Ritsa 5.8.11 23:26
...minä pyrin noudattamaan kaikkia sellaisia lakipykäliä missä on järkeä, valitettavasti tällä hetkellä tilanne on sellainen että ne on vähissä.
Joko tilanne on parantunut tai sitten puhut itsesi kanssa ristiin, koska vähän myöhemmin vain nopeusrajoitukset olivat ongelma:
Ritsa 3.5.12 17:26
Nopeusrajoituksista en tällä hetkellä paljon perusta etenkään 80 alueilla vaan ajan samaan tahtiin muiden mukaan noin 10km/h yli rajoituksen, muuten ajan pilkulleen autokoulun oppien mukaan, erityisesti käyttämäni ajoetäisyydet pistävät varmasti silmään, kaikki muut kun järjestään ajavat jopa moottoritiellä tappituntumassa.
Onko liikenne ainoa asia yhteiskunnassa mihin lakipykälät vaikuttaa? Yritä olla jatkossa mustamaalaamisesi kanssa huolellisempi.
Olet jo niin sekaisin että et edes tiedä kenen kirjoituksia lainailet.
Herbert:
Koita jo ymmärtää, että ylinopeudella pyrkimään ajavat vaikuttavat negatiivisesti liikenteen sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen. Tämä oli pointtini koko jutussa ja havainnollistin sen esimerkilläni siksi, että sinä muutama muu mukaanlukien ette voi käsittää koko ilmiötä.
Kyllä 5.8.2011 23:02 on ihan sinun ikioma kommenttisi.
Minulla ei ole mitään uskoa mutta voisitko sinä vastata miksi toisissa maissa tapahtuu tuhatkertainen määrä onnettomuuksia samalla nopeusrajoitusalueella. Siinä vaiheessa ei mitkään teoriat kauheasti kuule vakuuta. On sairasta tässä vaiheessa edes keskustella sellaisesta asiasta että nopeusrajoituksilla olisi mitään vaikutusta onnettomuuden ehkäisyyn, nopeudella kyllä mutta ei rajoituksilla.
Tähänkin olen jo lukuisia kertoja vastannut, mutta kun kertausta kaipaat, vaikka siitä minulle kovin käärmeissäsi oletkin ollut, olkoon menneeksi.
Liikenteen kokonaisriski muodostuu lukemattoman monista eri tekijöistä. Jos esimerkkinä käytetään videosi Venäjää ja vaikka Suomea, eroa tosiaan löytyy. Venäjän olosuhteita en kovin tarkkaan tunne, mutta oletettavasti eroa löytyy ajokorttivaatimuksista, tiestöstä, autokalustosta, yleisestä kulttuurista, valvonnasta yms yms yms. Tällöin yhtä tekijää vertaamalla (nopeus) ei saada minkäänlaista osviittaa nopeuden muutoksen vaikutuksesta turvallisuuteen. Sen sijaan jos venäläiset pudottaisivat keskinopeuttaan, potenssimalli todennäköisesti ennustaisi lopputuloksen hyvin. Yksi keino nopeuden muuttamiseen on rajoitukset. Sinunkin ajonopeuttasi ne säätelevät. Siltikään venäläisellä ja suomalaisella liikenteellä ei olisi mitään yhteistä.
Onko liikenne ainoa asia yhteiskunnassa mihin lakipykälät vaikuttaa? Yritä olla jatkossa mustamaalaamisesi kanssa huolellisempi.
Vai että liikenteessä vain nopeusrajoitus on pykälä, joka on niin typerä, ettet sitä noudata, mutta liikenteen ulkopuolella noudattamisen arvoiset pykälät ovat harvassa.
Olet jo niin sekaisin että et edes tiedä kenen kirjoituksia lainailet.
Herbert:
Koita jo ymmärtää, että ylinopeudella pyrkimään ajavat vaikuttavat negatiivisesti liikenteen sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen. Tämä oli pointtini koko jutussa ja havainnollistin sen esimerkilläni siksi, että sinä muutama muu mukaanlukien ette voi käsittää koko ilmiötä.
Kyllä 5.8.2011 23:02 on ihan sinun ikioma kommenttisi.
Oli juu, mutta katsopa ketju uudestaa, arvaa kenen tekstiä mukailin. Kuuluu samaan sarjaa jos rikot yhtä sääntöä rikot kaikkia sääntöjä, pilkka sattui nyt omaan nilkkaan.
Oli juu, mutta katsopa ketju uudestaa, arvaa kenen tekstiä mukailin. Kuuluu samaan sarjaa jos rikot yhtä sääntöä rikot kaikkia sääntöjä, pilkka sattui nyt omaan nilkkaan.
Huomasin kyllä, että kopioit minun tekstiäni ja yritit saada minut ansaan omista ylinopeuksistani. Silti sinun kirjoittamasi kommentit ovat sinun mielipiteitäsi, kunnes perut puheesi.
Jos tuo siis tarkoittaakin sitä, että ylinopeuskuskit eivät heikennä sujuvuutta ja ennakoitavuutta, miksi sitten vuodesta toiseen minun ylinopeuksiani vahdit?
Liikenteen kokonaisriski muodostuu lukemattoman monista eri tekijöistä. Jos esimerkkinä käytetään videosi Venäjää ja vaikka Suomea, eroa tosiaan löytyy. Venäjän olosuhteita en kovin tarkkaan tunne, mutta oletettavasti eroa löytyy ajokorttivaatimuksista, tiestöstä, autokalustosta, yleisestä kulttuurista, valvonnasta yms yms yms. Tällöin yhtä tekijää vertaamalla (nopeus) ei saada minkäänlaista osviittaa nopeuden muutoksen vaikutuksesta turvallisuuteen. Sen sijaan jos venäläiset pudottaisivat keskinopeuttaan, potenssimalli todennäköisesti ennustaisi lopputuloksen hyvin. Yksi keino nopeuden muuttamiseen on rajoitukset. Sinunkin ajonopeuttasi ne säätelevät. Siltikään venäläisellä ja suomalaisella liikenteellä ei olisi mitään yhteistä.
Kelpaako tämä vastaukseksi?
Kelpaa mutta se on huono vastaus, jos venäläiset muista huomattavasti vaarallisemmista liikennekulttuureista puhumattakaan alkaisivat noudattaa edes suurinta osaa liikennesäännöistä rajoituksia voitaisiin reilusti nostaa ja onnettomuudet laskisivat silti todella paljon, nopeusrajoitukset vaikuttavat vain kaikkein lainkuuliaisempiin ihmisiin, sellaisiin mitä länsimaissa enemmistö on. Venäjällä kun eletään edelleen kuin Neuvostoaikana, millään ei ole mitään väliä. Suomessa taas suurin osa noudattaa rajoituksia ainakin likimain, käytännössä ajetaan 5-10km/h yli ja se tässä on hullua että juuri enemmistö ihmisistä ei Suomessa mitään ongelmia aiheuta mutta heitä eniten rajoitetaan.
