Joskus meinaa pinna palaa, kun lukee täysin älyttömiä kommentteja nopeusrajoituksista ja liikenneasioista.
En tiedä palaako pinna, mutta hämmentäviä sinunkin kommenttisi tosiaan ovat välillä.
Tämä on sama asia kuin jos kiellettäisiin esim. asuminen yli 1-kerroksisissa taloissa, ettei vaan putoa parvekkeelta tai katolta ja menehdy. Tai että ei saa mennä junaan, laivaan tai lentokoneeseen, koska niille voi sattua paha onnettomuus. Tai ei saa tehdä mitään tavalliselle ihmiselle kuuluvia normaaleja asioita!
Ei ne minusta kyllä noin vertaudu ollenkaan:
Parvekkeilla on kaiteet ettei pudota ja katolle mentäessä tulee olla valjaat, ettei putoa. Kuten rajoitusnopeuksilla ajatellaan estettävän vakavampien onnettomuuksien syntymistä.
Meillä firmassa emme saa viettää pikkujouluja laivalla talon väki yhdessä- koska niille voi sattua vakava onnettomuus, niitä on paljon sellaisia firmoja. Valtionjohtoa ei saa olla liikaa samassa koneessa. Kuten rajoitusnopeuksilla ajatellaan estettävän vakavampien onnettomuuksien syntymistä.
Tuo viimeinen on älyttömimpiä vertauksia ikinä. Autolla ajaminen on tavalliselle ihmiselle kuuluva normaali asia jo itsessään. Miten tuollainen estää minua syömästä vaikka jäätelöä tällaisina mukavan helteisinä lomapäivinä?
Jos satasen alennettaisiin 80:een, Suomen yhteiskunta pysähtyisi käytännössä kokonaan, niin ammattikuljetukset kuin henkilöautomatkatkin.
Ei muuten varmasti pysähdy! Mistä vetoa? Sinun pitäisi ymmärtää mitä heittosi tarkoittavat, jos ne tulee ottaa kirjaimellisesti tosissaan, eikö?
Sinussa on vähän samaa vikaa kuin erään toisen maan presidenttiehdokkaassa: hokemalla asioita riittävän monta kertaa, kuvittelet että ne menevät läpi. Ehkä tyhmemmille kyllä, kuten siellä maassa sille kulttiporukalle, jonka nimessä on 4 kirjainta ja alkaa m:llä.
Retoriikkaansa lainaten: "olet palstan historian pahin liikenteen edun vaarantaja ja vaaraksi kanssaliikennöijille asenteellasi". Noinhan niitä hokemia tämän herran toimesta kerrotaan, vai mitä?
Ajattelet, että ko. prosessi pitäsi olle ulkupuolinen maksaja ja kääntyä suoraan rahaksi. Paljonko arvotat tunnin aikasi arkena, kun olet hereillä ja et ole töissä?
Silloin palataan siihen että kyseessä on kokoelma pariminuuttisia, joita ei pysty muuttamaan rahaksi eikä edes yhtenäisiksi ajanjaksoiksi. Minuutti tai pari siellä täällä on aivan eri asia kuin tunti tai edes puolituntinen. Ajansäästö jakautuu niin moneen pieneen sirpaleeseen, ettei niillä ole mitään käytännön arvoa.
Maksaisinko Netflix-tilauksen verran, eli kympin, jos säästäisin kuukaudessa tunnin, jaettuna työpäiville, puolet aamuun ja puolet iltapäivään? Tuskin. Yhden euron? Ehkä.
Silloin kun tämänkin keskustelun tavoin lasketaan/väitetään että ajansäästö "tuottaa" esimerkiksi 2,5 miljardia, oletan että silloin pystytään osottamaan konkretiaa, tai edes tunnustamaan että kyseessä on täysin hypoteettinen laskelma. Ko. muutos ei tule ilmaiseksi, ei kansantaloudelle eikä kuljettajalle itselleen, vaan hyötyä syö lisääntynyt polttoaineen (tai sähkön) kulutus.
Sinä (tai joku) taisi ehdottaa pelkkiä nopeusrajoitusten muutoksia, mutta aiemmin tällä mielikuvitusrahalla on yritetty maksaa ihan oikeita investointejakin, jolloin pitäisi huomioida myös se, saisiko samalla rahalla tuotettua enemmän hyvinvointia jossain toisessa kohteessa, tai säästämällä rahat kokonaan.
Et vastannut kysymykseen lainkaan, no yritettään toista kautta.
Otanpa esimerkin nyt vaikka tästä Lpr-Imtra pätkästä jota tässä naapurustossakin moni työkseen joka työpäivä ajaa. Otetaan yksinkertaisuuden vuoksi matkaksi 50km. Viikossa he ajavat siis 2x5x50km eli 50 km. Itse käyn Espoossa 1-2kert viikossa 460km/pv. Aika sama ajan säästö (rajoituksen nosto) tai ajan menetys (rajoituksen lasku) on kysessä viikon jälkeen meille kaikille, jotka ko matkan ajamme. Tottakai korkeampi nopeus kuluttaa energiaa lisää ja matalamapi säästää. Se on totta energian käyttö on kulutusta isossa kuvassa, minkä näytät ymmärtävän. Mutta tulopuolen ymmärtäminen näyttää olevan sinulle ylivoimasta. Kuten olen sanonut, jos säästynyt aika ei ole tuloa tähän yhtälöön eli ajanssäätö on nolla euro. Koska tuloa ei synny, kannataa nopeutta laskea. Kuluja=nopeutta lasketaan, kunnes loppu tulema on, että nopeus on nolla. Päästään tasapainoon kulut ja tulot on nolla. Kyseessä olisi huviajo ja liikkuja ei ole valmis maksamaan huvista latin latia, kannataa jäädä siis kotiin.
@Herbert on aivan oikeassa, meno puolella on myös turvallisuus - onnettomuudet /tie rakentaminen sellaseksi että korkeampi nopeus on mahdollista. Tämä taas rajoittaa nopeuden nostamista.
Jos vielä palataan Lpr-Imatra mootttotiliikenne tiehen. Tie on nelikaistainen ja välissä on kaide. ton rakennnetty kun moottoritiellä. Ruotsissa ko. tietyypillä on 110km/h. Suomessa on laitettu rahat investointiin ja rakennettu hyvä tie, mutta nopeus on matalampi ja tien potentaaalia ei hyödynetä samassa määrin kuin naapurissa, miksi? Tosin kuten todellsita keskinopeuksista näkeen -102km/h kuukauden keksiarvo-, että kansalaiset kyllä sitä hyödytään valtaosin omalla pienellä maksuriskillä. Ajoin eilenkin itse ko. tietä 109km/h (GPS), miekka-Vito meni ohi arviolta 115..120km/h vauhtia. Eivät heristänee edes sormea
Minä otan kantaa noille tieosille esitettyihin nopeuden alentamiseen satasesta kahdeksaan kymppiin.
Ja kantasi alennukseen 100kmh ->80kmh on käsittääkseni postiivinen noille 1800km:lle. Miksi 80km/h olisi parempi?
Minulle tuo rajoituksen alennus tarkoittaa päivä matkalle Espooseen Kouvolan kautta kuljettuna ½h lisäaikaa, vuosi tasolla luokkaa ~40h. Ei paljoa napostele ylimääräinen työviikko omalla ajalla. En usko, että olen ainoa tämän kannan kanssa.
Kyllä tämä ajatusen kaari on merkillinen, esim päätös sairauspäivien muuttamista aihetti lähes yleislakon ja miljardien tappiot, kun vaikutti niin elämisen edellytyksiin Suomessa, vaikka kovin moni ei ole edes töistä ko. asian vuoksi päivääkään ja valtaosalla on sopimuksessa ehdot, että ei päätös ei vaikuta mitään. Toisaalta sitten lisäviikko/päivät työasioihin omalla ajalla vuodessa on ihan sama (esim perusteena mediaanityömatka on 9km ) Mitä nyt Autoliitto ja alueiden etuajavat organisaatiot antavat vastineita ja yrittävät laskea asioita auki. Päätös tehdään virkatyönä ja päätös on jo ilmoitettu, vaikka onkin 'luonnos'. Liekö päättäjän työmatka hoituu metrolla. Huvittavinta on kansaedustajat. He ovat asiata hiljaa ja pyrikivät olemaan neutraaleja asiaan kysyttäessä, sillä olipa asissa puolesta tai vastaan, voi 'ääniä mennä' kuten tälläkin palstaalla nähdään. Parasta olla siis tekemättä mitään, koska tietävät että asian päätää Väylävisraston virkamies osasto, jolla ei ole mitään velvotteita päätöksensä taloudellista seikoista.
