@Topi27 kirjoitti:
Täytyy olla toinenkin puusilmä, jollei huomaa Suomen pikkulintujen määrän pudonneen 43% viimeisen 20 vuoden aikana.
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole tätä nähnyt. Me lienemme siis kaikki puusilmiä.
Kolmaskin puusilmä tarvitaan, jollei huomaa itämeren tilaa.
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole tätä nähnyt. Me lienemme siis kaikki puusilmiä.
Minäkin voisin vastata täysin todenmukaisesti, että lintujen määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin. Telkät ja joutsenet ovat normisettiä, mutta aiemminkin takapihalla vieraillut tikka on tehnyt näköjään tälle keväälle pesän lahoon rantakoivuun. Jos joku sanoo, että pääskysiä on entistä vähemmän, minulla ei ole siihen mitään omakohtaista kokemusta, koska ei meillä ollut pääskysiä ennenkään. Mutta ei tällaisilla omakohtaisilla mielikuvilla ole näyttöjä eri paikkakunnalla asuvan syyttelemiseksi puusilmäksi.
Eihän sellainen puusilmille käy vaan nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomen metsät ovat päästölähde.
Annatko tälle päräyttävälle tiedolle myös lähdeviitteen?
Minä olen ymmärtänyt Suomen maankäytön kokonaisuutena ylittäneen metsien yhä olemassa olevan hiilinielun? Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että linnuttoman meren rannalla asuvat puusilmät tuhoavat betonirakentamalla enemmän kuin metsät ehtivät niellä.
Suomen maankäytöstä tulikin päästöjen lähde – Hakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen muuttivat tilannetta
Metsien hakkuutavoilla on ollut vaikutusta siihen, että puuston kasvu Suomen metsissä on alentunut.
Ps. kaikkiin mainitsemiini ongelmiin on olemassa tutkittu tieto esim. lintuihin laskenta Suomen Bird Life ja jne.
En vetele hatusta mitään näin vakavaan asiaan liittyvää ikinä.
@Topi27 kirjoitti:
Täytyy olla toinenkin puusilmä, jollei huomaa Suomen pikkulintujen määrän pudonneen 43% viimeisen 20 vuoden aikana.
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole tätä nähnyt. Me lienemme siis kaikki puusilmiä.
Kolmaskin puusilmä tarvitaan, jollei huomaa itämeren tilaa.
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole tätä nähnyt. Me lienemme siis kaikki puusilmiä.
Minäkin voisin vastata täysin todenmukaisesti, että lintujen määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin. Telkät ja joutsenet ovat normisettiä, mutta aiemminkin takapihalla vieraillut tikka on tehnyt näköjään tälle keväälle pesän lahoon rantakoivuun. Jos joku sanoo, että pääskysiä on entistä vähemmän, minulla ei ole siihen mitään omakohtaista kokemusta, koska ei meillä ollut pääskysiä ennenkään. Mutta ei tällaisilla omakohtaisilla mielikuvilla ole näyttöjä eri paikkakunnalla asuvan syyttelemiseksi puusilmäksi.
Eihän sellainen puusilmille käy vaan nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomen metsät ovat päästölähde.
Annatko tälle päräyttävälle tiedolle myös lähdeviitteen?
Minä olen ymmärtänyt Suomen maankäytön kokonaisuutena ylittäneen metsien yhä olemassa olevan hiilinielun? Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että linnuttoman meren rannalla asuvat puusilmät tuhoavat betonirakentamalla enemmän kuin metsät ehtivät niellä.
"Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin."
valitettavasti esim.
Hömötiaisten määrä on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen toteuttamien pesimälinnustolaskentojen mukaan vähentynyt 2000-luvulla noin 50 prosenttia.
Suomen tukkasotkakanta on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä peräti 60 prosenttia, ja väheneminen on voimistunut tällä vuosituhannella. Sen näkee myös lajin uhanalaisuusluokan muutoksista: vielä vuonna 2000 tukkasotka luokiteltiin elinvoimaiseksi, vuonna 2010 vaarantuneeksi ja vuonna 2015 tehdyssä arvioinnissa ensi kertaa erittäin uhanalaiseksi.
@Topi27 kirjoitti:
Täytyy olla toinenkin puusilmä, jollei huomaa Suomen pikkulintujen määrän pudonneen 43% viimeisen 20 vuoden aikana.
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole tätä nähnyt. Me lienemme siis kaikki puusilmiä.
