Kilpailu kesän hitaimmasta kaaharista

231 kommenttia
123468
  • Uskot siis linkin tietojen olevan faktaa?



    Ei silti, erittäin mielenkiintoinen se on. Vain Texasissa käytössä ilmeisesti kuitenkin? Miksiköhän? Onko diktatuureja enemmänkin maailmassa?

      
  • Herbert:


    Sitä vaan en ymmärrä, miten järjestelmä edes teoriassa voisi toimia. Oletetaan, että meillä on 80 km/h rajoitus. Miten tuo saataisiin laillisesti nostettua sataseen? Eikö olisi aika koomista, jos nopeusrajoitusjärjestelmä perustuisi ajettujen ylinopeuksien määrään?




    Nopeusrajoitus olisi jonkin verran suurempi kuin autojen keskinopeus. Jos nopeusrajoitus olisi 80 km/h, autojen keskinopeus olisi tällöin esimerkiksi 75 km/h. Jos autoilijat alkaisivat ajaa tasan kahdeksaa kymppiä, keskinopeus nousisi, ja myös suurin sallittu nopeus kyseisellä maantiellä nousisi. Autoilijoiden enemmistö saisi nopeusrajoituksen nousemaan niin korkealle kuin se haluaisi. Äänestäminen rajoituksesta tapahtuisi kaasupolkimella.



    Oma teknillis-poliittinen pohdintansa olisi se, miten paljon autojen keskinopeutta suurempi rajoitusnopeus olisi, ja miten pitkän ajan keskinopeudesta se laskettaisiin. Todennäköisesti ajan pitäisi olla melko pitkä, jotta satunnaiset lyhytaikaiset vaihtelut eivät kovin paljon vaikuttaisi rajoitukseen.



    Ehdotukseeni (jonka yksityiskohdissa olisi paljon hiomista) sisältyi autoihin asennettava ylinopeudenestolaite.

      
  • ritsa:

    Nasta:
    Selvä enemmistö liikkuu rajoitusten mukaan ja niiden alle. Vai onko tarkoitus ensin poistaa kaikki rajoitukset ja tiputella sen jälkeen merkkejä enemmistön ajonopeuden mukaan.

    Usko ei perustu faktaan. Lue tuo yllä oleva linkki, siellä kerrotaan miten jokaiselle tieosuudelle saadaan järkevät ja turvalliset rajoitukset. Tämä ikuisuuskeskustelu jatkukoon minun osaltani kun taas uusia uskovaisia ilmaantuu.




    Kävi kuin entiselle maalarille vitseissä.

      
  • Ruotsin malli sopisi hyvin Suomen heikkenevän tieverkon kuntoon. Jos teiden hoitoon ei löydy reilusti lisää panoksia olemme oikeasti pulassa.

      
  • SO2001:

    Autoilijoiden enemmistö saisi nopeusrajoituksen nousemaan niin korkealle kuin se haluaisi. Äänestäminen rajoituksesta tapahtuisi kaasupolkimella.




    Aikanaan joku totesikin, että Suomessa on pari miljoonaa liikenteen asiantuntijaa ja muutamia typeryksiä. Jälkimmäiset ovat jostain kumman syystä päätyneet Tielaitoksen (nykyään ties minkä elyn tai liikenneviraston) hommiin.



    Osaatko sinä tai joku muu sanoa, miksi näin on käynyt?



      
  • ritsa:

    Nasta:
    ritsa:
    Nasta:

    Mansaarella ei ole yleistä nopeusrajoitusta lainkaan.

    Man saarella ei ole rajoituksia kylien välillä, kylissä rajoitukset toki on.



    Onko asia nyt varmasti selvä?


    Vauhti ei tapa Man-saarellakaan, vaan se ettei osaa jos ei osaa: https://www.youtube.com/watch?v=UL7P7OkTCDI

      
  • Herbert:


    Aikanaan joku totesikin, että Suomessa on pari miljoonaa liikenteen asiantuntijaa ja muutamia typeryksiä. Jälkimmäiset ovat jostain kumman syystä päätyneet Tielaitoksen (nykyään ties minkä elyn tai liikenneviraston) hommiin.

    Osaatko sinä tai joku muu sanoa, miksi näin on käynyt?




    Olen havaitsevinani kysymyksessä jotain tämän suuntaista (Wikipedia):



    ”Sanallisessa ironiassa viestin tarkoitettu merkitys on erilainen tai päinvastainen kuin sanojen tavanomainen merkitys. ”



    Asiantuntijoiden ja asioita tuntevien ero on siinä, että ensiksi mainitut on virallistettu, ja heitä arvostetaan, kun taas jälkimmäisiä vähätellään.



    Allekirjoittaneen matkamittarissa siintää horisontissa jo kahden miljoonan kilometrin paalu, ja jos kohtalo suo, se vielä joskus ohitetaan.



    Jos oletetaan, että olisin ajanut 1,8 miljoonaa kilometriä, ja keskinopeuteni olisi ollut 70 kilometriä tunnissa, tunteja olisi kulunut 25714. Keskinopeus voisi tosin olla alhaisempikin, koska hidas kaupunkiajo laskee kokonaiskeskinopeutta, mikä merkitsisi, että tunteja olisi vieläkin enemmän.



    Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n mukaan suomalaisten ”vuosittainen säännöllinen työaika oli vuonna 2010 noin 1700 tuntia”, joten tämän tiedon mukaan ajotunneistani kertyisi yli 15 työvuotta.



    Jollakin muulla alalla kuin autolla ajamisessa viidentoista vuoden työkokemuksen katsottaisiin antaneen ainakin jonkin verran alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Yksityinen autolla ajaminen poikkeaa kuitenkin muista elämänalueista siinä, että siitä ei katsota kertyvän minkäänlaista hyödylliseksi katsottavaa kokemusta tai oppimista, osaamisesta puhumattakaan.



    Vaikka autoilija olisi käytännön kokemuksen lisäksi perehtynyt myös liikenteen teoreettiseen puoleen lukemalla alan tutkimuksia, joita löytyy runsaasti internetistä, hänet katsottaisiin siitä huolimatta nyt ja aina liikenneasioista mitään tietämättömäksi ja mitään ymmärtämättömäksi ja mitään oppimattomaksi vaaralliseksi tolloksi, joka saadaan käyttäytymään siedettävästi vain kyttäyksellä, pelolla ja rangaistuksilla.



    Kaikki yksityisen autoilijan liikennettä koskevat mielipiteet ja näkemykset katsotaan automaattisesti vääriksi ja asiantuntemattomiksi, jos ne eivät ole sanasta sanaan lainausta virallisista sääntökirjoista. Sen sijaan asiantuntijan – sen ainoan ja oikean virallisen asiantuntijan, joka istuu tiskinsä takana – hölmöimmätkin möläytykset ja mielipiteet katsotaan erehtymättömän ihmisen lausumaksi neroudeksi ja viisaudeksi.



    Ei siis ihme, jos typeryksiä kiinnostaa tuollaiseen itsetärkeän ikonin asemaan pääseminen. Onhan se hienoa olla ainoana aina oikeassa, kun kaksi miljoonaa muuta ihmistä on aina väärässä.



      
  • SO2001:

    … Kaikki yksityisen autoilijan liikennettä koskevat mielipiteet ja näkemykset katsotaan automaattisesti vääriksi ja asiantuntemattomiksi, jos ne eivät ole sanasta sanaan lainausta virallisista sääntökirjoista. Sen sijaan asiantuntijan – sen ainoan ja oikean virallisen asiantuntijan, joka istuu tiskinsä takana – hölmöimmätkin möläytykset ja mielipiteet katsotaan erehtymättömän ihmisen lausumaksi neroudeksi ja viisaudeksi.

    Ei siis ihme, jos typeryksiä kiinnostaa tuollaiseen itsetärkeän ikonin asemaan pääseminen. Onhan se hienoa olla ainoana aina oikeassa, kun kaksi miljoonaa muuta ihmistä on aina väärässä.




