@Herbert kirjoitti:
Tämän takia hämmästelen edelleen sitä, että kaksivetoiset maltillisesti korotetut farkut yleistyvät hitaasti.
Lumessa kahlaavien autojen markkina on maailmanlaajuisesti niin pieni, että tämä meidän normaali käyttötilanteemme ei ohjaa valmistajien roadmappeja lainkaan.
Mutta eihän tuossa tavoitella lumessa kahlaamisen ominaisuuksia yhtään enempää kuin korkeakorisissa katumaastureissa, joita on myös kaksivetoisena. Vain taloudellisuutta.
Samalla voi parempaan etenemiskykyyn päätyvät miettiä kriteereitään. Onko oikeasti tarvetta nelivetoiselle maasturille vai perustuuko kaipuu tällaiseen johonkin muuhun ominaisuuteen ja jonka kulutusta joutuu selittelemään itselleen autokauppiaan kuluneilla fraaseilla
Kuten tiedät, olen toiminut sinun ajattelutapasi apostolina jo vuosia.
Vaikka ostankin itselleni myös tämän filosofian mukaisen vajaavetoisen auton, E500T 4Matic nostaa silti poikamaisen virnistyksen huulille talvikelissä. Käyttöautonahan tuo on ihan klassinen "ideat loppu, lisää rautaa" -tyyppinen ratkaisu kaikkine rajoitteineen. Mutta menemisen kepeys ja vaivattomuus on koukuttavaa, kun kaikkea on enemmän kuin koskaan oikeasti tarvitaan. Kaivetaan vain auto esiin kinoksesta ja sen jälkeen lumitykki pöllyttää tiellä olevan lumen pois edestään. Ja tämä ei ole pelkästään Cinquecenton kehua, vaan pätee kaikkiin hyvin toimiviin nelivetoihin.
Vaikka en oikeasti tarvitse nelivetoa, mutta se ei estä minua HALUAMASTA sellaista. Tuota ajamisen helppoutta on varmaan helppo myydä vaikkei se olisi kaikissa tapauksissa aivan välttämätöntäkään?
Juu, silloin kun raha pullottaa taskuissa, voi ostaa mitä haluaa. Muulloin täytyy käyttää tarveharkintaa. Toki idealismikin ohjaa minun tapauksessani pienempiin ajovastuksiin.
En siirtänyt, vaan muut toivat ne mukaan keskusteluun.
En kirjottanut Tesla-näkökulmasta vaan ihan vain lyhyiden ja pitkien vaihtoautomatiikasta,
Samoin. Luulin myös matriisivaloja automaattisiksi?
Model X:n tekniikka ei ole vuodelta 2009, eihän sitä autoa silloin vielä ollut olemassakaan.
Valojen vaihdon automatiikka kuulostaa silti toimivan samalla tavoin kuin vuonna 2009 esitellyssä minun autoni korimallissa.
Kokonaisuus ratkaisee.
Luonnollisesti. Mutta jos hyvin suunnitellussa kokonaisuudessa on jotain heikommin toimivia osia, saako niistä keskustella julkisesti joutumatta liekityksen kohteeksi?
@Late1969 kirjoitti:
Tuo valokuvio ei näytä hyvältä.
Valokuvion arviointi kuvasta on aina epävarmaa, etenkin kun valotusarvot ja optiikka eivät ole tiedossa.
Kaukovaloilla kuuluu nähdä kauas, voisi tarkoittaa 4-10 sekunnin päähän. Lähialuetta ei tarvitse valaista, kun ei ehdi reagoimaan tai sen muistaa pari sekuntia. joissain autoissa lähivalot ovat aina päällä.
Periaatteesta olen täysin samaa mieltä ja tässä on yleisin LED-lisäkaukovalojen suunnitteluvirhe.
4 sekunnin näkemä tarkoittaa liukkaalla kelillä nopeuden pudottamisen 50 - 60 km/h tienoille, koska 80 km/h nopeudella pysähtymismatka on jo lähellä 200 metriä (Liikenneturvan pysähtymismatka mallinnus).
10 sekuntia on jo aika hyvä, mutta se vaatii lähes 300 metrin kaukovalot. Enemmän ei ole aina parempi ja tuohon tarpeeseen aiemmat 400 metrin kaukovaloni olivat jo kömpelön isot.
Mutta onko tuo Lazerin paneli sitten näillä kriteereillä huono? Vertaapa uudelleen kuvissa lähes puhki palavaa aluetta auton edessä ennen mutkaa. Eikö tuo kirkas kohta ole samassa paikassa ja saman muotoinenkin lisävalopanelista riippumatta, eli siis auton omien valojen (näillä valotusarvoilla) aiheuttama? Minusta Lazerin valokuvio on hallittu, mutta kömpelön pitkä se saattaa useimmille normaaliin liikenteeseen olla (siksi suosittelinkin vähän vaatimattomampaa, etenkin auton oman automatiikan kanssa käytettäväksi).
Valaistu lähialue vaatii sitten kirkkaammat kaukovalot. Kovin kauas taas ei kannata valaista, kun hirvet ja muut ovat melko nopeita liikkeissään eikä ihminen kuitenkaan näe kovin kauas keinovalokeilassa.
Edelleen samaa mieltä periaatteesta, mutta käytännössä hyvän lisävalon valinta alkaa hajota sen mukaan, mistä valoista lähdetään liikkeelle. Tavoitteenahan on jakaa kasvava valoteho niin laajalle alueelle, ettei kirkkauden ero lähivaloille kasva häiritsevän suureksi.
Vedin myös oman valintani kaukovalon mitassa liiankin pitkälle. Kaukovalon häiritsevän suuri pituus (ja törkeän kokoiset kannut henkilöauton nokalla) oli minun syyni vaihtaa NBB Alpha xenonien tilalle lyhemmän valokuvion antava X-Vision Genesis paneli, joka tekee vastaavanlaisen leveän ja matalan valokuvion kuin tuo kuvan Lazer Linear. Pari sellaistakin kokeilua on nähty, joissa käy kuten sanoit, että huono valokuvio tuo liikaa valoa lähelle, eikä hurjasta valotehosta ja kirkkaasta valaistuksesta huolimatta kauemmas näe yhtään paremmin kuin ilman lisävalojakaan.
Hirveltä ei pääse suojaa millään valoilla. Poro ja jalankulkija ovat paljon helpompia väistettäviä, koska ne tyypillisesti pysyvät tiellä pitkiä aikoja ja liikuvat hitaammin.
Ihminen näkee myös kovin kapean alueen edessään, jolloin leveä valokeila voi kääntää katseen väärään suuntaan ja tie jäänäkemättä.
Ihan tarkalleen ihmisen TARKAN NÄÖN näkökenttä on kapea, ja tarkennuksen hitauden vuoksi se vielä kapenee nopeuden noustessa.
Sen sijaan EAK:n käynyt (anteeksi toisto) kuljettaja osaa tietoisesti käyttää ääreisnäön aluettaan esimerkiksi peilien, risteävien teiden liikenteen ja mahdollisesti ajoradan ulkopuolella liikkuvien otusten hallintaan. Tarkasti ei näe, mutta liikkeen ja aiemmin jo tarkan näön alueella kartoitetun havainnon muutoksen erottaa kyllä.