Onko liikenne ainoa asia yhteiskunnassa mihin lakipykälät vaikuttaa? Yritä olla jatkossa mustamaalaamisesi kanssa huolellisempi.
Vai että liikenteessä vain nopeusrajoitus on pykälä, joka on niin typerä, ettet sitä noudata, mutta liikenteen ulkopuolella noudattamisen arvoiset pykälät ovat harvassa.
En usko sinua.
Ei tule yllätyksenä. En ole koskaan vastustanut rajoituksia itseisarvona vaan niiden tasoa.
Suomi on täynnä turhanpäiväisiä lakipykäliä, esimerkiksi tämä Haja-asutusalueen jätevesi laki.
Kelpaa mutta se on huono vastaus, jos venäläiset muista huomattavasti vaarallisemmista liikennekulttuureista puhumattakaan alkaisivat noudattaa edes suurinta osaa liikennesäännöistä rajoituksia voitaisiin reilusti nostaa ja onnettomuudet laskisivat silti todella paljon, nopeusrajoitukset vaikuttavat vain kaikkein lainkuuliaisempiin ihmisiin, sellaisiin mitä länsimaissa enemmistö on. Venäjällä kun eletään edelleen kuin Neuvostoaikana, millään ei ole mitään väliä. Suomessa taas suurin osa noudattaa rajoituksia ainakin likimain, käytännössä ajetaan 5-10km/h yli ja se tässä on hullua että juuri enemmistö ihmisistä ei Suomessa mitään ongelmia aiheuta mutta heitä eniten rajoitetaan.
Ei tuo tilanne poikkea millään tavalla meiläkäisestä. Täälläkin voitaisiin nostaa rajoituksia, jos muita sääntöjä noudatettaisiin nykyistä paremmin. Tuossa on kuitenkin vain yksi ongelma: Jos. Millä saat kuljettajat noudattamaan muita sääntöjä niin paljon paremmin, että se mahdollistaisi rajoitusten noston ilman, että turvallisuustaso heikkenisi?
Täälläkin voitaisiin nostaa rajoituksia, jos muita sääntöjä noudatettaisiin nykyistä paremmin. Tuossa on kuitenkin vain yksi ongelma: Jos. Millä saat kuljettajat noudattamaan muita sääntöjä niin paljon paremmin, että se mahdollistaisi rajoitusten noston ilman, että turvallisuustaso heikkenisi?
Ei se ole mikään ongelma, kuljettajat saadaan noudattamaan haluttuja asioita aivan samalla tavalla kuin ennenkin, propagandalla. Sen pitäisi vaan olla aivan päinvastaista nykyiseen että sillä olisi myös todellista turvallisuusvaikutusta. Kameratolpat saisi myös heivata kaatopaikoille ja korvata ne ihmisillä.
Käyrä osoittaa, että keskinopeudet nousivat jyrkästi juuri ennen kuin yleiset nopeusrajoitukset pääteillä tulivat voimaan. Sen jälkeen ne alenivat (joulukuussa 1973 säädettiin yleinen 80 km/h kattonopeus joksikin aikaa öljykriisin takia), mutta ovat nousseet vähitellen uudelleen.
Renkaanpotkijamiesten ohitusjutut kertovat omasta ajastaan eli siitä, että Suomi oli tuohon aikaan autoilun suhteen kehitysmaa. Kaikki halusivat olla Timo Mäkisiä. Moskvist Eliteä myytiin esittelytilaisuuksissa siten, että auto pakattiin täyteen kylän miehiä, ja kokenut koeajaja ajelutti heitä niin kovaa kuin auto kulki. Mitä useampi ohitus, sitä onnistuneempi koeajo. Mainoslause kuului: "Osta Elite, ellet halua sen ajavan ohitsesi".
Samanlainen nopean autoistumisen seurauksena tapahtunut liikenneonnettomuuksien voimakas lisääntyminen, mikä nähtiin Suomessa 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, koettiin entisissä sosialistimaissa (mm. Itä-Saksassa) 1990-luvulla. Kun maihin virtasi nopeita länsiautoja, Trabantteihin ja Ladoihin tottuneet kuljettajat innostuivat ajamaan liian kovaa. Liikenneturvallisuusasenteet olivat aivan järkyttävät, minkä Puolassa tuohon aikaan ajaneet varmaan muistavat. Kolareita tapahtui niin paljon, ettei autonromuja aina ehditty siivoilla teiden varsilta.
juuri enemmistö ihmisistä ei Suomessa mitään ongelmia aiheuta mutta heitä eniten rajoitetaan.
Tuollaista höpinääsi en ole ymmärtänyt miltään kantilta. Mitä ihmettä tarkoittaa tuo hokemasi että Suomessa olisi jotenkin poikkeukselliset nopeusrajoitukset? Eihän se pidä niin mitenkään päin paikkansa!
ritsa:
Sen (propagandan) pitäisi vaan olla aivan päinvastaista nykyiseen että sillä olisi myös todellista turvallisuusvaikutusta.
Juurihan sinä ihan itsekin kirjoitit, että kun Suomessa on ollut juuri nykyisenlaista "propagandaa" iät ajat, niin tuloksena totesit jopa ihan itse, että täällä meno on todellakin turvallisempaa kuin Venäjällä:
jos venäläiset muista huomattavasti vaarallisemmista liikennekulttuureista puhumattakaan alkaisivat noudattaa edes suurinta osaa liikennesäännöistä rajoituksia voitaisiin reilusti nostaa... nopeusrajoitukset vaikuttavat vain kaikkein lainkuuliaisempiin ihmisiin, sellaisiin mitä länsimaissa enemmistö on. Suomessa taas suurin osa noudattaa rajoituksia ainakin likimain
Voisko tällä parjaamallasi suomalaisella liikennepolitiikalla olla jotakin asia-, tai syy-yhteyttä sittenkin Suomen kehittyneemmän tilanteen suhteen?
Meinaatko, että esim. venäläiset kapinoivat tällä hetkellä huonoja, vääriä ja alamittaisia liikennesääntöjä ja -lakeja vastaan ja siksi "näkyvät tuhatkertaisena punaisella" kartalla?