Otanpa esimerkin nyt vaikka tästä Lpr-Imtra pätkästä jota tässä naapurustossakin moni työkseen joka työpäivä ajaa. Otetaan yksinkertaisuuden vuoksi matkaksi 50km. Viikossa he ajavat siis 2x5x50km eli 50 km. Itse käyn Espoossa 1-2kert viikossa 460km/pv. Aika sama ajan säästö (rajoituksen nosto) tai ajan menetys (rajoituksen lasku) on kysessä viikon jälkeen meille kaikille, jotka ko matkan ajamme.
Paitsi että niitä 50km matkasta säästyviä kaksiminuuttisia ei pysty hyödyntämään mitenkään merkityksellä tavalla, ellei nyt satu olemaan kova vessahätä.
Pitkästä reissusta saa sitten parikymmenminuuttisen per suunta. Sen pystyy sentään käyttämään johonkin, ja siksi sillä on arvo. Ajosuoritteissa tuollaiset matkat ovat kuitenkin niin pieni vähemmistö, ettei niitä ynnäämällä saada kasaan 10 000vrk tai 2,5 miljardia.
Ymmärräthän, että vaikka laskennallinen ajansäästö on minuuteissa mitattuna sama, on suuri merkitys onko se aika yhtenäistä vai hajanaista?
Mutta tulopuolen ymmärtäminen näyttää olevan sinulle ylivoimasta. Kuten olen sanonut, jos säästynyt aika ei ole tuloa tähän yhtälöön eli ajanssäätö on nolla euro. Koska tuloa ei synny, kannataa nopeutta laskea. Kuluja=nopeutta lasketaan, kunnes loppu tulema on, että nopeus on nolla. Päästään tasapainoon kulut ja tulot on nolla. Kyseessä olisi huviajo ja liikkuja ei ole valmis maksamaan huvista latin latia, kannataa jäädä siis kotiin.
Höpiset omiasi. Kukaan ei ole ehdottanut nopeuden laskemista nollaan, eikä kukaan kiistä sitä etteikö liikkumisella olisi arvo. Kyse on tehtävän muutoksen tuottamasta hyödystä, ja nyt ymmärtääkseni puhutaan nopeuksista välillä 80-110km/h tai kenties 130km/h, ja haarukan sisällä 10-20km/h muutoksista. Toisin sanoen, pysytellään elinkeinoelämälle tärkeän raskaan kaluston nopeusrajoitusten yläpuolella. Jos haluat puhua nopeuden laskemiseta nollaan, voit jatkaa absurdia keskusteluasi ilman minua.
Tässä on nyt kaksi asiaa.
Laskennallinen/teoreettinen hyöty ajansäästöstä. Ajalla on arvo, mutta siihen vaikuttaa merkittävästi minkälaisissa osissa sen saa käyttöönsä. Keskimääräisillä 50km / vrk ajosuoritteilla säästetyn ajan käyttöarvo jää minimaaliselsi. Toki voi huijata itseään ,tai yrittää huijata muita, sillä että jokainen sekunti on yhtä arvokas.
Tällä palstalla on ihan tosissaan ehdotettu oikealla rahalla tehtäviä investointeja joille on yritetty ehdottaa takaisinmaksua / -maksuaikaa laskemalla näitä teoreettisia ajansäästöä. Kun käytetään oikeaa rahaa, pitää sille rahalle olla myös oikean rahan vastinetta. Minulle on ihan fine ettei se raha tuloudu suoraan verorahojen vastineeksi valtiolle, vaan sillä tuotetaan hyötyjä teollisuudelle, matkailulle, työllisyydelle ja jopa yksittäisen henkilön vapaa-ajalle, mutta näitä "säästin aamulla 2 minuuttia" en silti suostu hyväksymään maksuvälineeksi.
Paitsi että niitä 50km matkasta säästyviä kaksiminuuttisia ei pysty hyödyntämään mitenkään merkityksellä tavalla, ellei nyt satu olemaan kova vessahätä.
Itse pystyisin säästämään hyvinkn helposti, minulle riittäisi herästyskellon siirtäminen 2 minuuttia myöhemmäksi. Se tarkoittaa 10min unta lisää viikossa ja vuodessa jo 7,5h! Eli kokonasien yhden yön unet. Kyllä kelpaisi!
Pitkästä reissusta saa sitten parikymmenminuuttisen per suunta. Sen pystyy sentään käyttämään johonkin, ja siksi sillä on arvo. Ajosuoritteissa tuollaiset matkat ovat kuitenkin niin pieni vähemmistö, ettei niitä ynnäämällä saada kasaan 10 000vrk tai 2,5 miljardia.
Ymmärräthän, että vaikka laskennallinen ajansäästö on minuuteissa mitattuna sama, on suuri merkitys onko se aika yhtenäistä vai hajanaista?
Aika on jatkumoa, miksi ajatelet että tuolle syntneelle aukolle pitää keksi uutta tekemistä. Tottakai jos aikaleima töissä tulee vasta 8:00 niin 2 minuuttia aiemmin saapumien ei kannata tai tosinpäin työt loppuu 16:00 pillin vihellykseen, jolloinylimääräset kaksi minuuttia ei hyödytä. Mutta mitäpä jos sulla onkin järjestelmä, joka laskee liukumaa. Tulit töihin 2min aiemmin (et siis hyödyntänyt sitä nukkumalla pidempään) ja lähdet vastaavasti töistä 2 min myöhemmin. Työpäivääsi tuli +4min likumaa, viikossa +20min kuussa jo 1h 20min, jonka hyödynnät sitten joku perjantain jä lähdet töistä tuon verran aikaisemmin ja availet mökillä saunanlämmitysolutta, kun kolleega on vasta päättelemässä omaa päiväänsä.
Mutta tulopuolen ymmärtäminen näyttää olevan sinulle ylivoimasta. Kuten olen sanonut, jos säästynyt aika ei ole tuloa tähän yhtälöön eli ajanssäätö on nolla euro. Koska tuloa ei synny, kannataa nopeutta laskea. Kuluja=nopeutta lasketaan, kunnes loppu tulema on, että nopeus on nolla. Päästään tasapainoon kulut ja tulot on nolla. Kyseessä olisi huviajo ja liikkuja ei ole valmis maksamaan huvista latin latia, kannataa jäädä siis kotiin.
Höpiset omiasi. Kukaan ei ole ehdottanut nopeuden laskemista nollaan, eikä kukaan kiistä sitä etteikö liikkumisella olisi arvo. Kyse on tehtävän muutoksen tuottamasta hyödystä, ja nyt ymmärtääkseni puhutaan nopeuksista välillä 80-110km/h tai kenties 130km/h, ja haarukan sisällä 10-20km/h muutoksista. Toisin sanoen, pysytellään elinkeinoelämälle tärkeän raskaan kaluston nopeusrajoitusten yläpuoleöa. Jos haluat puhua nopeuden laskemiseta nollaan, voit jatkaa absurdia keskusteluasi ilman minua.
Yritin herätellä että mikä ajan arvo on, johon et vieläkään ole vastanut. Tosin nyt jo myönnät että sillä on arvo. Heitin tuolla aiemmin hyvinkin matalan 10€/h netto (lisääntyneet tulo - lisääntyneet menot). Tietääkö joku mitä arvoa Turin tunnin juna hankeessa käytetään?
Sitä paitsi jos halutaa että rakas liikenne sujuu, rajoitus pitäisi olla 80km/h sijasta 90km/h. Raskasliikenne liikuu 86..87km/h keskinopeudella.
@Lukija336949 kirjoitti:
Kuka niin on saanut ettei nopeudella ole väliä.
Kyllä se on raskas liikenne mikä nopeuden rajaa.
Esa on tietenkin perusteluineen yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Raskas liikenne tosiaan määrää reunaehdot valtakunnan logistiikan toimivuudelle, vaikka se ei rajaakaan muun liikenteen nopeutta ellemme itse niin päätä.