Mitään yli viiden metrin korkeudella olevaa kohdetta ei kannata myöskään valaista. Koko pitäjän valaisemisesta ei ole hyötyä, vaikka se näyttää tehokkaalta.
Totta. Juuri tästä minäkin puhuin. Kuvan Lazer jättää puun latvat varjoon ja niin tekee myös Genesis. Monilla muilla sinänsä hyvin tehokkaillakin LED-valaisimilla saadaan aikaan vain auton edestä laajeneva putki, jonka korkeudella ei ole mitään rajaa. Puun latvoihin suuntautuva valoteho on hukkatehoa.
@Herbert kirjoitti:
Juu, silloin kun raha pullottaa taskuissa, voi ostaa mitä haluaa. Muulloin täytyy käyttää tarveharkintaa. Toki idealismikin ohjaa minun tapauksessani pienempiin ajovastuksiin.
Tässä tapauksessa kyse ei ole lompsan vahvuudesta vaan erikoisesta käyttötilanteesta. Iso tavaratila on tarpeen auton hintaisten polkupyörien kuljettamiseksi auton sisällä suojassa säältä.
Kuljetuskyvyn kautta tämä meidän keskustelumme liittyy aika hyvin myös aloittajan kysymykseen ja mielestäni hänenkin kannattaisi miettiä mistä syystä hän kokee katumasturin sopivaksi. Jos kyse on alustan maavarasta, sitten kannattaa ilman muuta hankkia korkea-alustainen auto. Jos taas tavoitteena on nelivedon etenemiskyky ja tavaratila, molempia saa halvemmalla tai ainakin samaan hintaan matalammassa muodossa ellei jostain syystä juuri ajoneuvon korkeus ole se todellinen vaatimus.
En siirtänyt, vaan muut toivat ne mukaan keskusteluun.
En kirjottanut Tesla-näkökulmasta vaan ihan vain lyhyiden ja pitkien vaihtoautomatiikasta,
Samoin. Luulin myös matriisivaloja automaattisiksi?
Model X:n tekniikka ei ole vuodelta 2009, eihän sitä autoa silloin vielä ollut olemassakaan.
Valojen vaihdon automatiikka kuulostaa silti toimivan samalla tavoin kuin vuonna 2009 esitellyssä minun autoni korimallissa.
Kokonaisuus ratkaisee.
Luonnollisesti. Mutta jos hyvin suunnitellussa kokonaisuudessa on jotain heikommin toimivia osia, saako niistä keskustella julkisesti joutumatta liekityksen kohteeksi?
Keskusteluketjut tietysti polveilevat joskus luonnollisesti joskus tarkoitushakuisesti.
Teslan valojen vaihtoautomatiikka toimii erittäin tarkasti, ennakoitavasti ja luotettavasti.
Väitän, että minun autoissa on ollut vaihtoautomatiikka jo paljon ennen kuin 2009.
Samalla periaatteella pitkien/lyhyiden vaihto toimii kaikissa autoissa. Lyhyet päällä - pitkät päällä jne. Matriisivalot ovat kokonaan eri tekniikkaa.
@Late1969 kirjoitti:
Tuo valokuvio ei näytä hyvältä.
Valokuvion arviointi kuvasta on aina epävarmaa, etenkin kun valotusarvot ja optiikka eivät ole tiedossa.
Kaukovaloilla kuuluu nähdä kauas, voisi tarkoittaa 4-10 sekunnin päähän. Lähialuetta ei tarvitse valaista, kun ei ehdi reagoimaan tai sen muistaa pari sekuntia. joissain autoissa lähivalot ovat aina päällä.
Periaatteesta olen täysin samaa mieltä ja tässä on yleisin LED-lisäkaukovalojen suunnitteluvirhe.
4 sekunnin näkemä tarkoittaa liukkaalla kelillä nopeuden pudottamisen 50 - 60 km/h tienoille, koska 80 km/h nopeudella pysähtymismatka on jo lähellä 200 metriä (Liikenneturvan pysähtymismatka mallinnus).
10 sekuntia on jo aika hyvä, mutta se vaatii lähes 300 metrin kaukovalot. Enemmän ei ole aina parempi ja tuohon tarpeeseen aiemmat 400 metrin kaukovaloni olivat jo kömpelön isot.
Mutta onko tuo Lazerin paneli sitten näillä kriteereillä huono? Vertaapa uudelleen kuvissa lähes puhki palavaa aluetta auton edessä ennen mutkaa. Eikö tuo kirkas kohta ole samassa paikassa ja saman muotoinenkin lisävalopanelista riippumatta, eli siis auton omien valojen (näillä valotusarvoilla) aiheuttama? Minusta Lazerin valokuvio on hallittu, mutta kömpelön pitkä se saattaa useimmille normaaliin liikenteeseen olla (siksi suosittelinkin vähän vaatimattomampaa, etenkin auton oman automatiikan kanssa käytettäväksi).
Valaistu lähialue vaatii sitten kirkkaammat kaukovalot. Kovin kauas taas ei kannata valaista, kun hirvet ja muut ovat melko nopeita liikkeissään eikä ihminen kuitenkaan näe kovin kauas keinovalokeilassa.
Edelleen samaa mieltä periaatteesta, mutta käytännössä hyvän lisävalon valinta alkaa hajota sen mukaan, mistä valoista lähdetään liikkeelle. Tavoitteenahan on jakaa kasvava valoteho niin laajalle alueelle, ettei kirkkauden ero lähivaloille kasva häiritsevän suureksi.
Vedin myös oman valintani kaukovalon mitassa liiankin pitkälle. Kaukovalon häiritsevän suuri pituus (ja törkeän kokoiset kannut henkilöauton nokalla) oli minun syyni vaihtaa NBB Alpha xenonien tilalle lyhemmän valokuvion antava X-Vision Genesis paneli, joka tekee vastaavanlaisen leveän ja matalan valokuvion kuin tuo kuvan Lazer Linear. Pari sellaistakin kokeilua on nähty, joissa käy kuten sanoit, että huono valokuvio tuo liikaa valoa lähelle, eikä hurjasta valotehosta ja kirkkaasta valaistuksesta huolimatta kauemmas näe yhtään paremmin kuin ilman lisävalojakaan.
Hirveltä ei pääse suojaa millään valoilla. Poro ja jalankulkija ovat paljon helpompia väistettäviä, koska ne tyypillisesti pysyvät tiellä pitkiä aikoja ja liikuvat hitaammin.
Ihminen näkee myös kovin kapean alueen edessään, jolloin leveä valokeila voi kääntää katseen väärään suuntaan ja tie jäänäkemättä.
Ihan tarkalleen ihmisen TARKAN NÄÖN näkökenttä on kapea, ja tarkennuksen hitauden vuoksi se vielä kapenee nopeuden noustessa.
Sen sijaan EAK:n käynyt (anteeksi toisto) kuljettaja osaa tietoisesti käyttää ääreisnäön aluettaan esimerkiksi peilien, risteävien teiden liikenteen ja mahdollisesti ajoradan ulkopuolella liikkuvien otusten hallintaan. Tarkasti ei näe, mutta liikkeen ja aiemmin jo tarkan näön alueella kartoitetun havainnon muutoksen erottaa kyllä.
