Toyotalta vihdoin aito sähköauto

55 kommenttia
2»
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Lukija67542 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Tilaston piirissä olevaan katsastukseen saapuvista Toyotista 76.5 % on saavuttanut vähintään 100.000 km, mutta vain 38.8 % on ylittänyt 200.000 km. Interpoloimalla saadaan hyvä varmuus siitä, että yli puolet Toyotista kulkee yli 100.000 km, mutta alle puolet saavuttaa 200.000 km.

    Mitäs skeidaa tuo on?

    Se on pravdaa, ei istinaa.

    @Peterstar havainto @740GLE:n kirjoituksista, "Sinulla näyttää olevan jokin agenda todistella, että Toyota on jotenkin huonompi kuin tilastot antavat ymmärtää." toi mieleeni nuo @740GLE:n höpöhöpö-tulkinnat mihin törmäsin taannoin.

    Ei siis mitään agendaa, mutta...

    Minulla nyt käytössä olevista autoista 50% on saavuttanut vähintään 100000 km. Samaten 50% on saavuttanut vähintään 200000 km ja 25% on saavuttanut 300000 km. 0 % on saavuttanut 400000 km. Ei tuosta kyllä minkäänlaisella interpoloinnilla näe kuinka kauan autoni tulevat kestämään. (Väärin sanoa, että minulla käytössä olevista, kun lapset niistä on vieneet osan uusiin asuinpaikkoihinsa.) Sähköautojen vastustaja voisi tuolla menetelmällä todistaa, että alle puolet niistä saavuttaa 20000 km.

    Tilastollinen arviointi on aivan toinen juttu kuin yhden yksilön mahdollinen käyttöikä. Näitä samoja asioita voidaan lukea katalogeista tai myyntipaketin kyljestä. Jos moottorin laakerin käyttöikä valmistajan katalogin mukaan on 100 000h, se ei tarkoita sitä että kaikki laakerit kestää 100 000 h ja kaikki hajoaa heti kun tunnit on täynnä. Hehkulampun 1000h polttoikä sama juttu. Eli oman laitteen kestoa on mahdoton määrittää tilaston perusteella tarkasti. En kyllä saanut langan päästä kiinni mihin tuo 20000 km sähköautolla perustui?

    Se perustuu siihen että lähes kaikki sähköautot tällä hetkellä ovat uusia tai uudehkoja - ei nykyisen ajomäärän perusteella voi määrittää lopullista käyttöikää.

    Tehdään oletus, että tiettyyn joukkoon syntyy joka 10. vuosi ihminen joka elää 100 vuotta ja tätä jatkuu vuosisadasta toiseen. Silloin 90% elossa olevista ihmisistä on täyttänyt 10 vuotta, 80% on täyttänyt 20 v. 70% on täyttänyt 30 v. 60% on täyttänyt 40 v. ja vain 50% on täyttänyt 50v. Tuon ylläolevan päätelmän mukaan ihmiset siis kuolevat keskimäärin 50 vuotiaina vaikka kaikki oikeasti elävät tässä esimerkissä 100 v.

    Ymmärrän haasteet tässä, mutta sähköautoissa ei ole vuosikymmenten tilastoa jonka perusteella tiedettäisiin niiden keskimääräiset romutusiät.
    Tuo 100v ikään tehty arviointi olisi ihan pätevä, mutta jos tilanne on jatkunut vuosisatoja, onko muut unohtuneet laskemista, ne jotka eivät elä 100 vuotiaaksi? Eli 1000 ihmisen joukossa on 100 jotka elävät 100 vuotiaaksi. Siinä on myös 900 jotka elävät 0-90 vuotiaiksi muttei mitään tietoa miten vanhaksi joten ei voida päätellä että 50% olisi täyttänyt 50 vuotta. Tilanne olisi toinen jos tiedossa olisi vuonna xx syntyneiden määrät ja elossaolijat 100 vuoden ajalta, vaikka kymmenen vuoden jaksoissa.
    Autoesimerkissä vuonna 2000 rekisteröidään 100 autoa, joista vuonna 2010 on liikenteessä 50 kpl ja vuonna 2020 2 kpl niin voihan tuosta karkeasti hahmotella montako autoa oli liikenteessä esim. vuonna 2015. Täysin tarkkaa analyysia ei tietysti voi tehdä koska vuonna 2015 määrä tuskin oli tarkasti puolessä välissä vuosien 2010-2020 luvuista. Luvuista voitaisiin kuitenkin ennustaa tilastollisesti, että vuonna 2030 liikenteessä tuskin olisi yhtään autoa tästä joukosta.

      
  • muokattu 10.03.2022 10:40

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Lukija67542 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Tilaston piirissä olevaan katsastukseen saapuvista Toyotista 76.5 % on saavuttanut vähintään 100.000 km, mutta vain 38.8 % on ylittänyt 200.000 km. Interpoloimalla saadaan hyvä varmuus siitä, että yli puolet Toyotista kulkee yli 100.000 km, mutta alle puolet saavuttaa 200.000 km.

    Mitäs skeidaa tuo on?

    Se on pravdaa, ei istinaa.

    @Peterstar havainto @740GLE:n kirjoituksista, "Sinulla näyttää olevan jokin agenda todistella, että Toyota on jotenkin huonompi kuin tilastot antavat ymmärtää." toi mieleeni nuo @740GLE:n höpöhöpö-tulkinnat mihin törmäsin taannoin.

    Ei siis mitään agendaa, mutta...

    Minulla nyt käytössä olevista autoista 50% on saavuttanut vähintään 100000 km. Samaten 50% on saavuttanut vähintään 200000 km ja 25% on saavuttanut 300000 km. 0 % on saavuttanut 400000 km. Ei tuosta kyllä minkäänlaisella interpoloinnilla näe kuinka kauan autoni tulevat kestämään. (Väärin sanoa, että minulla käytössä olevista, kun lapset niistä on vieneet osan uusiin asuinpaikkoihinsa.) Sähköautojen vastustaja voisi tuolla menetelmällä todistaa, että alle puolet niistä saavuttaa 20000 km.