Suomi oli tuohon aikaan autoilun suhteen kehitysmaa.(SO2001)
Niinpä niin. Vuoden 1962 autotuonnin vapauttaminen oli se varsinainen lähtölaukaus villille menolle. Tekniikan Maailma on pitkään ollut autoilevan kansan keskeisimpiä asennekasvattajia. Seuraavassa suora lainaus TM:n numerosta 20/64, jossa Mauri J. Salo pääsi kokeilemaan uutta Renaultia:
"Olisin ollut valmis nimittämään valehtelijaksi sitä kaveria,joka väittää ajaneensa Renault R8:lla ohi esimerkiksi Peugeot 404:n, joka ainakin näytti yrittäneen parastaan. Olisin, mutta en väitä enää! Kokeilin nimittäin R8 Majoria (1100ccm moottori), eikä minulla varmaan koskaan ole auton ratissa ollut niin hauskaa kuin sillä ajaessani.En kunnioittanut (alkuun päästyäni) mitään maantiellä liikkuvaa mahdollisesti Volvo Sporteja lukuunottamatta.Minusta vain tuntuu, että osa niistä autoista, joiden ohi Majorilla ajoin, menivät seuraavana päivänä vaihtoon, siksi ällistyneen näköisiä niiden ajajat olivat tietä pyytäessäni."
Olen SO2001:n kanssa samaa mieltä monista asioista, myös siitä, että Pohjanmaa on Pohjanmaa. Ajoasenteet olivat silti varmaankin valtakunnallisia. Nämä Tekniikan Maailman jutut vaikuttivat silloin suuriin ikäluokkiin ja vielä meihin 1950-luvullakin syntyneisiin. En toki syytä TM-lehteä mistään, sehän oli vain ajan hengessä mukana.
Paljon on kehitystä tapahtunut. Olisi aika absurdia, jos me nykyisin kunnioittaisimme liikenteessä vain niitä, joiden ohi emme uskoisi pääsevämme!
Ruotsin pääteillä oli vapaat nopeudet vuoteen 1967 asti, jolloin maassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Olin vanhempieni kanssa autoreissulla Ruotsissa ja Norjassa viikko ennen oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymistä, joten vasemmanpuoleinenkin tuli nähtyä. Tuossa vaiheessa olivat nopeusrajoitukset jo voimassa.
Ruotsin tilastoissa on mielenkiintoista se, että vaikka autojen määrä ja ajetut kilometrit lisääntyivät vuosien 1964 ja 1966 välisenä aikana, liikennekuolemien määrä pysyi suunnilleen samana. Vastaavaan aikaan Suomessa kehitys oli huomattavasti synkempi. Suhteessa asukaslukuun ja ajokortinhaltijoiden määrään Suomen liikenne oli vaarallisempaa.
Ruotsi oli tuohon aikaan rikkaampi ja autoistuneempi maa, joten liikennekulttuuri oli kehittyneempää kuin Suomessa. Autokantakin oli parempaa. Ilmeisesti tämän tyyppisistä asioista johtuen Ruotsin liikennekuolematilastoissa ei ole samanlaista voimakasta laskua nopeusrajoitusten säätämisen jälkeen kuin Suomessa. Vuonna 1970 kuolleita on vielä lähes saman verran kuin vapaiden nopeuksien aikana muutama vuosi aikaisemmin. Ruotsalaiset todennäköisesti olivat jo oppineet "ajamaan ihmisiksi", joten nopeusrajoituksilla ei ollut heihin yhtä suurta merkitystä kuin suomalaisiin, joiden ajotapa oli vielä "itäeurooppalainen".
Ruotsalaiset todennäköisesti olivat jo oppineet "ajamaan ihmisiksi", joten nopeusrajoituksilla ei ollut heihin yhtä suurta merkitystä kuin suomalaisiin, joiden ajotapa oli vielä "itäeurooppalainen"(SO2001)
Kiitos linkeistä, niiden takana oli todella selkeää dataa.Tässä mennäänkin nyt syntyihin syviin. Liikenne ei ole erillinen saareke ihmisen asenne- ja käyttäytymisympäristössä, vaan osa isoa kokonaisuutta. Ruotsalaisten on kautta aikojen ollut helpompi nähdä yhteisön etu oman edun rinnalla. Suomalaisilla on kansakuntana rankempi historia kuin ruotsalaisilla, joiden "esivalta" ei satoihin vuosiin ole ollut jonkun vieraan vallan esivaltaa. Suomessa on eletty Ruotsin ja Venäjän vallan alla ja esivallan intressit on koettu sortaviksi ja vieraiksi. Tästä lienee siinnyt kansanluonteeseen piirre, joka aiheuttaa epäluuloisuutta virkavallan ohjeistuksia kohtaan. Eli se, että sääntöjä voi rikkoa, kunhan ei vain jää rikkeistään kiinni.
Suomalaisten liikenneasenteisiin päästiin käsiksi parhaiten siten, että luotiin säännöstö, jota oli todella mahdollista valvoa. Nopeutta voitiin mitata ja määrätä sanktioita numeroiden perusteella. Tällaista kieltä suomalainenkin ymmärsi. Vetoaminen yhteiseen etuun tai jokin muu hyväätarkoittava valistus ei olisi purrut niin nopeasti.
Olisi kiva tietää, vieläkö Ruotsissa on paljonkin näitä Suomessa niin tavallisia nopeusrajoituksia vastaan vänkääviä vapaustaistelijoita. Liekö ollenkaan?
Ruotsalaisten on kautta aikojen ollut helpompi nähdä yhteisön etu oman edun rinnalla. Vetoaminen yhteiseen etuun tai jokin muu hyvää tarkoittava valistus ei olisi purrut niin nopeasti.
Tuo kuulostaa siltä, niin kuin tuollaista vetoamista yhteiseen etuun ei Suomessa olisi ollutkaan.
Sodomka:
Olisi kiva tietää, vieläkö Ruotsissa on paljonkin näitä Suomessa niin tavallisia nopeusrajoituksia vastaan vänkääviä vapaustaistelijoita. Liekö ollenkaan?
Niinpä, jollei ole, niin Ruotsissa ajellaan ihan nätisti samoilla rajoituksilla, joita on käytössä Suomessa, tai jopa alemmilla.
Tuo kuulostaa siltä, niin kuin tuollaista vetoamista yhteiseen etuun ei Suomessa olisi ollutkaan. (Kumppani)
Niin, voihan se siltäkin kuulostaa. En toki tarkoittanut. Liikenneturvallisuutta edisti mm. Talja monilla kampanjoillaan. Tarkoitin vain, ettei valistus olisi yksin vaikuttanut niin dramaattisesti kuin nopeusrajoitukset. Tarkennan vielä niin, etten ylipäätään usko minkään yksittäisen toimenpiteen siunauksellisuuteeen. Joidenkin keinojen vaikutus on silti varmaan suurempi kuin toisten. Jälkeenpäin voi sitten spekuloida (kuten minä teen) näiden vaikutusten suhteilla. Vanha viisaus mainonnasta sopinee metaforisesti myös tähän. Mainostajat tietävät, että puolet mainontaan uhratuista varoista menee hukkaan. Kukaan vain ei tiedä, mikä puoli.
Ajelen Ruotsissa samalla tavalla ylinopeutta kuin Suomessakin ja olen huomannut monien muidenkin ajavan. Nopeuskameroistakin ilmoitetaan kohteliaasti varoitusmerkillä, että tässä se nyt on, voisitko hetkeksi vähän hidastaa. Ja sen jälkeen taas hanaa...
Ovatko ruotsalaiset lainkuuliaisempia, ja palveleeko kaikki lainkuuliaisuus nimenomaan yhteisön etua?
Kun kävin viime viikolla Tukholmassa, kiinnitin huomioni siihen, että ihmiset seisoivat nöyrästi punaisissa valoissa, vaikka autoja ei ollut mailla halmeilla. Katu oli kaikkiin suuntiin tyhjä, eikä yksikään auto olisi edes teoriassa ehtinyt risteyksen kohdalle ennen kuin sille palavat punaiset valot - ja jalankulkijoille vihreät.
Ilmeisesti on yhteisön etu, että ihmiset ehdollistetaan valo-ohjatuiksi roboteiksi. Ne voidaan silloin ohjata vaativampiinkin tehtäviin, jos tarve vaatii, ja jos uusi komento sitä haluaa.
Tulevaisuudessa ajetaan yhä hitaammin, mikäli niistä suunnitelmista voi jotain päätellä, joita löysin, kun etsin edellä mainittuja tilastoja. Liikenne on turvallisinta, kun autot eivät liiku enää ollenkaan.
Ajelen Ruotsissa samalla tavalla ylinopeutta kuin Suomessakin ja olen huomannut monien muidenkin ajavan.Nopeuskameroistakin ilmoitetaan kohteliaasti varoitusmerkillä, että tässä se nyt on, voisitko hetkeksi vähän hidastaa. Ja sen jälkeen taas hanaa...
Ruotsalaiset ovat selvästi kapinassa vallitsevia liikennesääntöjä ja etenkin rajoitusnopeuksia vastaan, själv klart, eller hur!
SO2001:
Ovatko ruotsalaiset lainkuuliaisempia, ja palveleeko kaikki lainkuuliaisuus nimenomaan yhteisön etua?
Kyllä näin voidaan ihan hyvin varmaankin ajatella.
SO2001:
Kun kävin viime viikolla Tukholmassa, kiinnitin huomioni siihen, että ihmiset seisoivat nöyrästi punaisissa valoissa, vaikka autoja ei ollut mailla halmeilla. Katu oli kaikkiin suuntiin tyhjä, eikä yksikään auto olisi edes teoriassa ehtinyt risteyksen kohdalle ennen kuin sille palavat punaiset valot - ja jalankulkijoille vihreät.
Tuota, jos oli joka suuntaan tyhjää, eikä autoja ollut mailla eikä halmeilla, niin oliko valoristeyksissä sitten ketään muita kuin sinä lainkuuliaisena?
SO2001:
Tulevaisuudessa ajetaan yhä hitaammin, mikäli niistä suunnitelmista voi jotain päätellä, joita löysin, kun etsin edellä mainittuja tilastoja. Liikenne on turvallisinta, kun autot eivät liiku enää ollenkaan.
Siis Ruotsista löysit tietoa? Vinkiksi vain, että ruotsin "kör långsammare" on suomeksi hitaammin ajamista. Ja sitten ruotsin "bilar rör sig inte alls längre" tarkoittaa etteivät autot liiku ollenkaan.
Kumpi siinä suunnitelmassa kerrottiin tavoitteksi?
Tuo kuulostaa siltä, niin kuin tuollaista vetoamista yhteiseen etuun ei Suomessa olisi ollutkaan.
Sodomka:
Niin, voihan se siltäkin kuulostaa. En toki tarkoittanut. Liikenneturvallisuutta edisti mm. Talja monilla kampanjoillaan.
Oliko se kampanjointi sinun mielestäsi progagandaa, vai juuri valistusta, muuten?
Sodomka:
Tarkoitin vain, ettei valistus olisi yksin vaikuttanut niin dramaattisesti kuin nopeusrajoitukset. Tarkennan vielä niin, etten ylipäätään usko minkään yksittäisen toimenpiteen siunauksellisuuteen. Joidenkin keinojen vaikutus on silti varmaan suurempi kuin toisten. Jälkeenpäin voi sitten spekuloida näiden vaikutusten suhteilla. Vanha viisaus mainonnasta sopinee metaforisesti myös tähän. Mainostajat tietävät, että puolet mainontaan uhratuista varoista menee hukkaan. Kukaan vain ei tiedä, kumpi puoli.
Oliko se kampanjointi sinun mielestäsi progagandaa, vai juuri valistusta, muuten? (Kumppani)
Semanttinen kysymys. Mitä tahansa valistusta voidaan nimittää propagandaksi etenkin silloin, kun nimittelijällä on jotakin tämän tiedottamisen sisältöä vastaan.
Uskoin silloin ja uskon vieläkin, että liikenneturvallisuuteen tähtäävällä valistuksella tarkoitettiin hyvää. Käsitys hyvästä voikin sitten vaihdella. DDT:n keksijä ja tämän tuholaismyrkyn hyödyllisyyttä julistaneet ihmiset tarkoittivat aikanaan myös hyvää.Jälkeenpäin saatettiin todeta, että he olivat olleet pahasti väärässä. Aluksi DDT:n vastustamista pidettiin propagandana, sittemmin se muuttui valistukseksi.
Minusta 70-lukuinen liikennevalistus teki pääsääntöisesti hyvää tukiessaan nopeusrajoituksia ja suositellessaan heijastimia. Teki se toki muutakin. Vastauksena kysymyksiisi päädyn siihen, että kyllä se touhu oli valistusta.
Näin on yleisesti ottaen. Tietenkin tien ja liikenneympäristön parantaminen voi antaa perusteet nostaa rajoitusta joillakin teillä..
Nopeusrajoitusten alentamiseen vaikuttaa merkittävästi se, että autojen määrä kasvaa ja kasvavasta liikenteestä huolimatta on se on saatava sujumaan hyvin ja turvallisuudessa pyritään entistä parempaan.
Liikenteen välityskyky on vilkkaan liikenteen oloissa monesti parempi melko alhaisella nopeudella, jopa niin, että nopeuden lisääminen vaan aiheuttaisi lisää ruuhkautumista.
Kun turvallisuutta pyritään parantamaan on nopeusrajoituksissa entistä paremmin pyritty huomioimaan ihmisen kestävyys erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi teillä, joilla vastakkaisia kaistoja ei ole erotettu on nähty sopivaksi korkeimmaksi nopeusrajoitukseksi 80 km/h. Tähän suuntaan on menty viime vuosina mm. Ruotsissa, jossa entisiä 90 km/h teitä on paljon muutettu 80 km/h teiksi.
Hyvinkin mahdollista on , että Suomessakin tullaan alentamaan lähivuosina paljon 100 km/h rajoituksia 80 km/h:iin. Mikä olisi ihan järkevä teko vilkkailla ja aika kapeilla teillä.
Sujuvuuden ja turvallisuuden ohella ympäristöasiat painavat enemmän. Mainitsemasi ilmastopolitiikka (suuremmalla nopeudella kuluu enemmän polttoainetta ja syntyy vastaavasti enemmän hiilidioksidia) on tätä, sitä on myös esimerkiksi se, että melua pyritään alentamaan nopeuksia alentamalla.
Turha tässä kenenkään on kiukutella liian alhaisista rajoituksista. Se on tuulimyllyjä vastaan taistelua. On vain opittava ajaamaa nykypäivän nopeuksilla. Näin on helpompi tottua vieläkin alempiin nopeuksiin! Kyse ei ole alistumisesta, vaan realiteettien huomioonottamisesta.
"Turha tässä kenenkään on kiukutella liian alhaisista rajoituksista. Se on tuulimyllyjä vastaan taistelua. On vain opittava ajaamaa nykypäivän nopeuksilla. Näin on helpompi tottua vieläkin alempiin nopeuksiin! Kyse ei ole alistumisesta, vaan realiteettien huomioonottamisesta."
Tuo perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 9.3.2006, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei
kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamisessa on ajosuuntien erottelun sisällyttäminen nykyistä merkittävämmäksi nopeusrajoitusten määrittelyperusteeksi. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ilman ajosuuntien erottelua suurin mahdollinen nopeusrajoitus olisi 80 km/h.
Vielä ei ole löytynyt rohkeutta toteuttaa päätöstä. Onneksi.
Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ilman ajosuuntien erottelua suurin mahdollinen nopeusrajoitus olisi 80 km/h.
Miksei nopeusrajoitus voisi olla sellainen, että kohtaamistilanteessa saisi ajaa korkeintaan kahdeksaa kymppiä, mutta muulloin saisi ajaa satasta. Hiljaisella tiellä voi tulla auto vastaan viiden minuutin välein tai jopa kymmenen minuutin välein.
Onhan se varmaan kova paikka kun omaa uskoasi koetellaan hyvillä argumenteilla, eikö Opelixi.
Olit taas "pakotettu" tyytymään nimittelyihin ja solvaamiseen kirjoittelussasi...
Nyt ymmärrän mistä tuo jatkuva turhanpäiväinen takarivistä huutelu johtuu! Sehän johtuu siis siitä, että pidät tällaisia kirjoituksia "hyvinä argumentteinä":
Herbert:
Onko liikenne ainoa asia yhteiskunnassa mihin lakipykälät vaikuttaa? Yritä olla jatkossa mustamaalaamisesi kanssa huolellisempi.
ritsa:
Kyllä 5.8.2011 23:02 on ihan sinun ikioma kommenttisi.
ritsa:
Tähänkin olen jo lukuisia kertoja vastannut, mutta kun kertausta kaipaat, vaikka siitä minulle kovin käärmeissäsi oletkin ollut, olkoon menneeksi.
Liikenteen kokonaisriski muodostuu lukemattoman monista eri tekijöistä. Jos esimerkkinä käytetään videosi Venäjää ja vaikka Suomea, eroa tosiaan löytyy. Venäjän olosuhteita en kovin tarkkaan tunne, mutta oletettavasti eroa löytyy ajokorttivaatimuksista, tiestöstä, autokalustosta, yleisestä kulttuurista, valvonnasta yms yms yms. Tällöin yhtä tekijää vertaamalla (nopeus) ei saada minkäänlaista osviittaa nopeuden muutoksen vaikutuksesta turvallisuuteen. Sen sijaan jos venäläiset pudottaisivat keskinopeuttaan, potenssimalli todennäköisesti ennustaisi lopputuloksen hyvin. Yksi keino nopeuden muuttamiseen on rajoitukset. Sinunkin ajonopeuttasi ne säätelevät. Siltikään venäläisellä ja suomalaisella liikenteellä ei olisi mitään yhteistä.
Kelpaako tämä vastaukseksi?
ritsa:
Vai että liikenteessä vain nopeusrajoitus on pykälä, joka on niin typerä, ettet sitä noudata, mutta liikenteen ulkopuolella noudattamisen arvoiset pykälät ovat harvassa.
En usko sinua.
Herbert:
Oli juu, mutta katsopa ketju uudestaa, arvaa kenen tekstiä mukailin. Kuuluu samaan sarjaa jos rikot yhtä sääntöä rikot kaikkia sääntöjä, pilkka sattui nyt omaan nilkkaan.
ritsa:
Huomasin kyllä, että kopioit minun tekstiäni ja yritit saada minut ansaan omista ylinopeuksistani. Silti sinun kirjoittamasi kommentit ovat sinun mielipiteitäsi, kunnes perut puheesi.
Jos tuo siis tarkoittaakin sitä, että ylinopeuskuskit eivät heikennä sujuvuutta ja ennakoitavuutta, miksi sitten vuodesta toiseen minun ylinopeuksiani vahdit?
Herbert:
Kelpaa mutta se on huono vastaus, jos venäläiset muista huomattavasti vaarallisemmista liikennekulttuureista puhumattakaan alkaisivat noudattaa edes suurinta osaa liikennesäännöistä rajoituksia voitaisiin reilusti nostaa ja onnettomuudet laskisivat silti todella paljon, nopeusrajoitukset vaikuttavat vain kaikkein lainkuuliaisempiin ihmisiin, sellaisiin mitä länsimaissa enemmistö on. Venäjällä kun eletään edelleen kuin Neuvostoaikana, millään ei ole mitään väliä. Suomessa taas suurin osa noudattaa rajoituksia ainakin likimain, käytännössä ajetaan 5-10km/h yli ja se tässä on hullua että juuri enemmistö ihmisistä ei Suomessa mitään ongelmia aiheuta mutta heitä eniten rajoitetaan.
Herbert:
Ei tule yllätyksenä. En ole koskaan vastustanut rajoituksia itseisarvona vaan niiden tasoa.
Suomi on täynnä turhanpäiväisiä lakipykäliä, esimerkiksi tämä Haja-asutusalueen jätevesi laki.
ritsa:
Ei tuo tilanne poikkea millään tavalla meiläkäisestä. Täälläkin voitaisiin nostaa rajoituksia, jos muita sääntöjä noudatettaisiin nykyistä paremmin. Tuossa on kuitenkin vain yksi ongelma: Jos. Millä saat kuljettajat noudattamaan muita sääntöjä niin paljon paremmin, että se mahdollistaisi rajoitusten noston ilman, että turvallisuustaso heikkenisi?
Herbert:
Ei se ole mikään ongelma, kuljettajat saadaan noudattamaan haluttuja asioita aivan samalla tavalla kuin ennenkin, propagandalla. Sen pitäisi vaan olla aivan päinvastaista nykyiseen että sillä olisi myös todellista turvallisuusvaikutusta. Kameratolpat saisi myös heivata kaatopaikoille ja korvata ne ihmisillä.
Sodomka:
Pohjanmaa on Pohjanmaa.
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/nopeustilastot/27052.pdf
Käyrä osoittaa, että keskinopeudet nousivat jyrkästi juuri ennen kuin yleiset nopeusrajoitukset pääteillä tulivat voimaan. Sen jälkeen ne alenivat (joulukuussa 1973 säädettiin yleinen 80 km/h kattonopeus joksikin aikaa öljykriisin takia), mutta ovat nousseet vähitellen uudelleen.
Renkaanpotkijamiesten ohitusjutut kertovat omasta ajastaan eli siitä, että Suomi oli tuohon aikaan autoilun suhteen kehitysmaa. Kaikki halusivat olla Timo Mäkisiä. Moskvist Eliteä myytiin esittelytilaisuuksissa siten, että auto pakattiin täyteen kylän miehiä, ja kokenut koeajaja ajelutti heitä niin kovaa kuin auto kulki. Mitä useampi ohitus, sitä onnistuneempi koeajo. Mainoslause kuului: "Osta Elite, ellet halua sen ajavan ohitsesi".
Samanlainen nopean autoistumisen seurauksena tapahtunut liikenneonnettomuuksien voimakas lisääntyminen, mikä nähtiin Suomessa 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, koettiin entisissä sosialistimaissa (mm. Itä-Saksassa) 1990-luvulla. Kun maihin virtasi nopeita länsiautoja, Trabantteihin ja Ladoihin tottuneet kuljettajat innostuivat ajamaan liian kovaa. Liikenneturvallisuusasenteet olivat aivan järkyttävät, minkä Puolassa tuohon aikaan ajaneet varmaan muistavat. Kolareita tapahtui niin paljon, ettei autonromuja aina ehditty siivoilla teiden varsilta.
ritsa:
Tuollaista höpinääsi en ole ymmärtänyt miltään kantilta. Mitä ihmettä tarkoittaa tuo hokemasi että Suomessa olisi jotenkin poikkeukselliset nopeusrajoitukset? Eihän se pidä niin mitenkään päin paikkansa!
ritsa:
Juurihan sinä ihan itsekin kirjoitit, että kun Suomessa on ollut juuri nykyisenlaista "propagandaa" iät ajat, niin tuloksena totesit jopa ihan itse, että täällä meno on todellakin turvallisempaa kuin Venäjällä:
jos venäläiset muista huomattavasti vaarallisemmista liikennekulttuureista puhumattakaan alkaisivat noudattaa edes suurinta osaa liikennesäännöistä rajoituksia voitaisiin reilusti nostaa... nopeusrajoitukset vaikuttavat vain kaikkein lainkuuliaisempiin ihmisiin, sellaisiin mitä länsimaissa enemmistö on. Suomessa taas suurin osa noudattaa rajoituksia ainakin likimain
Voisko tällä parjaamallasi suomalaisella liikennepolitiikalla olla jotakin asia-, tai syy-yhteyttä sittenkin Suomen kehittyneemmän tilanteen suhteen?
Meinaatko, että esim. venäläiset kapinoivat tällä hetkellä huonoja, vääriä ja alamittaisia liikennesääntöjä ja -lakeja vastaan ja siksi "näkyvät tuhatkertaisena punaisella" kartalla?
Suomi oli tuohon aikaan autoilun suhteen kehitysmaa.(SO2001)
Niinpä niin. Vuoden 1962 autotuonnin vapauttaminen oli se varsinainen lähtölaukaus villille menolle. Tekniikan Maailma on pitkään ollut autoilevan kansan keskeisimpiä asennekasvattajia. Seuraavassa suora lainaus TM:n numerosta 20/64, jossa Mauri J. Salo pääsi kokeilemaan uutta Renaultia:
"Olisin ollut valmis nimittämään valehtelijaksi sitä kaveria,joka väittää ajaneensa Renault R8:lla ohi esimerkiksi Peugeot 404:n, joka ainakin näytti yrittäneen parastaan. Olisin, mutta en väitä enää! Kokeilin nimittäin R8 Majoria (1100ccm moottori), eikä minulla varmaan koskaan ole auton ratissa ollut niin hauskaa kuin sillä ajaessani.En kunnioittanut (alkuun päästyäni) mitään maantiellä liikkuvaa mahdollisesti Volvo Sporteja lukuunottamatta.Minusta vain tuntuu, että osa niistä autoista, joiden ohi Majorilla ajoin, menivät seuraavana päivänä vaihtoon, siksi ällistyneen näköisiä niiden ajajat olivat tietä pyytäessäni."
Olen SO2001:n kanssa samaa mieltä monista asioista, myös siitä, että Pohjanmaa on Pohjanmaa. Ajoasenteet olivat silti varmaankin valtakunnallisia. Nämä Tekniikan Maailman jutut vaikuttivat silloin suuriin ikäluokkiin ja vielä meihin 1950-luvullakin syntyneisiin. En toki syytä TM-lehteä mistään, sehän oli vain ajan hengessä mukana.
Paljon on kehitystä tapahtunut. Olisi aika absurdia, jos me nykyisin kunnioittaisimme liikenteessä vain niitä, joiden ohi emme uskoisi pääsevämme!
Ruotsin pääteillä oli vapaat nopeudet vuoteen 1967 asti, jolloin maassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Olin vanhempieni kanssa autoreissulla Ruotsissa ja Norjassa viikko ennen oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymistä, joten vasemmanpuoleinenkin tuli nähtyä. Tuossa vaiheessa olivat nopeusrajoitukset jo voimassa.
http://kuvaton.com/k/Yqi1.jpg
http://www.trafikverket.se/PageFiles/43322/hastighetsbegransningar%5B1%5D.pdf
Ruotsin tilastoissa on mielenkiintoista se, että vaikka autojen määrä ja ajetut kilometrit lisääntyivät vuosien 1964 ja 1966 välisenä aikana, liikennekuolemien määrä pysyi suunnilleen samana. Vastaavaan aikaan Suomessa kehitys oli huomattavasti synkempi. Suhteessa asukaslukuun ja ajokortinhaltijoiden määrään Suomen liikenne oli vaarallisempaa.
Ruotsi oli tuohon aikaan rikkaampi ja autoistuneempi maa, joten liikennekulttuuri oli kehittyneempää kuin Suomessa. Autokantakin oli parempaa. Ilmeisesti tämän tyyppisistä asioista johtuen Ruotsin liikennekuolematilastoissa ei ole samanlaista voimakasta laskua nopeusrajoitusten säätämisen jälkeen kuin Suomessa. Vuonna 1970 kuolleita on vielä lähes saman verran kuin vapaiden nopeuksien aikana muutama vuosi aikaisemmin. Ruotsalaiset todennäköisesti olivat jo oppineet "ajamaan ihmisiksi", joten nopeusrajoituksilla ei ollut heihin yhtä suurta merkitystä kuin suomalaisiin, joiden ajotapa oli vielä "itäeurooppalainen".
Ruotsalaiset todennäköisesti olivat jo oppineet "ajamaan ihmisiksi", joten nopeusrajoituksilla ei ollut heihin yhtä suurta merkitystä kuin suomalaisiin, joiden ajotapa oli vielä "itäeurooppalainen"(SO2001)
Kiitos linkeistä, niiden takana oli todella selkeää dataa.Tässä mennäänkin nyt syntyihin syviin. Liikenne ei ole erillinen saareke ihmisen asenne- ja käyttäytymisympäristössä, vaan osa isoa kokonaisuutta. Ruotsalaisten on kautta aikojen ollut helpompi nähdä yhteisön etu oman edun rinnalla. Suomalaisilla on kansakuntana rankempi historia kuin ruotsalaisilla, joiden "esivalta" ei satoihin vuosiin ole ollut jonkun vieraan vallan esivaltaa. Suomessa on eletty Ruotsin ja Venäjän vallan alla ja esivallan intressit on koettu sortaviksi ja vieraiksi. Tästä lienee siinnyt kansanluonteeseen piirre, joka aiheuttaa epäluuloisuutta virkavallan ohjeistuksia kohtaan. Eli se, että sääntöjä voi rikkoa, kunhan ei vain jää rikkeistään kiinni.
Suomalaisten liikenneasenteisiin päästiin käsiksi parhaiten siten, että luotiin säännöstö, jota oli todella mahdollista valvoa. Nopeutta voitiin mitata ja määrätä sanktioita numeroiden perusteella. Tällaista kieltä suomalainenkin ymmärsi. Vetoaminen yhteiseen etuun tai jokin muu hyväätarkoittava valistus ei olisi purrut niin nopeasti.
Olisi kiva tietää, vieläkö Ruotsissa on paljonkin näitä Suomessa niin tavallisia nopeusrajoituksia vastaan vänkääviä vapaustaistelijoita. Liekö ollenkaan?
Sodomka:
Tuo kuulostaa siltä, niin kuin tuollaista vetoamista yhteiseen etuun ei Suomessa olisi ollutkaan.
Sodomka:
Niinpä, jollei ole, niin Ruotsissa ajellaan ihan nätisti samoilla rajoituksilla, joita on käytössä Suomessa, tai jopa alemmilla.
Tuo kuulostaa siltä, niin kuin tuollaista vetoamista yhteiseen etuun ei Suomessa olisi ollutkaan. (Kumppani)
Niin, voihan se siltäkin kuulostaa. En toki tarkoittanut. Liikenneturvallisuutta edisti mm. Talja monilla kampanjoillaan. Tarkoitin vain, ettei valistus olisi yksin vaikuttanut niin dramaattisesti kuin nopeusrajoitukset. Tarkennan vielä niin, etten ylipäätään usko minkään yksittäisen toimenpiteen siunauksellisuuteeen. Joidenkin keinojen vaikutus on silti varmaan suurempi kuin toisten. Jälkeenpäin voi sitten spekuloida (kuten minä teen) näiden vaikutusten suhteilla. Vanha viisaus mainonnasta sopinee metaforisesti myös tähän. Mainostajat tietävät, että puolet mainontaan uhratuista varoista menee hukkaan. Kukaan vain ei tiedä, mikä puoli.
Ajelen Ruotsissa samalla tavalla ylinopeutta kuin Suomessakin ja olen huomannut monien muidenkin ajavan. Nopeuskameroistakin ilmoitetaan kohteliaasti varoitusmerkillä, että tässä se nyt on, voisitko hetkeksi vähän hidastaa. Ja sen jälkeen taas hanaa...
Ovatko ruotsalaiset lainkuuliaisempia, ja palveleeko kaikki lainkuuliaisuus nimenomaan yhteisön etua?
Kun kävin viime viikolla Tukholmassa, kiinnitin huomioni siihen, että ihmiset seisoivat nöyrästi punaisissa valoissa, vaikka autoja ei ollut mailla halmeilla. Katu oli kaikkiin suuntiin tyhjä, eikä yksikään auto olisi edes teoriassa ehtinyt risteyksen kohdalle ennen kuin sille palavat punaiset valot - ja jalankulkijoille vihreät.
Ilmeisesti on yhteisön etu, että ihmiset ehdollistetaan valo-ohjatuiksi roboteiksi. Ne voidaan silloin ohjata vaativampiinkin tehtäviin, jos tarve vaatii, ja jos uusi komento sitä haluaa.
Tulevaisuudessa ajetaan yhä hitaammin, mikäli niistä suunnitelmista voi jotain päätellä, joita löysin, kun etsin edellä mainittuja tilastoja. Liikenne on turvallisinta, kun autot eivät liiku enää ollenkaan.
SO2001:
Ruotsalaiset ovat selvästi kapinassa vallitsevia liikennesääntöjä ja etenkin rajoitusnopeuksia vastaan, själv klart, eller hur!
SO2001:
Kyllä näin voidaan ihan hyvin varmaankin ajatella.
SO2001:
Tuota, jos oli joka suuntaan tyhjää, eikä autoja ollut mailla eikä halmeilla, niin oliko valoristeyksissä sitten ketään muita kuin sinä lainkuuliaisena?