Kolmaskin puusilmä tarvitaan, jollei huomaa itämeren tilaa.
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole tätä nähnyt. Me lienemme siis kaikki puusilmiä.
Minäkin voisin vastata täysin todenmukaisesti, että lintujen määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin. Telkät ja joutsenet ovat normisettiä, mutta aiemminkin takapihalla vieraillut tikka on tehnyt näköjään tälle keväälle pesän lahoon rantakoivuun. Jos joku sanoo, että pääskysiä on entistä vähemmän, minulla ei ole siihen mitään omakohtaista kokemusta, koska ei meillä ollut pääskysiä ennenkään. Mutta ei tällaisilla omakohtaisilla mielikuvilla ole näyttöjä eri paikkakunnalla asuvan syyttelemiseksi puusilmäksi.
Eihän sellainen puusilmille käy vaan nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomen metsät ovat päästölähde.
Annatko tälle päräyttävälle tiedolle myös lähdeviitteen?
Minä olen ymmärtänyt Suomen maankäytön kokonaisuutena ylittäneen metsien yhä olemassa olevan hiilinielun? Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että linnuttoman meren rannalla asuvat puusilmät tuhoavat betonirakentamalla enemmän kuin metsät ehtivät niellä.
Hakkuut
Syke: Hakkuut vähentävät metsien hiilinieluja sata vuotta
Syken mukaan hakkuiden vaikutusta ei ole otettu tarpeeksi huomioon, ja se aiheuttaa harhaanjohtavia tuloksia puun käytön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Eihän sellainen puusilmille käy vaan nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomen metsät ovat päästölähde.
Siis mihin väiteesi perustuu? Tässä on noista postuksitasi suora lainaus.
”Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista seuraa, että nielu on pienentynyt”, kertoo Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen.
@Topi27 kirjoitti:
Juu olisi pitänyt OL3:n rahat käyttää aurinko- ja tuulivoimaan niin tekniikka toimisi.
Tekniikka ehkä toimisi mutta miten viitsit tätä hehkuttaa ellei sinulla ole vastausta niinkin yksinkertaiseen kysymykseen, miten valtakunnan verkko pysyy pystyssä jos OL3 ei olisi koskaan rakennettu ja joulukuussa ilta pimenee klo 15 jo Helsingissäkin (vrt aurinkoenergia) ja sattuu vähän tyynempi hetki, tuulituotanto putoa prosenttiin kahteen asennetusta tehosta? Menee nimittäin hetki, ennen kuin asennettu tuulivoimalakapasiteetti on noin 150 GW jolloin osatehollakin pärjätään.
Toimii silti paremmin kuin sinun 2009 alkaen toiminut OL3 . On varmaan kesämökkien aurinkopaneelitkin tuottanut enemmän vuodesta 2009.
Taitaa se oleellinen ollakin juuri tässä. Me emme erityisesti tarvitse lisää kesämökkien aurinkosähköä vaan valikoimassa pitää olla tuotantoa joka toimii >95% teholla 24/365. Sinä linkität kritiikittömästäí kaikenlaisia märkiä päiväunia uusista keksinnöistä joista usein kuullaan seuraavan kerran kun startup on mennyt konkkaan. Vakavaa pohdintaa minkälaista tuotantoportfoliota pitää kehittää jotta energiaa riittää myös silloin kun sitä eniten tarvitaan - sitä harvemmin näkee. Liekö syynä, että tuollaiset ikävät asiat on helpompi laittaa alimpaan laatikkoon ja sulkea se. Erityisesti näissä akuissa on sellainen harha, että MWh näyttää isolta määrältä energiaa. Kyse on kuitenkin kokoluokasta jota voisi Suomen mittakaavassa verrata tilanteeseen kun joku väittäisi säilöneensä koko talven omakotitalon lämmitysenergiat kännyn akkuun. Suomen kulutus on luokkaa 12-14 GW talvella, 1GW = 1000 MW, -> 12.000 MW vuorokaudessa tarkoittaa 24 x 12.000 MW = 288.000 MWh, kuukaudessa se tekee 8.640.000 MWh joka on 720.000 kpl x 12 MWh akkupaketti. Yksi 12 MWh akkupaketti maksaa noin 5 miljoonaa euroa, infran kanssa enemmän. Tammikuun sähköihin tarvittavat akut maksaa 3600 miljardia euroa ja sähkönkulutus ei nykyisestä pienene jos sillä korvataan kaikki liikkuminen ja lämmöntuotanto. Akut pitäisi vielä ladata eli koko energiamäärä pitäisi olla saatavilla kaiken normaalikulutuksen lisäksi jollain aikavälillä. Ehkä on paras antaa ns. rautalankaohje loppuun. Etsi systeemin heikoin lenkki - keskity siihen. Unohda tuulinen ja aurinkoinen kevät, keskity laajaan korkeapaineeseen jonka keskus jämähtää Turun seudulle tammikuun alussa, tuuli tyyntyy täysin aamuyöllä, auringon nousuun on 6h aikaa mutta päivänvaloa riittää vain muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen pakkanen alkaa jälleen kiristyä lähemmän -30 C. Turun kaukolämpöverkko nojaa sähköisiin maalämpöpumppuihin, perinnelämpölaitos on edelleen olemassa mutta mitään poltettavaa ei ole varastoitu. Ennusteen mukaa säätila jatkuu useita viikkoja.