Henkilöautojen ja moottoripyörien nopeuksia olennaisempaa on, että rahti pääsee kulkemaan mahdollisimman tasaisesti 80 km/h nopeudella. Nykyään sen estää valtatieverkollakin Heinolan pohjoispuolella huonot tieolot ja liikenneympyröissä kieputtelu pikku kylien keskustoissa.
Paitsi että niitä 50km matkasta säästyviä kaksiminuuttisia ei pysty hyödyntämään mitenkään merkityksellä tavalla, ellei nyt satu olemaan kova vessahätä.
Itse pystyisin säästämään hyvinkn helposti, minnelle riittäisi herästyskellon siirtäminen 2 minuuttia myöhemmäksi. Se tarkoittaa 10min unta lisää viikossa ja vuodessa jo 7,5h! Eli kokonasien yhden yön unet. Kyllä kelpaisi!
Ynnäilet tässäkin yhteen asioita joita ei tosiasiallisesti voi ynnätä nöin.
Pitkästä reissusta saa sitten parikymmenminuuttisen per suunta. Sen pystyy sentään käyttämään johonkin, ja siksi sillä on arvo. Ajosuoritteissa tuollaiset matkat ovat kuitenkin niin pieni vähemmistö, ettei niitä ynnäämällä saada kasaan 10 000vrk tai 2,5 miljardia.
Ymmärräthän, että vaikka laskennallinen ajansäästö on minuuteissa mitattuna sama, on suuri merkitys onko se aika yhtenäistä vai hajanaista?
Aika on jatkumoa, miksi ajatelet että tuolle syntneelle aukolle pitää keksi uutta tekemistä. Tottakai jos aikaleima töissä tulee vasta 8:00 niin 2 minuuttia aiemmin saapumien ei kannata tai tosinpäin työt loppuu 16:00 pillin vihellykseen, jolloinylimääräset kaksi minuuttia ei hyödytä. Mutta mitäpä jos sulla onkin järjestelmä, joka laskee liukumaa. Tulit töihin 2min aiemmin (et siis hyödyntänyt sitä nukkumalla pidempään) ja lähdet vastaavasti töistä 2 min myöhemmin. Työpäivääsi tuli +4min likumaa, viikossa +20min kuussa jo 1h 20min, jonka hyödynnät sitten joku perjantain jä lähdet töistä tuon verran aikaisemmin ja availet mökillä saunanlämmitysolutta, kun kolleega on vasta päättelemässä omaa päiväänsä.
Ei sille tarvitse keksiä uutta tekemistä, mutta sillä pitää olla joku merkitys. Sitä ei arjessa huomaa mistään tuliko sitä kotiin 2 min ennemmin tai myöhemmin.
Liukumia hyödyntämällä tuo on toki teoriassa mahdollista, käytännössäkin, mutta enpä usko että kovin moni käytännössä kuitenkaan toimisi noin.
Yritin herätellä että mikä ajan arvo on, johon et vieläkä ole vastanut. Tosin nyt jo myönnät että sillä on arvo. Heitin tuolla aiemmin hyvinkin matalan 10€/h netto (lisääntyneet tulo - lisääntyneet menot). Tietääkö joku mitä arvoa Turin tunnin juna hankeessa käytetään?
En ole missään vaiheessa kiistänyt ettei sillä ole arvoa. Kyseenalaistan väitteet joilla sille saadaan aikaan 10 000vuorokautta, 2,5 miljardia, tai rahaa jolla voidaan maksaa investointeja.
Vastasin kysymykseesi ihan samantien. Sanoin että en olisi valmis maksamaan kymppiä kokoelmasta kaksiminuuttisia joka tekee kuukaudessa tunnin. Viitostakaan en maksaisi, mutta euron todennäköisesti kyllä. Jossain siinä välissä se menisi, todennäköisesti paljon lähempänä yhtä kuin viittä euroa.
Sitä paitsi jos halutaa että rakas liikenne sujuu, rajoitus pitäisi olla 80km/h sijasta 90km/h. Raskasliikenne liikuu 86..87km/h keskinopeudella.
Silloin kun olin itse suorassa tulosvastuussa siitä mitä kuljettajat tekevät, toivoin ettei niitä autoja ajettaisi rajoitinta vastaan.
Minulle tuo rajoituksen alennus tarkoittaa päivä matkalle Espooseen Kouvolan kautta kuljettuna ½h lisäaikaa, vuosi tasolla luokkaa ~40h. Ei paljoa napostele ylimääräinen työviikko omalla ajalla. En usko, että olen ainoa tämän kannan kanssa.
Ei nopeusrajoituksia laiteta yksittäisten ylipitkien työmatkojen aikaan käytetynajan mukaan.
Ja kuuluuko se väli edes nopeusrajoitusten muutoksen listalle.
@Lukija33539 kirjoitti:
Yritin herätellä että mikä ajan arvo on, johon et vieläkään ole vastanut. Tosin nyt jo myönnät että sillä on arvo.
Yksiryisautoilijan ajan arvo kannattaa jättää hänen itsensä määritettäväksi koska se riippuu hänen omista valinnoistaan. Kun otetaan huomioon asuntojen hintaeron pääoman tuotto, sopivaa työmatkaa ajaen saattaa jäädä jopa voitolle!
Helpommin hinnoiteltavissa oleva ja oikeasti merkityksellinen asia on se, ehtiikö yhden työvuoron ajotuntien puitteissa vaikkapa Vuosaaresta Oritkarin terminaaliin Oulussa vai pitääkö kuskin ja rahdin yöpyä välillä tai soittaa tuntien loppuessa toinen kuski ajamaan loppumatka Limingasta perille.
Ja tätähän ei ratkaise se, millä nopeudella B-luokan kuskit ajavat, vaan se, kuinka monesti raskaan yhdistelmän pitää hidastaa alle 80 km/h.
Jos peruste on logistiikka, silloin oikea korjaus ei ole raskaalle liikenteelle hyödyttömän satasen maksimointi vaan 80 alitusten minimointi.
Ei nopeusrajoituksia laiteta yksittäisten ylipitkien työmatkojen aikaan käytetynajan mukaan.
Ja kuuluuko se väli edes nopeusrajoitusten muutoksen listalle.
Kuuluu koko pätkä Luumäeltä Loviisaan 112km.
'Ylipitkä yksittäinen työmatka' oletko ihan tosissasi. Jostain syystä sielä aljeleen muitakin kuin minä - kuka menee lentokentällä, kuka satamaan, kuka toimistolle, kuka asiakaskäynnille jne.
Minun ylipitkä työmatkani ja siihen käytetty aika eivät johtuneet nopeusrajoituksista, vaan molemmilla oli hyvä työpaikka ja minulla työsuhdeauto, joten minun oli luovuttava vapaa-ajastani käytettyyn työmatkaan.
Ei nopeusrajoituksia laiteta yksittäisten ylipitkien työmatkojen aikaan käytetynajan mukaan.
Ja kuuluuko se väli edes nopeusrajoitusten muutoksen listalle.
Kuuluu koko pätkä Luumäeltä Loviisaan 112km.
'Ylipitkä yksittäinen työmatka' oletko ihan tosissasi. Jostain syystä sielä aljeleen muitakin kuin minä - kuka menee lentokentällä, kuka satamaan, kuka toimistolle, kuka asiakaskäynnille jne.
Ja mummolaan tai minne tahansa, ja kaikilla menisi ylimääräistä, jos rajoitus on 80km/h 40 tuntia vuodessa vapaa-aikaa.
Kävin just rouvan Minillä (1.2litrainen automaatti) ajamassa Lpr-Imatra-Lpr. Imatran suuntaan ajoin 111kmh (gps) ja takasinpäin 101kmh (gps). Kulutus menessä oli 4,9l/100km ja paluumatkalla 4,3l/100km, (jossa hieman hieman hyvää, koska ajelin muutaman kilometri bussin imussa - 3,5l/100km). Mutta mennään noilla - alelntamalla nopeutta tällä autolla kulutus alenee 0,6litraa sadalle. Aikaa säästyy korkeammala nopeudella 100km matkalla 5,5min. Joten tunnin säästö tulee kun ko, matkan ajelee ~11 kertaa, eli kaksi työviikkoa ja maantain päälle.