SO2001:
Siis Ruotsista löysit tietoa? Vinkiksi vain, että ruotsin "kör långsammare" on suomeksi hitaammin ajamista. Ja sitten ruotsin "bilar rör sig inte alls längre" tarkoittaa etteivät autot liiku ollenkaan.
Kumpi siinä suunnitelmassa kerrottiin tavoitteksi?
Tuo kuulostaa siltä, niin kuin tuollaista vetoamista yhteiseen etuun ei Suomessa olisi ollutkaan.
Sodomka:
Oliko se kampanjointi sinun mielestäsi progagandaa, vai juuri valistusta, muuten?
Sodomka:
OK, kiitos
Oliko se kampanjointi sinun mielestäsi progagandaa, vai juuri valistusta, muuten? (Kumppani)
Semanttinen kysymys. Mitä tahansa valistusta voidaan nimittää propagandaksi etenkin silloin, kun nimittelijällä on jotakin tämän tiedottamisen sisältöä vastaan.
Uskoin silloin ja uskon vieläkin, että liikenneturvallisuuteen tähtäävällä valistuksella tarkoitettiin hyvää. Käsitys hyvästä voikin sitten vaihdella. DDT:n keksijä ja tämän tuholaismyrkyn hyödyllisyyttä julistaneet ihmiset tarkoittivat aikanaan myös hyvää.Jälkeenpäin saatettiin todeta, että he olivat olleet pahasti väärässä. Aluksi DDT:n vastustamista pidettiin propagandana, sittemmin se muuttui valistukseksi.
Minusta 70-lukuinen liikennevalistus teki pääsääntöisesti hyvää tukiessaan nopeusrajoituksia ja suositellessaan heijastimia. Teki se toki muutakin. Vastauksena kysymyksiisi päädyn siihen, että kyllä se touhu oli valistusta.
Jawa63:
Näin on yleisesti ottaen. Tietenkin tien ja liikenneympäristön parantaminen voi antaa perusteet nostaa rajoitusta joillakin teillä..
Nopeusrajoitusten alentamiseen vaikuttaa merkittävästi se, että autojen määrä kasvaa ja kasvavasta liikenteestä huolimatta on se on saatava sujumaan hyvin ja turvallisuudessa pyritään entistä parempaan.
Liikenteen välityskyky on vilkkaan liikenteen oloissa monesti parempi melko alhaisella nopeudella, jopa niin, että nopeuden lisääminen vaan aiheuttaisi lisää ruuhkautumista.
Kun turvallisuutta pyritään parantamaan on nopeusrajoituksissa entistä paremmin pyritty huomioimaan ihmisen kestävyys erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi teillä, joilla vastakkaisia kaistoja ei ole erotettu on nähty sopivaksi korkeimmaksi nopeusrajoitukseksi 80 km/h. Tähän suuntaan on menty viime vuosina mm. Ruotsissa, jossa entisiä 90 km/h teitä on paljon muutettu 80 km/h teiksi.
Hyvinkin mahdollista on , että Suomessakin tullaan alentamaan lähivuosina paljon 100 km/h rajoituksia 80 km/h:iin. Mikä olisi ihan järkevä teko vilkkailla ja aika kapeilla teillä.
Sujuvuuden ja turvallisuuden ohella ympäristöasiat painavat enemmän. Mainitsemasi ilmastopolitiikka (suuremmalla nopeudella kuluu enemmän polttoainetta ja syntyy vastaavasti enemmän hiilidioksidia) on tätä, sitä on myös esimerkiksi se, että melua pyritään alentamaan nopeuksia alentamalla.
Turha tässä kenenkään on kiukutella liian alhaisista rajoituksista. Se on tuulimyllyjä vastaan taistelua. On vain opittava ajaamaa nykypäivän nopeuksilla. Näin on helpompi tottua vieläkin alempiin nopeuksiin! Kyse ei ole alistumisesta, vaan realiteettien huomioonottamisesta.
Aivan. Joillain on kyky sopeutua ja hyväksyä, jotkut taas haluavat käyttää energiansa täysin turhaan reuhaamiseen.
On aika selvää, että rajoituksia ei nosteta liikenneympäristön pysyessä ennallaan. Paineet ovat nimenomaan toiseen suuntaan.
Toki täytyy myöntää, että ei nämä rajoitukset minuakaan miellytä. Jos en kiinnitä huomiota ajamiseeni, niin nopeus nousee yli rajoituksen.
Jälleen siis yksi syy tarkkailla koko ajan omaa tekemistään, omaa asennettaan, sekä suhtautumistaan muuhun liikenteesen nähden.
Veikkankin, että iso osa näistä ylinopeutta ajavista eivät edes tiedosta tekemisiään. Mennään, kuten muutkin.
"Turha tässä kenenkään on kiukutella liian alhaisista rajoituksista. Se on tuulimyllyjä vastaan taistelua. On vain opittava ajaamaa nykypäivän nopeuksilla. Näin on helpompi tottua vieläkin alempiin nopeuksiin! Kyse ei ole alistumisesta, vaan realiteettien huomioonottamisesta."
Nänhän se on, ja tällaista lienee tulossa:
http://www.uusipori.fi/uutiset.php?id=223
Tuo perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 9.3.2006, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei
kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamisessa on ajosuuntien erottelun sisällyttäminen nykyistä merkittävämmäksi nopeusrajoitusten määrittelyperusteeksi. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ilman ajosuuntien erottelua suurin mahdollinen nopeusrajoitus olisi 80 km/h.
Vielä ei ole löytynyt rohkeutta toteuttaa päätöstä. Onneksi.
Herbert:
Miksei nopeusrajoitus voisi olla sellainen, että kohtaamistilanteessa saisi ajaa korkeintaan kahdeksaa kymppiä, mutta muulloin saisi ajaa satasta. Hiljaisella tiellä voi tulla auto vastaan viiden minuutin välein tai jopa kymmenen minuutin välein.
Jawa63:
Ei kyse ole nukahtamisesta, vaan siitä, että höyrypäiden hourailut ja uskovaisten samojen virsien veisaaminen ei vain jaksa kiinnostaa.
Onhan se varmaan kova paikka kun omaa uskoasi koetellaan hyvillä argumenteilla, eikö Opelixi.
Olit taas "pakotettu" tyytymään nimittelyihin ja solvaamiseen kirjoittelussasi...
Jawa63:
Kumppani:
Nyt ymmärrän mistä tuo jatkuva turhanpäiväinen takarivistä huutelu johtuu! Sehän johtuu siis siitä, että pidät tällaisia kirjoituksia "hyvinä argumentteinä":
"Vihdoinkin Opelixi & Ritsa nukahti!"