    Tilastollinen arviointi on aivan toinen juttu kuin yhden yksilön mahdollinen käyttöikä. Näitä samoja asioita voidaan lukea katalogeista tai myyntipaketin kyljestä. Jos moottorin laakerin käyttöikä valmistajan katalogin mukaan on 100 000h, se ei tarkoita sitä että kaikki laakerit kestää 100 000 h ja kaikki hajoaa heti kun tunnit on täynnä. Hehkulampun 1000h polttoikä sama juttu. Eli oman laitteen kestoa on mahdoton määrittää tilaston perusteella tarkasti. En kyllä saanut langan päästä kiinni mihin tuo 20000 km sähköautolla perustui?

    Se perustuu siihen että lähes kaikki sähköautot tällä hetkellä ovat uusia tai uudehkoja - ei nykyisen ajomäärän perusteella voi määrittää lopullista käyttöikää.

    Tehdään oletus, että tiettyyn joukkoon syntyy joka 10. vuosi ihminen joka elää 100 vuotta ja tätä jatkuu vuosisadasta toiseen. Silloin 90% elossa olevista ihmisistä on täyttänyt 10 vuotta, 80% on täyttänyt 20 v. 70% on täyttänyt 30 v. 60% on täyttänyt 40 v. ja vain 50% on täyttänyt 50v. Tuon ylläolevan päätelmän mukaan ihmiset siis kuolevat keskimäärin 50 vuotiaina vaikka kaikki oikeasti elävät tässä esimerkissä 100 v.

    Jos taasen käykin niin, että ensimmäisen 10 vuoden aikana syntyy yksi, seuraavan 2 ja joka 10. vuosi syntyvien määrä kaksinkertaistuu, niin satavuotiaiksi elävistä ihmisistä vain 50% on täyttänyt 10 v. 25% on täyttänyt 20 v. 12,5% 30 v. jne. Ylläolevan Toyota-päätelmän mukaan laskettuna ihmiset siis kuolisivat keskimäärin 10 vuotiaina, vaikka edelleen he kuolevat 100 vuotiaina.

    Ymmärrän haasteet tässä, mutta sähköautoissa ei ole vuosikymmenten tilastoa jonka perusteella tiedettäisiin niiden keskimääräiset romutusiät.
    Tuo 100v ikään tehty arviointi olisi ihan pätevä, mutta jos tilanne on jatkunut vuosisatoja, onko muut unohtuneet laskemista, ne jotka eivät elä 100 vuotiaaksi? Eli 1000 ihmisen joukossa on 100 jotka elävät 100 vuotiaaksi. Siinä on myös 900 jotka elävät 0-90 vuotiaiksi muttei mitään tietoa miten vanhaksi joten ei voida päätellä että 50% olisi täyttänyt 50 vuotta. Tilanne olisi toinen jos tiedossa olisi vuonna xx syntyneiden määrät ja elossaolijat 100 vuoden ajalta, vaikka kymmenen vuoden jaksoissa.
    Autoesimerkissä vuonna 2000 rekisteröidään 100 autoa, joista vuonna 2010 on liikenteessä 50 kpl ja vuonna 2020 2 kpl niin voihan tuosta karkeasti hahmotella montako autoa oli liikenteessä esim. vuonna 2015. Täysin tarkkaa analyysia ei tietysti voi tehdä koska vuonna 2015 määrä tuskin oli tarkasti puolessä välissä vuosien 2010-2020 luvuista. Luvuista voitaisiin kuitenkin ennustaa tilastollisesti, että vuonna 2030 liikenteessä tuskin olisi yhtään autoa tästä joukosta.

    GLE ei puhunut romutusi'istä, vaan katsastukseen tulevien autojen prosenttiosuudesta ja tuon ihmisesimerkin alkuoletuksena oli että jokainen elää tasan 100 v. Silloin, kun puhutaan yhtenä tiettynä vuotena myytyjen autojen määrästä vuosien päästä, niin prosenteista voidaan laskea, kuinka kauan automalli keskimäärin on liikenteessä mutta ei niin päin että takavuosina on tullut myyntiin autoja erilaisia määriä eri vuosina ja jonakin vuotena sitten katsotaan montako prosenttia minkäkin verran ajettuja autoja saapuu katsastettavaksi. Nuo yo. ihmisesimerkit kuvaavat hyvin laskutavan virheen: Ekassa esimerkissä todellinen elinikä oli kaksinkertainen laskun tulokseen verrattuna ja toisessa esimerkissä 10-kertainen.

      
  • muokattu 10.03.2022 11:16

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Tilaston piirissä olevaan katsastukseen saapuvista Toyotista 76.5 % on saavuttanut vähintään 100.000 km, mutta vain 38.8 % on ylittänyt 200.000 km. Interpoloimalla saadaan hyvä varmuus siitä, että yli puolet Toyotista kulkee yli 100.000 km, mutta alle puolet saavuttaa 200.000 km.

    Mitäs skeidaa tuo on?

    Minusta se kuulostaa joskus vuosia sitten eri yhteydessä tekemältäni virheelliseltä päätelmältäni, jonka päätit liimata tämän keskustelun jatkoksi. Pyydän anteeksi tätä aiempaa erehdystäni, joka on näköjään jäänyt sinua vaivaamaan.

    Tarkoittaako tämän aiemmin tekemäni virheellisen päätelmäni kaivelu sitä, että olet samaa mieltä tässä threadissa tekemistäni päätelmistä?

      1
  • muokattu 10.03.2022 10:53

    @Lukija31722 kirjoitti:
    GLE ei puhunut romutusi'istä, vaan katsastukseen tulevien autojen prosenttiosuudesta

    Ja ajomääristä jossain iässä. Se on eri asia kuin romutus.