Hakkuut
Syke: Hakkuut vähentävät metsien hiilinieluja sata vuotta
Syken mukaan hakkuiden vaikutusta ei ole otettu tarpeeksi huomioon, ja se aiheuttaa harhaanjohtavia tuloksia puun käytön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Eli jos hakkautan sen satavuotiaan kuusikkoni, (joka on kasvunsa lähes lopettanut ja itseasiassa lahopuun lisääntymisen takia jo päästölähde) niin sen hiilinielu vähenee sata vuotta? En saa kiinni syken virkakyöstien ajatuksenjuoksusta.
"Tutkimusta varten käytiin lävitse yli 450 tutkimusta, mutta vain 45 tutkimusta tarjosi käyttökelpoista aineistoa." Tämä viittaa siihen, että vain 45:n tutkimuksen tulokset olivat agendaan sopivia.
Hakkuut
Syke: Hakkuut vähentävät metsien hiilinieluja sata vuotta
Syken mukaan hakkuiden vaikutusta ei ole otettu tarpeeksi huomioon, ja se aiheuttaa harhaanjohtavia tuloksia puun käytön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Eli jos hakkautan sen satavuotiaan kuusikkoni, (joka on kasvunsa lähes lopettanut ja itseasiassa lahopuun lisääntymisen takia jo päästölähde) niin sen hiilinielu vähenee sata vuotta? En saa kiinni syken virkakyöstien ajatuksenjuoksusta.
"Tutkimusta varten käytiin lävitse yli 450 tutkimusta, mutta vain 45 tutkimusta tarjosi käyttökelpoista aineistoa." Tämä viittaa siihen, että vain 45:n tutkimuksen tulokset olivat agendaan sopivia.
Jos rakennat kuusipuista talon on CO2 sidottuna siihen taloon. Jos rakennat betonista, on tuotettu päästöjä sementtitehtaalla.
@Josef kirjoitti:
Kumpaa kannattaa polttaa saunanuunissa, koivua vai leppää?
Koivu palaa ehkä turhankin kuumasti, joten sekapuu voi olla hyvä. Leppä sitoo typpeä maahan, joten se on maanparannukseen hyvä, siinä missä herneet ja apilakin. Toisaalta molemmista voi saada siitepölyallergiaoireita.
Topin viittaama lehtijuttu kirjoitti:
"Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta metsämaalla hiilensidonta on laskenut niin, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde."
@Topi27 kirjoitti:
Suomen maankäytöstä tulikin päästöjen lähde – Hakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen muuttivat tilannetta
Metsien hakkuutavoilla on ollut vaikutusta siihen, että puuston kasvu Suomen metsissä on alentunut.
Nyt kun toivottavasti sinäkin tiedät metsien olevan edelleen hiilinielu eikä päästölähde, kuten vielä hetki sitten kuvittelit, viitsisitkö kaivaa esiin tiedon siitä, mikä osuus metsien kasvun hidastumisessa ja sen myötä alentuneessa hiilen sidonnassa on aarniometsien suojelulla ja mikä osuus liikahakkuilla? Molemmat pienentävät metsien hiilinielua, mutta niiden suhteellinen osuus kokonaisvaikutuksesta kiinnostaisi kovasti, kiitos?
Kysyn siksi, että olen ymmärtänyt täysin koskemattoman aarniometsän päätyvän lopulta tasapainotilaan, jossa mätänemisen päästöt kompensoivat vielä kasvavien puiden hiilinielun?
