Itse teen monesti niin että jos haluan edetä ripeästi, otan ESP:n pois, ja koska autoni pyrkii olemaan enemmän takavetoinen kuin etuvetoinen, niin sitä on tosi helppoa heittää kaasulla perää rinnalle ja etuveto kytkeytyy mukaan sopivasti niin mutkia ajetaan oikeasti kahden tonnin autolla lujaa pöperössä perä sladissa läpi.
Kerrotko vielä, mikä luo tarpeen tuollaiselle ajotavalle?
Kolmas talvi menossa ja enkä tosiaan vaihtaisi enää mihkään Skodaan, millä on paljon pienempi vetopaino ja johon ei ikinä saa 2000 litraa tavaratilaa, ei edes rahalla!!
Tuskin kukaan Skodaa on sinun tarpeitasi vastaavaksi väittänytkään. Skoda silti on monille muille erinomainen auto.
Just joo... Yleensä tässä edellä kuvatussa tilanteessa se edellä menevä etuvetoinen rupeaa jäämään jalkoihin ja mitä enemmän sitä lumipöperöröä tai sohjoa on tiellä, niin sitten ne Simpa(´-anssin..) Skodatkin rupeaa estämään rauhallista etenemistä. Jostain syystä ne VW härpäkkeet (Audi, Skoda VW jne..) tykkää puskea etupää edellä ulos eikä ne kuskit useimmin uskalla kytkeä ESP:tä pois tai nykiä käsijarrulla perää rinnalle ja mennä kovempaa.. Yleensä aina nää jää sitten jalkoihin, sitten kun tulee tilaa niin nelivedolla vaan talla pohjaan vaikka mutkassakin, ja jompaa kumpaa kautta heittämällä ohi.. Näin on tehty jo erittäin monta kertaa.. Eikö ne etuvetokuskit osaa vai eikö ne uskalla(?). Jalkoihin ne jää aina sitä useammin mitä huonompi keli. Harmi.
Suosittelen hankkimaan jonkin harrastusksen, jossa voit kilpailla ja kokeilla uskalluksesi rajoja. Liikenne ei ole oikea paikka tuolle.
Tuo näkökulma asiaan käsiteltiin jo viikko sitten. Ei siis kannata viisastella varsinkaan, jos ei haluja perusteluihin riitä.
Hienoa että 'käsittelitte' asian. Varmaan sai joku selitettyä enemmän pitoa renkaisiin.
Edelleen Civic ja takavetoBemu nopeampia kuin huippu-Quattro, ja testattu maasturi olikin jo avuttoman hidas.
Mikä mielestäsi on kaksivetoisissa aika avuttomien osuus (ei huomioida edes vetopitoa) markkinoilla olevista autoista? Onko se suurempi vai pienempi kuin nelivetoisissa?
Mitä väliä? Maastureihin verrattuna avuttomien osuus on minimaalisen pieni kun lähes mikä tahansa henkilöautomallinen on kuin formula niihin verrattuna... Nelivetohenkilöautoja taas on aika vähän ylipäänsä tehty kunnon pohjalle, jolloin niiden etuvetoversioihn nähden usein ainoa etu on pieni vetopitoetu suoralla tiellä ja miinuksena sitten huonompi ajettavuus, tuntuma, enemmän painoa jne..
Nykyään alkaa olla muutamia etuvetopohjaisia nelivetoja joissa on vähän jotain ideaakin. Vaikea yleistää. Mutta sen verran voi sanoa että yleisesti 'ajettavuudeltaan' ihaillut autot ovat aika kummallisia, ja kalpenevat pahasti ihan perusmerkkien pikkuautojen sporttiversioihin nähden. Johtuu varmaan siitä että tavikset kun ei oikein edes tiedä mitä 'ajettavuudella' tai 'sporttisuudella' tarkoitetaan, puhumattakaan että oikeasti edes tietäisi mitä eroja yhtään missään autoissa on teknisesti.
Just joo... Yleensä tässä edellä kuvatussa tilanteessa se edellä menevä etuvetoinen rupeaa jäämään jalkoihin ja mitä enemmän sitä lumipöperöröä tai sohjoa on tiellä, niin sitten ne Simpa(´-anssin..) Skodatkin rupeaa estämään rauhallista etenemistä. Jostain syystä ne VW härpäkkeet (Audi, Skoda VW jne..) tykkää puskea etupää edellä ulos eikä ne kuskit useimmin uskalla kytkeä ESP:tä pois tai nykiä käsijarrulla perää rinnalle ja mennä kovempaa.. Yleensä aina nää jää sitten jalkoihin, sitten kun tulee tilaa niin nelivedolla vaan talla pohjaan vaikka mutkassakin, ja jompaa kumpaa kautta heittämällä ohi.. Näin on tehty jo erittäin monta kertaa.. Eikö ne etuvetokuskit osaa vai eikö ne uskalla(?). Jalkoihin ne jää aina sitä useammin mitä huonompi keli. Harmi.
Maastovälitys, moni vain ajaa hissukseen jolloin on näköjään mahdollista että jopa sinun ajotaidoilla pääsee niinkin hitaalla autolla kuin maasturilla ohi. Luuletko ettei maasturia nopeammalla kaksivetoisella tai maasturia valovuosia edellä olevalla nelivetohenkilöautolla ajaessa ole ketään koskaan 'jaloissa'?
Puhut kisasta jota ei ole, ja typeryydelläsi häviät senkin. Radallakin sähläävät urpot liputetaan ulos.
Nimim. karvalakkipikkuBemullakin menty helposti kisaan yllyttäneen isokoneisen ML-Mersun ohi. Ei maasturit ole mikään haaste, edes jääkeleillä. Kun pitoa on vähän enemmän niin Clioilla ja Swifteillä mennään ohi niin että heilahtaa.
Ja kuten Simppa sanoi, on fakta että pöperössä leveämmät renkaat on huonompi juttu ja maastureissa on yleisesti paljonkin leveämmät renkaat kuin henkilöautomallisissa.
Onko käynyt mielessä, että liikenne on äärimmäisen harvalle kuvailusi kaltainen kilpailu? Asenteesi jaksaa hämmästyttää minua. Liukkaalla ajat kuin rallin erikoiskokeella ja kesällä tahallasi estät peräkärrysi kanssa ohittamisesi silkka v*ttuilu mielessä. Alat yhä enemmän kuulostaa sellaiselta kuskilta, johon en ikipäivänä haluisi törmätä liikenteessä. En voi käsittää, mistä moinen tarve päteä liikenteessä tulee. Jos haluat ajaa lujaa, niin radalle vaan. Radallakaan ei kyllä saa muita vittuilumielessä estellä tai häiritä ja tokkopa sinne perävaununkaan kanssa pääsee.
Se sinun maasturisi kun nyt ei talvikeleilläkään ole mikään formula vaikka kuinka niin uskoisit. Toivon todella, ettet telo ketään. Toivon myös että joskus vedät sen malmikasasi oikein syvälle ojaan ilman henkilövahinkoja. Voisi olla opettava kokemus. Jenkeissä asiaa on tutkittu paljon, ja nelivetoiset maasturit ovat useimmiten liukkaalla ojassa.
Maasturi on taatusti huonompi ajettava talvellakin kuin nelivetohenkilöauto. Liikenteessä tuota ei kannata kokeilla, mutta jääradalla ero varmasti selviäisi. En minä maastureita tuomitse, mutta ei kannata kuvitella autoonsa sellaisia ominaisuuksia, joita siinä ei ole. Ei meikäläisen coupekaan muutu tila-autoksi vaikka kuinka olisin sitä mieltä.
En minä sinulle Skodaa suositellut. Maasturi voi täyttää tarpeesi paremmin, mutta Skoda on varmasti valtaosalle osuvampi valinta, ja taatusti maasturia dynaamisempi. Itse en ainakaan tykkää leikkiä rekkakuskia, eikä minulla ole tarvetta autolla rämpiä maastossa. Ja se nyt vaan on fakta, että Superbissa on nelivetoisena parempi teho-/painosuhde kuin sinun maasturissasi.
Mielestäni liikenteen tulisi soljua samalla rytmillä niin talvella kuin kesälläkin. Jos maahamme yritetään tuoda jotain kesäautoja, niin ne voitaisiin poistaa liikenteestä sopivalla lakimuutoksella tai ainakin vaatimalla niiltä roima sujuvuushaittavero.
Nelivetoinen ei ole yhtään sen 'pitävämpi' mutkissa ym. ym. ym.. Ei jaksa alkaa kaikkea korjaamaan ja selittämään kun on niin täysin pihalla.
Tuo näkökulma asiaan käsiteltiin jo viikko sitten. Ei siis kannata viisastella varsinkaan, jos ei haluja perusteluihin riitä.
Tässä mitattua tietoa taannoisesta TM 3/09 talvivertailusta:
Kiihtyvyys jäällä 10-30 km/h:
Subaru Impreza 4,1 s
Volkswagen Golf 6,1 s
Seat Ibiza 6,1 s
Mazda Kuutonen 6,8 s
Toyota Avensis 7,0 s
Lancia Delta 7,1 s
Honda Accord 7,8 s
Jäärata 1,1 km:
Volkswagen Golf 73,9 s
Toyota Avensis 74,5 s
Mazda Kuutonen 74,7 s
Lancia Delta 75,1 s
Subaru Impreza 75,2 s
Honda Accord 75,4 s
Seat Ibiza 76,0 s
Kun vielä todetaan, että jarrutuksessa jäällä 60-0 km/h Subaru sattui olemaan noista autoista paras 1,2-27,2 % lyhyemmällä jarrutusmatkalla, niin missä kohtaa nuo etuvetoautot ovat olleet nelivetoista Subarua nopeampia, jollei nimenomaan kaarreajossa?
Suomessa on jo talvirengaspakko talvikuukausina. Ja jos liikenteen sujuvuuden takia pitäisi kieltää tai verottaa lisää joitain ajoneuvoja, olisivat ne raskasta kalustoa. Joten eiköhän haeta leipä ja puuroainekset edelleen lähikaupasta tai marketista samalla hinnalla, kuin tähänkin asti.
mikahelle:
Suomessa on jo talvirengaspakko talvikuukausina. Ja jos liikenteen sujuvuuden takia pitäisi kieltää tai verottaa lisää joitain ajoneuvoja, olisivat ne raskasta kalustoa.
Mielestäni liikenteen tulisi soljua samalla rytmillä niin talvella kuin kesälläkin.
Minun mielestäni on äärimmäisen tervettä, että pääkallokeleillä ajetaan huomattavasti hiljempaa. Se vasta pelottavaa olisikin, jos autoilijat eivät talviolosuhteita ottaisi ollenkaan huomioon ja ajaisivat kuten kesällä.
Kun vielä todetaan, että jarrutuksessa jäällä 60-0 km/h Subaru sattui olemaan noista autoista paras 1,2-27,2 % lyhyemmällä jarrutusmatkalla, niin missä kohtaa nuo etuvetoautot ovat olleet nelivetoista Subarua nopeampia, jollei nimenomaan kaarreajossa?
Yleensä ennen ja jälkeen mutkan on suora. Jarrutus ja kiihdytys ovat siis olennaisia asioita ajateltaessa auton nopeutta kaarreajossa mutkatiellä tai katuviidakossa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota noiden erojen suuruuksien suhteellisuuteen. Kaarreajossa erot ovat prosentuaalisesti minimaalisia, verrattuna kiihtyvyyseroihin. Tasaisessa kaarreajossa ehkä saattaisi nelivedolla heikentävänä tekijänä olla pyörien kytkeytyminen toisiinsa, mutta kun otetaan huomioon mutkaan jarruttaminen ja mutkasta kiihdyttäminen, neliveto on ylivoimainen talviauto. Sen ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.
Ei sitä tapahdu tässä maassa niin kauan, kun ei valheelliset uskomukset katoa kansanviisaudesta. Liukkaita kelejä on taas tuntunut riittävän, vaikka nastojen olisi pitänyt jyrsiä ne pitäviksi. Jotenkin tuntuu, että ovat kovempia jyrsimään tiemateriaalia, kuin H20:ta jolla on taipumus liukastuttaa tie aina vaan uudelleen vaikka sitä kuinka jyrsisi.
Kun vielä todetaan, että jarrutuksessa jäällä 60-0 km/h Subaru sattui olemaan noista autoista paras 1,2-27,2 % lyhyemmällä jarrutusmatkalla, niin missä kohtaa nuo etuvetoautot ovat olleet nelivetoista Subarua nopeampia, jollei nimenomaan kaarreajossa?
Miksi tämä on niin vaikea asia käsitettäväksi? Jo 10.12.2010 totestin, että jos verrataan vetotapojen merkitystä, ei pidä verrata eri tavoin toteutettuja autoja.
Mutta jos tuollaisia testituloksia halutaan käyttää vertailuun, TM:n talvitesti 3/2007 tarjoaa hyvän pohjan, koska mukana oli Suzuki SX4. Sitä voidaan ajaa joko neli- tai etuvedolla.
Testissä ajettiin lumipintaisella 1,4 km:n radalla. Suzukin aika oli testin nopein, nelivedolla 85,8 s ja etuvedolla 87,8 s. Autossa ei ole ajonhallintaa. Testin seuraavaksi nopeimmat olivat Nissan Note ja Fiat Punto 88,8 s ajalla. Nuokin oli ajettu ilman esc:tä. Nopeimman tuloksen esc:llä teki Volvo C30, 89,5 s. Sama auto ilman esc:tä oli muutaman kymmenyksen hitaampi, joten esc ei automaattisesti menoa hidasta.
Mukana oli myös muutama tila-auto, Citroen C4, Ford S-Max ja Kia Karens. Painoa kullakin n. 1600 kg. Nuo eivät testiryhmässä erottuneet muita huonompina, joten liukkaalla kelillä korkea tai kohtalaisen raskas kori ei automaattisesti tarkoita huonoa suoritusta. Suzuki on myös suhteellisen korkea, mutta 1275 kg painava. Esimerkiksi Fordin aika ilman esc:tä oli sama kuin 1140 kiloisella Minillä (89,1 s). Esc kytkettynä Ford oli sekunnin Miniä nopeampi (90,6/91,6 s). Tämä olkoon perusteena aiempaan kommenttiini, jossa totesin katumaasturin voivan olla liukkaalla henkilöautoa nopeampi.
Kuivalla radalla varmaan tavalliset henkilöautot pärjäisivät paremmin, tosin tehon merkitys sotkisi tuloksia jo osaltaan.
Yleensä ennen ja jälkeen mutkan on suora. Jarrutus ja kiihdytys ovat siis olennaisia asioita ajateltaessa auton nopeutta kaarreajossa mutkatiellä tai katuviidakossa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota noiden erojen suuruuksien suhteellisuuteen. Kaarreajossa erot ovat prosentuaalisesti minimaalisia, verrattuna kiihtyvyyseroihin. Tasaisessa kaarreajossa ehkä saattaisi nelivedolla heikentävänä tekijänä olla pyörien kytkeytyminen toisiinsa, mutta kun otetaan huomioon mutkaan jarruttaminen ja mutkasta kiihdyttäminen, neliveto on ylivoimainen talviauto. Sen ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.
Kauanko kesti tehdä tuo nojatuolianalyysi? Ihan kiva että yrität järkeillä asiaa teoriassa, harmi että menee pieleen.
Nyt ERITTÄIN liukkailla keleillä yhdellä ajoreissulla jo pisti todella selvästi silmään kuinka maasturikuskit todella luulevat ajavansa 'ylivoimaisilla talviautoilla'. Ensin keski-ikäinen rouva ajeli Honda RAV 4:llään koko ajan, pitkän matkan edessäolevan perässä kiinni. Maksimissaan väliä oli n. 1,5 sekuntia (ajelin hänen takanaan ja edessäolevaa autoa ei edes tahtonut nähdä ).
Sitten maantiellä 80km/h alueella saavutin jonon joka eteni aivan ryömintävauhtia jonkun pelkääjän takia. Ohitin pari autoa ja päädyin Nissan Xtrailin taakse, hänen edessään tuo pelkääjäMersu. Selvästi hän havahtui minun tulostani taakseen, sillä aiemmin hän ajeli aivan rauhallisesti jonon mukana ilman elettäkään ohituksen suuntaan mutta heti tullessani taakseen hän alkoi kärkkyä ohituspaikkaa edessäolevasta. Juuri kun jono on saavuttamassa keltavilkuilla ajavaa aurausautoa niin SILLOIN hän lähti ohittamaan!! Ohitettuani myöskin (turvallisessa paikassa) tuon jononvetäjän niin saavutin Xtrailia, siitä huolimatta että hän koko ajan hivutti nopeuttaan ylöspäin kun hän näki ettei vauhtinsa 'riitä'. Ohitettuani hänet hän sinnitteli jonkin aikaa perässä ja sen jälkeen hidastikin reilusti omaan matkavauhtiinsa. Perinteinen Suomiliikenne-ilmiö: nostetaan nopeutta jostain ihmeen syystä vaikkeivät oikeastaan kisaa mutteivät todellakaan itse yksinään tuota nopeutta ajaisi, ja sitten vähän ajan päästä huomaavat ettei sillä saavuta mitään tai eivät uskalla/jaksa enää ajaa sitä vauhtia ja hidastavat reilusti takaisin 'omaan vauhtiinsa'. Talvella tätä tekee eniten juuri 'parhaat talviautot' eli nelivetoiset, pitää kai yrittää näyttää että on talven kingejä...
Sitten ajoin pientä, mutkaista maantietä joka oli erittäin luikas. Taajaman kohdalla eteen kääntyi Honda RAV-4 joka heti taajaman päätyttyä lähti polkemaan mikä vehkeestä lähti. Hän vissiin yritti näyttää kuinka neliveto kulkee, mutta vaikka minulla on (todella) huonot renkaat niin takavetoisella pysyi kiihdytyksissäkin mukana ja kiihdytyksissäkin sai lopulta helposti kiinni pitkänkin eron. Hän meni mutkiin sisään avuttoman hitaasti, ajoi mutkissa avuttoman hitaasti ja sitten näin aina kuinka hän polki kaasun pohjaan niin aikaisin kuin mahdollista ja tykitti minkä pystyi mutkasta ulos. Silti pystyin ajelemaan ihan rennosti takana. Jäin tietenkin pidemmälle taakse ajamaan ensinnäkin sillä turha on pienellä maantiellä ajaa ihan toisen perässä ja toisekseen hän yritti jo muutenkin niin kovasti että en halunnut että hän ajaa ulos. Monta kertaa jättäydyin taaemmaksi ja sitten katsoin saanko kuinka helposti kiinni ja sehän onnistui helposti jopa kiihdytyksissä. Mutkiin sisään jarruttaessa varsinkin sain hetkessä piiitkänkin jättämäni välin kiinni, ja mutkissakaan en voinut ajaa hänen perässään sitä vauhtia mitä pystyisin kun piti hänen takiaan hidastaa. No, hän vain polki sitkeästi maasturiaan eikä siinä mitään väärää ole. Ja pitkään hän veteli minkä pystyi kunnes kääntyi pikkutielle.
Tuon linkin takana oli useita autoja, tarkoititko 911 GT2 RS:ää? Ihan hyvä talviauto sekin on, talvitestattu ja kaikkea. Paha valita erikoismallia ja odotta ettei maavaran suhteen ole hankaluuksia, mutta muutoin tuo toimii varmasti ihan hyvin talviautona. Parempi siinä suhteessa olisi perusCarrera tai Turbo. 911 Turbohan oli AMochS:n testissä jonka linkitin erikoissarjan ja siten koko porukankin nopein jääradalla, paaaaljon nopeampi kuin maasturi ja muut 'tavisautot'.
Kuivalla radalla varmaan tavalliset henkilöautot pärjäisivät paremmin, tosin tehon merkitys sotkisi tuloksia jo osaltaan.
Lievästi sanottuna pärjäisivät paremmin... Tehon merkityskään tuskin sotkisi kun kerran Polo GTI on kuivalla selvästi ML AMG:tä ja Range Rover Sport S/C:tä nopeampi.
Mielestäni liikenteen tulisi soljua samalla rytmillä niin talvella kuin kesälläkin.
Juuri tähän ajatukseen pohjautuu nastarenkaiden käyttö. Ei nyt välttämättä ihan samaan rytmiin viranomainenkaan pyri liikennettä saamaan, mutta kelien vaikutuksia renkailla kuitenkin tasataan.
Itse en näe sinänsä mitään tarvetta ajaa kesällä eri tavalla kuin talvella normaalikeleissä. Talveksi ei tarvitse muuttaa ajotapaa, jos se on jo kesällä oikea...toki varsinaiset pääkallokelit on eri juttu.
Vain mikäli nelivetoisen kuljettajan marginaalit ovat vajaavetoista pienemmät ja sitä ei pelkän ajonopeuden perusteella voi tietää.
Tietääkseni se marginaali on ihan sama tärkeimpien ominaisuuksien suhteen, eli väistö ja pysähtymismatka. Jos oletaan autot samalla tavalla rengastetuiksi ja saman painoisiksi. Jos nelivedossa on alla kitkat ja se on kaksivetoista painavampi, tilanne voi olla ihan päinvastainen kuin kuvittelet. Vetotavan perusteella ei minusta voi sanoa turvamarginaalista juuri mitään.
Herbert: Kuljettaja ajotavan määrittää, mutta jostain syystä nyt talvella teiden ollessa jäässä esimerkiksi moottoriteillä ajetaan ainakin minun havaintojeni mukaan paljon vähemmän ylinopeuksia kuin kesällä.
Kyllä liikenne on nykyään varsin asiallista, ainaisesta valituksesta huolimatta. Varsin hyvin kuskit huomioivat kelin ainakin silloin kun se on selkeästi huono.
Ja onhan se rajoitusnopeus oikeassa talvikelissä lähempänä järkevää kuin saman tien kesärajoitus kesällä. Sen sijaan jos katsotaan hyvässä talvikelissä rajoituksen noudattamista 80-rajoitteisilla talvirajoitusalueilla, niin eipä ole hääppöistä. Mutta eipä köröttelyssä tuolloin mitään järkeä olekaan.
Tavallisista katumaastureista minulla on kovin vähän ajokokemuksia, muista korkean painopisteen omaavista autoista sitäkin enemmän. Noilla ajotavasta muodostuu herkästi rauhallisempi kuin tavallisella henkilöautolla.
Ajamieni katumaasturien ominaisuudet ovat hyvin henkilöautomaiset, ainoa ero on tosipaikan tullen se, etteivät ne maksimaaliset kaarrenopeudet sitten olekaan sitä miltä ne tuntuvat. Toki on joitakin jotka pystyvät aika hyviin kaarrenopeuksiinkin.
Tuo taitaa olla nelivetokuskeille jossain määrin ominainen piirre. Täytyyhän kalliin auton ominaisuuksia hyödyntää, kun kerrankin siihen on tilaisuus.
Aivan. Ja mitäpä seuraa jos edetään muuta liikennettä kovempaa?
Mutta voihan siinä olla sellainenkin juttu, että koska neliveto tuntuu kaksivetoa vakaammalta liukkaalla kelillä, ei kuski koe tarvetta hidastaa vauhtia kuten kaksivetoisella ajava. Eli kyse on pohjimmiltaan autolta saaduista viesteistä, joka vaikuttaa osaltaan ajotapaan.
Varmasti näinkin. Kuten jo aiemmin totesin, viesti on aika vääränlainen.
Tai sitten esim. suoralla tiellä raiteiden vieressä oleva lumivalli, jäinen ura tms. tekijä heilauttaa autoa ja kuski menettää autonsa hallinnan. Toki tuollaisen voisi parhaiten välttää ajamalla sopivalla tilannenopeudella tai riittävän huolellisesti ilman heilahtamista.
Onneksi on ajonvakautus, se on luotu juuri näitä tilanteita varten. Noihinkin tilanteisiin vaikuttaa autossa silti aika moni asia, esim. akseliväli ja moni muu tekijä. Jotkut autot ovat herkkiä urille ym, toiset eivät niinkään vaikka vetotapa olisi mikä.
Mutkaratatestin tulos on aika kyseenalainen tapa selvittää tätä asia juuri siksi, että moni muukin asia vaikuttaa sotkien tulosta. Parempi olisi simuloida koe, jossa ajetaan suoraan tasaista nopeutta tehden joku ohjausvirhe.
Tätähän tehdään autotesteissä, väistökoe testaa juuri tällaista äkillistä suunnanmuutosta. Mitään eroa vetotapaperusteella ei autoihin tuossa testissä tule.
Ehkä on syytä rajata keskustelu käsittämään hallinnan menetystä, ei sen seurauksia.
Ei niitä täysin kannata pois rajata, koska lopputuleman kannalta saattaa tuo seurauksien minimoiminen olla tehokkaampi tapa ja siinä on aika ratkaisevaa missä asennossa auto törmää jos on törmätäkseen.
Jos väitellään autojen turvallisuudesta vetotapaperusteella, on syytä ottaa huomioon ne varsinaiset turvallisuuteen vaikuttavat asiat.
Minusta vetotapa ei määritä auton turvallisuutta, ei se toki sitä välttämättä viekään. Pakko se on silti sanoa, että useimmat markkinoilla olevat nelivetoautot eivät ole ratkaisuiltaan mitenkään ideaaleja, tässä olen Putputin kanssa ihan samaa mieltä.
Vaikka videoklipin kuljettajat eivät käyttäneetkään poikkeuksellisen pitkää harkinta-aikaansa millään tavoin vahinkojen minimoimiseksi, pitää heidän puolustuksekseen kertoa, että tuo tilanne on erittäin hankala.
Nuoska lumi ja kaikki kesärenkain.
Lontoon lähellä olen itse vastaavassa tilanteessa loivassa myötäleessä ensin ikuisuuden kävelyvauhdista jarruteltuani vienyt auton varovasti jalkakäytävän viereen ja etupyörää kanttariin hieroen pysäyttänyt auton hieman ennen törmäystä.
Pysähtymisen jälkeen ei ollut varaa jäädä käsijarru päällä odottamaan valon vaihtumista, koska nelisylinterisen tyhjäkäynti täristi autoa sen verran että pelkkä takajarru ei riittänyt pitämään jo kertaalleen pysähtynyttä Volvo Kakkosnelosta paikallaan. Ei kun seiso vaan jarrulla ettei lähde luistelemaan...
Tai sitten esim. suoralla tiellä raiteiden vieressä oleva lumivalli, jäinen ura tms. tekijä heilauttaa autoa ja kuski menettää autonsa hallinnan. Toki tuollaisen voisi parhaiten välttää ajamalla sopivalla tilannenopeudella tai riittävän huolellisesti ilman heilahtamista.
Onneksi on ajonvakautus, se on luotu juuri näitä tilanteita varten. Noihinkin tilanteisiin vaikuttaa autossa silti aika moni asia, esim. akseliväli ja moni muu tekijä. Jotkut autot ovat herkkiä urille ym, toiset eivät niinkään vaikka vetotapa olisi mikä.
Ajonvakautus on merkittävä parannus, mutta silti neljän pyörän vetäessä ajonvakautus joutuu harvemmin töihin kuin kaksivetoisella. Eli marginaalia pidon menetykseen on enemmän.
Omassa autossani järjestelmä sallii aika tavalla luistoa ennenkuin se puuttuu peliin. Itse pidän tuosta, mutta turvallisuuden kannalta se ehkä ei ole paras mahdollinen.
Mutkaratatestin tulos on aika kyseenalainen tapa selvittää tätä asia juuri siksi, että moni muukin asia vaikuttaa sotkien tulosta. Parempi olisi simuloida koe, jossa ajetaan suoraan tasaista nopeutta tehden joku ohjausvirhe.
Tätähän tehdään autotesteissä, väistökoe testaa juuri tällaista äkillistä suunnanmuutosta. Mitään eroa vetotapaperusteella ei autoihin tuossa testissä tule.
Väistökokeessa tuskin ajetaan keilakujaa veto päällä. Eli se simuloi tilannetta, jossa vahinko on jo tapahtunut ja sitä yritetään korjata. Se ei kerro auton herkkyydestä joutua hankalaan tilanteeseen.
Minusta vetotapa ei määritä auton turvallisuutta, ei se toki sitä välttämättä viekään.
Ei tietenkään, siitä ei missään vaiheessa ole ollutkaan kyse.
Pakko se on silti sanoa, että useimmat markkinoilla olevat nelivetoautot eivät ole ratkaisuiltaan mitenkään ideaaleja, tässä olen Putputin kanssa ihan samaa mieltä.
Tietenkään kaikki eivät voi olla ideaaleja. Ei, vaikka huomioitaisiin erilaiset arvostukset, koska samankaltaisissa järjestelmissäkin on eroja toimivuuden suhteen. Aivan kuten missä tahansa.
Jos kuitenkin jätetään hiusten halkominen väliin ja tarkastellaan erityyppisiä ratkaisuja, siltikään asia ei ole kovin yksiselitteinen. Joku yksinkertainen kytkeytyvä (kytkettävästä puhumattakaan) neliveto ei varmaan ole ideaali mahdollisimman hyvää hallittavuutta arvostavalle, mutta satunnaista apua etenemiseen kaipaavalle se tarjoaa suht edullisen ratkaisun. Minulle napalukoin varustettu käsin kytkettävä neliveto olisi, jos ei paras mahdollinen, niin ainakin täysin riittävä.
Väistökokeessa tuskin ajetaan keilakujaa veto päällä. Eli se simuloi tilannetta, jossa vahinko on jo tapahtunut ja sitä yritetään korjata. Se ei kerro auton herkkyydestä joutua hankalaan tilanteeseen.
Tuosta olen kyllä erimieltä. Siinähän simuloidaan esimerkiksi sitä että ajetaan 70 km/h ja eteen tulee hirvi, sitten jarrutetaan ja väistetään. Jos se vahinko on tuossa muka jo tapahtunut niin niin olet ajanut hirvikolarin jo kun näet sen hirven
Tilanne, jossa joutuu käyttämään autoa äärirajoilla, ei minusta kuulu hallittuun liikenteeseen. Vahinko on siis jo tapahtunut, jos joudutaan tekemään tuollainen väistö. Taitava kuski voi onnistua korjaamaan tilanteen niin, ettei synny omaisuus- tai henkilövahinkoja.
Sitten ajoin pientä, mutkaista maantietä joka oli erittäin luikas. Taajaman kohdalla eteen kääntyi Honda RAV-4 joka heti taajaman päätyttyä lähti polkemaan mikä vehkeestä lähti. Hän vissiin yritti näyttää kuinka neliveto kulkee, mutta vaikka minulla on (todella) huonot renkaat niin takavetoisella pysyi kiihdytyksissäkin mukana ja kiihdytyksissäkin sai lopulta helposti kiinni pitkänkin eron. Hän meni mutkiin sisään avuttoman hitaasti, ajoi mutkissa avuttoman hitaasti ja sitten näin aina kuinka hän polki kaasun pohjaan niin aikaisin kuin mahdollista ja tykitti minkä pystyi mutkasta ulos.
Onkos Honda RAV-4 joku Hondan ja Toyotan uusi risteytys? Kertooko tuo tapaus mielestäsi tyhjentävästi siitä, kuinka hitaita nelivetomaasturit ovat mutkissa? Olisikohan kuljettajallakin joku osuus tuohon ajotyyliin. Itse olen useasti törmännyt vastaavaan sekä etu- että takavetoisten kohdalla mutta en ole pistänyt sitä vetotavan piikkiin. Luulenpa, että tuolla katumaasturilla, olipa se sitten Honda tai Toyota, olisi varmasti pystynyt ajamaan mutkiin ihan normaalivauhtia.
Herbert: Ajonvakautus on merkittävä parannus, mutta silti neljän pyörän vetäessä ajonvakautus joutuu harvemmin töihin kuin kaksivetoisella. Eli marginaalia pidon menetykseen on enemmän.
Neljän pyörän vetäessä vetoluistonesto joutuu töihin vähemmän. Ajonvakautuksesta en olisi lainkaan niin varma, sen mahdolliseen aktivoitumiseen vaikuttaa enemmän auton peruskäytös kuin vetotapa.
Tuo vetoluistonestoasiakin tosin riippuu enemmän auton käyttötavasta ja käytössä olevasta tehosta kuin itse vetotavasta, kaksivetoa ei tarvitse vedättämällä luistattaa ja nelivetokin sutii railakkaasti kun potkua on riittävästi.
81 kw:llä ei vielä kaksivetoinenkaan paljon ruovi liikkeelle päästyään.
Nelivedossa on pitomarginaalia, jonka avulla voi vedättää liukkaalla enemmän. Muuta marginaalia ei ole yhtään lisää, väistöt ja jarrutukset menevät ihan samalla pidolla kuin kaksivetoisellakin.
Väistökokeessa tuskin ajetaan keilakujaa veto päällä. Eli se simuloi tilannetta, jossa vahinko on jo tapahtunut ja sitä yritetään korjata. Se ei kerro auton herkkyydestä joutua hankalaan tilanteeseen.
Mutkaradalla ajetaan veto päällä, joten mikä osa-alue tästä nyt puuttuu? Väistökokeessa tulee hyvin selville auton peruskäytös, joka on jarrutuskokeen ohella turvallisuuden kannalta kuitenkin se ratkaisevin osa (autosta puhuttaessa). Toivottavasti oikeassakaan liikenteessä ei yritetä ajaa rallia ja väistellä esteitä veto päällä pyrkien hätätilanteessakin ylläpitämään maksimaalista vauhtia?
Maastovälitys:
Kerrotko vielä, mikä luo tarpeen tuollaiselle ajotavalle?
Tuskin kukaan Skodaa on sinun tarpeitasi vastaavaksi väittänytkään. Skoda silti on monille muille erinomainen auto.
Maastovälitys:
Suosittelen hankkimaan jonkin harrastusksen, jossa voit kilpailla ja kokeilla uskalluksesi rajoja. Liikenne ei ole oikea paikka tuolle.
Herbert:
Hienoa että 'käsittelitte' asian. Varmaan sai joku selitettyä enemmän pitoa renkaisiin.
Edelleen Civic ja takavetoBemu nopeampia kuin huippu-Quattro, ja testattu maasturi olikin jo avuttoman hidas.
Mitä väliä? Maastureihin verrattuna avuttomien osuus on minimaalisen pieni kun lähes mikä tahansa henkilöautomallinen on kuin formula niihin verrattuna... Nelivetohenkilöautoja taas on aika vähän ylipäänsä tehty kunnon pohjalle, jolloin niiden etuvetoversioihn nähden usein ainoa etu on pieni vetopitoetu suoralla tiellä ja miinuksena sitten huonompi ajettavuus, tuntuma, enemmän painoa jne..
Nykyään alkaa olla muutamia etuvetopohjaisia nelivetoja joissa on vähän jotain ideaakin. Vaikea yleistää. Mutta sen verran voi sanoa että yleisesti 'ajettavuudeltaan' ihaillut autot ovat aika kummallisia, ja kalpenevat pahasti ihan perusmerkkien pikkuautojen sporttiversioihin nähden. Johtuu varmaan siitä että tavikset kun ei oikein edes tiedä mitä 'ajettavuudella' tai 'sporttisuudella' tarkoitetaan, puhumattakaan että oikeasti edes tietäisi mitä eroja yhtään missään autoissa on teknisesti.
Maastovälitys:
Maastovälitys, moni vain ajaa hissukseen jolloin on näköjään mahdollista että jopa sinun ajotaidoilla pääsee niinkin hitaalla autolla kuin maasturilla ohi. Luuletko ettei maasturia nopeammalla kaksivetoisella tai maasturia valovuosia edellä olevalla nelivetohenkilöautolla ajaessa ole ketään koskaan 'jaloissa'?
Puhut kisasta jota ei ole, ja typeryydelläsi häviät senkin. Radallakin sähläävät urpot liputetaan ulos.
Nimim. karvalakkipikkuBemullakin menty helposti kisaan yllyttäneen isokoneisen ML-Mersun ohi. Ei maasturit ole mikään haaste, edes jääkeleillä. Kun pitoa on vähän enemmän niin Clioilla ja Swifteillä mennään ohi niin että heilahtaa.
Ja kuten Simppa sanoi, on fakta että pöperössä leveämmät renkaat on huonompi juttu ja maastureissa on yleisesti paljonkin leveämmät renkaat kuin henkilöautomallisissa.
Maastovälitys:
Onko käynyt mielessä, että liikenne on äärimmäisen harvalle kuvailusi kaltainen kilpailu? Asenteesi jaksaa hämmästyttää minua. Liukkaalla ajat kuin rallin erikoiskokeella ja kesällä tahallasi estät peräkärrysi kanssa ohittamisesi silkka v*ttuilu mielessä. Alat yhä enemmän kuulostaa sellaiselta kuskilta, johon en ikipäivänä haluisi törmätä liikenteessä. En voi käsittää, mistä moinen tarve päteä liikenteessä tulee. Jos haluat ajaa lujaa, niin radalle vaan. Radallakaan ei kyllä saa muita vittuilumielessä estellä tai häiritä ja tokkopa sinne perävaununkaan kanssa pääsee.
Se sinun maasturisi kun nyt ei talvikeleilläkään ole mikään formula vaikka kuinka niin uskoisit. Toivon todella, ettet telo ketään. Toivon myös että joskus vedät sen malmikasasi oikein syvälle ojaan ilman henkilövahinkoja. Voisi olla opettava kokemus. Jenkeissä asiaa on tutkittu paljon, ja nelivetoiset maasturit ovat useimmiten liukkaalla ojassa.
Maasturi on taatusti huonompi ajettava talvellakin kuin nelivetohenkilöauto. Liikenteessä tuota ei kannata kokeilla, mutta jääradalla ero varmasti selviäisi. En minä maastureita tuomitse, mutta ei kannata kuvitella autoonsa sellaisia ominaisuuksia, joita siinä ei ole. Ei meikäläisen coupekaan muutu tila-autoksi vaikka kuinka olisin sitä mieltä.
En minä sinulle Skodaa suositellut. Maasturi voi täyttää tarpeesi paremmin, mutta Skoda on varmasti valtaosalle osuvampi valinta, ja taatusti maasturia dynaamisempi. Itse en ainakaan tykkää leikkiä rekkakuskia, eikä minulla ole tarvetta autolla rämpiä maastossa. Ja se nyt vaan on fakta, että Superbissa on nelivetoisena parempi teho-/painosuhde kuin sinun maasturissasi.
Mielestäni liikenteen tulisi soljua samalla rytmillä niin talvella kuin kesälläkin. Jos maahamme yritetään tuoda jotain kesäautoja, niin ne voitaisiin poistaa liikenteestä sopivalla lakimuutoksella tai ainakin vaatimalla niiltä roima sujuvuushaittavero.
EDIT: Esim. >tästä autosta< on vaikea tehdä talviautoa.
Herbert:
Tässä mitattua tietoa taannoisesta TM 3/09 talvivertailusta:
Kiihtyvyys jäällä 10-30 km/h:
Subaru Impreza 4,1 s
Volkswagen Golf 6,1 s
Seat Ibiza 6,1 s
Mazda Kuutonen 6,8 s
Toyota Avensis 7,0 s
Lancia Delta 7,1 s
Honda Accord 7,8 s
Jäärata 1,1 km:
Volkswagen Golf 73,9 s
Toyota Avensis 74,5 s
Mazda Kuutonen 74,7 s
Lancia Delta 75,1 s
Subaru Impreza 75,2 s
Honda Accord 75,4 s
Seat Ibiza 76,0 s
Kun vielä todetaan, että jarrutuksessa jäällä 60-0 km/h Subaru sattui olemaan noista autoista paras 1,2-27,2 % lyhyemmällä jarrutusmatkalla, niin missä kohtaa nuo etuvetoautot ovat olleet nelivetoista Subarua nopeampia, jollei nimenomaan kaarreajossa?
mikahelle:
Suomessa on jo talvirengaspakko talvikuukausina. Ja jos liikenteen sujuvuuden takia pitäisi kieltää tai verottaa lisää joitain ajoneuvoja, olisivat ne raskasta kalustoa. Joten eiköhän haeta leipä ja puuroainekset edelleen lähikaupasta tai marketista samalla hinnalla, kuin tähänkin asti.
FARwd:
Jyrsinrengaskielto on myös vain ajan kysymys.
mikahe:
Minun mielestäni on äärimmäisen tervettä, että pääkallokeleillä ajetaan huomattavasti hiljempaa. Se vasta pelottavaa olisikin, jos autoilijat eivät talviolosuhteita ottaisi ollenkaan huomioon ja ajaisivat kuten kesällä.
mikahe:
Totta. Se on pääsääntöisesti pääsiäisestä lokakuun loppuun.
FARwd:
Yleensä ennen ja jälkeen mutkan on suora. Jarrutus ja kiihdytys ovat siis olennaisia asioita ajateltaessa auton nopeutta kaarreajossa mutkatiellä tai katuviidakossa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota noiden erojen suuruuksien suhteellisuuteen. Kaarreajossa erot ovat prosentuaalisesti minimaalisia, verrattuna kiihtyvyyseroihin. Tasaisessa kaarreajossa ehkä saattaisi nelivedolla heikentävänä tekijänä olla pyörien kytkeytyminen toisiinsa, mutta kun otetaan huomioon mutkaan jarruttaminen ja mutkasta kiihdyttäminen, neliveto on ylivoimainen talviauto. Sen ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.
mikahe:
Ei sitä tapahdu tässä maassa niin kauan, kun ei valheelliset uskomukset katoa kansanviisaudesta. Liukkaita kelejä on taas tuntunut riittävän, vaikka nastojen olisi pitänyt jyrsiä ne pitäviksi. Jotenkin tuntuu, että ovat kovempia jyrsimään tiemateriaalia, kuin H20:ta jolla on taipumus liukastuttaa tie aina vaan uudelleen vaikka sitä kuinka jyrsisi.
FARwd:
Miksi tämä on niin vaikea asia käsitettäväksi? Jo 10.12.2010 totestin, että jos verrataan vetotapojen merkitystä, ei pidä verrata eri tavoin toteutettuja autoja.
Mutta jos tuollaisia testituloksia halutaan käyttää vertailuun, TM:n talvitesti 3/2007 tarjoaa hyvän pohjan, koska mukana oli Suzuki SX4. Sitä voidaan ajaa joko neli- tai etuvedolla.
Testissä ajettiin lumipintaisella 1,4 km:n radalla. Suzukin aika oli testin nopein, nelivedolla 85,8 s ja etuvedolla 87,8 s. Autossa ei ole ajonhallintaa. Testin seuraavaksi nopeimmat olivat Nissan Note ja Fiat Punto 88,8 s ajalla. Nuokin oli ajettu ilman esc:tä. Nopeimman tuloksen esc:llä teki Volvo C30, 89,5 s. Sama auto ilman esc:tä oli muutaman kymmenyksen hitaampi, joten esc ei automaattisesti menoa hidasta.
Mukana oli myös muutama tila-auto, Citroen C4, Ford S-Max ja Kia Karens. Painoa kullakin n. 1600 kg. Nuo eivät testiryhmässä erottuneet muita huonompina, joten liukkaalla kelillä korkea tai kohtalaisen raskas kori ei automaattisesti tarkoita huonoa suoritusta. Suzuki on myös suhteellisen korkea, mutta 1275 kg painava. Esimerkiksi Fordin aika ilman esc:tä oli sama kuin 1140 kiloisella Minillä (89,1 s). Esc kytkettynä Ford oli sekunnin Miniä nopeampi (90,6/91,6 s). Tämä olkoon perusteena aiempaan kommenttiini, jossa totesin katumaasturin voivan olla liukkaalla henkilöautoa nopeampi.
Kuivalla radalla varmaan tavalliset henkilöautot pärjäisivät paremmin, tosin tehon merkitys sotkisi tuloksia jo osaltaan.
drive:
Kauanko kesti tehdä tuo nojatuolianalyysi? Ihan kiva että yrität järkeillä asiaa teoriassa, harmi että menee pieleen.
Nyt ERITTÄIN liukkailla keleillä yhdellä ajoreissulla jo pisti todella selvästi silmään kuinka maasturikuskit todella luulevat ajavansa 'ylivoimaisilla talviautoilla'. Ensin keski-ikäinen rouva ajeli Honda RAV 4:llään koko ajan, pitkän matkan edessäolevan perässä kiinni. Maksimissaan väliä oli n. 1,5 sekuntia (ajelin hänen takanaan ja edessäolevaa autoa ei edes tahtonut nähdä ).
Sitten maantiellä 80km/h alueella saavutin jonon joka eteni aivan ryömintävauhtia jonkun pelkääjän takia. Ohitin pari autoa ja päädyin Nissan Xtrailin taakse, hänen edessään tuo pelkääjäMersu. Selvästi hän havahtui minun tulostani taakseen, sillä aiemmin hän ajeli aivan rauhallisesti jonon mukana ilman elettäkään ohituksen suuntaan mutta heti tullessani taakseen hän alkoi kärkkyä ohituspaikkaa edessäolevasta. Juuri kun jono on saavuttamassa keltavilkuilla ajavaa aurausautoa niin SILLOIN hän lähti ohittamaan!! Ohitettuani myöskin (turvallisessa paikassa) tuon jononvetäjän niin saavutin Xtrailia, siitä huolimatta että hän koko ajan hivutti nopeuttaan ylöspäin kun hän näki ettei vauhtinsa 'riitä'. Ohitettuani hänet hän sinnitteli jonkin aikaa perässä ja sen jälkeen hidastikin reilusti omaan matkavauhtiinsa. Perinteinen Suomiliikenne-ilmiö: nostetaan nopeutta jostain ihmeen syystä vaikkeivät oikeastaan kisaa mutteivät todellakaan itse yksinään tuota nopeutta ajaisi, ja sitten vähän ajan päästä huomaavat ettei sillä saavuta mitään tai eivät uskalla/jaksa enää ajaa sitä vauhtia ja hidastavat reilusti takaisin 'omaan vauhtiinsa'. Talvella tätä tekee eniten juuri 'parhaat talviautot' eli nelivetoiset, pitää kai yrittää näyttää että on talven kingejä...
Sitten ajoin pientä, mutkaista maantietä joka oli erittäin luikas. Taajaman kohdalla eteen kääntyi Honda RAV-4 joka heti taajaman päätyttyä lähti polkemaan mikä vehkeestä lähti. Hän vissiin yritti näyttää kuinka neliveto kulkee, mutta vaikka minulla on (todella) huonot renkaat niin takavetoisella pysyi kiihdytyksissäkin mukana ja kiihdytyksissäkin sai lopulta helposti kiinni pitkänkin eron. Hän meni mutkiin sisään avuttoman hitaasti, ajoi mutkissa avuttoman hitaasti ja sitten näin aina kuinka hän polki kaasun pohjaan niin aikaisin kuin mahdollista ja tykitti minkä pystyi mutkasta ulos. Silti pystyin ajelemaan ihan rennosti takana. Jäin tietenkin pidemmälle taakse ajamaan ensinnäkin sillä turha on pienellä maantiellä ajaa ihan toisen perässä ja toisekseen hän yritti jo muutenkin niin kovasti että en halunnut että hän ajaa ulos. Monta kertaa jättäydyin taaemmaksi ja sitten katsoin saanko kuinka helposti kiinni ja sehän onnistui helposti jopa kiihdytyksissä. Mutkiin sisään jarruttaessa varsinkin sain hetkessä piiitkänkin jättämäni välin kiinni, ja mutkissakaan en voinut ajaa hänen perässään sitä vauhtia mitä pystyisin kun piti hänen takiaan hidastaa. No, hän vain polki sitkeästi maasturiaan eikä siinä mitään väärää ole. Ja pitkään hän veteli minkä pystyi kunnes kääntyi pikkutielle.
mikahe:
Tuon linkin takana oli useita autoja, tarkoititko 911 GT2 RS:ää? Ihan hyvä talviauto sekin on, talvitestattu ja kaikkea. Paha valita erikoismallia ja odotta ettei maavaran suhteen ole hankaluuksia, mutta muutoin tuo toimii varmasti ihan hyvin talviautona. Parempi siinä suhteessa olisi perusCarrera tai Turbo. 911 Turbohan oli AMochS:n testissä jonka linkitin erikoissarjan ja siten koko porukankin nopein jääradalla, paaaaljon nopeampi kuin maasturi ja muut 'tavisautot'.
Herbert:
Lievästi sanottuna pärjäisivät paremmin... Tehon merkityskään tuskin sotkisi kun kerran Polo GTI on kuivalla selvästi ML AMG:tä ja Range Rover Sport S/C:tä nopeampi.
mikahe:
Juuri tähän ajatukseen pohjautuu nastarenkaiden käyttö. Ei nyt välttämättä ihan samaan rytmiin viranomainenkaan pyri liikennettä saamaan, mutta kelien vaikutuksia renkailla kuitenkin tasataan.
Itse en näe sinänsä mitään tarvetta ajaa kesällä eri tavalla kuin talvella normaalikeleissä. Talveksi ei tarvitse muuttaa ajotapaa, jos se on jo kesällä oikea...toki varsinaiset pääkallokelit on eri juttu.
740 GLE:
Tietääkseni se marginaali on ihan sama tärkeimpien ominaisuuksien suhteen, eli väistö ja pysähtymismatka. Jos oletaan autot samalla tavalla rengastetuiksi ja saman painoisiksi. Jos nelivedossa on alla kitkat ja se on kaksivetoista painavampi, tilanne voi olla ihan päinvastainen kuin kuvittelet. Vetotavan perusteella ei minusta voi sanoa turvamarginaalista juuri mitään.
Herbert: Kuljettaja ajotavan määrittää, mutta jostain syystä nyt talvella teiden ollessa jäässä esimerkiksi moottoriteillä ajetaan ainakin minun havaintojeni mukaan paljon vähemmän ylinopeuksia kuin kesällä.
Kyllä liikenne on nykyään varsin asiallista, ainaisesta valituksesta huolimatta. Varsin hyvin kuskit huomioivat kelin ainakin silloin kun se on selkeästi huono.
Ja onhan se rajoitusnopeus oikeassa talvikelissä lähempänä järkevää kuin saman tien kesärajoitus kesällä. Sen sijaan jos katsotaan hyvässä talvikelissä rajoituksen noudattamista 80-rajoitteisilla talvirajoitusalueilla, niin eipä ole hääppöistä. Mutta eipä köröttelyssä tuolloin mitään järkeä olekaan.
Tavallisista katumaastureista minulla on kovin vähän ajokokemuksia, muista korkean painopisteen omaavista autoista sitäkin enemmän. Noilla ajotavasta muodostuu herkästi rauhallisempi kuin tavallisella henkilöautolla.
Ajamieni katumaasturien ominaisuudet ovat hyvin henkilöautomaiset, ainoa ero on tosipaikan tullen se, etteivät ne maksimaaliset kaarrenopeudet sitten olekaan sitä miltä ne tuntuvat. Toki on joitakin jotka pystyvät aika hyviin kaarrenopeuksiinkin.
Tuo taitaa olla nelivetokuskeille jossain määrin ominainen piirre. Täytyyhän kalliin auton ominaisuuksia hyödyntää, kun kerrankin siihen on tilaisuus.
Aivan. Ja mitäpä seuraa jos edetään muuta liikennettä kovempaa?
Mutta voihan siinä olla sellainenkin juttu, että koska neliveto tuntuu kaksivetoa vakaammalta liukkaalla kelillä, ei kuski koe tarvetta hidastaa vauhtia kuten kaksivetoisella ajava. Eli kyse on pohjimmiltaan autolta saaduista viesteistä, joka vaikuttaa osaltaan ajotapaan.
Varmasti näinkin. Kuten jo aiemmin totesin, viesti on aika vääränlainen.
Tai sitten esim. suoralla tiellä raiteiden vieressä oleva lumivalli, jäinen ura tms. tekijä heilauttaa autoa ja kuski menettää autonsa hallinnan. Toki tuollaisen voisi parhaiten välttää ajamalla sopivalla tilannenopeudella tai riittävän huolellisesti ilman heilahtamista.
Onneksi on ajonvakautus, se on luotu juuri näitä tilanteita varten. Noihinkin tilanteisiin vaikuttaa autossa silti aika moni asia, esim. akseliväli ja moni muu tekijä. Jotkut autot ovat herkkiä urille ym, toiset eivät niinkään vaikka vetotapa olisi mikä.
Mutkaratatestin tulos on aika kyseenalainen tapa selvittää tätä asia juuri siksi, että moni muukin asia vaikuttaa sotkien tulosta. Parempi olisi simuloida koe, jossa ajetaan suoraan tasaista nopeutta tehden joku ohjausvirhe.
Tätähän tehdään autotesteissä, väistökoe testaa juuri tällaista äkillistä suunnanmuutosta. Mitään eroa vetotapaperusteella ei autoihin tuossa testissä tule.
Ehkä on syytä rajata keskustelu käsittämään hallinnan menetystä, ei sen seurauksia.
Ei niitä täysin kannata pois rajata, koska lopputuleman kannalta saattaa tuo seurauksien minimoiminen olla tehokkaampi tapa ja siinä on aika ratkaisevaa missä asennossa auto törmää jos on törmätäkseen.
Jos väitellään autojen turvallisuudesta vetotapaperusteella, on syytä ottaa huomioon ne varsinaiset turvallisuuteen vaikuttavat asiat.
Minusta vetotapa ei määritä auton turvallisuutta, ei se toki sitä välttämättä viekään. Pakko se on silti sanoa, että useimmat markkinoilla olevat nelivetoautot eivät ole ratkaisuiltaan mitenkään ideaaleja, tässä olen Putputin kanssa ihan samaa mieltä.
Arvatkaa onko tuossa Audissa alla kitkat vai nastat.
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=77110
( Ohikulkijan video : Normipäivä Helsingissä )
Helsingissä? Tuolla videolla ei ole kyllä mitään tekemistä Helsingin kanssa ja liukuvissa autoissa on kesärenkaat alla.
Saattaa olla myös kitkarenkaat.
Vaikka videoklipin kuljettajat eivät käyttäneetkään poikkeuksellisen pitkää harkinta-aikaansa millään tavoin vahinkojen minimoimiseksi, pitää heidän puolustuksekseen kertoa, että tuo tilanne on erittäin hankala.
Nuoska lumi ja kaikki kesärenkain.
Lontoon lähellä olen itse vastaavassa tilanteessa loivassa myötäleessä ensin ikuisuuden kävelyvauhdista jarruteltuani vienyt auton varovasti jalkakäytävän viereen ja etupyörää kanttariin hieroen pysäyttänyt auton hieman ennen törmäystä.
Pysähtymisen jälkeen ei ollut varaa jäädä käsijarru päällä odottamaan valon vaihtumista, koska nelisylinterisen tyhjäkäynti täristi autoa sen verran että pelkkä takajarru ei riittänyt pitämään jo kertaalleen pysähtynyttä Volvo Kakkosnelosta paikallaan. Ei kun seiso vaan jarrulla ettei lähde luistelemaan...
Engineeri:
Oikea vastaus on siis Geneve 16.12.2010 ja anti-quattro.
AkiK:
Ajonvakautus on merkittävä parannus, mutta silti neljän pyörän vetäessä ajonvakautus joutuu harvemmin töihin kuin kaksivetoisella. Eli marginaalia pidon menetykseen on enemmän.
Omassa autossani järjestelmä sallii aika tavalla luistoa ennenkuin se puuttuu peliin. Itse pidän tuosta, mutta turvallisuuden kannalta se ehkä ei ole paras mahdollinen.
Väistökokeessa tuskin ajetaan keilakujaa veto päällä. Eli se simuloi tilannetta, jossa vahinko on jo tapahtunut ja sitä yritetään korjata. Se ei kerro auton herkkyydestä joutua hankalaan tilanteeseen.
Ei tietenkään, siitä ei missään vaiheessa ole ollutkaan kyse.
Tietenkään kaikki eivät voi olla ideaaleja. Ei, vaikka huomioitaisiin erilaiset arvostukset, koska samankaltaisissa järjestelmissäkin on eroja toimivuuden suhteen. Aivan kuten missä tahansa.
Jos kuitenkin jätetään hiusten halkominen väliin ja tarkastellaan erityyppisiä ratkaisuja, siltikään asia ei ole kovin yksiselitteinen. Joku yksinkertainen kytkeytyvä (kytkettävästä puhumattakaan) neliveto ei varmaan ole ideaali mahdollisimman hyvää hallittavuutta arvostavalle, mutta satunnaista apua etenemiseen kaipaavalle se tarjoaa suht edullisen ratkaisun. Minulle napalukoin varustettu käsin kytkettävä neliveto olisi, jos ei paras mahdollinen, niin ainakin täysin riittävä.
Herbert:
Tuosta olen kyllä erimieltä. Siinähän simuloidaan esimerkiksi sitä että ajetaan 70 km/h ja eteen tulee hirvi, sitten jarrutetaan ja väistetään. Jos se vahinko on tuossa muka jo tapahtunut niin niin olet ajanut hirvikolarin jo kun näet sen hirven
En minä mistään hirvikolarista puhunut.
Tilanne, jossa joutuu käyttämään autoa äärirajoilla, ei minusta kuulu hallittuun liikenteeseen. Vahinko on siis jo tapahtunut, jos joudutaan tekemään tuollainen väistö. Taitava kuski voi onnistua korjaamaan tilanteen niin, ettei synny omaisuus- tai henkilövahinkoja.
Putput:
Onkos Honda RAV-4 joku Hondan ja Toyotan uusi risteytys? Kertooko tuo tapaus mielestäsi tyhjentävästi siitä, kuinka hitaita nelivetomaasturit ovat mutkissa? Olisikohan kuljettajallakin joku osuus tuohon ajotyyliin. Itse olen useasti törmännyt vastaavaan sekä etu- että takavetoisten kohdalla mutta en ole pistänyt sitä vetotavan piikkiin. Luulenpa, että tuolla katumaasturilla, olipa se sitten Honda tai Toyota, olisi varmasti pystynyt ajamaan mutkiin ihan normaalivauhtia.
Herbert: Ajonvakautus on merkittävä parannus, mutta silti neljän pyörän vetäessä ajonvakautus joutuu harvemmin töihin kuin kaksivetoisella. Eli marginaalia pidon menetykseen on enemmän.
Neljän pyörän vetäessä vetoluistonesto joutuu töihin vähemmän. Ajonvakautuksesta en olisi lainkaan niin varma, sen mahdolliseen aktivoitumiseen vaikuttaa enemmän auton peruskäytös kuin vetotapa.
Tuo vetoluistonestoasiakin tosin riippuu enemmän auton käyttötavasta ja käytössä olevasta tehosta kuin itse vetotavasta, kaksivetoa ei tarvitse vedättämällä luistattaa ja nelivetokin sutii railakkaasti kun potkua on riittävästi.
81 kw:llä ei vielä kaksivetoinenkaan paljon ruovi liikkeelle päästyään.
Nelivedossa on pitomarginaalia, jonka avulla voi vedättää liukkaalla enemmän. Muuta marginaalia ei ole yhtään lisää, väistöt ja jarrutukset menevät ihan samalla pidolla kuin kaksivetoisellakin.
Väistökokeessa tuskin ajetaan keilakujaa veto päällä. Eli se simuloi tilannetta, jossa vahinko on jo tapahtunut ja sitä yritetään korjata. Se ei kerro auton herkkyydestä joutua hankalaan tilanteeseen.
Mutkaradalla ajetaan veto päällä, joten mikä osa-alue tästä nyt puuttuu? Väistökokeessa tulee hyvin selville auton peruskäytös, joka on jarrutuskokeen ohella turvallisuuden kannalta kuitenkin se ratkaisevin osa (autosta puhuttaessa). Toivottavasti oikeassakaan liikenteessä ei yritetä ajaa rallia ja väistellä esteitä veto päällä pyrkien hätätilanteessakin ylläpitämään maksimaalista vauhtia?