    Silloin, kun puhutaan yhtenä tiettynä vuotena myytyjen autojen määrästä vuosien päästä, niin prosenteista voidaan laskea, kuinka kauan automalli keskimäärin on liikenteessä

    Tätä muistaakseni ajoin takaa silloinkin, mutta asia ei ole niin tärkeä, että jaksaisin kaivautua historiaan?

    mutta ei niin päin että takavuosina on tullut myyntiin autoja erilaisia määriä eri vuosina ja jonakin vuotena sitten katsotaan montako prosenttia minkäkin verran ajettuja autoja saapuu katsastettavaksi.

    Auton elinikää tuosta ei tosiaan saa selville. Analogian yhtenä vuonna syntyneiden ihmisten ikään rikkoo jo sekin, että muistaakseni suurilla ajomäärillä katsastettujen tilasto ei eritellyt ikää vaan paljon ajettuja oli poimittu eri ikäluokista, jolloin odotusarvoon vertaaminen hajoaa tai ainakin vaikeutuu kun yhden vuoden myyntimäärä ei anna mitään osviittaa.

    Autojen osalta tosin odotusarvon laskenta vaikeutuu myös suurien tuontimäärien vuoksi.

    Kaikesta tästä huolimatta eri automallien ajomääräkeskiarvot poikkeavat toisistaan, merkkikohtainen keskiarvo on yhtä teoreettinen tilastosuure kuin muissakin yhteyksissa ja Avensis (ja Camry) pärjää katsastustilastoissa ajomäärä huomioon ottaen pienempiä Toyotia paremmin vaikka Toyota asiantuntijat pitävätkin sitä muita Toyotia huonompana.

    Voiko tässä minut yllättäneessä Avensiksen huonossa maineessa olla mitään tekemistä sen kanssa, että Avella ajetaan pienempiin Toyotiin verrattuna reilusti enemmän? Minä olen kuullut tuttavapiiristäni vain hyvää palautetta Avesta, lukuunottamatta D4-D moottoria. Tuttavapiiriini tosin kuuluu hyvinkin paljon ajetulla autolla liikkuvia, joten jarrujen ja alustan osien vaihto ei ole maailmankuvaa järkyttävä tapahtuma.

      1
  • @740 GLE kirjoitti:
    Minä vain kerroin tilastosta näkyvän Toyotan hintaluokassaan hyvin tavanomaisen poistuman ajosuoritteen funktiona. Toyotista ei näiden halpojen autojen kannan puolittumisen ohittaneelle 200.000 km merkkipaalulle selviä yhtään enempää, mutta ei tällä näytöllä myöskään merkittävästi vähempää kuin vaikkapa VW, Opel, Mitsubishi ja Mazda kannasta.

    Tuossa tähänkin päivään agendaa. Anteeksi tarkoitin siis pravdaa.

    Ei ihan A.Fedorova, J.Bäckman, J.Molari, J.Putkonen, M.Zaharova, D.Peskov, S.Lavrov... tasoa, mutta yritys oli hyvä.

      
  • Katsastustilastoihin ei kannata kiinittää mitään huomiota, nehän eivät kerro kuluttajalle oikeastaan yhtään mitään. Tyyppivikoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, näissä eri merkeillä ja malleilla on huomionarvoista tietoa. Nyrkkisääntöhän menee niin, että mitä enemmän autolla ajetaan sitä suuremmalla todennäköisyydellä hylkäyksen aiheuttamia vikoja osuu myös katsastushetkeen. Omalta kohdaltani voin todeta, että säntillisellä vuosihuollolla olen eliminoinut aina katsastushetken hylkäykset. Huolloissa ei kannata säästellä, tämä on vähän sama kuin renkaat. Väärissä asioissa säästäminen kostautuu yleensä karvaasti.

      1
  • muokattu 10.03.2022 13:10

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Tilaston piirissä olevaan katsastukseen saapuvista Toyotista 76.5 % on saavuttanut vähintään 100.000 km, mutta vain 38.8 % on ylittänyt 200.000 km. Interpoloimalla saadaan hyvä varmuus siitä, että yli puolet Toyotista kulkee yli 100.000 km, mutta alle puolet saavuttaa 200.000 km.

    Mitäs skeidaa tuo on?

    Minusta se kuulostaa joskus vuosia sitten eri yhteydessä tekemältäni virheelliseltä päätelmältäni, jonka päätit liimata tämän keskustelun jatkoksi. Pyydän anteeksi tätä aiempaa erehdystäni, joka on näköjään jäänyt sinua vaivaamaan.

    Tarkoittaako tämän aiemmin tekemäni virheellisen päätelmäni kaivelu sitä, että olet samaa mieltä tässä threadissa tekemistäni päätelmistä?

    Niin, Lukija67542 oli ottanut sen jostain tähän ketjuun ja minä kiinnitin huomiota siihen (kopioin vain osan Lukija67542:n tekstistä)

    Minä yhdyn eräässä Tuulilasi-lehdessä olleeseen luonnehdintaan, joka oli kahden vanhan auton käyttötestissä Corollan kohdalla:
    "Toyota on kuin talon vanha isäntä, joka kaatuu suorilta jaloilta hautaan käymättä koskaan lääkärissä."

    (Toista autoa luonnehdittiin suunnilleen näin: Auto on hieno rouva, jolla on kaikki maailman naistentaudit jne...)