    Loistavasti kirjoitettu teksti, SO2001!



    Asiantuntijoista voi olla kyllä montaa mieltä, samoin tutkimuksista. Lausunnotkin on vain lausuntoja – vähän niin kuin mielipiteitä.



    Eikös meidän pitäisi olla enemmän huolissamme kuitenkin siitä, että me - sisältäen ne 2 miljoonaa mainittua – valitaan siihen viime kädessä päättävään, lukkoon lyövään elimeen eli eduskuntaan ne ihmiset, jotka siellä kulloinkin on? Niiden 200:n voisi kuvitella olevan sitten sellaisia, että osaavat suodattaa asiantuntijoiden tutkimuksista ja lausunnoista höperöimmät pois. Kimpassa kuitenkin - harkiten, pohtien jne.



    Missä menee pieleen sittenkin, jos on mennäkseen?

      
  • Kumppani:

    Niiden 200:n voisi kuvitella olevan sitten sellaisia, että osaavat suodattaa asiantuntijoiden tutkimuksista ja lausunnoista höperöimmät pois. Kimpassa kuitenkin - harkiten, pohtien jne.

    Missä menee pieleen sittenkin, jos on mennäkseen?


    Muutaman käymäni keskustelun pohjalta arvaan, etteivät liikenneasiat ole useimpien kansanedustajien työlistalla kovin suurella prioriteetilla?



    Näinpä he toimivat mutun ja ryhmäohjauksen pohjalta hyvin ohuella tietopohjalta. Sen seurauksena he ovat helposti manipuloitavissa ja toimivat mielikuvien ohjaamana, vaikka ehkä hyvää tarkoittavatkin.



    Valiokuntien ja ministeriöiden valmistelutyö on käytännössä se vaikuttamisen paikka ja siihen osallistuu vain pieni ryhmä. Valmiin esityksen suhteen suurin osa paperin täysistunnossa ensi kertaa näkevistä toiminee saamansa briefauksen mukaan.



    SO2001 esiin nostamaan kokemusparadoksiin sen sijaan eri yksilöt suhtautuvat eri tavoin. Edellisen liikenneministerin ja hänen avustajansa kanssa kävin asiallisia keskusteluita ja vaikka hänellä oli varmasti vahvempiakin taustavaikuttajia, jäi minulle kuva omaa aluettaan seuraavasta ministeristä, kun hänelle perustelemistani kolmesta asiasta sentään kaksi toteutui jossain muodossa.



    "Keskustelu" nykyisen liikenneministerin kanssa on kuin mustaan aukkoon huutaisi.



    Hyvin vedetty tuossa yllä, SO2001 !

      
  • Pulinat pois:



    "Vuonna 2008 suoritetussa laajassa liikennekyselyssä 80 prosenttia suomalaisista hyväksyi talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset tai ainakin piti rajoituksia sopivina."



    http://yle.fi/uutiset/autoilijat_tottuvat_alempiin_nopeusrajoituksiin_lahes_huomaamatta/5656207



    Paremmalla ajalla etsin tuon kyselyn, ellei joku ehdi ennen minua.

      
  • Kumppani:

    Loistavasti kirjoitettu teksti, SO2001!


    +1



    Taitaa olla ensimmäinen asia, josta olemme Kumppanin kanssa täysin samaa mieltä.

      
  • Olisko noin tosiaan, mikahe?



    SO2001:llä oli tosiaan kielenkannat kohdillaan tuota muotoillessaan.



    Mutta liikuttava hänenkin on töidensä takia (tiettävästi). Ihan niin kuin minunkin, siihen vaan menee aikaa. Ei ole teleporttausta toiminnassa kuin elokuvissa.



    Hän on joskus kirjoittanut haluavansa "säästää aikaa" ajammalla vähän ripeämmin. Toisaalta on kolikoiden takia valmis kävelemään pitkiä matkoja parkkirahaa säästääkseen. Mitä hän oikein sitten tekee, tai on haluavinaan?



    70km/h -keskinopeus tulee vaikka siitä muuten, että ajaa tasanopeuksilla maantietä tunnin 100 km/h:ssa, sitten kaupungissa tunnin 40 km/h:ssa, taas maantietä tunnin satasta ja kaupungissa tunnin 40 km/h. Noin karkeasti havainnollistaen 4 tunnin ajoa päivässä, mikä taitaa olla ihan tuttua hänelle (?).



    Jos hänen keskinopeutensa laskettaisiinkin 80:in mukaan, tuollaisella ajosuoritteella - joka esim. tekee muuten 120000 km per joka vuosi 15 vuoden ajan - hän olisi "säästänyt" n. 133 vrk eli noin 4½ kuukautta. Siis laskemastaan 15 "työvuodesta" autossa.



    Jotakuinkin 2,5%



    Onko se sitten paljon vain vähän?



    Joka tapauksessa hänen keskinopeuttaan nostaa ylinopeus aina kun mahdollista, ettei vaan nukahtaisi väsymystään rattiin. Toki myös satunnaisosumalla sitä laskee ruuhkat, vaikka työmatkalla, tietyöt jne. Mutta millä kertoimella sellaisia lasketaan, että olisi "järkeä"...



    Aina ei voi valita töitään tai työpaikkaansa, mutta olisko hän onnellisempi, jos olisi ollut työikänsä korttelin päässä kotoaan töissä? Ei tarvitsi laskea tällaisia ollenkaan - olisko ihan tekemisen puutetta ollut koko 15v?



    Tai vastaavasti, paljonko olisi mennyt vielä enemmän aikaa todennäköisesti työmatkustamiseen julkisilla - vaikka väliä Tre - Hki? Kun ei pääse lähellekään ovelta ovelle jne.

      
  • Kumppani:


    Mutta liikuttava hänenkin on töidensä takia (tiettävästi). Ihan niin kuin minunkin, siihen vaan menee aikaa. Ei ole teleporttausta toiminnassa kuin elokuvissa.

    Hän on joskus kirjoittanut haluavansa "säästää aikaa" ajammalla vähän ripeämmin. Toisaalta on kolikoiden takia valmis kävelemään pitkiä matkoja parkkirahaa säästääkseen. Mitä hän oikein sitten tekee, tai on haluavinaan?




    Liikkumiseni ja tekemiseni eivät oikeastaan kuulu aiheeseen, mutta kerron nyt kuitenkin, että olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työpaikkani ovat kahta lyhytaikaista poikkeusta lukuun ottamatta olleet noin 10 minuutin kävelymatkan päässä. Lyhimmillään työmatkaan meni vain viisi sekuntia, sillä työpaikka oli samassa talossa, jossa asuin. Kaksi poikkeusta olivat kouluavustajan ja opettajan tehtävät eräillä kyläkouluilla, jonne ajoin autolla. Tällä hetkellä nostan työmarkkinatukea. Yksi työpaikkahakemus on "vetämässä" muodon vuoksi eli työvoimatoimiston mieliksi. Tämä vastannee kysymykseen ”mitä hän oikein tekee”. Kysymykseen ”mitä hän on haluavinaan” en osaa vastata.



    Olen aina ollut melko pienituloinen, mikä todennäköisesti selittää haluni säästää parkkirahoissa. Toinen syy ilmaisten paikkojen etsimiseen on se, että huonomuistisena ja hajamielisenä en halua jättää autoa potentiaaliselle sakkopaikalle. Sakonhan saa, kun maksettu parkkiaika loppuu. Pienituloisuus selittää myös ikääntyneen autokantani.





    Kumppani:


    70km/h -keskinopeus tulee vaikka siitä muuten, että ajaa tasanopeuksilla maantietä tunnin 100 km/h:ssa, sitten kaupungissa tunnin 40 km/h:ssa, taas maantietä tunnin satasta ja kaupungissa tunnin 40 km/h. Noin karkeasti havainnollistaen 4 tunnin ajoa päivässä, mikä taitaa olla ihan tuttua hänelle (?).




    Ei ole tuttua minulle eikä taida olla muillekaan. 100 km/h keskinopeus on erittäin vaikeasti saavutettavissa, vaikka nopeusrajoitus olisi 100 km/h. Maantiellä ajaa nimittäin myös rekkoja ja muita hitaampia kulkuneuvoja, eikä niitä aina voi heti ohittaa.



    Oma ”vakioreittini”, jonka viimeksi eilen ajoin, on pituudeltaan noin 80 kilometriä. Oikein hiljaisen liikenteen aikana ajokorttini riskeeraten olen onnistunut ajamaan sen noin 50 minuutissa ja vähän allekin. Keskinopeudeksi tulee tällöin 96 km/h. Tavanomaisempi aika on noin 55 minuuttia, mikä merkitsee noin 87 km/h keskinopeutta. Tieosuudella on yksi pienehkö kunta ja muutamia autioituneita kylätaajamia. Nopeusrajoitus vaihtelee välillä 40 – 100 km/h. Suurimmalla osalla matkasta rajoitus on 80 km/h. Google-kartan ilmoittama matka on tasan 80 kilometriä ja ajoaika 1 tunti 13 minuuttia, mikä tekee keskinopeudeksi 65,7 km/h.



    Kyseinen Google-kartta ilmoittaa jotkut ajoajat huomattavasti pidemmiksi kuin mitä ajamiseen oikeasti menee, mutta joidenkin aikojen kohdalla Google on realistisempi. Käyn aika usein Helsingissä ja ajelen muutenkin pääkaupunkiseudulla. Reittini pituus sinne on Google kartan mukaan 382 kilometriä ja ajoaika 4 tuntia 28 minuuttia, mikä tekee keskinopeudeksi 85,5 km/h. Vaikka kaahaan Helsingin matkat samalla tavalla ylinopeutta ajaen kuin muutkin matkat, aikaa kuluu monesti suunnilleen tuo Googlen ilmoittama määrä. Joskus hiljaisen liikenteen aikana kovasti paahtamalla olen päässyt noin neljään tuntiin ja allekin, mutta ei tällöinkään keskinopeus nouse kuin 95,5 kilometriin tunnissa, vaikka matkalla on yli sata kilometriä moottoritietä.



    Näiden selitysten tarkoitus on osoittaa, että 100 km/h keskinopeuden saavuttaminen suomalaisella maantiellä on vaikeaa ja edellyttää todella reipasta ajamista ja hiljaista liikennettä. Moottoritiellä voi tietysti pitää vaikka 120 km/h keskinopeuden, mutta moottoriteitä on vähän, ja niilläkin voi olla ruuhkaa.



    Kumppani:


    Jos hänen keskinopeutensa laskettaisiinkin 80:in mukaan, tuollaisella ajosuoritteella - joka esim. tekee muuten 120000 km per joka vuosi 15 vuoden ajan - hän olisi "säästänyt" n. 133 vrk eli noin 4½ kuukautta. Siis laskemastaan 15 "työvuodesta" autossa.

    Jotakuinkin 2,5%

    Onko se sitten paljon vain vähän?




    Edellä olevan laskelman lukuihin en edes yritä ottaa kantaa. Todellisen vuosikeskinopeuden saisi selville, jos autossa olisi käyttötuntimittari. Kun tunteja vertaisi matkamittarin kilometreihin, keskinopeus olisi helppo laskea. Kertovatko autojen ajotietokoneet tämän?



    Mitä ajansäästöön tulee, niin ylinopeudella saavutettu keskinopeuden nousu esimerkiksi kymmenellä kilometrillä tunnissa arvosta 60 km/h arvoon 70 km/h, merkitsisi 4286 tuntia, jos kokonaisajokilometrimäärä olisi 1800000. Evan ilmoittaman 1700 tunnin vuosityöajan mukaan laskettuna se tekisi reilut kaksi ja puoli työvuotta. Jos elämänsä aikana voi vähentää 2-3 työvuoden verran autossa istumista ajamalla ylinopeutta, onko se paljon vai vähän?



    Edellä esitettyä esimerkkiä ei pidä ottaa todelliseen liikenteeseen sijoitettuna esimerkkinä, koska keskinopeudet 60 ja 70 km/h ovat pelkkiä arvioita samoin se, miten paljon keskinopeutta on mahdollista nostaa ylinopeuden avulla. Viimeksi mainittu asia riippuu ajoreiteistä. Vähäisen liikenteen maanteillä ylinopeudella todella säästää aikaa, ruuhkaliikenteessä säästö jää vähäisemmäksi.



      
  • SO2001:

    ... selittää haluni säästää parkkirahoissa.


    Koska omaat säästöhaluja, ihmettelen mikset säästäisi myös polttoainekuluissa ajonopeutta laskemalla, jollet ole niin tehnytkin. Kai ylinopeutta ajellessa on olemassa myös vähintään teoreettinen sakon uhka.



    Itse en osaa sanoa onko omalla kohdallani tärkeämpää rahan vai luonnonvarojen säästäminen tahi peräti turvallisuuden parantaminen, mutta väliäkö tuolla, kun kaikkiin auttaa sama lääke eli hiukka hitaammin kaahailu.



    Otsikon aiheeseen liittyen, ehkä hitaimpia kaahareita pitäisi etsiä pyöräilijöiden joukosta. Olen kuullut usein pyöräilijöitä syytettävän kaahaamisesta, vaikka pääosa kaahaileekin tasamaalla korkeintaan kahtakymppiä, ja kolmen kympin ylittäjät ne vasta kaahareita ovatkin.

      
  • SO2001:

    Oma ”vakioreittini”, jonka viimeksi eilen ajoin, on pituudeltaan noin 80 kilometriä. Oikein hiljaisen liikenteen aikana ajokorttini riskeeraten olen onnistunut ajamaan sen noin 50 minuutissa ja vähän allekin. Keskinopeudeksi tulee tällöin 96 km/h. Tavanomaisempi aika on noin 55 minuuttia, mikä merkitsee noin 87 km/h keskinopeutta.
    ...
    Mitä ajansäästöön tulee, niin ylinopeudella saavutettu keskinopeuden nousu esimerkiksi kymmenellä kilometrillä tunnissa arvosta 60 km/h arvoon 70 km/h, merkitsisi 4286 tuntia, jos kokonaisajokilometrimäärä olisi 1800000.




    Hieno kirjoitus jälleen kerran, SO2001.



    Ajokorttisi riskeeraamalla saavutat 9 km/h kovemman keskinopeuden, mutta laskelmillasi haluat kertoa, että 1,8 miljoonan kilometrin aikana 10 km/h keskinopeuden nousulla säästät merkittävästi aikaa.



    Laskemasi ajansäästö on kieltämättä merkittävä. Mitä sillä yrität sanoa ja mitä tekemistä laskelmallasi on reaalimaailman kanssa, siihen voisit antaa vastauksen. Juttujesi perusteella en kuitenkaan ole ollenkaan varma, omaatko koulunkäyntiavustajalle tai opettajalle sopivan arvomaailman.

      
  • SO2001:

    Liikkumiseni ja tekemiseni eivät oikeastaan kuulu aiheeseen




    Eivät yksityis- eli henk.kohtaisella tasolla tietenkään. Mutta annat ymmärtää aika paljon noissä lauseissa. Niistä me muut lukijat vain teemme päätelmämme.



    SO2001:

    mutta kerron nyt kuitenkin, että olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työpaikkani ovat kahta lyhytaikaista poikkeusta lukuun ottamatta olleet noin 10 minuutin kävelymatkan päässä.




    Jotenkin vaan on jäänyt kuva, että olet aina autolla liikkeellä. Kerro nyt edes sen verran, missä ajassa tuo 1,8 miljoonaa km on tullut, kiitos.



    SO2001:

    Olen aina ollut melko pienituloinen, mikä todennäköisesti selittää haluni säästää parkkirahoissa… Pienituloisuus selittää myös ikääntyneen autokantani.




    Tuollainen on meille epäolennaista – kullakin on oma elämäntilanteemme ja -kaaremme, ei se tähän liitykään.



    Olemme kuitenkin keskustelleet ”ajan säästämisen” mahdollisuuksista aiemminkin, muistanet. Sinusta (käytönnössä ) minuuttien säästöt välillä Tre – Hki ovat olleet kauhheen tärkeitä: ettei väsyttäisi perillä ja on ”parempaakin tekemistä”. Siinä vaan on ristiriitaa sen kanssa, että kävelet sitten melkein tunnin edes takaisin vain parkkimaksun takia, eikös sinustakin. Laskennallisestihan sinulta ”tuhlaantuu” siinä ties kuinka monen edestakaisen Tre-Hki-Tre –matkan säästö kerralla. Tai sitten sinun pitäisi huomata/tajuta, että ajan säästö nopeammin ajamalla tosiaan on käytännössä vain enempi vähempi laskennallista.



    Toki aika-arviointeja käytetään kuljetuksissa, mutta nekin pohjautuvat realistisesti nopeusrajoituksiin, ei haaveisiin ”paremmasta”, kun eipä paljon muutakaan voi.

    Ei myöskään arvaamattomille hidastuksillekaan sitten, jotka romuttavat suunnitelmia tietysti.



    70km/h -keskinopeus tulee vaikka siitä muuten, että ajaa tasanopeuksilla maantietä tunnin 100 km/h:ssa, sitten kaupungissa tunnin 40 km/h:ssa, taas maantietä tunnin satasta ja kaupungissa tunnin 40 km/h. Noin karkeasti havainnollistaen 4 tunnin ajoa päivässä, mikä taitaa olla ihan tuttua hänelle (?).





    SO2001:

    Ei ole tuttua minulle eikä taida olla muillekaan.




    Ajaa päivässä 4 tuntiako? Aika moni tekee sitä ihan päivittäin ja sitä tarkoitin tuolla kohdalla. Ei ole kaukana Tre – Hki – Tre –matkalla esim. ollenkaan ajallisesti.



    SO2001:

    100 km/h keskinopeus on erittäin vaikeasti saavutettavissa, vaikka nopeusrajoitus olisi 100 km/h. Maantiellä ajaa nimittäin myös rekkoja ja muita hitaampia kulkuneuvoja, eikä niitä aina voi heti ohittaa.




    Älä ny!?



    Ei vaan, motarilla sen pitäisi olla aika lailla mahdollista. Kun luulen ettei 120 km/h jämpti riitä sulle alkuunkaan silloin kun tilaa on. Mutta noilla laskelmilla saadaan malliksi se 70 km/h. Yhdistelmiä on tosin xxxx kpl.



    SO2001:

    Oma ”vakioreittini”…. keskinopeudeksi tulee tällöin 96 km/h…. Google-kartan ilmoittama matka on tasan 80 kilometriä ja ajoaika 1 tunti 13 minuuttia, mikä tekee keskinopeudeksi 65,7 km/h.




    Ihan realistinen se googlekin elävässä elämässä.



    SO2001:

    moottoriteitä on vähän, ja niilläkin voi olla ruuhkaa.




    Maanteitä on enemmän, mutta ei niillä ole useinkaan ruuhkaa, tasoittaa kyllä tilannetta. Kaupungeissakin voi joutua punaiseen aaltoon, tai sitten vihreään.

    Kaikkea riittää…



    SO2001:

    Edellä olevan laskelman lukuihin en edes yritä ottaa kantaa.




    Oliko oikein vai väärin? Jos kerran esität laskelmia, joilla on tarkoitus maalailla omaan malliinsa sopivia tilanteita, niin sitten rinnakkaislaskelmat pitäisi olla ihan vertailun vuoksi kommenttia varten OK.



    SO2001:

    Todellisen vuosikeskinopeuden saisi selville, jos autossa olisi käyttötuntimittari. Kun tunteja vertaisi matkamittarin kilometreihin, keskinopeus olisi helppo laskea. Kertovatko autojen ajotietokoneet tämän?




    MB:ssä taitaa tietokone kertoa pitkän jakson keskinopeudet yms. Kunnes resetoidaan siis. Mutta omassa autossani näyttää vain kulloisenkin käynnistyksen jälkeen ajan ja keskinopeuden jne.



    SO2001:

    Mitä ajansäästöön tulee, niin ylinopeudella saavutettu keskinopeuden nousu esimerkiksi kymmenellä kilometrillä tunnissa arvosta 60 km/h arvoon 70 km/h, merkitsisi 4286 tuntia, jos kokonaisajokilometrimäärä olisi 1800000. Evan ilmoittaman 1700 tunnin vuosityöajan mukaan laskettuna se tekisi reilut kaksi ja puoli työvuotta. Jos elämänsä aikana voi vähentää 2-3 työvuoden verran autossa istumista ajamalla ylinopeutta, onko se paljon vai vähän?




    Sepä se! Ja ajattele, toiset istuu autossa ihan työkseen. Mutta taas kerran, ihan niin kuin aiemminkin, tuota voi miettiä käytännön tasolla tasan vain matkakohtaisesti. Et saa aikaa pankkiin! Tai noh, kyllähän työstä kertyy lomapäiviä, mutta ei sekään vertaudu tähän.



    Montako ”silmänräpäystä ” tuollainen keskinopeuden nosto vaikuttaa sinun elämääsi ”vakioreitillä” ja mitä voit sillä ajalla tehdä? Se ratkaisee ihan oikeasti. Ei mikään Eva-lukema. Se on vain tilastoja varten.



    SO2001:

    Edellä esitettyä esimerkkiä ei pidä ottaa todelliseen liikenteeseen sijoitettuna…




    ….mutta pyrkii silti vaikuttamaan siihen todelliseen toiveeseen, että rajoitusnopeuksia pitäisi nostaa. No ehkä sitä ei siksi kannata kauheasti laskeakaan, koska ei sovellu siihen.



      
  • Ajansäästökirjoitukseni sai aikaan niin paljon kommentteja ja kysymyksiä, että en ehdi käydä niitä kaikkia läpi. Se, että nopeammin ajamalla kuluu tiettyyn matkaan vähemmän aikaa, on itsestäänselvyys, joten tämän tosiasian kumoaminen vaatii poikkeuksellista logiikkaa, eikä se sittenkään onnistu.



    Kumppani katsoo, että minun ”pitäisi huomata/tajuta, että ajan säästö nopeammin ajamalla tosiaan on käytännössä vain enempi vähempi laskennallista”.



    Sitähän ajan säästö juuri on. Laskennallista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se samalla olisi myös todellista.



    Jos 80 kilometrin matkaan menee 55 minuuttia tunnin ja 13 minuutin sijasta, aikaa säästyy 18 minuuttia. Asia ei tästä miksikään muutu, vaikka yritettäisiin todistella, että mitäs nyt noin vähäisellä ajalla tekee, ja mihin pankkiin sen muka voi säästää ja niin edelleen. Tällaisia todisteluja näkee vähän väliä. Myyntimiehetkin käyttävät tätä tekniikkaa. Halpaa. Ei maksa kuin alle euron päivässä. Ajattele nyt. Et saa 99 sentillä edes kupillista kahvia. Jos kuitenkin ajattelet vähän pidemmälle ja sanot myyntimiehelle ei, viidessä vuodessa olet säästänyt yli 1800 euroa.



    En kommentoinut Kumppanin esimerkkiä ”Jos hänen keskinopeutensa laskettaisiinkin 80:in mukaan” siksi, että en täysin ymmärrä sitä.



    En väittänyt ajaneeni 1800000 kilometriä. Kirjoitin, että ”oletetaan, että olisin ajanut”. Kyseessä oli hypoteettinen esimerkki ja kuviteltu kilometrilukema.



    Todellista ajokilometrimäärääni en tiedä niin kuin ei tiedä varmaan moni muukaan. Karkeasti laskettuna kilometrejä on kertynyt seuraavasti: Kaksi Saabia yhteensä noin 420000 kilometriä. Micra 591000 kilometriä. Näistä kertyy yhteensä vähän yli miljoona. Peugeot 205:stä tulee noin 550000 ja Peugeot 405:stä noin 170000 kilometriä. Tässä vaiheessa ollaan jo lukemassa 1730000 kilometriä. Tähän lisätään muutamia kymmeniä tuhansia kilometrejä Oldsmobilella, Opelilla, Toytota Corolloilla sekä muutamia tuhansia kilometrejä monilla eri autoilla, omilla, lainatuilla ja vuokratuilla. Kokonaiskilometrit nousevat siis reippaastikin yli hypoteettisen esimerkkini, joka oli 1,8 miljoonaa kilometriä. Osalla autoista on kuitenkin ajanut vähäisessä määrin myös joku muu, joten kokonaiskilometrimäärästä pitää vähentää muutama prosentti. Eli loppujen lopuksi en tiedä, miten paljon olen ajanut. Jos esimerkissäni mainitsemani hypoteettinen 1,8 miljoonaa ei ole vielä saavutettu, ei se kaukana enää ole.



    Olen ajellut viime päivinä vaihteeksi aika paljon ja nähnyt monenlaista ajoa. Havaintojeni mukaan väite ”valtaosa kuljettajista noudattaa nopeusrajoituksia” ei oikein vakuuta. Välillä ovat kokonaiset autojonot vedelleet +20 km/h ylinopeudella. Tänään satuin vilkaisemaan taustapeiliin juuri kuin kaukana takanani ajanut auto alkoi mutkitella käsittämättömästi tien laidalta toiselle. Syy omituiseen ajotapaan ei selvinnyt. Aamupäivältä voisin kertoa tarinan nimeltä ”mustan Audin tapaus”, mutta sen nyt melkein arvaakin. Kun auto on musta Audi, mitä tahansa voi odottaa. Yleensä jotain provokatiivista.

      
  • SO2001:

    Havaintojeni mukaan väite ”valtaosa kuljettajista noudattaa nopeusrajoituksia” ei oikein vakuuta.




    Lainaus julkaisusta Autojen nopeudet pääteillä 2012: "Pääteillä 43 % autoista ajoi kesällä ylinopeudella tiekohtaiseen nopeusrajoitukseen nähden. Valtaosa ylinopeuksista oli melko pieniä, 1–10 km/h. Yli 10 km/h ylinopeudella ajoi 10 % autoista. Ylinopeutta ajavien autojen osuus on pysynyt jotakuinkin samana vuosina 2010–2012."



    Jossain aiemmassa keskustelussa joku (Opelixi tai ritsa?) lupasi ajaa rajoitusten mukaan siinä vaiheessa, kun enemmistö ajaa rajoitusten mukaan. Mutta kun paljastui, että enemmistö noudattaa jo nyt rajoituksia, alkoi kiemurtelu ja sanojen syöminen. Ei siis demokratia ollutkaan riittävä peruste rajoitusten noudattamiselle. Mitä tieto demokraattisesta ajotavasta vaikuttaa sinuun SO2001?



      
  • Jos sanotaan, että enemmistö ihmisistä ei tee murhia, sillä ei yleensä tarkoiteta, että enemmistö ihmisistä ei tee murhia tietyissä tarkastuspisteissä, vaan että enemmistö ihmisistä ei tee koskaan elämänsä aikana murhia.



    Ylinopeuksien suhteen on toisin. Vaikka kuljettaja ajaisi silloin tällöin ylinopeutta, hänet voidaan luokitella "ajaa nopeusrajoitusta noudattaen" luokkaan, jos hän tietyissä tutkituissa tilanteissa on noudattanut nopeusrajoitusta.



    Minäkin noudatan joskus nopeusrajoitusta. Jos olen sattunut ajamaan tuolloin tarkastuspisteen ohi, minutkin on kirjattu tilastoissa lainkuuliaisten joukkoon. Sattuuhan sitä.



    Jos saisin käyttööni nopeustutkan, voisin tehdä videon, joka osoittaisi, että ainakaan yhdellä tietyllä nopeusrajoitusalueella 57% kuljettajista ei noudata nopeusrajoitusta. Vuosien ajan paikkaa liikkuvasta autosta tarkasteltuani uskallan tehdä arvion, että yli 90 % autoista rikkoo nopeusrajoitusta. Nopeudet voisi tietysti mitata myös sekuntikellon kanssa, mutta se on hankalaa yksin, koska tie tekee mutkan, eikä tien varressa ole paikkoja, josta koko rajoitusalueen voisi nähdä.



    Tein aikoinaan videon Meilahdentien nopeusnäyttötaulun kohdalla. Kuvasin 20 paikan ohittanutta autoa siten, että yhtään autoa jäänyt välistä kuvaamatta. Tätä on tietysti vaikea todistaa videolla, koska hiljaisina hetkinä sammutin kameran. Ohi ajaneista 20:sta autosta joka ikinen ajoi ainakin jonkin verran ylinopeudella.



    Mitä demokratiaan tulee, niin demokratiassa mielipiteensä saa osoittaa vapaasti ilman rangaistuksen pelkoa. Ylinopeus mielipiteen osoituksena on sen sijaan rangaistava teko, joten tämä luonnollisesti vaikuttaa tuloksiin.



    Jos maanteillä ei olisi koskaan ollut nopeusrajoituksia, junnaisivatko autot siellä alle 80 km/h nopeudella, jos tiellä ominaisuuksiensa puolesta voisi ajaa kovempaakin.



    Eräässä kirjoituksessa joku esitti uutisen siitä, miten ihmiset olivat tottuneet tiettyihin nopeusrajoituksiin ja hyväksyivät ne. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, koska näin ihmisluonto toimii. Konfliktia valtaa käyttävään ja rangaistuksia jakelevaan tahoon halutaan välttää, joten pakon edessä alistutaan. Jotta alistuminen ei tuntuisi niin pahalta, se ajan oloon "hyväksytään". Psykologiset suojamekanismit toimivat näin. Asioille, joita ei voida muuttaa, alistutaan, jotta todellisuus kestettäisiin paremmin. Pohjois-Koreassakin ihmiset hyväksyvät sen, että maa on vankila, josta ei pääse minnekään.



    Jos väkivallan, pakon ja propagandan alaisuudessa tapahtuva alistuminen epämukaville tosiasioille katsotaan ihmisten demokraattiseksi mielipiteen ilmaisuksi, oudoksi on käsitys demokratiasta mennyt. Ehkä tämä on sitä kuuluisa ”kansandemokratiaa”?



      
  • Greenin viimeisestä kommentista en ymmärtänyt mitään, mutta SO2001:n juttuja voin kommentoida.



    SO2001:

    Vaikka kuljettaja ajaisi silloin tällöin ylinopeutta, hänet voidaan luokitella "ajaa nopeusrajoitusta noudattaen" luokkaan, jos hän tietyissä tutkituissa tilanteissa on noudattanut nopeusrajoitusta.




    Kyselytutkimuksen mukaan 4% kuljettajista noudattaa nopeusrajoitusta. Edellä oli kyse eri asiasta. Liikenteessä olevista autoista pääteillä 57% etenee nopeusrajoituksen mukaan, 33% 1-9 km/h ylinopeutta ja 10% yli 10 km/h ylinopeutta. Sehän on peruste, jonka mukaan täällä on demokratiaa on vaadittu rajoituksiin. Aikamoinen jytky rajoitususkovaisille. Talvikaudella rajoitusta noudatti 46%, 1-9 km/h ylinopeutta ajoi 42% ja yli 10 km/h ylinopeutta 12%. Tuolla ryhmittelyllä ylivoima on talvellakin selvä.



    Jos saisin käyttööni nopeustutkan, voisin tehdä videon, joka osoittaisi, että ainakaan yhdellä tietyllä nopeusrajoitusalueella 57% kuljettajista ei noudata nopeusrajoitusta.