Tunnin säästäminen maksaa polttoaineena 12€. Onko tämä paljon? Jos katsoo muita samaan aikaan liikkuneita niin eipä taida olla, olettavat saavansa enemmän hyötyä kuin kustannuksia. 111kmh vauhdilla ohitin kaksi autoa, joista toinen oli rekka, minut ohitti muutama. 101kmh vauhdilla ohittajia oli jatkuvasti, itse ohitin kolme asuntovaunun vetäjää ja yhden peräkärrin kiskojan, joiden ohitusten aikana sain perääni vasemalle kaistalle mukavan jonon
Koska palstalla kovasti puhtaan 80km/h vauhdin puolesta, olis toki mielenkiintoista ajaa sama vielä 80km/h vauhtia ja katsoa säästö. Uskoisin, että Minillä pääsisi selkeesti kolmosella alkavaan lukuu, mutta ei tuosta lähellekään litraa pois lähde, ehkä tuo sama runsas puoli litraa vaikak vauhti tippuu 20km/h. Nopeuden pudotus 80km/h tarkoittaa 15min lisää eli tunnin säästö/lisäaika tulee jo neljällä matkalla. Kahden työviikon aikana aikaero on 2½h ja eroa tuohon 110kmh aivan realistiseen nopeuteen 3½h. Mutta kuten 740GLE kirjoitti nämä riippuu kunkin liikkujan omista vallinoista. Oma valinta olisi kyllä kuussa 7h omaa aikaa lisää ja istumista autossa vähemmän, vaikka tästä joutuu maksamaan ektraa 50€ (7€/h)
Näillä tiedoilla @lukija 336949 ei kannattaisi ajaa edes 80km/h, koska hän on valmis maksamaan lisäajasta noin 1-5€/h. 70km/h ja 80km/h ero on vain 10 minuuttia. 60km/h vs. 80km/h ero on 24min alkanee osua ikkunaan, jossa kustannus ja valmius maksaa kohtaavat. Tosin monen auto kulutus ei enää laske näillä nopeuksilla paljokaan, isomilla autoilla saattaa jopa nousta, mutta 60..70km/h välistä löytynee optimaalinen vauhti, jos/kun h-autolla mennään.
Jos vaihtaisin vaihteettoman polkupyörän sähköpyörään, niin työmatkaan käytetty aika yhteen suuntaan vähenisi
2-3 minuuttia, koska sähköpyörällä pääsee nopeammin.
Minulla olisi työpäivän aikana jopa 6 minuuttia lisää aikaa. Kolme minuuttia ennen töiden alkua ja kolme minuuttia töiden jälkeen.
Kuinka monta minuuttia minulla on vuoden jälkeen säästössä?
Näillä tiedoilla @lukija 336949 ei kannattaisi ajaa edes 80km/h, koska hän on valmis maksamaan lisäajasta noin 1-5€/h. 70km/h ja 80km/h ero on vain 10 minuuttia. 60km/h vs. 80km/h ero on 24min alkanee osua ikkunaan, jossa kustannus ja valmius maksaa kohtaavat. Tosin monen auto kulutus ei enää laske näillä nopeuksilla paljokaan, isomilla autoilla saattaa jopa nousta, mutta 60..70km/h välistä löytynee optimaalinen vauhti, jos/kun h-autolla mennään.
En tiedä oliko tämä tarkoitettu minulle, mutta ainakin minä puhuin vastaavista summista. Minusta tuntuu ettei sinulle vieläkään aukene se, että ainakaan minulle ajansäästö ei ole osiensa summa. Tunti yhtenäistä aikaa on merkittävästi arvokkaampaa kuin yksittäiset kaksiminuuttiset. Toistaiseksi on ollut tarjolla vain näitä sirpaleita.
Toiseksi haluan todeta että en ole kannattanut tai vastustanut mitään nopeusrajoituksia, vaan olen kyseenalaistanut mielestäni huonoja perusteluita.
@Lukija68121 kirjoitti:
Jos vaihtaisin vaihteettoman polkupyörän sähköpyörään, niin työmatkaan käytetty aika yhteen suuntaan vähenisi
2-3 minuuttia, koska sähköpyörällä pääsee nopeammin.
Minulla olisi työpäivän aikana jopa 6 minuuttia lisää aikaa. Kolme minuuttia ennen töiden alkua ja kolme minuuttia töiden jälkeen.
Kuinka monta minuuttia minulla on vuoden jälkeen säästössä?
Ajansäästön kannattavuutta voi ajatella niin, että paljonko oikeasti olisi valmis maksamaan. Yksi esimerkki olisi bussi- tai junalipun hinta.
Veikkaan, ettei pari minuuttia nopeammalla yhteydellä saisi kovinkaan montaa euroa kalliimpia lippuja kaupaksi. Tietulli olisi toinen, mutta siinä sekoittuu kovemmista nopeuksista aiheutuva tekemisen meininki ajalliseen säästöön. Onhan valmis moni maksamaan auton hankinnassakin asioista, joissa ei oikeasti ole järkeä.
@Herbert kirjoitti:
Ajansäästön kannattavuutta voi ajatella niin, että paljonko oikeasti olisi valmis maksamaan. Yksi esimerkki olisi bussi- tai junalipun hinta.
Veikkaan, ettei pari minuuttia nopeammalla yhteydellä saisi kovinkaan montaa euroa kalliimpia lippuja kaupaksi. Tietulli olisi toinen, mutta siinä sekoittuu kovemmista nopeuksista aiheutuva tekemisen meininki ajalliseen säästöön. Onhan valmis moni maksamaan auton hankinnassakin asioista, joissa ei oikeasti ole järkeä.
Matkustusmukavuus on asia josta en aio luopua ja siihen ei liity mitään järjettömyyttä.
Juu, kalliin auton voi hankkia, eikä siinä ole mitään väärää. Kun puhutaan ajan säästön vaikutuksesta, pitää osata pitää erillään mukavuus yms. fiilispohjaiset asiat ajan säästön vaikutuksesta. Silloin junan tai linja-auton matka-ajan hinnoittelu on hyvä tapa, koska asiaa arvioidaan puhtaasti ajan säästön perusteella. Jos itse joutuu omalla autolla ajamaan hiljempaa, tunne on erilainen kuin toteutuva ajansäästö. Ohitteleehan moni jonossakin, vaikka sillä säästää ehkä 30 sekuntia eli ei mitään järkeä millään mittarilla ajateltuna. Mutta se tuntuu siltä, että nyt mennään.
Fiilikseen törmää monissa tilanteissa. Yksi on motarin rampille tultaessa. Monilla on tapana pitää vauhtia loppuun saakka ja vasta lopussa jarruttaa. Itse aloitan rullauksen jo kaukaa, jolloin lopullinen jarrutus tehdään esim. nopeudesta 70 km/h, kun toinen tekee sen nopeudesta 100 km/h. Jarrupaloja kuluttavassa liike-energiassa on merkittävä eri, lisäksi polttoainetta säästyy pidemmän rullauksen takia. Lujempaa ajava ehtii risteykseen pari sekuntia aikaisemmin, joten kannattaako vai onko tuo vain alitajuinen rytmi omassa ajamisessa. Hitaampi lähestyminen tuntuu hitaalta, vaikkei sitä oikeasti ole.
Toinen esimerkki on kaupungissa punaisiin valoihin ryhmitysalueelle saapuminen. Perässä ajava saattaa ryhmityskaitojen auetessa vielä ohittaa ennen jarrutusta risteykseen.
Kaikki tällaiset asiat pitää siis siivota pois häiritsemästä, kun puhutaan ajan säästön vaikutuksesta.
Löytyisiköhän allekirjoittajia kansalaisaloitteeseen, jolla vaadittaisiin lakiin perustuvaa rangaistusta jokaiselle tuota idioottimasita laskentatapaa käyttävälle, jolla yksittäisistä minuuteista saadaan kertolaskulla huikea kustannussäästö. Aina löytyy uusia yrittäjiä. Laskekaa nyt viisastelijat vielä sekin, että kuinka paljon kustannussäästöä syntyisi, jos kaikki ajaisivat 300km/h.
@Lukija65401 kirjoitti:
Löytyisiköhän allekirjoittajia kansalaisaloitteeseen, jolla vaadittaisiin lakiin perustuvaa rangaistusta jokaiselle tuota idioottimasita laskentatapaa käyttävälle, jolla yksittäisistä minuuteista saadaan kertolaskulla huikea kustannussäästö. Aina löytyy uusia yrittäjiä. Laskekaa nyt viisastelijat vielä sekin, että kuinka paljon kustannussäästöä syntyisi, jos kaikki ajaisivat 300km/h.