    Minulla oli joskus aikoinaan -87 Corolla, jolla ikää oli 19 v. ja kilometrejä 392000. Harva tuon ajan auto kesti tuota matkaa alkuperäisellä vesipumpulla, laturilla, jne. jne. mutta 19 vuotiaana siinä oli ruostetta jo vähän siellä täällä, että tuskin se enää seuraavalla omistajalla oli kauaa. Katsastuksen se reputti yhden kerran sen 15 v. aikana, minkä se oli minulla - pakokaasupäästöjen takia. Viimeisenä kesänä sitä ei voinut edes tankata täyteen, kun bensiinikorkilta tankkiin menevä putki ruostui puhki (ei paljon haitannut kun olin jo tilannut uuden auton ja se jäi vaihtoautoksi.) Nyt minulla on ollut (Muiden autojen ohella) Turkkilainen Corolla Verso 1,8 bensa 16 vuotta ja se on ollut kaikista autoistani ylivoimaisesti vähävikaisin. (tietenkään niistä en voi sanoa paljon mitään, jotka on olleet vasta muutaman vuoden.) Akun pettäminen on ollut käytännössä ainut vika 16 v. aikana. (Tietysti esim. renkaita on kulunut loppuun huru mycket ja palaneita halogeenipolttimoita joskus ja tuulilasin pyyhkimen kumeja.) Sitten siihen on myös tehty ilmaisia "takaisinkutsukorjauksia" normihuollon yhteydessä, suurimpana vaihteiston ja kytkimen käyttöön liittyvien lähes kaikkien osien vaihto, mikä tarkoittaa että niissä on täytynyt olla jotain häikkää, mikä vain ei ollut realisoitunut minulle. (Olin osien vaihtoon hyvin tyytyväinen, koska ominaisuuksiltaan surkeahko robottivaihteisto muuttui samalla paljon paljon paremmaksi.) Kestävyydestä ei löydy mitään huomauttamista, mutta onhan se toisaalta sellainen kivirekimäinen jousitukseltaan, joka tuntee joka ikisen pompun ja ajoasento on minun mittaiselle liian pysty sillä ratti jää etäälle, vaikka olikin aikoinaan vertailuvoittaja Tuulilasilehden vertailussa.

      
  • muokattu 10.03.2022 15:43

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Minulla oli joskus aikoinaan -87 Corolla, jolla ikää oli 19 v. ja kilometrejä 392000.

    Minulla oli ja on muuten edelleen -87 ostamani Volvo, jolla on nyt ikää noin 35 vuotta ja ajomäärä on 440.000 km. Sinä puhut omastasi menneessä aikamuodossa jo alle 20-vuotiaana, jolloin minun Volvoni oli edelleen päivittäisessä arkikäytössä. Volvon talvirenkaat lyötiin romukuormaan vasta yli 20-vuoden ikäisen auton alta kun en enää raskinut marinoida siistiä ja ryhdikästä autoa suolan seassa.

    Volvo ei siis poistunut talviliikenteestä siksi että se olisi ollut liian huono vaan koska se oli alustasta yllättäen löytyneistä ruostevaurioistaan huolimatta edelleen liian hieno pilattavaksi suolalla. Ne ruostevauriot on korjattu aikoja sitten ja alusta maalattu ja massattu uudelleen eikä sen jälkeen ole ajettu talvella. Voisi ajaa, mutta en raski pilata yhä hyvää autoa.

    Vanhan periaatteen mukaisesti epäjalompi kahdesta metallista syöpyy.

    Harva tuon ajan auto kesti tuota matkaa alkuperäisellä vesipumpulla, laturilla, jne. jne. mutta 19 vuotiaana siinä oli ruostetta jo vähän siellä täällä, että tuskin se enää seuraavalla omistajalla oli kauaa.

    Vesipumput olivat tuon ikäluokan Volvojen heikko kohta. Mutta onneksi siihen aikaan Volvon tuotekehitys ei päättynyt mallisarjan valmistuksen päättymiseen, joten ensimmäisen pumpun vaihduttua takuuseen 10.000 km muutama vuosi myöhemmin itse 100.000 km kohdalla vaihtamani taitaa olla paikallaan edelleen? Laturikin on vaihdettu kertaalleen, mutta sen puolustukseksi pitää sanoa, että valituista lisävaloista ja polttimoiden tehosta riippumatta 80A laturi on teholtaan riittävä kaikissa tilanteissa.

    Katsastuksen se reputti yhden kerran sen 15 v. aikana, minkä se oli minulla - pakokaasupäästöjen takia.

    Arvaanko oikein, että ajoit lähes 400.000 km alkuperäisellä kaasuttimella välittämättä siitä, että kaasutin on jo aikaa sitten kulunut sellaiseen kuntoon jossa se on hädin tuskin tieliikennekelpoinen.

    K-Jetroniciin on kaikki suuttimet vaihdettu kertaalleen ja ylimääräisenä huoltotoimena käytän myös suuttimet ulkona noin 100.000 km välein vaihtaakseni niiden tiivisteinä toimivat O-renkaat ilmavuotojen välttämiseksi. Tällä huollolla Volvo menee edelleen vähäpäästöisen päästörajoihin (tosin vain rimaa hipoen) vaikkei siinä mitään katalysaattoria ole koskaan ollutkaan. Vuoden 1987 päästörajat ovat niin väljät, että niiden rikkominen on jo suoritus sinänsä.

    Kumpi näistä nyt sitten on laadukas riippuu siitä, miten laatua mitataan.

    Viimeisenä kesänä sitä ei voinut edes tankata täyteen, kun bensiinikorkilta tankkiin menevä putki ruostui puhki

    Jotain yhteistäkin. Tankki on alkuperäinen, mutta tankin päältä mittarin ja polttaineputkien (meno ja paluu) läpiviennit ruostuivat olemattomiin, joten vaihdoin tuon mittarin anturin, siirtopumpun ja läpivientiputket sisältävän kalusteen kun poikki ruostunut imuputki ei saanut enää nostetuksi tankista ulos kuin ylimmän puolikkaan. Ulospäin muovitankki ei tietenkään vuodakaan.

    palaneita halogeenipolttimoita joskus

    Tämänkin jotkut jaksavat laskea viaksi, vaikkei sekään ole yksikäsitteinen asia vaan riippuu vaatimuksista.