Mitään yli viiden metrin korkeudella olevaa kohdetta ei kannata myöskään valaista. Koko pitäjän valaisemisesta ei ole hyötyä, vaikka se näyttää tehokkaalta.
Totta. Juuri tästä minäkin puhuin. Kuvan Lazer jättää puun latvat varjoon ja niin tekee myös Genesis. Monilla muilla sinänsä hyvin tehokkaillakin LED-valaisimilla saadaan aikaan vain auton edestä laajeneva putki, jonka korkeudella ei ole mitään rajaa. Puun latvoihin suuntautuva valoteho on hukkatehoa.
Tarkoitin siis, että kaukovalojen kuuluu valaista 4-10 sekuntia eteenpäin eli kasikympissä 88-220 metrin välisen alueen. Lähivalojen alue voi siis olla pimeänä ja minnekään tulevaisuuteen ei ole tarvetta nähdä.
Liikkuvassa autossa maisema liikkuu koko ajan. On siksi helppo havaita näkökentän sivuilla kaikkea liikkuvaa, mutta puu voi näyttää yhtä liikkuvalta kuin eläinkin.
@Herbert kirjoitti:
Juu, silloin kun raha pullottaa taskuissa, voi ostaa mitä haluaa. Muulloin täytyy käyttää tarveharkintaa. Toki idealismikin ohjaa minun tapauksessani pienempiin ajovastuksiin.
Tässä tapauksessa kyse ei ole lompsan vahvuudesta vaan erikoisesta käyttötilanteesta. Iso tavaratila on tarpeen auton hintaisten polkupyörien kuljettamiseksi auton sisällä suojassa säältä.
Kuljetuskyvyn kautta tämä meidän keskustelumme liittyy aika hyvin myös aloittajan kysymykseen ja mielestäni hänenkin kannattaisi miettiä mistä syystä hän kokee katumasturin sopivaksi. Jos kyse on alustan maavarasta, sitten kannattaa ilman muuta hankkia korkea-alustainen auto. Jos taas tavoitteena on nelivedon etenemiskyky ja tavaratila, molempia saa halvemmalla tai ainakin samaan hintaan matalammassa muodossa ellei jostain syystä juuri ajoneuvon korkeus ole se todellinen vaatimus.
Tavaratila on minullakin tärkeä. Lasten ollessa pieniä, sain edelliseen autooni junamatkan ajaksi pakattua 4 hengen tavaroiden lisäksi 20-, 24- ja 29" pyörät. Neljännen vuokrasin perillä. Toki takapenkkiä tarvittiin avuksi ja junan ulkopuolella kattotelinettä. Nykyistä autoa valitessani katumaastureiden yksi hylkäysperuste oli surkea tavaratila. Alemman keskiluokan farkku oli ylivoimaisesti parempi. Huonontien jousitus toi hiukan maavaraa ja hienosäätö päälle vielä 60-sarjan renkailla vakion 55-sarjan sijaan. 2-litran diesel riittää jarrullisellekin peräkärylle. Vähissä on kilpailukykyiset vaihtoehdot 35 000 euron hintaluokassa.
@Late1969 kirjoitti:
Tarkoitin siis, että kaukovalojen kuuluu valaista 4-10 sekuntia eteenpäin eli kasikympissä 88-220 metrin välisen alueen. Lähivalojen alue voi siis olla pimeänä ja minnekään tulevaisuuteen ei ole tarvetta nähdä.
Juuri samaa tavoittelin itsekin. Anteeksi jos sanoin sen epäselvästi.
Omassa autossani on valoja pari sekuntia yli tuon minimivaatimuksen koska pidän myös valokuvion tasaisuutta tärkeämpänä kuin tiukkaa rajausta, enkä ole löytänyt pientä ja hyvää valaisinta. En ole tosin etsinytkään epäkäytännöllisen pitkän NBB Alpha kaukovalon X-Visionin paneliin vaihdettuani.
Ei Tesloissa ole puutteita. Sen myyntiä vain yritetään hillitä kirjoittamalla nurinkurin testeissä. Perinnemerkit tarvitsevat tukea noilta "rattimiehiltä".
jaa, joko teslaan saa oikeat nahka tai alcantara penkit, jäähdytyksellä ja ilmalämmityksellä?
Auton vaihto edessä ja vähän sutii nämä omat ajatukset.
Eli käyttö on useimmiten normaalia kaupunki pyöritystä, mutta joka toinen viikko pitää ajaa pitkiä vetoja Suomen toiselle puolelle.
Kova halu olisi löytää neliveto, pääpaino hiljaisuudella, ajomukavuudella maantiellä ja taloudellisuudella. Bensakone tai hybridi, dieseliä en halua ja täyssähkö ei sovi nykyiseen elämäntilanteeseen. Samoin urheilullisella ajoasennolla (Esim Audi A6) varustetut karsiutuu pois.
Mitsun outlander PHEV on tällä hetkellä ajatuksissa, tosin on aika janoinen sähkön loppuessa. Subaru Forester/Outback menee samalla kommentilla.
Ehdotuksia?
Audi Q5 55 TFSI e Quattro S-Tronic Electrified Edition S-Line Plug in Hybrid , ja perusjakkaroilla ilman s-line mallinimeä, kelpaako?
@Herbert kirjoitti:
Nykyistä autoa valitessani katumaastureiden yksi hylkäysperuste oli surkea tavaratila. Alemman keskiluokan farkku oli ylivoimaisesti parempi.
Sama havainto sillä varauksella että se farkku on valittu kuljetuskyvyn perusteella. Onhan niitä ahtaita farkkujakin tarjolla.
(Katu)maasturin pitää olla oikeasti iso tarjotakseen ison farkun kuljetuskyvyn. Octavia, Superb, E kokoisen farkun tilalle tarvitaan Kodiaq / GLS kokoluokan korihylsy, jos tavaratilasta ei haluta tinkiä.
Meilläkin tuon 4Maticin työoletus oli alun perin Grand Cherokee tai XC90 heti kun Land Cruiser oli todettu hurjan kalliiksi myös loputtoman paljon käytettynä. Mieli muuttui äidin uuteen farkkuun nostetun polkupyörän jälkeen tehtyyn havaintoon, että E-farkun ja XC90 tavaratilan litrat ovat sekä 2- että 5-paikkaisina suunnilleen tasoissa.
Bensakone on vähiin ajoihin sopivampi, koska painavan auton dieselvero menisi kohtuuttomaksi etenkin maasturin tyylilajissa. V8 on turha edes yrittää perustella rationaalisesti ja se taitaa ollakin Yhdysvaltojen sydämenlyöntien muistelua opiskeluajoilta?
(mainoslause sanoo "Chevrolet - the heart beat of America")
@HybridRules kirjoitti:
Teslan valojen vaihtoautomatiikka toimii erittäin tarkasti, ennakoitavasti ja luotettavasti.
Toimiiko?