300km/h toisi tuntuvia säästöjä. Esimerkki: minulla on yksi melko usein toistuva asiakaskäynti 300km (tarkemmin 295km) päähän. Nykyisillä etananopeuksilla aikaa kuluu n. 3.5h suuntaansa eli lähes yhden työpäivän tunnit. Se tarkoittaa, että nykyään menee lähes kahden työpäivän tunnit sen asiakkaan luona käymiseen. Jos matkanopeus olisi 300km/h voisi käynnin tehdä normaalin työpäivän puitteissa: 1+1 tuntia matkoihin ja 6 tuntia perillä.
Mitä hitaammin joutuu ajamaan, sitä kalliimmaksi käynti tulee. Näkökulmasta eli pääoman ja työn ristiriidasta johtuen hitaammilla nopeuksilla tienaa paremmin tai kustannukset ovat kalliimmat. Joka arvostaa omaa vapaata aikaa, valitsee mieluummin nopean etenemisen kuin pitkän autossa istumisen.
300km/h toisi tuntuvia säästöjä. Esimerkki: minulla on yksi melko usein toistuva asiakaskäynti 300km (tarkemmin 295km) päähän. Nykyisillä etananopeuksilla aikaa kuluu n. 3.5h suuntaansa eli lähes yhden työpäivän tunnit.
Onko laskutus päivitetty vastaamaan asiakaskäynnin aikana käytettyä kokonaisaikaa?
Siellä asiakkaan luona on varmaan jotain todella tärkeää, kun vaatii melko usein fyysisen käynnin.
Monta asiaa voidaan hoitaa etänä tai palkata joku siitä ihan läheltä tekemään se fyysinen asia ja itse on etäyhteyden päässä.
@Lukija68121 kirjoitti:
Siellä asiakkaan luona on varmaan jotain todella tärkeää, kun vaatii melko usein fyysisen käynnin.
Monta asiaa voidaan hoitaa etänä tai palkata joku siitä ihan läheltä tekemään se fyysinen asia ja itse on etäyhteyden päässä.
Työni vaatii käsieni ammattitaitoa työskennellessäni 6-7 avustajan kanssa, ja kyllä, minun täytyi ajaa 300 km päivittäin.
Kuukausipalkka, niin mielestäni sain kohtuu korvauksen myös matkoihin käytetystä ajasta. Niin minä sen lasken, tulot ja työnvaatima kokonaisaika vuorokaudessa.
@Lukija68121 kirjoitti:
Jos vaihtaisin vaihteettoman polkupyörän sähköpyörään, niin työmatkaan käytetty aika yhteen suuntaan vähenisi
2-3 minuuttia, koska sähköpyörällä pääsee nopeammin.
Minulla olisi työpäivän aikana jopa 6 minuuttia lisää aikaa. Kolme minuuttia ennen töiden alkua ja kolme minuuttia töiden jälkeen.
Kuinka monta minuuttia minulla on vuoden jälkeen säästössä?
Riippuu siitä, kuinka paljon käytät aikaa suihkussa?
Mutta jos hitaan sähköpyörän sijasta hankit kunnollisen luomupyörän ja poljet työmatkasi sähköpyörää nopeammin, olet ensi kesänä tähän aikaan suurella todennäköisyydellä kohtuullisen hyvässä fyysisessä kunnossa.
@Lukija68121 kirjoitti:
Jos vaihtaisin vaihteettoman polkupyörän sähköpyörään, niin työmatkaan käytetty aika yhteen suuntaan vähenisi
2-3 minuuttia, koska sähköpyörällä pääsee nopeammin.
Minulla olisi työpäivän aikana jopa 6 minuuttia lisää aikaa. Kolme minuuttia ennen töiden alkua ja kolme minuuttia töiden jälkeen.
Kuinka monta minuuttia minulla on vuoden jälkeen säästössä?
Riippuu siitä, kuinka paljon käytät aikaa suihkussa?
Mutta jos hitaan sähköpyörän sijasta hankit kunnollisen luomupyörän ja poljet työmatkasi sähköpyörää nopeammin, olet ensi kesänä tähän aikaan suurella todennäköisyydellä kohtuullisen hyvässä fyysisessä kunnossa.
--740 GLE
Väitän että sillä hitaalla sähköpyörälläkin saa kuntoa kohotettua. Useampi vähän pidempi lenkki on tullut tehtyä muutaman kaverin kanssa, ja ainakin jos kaloreita pidetään mittarina niin niitä on minulla kulunut sähköpyörällä saman verran, joskus enemmänkin, kuin luomupyöräilijöillä.
Toki tässä on paljon muuttujia, mutta silti.
Edit: toki täytyy tunnustaa että se sähköpyörän hitaus on alkanut vähän häiritsemään, joten aina välillä tulee taas eksyttyä Canyonin outlet-sivulle.
300km/h toisi tuntuvia säästöjä. Esimerkki: minulla on yksi melko usein toistuva asiakaskäynti 300km (tarkemmin 295km) päähän. Nykyisillä etananopeuksilla aikaa kuluu n. 3.5h suuntaansa eli lähes yhden työpäivän tunnit.
Onko laskutus päivitetty vastaamaan asiakaskäynnin aikana käytettyä kokonaisaikaa?
En oikein ymmärrä kysymystä. Kustannus on kustannus riippumatta siitä, kuka sen maksaa ja miten kustannus on jyvitetty kokonaiskustannuksiin.
300km/h nopeus on tietysti utopiaa Suomen tiestöllä, mutta olisihan aina kotiin päin, jos motarilla saisi luvan kanssa ajaa 140km/h ja valtateillä 110km/h. Ja heikennys olisi rajoitusten pudottaminen nykyisistä.
@Lukija68121 kirjoitti:
Siellä asiakkaan luona on varmaan jotain todella tärkeää, kun vaatii melko usein fyysisen käynnin.
Monta asiaa voidaan hoitaa etänä tai palkata joku siitä ihan läheltä tekemään se fyysinen asia ja itse on etäyhteyden päässä.
Liekö se niin tärkeää maailman mittakaavassa, mutta kuitenkin sellaista, mitä ei etänä voi tehdä. Asiantuntija se on vähäpätöisempikin asiantuntija ja kustannukset olisivat vielä suuremmat, jos palkkaa jonkun lähihepun, joka joutuu ensin opettelemaan homman.
Ei vaan, kyllä kannatan tehtyä fiksua aloitetta nopeuksien nostamiseksi 300km/h tasolle. Täytyy vain aloittaa teiden kunnostminen ja sitten autojen tehojen kasvattaminen, niin hyvä tulee.
Radalla voi ottaa kiinni sen ajan minkä tiellä menettää, näin saa jokainen hyvän mielen. Toisilla tuntuu olevan syvä huoli tien päällä menetystä ajasta, vaikka kukaan ei osaa kertoa missä se näkyy. Itselle vapaa-aika oli sitä minkä vietin lasteni ja vaimoni kanssa ja tuota aikaa muistelen edelleen suurella ilolla. HR puheet 300 km/h tuntinopeuksista tien päällä ovat täyttää huuhaata, sen tiedät sinä ja kaikki muutkin. Totutuilla nopeuksilla parannetuilla teillä, saadaan kaikille meille turvallisempi liikenneympäristö. Terve keskustelu on aina paikallaan, mutta tällä keskustelulla ei ole mitään tekemistä terveen järjen kanssa.
@Esa Sairio kirjoitti:
En tiedä palaako pinna, mutta hämmentäviä sinunkin kommenttisi tosiaan ovat välillä.
Ei ne minusta kyllä noin vertaudu ollenkaan:
Parvekkeilla on kaiteet ettei pudota ja katolle mentäessä tulee olla valjaat, ettei putoa. Kuten rajoitusnopeuksilla ajatellaan estettävän vakavampien onnettomuuksien syntymistä.
Meillä firmassa emme saa viettää pikkujouluja laivalla talon väki yhdessä- koska niille voi sattua vakava onnettomuus, niitä on paljon sellaisia firmoja. Valtionjohtoa ei saa olla liikaa samassa koneessa. Kuten rajoitusnopeuksilla ajatellaan estettävän vakavampien onnettomuuksien syntymistä.
Tuo viimeinen on älyttömimpiä vertauksia ikinä. Autolla ajaminen on tavalliselle ihmiselle kuuluva normaali asia jo itsessään. Miten tuollainen estää minua syömästä vaikka jäätelöä tällaisina mukavan helteisinä lomapäivinä?
Ei muuten varmasti pysähdy! Mistä vetoa? Sinun pitäisi ymmärtää mitä heittosi tarkoittavat, jos ne tulee ottaa kirjaimellisesti tosissaan, eikö?
Sinussa on vähän samaa vikaa kuin erään toisen maan presidenttiehdokkaassa: hokemalla asioita riittävän monta kertaa, kuvittelet että ne menevät läpi. Ehkä tyhmemmille kyllä, kuten siellä maassa sille kulttiporukalle, jonka nimessä on 4 kirjainta ja alkaa m:llä.
Retoriikkaansa lainaten: "olet palstan historian pahin liikenteen edun vaarantaja ja vaaraksi kanssaliikennöijille asenteellasi". Noinhan niitä hokemia tämän herran toimesta kerrotaan, vai mitä?
Et vastannut kysymykseen lainkaan, no yritettään toista kautta.
Otanpa esimerkin nyt vaikka tästä Lpr-Imtra pätkästä jota tässä naapurustossakin moni työkseen joka työpäivä ajaa. Otetaan yksinkertaisuuden vuoksi matkaksi 50km. Viikossa he ajavat siis 2x5x50km eli 50 km. Itse käyn Espoossa 1-2kert viikossa 460km/pv. Aika sama ajan säästö (rajoituksen nosto) tai ajan menetys (rajoituksen lasku) on kysessä viikon jälkeen meille kaikille, jotka ko matkan ajamme. Tottakai korkeampi nopeus kuluttaa energiaa lisää ja matalamapi säästää. Se on totta energian käyttö on kulutusta isossa kuvassa, minkä näytät ymmärtävän. Mutta tulopuolen ymmärtäminen näyttää olevan sinulle ylivoimasta. Kuten olen sanonut, jos säästynyt aika ei ole tuloa tähän yhtälöön eli ajanssäätö on nolla euro. Koska tuloa ei synny, kannataa nopeutta laskea. Kuluja=nopeutta lasketaan, kunnes loppu tulema on, että nopeus on nolla. Päästään tasapainoon kulut ja tulot on nolla. Kyseessä olisi huviajo ja liikkuja ei ole valmis maksamaan huvista latin latia, kannataa jäädä siis kotiin.
@Herbert on aivan oikeassa, meno puolella on myös turvallisuus - onnettomuudet /tie rakentaminen sellaseksi että korkeampi nopeus on mahdollista. Tämä taas rajoittaa nopeuden nostamista.
Jos vielä palataan Lpr-Imatra mootttotiliikenne tiehen. Tie on nelikaistainen ja välissä on kaide. ton rakennnetty kun moottoritiellä. Ruotsissa ko. tietyypillä on 110km/h. Suomessa on laitettu rahat investointiin ja rakennettu hyvä tie, mutta nopeus on matalampi ja tien potentaaalia ei hyödynetä samassa määrin kuin naapurissa, miksi? Tosin kuten todellsita keskinopeuksista näkeen -102km/h kuukauden keksiarvo-, että kansalaiset kyllä sitä hyödytään valtaosin omalla pienellä maksuriskillä. Ajoin eilenkin itse ko. tietä 109km/h (GPS), miekka-Vito meni ohi arviolta 115..120km/h vauhtia. Eivät heristänee edes sormea
Ja kantasi alennukseen 100kmh ->80kmh on käsittääkseni postiivinen noille 1800km:lle. Miksi 80km/h olisi parempi?
Minulle tuo rajoituksen alennus tarkoittaa päivä matkalle Espooseen Kouvolan kautta kuljettuna ½h lisäaikaa, vuosi tasolla luokkaa ~40h. Ei paljoa napostele ylimääräinen työviikko omalla ajalla. En usko, että olen ainoa tämän kannan kanssa.
Kyllä tämä ajatusen kaari on merkillinen, esim päätös sairauspäivien muuttamista aihetti lähes yleislakon ja miljardien tappiot, kun vaikutti niin elämisen edellytyksiin Suomessa, vaikka kovin moni ei ole edes töistä ko. asian vuoksi päivääkään ja valtaosalla on sopimuksessa ehdot, että ei päätös ei vaikuta mitään. Toisaalta sitten lisäviikko/päivät työasioihin omalla ajalla vuodessa on ihan sama (esim perusteena mediaanityömatka on 9km
) Mitä nyt Autoliitto ja alueiden etuajavat organisaatiot antavat vastineita ja yrittävät laskea asioita auki. Päätös tehdään virkatyönä ja päätös on jo ilmoitettu, vaikka onkin 'luonnos'. Liekö päättäjän työmatka hoituu metrolla. Huvittavinta on kansaedustajat. He ovat asiata hiljaa ja pyrikivät olemaan neutraaleja asiaan kysyttäessä, sillä olipa asissa puolesta tai vastaan, voi 'ääniä mennä' kuten tälläkin palstaalla nähdään. Parasta olla siis tekemättä mitään, koska tietävät että asian päätää Väylävisraston virkamies osasto, jolla ei ole mitään velvotteita päätöksensä taloudellista seikoista.
Paitsi että niitä 50km matkasta säästyviä kaksiminuuttisia ei pysty hyödyntämään mitenkään merkityksellä tavalla, ellei nyt satu olemaan kova vessahätä.
Pitkästä reissusta saa sitten parikymmenminuuttisen per suunta. Sen pystyy sentään käyttämään johonkin, ja siksi sillä on arvo. Ajosuoritteissa tuollaiset matkat ovat kuitenkin niin pieni vähemmistö, ettei niitä ynnäämällä saada kasaan 10 000vrk tai 2,5 miljardia.
Ymmärräthän, että vaikka laskennallinen ajansäästö on minuuteissa mitattuna sama, on suuri merkitys onko se aika yhtenäistä vai hajanaista?
Höpiset omiasi. Kukaan ei ole ehdottanut nopeuden laskemista nollaan, eikä kukaan kiistä sitä etteikö liikkumisella olisi arvo. Kyse on tehtävän muutoksen tuottamasta hyödystä, ja nyt ymmärtääkseni puhutaan nopeuksista välillä 80-110km/h tai kenties 130km/h, ja haarukan sisällä 10-20km/h muutoksista. Toisin sanoen, pysytellään elinkeinoelämälle tärkeän raskaan kaluston nopeusrajoitusten yläpuolella. Jos haluat puhua nopeuden laskemiseta nollaan, voit jatkaa absurdia keskusteluasi ilman minua.
Tässä on nyt kaksi asiaa.
Laskennallinen/teoreettinen hyöty ajansäästöstä. Ajalla on arvo, mutta siihen vaikuttaa merkittävästi minkälaisissa osissa sen saa käyttöönsä. Keskimääräisillä 50km / vrk ajosuoritteilla säästetyn ajan käyttöarvo jää minimaaliselsi. Toki voi huijata itseään ,tai yrittää huijata muita, sillä että jokainen sekunti on yhtä arvokas.
Tällä palstalla on ihan tosissaan ehdotettu oikealla rahalla tehtäviä investointeja joille on yritetty ehdottaa takaisinmaksua / -maksuaikaa laskemalla näitä teoreettisia ajansäästöä. Kun käytetään oikeaa rahaa, pitää sille rahalle olla myös oikean rahan vastinetta. Minulle on ihan fine ettei se raha tuloudu suoraan verorahojen vastineeksi valtiolle, vaan sillä tuotetaan hyötyjä teollisuudelle, matkailulle, työllisyydelle ja jopa yksittäisen henkilön vapaa-ajalle, mutta näitä "säästin aamulla 2 minuuttia" en silti suostu hyväksymään maksuvälineeksi.
Itse pystyisin säästämään hyvinkn helposti, minulle riittäisi herästyskellon siirtäminen 2 minuuttia myöhemmäksi. Se tarkoittaa 10min unta lisää viikossa ja vuodessa jo 7,5h! Eli kokonasien yhden yön unet. Kyllä kelpaisi!
Aika on jatkumoa, miksi ajatelet että tuolle syntneelle aukolle pitää keksi uutta tekemistä. Tottakai jos aikaleima töissä tulee vasta 8:00 niin 2 minuuttia aiemmin saapumien ei kannata tai tosinpäin työt loppuu 16:00 pillin vihellykseen, jolloinylimääräset kaksi minuuttia ei hyödytä. Mutta mitäpä jos sulla onkin järjestelmä, joka laskee liukumaa. Tulit töihin 2min aiemmin (et siis hyödyntänyt sitä nukkumalla pidempään) ja lähdet vastaavasti töistä 2 min myöhemmin. Työpäivääsi tuli +4min likumaa, viikossa +20min kuussa jo 1h 20min, jonka hyödynnät sitten joku perjantain jä lähdet töistä tuon verran aikaisemmin ja availet mökillä saunanlämmitysolutta, kun kolleega on vasta päättelemässä omaa päiväänsä.
Yritin herätellä että mikä ajan arvo on, johon et vieläkään ole vastanut. Tosin nyt jo myönnät että sillä on arvo. Heitin tuolla aiemmin hyvinkin matalan 10€/h netto (lisääntyneet tulo - lisääntyneet menot). Tietääkö joku mitä arvoa Turin tunnin juna hankeessa käytetään?
Sitä paitsi jos halutaa että rakas liikenne sujuu, rajoitus pitäisi olla 80km/h sijasta 90km/h. Raskasliikenne liikuu 86..87km/h keskinopeudella.
Esa on tietenkin perusteluineen yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Raskas liikenne tosiaan määrää reunaehdot valtakunnan logistiikan toimivuudelle, vaikka se ei rajaakaan muun liikenteen nopeutta ellemme itse niin päätä.
Henkilöautojen ja moottoripyörien nopeuksia olennaisempaa on, että rahti pääsee kulkemaan mahdollisimman tasaisesti 80 km/h nopeudella. Nykyään sen estää valtatieverkollakin Heinolan pohjoispuolella huonot tieolot ja liikenneympyröissä kieputtelu pikku kylien keskustoissa.
-- 740 GLE
Ynnäilet tässäkin yhteen asioita joita ei tosiasiallisesti voi ynnätä nöin.
Ei sille tarvitse keksiä uutta tekemistä, mutta sillä pitää olla joku merkitys. Sitä ei arjessa huomaa mistään tuliko sitä kotiin 2 min ennemmin tai myöhemmin.
Liukumia hyödyntämällä tuo on toki teoriassa mahdollista, käytännössäkin, mutta enpä usko että kovin moni käytännössä kuitenkaan toimisi noin.
En ole missään vaiheessa kiistänyt ettei sillä ole arvoa. Kyseenalaistan väitteet joilla sille saadaan aikaan 10 000vuorokautta, 2,5 miljardia, tai rahaa jolla voidaan maksaa investointeja.
Vastasin kysymykseesi ihan samantien. Sanoin että en olisi valmis maksamaan kymppiä kokoelmasta kaksiminuuttisia joka tekee kuukaudessa tunnin. Viitostakaan en maksaisi, mutta euron todennäköisesti kyllä. Jossain siinä välissä se menisi, todennäköisesti paljon lähempänä yhtä kuin viittä euroa.
Silloin kun olin itse suorassa tulosvastuussa siitä mitä kuljettajat tekevät, toivoin ettei niitä autoja ajettaisi rajoitinta vastaan.
Ei nopeusrajoituksia laiteta yksittäisten ylipitkien työmatkojen aikaan käytetynajan mukaan.
Ja kuuluuko se väli edes nopeusrajoitusten muutoksen listalle.
Yksiryisautoilijan ajan arvo kannattaa jättää hänen itsensä määritettäväksi koska se riippuu hänen omista valinnoistaan. Kun otetaan huomioon asuntojen hintaeron pääoman tuotto, sopivaa työmatkaa ajaen saattaa jäädä jopa voitolle!
Helpommin hinnoiteltavissa oleva ja oikeasti merkityksellinen asia on se, ehtiikö yhden työvuoron ajotuntien puitteissa vaikkapa Vuosaaresta Oritkarin terminaaliin Oulussa vai pitääkö kuskin ja rahdin yöpyä välillä tai soittaa tuntien loppuessa toinen kuski ajamaan loppumatka Limingasta perille.
Ja tätähän ei ratkaise se, millä nopeudella B-luokan kuskit ajavat, vaan se, kuinka monesti raskaan yhdistelmän pitää hidastaa alle 80 km/h.
Jos peruste on logistiikka, silloin oikea korjaus ei ole raskaalle liikenteelle hyödyttömän satasen maksimointi vaan 80 alitusten minimointi.
-- 740 GLE
Kuuluu koko pätkä Luumäeltä Loviisaan 112km.
'Ylipitkä yksittäinen työmatka' oletko ihan tosissasi. Jostain syystä sielä aljeleen muitakin kuin minä - kuka menee lentokentällä, kuka satamaan, kuka toimistolle, kuka asiakaskäynnille jne.
Minun ylipitkä työmatkani ja siihen käytetty aika eivät johtuneet nopeusrajoituksista, vaan molemmilla oli hyvä työpaikka ja minulla työsuhdeauto, joten minun oli luovuttava vapaa-ajastani käytettyyn työmatkaan.
Ja mummolaan tai minne tahansa, ja kaikilla menisi ylimääräistä, jos rajoitus on 80km/h 40 tuntia vuodessa vapaa-aikaa.
Kävin just rouvan Minillä (1.2litrainen automaatti) ajamassa Lpr-Imatra-Lpr. Imatran suuntaan ajoin 111kmh (gps) ja takasinpäin 101kmh (gps). Kulutus menessä oli 4,9l/100km ja paluumatkalla 4,3l/100km, (jossa hieman hieman hyvää, koska ajelin muutaman kilometri bussin imussa - 3,5l/100km). Mutta mennään noilla - alelntamalla nopeutta tällä autolla kulutus alenee 0,6litraa sadalle. Aikaa säästyy korkeammala nopeudella 100km matkalla 5,5min. Joten tunnin säästö tulee kun ko, matkan ajelee ~11 kertaa, eli kaksi työviikkoa ja maantain päälle.
Tunnin säästäminen maksaa polttoaineena 12€. Onko tämä paljon? Jos katsoo muita samaan aikaan liikkuneita niin eipä taida olla, olettavat saavansa enemmän hyötyä kuin kustannuksia. 111kmh vauhdilla ohitin kaksi autoa, joista toinen oli rekka, minut ohitti muutama. 101kmh vauhdilla ohittajia oli jatkuvasti, itse ohitin kolme asuntovaunun vetäjää ja yhden peräkärrin kiskojan, joiden ohitusten aikana sain perääni vasemalle kaistalle mukavan jonon
Koska palstalla kovasti puhtaan 80km/h vauhdin puolesta, olis toki mielenkiintoista ajaa sama vielä 80km/h vauhtia ja katsoa säästö. Uskoisin, että Minillä pääsisi selkeesti kolmosella alkavaan lukuu, mutta ei tuosta lähellekään litraa pois lähde, ehkä tuo sama runsas puoli litraa vaikak vauhti tippuu 20km/h. Nopeuden pudotus 80km/h tarkoittaa 15min lisää eli tunnin säästö/lisäaika tulee jo neljällä matkalla. Kahden työviikon aikana aikaero on 2½h ja eroa tuohon 110kmh aivan realistiseen nopeuteen 3½h. Mutta kuten 740GLE kirjoitti nämä riippuu kunkin liikkujan omista vallinoista. Oma valinta olisi kyllä kuussa 7h omaa aikaa lisää ja istumista autossa vähemmän, vaikka tästä joutuu maksamaan ektraa 50€ (7€/h)
Näillä tiedoilla @lukija 336949 ei kannattaisi ajaa edes 80km/h, koska hän on valmis maksamaan lisäajasta noin 1-5€/h. 70km/h ja 80km/h ero on vain 10 minuuttia. 60km/h vs. 80km/h ero on 24min alkanee osua ikkunaan, jossa kustannus ja valmius maksaa kohtaavat. Tosin monen auto kulutus ei enää laske näillä nopeuksilla paljokaan, isomilla autoilla saattaa jopa nousta, mutta 60..70km/h välistä löytynee optimaalinen vauhti, jos/kun h-autolla mennään.
Jos vaihtaisin vaihteettoman polkupyörän sähköpyörään, niin työmatkaan käytetty aika yhteen suuntaan vähenisi
2-3 minuuttia, koska sähköpyörällä pääsee nopeammin.
Minulla olisi työpäivän aikana jopa 6 minuuttia lisää aikaa. Kolme minuuttia ennen töiden alkua ja kolme minuuttia töiden jälkeen.
Kuinka monta minuuttia minulla on vuoden jälkeen säästössä?
En tiedä oliko tämä tarkoitettu minulle, mutta ainakin minä puhuin vastaavista summista. Minusta tuntuu ettei sinulle vieläkään aukene se, että ainakaan minulle ajansäästö ei ole osiensa summa. Tunti yhtenäistä aikaa on merkittävästi arvokkaampaa kuin yksittäiset kaksiminuuttiset. Toistaiseksi on ollut tarjolla vain näitä sirpaleita.
Toiseksi haluan todeta että en ole kannattanut tai vastustanut mitään nopeusrajoituksia, vaan olen kyseenalaistanut mielestäni huonoja perusteluita.
23h = 3tpv
Ajansäästön kannattavuutta voi ajatella niin, että paljonko oikeasti olisi valmis maksamaan. Yksi esimerkki olisi bussi- tai junalipun hinta.
Veikkaan, ettei pari minuuttia nopeammalla yhteydellä saisi kovinkaan montaa euroa kalliimpia lippuja kaupaksi. Tietulli olisi toinen, mutta siinä sekoittuu kovemmista nopeuksista aiheutuva tekemisen meininki ajalliseen säästöön. Onhan valmis moni maksamaan auton hankinnassakin asioista, joissa ei oikeasti ole järkeä.
Matkustusmukavuus on asia josta en aio luopua ja siihen ei liity mitään järjettömyyttä.
Juu, kalliin auton voi hankkia, eikä siinä ole mitään väärää. Kun puhutaan ajan säästön vaikutuksesta, pitää osata pitää erillään mukavuus yms. fiilispohjaiset asiat ajan säästön vaikutuksesta. Silloin junan tai linja-auton matka-ajan hinnoittelu on hyvä tapa, koska asiaa arvioidaan puhtaasti ajan säästön perusteella. Jos itse joutuu omalla autolla ajamaan hiljempaa, tunne on erilainen kuin toteutuva ajansäästö. Ohitteleehan moni jonossakin, vaikka sillä säästää ehkä 30 sekuntia eli ei mitään järkeä millään mittarilla ajateltuna. Mutta se tuntuu siltä, että nyt mennään.
Fiilikseen törmää monissa tilanteissa. Yksi on motarin rampille tultaessa. Monilla on tapana pitää vauhtia loppuun saakka ja vasta lopussa jarruttaa. Itse aloitan rullauksen jo kaukaa, jolloin lopullinen jarrutus tehdään esim. nopeudesta 70 km/h, kun toinen tekee sen nopeudesta 100 km/h. Jarrupaloja kuluttavassa liike-energiassa on merkittävä eri, lisäksi polttoainetta säästyy pidemmän rullauksen takia. Lujempaa ajava ehtii risteykseen pari sekuntia aikaisemmin, joten kannattaako vai onko tuo vain alitajuinen rytmi omassa ajamisessa. Hitaampi lähestyminen tuntuu hitaalta, vaikkei sitä oikeasti ole.
Toinen esimerkki on kaupungissa punaisiin valoihin ryhmitysalueelle saapuminen. Perässä ajava saattaa ryhmityskaitojen auetessa vielä ohittaa ennen jarrutusta risteykseen.
Kaikki tällaiset asiat pitää siis siivota pois häiritsemästä, kun puhutaan ajan säästön vaikutuksesta.
Löytyisiköhän allekirjoittajia kansalaisaloitteeseen, jolla vaadittaisiin lakiin perustuvaa rangaistusta jokaiselle tuota idioottimasita laskentatapaa käyttävälle, jolla yksittäisistä minuuteista saadaan kertolaskulla huikea kustannussäästö. Aina löytyy uusia yrittäjiä. Laskekaa nyt viisastelijat vielä sekin, että kuinka paljon kustannussäästöä syntyisi, jos kaikki ajaisivat 300km/h.
300km/h toisi tuntuvia säästöjä. Esimerkki: minulla on yksi melko usein toistuva asiakaskäynti 300km (tarkemmin 295km) päähän. Nykyisillä etananopeuksilla aikaa kuluu n. 3.5h suuntaansa eli lähes yhden työpäivän tunnit. Se tarkoittaa, että nykyään menee lähes kahden työpäivän tunnit sen asiakkaan luona käymiseen. Jos matkanopeus olisi 300km/h voisi käynnin tehdä normaalin työpäivän puitteissa: 1+1 tuntia matkoihin ja 6 tuntia perillä.
Mitä hitaammin joutuu ajamaan, sitä kalliimmaksi käynti tulee. Näkökulmasta eli pääoman ja työn ristiriidasta johtuen hitaammilla nopeuksilla tienaa paremmin tai kustannukset ovat kalliimmat. Joka arvostaa omaa vapaata aikaa, valitsee mieluummin nopean etenemisen kuin pitkän autossa istumisen.
Onko laskutus päivitetty vastaamaan asiakaskäynnin aikana käytettyä kokonaisaikaa?
Siellä asiakkaan luona on varmaan jotain todella tärkeää, kun vaatii melko usein fyysisen käynnin.
Monta asiaa voidaan hoitaa etänä tai palkata joku siitä ihan läheltä tekemään se fyysinen asia ja itse on etäyhteyden päässä.
Työni vaatii käsieni ammattitaitoa työskennellessäni 6-7 avustajan kanssa, ja kyllä, minun täytyi ajaa 300 km päivittäin.
Kuukausipalkka, niin mielestäni sain kohtuu korvauksen myös matkoihin käytetystä ajasta. Niin minä sen lasken, tulot ja työnvaatima kokonaisaika vuorokaudessa.
Riippuu siitä, kuinka paljon käytät aikaa suihkussa?
Mutta jos hitaan sähköpyörän sijasta hankit kunnollisen luomupyörän ja poljet työmatkasi sähköpyörää nopeammin, olet ensi kesänä tähän aikaan suurella todennäköisyydellä kohtuullisen hyvässä fyysisessä kunnossa.
--740 GLE
Väitän että sillä hitaalla sähköpyörälläkin saa kuntoa kohotettua. Useampi vähän pidempi lenkki on tullut tehtyä muutaman kaverin kanssa, ja ainakin jos kaloreita pidetään mittarina niin niitä on minulla kulunut sähköpyörällä saman verran, joskus enemmänkin, kuin luomupyöräilijöillä.
Toki tässä on paljon muuttujia, mutta silti.
Edit: toki täytyy tunnustaa että se sähköpyörän hitaus on alkanut vähän häiritsemään, joten aina välillä tulee taas eksyttyä Canyonin outlet-sivulle.
En oikein ymmärrä kysymystä. Kustannus on kustannus riippumatta siitä, kuka sen maksaa ja miten kustannus on jyvitetty kokonaiskustannuksiin.
300km/h nopeus on tietysti utopiaa Suomen tiestöllä, mutta olisihan aina kotiin päin, jos motarilla saisi luvan kanssa ajaa 140km/h ja valtateillä 110km/h. Ja heikennys olisi rajoitusten pudottaminen nykyisistä.
Liekö se niin tärkeää maailman mittakaavassa, mutta kuitenkin sellaista, mitä ei etänä voi tehdä. Asiantuntija se on vähäpätöisempikin asiantuntija ja kustannukset olisivat vielä suuremmat, jos palkkaa jonkun lähihepun, joka joutuu ensin opettelemaan homman.
Ei vaan, kyllä kannatan tehtyä fiksua aloitetta nopeuksien nostamiseksi 300km/h tasolle. Täytyy vain aloittaa teiden kunnostminen ja sitten autojen tehojen kasvattaminen, niin hyvä tulee.
Radalla voi ottaa kiinni sen ajan minkä tiellä menettää, näin saa jokainen hyvän mielen. Toisilla tuntuu olevan syvä huoli tien päällä menetystä ajasta, vaikka kukaan ei osaa kertoa missä se näkyy. Itselle vapaa-aika oli sitä minkä vietin lasteni ja vaimoni kanssa ja tuota aikaa muistelen edelleen suurella ilolla. HR puheet 300 km/h tuntinopeuksista tien päällä ovat täyttää huuhaata, sen tiedät sinä ja kaikki muutkin. Totutuilla nopeuksilla parannetuilla teillä, saadaan kaikille meille turvallisempi liikenneympäristö. Terve keskustelu on aina paikallaan, mutta tällä keskustelulla ei ole mitään tekemistä terveen järjen kanssa.