    Jos korkeammalla jännitteellä saa enemmän valoa tielle, minä ainakin otan vapaaehtoisesti sen valinnan polttimonvaihtojen uhallakin mieluummin kuin ikuisesti liian kelmeästi hehkuvat huomiovalot. Keskusteluista olen oppinut, että myös muita mielipiteitä on.

      2
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    .

    Katsastuksen se reputti yhden kerran sen 15 v. aikana, minkä se oli minulla - pakokaasupäästöjen takia.

    Arvaanko oikein, että ajoit lähes 400.000 km alkuperäisellä kaasuttimella välittämättä siitä, että kaasutin on jo aikaa sitten kulunut sellaiseen kuntoon jossa se on hädin tuskin tieliikennekelpoinen.

    .
    .

    Minä arvaan syyksi Toyotan virranjakajan alipainesäätimen vikaantumisen (kalvo rikki). Tällöin päästöt ylittivät raja-arvot.

      1
  • Isäni oli tarkka ja fiksu mies joka huollatti pakettiautonsa (firman) aina merkkihuollossa, jossa oltiin aina kartalla siitä mitä Toyota milloinkin kaipasi. Tarkoitan sitä että Toyotan omistajien kannattaa huollattaa autonsa siellä missä kaikki tieto on saatavissa. Monimerkkihuolloissa on myös merkkiin sopivia paikkoja missä tämä tieto on käytössä. Merkkihuollot eivät ole ainoita paikkoja missä saa asiantuntevaa huoltoa ja tietoa.

      
  • On ne huollot merkillä tai ilman, niin kalliita leimoja sillä myydään, mutta mitä väliä, leima takaa takuiden säilymisen ilman isompaa riitaa.

      1
  • @Quu kirjoitti:
    On ne huollot merkillä tai ilman, niin kalliita leimoja sillä myydään, mutta mitä väliä, leima takaa takuiden säilymisen ilman isompaa riitaa.

    Samaa periaatetta olen noudattanut itsekin. Takuuaikana huollot merkkikorjaamossa, niin näyttövelvollisuus ja todistustaakka valmistajan hyväksymien öljyjen tai OEM-vaatimusten mukaisten varaosien käytöstä ei siirry minulle.

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Katsastustilastoihin ei kannata kiinittää mitään huomiota, nehän eivät kerro kuluttajalle oikeastaan yhtään mitään. Tyyppivikoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, näissä eri merkeillä ja malleilla on huomionarvoista tietoa. Nyrkkisääntöhän menee niin, että mitä enemmän autolla ajetaan sitä suuremmalla todennäköisyydellä hylkäyksen aiheuttamia vikoja osuu myös katsastushetkeen. Omalta kohdaltani voin todeta, että säntillisellä vuosihuollolla olen eliminoinut aina katsastushetken hylkäykset. Huolloissa ei kannata säästellä, tämä on vähän sama kuin renkaat. Väärissä asioissa säästäminen kostautuu yleensä karvaasti.

    Täysin samaa mieltä. Katsastuksessa hylätyillä autoilla on kuitenkin pystytty ajamaan paikan päälle. Jo neljä pientä korjauskehotusta aiheuttaa hylkäyksen. Suuret viat taas on pakko korjata ennen katsastusta.

      2
  • muokattu 11.03.2022 09:44

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Minulla oli joskus aikoinaan -87 Corolla, jolla ikää oli 19 v. ja kilometrejä 392000.

    Minulla oli ja on muuten edelleen -87 ostamani Volvo, jolla on nyt ikää noin 35 vuotta ja ajomäärä on 440.000 km. Sinä puhut omastasi menneessä aikamuodossa jo alle 20-vuotiaana, jolloin minun Volvoni oli edelleen päivittäisessä arkikäytössä. Volvon talvirenkaat lyötiin romukuormaan vasta yli 20-vuoden ikäisen auton alta kun en enää raskinut marinoida siistiä ja ryhdikästä autoa suolan seassa.

    Volvo ei siis poistunut talviliikenteestä siksi että se olisi ollut liian huono vaan koska se oli alustasta yllättäen löytyneistä ruostevaurioistaan huolimatta edelleen liian hieno pilattavaksi suolalla. Ne ruostevauriot on korjattu aikoja sitten ja alusta maalattu ja massattu uudelleen eikä sen jälkeen ole ajettu talvella. Voisi ajaa, mutta en raski pilata yhä hyvää autoa.

    Ei se minullakaan varsinaisesti huonouden takia vaihtunut, vaan siksi ettei 6-henkinen perhe sopinut 5 hengen autoon. Bensaputken olisi voinut korjata jos olisi halunnut.

    Kuten aiemmin sanoin "Toyota on kuin talon vanha isäntä, joka kaatuu suorilta jaloilta hautaan käymättä koskaan lääkärissä." Tuskin se vanha isäntäkään 100-vuotiaaksi eli. Se oli vain auto, jolla vain ajettiin ja ajettiin ja ajettiin... Arvaan, että se päätyi sitten autoliikkeestä jonkun huutokaupan kautta Afrikkalaisten iloksi tai joku katsoi että onpa siinä siisti kesäauto viidellä sadalla ja ajoi sillä siihen asti kun sillä korjaamatta pääsi jne...

    Vaikka vanhoilla Toyotoilla onkin aika legendaarinen kestävyysmaine, niin totuus silti on että nykyautot ovat paljon kestävämpiä kuin -80-luvun autot. Merkistä riippumatta autoista on tullut parempia vuosikymmen vuosikymmeneltä. 2006 Turkkilainen on ollut huomattavasti kestävämpi ja varmatoimisempi auto kuin 1987 Japanilainen. Esimerkiksi voi ottaa vaikka pakoputken: Tuon -87:n pakoputken takaosan sai vaihtaa aina kun 100000 km sillä oli täynnä ja keskiosan 200000 km välein. 2006:ssa pakoputki on ruostumatonta terästä, joka nyt 16 vuoden jälkeen on lähes uuden näköinen. Sama juttu iskunvaimentimien kanssa, -87:sta ne piti vaihtaa jossain vaiheessa.