Toimii. Tuo on vanhentunut video eikä tuossakaan vaihto mitenkään erityisen huonosti toimi. Samanlaista kuin itse olen todennut entisissä omissa ja vuokra-autoissa. Videon tekijän on ollut tarkoitus mollata ja siksi selostaa vähän tarkoitushakuisesti. Loppusyksystä ainakin minun Model X: n (jossa toimivat huonommin kuin Y:ssä aikaisemmin) vaihto alkoi toimia erittäin tarkasti ja asiasta oli juttua myös jossain keskustelupalstalla, joten jossain kohtaa uusi ohjelma oli tullut peliin. Siitä ei ollut mainintaa missään release notessa, mutta jonkun päivityksen mukana se oli tullut.
@HybridRules kirjoitti:
Videon tekijän on ollut tarkoitus mollata ja siksi selostaa vähän tarkoitushakuisesti.
Minusta Teslabjörn kohtelee hyvin rehellisesti ja objektiivisesti kaikkia arvioimiaan autoja. On tainnut muutaman Teslan omistaa. Suosittelen katsomaan.
@HybridRules kirjoitti:
Videon tekijän on ollut tarkoitus mollata ja siksi selostaa vähän tarkoitushakuisesti.
Minusta Teslabjörn kohtelee hyvin rehellisesti ja objektiivisesti kaikkia arvioimiaan autoja. On tainnut muutaman Teslan omistaa. Suosittelen katsomaan.
Olenhan minä Teslabjörnin juttuja katsellut. Minusta postaamasi linkin näytti yhdeltä toiselta videolta, jonka katsoin joskus syksyllä. Tuossa sinun linkissäsihän valoautomatiikka ei toimi juuri ollenkaan. En ole tuota aikaisemmin nähnyt.
Hienoa, heti seitsemän vuotta Model X:n markkinoille tulon jälkeen siihen saatiin toimiva valoautomatiikka!
Alkupään Tesloissahan oli Mobileyen tekemä ohjelmisto kameroille. Vielä ainakin 2015 mallin S-Tesloissa on se.
Teslan ohjelmistokehitystä voisi mieluummin arvostaa kuin pilkata ottaen huomioon kuinka valtavan ohjelmistokehityksen ovat tehneet siinä sivussa, kun kehittivät autot S3XY, Semi ja Cybertruck. Ei huono uudelta firmalta, joka samalla on noussut kannattavaksi ja maailman johtavaksi sähkärivalmistajaksi. Kaikkiin vähemmän tärkeisiin softajuttuihin eivät ole kunnolla panostaneet. Tuulilasinpyyhkijöiden automatiikka kaipaisi kehittämistä.
Minua ei kiinnosta, onko merkki uusi vai vanha. Vain se kiinnostaa, että saan tarpeitani vastaavan tuotteen kohtuuhinnalla. Vielä ei yksikään ole sellaisen toteutuksessa onnistunut. Niinkin erikoinen ratkaisu kuin farkkumallinen Octavia/Golf/Corolla-linja asettaa riman ilmeisesti poikkeuksen korkealle, joten näiden kerrostaloyksiöiden hintaisten sähköautojen erinomaisuuden korostamista seitsemän vuoden viiveineen en oikein ymmärrä.
@Herbert kirjoitti:
Minua ei kiinnosta, onko merkki uusi vai vanha. Vain se kiinnostaa, että saan tarpeitani vastaavan tuotteen kohtuuhinnalla. Vielä ei yksikään ole sellaisen toteutuksessa onnistunut. Niinkin erikoinen ratkaisu kuin farkkumallinen Octavia/Golf/Corolla-linja asettaa riman ilmeisesti poikkeuksen korkealle, joten näiden kerrostaloyksiöiden hintaisten sähköautojen erinomaisuuden korostamista seitsemän vuoden viiveineen en oikein ymmärrä.
Tarpeita vastaava on hyvä kriteeri.
Kun sitten erehtyy koeajamaan (tai olemaan kyydissä) jonkun sellaisen auton joka ylittää tarpeet voi se olla mielenkiintoinen kokemus. Vaikkapa sitten täyteen pakatun farmari-Golfin jälkeen matkustaessaan pakettiautolla mihin saman tavaramäärän pakkaaminen jättää vielä satoja litroja tavaratilaa käyttämättä.
Omalla kohdallani kävi niin että porrasperäiseen nelioviseen perheautoon ei mahtunut sellaista tavaramäärää mikä meni kolmioviseen Golfiin. Tämän puutteen voi korvata peräkärryllä. Lisäksi tähän vaikuttaa se montako matkustajaa pitää saada mahtumaan autoon.
Jos taas ajattelee että ajelee yksikseen teitä joidenka nopeusrajoitukset ovat 80 km/h, niin silloin tarve on vähäinen. Ellei sitten koe että haluaa ajaa sitä mutkaista 80 km/h ns. urheilualustalla, ja päästä hyvin helposti ohi hitaammistaan. Silloin tarve muuttuu erilaiseksi, jopa kalliiksi.
Kalliit sähköautot ovat nykyajan versio kallista Ferrareista, Aston Martineista yms. Suomessa autovero toki on vääristänyt hintoja, eli autoverollisilla hinnoilla ne olisivat kerrostalokolmioiden hintaisia.
Esimerkiksi Toyota Land Cruiserissa on autoveroa 39 462 € / 45 869 € / 54 193 euroa varustetasosta riippuen (sama CO2-määrä parin gramman tarkkuudella, eli autovero on myös kateusveroa), mutta jos se olisi sähköauto olisi se 0 euroa.
On muitakin ominaisuuksia kuin tavaratila, joten pakettiauto ei saa aikaan mitään erityistä. Se on helppo ratkaisu, jossa järjen puute on korvattu määrällä.
@Herbert kirjoitti:
Minua ei kiinnosta, onko merkki uusi vai vanha. Vain se kiinnostaa, että saan tarpeitani vastaavan tuotteen kohtuuhinnalla. Vielä ei yksikään ole sellaisen toteutuksessa onnistunut. Niinkin erikoinen ratkaisu kuin farkkumallinen Octavia/Golf/Corolla-linja asettaa riman ilmeisesti poikkeuksen korkealle, joten näiden kerrostaloyksiöiden hintaisten sähköautojen erinomaisuuden korostamista seitsemän vuoden viiveineen en oikein ymmärrä.
Tarpeita vastaava on hyvä kriteeri.
Kun sitten erehtyy koeajamaan (tai olemaan kyydissä) jonkun sellaisen auton joka ylittää tarpeet voi se olla mielenkiintoinen kokemus. Vaikkapa sitten täyteen pakatun farmari-Golfin jälkeen matkustaessaan pakettiautolla mihin saman tavaramäärän pakkaaminen jättää vielä satoja litroja tavaratilaa käyttämättä.
Omalla kohdallani kävi niin että porrasperäiseen nelioviseen perheautoon ei mahtunut sellaista tavaramäärää mikä meni kolmioviseen Golfiin. Tämän puutteen voi korvata peräkärryllä. Lisäksi tähän vaikuttaa se montako matkustajaa pitää saada mahtumaan autoon.
Jos taas ajattelee että ajelee yksikseen teitä joidenka nopeusrajoitukset ovat 80 km/h, niin silloin tarve on vähäinen. Ellei sitten koe että haluaa ajaa sitä mutkaista 80 km/h ns. urheilualustalla, ja päästä hyvin helposti ohi hitaammistaan. Silloin tarve muuttuu erilaiseksi, jopa kalliiksi.