Eipä vahvistanut tämäkään juttu väitettäsi metsistä päästölähteenä:
"Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän"
En vetele hatusta mitään näin vakavaan asiaan liittyvää ikinä.
Linkittämäsi materiaali ei selvästikään tue väitettäsi, joten ellet vetänyt hatusta, sitten on tainnut olla puusilmä lukemassa?
@Topi27 kirjoitti: @740 GLE kirjoitti
"Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin."
valitettavasti esim.
Hömötiaisten määrä on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen toteuttamien pesimälinnustolaskentojen mukaan vähentynyt 2000-luvulla noin 50 prosenttia.
Uskon minä BirdLife Finlandia, mutta ilmoittauduin vain määrittelemiesi puusilmien joukkoon koska en ole tätä ilmiötä nähnyt. Määritelmäsi mukaan puusilmäksi pääsee sillä, että näkee uhanalaisen lajin tai ei ole nähnyt uhanalaista lajia ennenkään. Minusta sinun määritelmäsi perustuu rajoittuneeseen maailmankuvaan, mutta mennään nyt tällä keskusteluun vakiinnuttamallasi periaatteella.
En ole mikään ornitologi, mutta kyllä minulla tulee lintukirjasta bongattua verannalla nokkivat linnut. En väitä tunnistavani kuusitiasta ja hömötiaista erikseen, mutta kun ne nokkivat samalla verannalla yhtä aikaa niin kyllä niitä yhtä aikaa linkirjan kuviin verraten erottaa lajit. Minä siis olen sinun määritelmälläsi puusilmä, koska mökin verannalla hömötiasen nähdessäni en pysty näkemään sen vähenemistä. Ei niitä nimittäin ole ennenkään ollut yhtä paljon kuin sini- ja talitiaisia.
En tietenkään väitä vastaan asiantuntijoiden kerämäille tilastotiedoille. Päinvastoin, numeroammattilainen uskoo tilastoja helposti. Minä en pysty sinun tavoin näkemään tilastoista sitä kuka on puusilmä, etenkään sen perusteella että hän NÄKEE uhanalaiseksi havaitun lajin vähenemisen. Tai ei ole eläissään nähnyt koko lajia vuosikymmeniin.
Suomen tukkasotkakanta on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä peräti 60 prosenttia, ja väheneminen on voimistunut tällä vuosituhannella. Sen näkee myös lajin uhanalaisuusluokan muutoksista: vielä vuonna 2000 tukkasotka luokiteltiin elinvoimaiseksi, vuonna 2010 vaarantuneeksi ja vuonna 2015 tehdyssä arvioinnissa ensi kertaa erittäin uhanalaiseksi.
Sinun kriteerilläsi olen tässäkin kohdassa puusilmä. en ole nähnyt myöskään tukkasotkan VÄHENEMISTÄ. Syy tähän on tietenkin siinä, etten ole nähnyt tukkasotkaa ennenkään.
@Topi27 kirjoitti: @740 GLE kirjoitti
"Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin."
valitettavasti esim.
Hömötiaisten määrä on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen toteuttamien pesimälinnustolaskentojen mukaan vähentynyt 2000-luvulla noin 50 prosenttia.
Uskon minä BirdLife Finlandia, mutta ilmoittauduin vain määrittelemiesi puusilmien joukkoon koska en ole tätä ilmiötä nähnyt. Määritelmäsi mukaan puusilmäksi pääsee sillä, että näkee uhanalaisen lajin tai ei ole nähnyt uhanalaista lajia ennenkään. Minusta sinun määritelmäsi perustuu rajoittuneeseen maailmankuvaan, mutta mennään nyt tällä keskusteluun vakiinnuttamallasi periaatteella.
En ole mikään ornitologi, mutta kyllä minulla tulee lintukirjasta bongattua verannalla nokkivat linnut. En väitä tunnistavani kuusitiasta ja hömötiaista erikseen, mutta kun ne nokkivat samalla verannalla yhtä aikaa niin kyllä niitä yhtä aikaa linkirjan kuviin verraten erottaa lajit. Minä siis olen sinun määritelmälläsi puusilmä, koska mökin verannalla hömötiasen nähdessäni en pysty näkemään sen vähenemistä. Ei niitä nimittäin ole ennenkään ollut yhtä paljon kuin sini- ja talitiaisia.
