Kiitän kuitenkin autovalmistajia siitä, että he ovat "kikkailleet", koska tämän ansiosta autoni on tuhansia euroja halvempi verotuksen osalta. Tuo kikkailu siis hyödyttää nimenomaan meitä auton ostajia ja sillä on paljon enemmän merkitystä, kuin pienelle erolla kulutuksissa.
Minä kiitä heitä ja tomppeleita viranomaisia siitä, että näin saadaan vanhemmat autot keinotekoisesti näyttämään huonommilta kuin mitä ne ovat ja ajoneuvoverossa se minulle kostautuu.
Samalla logiikalla karu taru tulee jatkumaan niin, että minunlaisiani tullaan ohjaam... rankaisemaan yhä rankemmin "auttamattoman vanhanaikaisen" kaluston omistamisesta. Kiitti vaan vtusti.
Ainahan voi sanoa ettei voi vertailla kun ei ole samanlaisia. Jos olisivat täsmälleen samanlaisia niin mitä vertailtavaa jää? Nythän oli kyse kulutuksesta eikä stereoiden paremmuudesta tai suorituskyvystä.
Kulutus on suunnilleen sama mitä se oli 20-30v sitten. Moni asia on muuttunut, mutta kulutus ei merkittävästi näillä bensamalleilla. Poikkeuksiakin voi löytyä, mutta kyllä nämä yleistä linjaa edustavat.
Kulutukset ovat käyttäjien ilmoittamia ja kun ilmoituksia on kymmeniä tai satoja, niin päästään todella hyvään edustavauuteen mitä ko. automalli vie tavallisten käyttäjien ajamana. 70-luvun bemarilla ei ole montaa käyttäjää, joten se on vain yksilöesimerkkinä.
320i on edustanut samaa kokoluokkaa 80-luvulla kuin nytkin. Ei siis suuren suuri auto. Koko on kasvanut merkittävästi, mutta suhteessa saman aikakauden autoihin koko luokka on sama -esim. e36 320i meni täysin perheautosta. Nykyään vastaa lähinnä pientä autoa.
Kulutksen vertailuissa pitää ottaa polttoaineen heikentyneen energiasisällön lisäksi huomioon, renkaiden kehitys, alustalevyjen lisääntynyt käyttö, huomiovalojen tuoma säästö ja mitä kaikkia noita nyt onkaan.
Vanhempia autoja on mukavampi verrata, kun niissä ei ollut noita kikkailuja käytetty, mutta uusiin autoihin verratessa pitää tarkkaan tietää, mitä kaikkia kikkoja on ollut verrokissa käytössä.
Mielenkiintoista olisi verrata modernisoitua 20 v. autoa orkkikseen: mitä vaikuttaa huomiovalojen käyttä yms. kulutukseen. Kumma muuten, että jos huomiovalot riittää päiväkäytössä, niin miksei parkkivalot lain mukaan riitä?
Miksi aerodynamiikan parantaminen pitäisi erikseen huomioida? Tai miksi sähkönkulutuksen ja vierintävastuksen vähentäminen pitäisi huomioida? Nuohan ovat juuri sitä auton kehittämistä siinä missä moottorin kehittäminenkin tai painon vähentäminen.
Miksi aerodynamiikan parantaminen pitäisi erikseen huomioida? Tai miksi sähkönkulutuksen ja vierintävastuksen vähentäminen pitäisi huomioida? Nuohan ovat juuri sitä auton kehittämistä siinä missä moottorin kehittäminenkin tai painon vähentäminen.
Totta.
Minä ajattelin vain moottorikehitystä, mutta se ei ollutkaan aiheena, vaan kokonaisuus...
saattaa olla että 70-luvun ajossa tiestö oli hieman erilaista ja uusilla pääsee aika paljon paremmalla keskinopeudella kaupunkien ulkopuolella.
autopiltti testaa muistaakseni siten että 10 minsaa kaasu pohjassa, joten autot suoriutuvat reitistä eri ajassakin, toki tuollainen tuo eron oikeammin esiin. täällä rajoitetun nopeuden maassa ei moottoritiellä saa kovin montaa sekuntia pitää kaasua pohjassa kun huippunopeus on vain 100 tai 120 km/h vuodenajasta riippuen.
Tuollainen vertailu on kuitenkin se, joka kertoo teknologian kehittymisestä.
Keskustelun aiheena on kulutuksen, ei teknologian kehitys.
Ihmisten kulutustottumukset ovat jo toinen tarina.
Se on asia, jota teknologia palvelee ja joka meitä kiinnostaa, ei päinvastoin.
Tuolla logiilakalla joku muutaman hevosvoiman auton alkuaikojen kottero on se paras. Olemattoman tehoinen kone ei ehdi millään kuluttaa kovin paljon eikä hitailla, epäluotettavilla ja -mukavilla autoilla kukaan kovin paljon viitsi edes ajaa.
Mitkä isot sedanit ovat kadonneet? Monen koko on kasvanut entisestään.
Esimerkiksi Ford Granada, Opel Omega, Pösö 60X, Tojon Crown...
Ja jäljelle jääneissä on A6, S80, Superb tapaisia matalakattoisia malleja, joissa pituus ja tonnit riittäisivät vaikka mihin, mutta takapenkille ei mahdu edes persjalkainen 180-senttinen.
Eikä 180 senttiä leveän auton tavaratilaan mahdu edes 160-senttinen carveri poikittain, kuten 740 GLE:n kyytiin. Ensin laukut, kaviot ja kypärät tavaratilaan peremmälle, ja sitten pudotetaan aivan tilan takaosaan jääneeseen tyhjään tilaan koko sakin sukset ja kepit poikittain.