Kalliit sähköautot ovat nykyajan versio kallista Ferrareista, Aston Martineista yms. Suomessa autovero toki on vääristänyt hintoja, eli autoverollisilla hinnoilla ne olisivat kerrostalokolmioiden hintaisia.
Esimerkiksi Toyota Land Cruiserissa on autoveroa 39 462 € / 45 869 € / 54 193 euroa varustetasosta riippuen (sama CO2-määrä parin gramman tarkkuudella, eli autovero on myös kateusveroa), mutta jos se olisi sähköauto olisi se 0 euroa.
Kalliissa sähköautossa ei ole ensirekisteröintiveroa eli autoveroa nyt, mutta eihän siihen tarvita kuin parit iltakoulut ja muutama istunto, niin on autoveroa tehokkaissa ja tilavissa sähköautossakin ja suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Aikoinaanhan oli pienimuotoinen lottovoitto, kun suomalainen pääsi vähintään vuoden kestävälle ulkomaan keikalle ja sai ostettua ja tuotua maahan laatuauton hurjalla alennuksella Suomen hintoihin nähden. Mikäs oli körötellessä takaisin koti-Suomeen vaikkapa isolla Volvolla. Eikä ratinkaan välttämättä tarvitse olla väärällä puolella, kunhan asian osaa junailla.
@HybridRules kirjoitti:
Kalliissa sähköautossa ei ole ensirekisteröintiveroa eli autoveroa nyt, mutta eihän siihen tarvita kuin parit iltakoulut ja muutama istunto, niin on autoveroa tehokkaissa ja tilavissa sähköautossakin ja suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Aikoinaanhan oli pienimuotoinen lottovoitto, kun suomalainen pääsi vähintään vuoden kestävälle ulkomaan keikalle ja sai ostettua ja tuotua maahan laatuauton hurjalla alennuksella Suomen hintoihin nähden. Mikäs oli körötellessä takaisin koti-Suomeen vaikkapa isolla Volvolla. Eikä ratinkaan välttämättä tarvitse olla väärällä puolella, kunhan asian osaa junailla.
Eduskuntavaalit on huhtikuun 2. päivä tänä vuonna. Gallupit näyttivät hyviltä, riippuen tietysti jokaisen omasta poliittisesta näkökulmasta.
Vihervasemmiston ansiosta ne jotka kykenevät ostamaan uuden sähköauton voivat tehdä sen helpommalla - mikä on hyvä asia, eli että autovero ei hidastaisi keinotekoisesti autokannan uusiutumista. Tähän lisäksi vielä se että käyttövoimakustannukset (sähkösopimuksesta riippuen) saavat massiivisen verotuen (eli ei ole polttoaineveroja).
Sitten ne jotka pystyisivät ostamaan plug-in-auton tai nykyaikaisen tavallisen auton, niin Suomessa tulee sitten auton hinnan lisäksi edelleen autovero vaikeuttamaan hankintaa, eli hidastamaan autokannan teknistä uusiutumista. Eli vihervasemmisto teki tavalliselle palkansaajalle palveluksen siltä osin että 3 vuoden leasing-kauden jälkeen on tarjolla käytettyjä sähköautoja (joidenka tilalle varakkaat saavat ihan uudet autot). Mutta edelleen voi käydä niin että vanhempi vaihtoauton arvo sosialisoidaan valtiolle jotta ihan uuteen autoon saisi rekisterikilvet, tai jos tyytyy käytettyyn on se vanhempi ja enemmän ajettu kuin mikä ruotsinserkulla olisi.
@Herbert kirjoitti:
On muitakin ominaisuuksia kuin tavaratila, joten pakettiauto ei saa aikaan mitään erityistä. Se on helppo ratkaisu, jossa järjen puute on korvattu määrällä.
En osaa määritellä mikä olisi se paras vaihtoehto sinulle tai jollekulle. Yritin esimerkeillä kertoa että joskus pitää kokeilla jotakin melkeinpä typerältä tuntuvaa löytääkseen jotakin mitä ei ole tullut ajatelleeksi. Pakettiauton sijaan on myös tila-autoja, varsinkin niitä joissa 7-paikkaisuuden sijaan on tyydytty 5:een paikkaan ja isompaan tavaratilaan. Esimerkiksi vaikka Opel Zafira tai Renault Grand Scenic.
Korkeampi auto on lyhyempi kuin mitä vastaava matala olisi, ja suurempaa ilmanvastusta voi kompensoida matalammilla ajonopeuksilla. Tosin jos jo nyt ajaa rekkojen tai bussien tahdissa, niin ei siitä enää alaspäin pidä mennä. Mutta 130 km/h mittarinopeudessa ilmanvastus tarkoittaa epätaloudellisuutta verrattuna matalampiin farmarimalleihin.
On se hyvä että ruotsinserkku saa auton muutaman tonnin halvemmalla.
Ruotsista puuttuvat vapaat yksityiset vuokramarkkinat, mikä tekee asuntotilanteesta todella hankalan. Vuokra-asuntojen hinnat ovatkin säätelyn vuoksi hyvinkin edullisia, mutta ongelmana on niiden saatavuus. Viralliseen vuokra-asuntoon on jonoa noin kuudesta vuodesta yli 20 vuoteen.
Käytännössä moni päätyy asumaan alivuokralle, ruotsalaisittain ”toisen käden asuntoon”. Suomessa tästä käytetään myös termiä jälleenvuokraus tai edelleenvuokraus. Tämäkään ei ole ongelmatonta, sillä ensinnäkin alivuokralla asuminen on kallista.
Viralliset vuokra-asunnot ovat edullisia. Esimerkiksi yksiö Tukholman Södermalmilla maksaa noin 700 euroa kuussa, kun taas alivuokralle omaan yksiöön ei Södermalmille juuri pääse alle 1000 euron – ainakaan kovin laillisia keinoja käyttäen.
Ja se jonotusaika tuohon Södermalmin viralliseen vuokrayksiöön? Asuntovälityksen sivuilla kerrotaan, että yksi hakeneista on ollut jonossa kesästä 2003 asti, 18 vuotta. Pisimmän ajan jonossa ollut on etusijalla.
Paitsi kalliimpaa, on alivuokraaminen ennen kaikkea lyhytaikaista. Yleensä vuokra-asunnon saa alivuokrata yhdeksi vuodeksi. Sen jälkeen vuokraoikeuden omistajan on itse muutettava takaisin asuntoon tai annettava asunto jonossa seuraavalle. Samankaltaiset säännöt koskevat myös asunnonomistajia, jotka haluavat vuokrata oman asuntonsa eteenpäin: asuntoon on vuoden jälkeen muutettava itse takaisin tai laitettava se myyntiin.
jesse.kuparinen@iltalehti.fi
Lauantai 4.6.2022 klo 9:14
Ruotsissa ennakoidaan asuntojen hintojen romahtamista. Enimmillään romahdus voisi olla uusien ennakoiden mukaan jopa 20 prosenttia muutamassa vuodessa.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin erilaiset asuntomarkkinat voivat suojata Suomea.
Ruotsissa asuntojen hinnat tekivät korjausliikkeen myös vuonna 2018.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
Ja tuohon vielä autoveroa 34 878,53 € päälle. Onhan siinä tietysti 217 g/km päästöt.