    Samoin videon, jonka mukaan 100% noudattaa rajoitusta. Entä sitten? Luvut, joista edellä kerron, perustuvat n. 300 ympäri vuoden jatkuvasti mittaavan pisteen tietoihin. Revi sinä informaatiota parin minuutin videostasi.



    Mitä demokratiaan tulee, niin demokratiassa mielipiteensä saa osoittaa vapaasti ilman rangaistuksen pelkoa. Ylinopeus mielipiteen osoituksena on sen sijaan rangaistava teko, joten tämä luonnollisesti vaikuttaa tuloksiin.




    Jos mielipide ilmaistaan lakia rikkoen, luonnollisesti siitä voi seurata rangaistus. Liittyykö tähän jokin ongelma?



    Jos maanteillä ei olisi koskaan ollut nopeusrajoituksia, junnaisivatko autot siellä alle 80 km/h nopeudella, jos tiellä ominaisuuksiensa puolesta voisi ajaa kovempaakin.




    Rajoitukset määräytyvät monen tekijän summana. Ei yksin tien ominaisuuksien perusteella. Ihan kuten autosikin on mitoitettu kovemmalle nopeudelle kuin mihin suomalaiset rajoitukset yltää, et silti voi vedota Micrasi tai Renaultisi ominaisuuksiin rajoituksista valittaessa.



    Jos väkivallan, pakon ja propagandan alaisuudessa tapahtuva alistuminen epämukaville tosiasioille katsotaan ihmisten demokraattiseksi mielipiteen ilmaisuksi, oudoksi on käsitys demokratiasta mennyt. Ehkä tämä on sitä kuuluisa ”kansandemokratiaa”?




    Eli kun et saanutkaan ihmisten teoista ja käsityksistä tukea ajatuksillesi, mitätöit ihmisten käsitykset ja teot virheellisinä? Et kuitenkaan suostu harkitsemaan sitä, että taipuisit demokraattiseen tulokseen, vaikka siihen hetki sitten vetosit.



    Suosittelen sinulle perusteellista keskustelua itsesi kanssa.





      
  • Avaruusvektori:

    Ehkä hitaimpia kaahareita pitäisi etsiä pyöräilijöiden joukosta.


    HS:n mukaan pyörillä kaahataan jopa skoottereita kovempaa. Pahin ylinopeuskuski oli hurjastellut 33 km/h kolmenkympin alueella.



    http://www.hs.fi/kotimaa/Py%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%A4+j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+tiell%C3%A4+taakseen+jopa+skootterin/a1402197021100



      

  • Herbert:


    Suosittelen sinulle perusteellista keskustelua itsesi kanssa.




    Onko siitä ollut apua?



    Kuten edellä mainitaan, polkupyörillä ajetaan Helsingissä kovaa. Helsingin Sanomien mukaan poliisi ehdottaa polkupyörille nopeusrajoitusta. Koska poliisi on käytännössä turvallisuusasioiden lainsäätöselin*, tällainen rajoitus tullaan todennäköisesti näkemään.



    Tein aikoinaan pari videota vaarallisesti ajavista pyöräilijöistä jouduttuani itse pari kertaa läheltä piti -tilanteeseen. Videon tekemiseen myötävaikutti myös tapaus, jossa tyttäreni jäi jalkakäytävällä polkupyörän alle selviten onneksi pelkillä naarmuilla ja mustelmilla. Toisessa läheltä piti -tilanteessa nousin autosta jalkakäytävälle, kun ylämäkeä alas laskenut valoton pyörä hujahti yllättäen kovalla vauhdilla puolen metrin päästä. Onneksi en ollut vielä ehtinyt ottaa toista askelta. Toisella kerralla olin kävelemässä parkkipaikalle, kun takaa tuli kovalla vauhdilla pyörä, jonka alle en aivan ehtinyt astua. Parkkipaikka, jolle olin menossa, oli nimittäin vähän edempänä. Video on kuvattu samassa paikassa. Kohdassa 27 sekuntia polkupyörä ohittaa lähietäisyydeltä sinipukuisen miehen, joka vasta pari sekuntia myöhemmin reagoi tilanteeseen ja katsoo taakse päin, tuleeko sieltä mahdollisesti lisää pyöriä. Vähän matkan päässä miesten edessä lähtee sivupolku vasemmalle. Jos jalankulkija tuolla kohdalla muuttaa suuntaansa ja astuu askeleen tai pari vasemmalle katsomatta taakseen, ja samaan aikaan tulee takaa polkupyörä kovalla vauhdilla, jälki voi olla ruman näköistä.



    http://youtu.be/oqCZhTRv3Gc



    En kannata polkupyörille yleistä nopeusrajoitusta. Jollakin tavoin alennettu nopeus voisi kuitenkin olla paikallaan tilanteissa, jossa polkupyörä ja jalankulkija ovat samalla väylällä niin lähellä toisiaan, että yhteentörmäys on mahdollinen. Pyöräilijän ei tulisi siis ainakaan takaa päin lähestyä jalankulkijaa tuhatta ja sataa. Ehkä kapealla väylällä ja risteyspaikoissa alennettu nopeus olisi paikallaan myös vastaan tulevien muiden pyörien kohdalla. Törmääväthän pyörät joskus myös toisiinsa. Tilanteissa, joissa lähellä ei ole muita kevyen liikenteen kulkijoita, nopeutta voisi olla niin paljon kuin pyörä kulkee.

      
  • SO2001:


    Herbert:

    Suosittelen sinulle perusteellista keskustelua itsesi kanssa.

    Onko siitä ollut apua?




    On.



    Videon tekemiseen myötävaikutti myös tapaus, jossa tyttäreni jäi jalkakäytävällä polkupyörän alle selviten onneksi pelkillä naarmuilla ja mustelmilla.




    Pyöräilijä siis ajoi jalkakäytävällä tyttäresi päälle? Vai oliko kuitenkin kyse yhdistetystä jalankulku- ja pyörätiestä? Kävelikö tyttäresi ennalta arvattavalla tavalla kohdassa, jossa jalankulkijoiden kuuluukin kävellä vai yllättikö hän pyöräilijän sivuttaisella siirtymällä ilman, että katsoi, tuleeko takaa pyöräilijä?



    Toisessa läheltä piti -tilanteessa nousin autosta jalkakäytävälle, kun ylämäkeä alas laskenut valoton pyörä hujahti yllättäen kovalla vauhdilla puolen metrin päästä.




    Ajoiko tämäkin pyöräilijä jalkakäytävällä vai nousitko autostasi pyörätielle ilman, että katsoit huolellisesti, tuleeko pyöriä? Kuten me kaikki tiedämme, pyöräteillä ajetaan yleisesti n. 30 km/h nopeuksia, joten ihan huolettomasti ei jalankulkijan ole syytä pyörätiellä toikkaroida. Sinullakin on n. 1,8 miljoonan kilometrin ajokokemus, joten tämä asia pitäisi olla kristallinkirkas.



    Jollakin tavoin alennettu nopeus voisi kuitenkin olla paikallaan tilanteissa, jossa polkupyörä ja jalankulkija ovat samalla väylällä niin lähellä toisiaan, että yhteentörmäys on mahdollinen. Pyöräilijän ei tulisi siis ainakaan takaa päin lähestyä jalankulkijaa tuhatta ja sataa.




    Olen samaa mieltä siitä, että tilannenopeudet ei aina ole hallinnassa. Mutta miksi hetki sitten halusit antaa näille ajamisen asiantuntijoille oikeuden päättää nopeusrajoituksista?

      
  • Herbert:



    Pyöräilijä siis ajoi jalkakäytävällä tyttäresi päälle? Vai oliko kuitenkin kyse yhdistetystä jalankulku- ja pyörätiestä? Kävelikö tyttäresi ennalta arvattavalla tavalla kohdassa, jossa jalankulkijoiden kuuluukin kävellä vai yllättikö hän pyöräilijän sivuttaisella siirtymällä ilman, että katsoi, tuleeko takaa pyöräilijä?