    Harva tuon ajan auto kesti tuota matkaa alkuperäisellä vesipumpulla, laturilla, jne. jne. mutta 19 vuotiaana siinä oli ruostetta jo vähän siellä täällä, että tuskin se enää seuraavalla omistajalla oli kauaa.

    Vesipumput olivat tuon ikäluokan Volvojen heikko kohta. Mutta onneksi siihen aikaan Volvon tuotekehitys ei päättynyt mallisarjan valmistuksen päättymiseen, joten ensimmäisen pumpun vaihduttua takuuseen 10.000 km muutama vuosi myöhemmin itse 100.000 km kohdalla vaihtamani taitaa olla paikallaan edelleen? Laturikin on vaihdettu kertaalleen, mutta sen puolustukseksi pitää sanoa, että valituista lisävaloista ja polttimoiden tehosta riippumatta 80A laturi on teholtaan riittävä kaikissa tilanteissa.

    Katsastuksen se reputti yhden kerran sen 15 v. aikana, minkä se oli minulla - pakokaasupäästöjen takia.

    Arvaanko oikein, että ajoit lähes 400.000 km alkuperäisellä kaasuttimella välittämättä siitä, että kaasutin on jo aikaa sitten kulunut sellaiseen kuntoon jossa se on hädin tuskin tieliikennekelpoinen.

    Kaasutin oli täysin kunnossa ja todellakin koskematon myydessä, mutta on tuossa ketjussa oikeakin arvaus.

    K-Jetroniciin on kaikki suuttimet vaihdettu kertaalleen ja ylimääräisenä huoltotoimena käytän myös suuttimet ulkona noin 100.000 km välein vaihtaakseni niiden tiivisteinä toimivat O-renkaat ilmavuotojen välttämiseksi. Tällä huollolla Volvo menee edelleen vähäpäästöisen päästörajoihin (tosin vain rimaa hipoen) vaikkei siinä mitään katalysaattoria ole koskaan ollutkaan. Vuoden 1987 päästörajat ovat niin väljät, että niiden rikkominen on jo suoritus sinänsä.

    Kumpi näistä nyt sitten on laadukas riippuu siitä, miten laatua mitataan.

    Viimeisenä kesänä sitä ei voinut edes tankata täyteen, kun bensiinikorkilta tankkiin menevä putki ruostui puhki

    Jotain yhteistäkin. Tankki on alkuperäinen, mutta tankin päältä mittarin ja polttaineputkien (meno ja paluu) läpiviennit ruostuivat olemattomiin, joten vaihdoin tuon mittarin anturin, siirtopumpun ja läpivientiputket sisältävän kalusteen kun poikki ruostunut imuputki ei saanut enää nostetuksi tankista ulos kuin ylimmän puolikkaan. Ulospäin muovitankki ei tietenkään vuodakaan.

    palaneita halogeenipolttimoita joskus

    Tämänkin jotkut jaksavat laskea viaksi, vaikkei sekään ole yksikäsitteinen asia vaan riippuu vaatimuksista.

    Siitä on tullut vika, koska nykyisten ledivalojen olisi ehkä mahdollista kestää koko auton ikä?

    Jos korkeammalla jännitteellä saa enemmän valoa tielle, minä ainakin otan vapaaehtoisesti sen valinnan polttimonvaihtojen uhallakin mieluummin kuin ikuisesti liian kelmeästi hehkuvat huomiovalot. Keskusteluista olen oppinut, että myös muita mielipiteitä on.

      1
  • @Jokeri kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    .

    Katsastuksen se reputti yhden kerran sen 15 v. aikana, minkä se oli minulla - pakokaasupäästöjen takia.

    Arvaanko oikein, että ajoit lähes 400.000 km alkuperäisellä kaasuttimella välittämättä siitä, että kaasutin on jo aikaa sitten kulunut sellaiseen kuntoon jossa se on hädin tuskin tieliikennekelpoinen.

    .
    .

    Minä arvaan syyksi Toyotan virranjakajan alipainesäätimen vikaantumisen (kalvo rikki). Tällöin päästöt ylittivät raja-arvot.

    Arvasit täysin oikein! Mitään muita oireita viasta ei tullut, kuin pari litraa satasella kohonnut kulutus ja liialliset päästöt. Hyvä, että jäi katsastuksessa kiinni, sillä korjauksen hinta olisi tuhlaantunut nopeasti bensakuluihin.

      1
  • muokattu 11.03.2022 13:05

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Vaikka vanhoilla Toyotoilla onkin aika legendaarinen kestävyysmaine, niin totuus silti on että nykyautot ovat paljon kestävämpiä kuin -80-luvun autot. Merkistä riippumatta autoista on tullut parempia vuosikymmen vuosikymmeneltä.

    Sama havainto täälläkin. Sen lisäksi myös huollon tarve on vähentynyt, joten autoilusta on tullut huolettomampaa kuin aiemmin.

    Siitä on tullut vika, koska nykyisten ledivalojen olisi ehkä mahdollista kestää koko auton ikä?

    Niin toki. Eivät vaan silti käytännössä kestä, kuten vaikkapa Toyota Avensiksen takavalojen ja Mersun W211 sarjan jarruvalojen sekä joidenkin W212 faceliftien takavalojen puuttuvista segmenteistä näemme.

    Lisäksi useimpien uusien autojen ajovaloja vaivaa edelleen se vika, että ne saavat auton eteen vähemmän valoa kuin parhaat viime vuosituhannen hehkulankapolttimotekniikalla toteutetut valaisimet. Jos valaisimen tarkoitus on olla huoltovapaa, silloin kaikki LED-valot ovat hyviä. Jos niiden tarkoitus on valaista, sitten on vielä tekemistä jäljellä, vaikka pitkän (ja pimeän) tunnelin päässä nyt on jo hetken aikaa näkynytkin mukavasti valoa.