Dacia Dusterissa on pienemmät päästöt 154 g/km, joten sen autovero on "vain" 4 403,85 €.
Aika jyrkkä tuo päästömaksujen progressio, vai oliko niin että suomalaisten kateuskerroin oli suurempi tuossa laskukaavassa? Että auton arvo määrittelee autoveron määrään merkittävästi enemmän kuin päästöt.
@HybridRules kirjoitti:
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Ai on vai? Mercedes EQE 300 hinnat alkaen 76.200 € Suomessa ja Mercedes EQE 300 hinnat alkaen 66.402 € Saksassa. Lähde: mercedes-benz.de ja mercedes-benz.fi.
Joo, tiedän. AitoSuomiAutossa on tietenkin kultainen lämmityslaite, joten ei voi verrata. Ihan eri auto.
Mutta eihän tuossa tavoitella lumessa kahlaamisen ominaisuuksia yhtään enempää kuin korkeakorisissa katumaastureissa, joita on myös kaksivetoisena. Vain taloudellisuutta.
Juu, silloin kun raha pullottaa taskuissa, voi ostaa mitä haluaa. Muulloin täytyy käyttää tarveharkintaa. Toki idealismikin ohjaa minun tapauksessani pienempiin ajovastuksiin.
En siirtänyt, vaan muut toivat ne mukaan keskusteluun.
Samoin. Luulin myös matriisivaloja automaattisiksi?
Valojen vaihdon automatiikka kuulostaa silti toimivan samalla tavoin kuin vuonna 2009 esitellyssä minun autoni korimallissa.
Luonnollisesti. Mutta jos hyvin suunnitellussa kokonaisuudessa on jotain heikommin toimivia osia, saako niistä keskustella julkisesti joutumatta liekityksen kohteeksi?
Valokuvion arviointi kuvasta on aina epävarmaa, etenkin kun valotusarvot ja optiikka eivät ole tiedossa.
Periaatteesta olen täysin samaa mieltä ja tässä on yleisin LED-lisäkaukovalojen suunnitteluvirhe.
4 sekunnin näkemä tarkoittaa liukkaalla kelillä nopeuden pudottamisen 50 - 60 km/h tienoille, koska 80 km/h nopeudella pysähtymismatka on jo lähellä 200 metriä (Liikenneturvan pysähtymismatka mallinnus).
10 sekuntia on jo aika hyvä, mutta se vaatii lähes 300 metrin kaukovalot. Enemmän ei ole aina parempi ja tuohon tarpeeseen aiemmat 400 metrin kaukovaloni olivat jo kömpelön isot.
Mutta onko tuo Lazerin paneli sitten näillä kriteereillä huono? Vertaapa uudelleen kuvissa lähes puhki palavaa aluetta auton edessä ennen mutkaa. Eikö tuo kirkas kohta ole samassa paikassa ja saman muotoinenkin lisävalopanelista riippumatta, eli siis auton omien valojen (näillä valotusarvoilla) aiheuttama? Minusta Lazerin valokuvio on hallittu, mutta kömpelön pitkä se saattaa useimmille normaaliin liikenteeseen olla (siksi suosittelinkin vähän vaatimattomampaa, etenkin auton oman automatiikan kanssa käytettäväksi).
Edelleen samaa mieltä periaatteesta, mutta käytännössä hyvän lisävalon valinta alkaa hajota sen mukaan, mistä valoista lähdetään liikkeelle. Tavoitteenahan on jakaa kasvava valoteho niin laajalle alueelle, ettei kirkkauden ero lähivaloille kasva häiritsevän suureksi.
Vedin myös oman valintani kaukovalon mitassa liiankin pitkälle. Kaukovalon häiritsevän suuri pituus (ja törkeän kokoiset kannut henkilöauton nokalla) oli minun syyni vaihtaa NBB Alpha xenonien tilalle lyhemmän valokuvion antava X-Vision Genesis paneli, joka tekee vastaavanlaisen leveän ja matalan valokuvion kuin tuo kuvan Lazer Linear. Pari sellaistakin kokeilua on nähty, joissa käy kuten sanoit, että huono valokuvio tuo liikaa valoa lähelle, eikä hurjasta valotehosta ja kirkkaasta valaistuksesta huolimatta kauemmas näe yhtään paremmin kuin ilman lisävalojakaan.
Hirveltä ei pääse suojaa millään valoilla. Poro ja jalankulkija ovat paljon helpompia väistettäviä, koska ne tyypillisesti pysyvät tiellä pitkiä aikoja ja liikuvat hitaammin.
Ihan tarkalleen ihmisen TARKAN NÄÖN näkökenttä on kapea, ja tarkennuksen hitauden vuoksi se vielä kapenee nopeuden noustessa.
Sen sijaan EAK:n käynyt (anteeksi toisto) kuljettaja osaa tietoisesti käyttää ääreisnäön aluettaan esimerkiksi peilien, risteävien teiden liikenteen ja mahdollisesti ajoradan ulkopuolella liikkuvien otusten hallintaan. Tarkasti ei näe, mutta liikkeen ja aiemmin jo tarkan näön alueella kartoitetun havainnon muutoksen erottaa kyllä.
Totta. Juuri tästä minäkin puhuin. Kuvan Lazer jättää puun latvat varjoon ja niin tekee myös Genesis. Monilla muilla sinänsä hyvin tehokkaillakin LED-valaisimilla saadaan aikaan vain auton edestä laajeneva putki, jonka korkeudella ei ole mitään rajaa. Puun latvoihin suuntautuva valoteho on hukkatehoa.
Tässä tapauksessa kyse ei ole lompsan vahvuudesta vaan erikoisesta käyttötilanteesta. Iso tavaratila on tarpeen auton hintaisten polkupyörien kuljettamiseksi auton sisällä suojassa säältä.
Kuljetuskyvyn kautta tämä meidän keskustelumme liittyy aika hyvin myös aloittajan kysymykseen ja mielestäni hänenkin kannattaisi miettiä mistä syystä hän kokee katumasturin sopivaksi. Jos kyse on alustan maavarasta, sitten kannattaa ilman muuta hankkia korkea-alustainen auto. Jos taas tavoitteena on nelivedon etenemiskyky ja tavaratila, molempia saa halvemmalla tai ainakin samaan hintaan matalammassa muodossa ellei jostain syystä juuri ajoneuvon korkeus ole se todellinen vaatimus.
Keskusteluketjut tietysti polveilevat joskus luonnollisesti joskus tarkoitushakuisesti.
Teslan valojen vaihtoautomatiikka toimii erittäin tarkasti, ennakoitavasti ja luotettavasti.
Väitän, että minun autoissa on ollut vaihtoautomatiikka jo paljon ennen kuin 2009.
Samalla periaatteella pitkien/lyhyiden vaihto toimii kaikissa autoissa. Lyhyet päällä - pitkät päällä jne. Matriisivalot ovat kokonaan eri tekniikkaa.
Tarkoitin siis, että kaukovalojen kuuluu valaista 4-10 sekuntia eteenpäin eli kasikympissä 88-220 metrin välisen alueen. Lähivalojen alue voi siis olla pimeänä ja minnekään tulevaisuuteen ei ole tarvetta nähdä.