Ja jäljelle jääneissä on A6, S80, Superb tapaisia matalakattoisia malleja, joissa pituus ja tonnit riittäisivät vaikka mihin, mutta takapenkille ei mahdu edes persjalkainen 180-senttinen.
Eikä 180 senttiä leveän auton tavaratilaan mahdu edes 160-senttinen carveri poikittain, kuten 740 GLE:n kyytiin. Ensin laukut, kaviot ja kypärät tavaratilaan peremmälle, ja sitten pudotetaan aivan tilan takaosaan jääneeseen tyhjään tilaan koko sakin sukset ja kepit poikittain.
Hieman kyllä ihmettelen, jos väität, että 180 cm ihminen ei mahdu esim. A6 Audin takapenkille. Itse olen siellä muutamia kertoja istunut, eikä pää ole lähelläkään kattoa. Jopa A5 SB Audini takapenkille mahtuu 180 cm ihminen hyvin, mutta toki katto on paljon lähempänä kuin A6 Audissa.
Tuollainen vertailu on kuitenkin se, joka kertoo teknologian kehittymisestä.
Keskustelun aiheena on kulutuksen, ei teknologian kehitys.
Ihmisten kulutustottumukset ovat jo toinen tarina.
Se on asia, jota teknologia palvelee ja joka meitä kiinnostaa, ei päinvastoin.
Tuolla logiilakalla joku muutaman hevosvoiman auton alkuaikojen kottero on se paras. Olemattoman tehoinen kone ei ehdi millään kuluttaa kovin paljon eikä hitailla, epäluotettavilla ja -mukavilla autoilla kukaan kovin paljon viitsi edes ajaa.
just joo...
En tajua tuota Herbertin keskustelutyyliä, jossa kaikesta (mitä tietyt kirjoittajat kirjoittavat) pitää vängätä vastaan. Jos NHB kirjoittaisi, että 1+1=2, niin siitäkin Herbert varmasti keksisi jotain näsäviisasteltavaa.
Mitä kulutuksen kehitys on, jos se ei ole teknologian kehitystä?
Kiitän kuitenkin autovalmistajia siitä, että he ovat "kikkailleet", koska tämän ansiosta autoni on tuhansia euroja halvempi verotuksen osalta. Tuo kikkailu siis hyödyttää nimenomaan meitä auton ostajia ja sillä on paljon enemmän merkitystä, kuin pienelle erolla kulutuksissa.
Minä kiitä heitä ja tomppeleita viranomaisia siitä, että näin saadaan vanhemmat autot keinotekoisesti näyttämään huonommilta kuin mitä ne ovat ja ajoneuvoverossa se minulle kostautuu.
Samalla logiikalla karu taru tulee jatkumaan niin, että minunlaisiani tullaan ohjaam... rankaisemaan yhä rankemmin "auttamattoman vanhanaikaisen" kaluston omistamisesta. Kiitti vaan vtusti.
Ajoneuvovero ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri summa vuodessa. 20 % ero kulutuksessa suuntaan tai toiseen ei ole rahallisesti kovinkaan oleellinen asia. Sitä paitsi eiväthän vanhemmat autot näytä huonommilta mitä ne ovat, vaan, uudet autit näyttävät paremmilta mitä ne ovat. Eli et sinä häviä, vaan uuden auton ostaja säästää. Ja sehän ei ole sinulta pois.
saattaa olla että 70-luvun ajossa tiestö oli hieman erilaista ja uusilla pääsee aika paljon paremmalla keskinopeudella kaupunkien ulkopuolella.
Nämä ovat kuluttajien itse syöttämiä lukuja -ei siis autolehtien testejä. Syötöt on tehty internet aikakaudella ja oletan tulosten olevan alle 5v vanhoja.
En tajua tuota Herbertin keskustelutyyliä, jossa kaikesta (mitä tietyt kirjoittajat kirjoittavat) pitää vängätä vastaan.
Yleensä keskustelua syntyy, kun ollaan eri mieltä asioista. Mutta ihmeteltävää riittääkin, jos luulet minun vänkäävän kaikesta, mitä tietyt kirjoittajat kirjoittavat, vastaan. Kommentoin tuskin prosenttiakaan tämän palstan jutuista.
Mitä kulutuksen kehitys on, jos se ei ole teknologian kehitystä?
Sillä kalustolla, jolla ihmiset asiansa hoitavat, kulutus ei mitään valtavaa pudotusta ole ainakaan 90-luvun alusta laskien tehnyt. Teknologia ei siis ole kehittynyt tarpeeksi, jotta kulutus olisi pudonnut. Aina voidaan vedota kasvaneeseen painoon, suorituskykyyn tms. asioihin, mutta ei se muuta sitä asiaa mihinkään, että kulutus ei nykyistä isompaa pudotusta ole tehnyt. Ja kulutushan oli aloittajan viestissä kyseessä, ei mikään muu.
Sillä kalustolla, jolla ihmiset asiansa hoitavat, kulutus ei mitään valtavaa pudotusta ole ainakaan 90-luvun alusta laskien tehnyt. Teknologia ei siis ole kehittynyt tarpeeksi, jotta kulutus olisi pudonnut. Aina voidaan vedota kasvaneeseen painoon, suorituskykyyn tms. asioihin, mutta ei se muuta sitä asiaa mihinkään, että kulutus ei nykyistä isompaa pudotusta ole tehnyt. Ja kulutushan oli aloittajan viestissä kyseessä, ei mikään muu.
Oletko jostain eri mieltä?
Minä olen siinä kohdassa eri mieltä, että jos asiaa lähestytään tuolta kannalta, pitää katsoa vain polttoaineenkulutusta kokonaisuutena. Se on kasvanut viimeisinä vuosikymmeninä valtavasti, koska ajetut kilometrit ovat lisääntyneet.
Jos asiaa tarkastellaan per kilometri, niin lähinnä samanlaisen auton (kuljetuskapasiteetti, suorituskyky) kulutus on laskenut huomattavasti. Samaan kuljetustarpeeseen sitten taas käytetään kovin paljon isompia autoja nykyään, ja samoin autoja käytetään nykyään huomattavasti enemmän kuin ennen.
Niin että mihin vedetään raja?
- liikkumisen määrä
- henkilöautojen ajosuorite
- autojen kuljetuskapasiteetti ja suorituskyky
- teknologian kehittyminen
Otsikko ei sitä ihan yksiselitteisesti kerro. Oma tulkintani vetää rajan teknologian kehittymiseen, ja sinä vedät sen autojen kuljetuskapasiteetin, suorituskyvyn ja teknologian kehittymisen kanssa samaan. Ihan yhtä perusteltua on katsoa sen lisäksi liikkumisen määrää ja puhua autokannan kokonaiskulutuksesta.
Minulla oli joskus 70 luvulla BMW 1502. Sen piti olla säästömalli, joka pelasti koko tehtaan konkussilta ?. Kulutus oli lähes aina yli 10 litraa. Joskus kauniina kesäpäivänä, kun oli lähes tyyntä ja aurinko paistoi takaapäin, niin saattoipa mennä jopa alle 9 litran.
Huhu kertoi että tämän koneen kopio oli ns. Teräsmossessa. Olipa muuten vekkuli laite.
Tehoja taisi olla 75 hv. Tähän nähden kehitys on ollut huimaa ??
Minä tarkastelen asiaa samalta kantilta kuin tämän keskustelun aloittaja.
Ottamatta kantaa siihen, mitä aloittaja tarkoittaa, on se, että verrataan samaa mallinimeä kantavaa nykyistä ja jotain ikivanhaa versiota täysin väärä tapa käsitellä asiaa. Eihän kukaan nykyisinkään vertaa VW Lupon ja Audi S8:n kulutuksia keskenään.
Jos verrataan vaikka uutta 3 sarjan Bemaria johonkin 90-luvun alun malliin, niin onhan koko auto aivan eri luokkaa. Kuitenkin kulutukset ovat pienentyneet. Voidaan siis todeta, että pienemmällä energiamäärällä voidaan nykyään liikkua huomattavasti aikaisempaa turvallisemmin, mukavammin ja tilavammin. Näin ollen kulutuksissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä.
Jos se reilut 20-vuotta vanha moottori ja voimansiirto heitettäisiin nykyisen kolmesarjan Bemarin koriin, niin kulutuslukemat olisivat aika suolaiset. Ja silti suorituskyky olisi melko heikko. Kehitys on siis ollut huomattavaa. Tämä on se vertailu, joka pitää tehdä, jos asiasta järjellisesti keskustellaan. Moottori- ja voimansiirtoteknologiat ovat siis kehittyneet huomattavasti ja sen seurauksena kulutukset ovat hieman pienentyneet, mutta ennen kaikkea samalla on pystytty rakentamaan merkittävästi entistä turvallisempia ja mukavampia autoja, ilman että kulutuslukemat siitä olisivat kärsineet.
Jos verrataan vaikka uutta 3 sarjan Bemaria johonkin 90-luvun alun malliin, niin onhan koko auto aivan eri luokkaa. Kuitenkin kulutukset ovat pienentyneet. Voidaan siis todeta, että pienemmällä energiamäärällä voidaan nykyään liikkua huomattavasti aikaisempaa turvallisemmin, mukavammin ja tilavammin. Näin ollen kulutuksissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä.
Jos verrataan vaikka uutta 3 sarjan Bemaria johonkin 90-luvun alun malliin, niin onhan koko auto aivan eri luokkaa. Kuitenkin kulutukset ovat pienentyneet. Voidaan siis todeta, että pienemmällä energiamäärällä voidaan nykyään liikkua huomattavasti aikaisempaa turvallisemmin, mukavammin ja tilavammin. Näin ollen kulutuksissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä.
Jokseenkin perverssi tulkinta asiasta.
Miten niin? Onko esimerkiksi turvallisuus perverssiä?
Ja toki nykyiseenkin 3 sarjaan voitaisiin laittaa vaikka 1.2 litrainen turbo, jättää esimerkiksi ilmastointi ja turvavarusteet asentamatta, ottaa pois 80 % äänieristyksestä ja heikentää korin jäykkyyttä 60 %, jolloin kulutus putoaisi entisestään ja suorituskyky olisi aika lähellä 90 luvun perus Bemaria, mutta ihmiset eivät enää ostaisi sellaista. Turha siis valittaa.
Miten niin? Onko esimerkiksi turvallisuus perverssiä?
Tavallaan absurdi kysymys...
Vai meinaatko, että turvatyynyt ja jotkin taktisesti sijoitetut pehmusteet lisäävät oleellisesti (100-300 kg) auton painoa?
Jos tarkoitat että suurlujuusteräksien ja vastaavien käyttö matkustamon kehyksissä on se pääasiallinen painoa lisäävä turvatekijä, niin silloin sinulla voi olla pointti.
Itse en tiedä tarpeeksi eri kehikoiden painoista erikoismetalleineen, enkä valmistajien ja mallien välisistä eroista, yleisyyksistä, enkä siitä, miten nämä asiat ovat muuttuneet vaikkapa 30 vuodessa.
Miten niin? Onko esimerkiksi turvallisuus perverssiä?
Tavallaan absurdi kysymys...
Vai meinaatko, että turvatyynyt ja jotkin taktisesti sijoitetut pehmusteet lisäävät oleellisesti (100-300 kg) auton painoa?
Jos tarkoitat että suurlujuusteräksien ja vastaavien käyttö matkustamon kehyksissä on se pääasiallinen painoa lisäävä turvatekijä, niin silloin sinulla voi olla pointti.
Itse en tiedä tarpeeksi eri kehikoiden painoista erikoismetalleineen, enkä valmistajien ja mallien välisistä eroista, yleisyyksistä, enkä siitä, miten nämä asiat ovat muuttuneet vaikkapa 30 vuodessa.
Ehkä sinä tiedät.
En minäkään mitään tarkkaan tiedä. Mutta toki tarkoitan kaikkia turvavarusteita ja etenkin koria itsessään. Yli 20-vuotta vanhoissa autoissa esimerkiksi katto ei kestänyt käytännössä mitään. Yleisesti sen ikäinen auto ei saisi edes yhtä tähteä nykyisissä kolaritesteissä.
Turvatyynyjäkin on autoissa jo äkkiä lähes 10 kappaletta, joten vaikka yksittäinen tyyny komponentteineen ei paljoa painaisikaan, niin tulee niistäkin yhteensä painoa. Ja tähän päälle kaikki muu mukavuus ja turvallisuustekniikka. Eli pienistä puroista se painokin kasvaa.
Näin ollen voidaan sanoa, että 20-vuotta vanhan 3 Bemarin ja nykyisen 3 Bemarin kulutuksien vertailu on jokseenkin yhtä järkevää, kuin VW Lupon ja Audi S8:n vertailu.
Ymmärrän kyllä ajattelijan pointin, mutta kasvusta huolimatta tulee minun mielestäni siltikin verrata esim sitä vanhaa 3 sarjalaista uuteen 3 sarjalaiseen, samoin kuin Golfia/Astraa/Focusta/Corollaa/Aurista yms. tulee mielestäni verrata vanhempaan samaan malliin. Sillä juurikin tuo koon kasvu on yksi asia, joka on ulosmitannut valtaosan tekniikan tuomasta kehityksestä. Eihän minun lompakkoni tiedä onko auto kasvanut vuosien varrella. Se tietää vain paljonko kulutus rasittaa lompakkoa ja se taas on ainoa asia, joka minua kulutuksesta puhuttaessa kiinnostaa! En minä ainakaan laske kotonani excelillä litraa/tonni tai litraa/akseliväli/kokonaispituus suhteita...
Minä en suinkaan vastusta nykyistä kehitystä. Automaailman kehitys on hieno asia. Mutta turha sitä faktaa on kierrellä, etä kulutuskehitys 90 luvulta on olematonta. Ehkä 1 dl/vuosi, ei välttämättä edes sitä.
Ajattelija varsin perusteellisesti kertoi, miksi eri aikakauden autojen vertailu on ongelmallista: Ei ole olemassa nykyiselle autolle vastaavaa automallia 20 vuoden takaa, jossa vain kulutus olisi erilainen. Edes mallinimet eivät ole säilyneet ennallaan, Sierran tilalle on tullut Mondeo, Escortin tilalle Focus, A3:lla ei ole edeltäjää ollenkaan 90-luvun alusta jne. Siksi minusta järkevin tapa vertailla kulutuksen kehitystä on tarkastella sitä, paljonko esim. alemman keskiluokan autot kuluttivat ennen ja paljonko nyt ja jättää huomiotta kehitys turvallisuudessa, suorituskyvyssä, mukavuudessa ja muissa vastaavissa ominaisuuksissa. Tämä siksi, että saman luokan autot hankitaan samanlaista tarvetta varten kuin ennenkin. Ennen alemman keskiluokan tarpeeseen ei hankita nykyään pikkuautoja, vaikka takapenkillä olisikin tilaa saman verran tai jopa enemmän ja kolariturvallisuus huomattavasti parempi kuin ennen pykälää isommassa.
Tämä siksi, että saman luokan autot hankitaan samanlaista tarvetta varten kuin ennenkin.
Perusteesi kiertää kehää.
Ennen alemman keskiluokan tarpeeseen ei hankita nykyään pikkuautoja, vaikka takapenkillä olisikin tilaa saman verran tai jopa enemmän ja kolariturvallisuus huomattavasti parempi kuin ennen pykälää isommassa.
Siirtymistä on takuulla tapahtunut moneen suuntaan. Tuo jo ihan senkin vuoksi, että on tullut uusia entistä pienempiä malleja ja vanhoja isoja malleja on poistunut. Olisi mielenkiintoista nähdä joku vanha myyntitilasto. Oliko silloin kompaktiluokan autot kärjessä niihin kuin nykyisin.
Vai meinaatko, että turvatyynyt ja jotkin taktisesti sijoitetut pehmusteet lisäävät oleellisesti (100-300 kg) auton painoa?
Jos tarkoitat että suurlujuusteräksien ja vastaavien käyttö matkustamon kehyksissä on se pääasiallinen painoa lisäävä turvatekijä, niin silloin sinulla voi olla pointti.
Itse en tiedä tarpeeksi eri kehikoiden painoista erikoismetalleineen, enkä valmistajien ja mallien välisistä eroista, yleisyyksistä, enkä siitä, miten nämä asiat ovat muuttuneet vaikkapa 30 vuodessa.