      
  • muokattu 11.03.2022 13:08

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jokeri kirjoitti:
    Minä arvaan syyksi Toyotan virranjakajan alipainesäätimen vikaantumisen (kalvo rikki). Tällöin päästöt ylittivät raja-arvot.

    Arvasit täysin oikein! Mitään muita oireita viasta ei tullut, kuin pari litraa satasella kohonnut kulutus ja liialliset päästöt. Hyvä, että jäi katsastuksessa kiinni, sillä korjauksen hinta olisi tuhlaantunut nopeasti bensakuluihin.

    OK, sytty jäi suuremmilla käyntinopeuksilla myöhäiselle. Itselläni on ollut tapana vilauttaa jokaisen huollon yhteydessä sen verran stroboa hihnapyörälle, että tarkistan tilanteen, vaikka ei sitä koskaan säätää ole tarvinnutkaan.

    Piilevän vian tunnistaminen on minulle yksi syy polttoaineen kulutusseurantaan. Olen saanut nimimerkkini autosta kerran kiinni systemaattisesti vuodenaikaan nähden noin puolen litran verran sadalle kulutusta nostaneen ilmiön, jolle en löytänyt syytä. Mekaanikko löysi imupuolen ilmavuodon ja vaihtoi imusarjan tiivisteen, jonka jälkeen kulutus putosi normaaliin lukemaan. Auton kunnosta 35 vuoden ja 440.000 km jälkeen kertoo jotain se, että alkoholiseostetusta bensiinistä huolimatta poikani ajoi viime kesänä koko auton iän kulutusennätyksen. Nykyisin ei enää ajeta täysiä huoltovälejä, mutta silloin kun viimeksi vielä ajettiin, öljyä ei tarvinnut lisätä huoltovälillä. Auto on siis edelleen varsin helppokäyttöinen, tosin oman aikakautensa vanki lyhyine 10.000 km huoltoväleineen.

    Olisiko ehjäkään 1987 Corolla täyttänyt 2000-luvun autojen päästönormeja? Rohkenen epäillä että ei olisi? Saman ikäinen Volvo täyttää edelleen yli 400.000 km ajomääränkin jälkeen vaatimukset joita ei autoa suunniteltaessa ollut vielä säädettykään. Alipainesäätimen kalvo ei mene rikki, koska sitä ei ole. Jakaja on yhä, mutta se on vain jakaja, koska elektroniikka säätää sytytyksen ajoituksen.

    Uutta autoa tilatessani sain kuulla arvioita korvakuulolta kaasutinta säätäviltä, että "onhan se mukava, mutta ei noin monimutkainen voi olla mikään pitoauto, kun moottori ei käy ilman tietokonetta ja vaihteetkin vaihtuvat (osin) sähköllä". Aika harva näistä arvioijista ajaa enää sillä "kestäväksi" luokittelemallaan tekniikalla, vaan vähitellen hekin ovat siirtyneet ruiskumoottoreihin ja sähkövaihteisiin.

    Modernius muuttuu ajan funktiona. Tätä kuvaa parhaiten autoni alla pyörivät vakiota suuremmat Turbo-mallin ylikokovanteet ja niille väännetyt vakiota leveämmät 185/70R15 matalaprofiilirenkaat, joka olisi nykyajan pikkuautossakin hilpeän näköinen rengastus :smiley:

      
  • muokattu 11.03.2022 14:46

    @740 GLE kirjoitti:

    Olisiko ehjäkään 1987 Corolla täyttänyt 2000-luvun autojen päästönormeja? Rohkenen epäillä että ei olisi?

    Mikä oli 2002-vuoden päästönormi verrattuna vuoteen 2022. Molemmat ovat 2000-lukua edustavia...

    Mitkä 1987-autot olivat ylipäätään muka aikaansa edellä ja oliko kyseessä 2002 vai 2022 siinä tapauksessa, mittatikkuna.

    Saman ikäinen Volvo täyttää edelleen yli 400.000 km ajomääränkin jälkeen vaatimukset joita ei autoa suunniteltaessa ollut vielä säädettykään.

    Hienoa, mutta olisi tietysti kiva, jos saisi jotakin lukua jolla verrata tuota väitettäsi johonkin.

    Modernius muuttuu ajan funktiona. Tätä kuvaa parhaiten autoni alla pyörivät vakiota suuremmat Turbo-mallin ylikokovanteet ja niille väännetyt vakiota leveämmät 185/70R15 matalaprofiilirenkaat, joka olisi nykyajan pikkuautossakin hilpeän näköinen rengastus

    Millä tavalla?

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Jokeri kirjoitti:
    Minä arvaan syyksi Toyotan virranjakajan alipainesäätimen vikaantumisen (kalvo rikki). Tällöin päästöt ylittivät raja-arvot.

    Arvasit täysin oikein! Mitään muita oireita viasta ei tullut, kuin pari litraa satasella kohonnut kulutus ja liialliset päästöt. Hyvä, että jäi katsastuksessa kiinni, sillä korjauksen hinta olisi tuhlaantunut nopeasti bensakuluihin.

    OK, sytty jäi suuremmilla käyntinopeuksilla myöhäiselle. Itselläni on ollut tapana vilauttaa jokaisen huollon yhteydessä sen verran stroboa hihnapyörälle, että tarkistan tilanteen, vaikka ei sitä koskaan säätää ole tarvinnutkaan.

    Sytytys oli osakaasulla ajettaessa koko ajan myöhäisellä ja kaasu pohjassa kohdallaan, minkä takia vikaa ei huomannut tehostakaan.

    Olisiko ehjäkään 1987 Corolla täyttänyt 2000-luvun autojen päästönormeja? Rohkenen epäillä että ei olisi? Saman ikäinen Volvo täyttää edelleen yli 400.000 km ajomääränkin jälkeen vaatimukset joita ei autoa suunniteltaessa ollut vielä säädettykään.

    Ei varmasti olisi täyttänyt, eihän siinä ollut edes katalysaattoria. Alkuaikoinaan puhalsi vielä lyijiäkin maastoon, sen aikaisesta polttoaineesta johtuen.

      
  • muokattu 11.03.2022 16:00

    @740 GLE kirjoitti:

    Olisiko ehjäkään 1987 Corolla täyttänyt 2000-luvun autojen päästönormeja? Rohkenen epäillä että ei olisi? Saman ikäinen Volvo täyttää edelleen yli 400.000 km ajomääränkin jälkeen vaatimukset joita ei autoa suunniteltaessa ollut vielä säädettykään. Alipainesäätimen kalvo ei mene rikki, koska sitä ei ole. Jakaja on yhä, mutta se on vain jakaja, koska elektroniikka säätää sytytyksen ajoituksen.

    Minulla oli 90-luvun alussa urheilu- ja voimailuauto, joka ei muutaman vuoden ikäisenä, tyhjäkäynti tasaiseksi säädettynä, mennyt päästöjen takia katsastuksesta läpi. Appiukko teki paljon töitä asian eteen, mutta ohjausboxin vaihtokaan ei auttanut, eikä merkkihuolto pystynyt auttamaan. Täytyi vain hyväksyä epätasainen käynti, kun ei joka katsastuksen välillä viitsinyt viritellä. Vaikka harrastepeli olikin. Rellun kone siinä muistaakseni oli, 480 ES.

    Minulla ensimmäinen, jossa oli keskinopeusmittaus.
    Tuli sillä pari lapinreissuakin heitettyä, mutta vain hotellille. Tunturiin sitten paikallisen kaverin HJ:llä.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Ei varmasti olisi täyttänyt, eihän siinä ollut edes katalysaattoria. Alkuaikoinaan puhalsi vielä lyijiäkin maastoon, sen aikaisesta polttoaineesta johtuen.

    Ei sitä kattia ole ollut ikinä tuossa Volvossakaan.

    Ennenhän tosiaan näki lyijyn vuoksi pidemmän ja etenkin kiireisen ajon jäljiltä vaalean tuhkanharmaan pakoputken pään.

      1
  • muokattu 11.03.2022 20:48

    @Kumppani kirjoitti:
    Hienoa, mutta olisi tietysti kiva, jos saisi jotakin lukua jolla verrata tuota väitettäsi johonkin.

    Eikö sinullekin anneta jokaisessa katsastuksessa dokumentti, josta näkee mitatut päästöt ja hylkäysrajat? CO päästö ei ole rikkomassa rajoja PulsAir jälkihapetuksen vuoksi, mutta yleensä HC päästö on aivan uuden auton hylkyrajalla.

    Sen verran kyllä pyöristin totuutta, että vaikka HC ja CO päästö täyttääkin vähäpäästöisen katalysaattoriauton katsastusvaatimuksen (juuri ja juuri), niin O2 on aivan ylärajoilla ja joskus ylikin. Laittoman rajoilla olevan happipäästön kanssa pystyn kyllä elämään ja asiantuntevalle katsurille se kertookin miksi kaikki mittaustiedot ovat vähän outoja vanhalle katalysaattorittomslle autolle.

    Tämä kertoo vain siitä, kuinka isot ne hylkyrajat ovat nykyajan autojen suorituskykyyn nähden. Dieselien savutusmittauksessa on muuten sama hehtaaritoleranssi, joka mahdollistaa joidenkin virittelijöiden suosiman hiukkassuotimen teurastuksen. Puuttuva suodin näkyy kyllä mittaustuloksesta, mutta hylkyraja ei täyty lähellekään edes suodatin tyhjennettynä.

      
  • muokattu 16.03.2022 14:39

    Tuossahan näyttäisi olevan ihan ok speksit; reilu 70 kWh akkupaketti ja 150 kW CCS-lataus. Tulee luultavasti myymään oikein hyvin. Tuo AC-laturi taitaa tosin olla 1x32A, siitä en oikein löytänyt tarkkaa tietoa? Jos näin on, niin sääli.

      
  • @Ruuhkamies kirjoitti:
    Tuossahan näyttäisi olevan ihan ok speksit; reilu 70 kWh akkupaketti ja 150 kW CCS-lataus. Tulee luultavasti myymään oikein hyvin. Tuo DC-laturi taitaa tosin olla 1x32A, siitä en oikein löytänyt tarkkaa tietoa? Jos näin on, niin sääli.

    Tarkoitit varmaan AC latausta/laturia. Näissä ensimmäisissä kyllä näyttäisi olevan juurikin tuo 1x32A (7.4kW), mutta jossain artikkelissa mainittiin, että loppuvuodesta 2022 olisi saatavilla myös 3x16A (11kW) sisäinen laturi - en tiedä onko sitten erikseen ruksattavien lisävarusteiden listalla.

      
  • @[ZeiMZei] kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    Tuossahan näyttäisi olevan ihan ok speksit; reilu 70 kWh akkupaketti ja 150 kW CCS-lataus. Tulee luultavasti myymään oikein hyvin. Tuo DC-laturi taitaa tosin olla 1x32A, siitä en oikein löytänyt tarkkaa tietoa? Jos näin on, niin sääli.

    Tarkoitit varmaan AC latausta/laturia. Näissä ensimmäisissä kyllä näyttäisi olevan juurikin tuo 1x32A (7.4kW), mutta jossain artikkelissa mainittiin, että loppuvuodesta 2022 olisi saatavilla myös 3x16A (11kW) sisäinen laturi - en tiedä onko sitten erikseen ruksattavien lisävarusteiden listalla.

    Kiitos, juuri näin. Muokkasin kommenttiani.

    Hieno juttu, jos tuovat järeämmän laturin tarjolle. Kolmivaiheisuus tuo paitsi monelle kotilataajalle lisää joustavuutta, mutta nopeuttaa myös Type 2 -asiointilatausta merkittävästi.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit