkö nyt sitten tarkentaa se, mitä itse kukin tarkoittaa teholla? Yhdelle se on nollasta sataan, mutta se on minusta eri asia kuin isolla kuormalla helpommin ajaminen.
@Karrette kirjoitti:
Taas onnistuit erittäin huonosti "tiivistämään" lukuisat eri vaihtelevalla kriteerillä arvioitavat liikennetapahtumat niin, ettei kommentille voi kuin hörähtää...
Mihin "aiheeton hidastelu" esimerkiksi liittyy ja katstotaanko siinä 1-silmäisesti?
Nehän voi hei käydä sähkölläkin.
Mitä luulet, onko kyse tuurista vai näiden egoautoilijoiden taidoista? Sinähän nimittäin astut heidän varpailleen tuollaisella kommentillasi.
Ainakin vuosia sitten takavetoiset jenkit halusivat vetää asuntovaunua kiihdytyskisassa - kisakumppanille vaunua ei vaadittu. Liekö tuossa jotain tekemistä sen kanssa, että vääntöä ja tehoa on riittävästi mutta pitoa ja muita ominaisuuksia vähemmän?