Suurlujuusteräksien käyttöähän vähentää painoa, mutta koska vaatimukset turvallisuuden ja jäykkyyden suhteen ovat moninkertaiset, niin nykyteknologiasta huolimatta painoa on nykyinen määrä. Jos nykytekniikalla tehtäisiin 80-luvun vaatimusten mukainen auto turvallisuuden, tilojen, ajettavuuden, mukavuuden ja suorituskyvyn suhteen, niin helposti lopputulos olisi tuon 300 kiloa nykyautoja keveämpi.
Ennen alemman keskiluokan tarpeeseen ei hankita nykyään pikkuautoja, vaikka takapenkillä olisikin tilaa saman verran tai jopa enemmän ja kolariturvallisuus huomattavasti parempi kuin ennen pykälää isommassa.
Siirtymistä on takuulla tapahtunut moneen suuntaan. Tuo jo ihan senkin vuoksi, että on tullut uusia entistä pienempiä malleja ja vanhoja isoja malleja on poistunut.
Älä tuijota yksittäisiä malleja, koska uusia tulee, vanhoja häviää, ja markkinaosuudet merkkien/mallien välillä muuttuu. Yritin edellä sanoa, että autoluokittain jakauma säilyy kutakuinkin ennallaan. Yksittäisiä vuosia vertailemalla saadaan suuriakin heittoja esiin, mutta vähänkin pitemmän aikavälin kehitystä katsomalla nuo heitot tasaantuvat. Suomessa alempi keskiluokka on säilynyt suosituimpana (n. 40%), kakkosena on ylempi keskiluokka (n. 30%), kolmantena pikkuautot (n. 15%) ja neljäntenä isot autot (n. 10%). Tila-autojen suosio on noussut, mutta se jaettuna kaikkien luokkien kesken ei kuitenkaan em. prosenteja heilauta. Pilkkua viilaamalla lukuihin saa tietysti eroja näkyviin, mutta eiköhän suuruusluokkien mukainen tarkastelu tässä tapauksessa riitä.
Olisi mielenkiintoista nähdä joku vanha myyntitilasto. Oliko silloin kompaktiluokan autot kärjessä niihin kuin nykyisin.
Oli ainakin Suomessa. Muun maailman tilannetta en tiedä, mutta Suomen tilannetta olen koko ajan tarkoittanut.
Tältä pohjalta kuluttajien käyttäytymistä olisikin kiinnostava pohtia. Miksi alemman keskiluokan suosio ei ole kasvanut huikeisiin mittoihin, koska tuon luokan autot tarjoavat useimpien käyttöön täysin riittävät ominaisuudet kilpailukykyisellä hinnalla, kuten uusimmasta farkkuvertailusta ilmenee. Mutta se ei kuulu kulutuksenkehittymiskeskusteluun, joten antaa olla.
Tältä pohjalta kuluttajien käyttäytymistä olisikin kiinnostava pohtia. Miksi alemman keskiluokan suosio ei ole kasvanut huikeisiin mittoihin, koska tuon luokan autot tarjoavat useimpien käyttöön täysin riittävät ominaisuudet kilpailukykyisellä hinnalla, kuten uusimmasta farkkuvertailusta ilmenee.
No eikös Golf ole Suomen myydyin auto ja tämän jälkeen tulevat Octavia, Quashqai (kuuluu mielestäni luokkaan) ja Auris. Eli aika suosittuja ne ainakin omasta mielestäni ovat.
Ja sinänsä totta, että tuossa kokoluokassa saanee rahalleen eniten vastinetta, mikäli auto on vain kulkuneuvo. Pienempi auto on oikeasti jo selkeästi huonompi monessa mielessä. Toisaalta noissa on jo tilaa ja ominaisuuksia riittävästi useimpien tarpeisiin, eli suuremman auton ostamamalla ei saa enää niin paljon rahalle vastinetta.
Ajattelija2013:
Minä kiitä heitä ja tomppeleita viranomaisia siitä, että näin saadaan vanhemmat autot keinotekoisesti näyttämään huonommilta kuin mitä ne ovat ja ajoneuvoverossa se minulle kostautuu.
Samalla logiikalla karu taru tulee jatkumaan niin, että minunlaisiani tullaan ohjaam... rankaisemaan yhä rankemmin "auttamattoman vanhanaikaisen" kaluston omistamisesta. Kiitti vaan vtusti.
Ainahan voi sanoa ettei voi vertailla kun ei ole samanlaisia. Jos olisivat täsmälleen samanlaisia niin mitä vertailtavaa jää? Nythän oli kyse kulutuksesta eikä stereoiden paremmuudesta tai suorituskyvystä.
Kulutus on suunnilleen sama mitä se oli 20-30v sitten. Moni asia on muuttunut, mutta kulutus ei merkittävästi näillä bensamalleilla. Poikkeuksiakin voi löytyä, mutta kyllä nämä yleistä linjaa edustavat.
Kulutukset ovat käyttäjien ilmoittamia ja kun ilmoituksia on kymmeniä tai satoja, niin päästään todella hyvään edustavauuteen mitä ko. automalli vie tavallisten käyttäjien ajamana. 70-luvun bemarilla ei ole montaa käyttäjää, joten se on vain yksilöesimerkkinä.
320i on edustanut samaa kokoluokkaa 80-luvulla kuin nytkin. Ei siis suuren suuri auto. Koko on kasvanut merkittävästi, mutta suhteessa saman aikakauden autoihin koko luokka on sama -esim. e36 320i meni täysin perheautosta. Nykyään vastaa lähinnä pientä autoa.
AkiK:
Mikä ettei:
Golf
1980 5,6l
1985 5,5l
1990 5,5l
1996 5,4l
2004 5,8l
2006 6,1l
2013 5,7l
Kuukeri:
Miksi aerodynamiikan parantaminen pitäisi erikseen huomioida? Tai miksi sähkönkulutuksen ja vierintävastuksen vähentäminen pitäisi huomioida? Nuohan ovat juuri sitä auton kehittämistä siinä missä moottorin kehittäminenkin tai painon vähentäminen.
NHB:
Totta.
Minä ajattelin vain moottorikehitystä, mutta se ei ollutkaan aiheena, vaan kokonaisuus...
Style66:
tämäkin saksasta, olettaisin.
saattaa olla että 70-luvun ajossa tiestö oli hieman erilaista ja uusilla pääsee aika paljon paremmalla keskinopeudella kaupunkien ulkopuolella.
autopiltti testaa muistaakseni siten että 10 minsaa kaasu pohjassa, joten autot suoriutuvat reitistä eri ajassakin, toki tuollainen tuo eron oikeammin esiin. täällä rajoitetun nopeuden maassa ei moottoritiellä saa kovin montaa sekuntia pitää kaasua pohjassa kun huippunopeus on vain 100 tai 120 km/h vuodenajasta riippuen.
NHB:
Keskustelun aiheena on kulutuksen, ei teknologian kehitys.
Se on asia, jota teknologia palvelee ja joka meitä kiinnostaa, ei päinvastoin.
just joo...
NHB:
Ja jäljelle jääneissä on A6, S80, Superb tapaisia matalakattoisia malleja, joissa pituus ja tonnit riittäisivät vaikka mihin, mutta takapenkille ei mahdu edes persjalkainen 180-senttinen.
Eikä 180 senttiä leveän auton tavaratilaan mahdu edes 160-senttinen carveri poikittain, kuten 740 GLE:n kyytiin. Ensin laukut, kaviot ja kypärät tavaratilaan peremmälle, ja sitten pudotetaan aivan tilan takaosaan jääneeseen tyhjään tilaan koko sakin sukset ja kepit poikittain.
Nykyisiä mukaisoja autoja kapeampaan kajakkiin. Pah.
Hieman kyllä ihmettelen, jos väität, että 180 cm ihminen ei mahdu esim. A6 Audin takapenkille. Itse olen siellä muutamia kertoja istunut, eikä pää ole lähelläkään kattoa. Jopa A5 SB Audini takapenkille mahtuu 180 cm ihminen hyvin, mutta toki katto on paljon lähempänä kuin A6 Audissa.
Herbert:
En tajua tuota Herbertin keskustelutyyliä, jossa kaikesta (mitä tietyt kirjoittajat kirjoittavat) pitää vängätä vastaan. Jos NHB kirjoittaisi, että 1+1=2, niin siitäkin Herbert varmasti keksisi jotain näsäviisasteltavaa.
Mitä kulutuksen kehitys on, jos se ei ole teknologian kehitystä?
Kuukeri:
Ajoneuvovero ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri summa vuodessa. 20 % ero kulutuksessa suuntaan tai toiseen ei ole rahallisesti kovinkaan oleellinen asia. Sitä paitsi eiväthän vanhemmat autot näytä huonommilta mitä ne ovat, vaan, uudet autit näyttävät paremmilta mitä ne ovat. Eli et sinä häviä, vaan uuden auton ostaja säästää. Ja sehän ei ole sinulta pois.
surffari:
Nämä ovat kuluttajien itse syöttämiä lukuja -ei siis autolehtien testejä. Syötöt on tehty internet aikakaudella ja oletan tulosten olevan alle 5v vanhoja.
Tässä vielä yksi esimerkki tarkemmilla luvuilla:
VW Passat, diesel <80Kw
1991 6,3 (vaihteluväli 4,9-7,0l), ilmoituksia 12
1995 5,7 (vaihteluväli 4,5-7,5l), ilmoituksia 37
2000 6,0 (vaihteluväli 5,1-7,4l), ilmoituksia 18
2006 6,2l (vaihteluväli 4,7-7,1), ilmoituksia 41
2013: 5,9l (vaihteluväli 4,4-7,4l), ilmoituksia 22
Käytännössä sama kulutus yli 20v ajan. Tuoreimmalla mallilla kulutuksen vaihtelu on suurinta.
Ajattelija2013:
Yleensä keskustelua syntyy, kun ollaan eri mieltä asioista. Mutta ihmeteltävää riittääkin, jos luulet minun vänkäävän kaikesta, mitä tietyt kirjoittajat kirjoittavat, vastaan. Kommentoin tuskin prosenttiakaan tämän palstan jutuista.
Sillä kalustolla, jolla ihmiset asiansa hoitavat, kulutus ei mitään valtavaa pudotusta ole ainakaan 90-luvun alusta laskien tehnyt. Teknologia ei siis ole kehittynyt tarpeeksi, jotta kulutus olisi pudonnut. Aina voidaan vedota kasvaneeseen painoon, suorituskykyyn tms. asioihin, mutta ei se muuta sitä asiaa mihinkään, että kulutus ei nykyistä isompaa pudotusta ole tehnyt. Ja kulutushan oli aloittajan viestissä kyseessä, ei mikään muu.
Oletko jostain eri mieltä?
Herbert:
Minä olen siinä kohdassa eri mieltä, että jos asiaa lähestytään tuolta kannalta, pitää katsoa vain polttoaineenkulutusta kokonaisuutena. Se on kasvanut viimeisinä vuosikymmeninä valtavasti, koska ajetut kilometrit ovat lisääntyneet.
Jos asiaa tarkastellaan per kilometri, niin lähinnä samanlaisen auton (kuljetuskapasiteetti, suorituskyky) kulutus on laskenut huomattavasti. Samaan kuljetustarpeeseen sitten taas käytetään kovin paljon isompia autoja nykyään, ja samoin autoja käytetään nykyään huomattavasti enemmän kuin ennen.
Niin että mihin vedetään raja?
- liikkumisen määrä
- henkilöautojen ajosuorite
- autojen kuljetuskapasiteetti ja suorituskyky
- teknologian kehittyminen
Otsikko ei sitä ihan yksiselitteisesti kerro. Oma tulkintani vetää rajan teknologian kehittymiseen, ja sinä vedät sen autojen kuljetuskapasiteetin, suorituskyvyn ja teknologian kehittymisen kanssa samaan. Ihan yhtä perusteltua on katsoa sen lisäksi liikkumisen määrää ja puhua autokannan kokonaiskulutuksesta.
Minä tarkastelen asiaa samalta kantilta kuin tämän keskustelun aloittaja.
Minulla oli joskus 70 luvulla BMW 1502. Sen piti olla säästömalli, joka pelasti koko tehtaan konkussilta ?. Kulutus oli lähes aina yli 10 litraa. Joskus kauniina kesäpäivänä, kun oli lähes tyyntä ja aurinko paistoi takaapäin, niin saattoipa mennä jopa alle 9 litran.
Huhu kertoi että tämän koneen kopio oli ns. Teräsmossessa. Olipa muuten vekkuli laite.
Tehoja taisi olla 75 hv. Tähän nähden kehitys on ollut huimaa ??
Herbert:
Ottamatta kantaa siihen, mitä aloittaja tarkoittaa, on se, että verrataan samaa mallinimeä kantavaa nykyistä ja jotain ikivanhaa versiota täysin väärä tapa käsitellä asiaa. Eihän kukaan nykyisinkään vertaa VW Lupon ja Audi S8:n kulutuksia keskenään.
Jos verrataan vaikka uutta 3 sarjan Bemaria johonkin 90-luvun alun malliin, niin onhan koko auto aivan eri luokkaa. Kuitenkin kulutukset ovat pienentyneet. Voidaan siis todeta, että pienemmällä energiamäärällä voidaan nykyään liikkua huomattavasti aikaisempaa turvallisemmin, mukavammin ja tilavammin. Näin ollen kulutuksissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä.
Jos se reilut 20-vuotta vanha moottori ja voimansiirto heitettäisiin nykyisen kolmesarjan Bemarin koriin, niin kulutuslukemat olisivat aika suolaiset. Ja silti suorituskyky olisi melko heikko. Kehitys on siis ollut huomattavaa. Tämä on se vertailu, joka pitää tehdä, jos asiasta järjellisesti keskustellaan. Moottori- ja voimansiirtoteknologiat ovat siis kehittyneet huomattavasti ja sen seurauksena kulutukset ovat hieman pienentyneet, mutta ennen kaikkea samalla on pystytty rakentamaan merkittävästi entistä turvallisempia ja mukavampia autoja, ilman että kulutuslukemat siitä olisivat kärsineet.
Ajattelija2013:
Jokseenkin perverssi tulkinta asiasta.
Kuukeri:
Miten niin? Onko esimerkiksi turvallisuus perverssiä?
Ja toki nykyiseenkin 3 sarjaan voitaisiin laittaa vaikka 1.2 litrainen turbo, jättää esimerkiksi ilmastointi ja turvavarusteet asentamatta, ottaa pois 80 % äänieristyksestä ja heikentää korin jäykkyyttä 60 %, jolloin kulutus putoaisi entisestään ja suorituskyky olisi aika lähellä 90 luvun perus Bemaria, mutta ihmiset eivät enää ostaisi sellaista. Turha siis valittaa.
Ajattelija2013:
Tavallaan absurdi kysymys...
Vai meinaatko, että turvatyynyt ja jotkin taktisesti sijoitetut pehmusteet lisäävät oleellisesti (100-300 kg) auton painoa?
Jos tarkoitat että suurlujuusteräksien ja vastaavien käyttö matkustamon kehyksissä on se pääasiallinen painoa lisäävä turvatekijä, niin silloin sinulla voi olla pointti.
Itse en tiedä tarpeeksi eri kehikoiden painoista erikoismetalleineen, enkä valmistajien ja mallien välisistä eroista, yleisyyksistä, enkä siitä, miten nämä asiat ovat muuttuneet vaikkapa 30 vuodessa.
Ehkä sinä tiedät.
Kuukeri:
En minäkään mitään tarkkaan tiedä. Mutta toki tarkoitan kaikkia turvavarusteita ja etenkin koria itsessään. Yli 20-vuotta vanhoissa autoissa esimerkiksi katto ei kestänyt käytännössä mitään. Yleisesti sen ikäinen auto ei saisi edes yhtä tähteä nykyisissä kolaritesteissä.
Turvatyynyjäkin on autoissa jo äkkiä lähes 10 kappaletta, joten vaikka yksittäinen tyyny komponentteineen ei paljoa painaisikaan, niin tulee niistäkin yhteensä painoa. Ja tähän päälle kaikki muu mukavuus ja turvallisuustekniikka. Eli pienistä puroista se painokin kasvaa.
Näin ollen voidaan sanoa, että 20-vuotta vanhan 3 Bemarin ja nykyisen 3 Bemarin kulutuksien vertailu on jokseenkin yhtä järkevää, kuin VW Lupon ja Audi S8:n vertailu.
Ymmärrän kyllä ajattelijan pointin, mutta kasvusta huolimatta tulee minun mielestäni siltikin verrata esim sitä vanhaa 3 sarjalaista uuteen 3 sarjalaiseen, samoin kuin Golfia/Astraa/Focusta/Corollaa/Aurista yms. tulee mielestäni verrata vanhempaan samaan malliin. Sillä juurikin tuo koon kasvu on yksi asia, joka on ulosmitannut valtaosan tekniikan tuomasta kehityksestä. Eihän minun lompakkoni tiedä onko auto kasvanut vuosien varrella. Se tietää vain paljonko kulutus rasittaa lompakkoa ja se taas on ainoa asia, joka minua kulutuksesta puhuttaessa kiinnostaa! En minä ainakaan laske kotonani excelillä litraa/tonni tai litraa/akseliväli/kokonaispituus suhteita...
Minä en suinkaan vastusta nykyistä kehitystä. Automaailman kehitys on hieno asia. Mutta turha sitä faktaa on kierrellä, etä kulutuskehitys 90 luvulta on olematonta. Ehkä 1 dl/vuosi, ei välttämättä edes sitä.
Ajattelija varsin perusteellisesti kertoi, miksi eri aikakauden autojen vertailu on ongelmallista: Ei ole olemassa nykyiselle autolle vastaavaa automallia 20 vuoden takaa, jossa vain kulutus olisi erilainen. Edes mallinimet eivät ole säilyneet ennallaan, Sierran tilalle on tullut Mondeo, Escortin tilalle Focus, A3:lla ei ole edeltäjää ollenkaan 90-luvun alusta jne. Siksi minusta järkevin tapa vertailla kulutuksen kehitystä on tarkastella sitä, paljonko esim. alemman keskiluokan autot kuluttivat ennen ja paljonko nyt ja jättää huomiotta kehitys turvallisuudessa, suorituskyvyssä, mukavuudessa ja muissa vastaavissa ominaisuuksissa. Tämä siksi, että saman luokan autot hankitaan samanlaista tarvetta varten kuin ennenkin. Ennen alemman keskiluokan tarpeeseen ei hankita nykyään pikkuautoja, vaikka takapenkillä olisikin tilaa saman verran tai jopa enemmän ja kolariturvallisuus huomattavasti parempi kuin ennen pykälää isommassa.
Turbo kiinni ja parisataa kiloa lisää painoa, niin siinä se kehitys sitten onkin.
Herbert:
Perusteesi kiertää kehää.
Siirtymistä on takuulla tapahtunut moneen suuntaan. Tuo jo ihan senkin vuoksi, että on tullut uusia entistä pienempiä malleja ja vanhoja isoja malleja on poistunut. Olisi mielenkiintoista nähdä joku vanha myyntitilasto. Oliko silloin kompaktiluokan autot kärjessä niihin kuin nykyisin.
Kuukeri:
Suurlujuusteräksien käyttöähän vähentää painoa, mutta koska vaatimukset turvallisuuden ja jäykkyyden suhteen ovat moninkertaiset, niin nykyteknologiasta huolimatta painoa on nykyinen määrä. Jos nykytekniikalla tehtäisiin 80-luvun vaatimusten mukainen auto turvallisuuden, tilojen, ajettavuuden, mukavuuden ja suorituskyvyn suhteen, niin helposti lopputulos olisi tuon 300 kiloa nykyautoja keveämpi.
Kuukeri:
Mahtaakohan sellaista kohtaa tai ominaisuutta autoista löytyäkkään, missä kehitys ei olisi todella selkeää?
NHB:
No ei sitten yhtään mitään.
NHB:
Älä tuijota yksittäisiä malleja, koska uusia tulee, vanhoja häviää, ja markkinaosuudet merkkien/mallien välillä muuttuu. Yritin edellä sanoa, että autoluokittain jakauma säilyy kutakuinkin ennallaan. Yksittäisiä vuosia vertailemalla saadaan suuriakin heittoja esiin, mutta vähänkin pitemmän aikavälin kehitystä katsomalla nuo heitot tasaantuvat. Suomessa alempi keskiluokka on säilynyt suosituimpana (n. 40%), kakkosena on ylempi keskiluokka (n. 30%), kolmantena pikkuautot (n. 15%) ja neljäntenä isot autot (n. 10%). Tila-autojen suosio on noussut, mutta se jaettuna kaikkien luokkien kesken ei kuitenkaan em. prosenteja heilauta. Pilkkua viilaamalla lukuihin saa tietysti eroja näkyviin, mutta eiköhän suuruusluokkien mukainen tarkastelu tässä tapauksessa riitä.
Oli ainakin Suomessa. Muun maailman tilannetta en tiedä, mutta Suomen tilannetta olen koko ajan tarkoittanut.
Tältä pohjalta kuluttajien käyttäytymistä olisikin kiinnostava pohtia. Miksi alemman keskiluokan suosio ei ole kasvanut huikeisiin mittoihin, koska tuon luokan autot tarjoavat useimpien käyttöön täysin riittävät ominaisuudet kilpailukykyisellä hinnalla, kuten uusimmasta farkkuvertailusta ilmenee. Mutta se ei kuulu kulutuksenkehittymiskeskusteluun, joten antaa olla.
No eikös Golf ole Suomen myydyin auto ja tämän jälkeen tulevat Octavia, Quashqai (kuuluu mielestäni luokkaan) ja Auris. Eli aika suosittuja ne ainakin omasta mielestäni ovat.
Ja sinänsä totta, että tuossa kokoluokassa saanee rahalleen eniten vastinetta, mikäli auto on vain kulkuneuvo. Pienempi auto on oikeasti jo selkeästi huonompi monessa mielessä. Toisaalta noissa on jo tilaa ja ominaisuuksia riittävästi useimpien tarpeisiin, eli suuremman auton ostamamalla ei saa enää niin paljon rahalle vastinetta.