Liikkuvassa autossa maisema liikkuu koko ajan. On siksi helppo havaita näkökentän sivuilla kaikkea liikkuvaa, mutta puu voi näyttää yhtä liikkuvalta kuin eläinkin.
Tavaratila on minullakin tärkeä. Lasten ollessa pieniä, sain edelliseen autooni junamatkan ajaksi pakattua 4 hengen tavaroiden lisäksi 20-, 24- ja 29" pyörät. Neljännen vuokrasin perillä. Toki takapenkkiä tarvittiin avuksi ja junan ulkopuolella kattotelinettä. Nykyistä autoa valitessani katumaastureiden yksi hylkäysperuste oli surkea tavaratila. Alemman keskiluokan farkku oli ylivoimaisesti parempi. Huonontien jousitus toi hiukan maavaraa ja hienosäätö päälle vielä 60-sarjan renkailla vakion 55-sarjan sijaan. 2-litran diesel riittää jarrullisellekin peräkärylle. Vähissä on kilpailukykyiset vaihtoehdot 35 000 euron hintaluokassa.
Juuri samaa tavoittelin itsekin. Anteeksi jos sanoin sen epäselvästi.
Omassa autossani on valoja pari sekuntia yli tuon minimivaatimuksen koska pidän myös valokuvion tasaisuutta tärkeämpänä kuin tiukkaa rajausta, enkä ole löytänyt pientä ja hyvää valaisinta. En ole tosin etsinytkään epäkäytännöllisen pitkän NBB Alpha kaukovalon X-Visionin paneliin vaihdettuani.
jaa, joko teslaan saa oikeat nahka tai alcantara penkit, jäähdytyksellä ja ilmalämmityksellä?
Audi Q5 55 TFSI e Quattro S-Tronic Electrified Edition S-Line Plug in Hybrid , ja perusjakkaroilla ilman s-line mallinimeä, kelpaako?
Sama havainto sillä varauksella että se farkku on valittu kuljetuskyvyn perusteella. Onhan niitä ahtaita farkkujakin tarjolla.
(Katu)maasturin pitää olla oikeasti iso tarjotakseen ison farkun kuljetuskyvyn. Octavia, Superb, E kokoisen farkun tilalle tarvitaan Kodiaq / GLS kokoluokan korihylsy, jos tavaratilasta ei haluta tinkiä.
Meilläkin tuon 4Maticin työoletus oli alun perin Grand Cherokee tai XC90 heti kun Land Cruiser oli todettu hurjan kalliiksi myös loputtoman paljon käytettynä. Mieli muuttui äidin uuteen farkkuun nostetun polkupyörän jälkeen tehtyyn havaintoon, että E-farkun ja XC90 tavaratilan litrat ovat sekä 2- että 5-paikkaisina suunnilleen tasoissa.
Bensakone on vähiin ajoihin sopivampi, koska painavan auton dieselvero menisi kohtuuttomaksi etenkin maasturin tyylilajissa. V8 on turha edes yrittää perustella rationaalisesti ja se taitaa ollakin Yhdysvaltojen sydämenlyöntien muistelua opiskeluajoilta?
(mainoslause sanoo "Chevrolet - the heart beat of America")
Toimiiko?
Toimii. Tuo on vanhentunut video eikä tuossakaan vaihto mitenkään erityisen huonosti toimi. Samanlaista kuin itse olen todennut entisissä omissa ja vuokra-autoissa. Videon tekijän on ollut tarkoitus mollata ja siksi selostaa vähän tarkoitushakuisesti. Loppusyksystä ainakin minun Model X: n (jossa toimivat huonommin kuin Y:ssä aikaisemmin) vaihto alkoi toimia erittäin tarkasti ja asiasta oli juttua myös jossain keskustelupalstalla, joten jossain kohtaa uusi ohjelma oli tullut peliin. Siitä ei ollut mainintaa missään release notessa, mutta jonkun päivityksen mukana se oli tullut.
NotATeslaApp-sivuilla olikin tieto, minkä päivityksen mukana valojen vaihtoon tuli uutta koodia:
https://www.notateslaapp.com/news/1077/tesla-improves-auto-high-beam-lights
Hienoa, heti seitsemän vuotta Model X:n markkinoille tulon jälkeen siihen saatiin toimiva valoautomatiikka!
Minusta Teslabjörn kohtelee hyvin rehellisesti ja objektiivisesti kaikkia arvioimiaan autoja. On tainnut muutaman Teslan omistaa. Suosittelen katsomaan.
Olenhan minä Teslabjörnin juttuja katsellut. Minusta postaamasi linkin näytti yhdeltä toiselta videolta, jonka katsoin joskus syksyllä. Tuossa sinun linkissäsihän valoautomatiikka ei toimi juuri ollenkaan. En ole tuota aikaisemmin nähnyt.
Alkupään Tesloissahan oli Mobileyen tekemä ohjelmisto kameroille. Vielä ainakin 2015 mallin S-Tesloissa on se.
Teslan ohjelmistokehitystä voisi mieluummin arvostaa kuin pilkata ottaen huomioon kuinka valtavan ohjelmistokehityksen ovat tehneet siinä sivussa, kun kehittivät autot S3XY, Semi ja Cybertruck. Ei huono uudelta firmalta, joka samalla on noussut kannattavaksi ja maailman johtavaksi sähkärivalmistajaksi. Kaikkiin vähemmän tärkeisiin softajuttuihin eivät ole kunnolla panostaneet. Tuulilasinpyyhkijöiden automatiikka kaipaisi kehittämistä.
Minua ei kiinnosta, onko merkki uusi vai vanha. Vain se kiinnostaa, että saan tarpeitani vastaavan tuotteen kohtuuhinnalla. Vielä ei yksikään ole sellaisen toteutuksessa onnistunut. Niinkin erikoinen ratkaisu kuin farkkumallinen Octavia/Golf/Corolla-linja asettaa riman ilmeisesti poikkeuksen korkealle, joten näiden kerrostaloyksiöiden hintaisten sähköautojen erinomaisuuden korostamista seitsemän vuoden viiveineen en oikein ymmärrä.
Tarpeita vastaava on hyvä kriteeri.
Kun sitten erehtyy koeajamaan (tai olemaan kyydissä) jonkun sellaisen auton joka ylittää tarpeet voi se olla mielenkiintoinen kokemus. Vaikkapa sitten täyteen pakatun farmari-Golfin jälkeen matkustaessaan pakettiautolla mihin saman tavaramäärän pakkaaminen jättää vielä satoja litroja tavaratilaa käyttämättä.
Omalla kohdallani kävi niin että porrasperäiseen nelioviseen perheautoon ei mahtunut sellaista tavaramäärää mikä meni kolmioviseen Golfiin. Tämän puutteen voi korvata peräkärryllä. Lisäksi tähän vaikuttaa se montako matkustajaa pitää saada mahtumaan autoon.
Jos taas ajattelee että ajelee yksikseen teitä joidenka nopeusrajoitukset ovat 80 km/h, niin silloin tarve on vähäinen. Ellei sitten koe että haluaa ajaa sitä mutkaista 80 km/h ns. urheilualustalla, ja päästä hyvin helposti ohi hitaammistaan. Silloin tarve muuttuu erilaiseksi, jopa kalliiksi.
Kalliit sähköautot ovat nykyajan versio kallista Ferrareista, Aston Martineista yms. Suomessa autovero toki on vääristänyt hintoja, eli autoverollisilla hinnoilla ne olisivat kerrostalokolmioiden hintaisia.
Esimerkiksi Toyota Land Cruiserissa on autoveroa 39 462 € / 45 869 € / 54 193 euroa varustetasosta riippuen (sama CO2-määrä parin gramman tarkkuudella, eli autovero on myös kateusveroa), mutta jos se olisi sähköauto olisi se 0 euroa.
On muitakin ominaisuuksia kuin tavaratila, joten pakettiauto ei saa aikaan mitään erityistä. Se on helppo ratkaisu, jossa järjen puute on korvattu määrällä.
Kalliissa sähköautossa ei ole ensirekisteröintiveroa eli autoveroa nyt, mutta eihän siihen tarvita kuin parit iltakoulut ja muutama istunto, niin on autoveroa tehokkaissa ja tilavissa sähköautossakin ja suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Aikoinaanhan oli pienimuotoinen lottovoitto, kun suomalainen pääsi vähintään vuoden kestävälle ulkomaan keikalle ja sai ostettua ja tuotua maahan laatuauton hurjalla alennuksella Suomen hintoihin nähden. Mikäs oli körötellessä takaisin koti-Suomeen vaikkapa isolla Volvolla. Eikä ratinkaan välttämättä tarvitse olla väärällä puolella, kunhan asian osaa junailla.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Eduskuntavaalit on huhtikuun 2. päivä tänä vuonna. Gallupit näyttivät hyviltä, riippuen tietysti jokaisen omasta poliittisesta näkökulmasta.
Vihervasemmiston ansiosta ne jotka kykenevät ostamaan uuden sähköauton voivat tehdä sen helpommalla - mikä on hyvä asia, eli että autovero ei hidastaisi keinotekoisesti autokannan uusiutumista. Tähän lisäksi vielä se että käyttövoimakustannukset (sähkösopimuksesta riippuen) saavat massiivisen verotuen (eli ei ole polttoaineveroja).
Sitten ne jotka pystyisivät ostamaan plug-in-auton tai nykyaikaisen tavallisen auton, niin Suomessa tulee sitten auton hinnan lisäksi edelleen autovero vaikeuttamaan hankintaa, eli hidastamaan autokannan teknistä uusiutumista. Eli vihervasemmisto teki tavalliselle palkansaajalle palveluksen siltä osin että 3 vuoden leasing-kauden jälkeen on tarjolla käytettyjä sähköautoja (joidenka tilalle varakkaat saavat ihan uudet autot). Mutta edelleen voi käydä niin että vanhempi vaihtoauton arvo sosialisoidaan valtiolle jotta ihan uuteen autoon saisi rekisterikilvet, tai jos tyytyy käytettyyn on se vanhempi ja enemmän ajettu kuin mikä ruotsinserkulla olisi.
En osaa määritellä mikä olisi se paras vaihtoehto sinulle tai jollekulle. Yritin esimerkeillä kertoa että joskus pitää kokeilla jotakin melkeinpä typerältä tuntuvaa löytääkseen jotakin mitä ei ole tullut ajatelleeksi. Pakettiauton sijaan on myös tila-autoja, varsinkin niitä joissa 7-paikkaisuuden sijaan on tyydytty 5:een paikkaan ja isompaan tavaratilaan. Esimerkiksi vaikka Opel Zafira tai Renault Grand Scenic.
Korkeampi auto on lyhyempi kuin mitä vastaava matala olisi, ja suurempaa ilmanvastusta voi kompensoida matalammilla ajonopeuksilla. Tosin jos jo nyt ajaa rekkojen tai bussien tahdissa, niin ei siitä enää alaspäin pidä mennä. Mutta 130 km/h mittarinopeudessa ilmanvastus tarkoittaa epätaloudellisuutta verrattuna matalampiin farmarimalleihin.
On se hyvä että ruotsinserkku saa auton muutaman tonnin halvemmalla.
Ruotsista puuttuvat vapaat yksityiset vuokramarkkinat, mikä tekee asuntotilanteesta todella hankalan. Vuokra-asuntojen hinnat ovatkin säätelyn vuoksi hyvinkin edullisia, mutta ongelmana on niiden saatavuus. Viralliseen vuokra-asuntoon on jonoa noin kuudesta vuodesta yli 20 vuoteen.
Käytännössä moni päätyy asumaan alivuokralle, ruotsalaisittain ”toisen käden asuntoon”. Suomessa tästä käytetään myös termiä jälleenvuokraus tai edelleenvuokraus. Tämäkään ei ole ongelmatonta, sillä ensinnäkin alivuokralla asuminen on kallista.
Viralliset vuokra-asunnot ovat edullisia. Esimerkiksi yksiö Tukholman Södermalmilla maksaa noin 700 euroa kuussa, kun taas alivuokralle omaan yksiöön ei Södermalmille juuri pääse alle 1000 euron – ainakaan kovin laillisia keinoja käyttäen.
Ja se jonotusaika tuohon Södermalmin viralliseen vuokrayksiöön? Asuntovälityksen sivuilla kerrotaan, että yksi hakeneista on ollut jonossa kesästä 2003 asti, 18 vuotta. Pisimmän ajan jonossa ollut on etusijalla.
Paitsi kalliimpaa, on alivuokraaminen ennen kaikkea lyhytaikaista. Yleensä vuokra-asunnon saa alivuokrata yhdeksi vuodeksi. Sen jälkeen vuokraoikeuden omistajan on itse muutettava takaisin asuntoon tai annettava asunto jonossa seuraavalle. Samankaltaiset säännöt koskevat myös asunnonomistajia, jotka haluavat vuokrata oman asuntonsa eteenpäin: asuntoon on vuoden jälkeen muutettava itse takaisin tai laitettava se myyntiin.
jesse.kuparinen@iltalehti.fi
Lauantai 4.6.2022 klo 9:14
Ruotsissa ennakoidaan asuntojen hintojen romahtamista. Enimmillään romahdus voisi olla uusien ennakoiden mukaan jopa 20 prosenttia muutamassa vuodessa.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin erilaiset asuntomarkkinat voivat suojata Suomea.
Ruotsissa asuntojen hinnat tekivät korjausliikkeen myös vuonna 2018.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
Ja tuohon vielä autoveroa 34 878,53 € päälle. Onhan siinä tietysti 217 g/km päästöt.
Dacia Dusterissa on pienemmät päästöt 154 g/km, joten sen autovero on "vain" 4 403,85 €.
Aika jyrkkä tuo päästömaksujen progressio, vai oliko niin että suomalaisten kateuskerroin oli suurempi tuossa laskukaavassa? Että auton arvo määrittelee autoveron määrään merkittävästi enemmän kuin päästöt.
Ai on vai? Mercedes EQE 300 hinnat alkaen 76.200 € Suomessa ja Mercedes EQE 300 hinnat alkaen 66.402 € Saksassa. Lähde: mercedes-benz.de ja mercedes-benz.fi.
Joo, tiedän. AitoSuomiAutossa on tietenkin kultainen lämmityslaite, joten ei voi verrata. Ihan eri auto.