En tietenkään väitä vastaan asiantuntijoiden kerämäille tilastotiedoille. Päinvastoin, numeroammattilainen uskoo tilastoja helposti. Minä en pysty sinun tavoin näkemään tilastoista sitä kuka on puusilmä, etenkään sen perusteella että hän NÄKEE uhanalaiseksi havaitun lajin vähenemisen. Tai ei ole eläissään nähnyt koko lajia vuosikymmeniin.
Suomen tukkasotkakanta on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä peräti 60 prosenttia, ja väheneminen on voimistunut tällä vuosituhannella. Sen näkee myös lajin uhanalaisuusluokan muutoksista: vielä vuonna 2000 tukkasotka luokiteltiin elinvoimaiseksi, vuonna 2010 vaarantuneeksi ja vuonna 2015 tehdyssä arvioinnissa ensi kertaa erittäin uhanalaiseksi.
Sinun kriteerilläsi olen tässäkin kohdassa puusilmä. en ole nähnyt myöskään tukkasotkan VÄHENEMISTÄ. Syy tähän on tietenkin siinä, etten ole nähnyt tukkasotkaa ennenkään.
Minulla on sen verran silmää tipuille, että olen nähnyt joutsenten määrän lisääntyneen valtavasti viimeisen 40 vuoden aikana. Samaan aikaan uimarantojen pukeutumissäännöt ovat tulleet tiukkapipoisemmiksi. Nämä varmaan riittää, ettei päästä haukkumaan puusilmäksi?
Jotkut tyhjentää noita koska suodatin on joko täynnä tai systeemi yrittää polttaa sitä tyhjäksi vähän väliä.
Hiukkasloukun tyhjentäjän saa helposti kiinni katsastuksessa koska toimivan suodattimen päästömittaus antaa nollan, hyvä moottori ilman loukkua päästää kuitenkin vähän hiukkasia läpi. Vaimon 520d päästömittaus on 0,00 jo useamman vuoden ja bemarissa loukku on toiminut hyvin. Auto on "onneksi" Euro 5 joten adblue litkujen kanssa ei tarvitse puuhastella.
Hankalammaksi menee EGR ja muisten NOX vähentäjien poistojen todentaminen. Eihän katsastuskonttorilla ole nykyisellään mitään mittalaitteistoa moiseen tutkintaan, ei taida edes toimivan laitteiston arvot olla eri automerkeistä tiedossa.
Minulla Euro6 eikä adblue kone... mutta varmaan polttoainelaatujen vuoksi toisinaan polttelee useammin ja toisinaan harvemmin. auttaako siihen kaupunki ja lähiöjyrryytykseen nextbtl?
@Urja kirjoitti:
Erinomaisen asiallinen kirjoitus Tikolta! Henkilöautoliikenteen pakkosähköistämisen ei tosiaankaan pitäisi olla ensimmäisenä asialistalla, kun ympäristöä halutaan suojella. Aivan järjetön oli päätös olla hyväksymättä edes 10% osuutta polttomoottoriautoille 2035 alkaen. Joku kai uskoo noiden 10% suistavan maapallon lopulliseen tuhoon.
Ilmeisesti MyDieselin ja Nero-dieselin markkinointi ei ole tuottanut tulosta kun uusiutuvaa dieseliä käyttävien autojen tuotanto lopetetaan.
En kyllä itsekään tuota kaikkein kalleinta laatua tankkaa. Jännää miten myös MyDieselin hinta nousi 1 euron litralta, eikä Re85:kään näytä vaihtoehdolta. Ilmeisesti se on todellisuudessa kovin sidoksissa fossiilisiin aineisiin, tai sitten Neste ja ABC menettivät ”tuhannen taalan paikan” koska muutoin uusiutuvien myynti olisi maksimoitu kun niiden kilpailukyky olisi ollut päivänselvä myös niille jotka valitsevat aina halvinta.
onko my dieselissä uusiutuvien osuus kuinka suuri? vai onko se pelkkää muovipussi ja ruokatähde jätettä?
@pnieminen74 kirjoitti:
Minulla Euro6 eikä adblue kone... mutta varmaan polttoainelaatujen vuoksi toisinaan polttelee useammin ja toisinaan harvemmin. auttaako siihen kaupunki ja lähiöjyrryytykseen nextbtl?
Ainakin minä tankkaan Shellin GTL-dieseliä (gas-to-liquid) siinä uskossa että se savuttaa heidän mainoksensa mukaan paljon vähemmän kuin perusdiesel, ja on toisaalta halvempaa kuin uusiutuvat.
@Urja kirjoitti:
Erinomaisen asiallinen kirjoitus Tikolta! Henkilöautoliikenteen pakkosähköistämisen ei tosiaankaan pitäisi olla ensimmäisenä asialistalla, kun ympäristöä halutaan suojella. Aivan järjetön oli päätös olla hyväksymättä edes 10% osuutta polttomoottoriautoille 2035 alkaen. Joku kai uskoo noiden 10% suistavan maapallon lopulliseen tuhoon.
Ilmeisesti MyDieselin ja Nero-dieselin markkinointi ei ole tuottanut tulosta kun uusiutuvaa dieseliä käyttävien autojen tuotanto lopetetaan.
En kyllä itsekään tuota kaikkein kalleinta laatua tankkaa. Jännää miten myös MyDieselin hinta nousi 1 euron litralta, eikä Re85:kään näytä vaihtoehdolta. Ilmeisesti se on todellisuudessa kovin sidoksissa fossiilisiin aineisiin, tai sitten Neste ja ABC menettivät ”tuhannen taalan paikan” koska muutoin uusiutuvien myynti olisi maksimoitu kun niiden kilpailukyky olisi ollut päivänselvä myös niille jotka valitsevat aina halvinta.
onko my dieselissä uusiutuvien osuus kuinka suuri? vai onko se pelkkää muovipussi ja ruokatähde jätettä?
Kirjoita Googleen Nero diesel, niin pääset ABC:n sivulle lukemaan täyden kuvauksen siitä mistä on kyse.
Minä olen tankannut lähinnä ABC Smart-dieseliä, lähinnä bonusten ja hinnan yhdistelmän vuoksi. Jotkut banaaninkuorista tehdyt biodieselit kasvattaa levää järjestelmään ja leväntorjunta lisäaineilla on suotavaa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minä olen tankannut lähinnä ABC Smart-dieseliä, lähinnä bonusten ja hinnan yhdistelmän vuoksi. Jotkut banaaninkuorista tehdyt biodieselit kasvattaa levää järjestelmään ja leväntorjunta lisäaineilla on suotavaa.
S-Bonuskortti voi antaa 5 senttiä alennusta litralta, ja Shellin ilmainen kortti 1,5 senttiä litralta. Hyvä tuo Smart on ainakin kuvauksen mukaan.
Nesteen My tai ABC:n Nero eivät ole biodieseliä, eli kasvusto-ongelmia ei ole. Kuvauksissa mainitaan erot. Shellin GTL puolestaan valmistetaan maakaasusta, ei öljystä.
esim.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/497cb610-3e4d-43b4-84ee-e87fde81e245
Suomen maankäytöstä tulikin päästöjen lähde – Hakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen muuttivat tilannetta
Metsien hakkuutavoilla on ollut vaikutusta siihen, että puuston kasvu Suomen metsissä on alentunut.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008841128.html
SUOMEN METSÄT, MAATALOUSMAAT JA KOSTEIKOT OVAT YHTEENLASKETTUNA PÄÄSTÖLÄHDE, JA SE ON VALITUN POLITIIKAN SEURAUSTA
https://www.sll.fi/2022/05/25/suomen-metsat-maatalousmaat-ja-kosteikot-ovat-yhteenlaskettuna-paastolahde-ja-se-on-valitun-politiikan-seurausta/
Ps. kaikkiin mainitsemiini ongelmiin on olemassa tutkittu tieto esim. lintuihin laskenta Suomen Bird Life ja jne.
En vetele hatusta mitään näin vakavaan asiaan liittyvää ikinä.
"Eri sortin tiaiset käyvät verannalla nokkimassa kuten ennenkin."
valitettavasti esim.
Hömötiaisten määrä on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen toteuttamien pesimälinnustolaskentojen mukaan vähentynyt 2000-luvulla noin 50 prosenttia.
Suomen tukkasotkakanta on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä peräti 60 prosenttia, ja väheneminen on voimistunut tällä vuosituhannella. Sen näkee myös lajin uhanalaisuusluokan muutoksista: vielä vuonna 2000 tukkasotka luokiteltiin elinvoimaiseksi, vuonna 2010 vaarantuneeksi ja vuonna 2015 tehdyssä arvioinnissa ensi kertaa erittäin uhanalaiseksi.
Hakkuut
Syke: Hakkuut vähentävät metsien hiilinieluja sata vuotta
Syken mukaan hakkuiden vaikutusta ei ole otettu tarpeeksi huomioon, ja se aiheuttaa harhaanjohtavia tuloksia puun käytön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
https://yle.fi/uutiset/3-12495800?origin=rss
Siis mihin väiteesi perustuu? Tässä on noista postuksitasi suora lainaus.
”Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista seuraa, että nielu on pienentynyt”, kertoo Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen.
Taitaa se oleellinen ollakin juuri tässä. Me emme erityisesti tarvitse lisää kesämökkien aurinkosähköä vaan valikoimassa pitää olla tuotantoa joka toimii >95% teholla 24/365. Sinä linkität kritiikittömästäí kaikenlaisia märkiä päiväunia uusista keksinnöistä joista usein kuullaan seuraavan kerran kun startup on mennyt konkkaan. Vakavaa pohdintaa minkälaista tuotantoportfoliota pitää kehittää jotta energiaa riittää myös silloin kun sitä eniten tarvitaan - sitä harvemmin näkee. Liekö syynä, että tuollaiset ikävät asiat on helpompi laittaa alimpaan laatikkoon ja sulkea se. Erityisesti näissä akuissa on sellainen harha, että MWh näyttää isolta määrältä energiaa. Kyse on kuitenkin kokoluokasta jota voisi Suomen mittakaavassa verrata tilanteeseen kun joku väittäisi säilöneensä koko talven omakotitalon lämmitysenergiat kännyn akkuun. Suomen kulutus on luokkaa 12-14 GW talvella, 1GW = 1000 MW, -> 12.000 MW vuorokaudessa tarkoittaa 24 x 12.000 MW = 288.000 MWh, kuukaudessa se tekee 8.640.000 MWh joka on 720.000 kpl x 12 MWh akkupaketti. Yksi 12 MWh akkupaketti maksaa noin 5 miljoonaa euroa, infran kanssa enemmän. Tammikuun sähköihin tarvittavat akut maksaa 3600 miljardia euroa ja sähkönkulutus ei nykyisestä pienene jos sillä korvataan kaikki liikkuminen ja lämmöntuotanto. Akut pitäisi vielä ladata eli koko energiamäärä pitäisi olla saatavilla kaiken normaalikulutuksen lisäksi jollain aikavälillä. Ehkä on paras antaa ns. rautalankaohje loppuun. Etsi systeemin heikoin lenkki - keskity siihen. Unohda tuulinen ja aurinkoinen kevät, keskity laajaan korkeapaineeseen jonka keskus jämähtää Turun seudulle tammikuun alussa, tuuli tyyntyy täysin aamuyöllä, auringon nousuun on 6h aikaa mutta päivänvaloa riittää vain muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen pakkanen alkaa jälleen kiristyä lähemmän -30 C. Turun kaukolämpöverkko nojaa sähköisiin maalämpöpumppuihin, perinnelämpölaitos on edelleen olemassa mutta mitään poltettavaa ei ole varastoitu. Ennusteen mukaa säätila jatkuu useita viikkoja.
Eli jos hakkautan sen satavuotiaan kuusikkoni, (joka on kasvunsa lähes lopettanut ja itseasiassa lahopuun lisääntymisen takia jo päästölähde) niin sen hiilinielu vähenee sata vuotta? En saa kiinni syken virkakyöstien ajatuksenjuoksusta.
"Tutkimusta varten käytiin lävitse yli 450 tutkimusta, mutta vain 45 tutkimusta tarjosi käyttökelpoista aineistoa." Tämä viittaa siihen, että vain 45:n tutkimuksen tulokset olivat agendaan sopivia.
Jos rakennat kuusipuista talon on CO2 sidottuna siihen taloon. Jos rakennat betonista, on tuotettu päästöjä sementtitehtaalla.
Koivu palaa ehkä turhankin kuumasti, joten sekapuu voi olla hyvä. Leppä sitoo typpeä maahan, joten se on maanparannukseen hyvä, siinä missä herneet ja apilakin. Toisaalta molemmista voi saada siitepölyallergiaoireita.
Vaikeita valintoja.
Topin viittaama lehtijuttu kirjoitti:
"Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta metsämaalla hiilensidonta on laskenut niin, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde."
Nyt kun toivottavasti sinäkin tiedät metsien olevan edelleen hiilinielu eikä päästölähde, kuten vielä hetki sitten kuvittelit, viitsisitkö kaivaa esiin tiedon siitä, mikä osuus metsien kasvun hidastumisessa ja sen myötä alentuneessa hiilen sidonnassa on aarniometsien suojelulla ja mikä osuus liikahakkuilla? Molemmat pienentävät metsien hiilinielua, mutta niiden suhteellinen osuus kokonaisvaikutuksesta kiinnostaisi kovasti, kiitos?
Kysyn siksi, että olen ymmärtänyt täysin koskemattoman aarniometsän päätyvän lopulta tasapainotilaan, jossa mätänemisen päästöt kompensoivat vielä kasvavien puiden hiilinielun?
Eipä vahvistanut tämäkään juttu väitettäsi metsistä päästölähteenä:
"Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän"
Linkittämäsi materiaali ei selvästikään tue väitettäsi, joten ellet vetänyt hatusta, sitten on tainnut olla puusilmä lukemassa?
Uskon minä BirdLife Finlandia, mutta ilmoittauduin vain määrittelemiesi puusilmien joukkoon koska en ole tätä ilmiötä nähnyt. Määritelmäsi mukaan puusilmäksi pääsee sillä, että näkee uhanalaisen lajin tai ei ole nähnyt uhanalaista lajia ennenkään. Minusta sinun määritelmäsi perustuu rajoittuneeseen maailmankuvaan, mutta mennään nyt tällä keskusteluun vakiinnuttamallasi periaatteella.
En ole mikään ornitologi, mutta kyllä minulla tulee lintukirjasta bongattua verannalla nokkivat linnut. En väitä tunnistavani kuusitiasta ja hömötiaista erikseen, mutta kun ne nokkivat samalla verannalla yhtä aikaa niin kyllä niitä yhtä aikaa linkirjan kuviin verraten erottaa lajit. Minä siis olen sinun määritelmälläsi puusilmä, koska mökin verannalla hömötiasen nähdessäni en pysty näkemään sen vähenemistä. Ei niitä nimittäin ole ennenkään ollut yhtä paljon kuin sini- ja talitiaisia.
En tietenkään väitä vastaan asiantuntijoiden kerämäille tilastotiedoille. Päinvastoin, numeroammattilainen uskoo tilastoja helposti. Minä en pysty sinun tavoin näkemään tilastoista sitä kuka on puusilmä, etenkään sen perusteella että hän NÄKEE uhanalaiseksi havaitun lajin vähenemisen. Tai ei ole eläissään nähnyt koko lajia vuosikymmeniin.
Sinun kriteerilläsi olen tässäkin kohdassa puusilmä. en ole nähnyt myöskään tukkasotkan VÄHENEMISTÄ. Syy tähän on tietenkin siinä, etten ole nähnyt tukkasotkaa ennenkään.
Minulla on sen verran silmää tipuille, että olen nähnyt joutsenten määrän lisääntyneen valtavasti viimeisen 40 vuoden aikana. Samaan aikaan uimarantojen pukeutumissäännöt ovat tulleet tiukkapipoisemmiksi. Nämä varmaan riittää, ettei päästä haukkumaan puusilmäksi?
Minulla Euro6 eikä adblue kone... mutta varmaan polttoainelaatujen vuoksi toisinaan polttelee useammin ja toisinaan harvemmin. auttaako siihen kaupunki ja lähiöjyrryytykseen nextbtl?
onko my dieselissä uusiutuvien osuus kuinka suuri? vai onko se pelkkää muovipussi ja ruokatähde jätettä?
Ainakin minä tankkaan Shellin GTL-dieseliä (gas-to-liquid) siinä uskossa että se savuttaa heidän mainoksensa mukaan paljon vähemmän kuin perusdiesel, ja on toisaalta halvempaa kuin uusiutuvat.
Kirjoita Googleen Nero diesel, niin pääset ABC:n sivulle lukemaan täyden kuvauksen siitä mistä on kyse.
Minä olen tankannut lähinnä ABC Smart-dieseliä, lähinnä bonusten ja hinnan yhdistelmän vuoksi. Jotkut banaaninkuorista tehdyt biodieselit kasvattaa levää järjestelmään ja leväntorjunta lisäaineilla on suotavaa.
S-Bonuskortti voi antaa 5 senttiä alennusta litralta, ja Shellin ilmainen kortti 1,5 senttiä litralta. Hyvä tuo Smart on ainakin kuvauksen mukaan.
Nesteen My tai ABC:n Nero eivät ole biodieseliä, eli kasvusto-ongelmia ei ole. Kuvauksissa mainitaan erot. Shellin GTL puolestaan valmistetaan maakaasusta, ei öljystä.