    Kirjoituksessani oli virhe. Jostakin syystä tekstiin jäi muokkausvaiheessa sana ”jalkakäytävällä”, vaikka siinä ei pitänyt olla sitä. Törmäys tapahtui kortteleiden välissä kulkevalla kevyen liikenteen väylällä. En tiedä, mikä väylän virallinen status, ja kenen pitää väistää ja ketä.





    Herbert:


    Ajoiko tämäkin pyöräilijä jalkakäytävällä vai nousitko autostasi pyörätielle ilman, että katsoit huolellisesti, tuleeko pyöriä? Kuten me kaikki tiedämme, pyöräteillä ajetaan yleisesti n. 30 km/h nopeuksia, joten ihan huolettomasti ei jalankulkijan ole syytä pyörätiellä toikkaroida. Sinullakin on n. 1,8 miljoonan kilometrin ajokokemus, joten tämä asia pitäisi olla kristallinkirkas.




    Olen tähän asti luullut, että pyöräilijä ajoi jalkakäytävällä. Mutta kun katsoin Googlen Street Viewistä, pyöräilijä ajoikin pyörätiellä, jonne minä ihan huolettomasti toikkaroin. Miksi? Siksi, että en tiennyt, että väylä on pyörätie.



    Ajoin paikalle autolla, eikä tulosuuntaani ollut näkyvissä pyörätien merkkejä. Koska tien varressa oleva korotettu levennys näytti jalkakäytävältä, kävelin sinne aivan kuten jalkakäytävälle kävellään. Jos Google Street Viewillä liikuskelee edellä mainitulla kadulla, huomaa, että kadun reunassa oleva väylä on edelliseen risteykseen asti yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Risteyksen kohdalla jalkakäytävä loppuu, ja väylä on pelkkä pyörätie, joka kuitenkin näyttää vähän matkan päässä tavalliselta jalkakäytävältä. Ei tällaisia asioita tule katsoneeksi (ainakaan maalainen) autolla ajaessaan.



    Koko ikänsä kaupungissa asuneiden on ilmeisesti vaikea ymmärtää maalaismaista ajattelua liikenteeseen liittyvissä asioissa. Harvaan asutulla maanseudulla ei ole pyöräteitä eikä yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Kun joukko maalaislapsia tulee luokkaretkelle Helsinkiin, heillä ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta tilanteesta, jossa jalkakäytävä on jaettu viivalla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden puoliskoon. He eivät ehkä edes tiedä, että tällainen on mahdollista. Kaupunkilaiselle asia on itsestäänselvyys.



    Suuressa kaupungissa kasvava lapsi saa pienestä pitäen paljon enemmän ympäristöön liittyviä virikkeitä kuin maalla asuva, jonka näköpiirissä ainoa liikkuva kohde voi olla kerran päivässä postilaatikolle hiippaileva naapurin mummo.



    Ympäristö muokkaa persoonallisuutta ja ajattelutapaa ja arvomaailmaa. Ruotsalainen filosofi Gunnar Adler-Karlsson kirjoitti kirjassaan ”Lärobok för 90-talet” kuinka lapset oppivat tietyn ikäisenä paitsi puhutun kielen myös näkymättömän toisen kielen, millä hän tarkoitti ympäristön tarjoamaa mallia. Alaluokkaisessa perheessä kasvava lapsi oppii alaluokkaiset tavat ja ajattelutavan, ja yläluokan perheessä kasvava yläluokkaiset tavat ja ajattelutavan. Ja tämä toinen näkymätön kieli on osa ihmisen pysyvää perusluontoa. Näin ollen lapsuudenaikainen luokkatausta näkyy läpi koko elämän, vaikka sosiaalisessa asemassa tapahtuisi suuriakin muutoksia. Jätkän ominaisuudet tulevat esille, jos ei muulloin niin humalassa.



    Edellä esitettyä voi soveltaa kaupunkiympäristöön siten, että lapsuutensa ratkaisevat vuodet kaupungissa asunut pärjää siellä aikuisenakin paremmin kuin maalla lapsuutensa viettänyt. Kaupunkilapsi oppii vastaanottamaan enemmän virikkeitä ja jäsentämään ja analysoimaan niitä. Hän oppii tarkkailemaan useita asioita samanaikaisesti, mikä on tärkeä ominaisuus kaupungin liikenneympäristössä. Maalaislapsi ei ole tottunut yhtä suureen virikkeiden määrään eikä tilanteeseen, jossa käydään jatkuva hengissäpysymistaistelua liikenteen vaaroja vastaan.



    Lukijalle ei liene vaikea päätellä, millaisessa ympäristössä itse olen elänyt lapsuuteni. En aivan ”umpimaalla” mutta maaseudulla kuitenkin.



    En ole polkupyöräilyn vihollinen, vaikka oma pyöräilyni on aika vähäiseksi jäänytkin viime aikoina. Harrastan pyöriä myös teknisessä mielessä, kuten tämäkin kesken jäänyt (aion tehdä sen valmiiksi toivottavasti jo tämän vuoden aikana) projekti osoittaa.



    http://ruostepois.blogspot.fi/



    Ajattelutapani pyöräilyyn on sikäli maalaismainen, että ei tulisi mieleenikään syyttää jalankulkijaa, jonka päälle ajaisin polkupyörällä. Olen tottunut ajatukseen, että pyörä on nopeampi ja liikkuvampi, joten sen kuuluu väistää mahdollista hitaampaa jalankulkijaa. Maaseudulla polkupyörillä ajetaan yleensä hitaasti ja rauhallisesti, joten törmäyksen ehtii estää, ja vaikka ei ehtisikään, vahingot jäävät vähäisiksi. Ja eihän maaseudulla ole edes paljon ihmisiä, joihin voisi törmätä. Soittokellon käyttäminen ihmisen hätyyttämiseen pois pyörän edestä olisi moukkamaisuuden huipentuma jo siksikin, että maalla ihmiset tuntevat toisensa. Ei voi sikailla anonymiteetin suojissa samalla tavalla kuin kaupungissa, josta muistan lukeneeni uutisia pyöräilijöistä, jotka ovat hyökänneet ihmisten kimppuun ja vahingoittanee autoja, koska ovat kokeneet oikeuksiansa loukatun.



    Pyöräily on kannatettava asia, mutta jos se nousee päähän, suosittelen jäitä hattuun.



    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011061913918393_uu.shtml



    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/238891/Vihainen+pyorailija+hyokkasi+auton+kimppuun+Turussa



    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338524455.html

      
  • SO2001:

    Olen tottunut ajatukseen, että pyörä on nopeampi ja liikkuvampi, joten sen kuuluu väistää mahdollista hitaampaa jalankulkijaa.




    Minusta parempi ohje löytyy lakikirjasta. Se antaa yhteiset menettelyt kaikille.



    Ei voi sikailla anonymiteetin suojissa samalla tavalla kuin kaupungissa, josta muistan lukeneeni uutisia pyöräilijöistä, jotka ovat hyökänneet ihmisten kimppuun ja vahingoittanee autoja, koska ovat kokeneet oikeuksiansa loukatun.




    Noissa tapauksissa kulkuneuvolla tuskin on mitään osuutta, mielenvikainen kuljettaja siinä kommunikoi aivan kuten niissäkin tapauksissa, jossa autojen kuljettajat päätyvät huoltoaseman pihaan painimaan. Siitä huolimatta, ettei tuollaisessa käytöksessä ole mitään tolkkua, kannattaa kuitenkin muistaa, että liikennesääntöjä noudattamalla konflikteja syntyy huomattavasti vähemmän kuin sääntöjä rikkomalla. Luultavasti pyöräilijät suututtaneet jalankulkijat eivät hoitaneet omaa osuuttaan kunnolla.

      
  • Herbert:

    SO2001:
    Olen tottunut ajatukseen, että pyörä on nopeampi ja liikkuvampi, joten sen kuuluu väistää mahdollista hitaampaa jalankulkijaa.


    Minusta parempi ohje löytyy lakikirjasta. Se antaa yhteiset menettelyt kaikille.




    Selasin tieliikennelakia, mutta en löytänyt kovinkaan monta paikkaa, jossa määriteltäisiin jalankulkijoiden velvollisuuksia polkupyörien väistelemiseksi. Kävelykadusta mainitaan seuraavaa:



    "Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Kävelykadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku."



    Kun ajan polkupyörällä, yritän olla ajamatta kenenkään päälle. Toinen vaihtoehto olisi kai pyöräily lakikirja taskussa ja ajaminen ihmisten päälle aina kuin mahdollista. Sen jälkeen kaivettaisiin pykälät esille, haukuttaisiin jalankulkija ja vaadittaisiin korvausta naarmuuntuneesta polkupyörästä. No joo. Tämä nyt oli vähän kärjistettyä. Tosiasia joka tapauksessa on se, että monet pyöräilyyn liittyvät asiat ovat sellaisia, että tarvitaan juristi selvittämään, mitä oikeastaan saa tehdä ja mitä ei. Missä saa ajaa ja missä ei. Kunnat pystyttävät pyöräteiden merkkejä "mutu"-tuntumalta.



    Esimerkkitapauksessani ainoastaan pyöräilijä näkee pyörätien merkit. Miten jalankulkija voi tietää, että hän ei saa kulkea jalkakäytävällä, koska se ei olekaan jalkakäytävä vaan jalkakäytävältä näyttävä pyörätie?



    Jos jalankulkija saapuu oikealta puistosta ja lähtee kävelemään kadun oikeassa laidassa olevaa ”jalkakäytävää” (kuva) ylös mäkeä, hän käveleekin tietämättään pyörätiellä. Jos pyöräilijä ajaa hänen päälleen, mitkä ovat juridiset seuraukset tieliikennelain näkökulmasta?





      
  • Toinen pyörätiemerkki on epäilemättä kääntynyt 180 astetta alkuperäisestä tai ainakin asianmukaisesta asennussuunnasta. Vastaavia tapauksia näkyy aina silloin tällöin.



    Jos lisäksi tiemerkintöjä ei raavittaisi nastoilla näkymättömiin joka vuosi, niin hyödyllisiin nopeusrajoitus-, ryhmitys-, kevyen liikenteen väylä yms. merkintöihin liikenisi maalia.

      
  • SO2001:

    Selasin tieliikennelakia, mutta en löytänyt kovinkaan monta paikkaa, jossa määriteltäisiin jalankulkijoiden velvollisuuksia polkupyörien väistelemiseksi.




    Periaatteessa 3§ riittää, mutta 40§ täydentää sitä sopivasti: Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa.



    Tärkeintä kuitenkin on, että jalankulkija ei sivusuunnassa liiku niin, että se voi yllättää lähestyvän pyöräilijän.



    Esimerkkitapauksessani ainoastaan pyöräilijä näkee pyörätien merkit. Miten jalankulkija voi tietää, että hän ei saa kulkea jalkakäytävällä, koska se ei olekaan jalkakäytävä vaan jalkakäytävältä näyttävä pyörätie?




    Etkö tosiaan ole keksinyt ratkaisua ongelmaan, vaikka kokemusta likenteestä on 1,8 miljoonan kilometrin verran?



    Jos jalankulkija saapuu oikealta puistosta ja lähtee kävelemään kadun oikeassa laidassa olevaa ”jalkakäytävää” (kuva) ylös mäkeä, hän käveleekin tietämättään pyörätiellä. Jos pyöräilijä ajaa hänen päälleen, mitkä ovat juridiset seuraukset tieliikennelain näkökulmasta?




    Ellei jalankulkija ole tehnyt mitään yllättävää, pyöräilijä on yksiselitteisesti syyllinen. Montako tapausta tiedät, jossa näin on käynyt?

      
  • Jos elämänsä aikana voi vähentää 2-3 työvuoden verran autossa istumista ajamalla ylinopeutta, onko se paljon vai vähän?




    Huomasin että tällä hetkellä sinulla ei ole työtä jota voisit vähentää ajamalla nopeammin, eli saada paremmat tulot vähemmässä ajassa.



    Itse totesin useampi vuosi sitten että nimenomaan hieman kauemmin autossa istumalla tienaan enemmän kuin päivätyössäni. Auton nopeus ja kiihdytykset vaikuttavat sen tehontarpeeseen, ja tehon käyttö sen polttoaineenkulutukseen. Ja polttoaineenkulutus siihen paljonko tankkaamiseen kuluu rahaa.



    Ajotietokone on kätevä laite, sillä voi numerolukuina nähdä miten auton toimintasäde kasvaa kun ajaa rauhallisesti. Parhaimmillaan oman autoni toimintasäde on 1500 km 60 litran tankillisella, mutta ajonopeuden lisäys lyhentää sitä yllättävän paljon. Ja tämä hillitsee tehokkaasti minun tarvettani kaahata, jää moni turha ohitus tekemättä. Myös navigaattorista on apua kun se kertoo että muutaman kilometrin päästä tulee risteys, eli varsinaista ajansäästöä ei ole saatavissa.



    Vaan kyllä se ympäristöystävällinen, eikun säästäväinen ajotapa ensi alkuun tuntui harmittavan hitaalta kun yhtäkkiä totuttu ajotapa muuttui toisenlaiseksi. Ja jokainen sakko jota ei saa on tuloa sekin.

      
  • E2800:

    Ajotietokone on kätevä laite, sillä voi numerolukuina nähdä miten auton toimintasäde kasvaa kun ajaa rauhallisesti.


    Miksipä ottaisi opikseen, kun auto kerran osaa opettaa kuljettajaansa. Etenkin manuaalin ajotapaa jouduin tietoisesti opiskelemaan, kun oli ensimmäinen moderni diesel minulle ja manuaalivaihteisena.



    Automaattivaihteisen opettelu on sikäli helpompaa, että nykytomaateista löytyy yleensä jo tehtaalla taloudellisesti ajamaan opetettu ohjelma, jonka toimintaa voi yrittää apinoida.



    Hetkellisen kulutuksen näyttö auttaa myös, koska siitä tulee välitön palaute hölmöilystä.



    E2800:

    Myös navigaattorista on apua kun se kertoo että muutaman kilometrin päästä tulee risteys, eli varsinaista ajansäästöä ei ole saatavissa.


    AutoBildin mukaan uusi BMW X5 seuraa navia juuri tästä syystä ja sytyttää kuljettajan avuksi "kaasujalka" merkkivalon silloin kun risteykseen tai alemmalle rajoitukselle saavuttaessa on syytä nostaa rullatakseen tikkarille juuri sopivalla nopeudella (=tikkari + 5).



    Itse huomaan, että kulutus alenee tutulla tieosuudella hieman, kun muistaa rajoitukset ja muut hidastuspaikat jo ennalta ja osaa napsauttaa cruisen pois päältä jo sopivasti ennalta. Tämänkin askelmerkit piti opetella uudestaan, kun automaatti rullaa moottorijarrutuksella eri tavoin kuin manuaali.



    E2800:

    Vaan kyllä se ympäristöystävällinen, eikun säästäväinen ajotapa ensi alkuun tuntui harmittavan hitaalta kun yhtäkkiä totuttu ajotapa muuttui toisenlaiseksi. Ja jokainen sakko jota ei saa on tuloa sekin.


    Nopeuden hidastaminen on tehokas säästökeino, mutta tämän harrastuksen ei välttämättä tarvitse hidastaa keskinopeutta lainkaan. Jokaisella nopeudella voi ajaa joko kulutusoptimiin pyrkien tai pumppujalkana.



    Jokaiselle nopeudelle on ihannekulutus, jonka tavoittamisesta voi kisata itsensä kanssa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit