Näin tässä yhtenä yönä seuraavan unen: Television uutislähetyksessä esiteltiin uusi liikenneministeri (ajokortiton, vihreitten naiskansanedustaja), joka aloitti kertomalla, että hän toteuttaa alkajaisiksi liikennemerkkiuudistuksen, jolla pudotetaan onnettomuudet, päästöt ja tien kuluminen puoleen!Uudistus aloitetaan ensi viikolla vaihtamalla kaikki pakollisen pysähtymisen merkit näihin uusiin merkkeihin, jotka ovat muuten entisten kaltaisia, mutta ne ovat vain 11 mm korkeita. Välihuuto yleisöstä:"Ehän niitä kukaan ehdi huomaamaan!"
Ministeri vastaa:"Tieliikennelaki jo edellyttää, että autoilija sovittaa nopeutensa sellaiseksi, että ehtii havaita liikennemerkit. Lisäksi merkin noudattamatta jättämisestä menettää ajolupansa lopullisesti. Pakollisen pysähtymisen merkkejä sijoitetaan myös mm. pitkille suorille, joilla nopeudet aikaisemmin saattoivat nousta liian korkeiksi. Näin pystytään lyhyessä ajassa poimimaan pois liikenteestä kaaharit ja huolimattomat kuskit. Alkuaikoina valvontaa tullaan merkittävästi tehostamaan. Uskon, että vuoden sisällä liikenne on merkittävästi rauhoittunut ja tullut turvallisemmaksi."
Puhallusratsioita saisi olla useammin, aika harvoin puhallutetaan. Ja kaikki ilmoitellaan nykyisin etukäteen jotta paatuneet rattijuopot tajuaa pysyä sen päivän kuppilassa ja jättää autoilut kyseiseltä päivältä väliin.
Saa olla useammin, mutta ne missä olen ollut vuoden aikana, ovat ainakin minulle olleet ylläreitä. Tarkoitat tietysti jotakin "juhannuskampanja" -tyyppisiä juttuja, mutta voin todistaa ihan arkisia tilanteitakin. Varmaan sinäkin.
tracktest:
...kun monesti kaikki vanhukset niputetaan ajokyvyttömiksi mikä on mielestäni väärin.
Sasse!
tracktest:
Hidastumista ei mikään estä, mutta nopeusrajoituksia noudattaen homma hoituu terveillä vanhuksilla näin ainakin uskoisin.
Saavat varmaan ajaa allekin rajoitusten, kohtuudella, vai mitä? Olisko ehdottaa joku prosenttia vaikkapa?
tracktest:
Taitava ennakoi ja osaa ottaa erilaiset tilanteet nopeasti haltuun. Itse en arvaile mitään vaan pyrin kokemuksen tuoman taidon avulla selviämään ja hyvin on tullut selvittyä ilman kolareita. Maltti on valttia sanotaan.
Tuntuuko sinustakin, että täällä se maltillinen ajo ärsyttää joitakuita? Sehän on henk.koht. määrite, ei sille mitään standardia ainaakaan ole, vai mitä?
tracktest:
Raivon vallassa olevat kuljettajat paljastuvat liikenteen seasta agressiivisen tyylinsä ansiosta heti. Heillä ei malttia ole vaan ohitukset ovat tavan takaa vaarallisia ja johtavat onnettomuuksiin ennen pitkää.
Myös tässä kohtaa minusta tuntuu, että vaikka maltti puuttuisi, he pitävät itseään kuitenkin "taitavina kuskeina" ja siksi ottavat noita riskejä. Ja sitten selitellään, että edessä on niitä "taitamattomia" sun muuta... Oletko samaa mieltä?
tracktest:
Säännöistä piittaamattomat kärsimättömät ovat kaikkien ongelma.
Sasse!
tracktest:
Huonoa keliä on tosiaan vaikka talvella, kun tie on jäässä tai lunta tulee vaakasuoraan tuulen kera. Taitamattomat pysyköön kotona tai sitten matkatkoon ammattilaisten kyydissä.
Tunnen monia ikääntyneitä kuskeja, jotka noin muuten tekevätkin. Mutta ovatko he taitamattomia, sitä sen pysty sanomaan. Pää on kunnossa ainakin heillä. Ja heillä on malttia!
tracktest:
Kaikki eivät ole ole vetomiehiä eikä rattinaisia se on totta, mutta asenteet kohdallaan kaikki pärjää niiden taitojen kanssa mitä sitten on matkan varrella saanut kerättyä aivan varmasti.
Siinähän sinä sen kiteytit. Monenlaista kuskia pitäisi pystyä sietämään liikenteessä. Siitäkin huolimatta, että seasta saataisiin vaikka minkälaisilla testeillä ne... mitkälie sitten kaikkein surkeimmat, tai sairauksien takia onnettomat. Se olisi hyvä pitää edelleen mielessä monella täällä! Sinne jää ne maltittomat, raivarityypit, kisahenkiset ja uudet kuskit ja.... Lista on ihan liian pitkä...
Lue se yksinkertaistettu blondiesimerkki. Ymmärrätkö sen esimerkin? Ota sitten sama ajatus siihen lievään ylinopeuteen. ...
Lisään vielä kerran, en minä tällä pyri lieviä ylinopeuksa puolustelemaan, mutta jos täällä jotain prosentteja esittelee, niin pitäisi myös ymmärtää mistä on kyse.
Hyvä, ettet puolustele lieviä ylinopeuksia. Sehän olisi typerää.
Kuten jo aiemmin sanoin, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Ongelma vain on siinä, että sinun on vaikea näköjään huomata mikä vika on esittämässäsi ajatuksessa. Lue nyt ihan ajatuksella viimeksi kirjoittamani. Uskoisin asian valkenevan.
Olisiko minun kirjoittamani lisäksi seuraavasta lainauksesta apua?
"Ylinopeuksiin liittyvä liikenneturvallisuusongelma on kahtalainen.Toisaalta ongelmana ovat suuret ylinopeudet, joissa tapahtumakohtainen riski on suuri. Vaikka näiden osuus liikennevirrassa on suhteellisen pieni (noin kymmenen prosenttia yli 10 km/h ja yhden promillen erittäin suuria ylityksiä,niiden osuus onnettomuuksissa on suuri. Toisaalta ongelmana on myös suuri määrä pieniä ylinopeuksia esimerkiksi yli 50 prosenttia enintään 10 km/h ylityksiä."
Lue myös huolella tämä aikaisemmin esiinottamani: "Low-level speeding is the most common form of speeding, and refers to motorists travelling just a few kilometres per hour over the legal limit.Even though high-level speeding is much more dangerous, low-level speeding accounts for the majority of speed-related trauma."
Pyrkimys turvallisuuteen on ok, lasketaan se itsekkääksi tai ei, mutta siitä ei ole nyt kyse.
Maavaran peruste nopeuden nostolle perustui siihen, että vain hän nostaa nopeuttaan mutta ei muut ja että vain tiettyyn tilanteeseen istutettuun esimerkkitapaukseen.
OK, sitä minäkin yritin sanoa, että motiivi on lopulta aika merkityksetön, koska teot ratkaisevat. Ja samaan toimintaan voi päätyä hyvin eri motiivein.
Minäkään en usko maavaran pystyvän huolellisella ajoituksellaan ja aikatalunsa sopeuttamisella kompensoimaan aika merkittävän nopuden nostonsa vaikutusta.
Mutta toisaalta, tuolla nopeudella on minusta erittäin uskottavaa, että muut eivät tule samalla nopeudella mukana, joten ymmärsin nopeusarvion pikemminkin tapahtuneen toteamisena, kuin ylinopeuden varaamisena vain itselleen ilman että muilla olisi mahdollisuutta valita nopeutensa itse? Kyllä meillä muillakin se vapaus olisi, mutta emme vain käytä sitä, monistakin syistä.
Arvioin, että maavaran heittää huolellisella sopeutumisellaan saamansa hyödyn hukkaan niin kulutuksen kuin tod. näk. riskienkin osalta. Väsymyksestä en ole varma, ja siksi kysyinkin asiasta.
Tänään olisi ollut hyvä tilaisuus hieman kisailla erään Mersun kanssa.
Meillä Mersu voitti tänään ajetun kisan.
Kävin ajamassa pienen kauppareissun poikani 21 vuotta vanhalla lähes 350 tuhatta ajetulla Mersulla. 740 GLE vetää kiihdytys- tai huippunopeuskisassa pataan tuota vapaastihengittävää etukammidieseliä niin kovaa, ettei kilpa-ajo ole edes mielekästä.
Mersun hitaudesta huolimatta alan epäillä tehneeni keväällä 1987 väärän valinnan. Uuden Volvon sijasta olisi ehkä sittenkin pitänyt hakea saman hintainen vähän ajettu Jahreswagen Saksasta?
Mersu tarjoaa hitaampaa, mutta mukavampaa kyytiä ja 3.5 litralla sadalle vähemmällä. 740 GLE on taittanut jo yli 400 tkm, joten sen nykyrahassa yli 61.000 polttoainelaskun ja 250D:n 33.000 erotuksella voisi teoriassa ostaa nyt vaikkapa uuden Suomessa valmistetun A-Mersun.
Teoriaahan tuo on, koska polttaineiden hintaerot ovat vaihdelleet ja suurimman osan ajasta olisin maksanut myös dieselveroa. Mutta ei tuo ihan merkityksetön juttu ole, etenkään kun sen vähemmänä kuluttavan auton kyyti on mukavampaa ja kotona tehty 340.000 km huolto osoitti sen olevan aivan yhtä selkeästi huollettavaksi suunniteltu konstailematon rakenne, kuin takaveto-Volvokin. Ja osat ovat lähes ilmaisia.
TM 36, esittämässäni ajatuksessa ei ole mitään vikaa. Tuo on aivan tilastotieteen ja tilastojen tulkinnan perusasioita. On täysin turha väittää vastaan, sillä tuo on täysin kiistaton tosiasia. Joko et ymmärrä, tai sitten et hakua ymmärtää, sillä se on kylmä fakta, joka romuttaa täysin väitteesi pienten ylinopeuksien valtavista riskeistä.
Sinulla TM 36 on juuri se uskottavuusongelma, josta jo kirjoitin. Et välttämättä edes itse tiedosta sitä, mutta et tulkitse asioita ollenkaan analyyttisesti. Sinä inhoat ylinopeutta ajavia yli kaiken (se on ihan sallittua), ja se inho sokeuttaa sinut muilta liikenneturvallisuuteen enemmän vaikuttavilta seikoilta.
Sinä jauhat vain ja ainoastaan ylinopeuksista, vaikka muilla seikoilla voisi vaikuttaa paljon enemmän liikenneturvallisuuteen.
Ja tarkennan vielä jotta ymmärrät. Se lievä ylinopeus kirjataan aina onnettomuuden osasyyksi, jos voidaan todistaa, että lievää ylinopeutta on ajettu, oli onnettomuuden pääasiallinen syy mikä tahansa. Kun näiden määrä suhteutetaan ylinopeudella ajettuihin kilometreihin ja vastaavasti suhteutetaan sallitulla nopeudella tapahtuneet onnettomuudet ajettuihin kilometreihin, niin kas kummaa, noin 10 km/h ylinopeuksista ei koidu minkäänlaista havaittavaa lisäriskiä. Silti sinä vouhotat niistä jatkuvasti.
Rattijuopoista, oikeista kaahaajista ja osaamattomista kuljettajista et keskustele käytännössä ollenkaan. Et ole vieläkään kommentoinut, olisiko linkkaamani kahden ihmisen kuolemaan johtanut onnettomuus ollut estettävissä, jos kyseinen vanhus olisi vuoden sisällä joutunut inssiin. Olen aika varma että olisi.
Jos 17 % kuolonkolareista on ajettu pientä ylinopeutta, niin voitaneen päätellä, että pieni ylinopeus ei ole minkäänalainen lisäriskitekijä. Näin siksi, että lähes joka viides ajettu kilometri ajattaneen sitä pientä ylinopeutta.
Omituinen tulkinta!
Ai, että 17% ei oo mittään. Känniläiset tappavat liikenteessä paljon vähemmän sivullisia ja sekin on mielestäni ihan liikaa.
En halua vähätellä tai tuomita kumpaakaan, mutta eikös tässä mielessä kiinnostaisi verrata odotusarvoon samalla ajomäärällä ilman kyseistä rikettä?
Kolaroivatko rattijuopot enemmän kuin heidän ajomääränsä edellyttäisi? Entäs ylinopeuskuskit?
Suosin kaasunestejousitettua autoa jossa on haljasnahkapenit sähkösäädöllä ja kunnolliset lisävalot. Sähköpenkeillä voi muuttaa ajoasentoa myös ajaessa, ja löytyy niistä hierontatoimintokin elvyttämään selkäpuolen verenkiertoa pitkillä matkoilla.
Automaatti, vakkari ja muuta liikennettä seuraava sim-kortilla varustettu navi (+ la ) kuuluvat tietenkin varustukseen, kun ajetaan paljon ptkiä siirtoja.
Kalustosi kuulostaa sellaiselta, ettet pitkällä matkalla väsy ainakaan sen vuoksi!
Niinpä kysynkin, pysytkö tosiaan vähentämään väsymystä pitkällä ajamalla muita nopeammin?
Kuten aiemmin kirjoitin, hyöty tulee pitkillä matkoilla, kun matkan suunnittelee huolella etukäteen.
Väsymys pysyy kurissa myös syömälllä oikein, eli mahdollisimman kevyesti ennen ajoa ja ajotauoilla.
Ei sokerimunkkeja vaan hedelmiä ja niukasti kahvia + suolaista. Ruokailussakin pitää pysyä kevytlinjalla, tai mahdollisesti siirtää ruokailu ajorupeaman jälkeiseksi tapahtumaksi.
Kohtuullisen reippaalla ajolla jää pitkillä matkoilla myös yksi tauko pois, joten kokonaisajoaika pienenee siltäkin osin ja kokonaisajoaika sitä väsymystä lisää.
Näin syksyisin omat eväät voi nauttia raikkaassa ulkoilmassa, joka osaltaan myös virkistää ja parantaa ajovireyttä.
Sillon, kun on runsaati liikennettä, ei nopeasta ajosta ole mitään hyötyä, mutta noin 20 h / vuorokausi liikenne on melko harvaa, eikä liikenteessä ole jonoja.Painottaisin vielä sitä, etten kaahaa ja erittäin harvoin nopeuteni ohituksissakaan ylittää päiväsakkorajan (+20 km /h).
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos näet edessäsi enemmän kuin neljä autoa ja peilistä surinpiirtein saman verran, on aivan turhaa koettaa ajaa muuta liikennettä nopeammin.
Silloin kun ohitettavia on yksi-tai kaksi kerrallaan ja ohituksia tarvitsee tehdä vähemmän kuin 6 -8 / tunti voi ajaa reippaasti ja saavuttaa selvää ajansäästöä.
Ohituskaistoja kannattaa myös hyödyntää tehokkaasti, sillä silloin voi ohittaa montesti pienet jononpoikaset ja päästää pois vaihtelevalla vauhdilla etenevistä jonoista, joissa ajaminen on rasittavaa sekä kuljettajalle että polttoainetaloudelle.
Ripeä suunnitelmallinen ajo on tehokasta ajansäästöä, kun opettelee tekemään sen tressaamatta ja sopeutuu liikennetilanteisiin, eikä pyri väkisin säilyttämään ripeää ajorytmiä silloin, kun se ei turvallisesti ole mahdollista.
Maltista ja harkintakyvystä se lähtee, kaahaaminen ja liikenneraivo ovat vaarallisia ilmiöitä.
TM 36, esittämässäni ajatuksessa ei ole mitään vikaa. Tuo on aivan tilastotieteen ja tilastojen tulkinnan perusasioita.
Kovin pidät kiinni sanomastasi! Koska vieläkään ei vät nämä kaksi esittämääni asiaa menneet perille, joudun väkisinkin toistamaan. Yritän mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaistaen
1. Lähdet seuraavanlaisesta ajatuksesta: Lievää yli nopeutta ajetaan A:n verran. Sillä ajetaan X:n verran kuolonkolareita. Rajoitusta noudattaen ajetaan B:n verran ja sillä ajetaan Y:n verran kuolonkolareita. Suhde A:B on likimain sama kuin X:Y, joten ylinopeus ei olennaisesti lisää kuolonkolareita. Näin ajatuksesi kulki?
Sanoin jo aiemmin mikä vika tuossa oli. Vika on siinä, että et huomioi onnettomuuksien syitä! Ylinopeudet ovat syynä (osasyynä huomattavassa osassa onnettomuuksia, sen sijaan rajoitusta noudattaen ajetuissa onnettomuuksissa rajoituksen noudattaminen ei ole ollut syynä. Tietenkin joissakin tapauksissa on silloinkin ajettu liian kovaa eli syynä on ollut liian kova tilannenopeus.
2. Kun arvioit lievän ylinopeuden riskiä tarkastelet asiaa yksittäistapauksesta käsin. Toki näinkin voi tehdä, mutta mielestäni tulisi tarkastella kokonaisuutta - liikennettä. Esimerkiksi todella kova ylinopeus on yleensä suurempi riski kuin lievä ylinopeus. Kuitenkin todella kovia ylinopeuksia ajetaan hyvin vähän verrattuna lieviin ja lievin ylinopeuksien suuri määrä nostaa kokonaisuutena ottaen niistä tulevan riskin merkittäväksi.
Ajattelija2013:
Sinä jauhat vain ja ainoastaan ylinopeuksista, vaikka muilla seikoilla voisi vaikuttaa paljon enemmän liikenneturvallisuuteen.
Olen kirjoittanut paljon muustakin liikenneturvallisuuteen liittyvästä(rattijuoppoudesta, väsymyksestä, liikennejärjestelmän heikkouksista, autojen turvallisuudesta...)
Tämä keskustelu alkoi professori Summalan jutusta. Summala on monipuolisesti tarkastellut liikenneturvallisuuden ongelmia ja keinoja parantaa turvallisuutta. Hän pitää ylinopeuksiin puuttumista aivan keskeisenä asiana liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Esim. Näin Kotilääkäri-lehdessä: "Summala nostaa nopeuksien rajoittamisen ja paremman valvonnan ykkösasiaksi miettiessään nopeita lääkkeitä liikenneturvallisuuden kohentamiseksi."
No Summala on monin verroin parempi liikenneturvallisuuden asiantuntija kuin minä, joten painakoon hänen sanansa.
Kovin pidät kiinni sanomastasi! Koska vieläkään ei vät nämä kaksi esittämääni asiaa menneet perille, joudun väkisinkin toistamaan. Yritän mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaistaen
TM 36
1. Lähdet seuraavanlaisesta ajatuksesta: Lievää yli nopeutta ajetaan A:n verran. Sillä ajetaan X:n verran kuolonkolareita. Rajoitusta noudattaen ajetaan B:n verran ja sillä ajetaan Y:n verran kuolonkolareita. Suhde A:B on likimain sama kuin X:Y, joten ylinopeus ei olennaisesti lisää kuolonkolareita. Näin ajatuksesi kulki?
Sanoin jo aiemmin mikä vika tuossa oli. Vika on siinä, että et huomioi onnettomuuksien syitä! Ylinopeudet ovat syynä (osasyynä huomattavassa osassa onnettomuuksia, sen sijaan rajoitusta noudattaen ajetuissa onnettomuuksissa rajoituksen noudattaminen ei ole ollut syynä. Tietenkin joissakin tapauksissa on silloinkin ajettu liian kovaa eli syynä on ollut liian kova tilannenopeus.
Etkö itse ymmärrä, että tuossa sinun selityksessäsi ei ole mitään mieltä. Tuo on vain epätoivoinen yritys kiistää tosiasia. Koko pointtihan on juuri tuo mitä kirjoitat, mutta sinä tulkitset asian tarkoituksellisesti täysin väärin. Ilmeisesti teet näin, koska luvut ovat sinun vouhotuksesi kannalta aika kiusallisia.
Pointti: Ei tietenkään rajoitusta noudattamista merkata yhdenkään kuolonkolarin syyksi tai osasyyksi. Sen sijaan, tapahtuu kuolonkolari mistä syystä tahansa, niin pienikin ylinopeus merkataan osasyyksi, jos sellainen voidaan vain todeta. Oleellista on juuri se, jonka itsekin myönnät, eli pienellä ylinopeudella onnettomuuksia ei satu suhteellisesti yhtään sen enempäää, kuin rajoituksia noudattamalla ajaenkaan. Näin ollen ne pientä ylinopeutta ajavat eivät aiheuta merkittävää (minkäänlaista) lisäriskiä liikenteeseen.
Itseasiassa on yllättävää, että pienellä ylinopeudella tapahtuu ilmeisesti jopa vähemmän onnettomuuksia, kuin oletusarvon mukaisesti voisi ennustaa. Näin tarkastellen pieni ylinopeus ei näytä olevan minkäänlainen riskitekijä liikenteessä, ainakaan niille, jotka sitä todellisuudessa ajavat.
Ja minä nimenomaan tarkastelen tilannetta kokonaisuutena. Tilastollisista tekijöistä huomioidaan nimenomaan kokonaisuus, eikä yksittäisen ihmisen riskiä. Ja näistä tilastoista nähdään, että lievä ylinopeus ei näytä olevan minkäänlainen riskitekijä liikenteessä kokonaisuuden kannalta.
Ja palautan jälleen yleiseen tietoisuuteen erään varsin karun luvun. Sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö on taustatekijänä 86 % kuolonkolareista. Näiden seikkojen eteen ei tehdä juuri mitään. Kovasti ihmettelen miksi näin on, sillä näillä selittyy suurin osa kuolonkolareista. Täytyy vielä huomioida, että vaikka tuossa lukee pää- tai taustatekijä, niin alkoholi, sairaskohtaus ja mielialahäiriöt ovat kyllä itsestään selviä päätekijöitä onnettomuudessa, silloin kun noita tekijöitä on onnettomuudessa mukana.
Itseasiassa on yllättävää, että pienellä ylinopeudella tapahtuu ilmeisesti jopa vähemmän onnettomuuksia, kuin oletusarvon mukaisesti voisi ennustaa. Näin tarkastellen pieni ylinopeus ei näytä olevan minkäänlainen riskitekijä liikenteessä, ainakaan niille, jotka sitä todellisuudessa ajavat.
Ja minä nimenomaan tarkastelen tilannetta kokonaisuutena. Tilastollisista tekijöistä huomioidaan nimenomaan kokonaisuus, eikä yksittäisen ihmisen riskiä. Ja näistä tilastoista nähdään, että lievä ylinopeus ei näytä olevan minkäänlainen riskitekijä liikenteessä kokonaisuuden kannalta.
Asiaa pitää tarkastella siitä lähtökohdata milloin lievää, pientä ylinopeutta ajetaan.
Käytännön kokemus sen kertoo.
Pieni ylinopeus on turvallista liikennevirrassa, joka liikkuu pientä ylinopeutta. Silloin ei tarvitse hidastaa ketään = aiheuttaa ohitustarvetta muille ja lisäksi silloin ei ole kovin suurta tarvetta ohittaa ketään edelläajavaa.
Liiikenne siis sujuu tasaisesti ja jouheasti silloin, kun kaikki ajavat sitä raskaan kaluston marssivauhtia 88 sillä 80 kympin rajoitusalueella.
Kukaan ei hötkyile, kukaan ei hermostu edelläajavien nopeusvaihteluihin ja kaikki sujuu mukavasti ja turvallisesti.
Ohitustarve on silloin minimissään, polttoaineenkulutus on tasanopeudella optimissaan ja kaikki pitävät liikennevirrassa riittävän etäisyyden toisiinsa, kun ei ole sitä ohitustarvetta / ohituksia.
Virastoissa istuvat teoreetikot eivät tätä ymmärrä, koska heillä ei ole kokemusta siitä miten optimaalinen liikennevirta toimii.
Jatketaan vielä hieman.
Aina kun liikennevirtaan tulee häirikkö, joko tiukasti omasta mielestään rajoituksia noudattava ilman vakionopeudensäädintä ajava 65-80 -65 -80 -65 -kuljettaja liikevirta tiivistyy haitariliikettä tekeväksi jonoksi, jossa etäisyydet edelläajaviin vaihtelevat ja kaikki joutuvat jatkuvasti kiihdyttelemään ja jarruttelemaan. Silloin riskit kasvavat, koska tuo haitariliikkeeseen reagointi vie osan huomiokyvystä ja onnettomuusriskit kasvavat huomattavasti.
Ja palautan jälleen yleiseen tietoisuuteen erään varsin karun luvun. Sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö on taustatekijänä 86 % kuolonkolareista. Näiden seikkojen eteen ei tehdä juuri mitään. Kovasti ihmettelen miksi näin on, sillä näillä selittyy suurin osa kuolonkolareista. Täytyy vielä huomioida, että vaikka tuossa lukee pää- tai taustatekijä, niin alkoholi, sairaskohtaus ja mielialahäiriöt ovat kyllä itsestään selviä päätekijöitä onnettomuudessa, silloin kun noita tekijöitä on onnettomuudessa mukana.
Herbert, luin kyllä tänään tuon uutisen. Mikä oli sinun mielestäsi uutisen anti?
Omasta mielestäni on edelleen kyseenalaista, että lääkäreillä on kaikki vastuu selvittää "ongelmakuskit". Lääkärit eivät edes itse halua itselleen kyseistä kunniaa. Tämän lisäksi lääkärillä ei ole keinoja tutkia henkistä ajokuntoa, kuin ehkä täysin selvissä dementiatapauksissa. Tällöin se on kuitenkin jo liian myöhäistä. Lääkärin tehtävä on arvioida fyysinen ajokunto ja selvät sairaudet, muilta osin asia pitäisi selvittää pakollisella inssiajolla.
Ja palautan jälleen yleiseen tietoisuuteen erään varsin karun luvun. Sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö on taustatekijänä 86 % kuolonkolareista. Näiden seikkojen eteen ei tehdä juuri mitään.
86% saattaa olla vähän liioittelua. Mutta paljon se on joka tapauksessa. Varmaan osaat kertoa asiasta enemmän. Mitä nyt ei tehdä ja mitä sinusta pitäisi sitten tehdä?
Minusta nuo on kaikki asioita, joihin on erittäin vaikea puuttua. En silti sanoisi, että niihin ei puututa. Suomessa laitetaan miljardeja kaikenlaisen pahoinvoinnin ehkäisyyn ja hoitoon, eivätkö nuo ilmiöt liity juuri niihin?
Tuo luku tulee onnettomuustutkintalautakunnan johtavalta ylilääkäriltä. Minä olen jo täällä ehdoittanut, mitä voidaan tehdä ja mitä ei voida/kannata tehdä. Ei minulla ole noihin kaikkiin ongelmiin valmista ratkaisua, vaan esitän luvun myös siksi, että mutamat keskustelijat ymmärtäisivät, että se pieni ylinopeus ei ole ainoa asia, josta kannattaa vaahdota. Tämä ei kuitenkaan ole mikään puolustuspuhe ylinopeuksille, vaan ennemminkin herätys sille, että oleellista olisi miettiä muita juttuja, jotka vaikuttavat kuolonkolareiden määrään. Kyseinen ylilääkärikin oli sitä mieltä, että nopeusvalvontaa lisäämällä ei kyetä enää merkittävästi parantamaan liikenneturvallisuutta. Tämä siksi, että ne autoilijat ja onnettomuustyypit joihin nopeusvalvonta ja etenkin automaattinen valvonta vaikuttaa, aiheuttavat jo nyt marginaalisen vähän onnettomuuksia.
Sairaskohtauksia on mahdotonta ennustaa, enkä usko, että tilanne tulee niiden kohdalta oleellisesti paranemaan.
Tällä hetkellä liikenteessä pyörii valtava määrä kuskeja, jotka eivät sinne sovellu. Heitä pitäisi karsia kaikille pakollisella inssiajolla, joka olisi esimerkiksi kymmenen vuoden välein 70-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen pakollinen inssiajo olisi useammin, sillä vanhuksen ajokunto saattaa heiketä hyvinkin nopeasti. Lääkäri ei ole ratkaisu ongelmaan, sillä lääkäri ei huomaa helpolla kuin "fyysisiä" sairauksia, eivätkä lääkärit edes ole kovin halukkaita ottamaan korttia pois ikäihmiseltä. Se kun saattaisi pelottaa ikäihmistä menemästä lääkäriin. Juuri viikonloppuna oli taas esimerkki, kuinka ikäihminen ajoi vastaantulevan kaistalla ja kaksi henkilöä menehtyi. Ei lääkäri voi tällaiseen heikentyneeseen havainto- ja reaktiokykyyn puuttua. Nämä tulisi ilmi inssiajossa. Tuskin tämäkään kuski olisi inssiajoa läpäissyt viimeisen parin vuoden sisällä.
Osaamattomuus ei kuitenkaan ole pelkästään ikäihmisten ongelma. Olen sitä mieltä, että inssiajo on tällä hetkellä liian nopea ja helppo ja sen saattaa läpäistä jo hyvällä tuurillakin, etenkin kun yrityksiä on periaatteessa rajattomasti. On myös omituista, että kerran kortin saatuaan, voit olla ajamatta vaikka 20-vuotta ja sitten sinulla on täysi oikeus hypätä auton rattiin. Joku napisi jo nyt korkeista autokouluhinnoista, mutta tällä esityksellähän ei ole mitään tekemistä autokoulun kanssa. Linkkasin tähänkin keskusteluun uutisen, jossa kokematon keski-ikäinen naiskuljettaja sekoitti kaasun ja jarrun ja tuhosi autonsa täysin. Onneksi säästyttiin henkilövahingoilta. Tältä naiselta olisi aivan varmasti lähtenyt kortti inssissä.
Itsemurhiin on aika vaikeaa vaikuttaa liikennepoliittisin keinoin. En keksi ratkaisua kyseiseen ongelmaan, eikä mielestäni itsemurhia tulisi edes tilastoida liikenneonnettomuuksiksi. Ne vääristävät tilastoja ja monissa maissa niitä ei tilastoidakaan, kuten Suomessa tehdään. Joku muu saa sitten miettiä, miten itsemurhia ylipäätään voitaisiin vähentää.
Väsymyksellekään on vaikeaa tehdä mitään muuta kuin valistaa, älä aja väsyneenä. Toki paremmat tiet ja kaiteet auttaisivat asiaa, mutta kuten tiedämme, raha on tärkeämpää kuin turvallisuus. Myös nopeammin uudistuva autokanta erilaisine turvallisuusvarusteineen, kuten kaistavahteineen auttaisivat asiaa. Matalampi verotus, halvemmat uudet autot?
Rattijuoppoihin voisi puuttua helposti paremmin. Ensinnäkin valvonta on erittäin vähäistä. Minut puhallutetaan keskimäärin ehkä kerran kolmessa vuodessa, mikä on aivan käsittämätöntä. Kiinnijäämisriskihän on käytännössä nolla, mikäli et aja ulos tieltä. Tämän lisäksi rangaistuksia tulisi tiukentaa, esimerkiksi takavarikoimalla auto pois, mikäli rattijuoppo uusii rikoksensa ja etenkin jos sen tekee ilman ajokorttia. Nythän taparikolliselle ei tule mitään rangaistusta rattijuopumuksesta, tai yleensä mistään liikennerikkomuksesta. Sakkolapun voi repiä konstaapelin nenän edessä.
Ajattelija, kuka on lisäämässä nopeusvalvontaa? Minä en ole nähnyt sellaista tavoitetta missään.
Nopeusvalvonta, siis fyysinen sellainen on myös tehokkainta ajotapavalvontaa. Vai miten muuten ajattelit seuloa humalaisen ym porukan liikenteestä kuin valvomalla liikennettä?
Kokemattomat ym ajotaidottomat ovat minusta marginaaliryhmä. Ongelma on asennevammaiset ja niitä ei ajotaitotesteillä löydä. Kyllä ne törpötkin osaa testissä ja poliisin nähden ajaa. Samoin sairaustapaukset tulevat tyypillisesti yllättäen, ajokunto on hyvä kunnes se sitten heikkenee nopeasti tai täysin yllättäenkin.
Ja palautan jälleen yleiseen tietoisuuteen erään varsin karun luvun. Sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö on taustatekijänä 86 % kuolonkolareista. Näiden seikkojen eteen ei tehdä juuri mitään. Kovasti ihmettelen miksi näin on, sillä näillä selittyy suurin osa kuolonkolareista. Täytyy vielä huomioida, että vaikka tuossa lukee pää- tai taustatekijä, niin alkoholi, sairaskohtaus ja mielialahäiriöt ovat kyllä itsestään selviä päätekijöitä onnettomuudessa, silloin kun noita tekijöitä on onnettomuudessa mukana.
Tuo luku 86% on liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunntien raportin pohjalta kootusta VALT 2011-raportista.
Luku ilmaisee kuolonkolareiden taustalla olevat "Kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttaneet riskit"
Huomattavaa on kuljettajan tilaan sisältyy myös mm. mielentila ja kiireisyys ja kokonaisuuteen myös piittaamattomuus.
Kaikki tuohon 86%:iin liittyvät ovat asioita, joihin tulisi voida paremmin puuttua. Miten se tapahtuu?
Samassa tilastossa "Ennakointiin ja liikennetilanteisiin liittyvät riskit" on osuudella 62% (Huom. jo näistä kohdesta kokonaisuudesta tulee yli 100% eli kuolonkolareiden taustalla oleviksi tekijöiksi on arvioitu yleensä useita tekijöitäPelkästään ajonopeuden osuudeksi (es. ylinopeus tai olosuhteisiin nähden liian suuri) tulee 45%
Kun otetaan vielä huomioon se, että nopeus vaikuttaa myös onnettomuuden seurauksiin niin kannattaa huomata myös se, että tapahtuipa onnettomuus mistä syystä tahansa suuremmalla nopeudella käy pahemmin. Ja lieväkin ylinopeus (esim. 10 km/h) on merkittävä, jos onnettomuus sattuu. Törmäystilanteessa nopeusero on jarrutuksen jälkeen suurempi kuin tuo 10 km/h.
Eli: Mitään syytä ei ole sanoa, että ajonopeuksiin ei kannata kiinnittä huomiota, koska onnettomuuksiin on muitakin syitä.
Sanonpa vielä kerran, että professori Summala tuo esiin nuo ongelmat laaja-alaisesti ja pitää ylinopeuksiin puuttumista keskeisenä keinona liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Kovin pidät kiinni sanomastasi! Koska vieläkään ei vät nämä kaksi esittämääni asiaa menneet perille, joudun väkisinkin toistamaan. Yritän mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaistaen
TM 36
1. Lähdet seuraavanlaisesta ajatuksesta: Lievää yli nopeutta ajetaan A:n verran. Sillä ajetaan X:n verran kuolonkolareita. Rajoitusta noudattaen ajetaan B:n verran ja sillä ajetaan Y:n verran kuolonkolareita. Suhde A:B on likimain sama kuin X:Y, joten ylinopeus ei olennaisesti lisää kuolonkolareita. Näin ajatuksesi kulki?
Sanoin jo aiemmin mikä vika tuossa oli. Vika on siinä, että et huomioi onnettomuuksien syitä! Ylinopeudet ovat syynä (osasyynä huomattavassa osassa onnettomuuksia, sen sijaan rajoitusta noudattaen ajetuissa onnettomuuksissa rajoituksen noudattaminen ei ole ollut syynä. Tietenkin joissakin tapauksissa on silloinkin ajettu liian kovaa eli syynä on ollut liian kova tilannenopeus.
Etkö itse ymmärrä, että tuossa sinun selityksessäsi ei ole mitään mieltä. Tuo on vain epätoivoinen yritys kiistää tosiasia.
Ajatuksesi näköjään todellakin kulki noin kuin sanoin. Vahvistit sen. Ja kuitenkin vänkäät vastaan! Nietipä nyt vielä kerran. Asian pitäisi kyllä valjeta.
Aki K, nopeusvalvonnan lisäämisellä tarkoitin kameravalvontaa, kirjoitin epäselvästi. Ongelma on juuri siinä, että kun kameravalvonta lisääntyy, niin muu valvonta jää vähemmälle. Tämä on ollut myös poliisin huolenaihe. Kun valvontaa pitäisi entisestään lisätä siihen yleiseen liikennekäyttäytymiseen, niin suunta voikin olla juuri päinvastainen. Kamera ei piittaa kännikuskista, perässäroikkujasta ja niin edelleen.
Kokemattomat ja ajotaidottomat eivät ole mikään marginaaliryhmä. Se on valtava ryhmä, joka aiheuttaa valtavan määrän onnettomuuksia.
TM 36, oletko oikeasti noin yksinkertainen? Sanattomaksi vetää. Todellinen päättelyjesi helmi on Se, että rajoitusten mukaan ajamistta ei olla tilastoitu onnettomuuden syyksi. Todellinen neronleimaus.
Kukaan ei mielestäni ole paasannut jatkuvasti hyvinkin pienistä ylinopeuksista.
Tämä oli toivottavasti itseironiaa!
Sen sijaan on reilua sanoa asiat niinkuin ne ovat: paljon ajetut "lievät" (esim. alle 20 km/h) ylinopeudet ovat varmasti suurempi ongelma liikenneturvallisuudelle kuin koheltavat vanhukset.
Reilumpaa olisi sanoa asiat niinkuin ne OIKEASTI ovat, kuten professori Timo Tervo (Aamulehti 27.8.2013):
"Riskittömät ja vesiselvät henkilöautolla ylinopeutta ajavat kuljettajat aiheuttavat alle 10 prosenttia kuolonkolareista. Näissäkin tapauksissa puolet on nuoria kuskeja."
Siis kokeneet ja täyspäiset ylinopeutta ajaneet henkilöautokuskit aiheuttivat vain alle 5 prosenttia kuolonkolareista. Eli tuo teoriassa "valtava" ylinopeuskuljettajien riski ei jostain syystä onneksi näytä käytännössä realisoituvan kovin voimakkaasti.
Sen sijaan sairauskohtauksen takia liikenteessä kuoli 33 ihmistä ja itsemurhan vuoksi 27 ihmistä vuonna 2011. Kuljettajan tila (sairaus, alkoholin tai huumeiden vaikutus ym.) oli syynä noin 70 prosentissa kaikista ajoneuvokolareista.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys kertoo, etteivät lääkärit puutu potilaan ajokykyyn ja voimassa olevaan ajolupaan riittävän varhain. Lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa heikentyneistä ajotaidoista poliisille.
- Arviointiohjeet ovat liian suurpiirteiset. Niihin tarvittaisiin lisätarkennuksia, Tervo sanoo. (AL 27.8.2013)
Mutta kuten mainittua, lääkärit tuskin kovin kattavasti pystyvät edes arvioimaan potilaidensa todellista ajokykyä.
Mihin perustuu tieto, että valvonta on vähentynyt? Ei minä ainakaan ole huomannut, että se olisi vähentynyt. Maantiethän suorastaan kuhisevat poliiseja. Tänäänkin oli suuri poliisikeskittymä (kuvasin videokameralla ohi ajaessani) pitämässä jotain ratsiaa tai muuten valvomassa. Olen ajanut keskimäärin yhtä kovaa koko sen ajan, kun luovuin aikoinaan kahdeksan kympin lätkästäni. Välillä on kulunut kymmenenkin vuotta ilman sakkoja. Tällä hetkellä ajokortti on "kiikun kaakun". Huonoa tuuria tietenkin, mutta on kummallista, miten tuuri huononee samalla kun valvonta muka vähenee.
Viime viikolla tein reissun Keski-Suomesta Helsinkiin ja takaisin. Menomatkalla vastaan tuli neljä poliisiautoa, ja yhdestä tiirailtiin rekisterikilpeäni huolestuttavasti... ottaen huomioon nopeuteni hetki aikaisemmin. Myös tulomatkalla vastaan ajoi poliisiautoja.
En pidä valvonnan määrää erityisen pienenä jos poliisiauto tulee vastaan keskimäärin sadan kilometrin välein. Jos ajaa koko ajan ylinopeutta, ajokorttinsa ehtii menettää jo yhden päivän aikana.
Herbert, luin kyllä tänään tuon uutisen. Mikä oli sinun mielestäsi uutisen anti?
Aikalailla selvästi se jutussa sanottiin, mutta laitan nyt tällaisen sitaatin:
"Joidenkin arvioiden mukaan joka viides kuolonkolari voi johtua terveyssyistä - ruumillisista tai henkisistä. Tähän viittaavat etenkin onnettomuuksien tutkijalautakuntien raportit.
Liikennepoliisi työssä nopeuksien, turvavöiden ja rattijuoppouden valvonta pysyy painopisteenä. Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala näkee, että kuljettajien terveysseurantaa kannattaa tehostaa."
FARwd kirjoitti täyttä asiaa. Juuri Timo Tervo myös siinä Moottori-lehden artikkelissa otti kantaa nykyiseen liikenneturvallisuuteen. Sama sanoma oli Moottori-lehdessä.
Reilumpaa olisi sanoa asiat niinkuin ne OIKEASTI ovat, kuten professori Timo Tervo (Aamulehti 27.8.2013):
"Riskittömät ja vesiselvät henkilöautolla ylinopeutta ajavat kuljettajat aiheuttavat alle 10 prosenttia kuolonkolareista. Näissäkin tapauksissa puolet on nuoria kuskeja."
Muutama kirjoittaja jaksaa vängätä tätä itsestäänselvää totuutta vastaan. Mutta eihän heillä näytä olevan tavoitteena turvallisempi liikenne. Heitä taitaa vain sapettaa jokainen ohi kulkeva auto.
SO2001, ainakin muutamassa lukemassani haastattelussa poliisi on itse ollut huolissaan siitä, että kameratolpilla ja automaattivalvonnalla korvataan poliisin valvontaa.
Mietihän itse, kuinka usein sinut puhallutetaan.
Kuinka usein näet, että punaisia päin ajamista valvotaan? Kuinka usein näet, että poliisi puuttuu perässä roikkumiseen? Kuinka usein näet, että poliisi valvoo suojatiesääntöjä?
Kuinka usein näet, että poliisi puuttuu poukkoilevaan, jatkuvasti (vilkutta) kaistaa vaihtavaan kuljettajaan?
Niin, itseni puhallutetaan noin kerran kolmessa vuodessa. Punaisia päin ajamista vahtivan poliisin olen nähnyt muistaakseni noin kaksi vuotta sitten. Liikenteessä muuten pyörivät poliisit eivät useinkaan vaivaudu tällaisiin puuttumaan. Viimeksi reilu viikko sitten, eräs kuljettaja porhalsi suoraan punaisia päin ja risteävän tiellä valoissa ensimmäisenä seisoi poliisiauto. Eivät olleet huomaavinaankaan. En tunne ketään, jota olisi sakotettu em. syistä. Millä todennäköisyydellä saat siis sakkoa, jos rikot edellä olevia sääntöjä päivittäin? Ylinopeussakoista sen sijaan kuulen melko usein ja yhä useammin automaattivalvonnan seurauksena.
Herbert, niin ymmärsin kyllä tuon. Mutta en oikein ymmärtänyt miksi juuri minulle tuon postasit? Eikö tuo juuri tue sitä, mitä itse olen kirjoittanut? Vaiu juuri siksikö sen minulle postasit?
Herbert, niin ymmärsin kyllä tuon. Mutta en oikein ymmärtänyt miksi juuri minulle tuon postasit? Eikö tuo juuri tue sitä, mitä itse olen kirjoittanut? Vaiu juuri siksikö sen minulle postasit?
Laitoin ajankohtaisen uutisen, koska se liittyi kommenttiisi. Siinä kaikki.
Kyse ei kylläkään ole mistään uudesta asiasta, koska vuoteen 2014 ulottuvassa liikenneturvallisuussuunnitelmassa ensimmäisenä on mainittu rattijuopumus, seuraavana ajokunto (alkoholi, terveys, väsymys ), kolmantena liikennekäyttäytyminen ja viimeisinä taajamien ja pääteiden turvallisuuden parantaminen (pääosin teknisiä parannuksia ).
Sinä väitit, että mainitsemiesi seikkojen (sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö ) eteen ei tehdä juuri mitään. Kerro, mitä niiden seikkojen eteen tehdään, niin arvioidaan sitä, millaiseen tietopohjaan heittosi perustui.
TM 36, oletko oikeasti noin yksinkertainen? Sanattomaksi vetää. Todellinen päättelyjesi helmi on Se, että rajoitusten mukaan ajamistta ei olla tilastoitu onnettomuuden syyksi. Todellinen neronleimaus.
Palataanpa vielä kirjoitukseesi. Kirjoitit:
"..jos noin joka viides (20 %) ajettu kilometri ajetaan pientä ylinopeutta ja kuolonkolareista 17 % on ajettu pientä ylinopeutta, niin eihän pieni ylinopeus ole tällöin oleellinen riskitekijä. ( Huom, tuo joka viides on hatusta heittämäni luku, luultavasti jopa selvästi alakanttiin.) Oleellista tietysti olisi vielä tietää, paljonko tapahtuu niitä onnettomuuksia, joissa ei ajeta ylinopeutta, eikä olla kännissä. Jos näiden onnettomuuksien suhdeluku on sama, kuin ylinopeutta ajettujen kilometrien suhde nopeusrjajoituksen mukaisesti ajettuihin kilometreihin, niin tällöinhän pieni ylinopeus ei tosiaan ole minkäänlainen riskitekijä. "
Mikä tuossa oikein mättäää? Olen jo aikaisemmin sanonut, että päättelysi on virheellinen ja miksi. Otetaas nyt vielä pikkusen varioiden.
Vertaat onnettomuuksia, joiden syynä on ollut pieni ylinopeus niihin onnettomuuksiin ,joissa on ajettu rajoitusta noudattaen. Jos näin tehdään pitäisi rajoituksen noudattamisen olla syy onnettomuuteen. Eihän näin voida tehdä!
Onnettomuuksia sattuu hyvin monista syistä ja rajoituksen mukaisella nopeudella voi hyvinkin onnettomuudessa henki paeta - silloinkin , kun nopeus ei ole syynä onnettomuuteen.
"Riskittömät ja vesiselvät henkilöautolla ylinopeutta ajavat kuljettajat aiheuttavat alle 10 prosenttia kuolonkolareista. Näissäkin tapauksissa puolet on nuoria kuskeja."
Siis kokeneet ja täyspäiset ylinopeutta ajaneet henkilöautokuskit aiheuttivat vain alle 5 prosenttia kuolonkolareista.
Sekä Tervon sanoma että myös sinun kirjoittamasi kaipaavat kommenttia.
Tervo on tuonut esiin, että 86 % kuolonkolareiden taustalla olevista tekijöistä johtuu kuljettajan tilasta.
Kun sitten katsotaan mitä tuohon 86%:iin oikein sisältyy niin kokonaisuudessaan seuraavat:
"Kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttaneet riskit"
Entäpä sitten tuo, että vesiselvät ja riskittömät ajavat ylinopeudella alle 10% kuolonkolareista? Kun kaikista ylinopeudella kuolonkolareiden ajaneista otetaan pois tuohon ryhmään kuuluvat, niin pieneksihän se luku jää.
Otetaan pois väsyneet. Kun ylinopeutta ajanut kuolonkolarin kuski on ollut väsynyt niin eipä lasketa mukaan.
Otetaan pois kiireiset. Kun kuski on ajanut ylinopeutta siksi, että hänellä on kiire, niin otetaan pois luvusta.
Otetaan pois piittaamattomat. Kun ylinopeuskuski on piittaamataon, niin otetaan luvusta pois.
Otetaan pois vähäisen ajokokemuksen omaavat... Jos sittenkin jää 10% niin mikäpä siinä. Kun vielä muistetaan, että nopeus vaikuttaa myös onnettomuuden seurauksiin (suuremmalla nopeudella kovempi pamaus), myös silloin kun nopeus ei ole ollut varsinaisesti syynä onnettomuuteen niin ajattevalle ihmiselle on nselvää, että ylinopeuksia ei ole mitään mieltä puolustella.
Eli kovin kummallisesti professori Tervo haluaa saada asiansa esiin. Asia on tietenkin sen arvoinen, että se kannattaa näkyvästi nostaa keskusteluun, mutta ei suinkaan niin, että jotkut sitten käyttäisivät hänen lausumaansa ylinopeuksien puolusteluun.
Vaikka tuo professori Summala tuo laaja-alaisesti liikenteen ongelmia esiin niin hän sanoo reilusti, että ylinopeuksien vähentäminen on aivan keskeinen asia liikenneturvallisuutta parannettaessa. No onhan Tervokin sanonut, että nopeusvalvonta on ihan OK.
Ja sitten sinun kirjoittamaasi. Otat ihan kivasti pois nuoret kuskit ja taas luku vähenee. Miksi nuoret pitäisi ottaa pois? Eikö sitten myös vanhat? Ja mikseipä vielä keski-ikäisekin?
Ministeri vastaa:"Tieliikennelaki jo edellyttää, että autoilija sovittaa nopeutensa sellaiseksi, että ehtii havaita liikennemerkit. Lisäksi merkin noudattamatta jättämisestä menettää ajolupansa lopullisesti. Pakollisen pysähtymisen merkkejä sijoitetaan myös mm. pitkille suorille, joilla nopeudet aikaisemmin saattoivat nousta liian korkeiksi. Näin pystytään lyhyessä ajassa poimimaan pois liikenteestä kaaharit ja huolimattomat kuskit. Alkuaikoina valvontaa tullaan merkittävästi tehostamaan. Uskon, että vuoden sisällä liikenne on merkittävästi rauhoittunut ja tullut turvallisemmaksi."
Toivottavasti tämä ei ollut enneuni
tracktest:
Saa olla useammin, mutta ne missä olen ollut vuoden aikana, ovat ainakin minulle olleet ylläreitä. Tarkoitat tietysti jotakin "juhannuskampanja" -tyyppisiä juttuja, mutta voin todistaa ihan arkisia tilanteitakin. Varmaan sinäkin.
tracktest:
Sasse!
tracktest:
Saavat varmaan ajaa allekin rajoitusten, kohtuudella, vai mitä? Olisko ehdottaa joku prosenttia vaikkapa?
tracktest:
Tuntuuko sinustakin, että täällä se maltillinen ajo ärsyttää joitakuita? Sehän on henk.koht. määrite, ei sille mitään standardia ainaakaan ole, vai mitä?
tracktest:
Myös tässä kohtaa minusta tuntuu, että vaikka maltti puuttuisi, he pitävät itseään kuitenkin "taitavina kuskeina" ja siksi ottavat noita riskejä. Ja sitten selitellään, että edessä on niitä "taitamattomia" sun muuta... Oletko samaa mieltä?
tracktest:
Sasse!
tracktest:
Tunnen monia ikääntyneitä kuskeja, jotka noin muuten tekevätkin. Mutta ovatko he taitamattomia, sitä sen pysty sanomaan. Pää on kunnossa ainakin heillä. Ja heillä on malttia!
tracktest:
Siinähän sinä sen kiteytit. Monenlaista kuskia pitäisi pystyä sietämään liikenteessä. Siitäkin huolimatta, että seasta saataisiin vaikka minkälaisilla testeillä ne... mitkälie sitten kaikkein surkeimmat, tai sairauksien takia onnettomat. Se olisi hyvä pitää edelleen mielessä monella täällä! Sinne jää ne maltittomat, raivarityypit, kisahenkiset ja uudet kuskit ja.... Lista on ihan liian pitkä...
tracktest:
Sitä samaa, kiitos!
Ajattelija2013:
Hyvä, ettet puolustele lieviä ylinopeuksia. Sehän olisi typerää.
Kuten jo aiemmin sanoin, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Ongelma vain on siinä, että sinun on vaikea näköjään huomata mikä vika on esittämässäsi ajatuksessa. Lue nyt ihan ajatuksella viimeksi kirjoittamani. Uskoisin asian valkenevan.
Olisiko minun kirjoittamani lisäksi seuraavasta lainauksesta apua?
"Ylinopeuksiin liittyvä liikenneturvallisuusongelma on kahtalainen. Toisaalta ongelmana ovat suuret ylinopeudet, joissa tapahtumakohtainen riski on suuri. Vaikka näiden osuus liikennevirrassa on suhteellisen pieni (noin kymmenen prosenttia yli 10 km/h ja yhden promillen erittäin suuria ylityksiä
http://www.lvm.fi/fileserver/OS8_2005.pdf
Lue myös huolella tämä aikaisemmin esiinottamani: "Low-level speeding is the most common form of speeding, and refers to motorists travelling just a few kilometres per hour over the legal limit.Even though high-level speeding is much more dangerous, low-level speeding accounts for the majority of speed-related trauma."
Ehkä kerran olen puhallusratsiassa ollut. Enpä toisaalta muista, milloin olen viimeksi nähnyt liikenteessä selvän kännikuskin.
Eräs dhl:n rekkakuski tosin ajoi pari viikkoa sen verran oudosti että epäilin univajeesta kärsivän.
Herbert:
OK, sitä minäkin yritin sanoa, että motiivi on lopulta aika merkityksetön, koska teot ratkaisevat. Ja samaan toimintaan voi päätyä hyvin eri motiivein.
Minäkään en usko maavaran pystyvän huolellisella ajoituksellaan ja aikatalunsa sopeuttamisella kompensoimaan aika merkittävän nopuden nostonsa vaikutusta.
Mutta toisaalta, tuolla nopeudella on minusta erittäin uskottavaa, että muut eivät tule samalla nopeudella mukana, joten ymmärsin nopeusarvion pikemminkin tapahtuneen toteamisena, kuin ylinopeuden varaamisena vain itselleen ilman että muilla olisi mahdollisuutta valita nopeutensa itse? Kyllä meillä muillakin se vapaus olisi, mutta emme vain käytä sitä, monistakin syistä.
Arvioin, että maavaran heittää huolellisella sopeutumisellaan saamansa hyödyn hukkaan niin kulutuksen kuin tod. näk. riskienkin osalta. Väsymyksestä en ole varma, ja siksi kysyinkin asiasta.
SO2001:
Meillä Mersu voitti tänään ajetun kisan.
Kävin ajamassa pienen kauppareissun poikani 21 vuotta vanhalla lähes 350 tuhatta ajetulla Mersulla. 740 GLE vetää kiihdytys- tai huippunopeuskisassa pataan tuota vapaastihengittävää etukammidieseliä niin kovaa, ettei kilpa-ajo ole edes mielekästä.
Mersun hitaudesta huolimatta alan epäillä tehneeni keväällä 1987 väärän valinnan. Uuden Volvon sijasta olisi ehkä sittenkin pitänyt hakea saman hintainen vähän ajettu Jahreswagen Saksasta?
Mersu tarjoaa hitaampaa, mutta mukavampaa kyytiä ja 3.5 litralla sadalle vähemmällä. 740 GLE on taittanut jo yli 400 tkm, joten sen nykyrahassa yli 61.000 polttoainelaskun ja 250D:n 33.000 erotuksella voisi teoriassa ostaa nyt vaikkapa uuden Suomessa valmistetun A-Mersun.
Teoriaahan tuo on, koska polttaineiden hintaerot ovat vaihdelleet ja suurimman osan ajasta olisin maksanut myös dieselveroa. Mutta ei tuo ihan merkityksetön juttu ole, etenkään kun sen vähemmänä kuluttavan auton kyyti on mukavampaa ja kotona tehty 340.000 km huolto osoitti sen olevan aivan yhtä selkeästi huollettavaksi suunniteltu konstailematon rakenne, kuin takaveto-Volvokin. Ja osat ovat lähes ilmaisia.
TM 36, esittämässäni ajatuksessa ei ole mitään vikaa. Tuo on aivan tilastotieteen ja tilastojen tulkinnan perusasioita. On täysin turha väittää vastaan, sillä tuo on täysin kiistaton tosiasia. Joko et ymmärrä, tai sitten et hakua ymmärtää, sillä se on kylmä fakta, joka romuttaa täysin väitteesi pienten ylinopeuksien valtavista riskeistä.
Sinulla TM 36 on juuri se uskottavuusongelma, josta jo kirjoitin. Et välttämättä edes itse tiedosta sitä, mutta et tulkitse asioita ollenkaan analyyttisesti. Sinä inhoat ylinopeutta ajavia yli kaiken (se on ihan sallittua), ja se inho sokeuttaa sinut muilta liikenneturvallisuuteen enemmän vaikuttavilta seikoilta.
Sinä jauhat vain ja ainoastaan ylinopeuksista, vaikka muilla seikoilla voisi vaikuttaa paljon enemmän liikenneturvallisuuteen.
Ja tarkennan vielä jotta ymmärrät. Se lievä ylinopeus kirjataan aina onnettomuuden osasyyksi, jos voidaan todistaa, että lievää ylinopeutta on ajettu, oli onnettomuuden pääasiallinen syy mikä tahansa. Kun näiden määrä suhteutetaan ylinopeudella ajettuihin kilometreihin ja vastaavasti suhteutetaan sallitulla nopeudella tapahtuneet onnettomuudet ajettuihin kilometreihin, niin kas kummaa, noin 10 km/h ylinopeuksista ei koidu minkäänlaista havaittavaa lisäriskiä. Silti sinä vouhotat niistä jatkuvasti.
Rattijuopoista, oikeista kaahaajista ja osaamattomista kuljettajista et keskustele käytännössä ollenkaan. Et ole vieläkään kommentoinut, olisiko linkkaamani kahden ihmisen kuolemaan johtanut onnettomuus ollut estettävissä, jos kyseinen vanhus olisi vuoden sisällä joutunut inssiin. Olen aika varma että olisi.
TM 36:
En halua vähätellä tai tuomita kumpaakaan, mutta eikös tässä mielessä kiinnostaisi verrata odotusarvoon samalla ajomäärällä ilman kyseistä rikettä?
Kolaroivatko rattijuopot enemmän kuin heidän ajomääränsä edellyttäisi? Entäs ylinopeuskuskit?
740 GLE:
Kuten aiemmin kirjoitin, hyöty tulee pitkillä matkoilla, kun matkan suunnittelee huolella etukäteen.
Väsymys pysyy kurissa myös syömälllä oikein, eli mahdollisimman kevyesti ennen ajoa ja ajotauoilla.
Ei sokerimunkkeja vaan hedelmiä ja niukasti kahvia + suolaista. Ruokailussakin pitää pysyä kevytlinjalla, tai mahdollisesti siirtää ruokailu ajorupeaman jälkeiseksi tapahtumaksi.
Kohtuullisen reippaalla ajolla jää pitkillä matkoilla myös yksi tauko pois, joten kokonaisajoaika pienenee siltäkin osin ja kokonaisajoaika sitä väsymystä lisää.
Näin syksyisin omat eväät voi nauttia raikkaassa ulkoilmassa, joka osaltaan myös virkistää ja parantaa ajovireyttä.
Sillon, kun on runsaati liikennettä, ei nopeasta ajosta ole mitään hyötyä, mutta noin 20 h / vuorokausi liikenne on melko harvaa, eikä liikenteessä ole jonoja.Painottaisin vielä sitä, etten kaahaa ja erittäin harvoin nopeuteni ohituksissakaan ylittää päiväsakkorajan (+20 km /h).
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos näet edessäsi enemmän kuin neljä autoa ja peilistä surinpiirtein saman verran, on aivan turhaa koettaa ajaa muuta liikennettä nopeammin.
Silloin kun ohitettavia on yksi-tai kaksi kerrallaan ja ohituksia tarvitsee tehdä vähemmän kuin 6 -8 / tunti voi ajaa reippaasti ja saavuttaa selvää ajansäästöä.
Ohituskaistoja kannattaa myös hyödyntää tehokkaasti, sillä silloin voi ohittaa montesti pienet jononpoikaset ja päästää pois vaihtelevalla vauhdilla etenevistä jonoista, joissa ajaminen on rasittavaa sekä kuljettajalle että polttoainetaloudelle.
Ripeä suunnitelmallinen ajo on tehokasta ajansäästöä, kun opettelee tekemään sen tressaamatta ja sopeutuu liikennetilanteisiin, eikä pyri väkisin säilyttämään ripeää ajorytmiä silloin, kun se ei turvallisesti ole mahdollista.
Maltista ja harkintakyvystä se lähtee, kaahaaminen ja liikenneraivo ovat vaarallisia ilmiöitä.
Ajattelija2013:
Kovin pidät kiinni sanomastasi! Koska vieläkään ei vät nämä kaksi esittämääni asiaa menneet perille, joudun väkisinkin toistamaan. Yritän mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaistaen
1. Lähdet seuraavanlaisesta ajatuksesta: Lievää yli nopeutta ajetaan A:n verran. Sillä ajetaan X:n verran kuolonkolareita. Rajoitusta noudattaen ajetaan B:n verran ja sillä ajetaan Y:n verran kuolonkolareita. Suhde A:B on likimain sama kuin X:Y, joten ylinopeus ei olennaisesti lisää kuolonkolareita. Näin ajatuksesi kulki?
Sanoin jo aiemmin mikä vika tuossa oli. Vika on siinä, että et huomioi onnettomuuksien syitä! Ylinopeudet ovat syynä (osasyynä
2. Kun arvioit lievän ylinopeuden riskiä tarkastelet asiaa yksittäistapauksesta käsin. Toki näinkin voi tehdä, mutta mielestäni tulisi tarkastella kokonaisuutta - liikennettä. Esimerkiksi todella kova ylinopeus on yleensä suurempi riski kuin lievä ylinopeus. Kuitenkin todella kovia ylinopeuksia ajetaan hyvin vähän verrattuna lieviin ja lievin ylinopeuksien suuri määrä nostaa kokonaisuutena ottaen niistä tulevan riskin merkittäväksi.
Ajattelija2013:
Olen kirjoittanut paljon muustakin liikenneturvallisuuteen liittyvästä(rattijuoppoudesta, väsymyksestä, liikennejärjestelmän heikkouksista, autojen turvallisuudesta...)
Tämä keskustelu alkoi professori Summalan jutusta. Summala on monipuolisesti tarkastellut liikenneturvallisuuden ongelmia ja keinoja parantaa turvallisuutta. Hän pitää ylinopeuksiin puuttumista aivan keskeisenä asiana liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Esim. Näin Kotilääkäri-lehdessä: "Summala nostaa nopeuksien rajoittamisen ja paremman valvonnan ykkösasiaksi miettiessään nopeita lääkkeitä liikenneturvallisuuden kohentamiseksi."
No Summala on monin verroin parempi liikenneturvallisuuden asiantuntija kuin minä, joten painakoon hänen sanansa.
Etkö itse ymmärrä, että tuossa sinun selityksessäsi ei ole mitään mieltä. Tuo on vain epätoivoinen yritys kiistää tosiasia. Koko pointtihan on juuri tuo mitä kirjoitat, mutta sinä tulkitset asian tarkoituksellisesti täysin väärin. Ilmeisesti teet näin, koska luvut ovat sinun vouhotuksesi kannalta aika kiusallisia.
Pointti: Ei tietenkään rajoitusta noudattamista merkata yhdenkään kuolonkolarin syyksi tai osasyyksi. Sen sijaan, tapahtuu kuolonkolari mistä syystä tahansa, niin pienikin ylinopeus merkataan osasyyksi, jos sellainen voidaan vain todeta. Oleellista on juuri se, jonka itsekin myönnät, eli pienellä ylinopeudella onnettomuuksia ei satu suhteellisesti yhtään sen enempäää, kuin rajoituksia noudattamalla ajaenkaan. Näin ollen ne pientä ylinopeutta ajavat eivät aiheuta merkittävää (minkäänlaista) lisäriskiä liikenteeseen.
Itseasiassa on yllättävää, että pienellä ylinopeudella tapahtuu ilmeisesti jopa vähemmän onnettomuuksia, kuin oletusarvon mukaisesti voisi ennustaa. Näin tarkastellen pieni ylinopeus ei näytä olevan minkäänlainen riskitekijä liikenteessä, ainakaan niille, jotka sitä todellisuudessa ajavat.
Ja minä nimenomaan tarkastelen tilannetta kokonaisuutena. Tilastollisista tekijöistä huomioidaan nimenomaan kokonaisuus, eikä yksittäisen ihmisen riskiä. Ja näistä tilastoista nähdään, että lievä ylinopeus ei näytä olevan minkäänlainen riskitekijä liikenteessä kokonaisuuden kannalta.
Ja palautan jälleen yleiseen tietoisuuteen erään varsin karun luvun. Sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö on taustatekijänä 86 % kuolonkolareista. Näiden seikkojen eteen ei tehdä juuri mitään. Kovasti ihmettelen miksi näin on, sillä näillä selittyy suurin osa kuolonkolareista. Täytyy vielä huomioida, että vaikka tuossa lukee pää- tai taustatekijä, niin alkoholi, sairaskohtaus ja mielialahäiriöt ovat kyllä itsestään selviä päätekijöitä onnettomuudessa, silloin kun noita tekijöitä on onnettomuudessa mukana.
Ajattelija2013:
Asiaa pitää tarkastella siitä lähtökohdata milloin lievää, pientä ylinopeutta ajetaan.
Käytännön kokemus sen kertoo.
Pieni ylinopeus on turvallista liikennevirrassa, joka liikkuu pientä ylinopeutta. Silloin ei tarvitse hidastaa ketään = aiheuttaa ohitustarvetta muille ja lisäksi silloin ei ole kovin suurta tarvetta ohittaa ketään edelläajavaa.
Liiikenne siis sujuu tasaisesti ja jouheasti silloin, kun kaikki ajavat sitä raskaan kaluston marssivauhtia 88 sillä 80 kympin rajoitusalueella.
Kukaan ei hötkyile, kukaan ei hermostu edelläajavien nopeusvaihteluihin ja kaikki sujuu mukavasti ja turvallisesti.
Ohitustarve on silloin minimissään, polttoaineenkulutus on tasanopeudella optimissaan ja kaikki pitävät liikennevirrassa riittävän etäisyyden toisiinsa, kun ei ole sitä ohitustarvetta / ohituksia.
Virastoissa istuvat teoreetikot eivät tätä ymmärrä, koska heillä ei ole kokemusta siitä miten optimaalinen liikennevirta toimii.
Jatketaan vielä hieman.
Aina kun liikennevirtaan tulee häirikkö, joko tiukasti omasta mielestään rajoituksia noudattava ilman vakionopeudensäädintä ajava 65-80 -65 -80 -65 -kuljettaja liikevirta tiivistyy haitariliikettä tekeväksi jonoksi, jossa etäisyydet edelläajaviin vaihtelevat ja kaikki joutuvat jatkuvasti kiihdyttelemään ja jarruttelemaan. Silloin riskit kasvavat, koska tuo haitariliikkeeseen reagointi vie osan huomiokyvystä ja onnettomuusriskit kasvavat huomattavasti.
Ajattelija2013:
http://yle.fi/uutiset/liikenneturvallisuuden_helpoimmat_keinot_ovat_jo_kaytossa/6874996
Herbert, luin kyllä tänään tuon uutisen. Mikä oli sinun mielestäsi uutisen anti?
Omasta mielestäni on edelleen kyseenalaista, että lääkäreillä on kaikki vastuu selvittää "ongelmakuskit". Lääkärit eivät edes itse halua itselleen kyseistä kunniaa. Tämän lisäksi lääkärillä ei ole keinoja tutkia henkistä ajokuntoa, kuin ehkä täysin selvissä dementiatapauksissa. Tällöin se on kuitenkin jo liian myöhäistä. Lääkärin tehtävä on arvioida fyysinen ajokunto ja selvät sairaudet, muilta osin asia pitäisi selvittää pakollisella inssiajolla.
Ajattelija2013:
86% saattaa olla vähän liioittelua. Mutta paljon se on joka tapauksessa. Varmaan osaat kertoa asiasta enemmän. Mitä nyt ei tehdä ja mitä sinusta pitäisi sitten tehdä?
Minusta nuo on kaikki asioita, joihin on erittäin vaikea puuttua. En silti sanoisi, että niihin ei puututa. Suomessa laitetaan miljardeja kaikenlaisen pahoinvoinnin ehkäisyyn ja hoitoon, eivätkö nuo ilmiöt liity juuri niihin?
Tuo luku tulee onnettomuustutkintalautakunnan johtavalta ylilääkäriltä. Minä olen jo täällä ehdoittanut, mitä voidaan tehdä ja mitä ei voida/kannata tehdä. Ei minulla ole noihin kaikkiin ongelmiin valmista ratkaisua, vaan esitän luvun myös siksi, että mutamat keskustelijat ymmärtäisivät, että se pieni ylinopeus ei ole ainoa asia, josta kannattaa vaahdota. Tämä ei kuitenkaan ole mikään puolustuspuhe ylinopeuksille, vaan ennemminkin herätys sille, että oleellista olisi miettiä muita juttuja, jotka vaikuttavat kuolonkolareiden määrään. Kyseinen ylilääkärikin oli sitä mieltä, että nopeusvalvontaa lisäämällä ei kyetä enää merkittävästi parantamaan liikenneturvallisuutta. Tämä siksi, että ne autoilijat ja onnettomuustyypit joihin nopeusvalvonta ja etenkin automaattinen valvonta vaikuttaa, aiheuttavat jo nyt marginaalisen vähän onnettomuuksia.
Sairaskohtauksia on mahdotonta ennustaa, enkä usko, että tilanne tulee niiden kohdalta oleellisesti paranemaan.
Tällä hetkellä liikenteessä pyörii valtava määrä kuskeja, jotka eivät sinne sovellu. Heitä pitäisi karsia kaikille pakollisella inssiajolla, joka olisi esimerkiksi kymmenen vuoden välein 70-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen pakollinen inssiajo olisi useammin, sillä vanhuksen ajokunto saattaa heiketä hyvinkin nopeasti. Lääkäri ei ole ratkaisu ongelmaan, sillä lääkäri ei huomaa helpolla kuin "fyysisiä" sairauksia, eivätkä lääkärit edes ole kovin halukkaita ottamaan korttia pois ikäihmiseltä. Se kun saattaisi pelottaa ikäihmistä menemästä lääkäriin. Juuri viikonloppuna oli taas esimerkki, kuinka ikäihminen ajoi vastaantulevan kaistalla ja kaksi henkilöä menehtyi. Ei lääkäri voi tällaiseen heikentyneeseen havainto- ja reaktiokykyyn puuttua. Nämä tulisi ilmi inssiajossa. Tuskin tämäkään kuski olisi inssiajoa läpäissyt viimeisen parin vuoden sisällä.
Osaamattomuus ei kuitenkaan ole pelkästään ikäihmisten ongelma. Olen sitä mieltä, että inssiajo on tällä hetkellä liian nopea ja helppo ja sen saattaa läpäistä jo hyvällä tuurillakin, etenkin kun yrityksiä on periaatteessa rajattomasti. On myös omituista, että kerran kortin saatuaan, voit olla ajamatta vaikka 20-vuotta ja sitten sinulla on täysi oikeus hypätä auton rattiin. Joku napisi jo nyt korkeista autokouluhinnoista, mutta tällä esityksellähän ei ole mitään tekemistä autokoulun kanssa. Linkkasin tähänkin keskusteluun uutisen, jossa kokematon keski-ikäinen naiskuljettaja sekoitti kaasun ja jarrun ja tuhosi autonsa täysin. Onneksi säästyttiin henkilövahingoilta. Tältä naiselta olisi aivan varmasti lähtenyt kortti inssissä.
Itsemurhiin on aika vaikeaa vaikuttaa liikennepoliittisin keinoin. En keksi ratkaisua kyseiseen ongelmaan, eikä mielestäni itsemurhia tulisi edes tilastoida liikenneonnettomuuksiksi. Ne vääristävät tilastoja ja monissa maissa niitä ei tilastoidakaan, kuten Suomessa tehdään. Joku muu saa sitten miettiä, miten itsemurhia ylipäätään voitaisiin vähentää.
Väsymyksellekään on vaikeaa tehdä mitään muuta kuin valistaa, älä aja väsyneenä. Toki paremmat tiet ja kaiteet auttaisivat asiaa, mutta kuten tiedämme, raha on tärkeämpää kuin turvallisuus. Myös nopeammin uudistuva autokanta erilaisine turvallisuusvarusteineen, kuten kaistavahteineen auttaisivat asiaa. Matalampi verotus, halvemmat uudet autot?
Rattijuoppoihin voisi puuttua helposti paremmin. Ensinnäkin valvonta on erittäin vähäistä. Minut puhallutetaan keskimäärin ehkä kerran kolmessa vuodessa, mikä on aivan käsittämätöntä. Kiinnijäämisriskihän on käytännössä nolla, mikäli et aja ulos tieltä. Tämän lisäksi rangaistuksia tulisi tiukentaa, esimerkiksi takavarikoimalla auto pois, mikäli rattijuoppo uusii rikoksensa ja etenkin jos sen tekee ilman ajokorttia. Nythän taparikolliselle ei tule mitään rangaistusta rattijuopumuksesta, tai yleensä mistään liikennerikkomuksesta. Sakkolapun voi repiä konstaapelin nenän edessä.
Ajattelija, kuka on lisäämässä nopeusvalvontaa? Minä en ole nähnyt sellaista tavoitetta missään.
Nopeusvalvonta, siis fyysinen sellainen on myös tehokkainta ajotapavalvontaa. Vai miten muuten ajattelit seuloa humalaisen ym porukan liikenteestä kuin valvomalla liikennettä?
Kokemattomat ym ajotaidottomat ovat minusta marginaaliryhmä. Ongelma on asennevammaiset ja niitä ei ajotaitotesteillä löydä. Kyllä ne törpötkin osaa testissä ja poliisin nähden ajaa. Samoin sairaustapaukset tulevat tyypillisesti yllättäen, ajokunto on hyvä kunnes se sitten heikkenee nopeasti tai täysin yllättäenkin.
Ajattelija2013:
Tuo luku 86% on liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunntien raportin pohjalta kootusta VALT 2011-raportista.
Luku ilmaisee kuolonkolareiden taustalla olevat "Kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttaneet riskit"
Mitä lukuu sisältyy?
- puutteelliset toimintavalmiudet (es. huomiointikyky, näkö
- kuljettajan tila (es. alkoholi, sairaus, väsymys,
mielentila, kiireisyys)
- ajoasenteet (mm. piittaamattomuus, ei ajo-oikeutta)
- taito (es. vähäinen ajokokemus, tottumattomuus ajoneuvoon)
Huomattavaa on kuljettajan tilaan sisältyy myös mm. mielentila ja kiireisyys ja kokonaisuuteen myös piittaamattomuus.
Kaikki tuohon 86%:iin liittyvät ovat asioita, joihin tulisi voida paremmin puuttua. Miten se tapahtuu?
Samassa tilastossa "Ennakointiin ja liikennetilanteisiin liittyvät riskit" on osuudella 62% (Huom. jo näistä kohdesta kokonaisuudesta tulee yli 100% eli kuolonkolareiden taustalla oleviksi tekijöiksi on arvioitu yleensä useita tekijöitä
Kun otetaan vielä huomioon se, että nopeus vaikuttaa myös onnettomuuden seurauksiin niin kannattaa huomata myös se, että tapahtuipa onnettomuus mistä syystä tahansa suuremmalla nopeudella käy pahemmin. Ja lieväkin ylinopeus (esim. 10 km/h) on merkittävä, jos onnettomuus sattuu. Törmäystilanteessa nopeusero on jarrutuksen jälkeen suurempi kuin tuo 10 km/h.
Eli: Mitään syytä ei ole sanoa, että ajonopeuksiin ei kannata kiinnittä huomiota, koska onnettomuuksiin on muitakin syitä.
Sanonpa vielä kerran, että professori Summala tuo esiin nuo ongelmat laaja-alaisesti ja pitää ylinopeuksiin puuttumista keskeisenä keinona liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Ajattelija2013:
Ajatuksesi näköjään todellakin kulki noin kuin sanoin. Vahvistit sen. Ja kuitenkin vänkäät vastaan! Nietipä nyt vielä kerran. Asian pitäisi kyllä valjeta.
Aki K, nopeusvalvonnan lisäämisellä tarkoitin kameravalvontaa, kirjoitin epäselvästi. Ongelma on juuri siinä, että kun kameravalvonta lisääntyy, niin muu valvonta jää vähemmälle. Tämä on ollut myös poliisin huolenaihe. Kun valvontaa pitäisi entisestään lisätä siihen yleiseen liikennekäyttäytymiseen, niin suunta voikin olla juuri päinvastainen. Kamera ei piittaa kännikuskista, perässäroikkujasta ja niin edelleen.
Kokemattomat ja ajotaidottomat eivät ole mikään marginaaliryhmä. Se on valtava ryhmä, joka aiheuttaa valtavan määrän onnettomuuksia.
TM 36, oletko oikeasti noin yksinkertainen? Sanattomaksi vetää. Todellinen päättelyjesi helmi on Se, että rajoitusten mukaan ajamistta ei olla tilastoitu onnettomuuden syyksi. Todellinen neronleimaus.
Eki-setä:
Tämä oli toivottavasti itseironiaa!
Reilumpaa olisi sanoa asiat niinkuin ne OIKEASTI ovat, kuten professori Timo Tervo (Aamulehti 27.8.2013):
"Riskittömät ja vesiselvät henkilöautolla ylinopeutta ajavat kuljettajat aiheuttavat alle 10 prosenttia kuolonkolareista. Näissäkin tapauksissa puolet on nuoria kuskeja."
Siis kokeneet ja täyspäiset ylinopeutta ajaneet henkilöautokuskit aiheuttivat vain alle 5 prosenttia kuolonkolareista. Eli tuo teoriassa "valtava" ylinopeuskuljettajien riski ei jostain syystä onneksi näytä käytännössä realisoituvan kovin voimakkaasti.
Sen sijaan sairauskohtauksen takia liikenteessä kuoli 33 ihmistä ja itsemurhan vuoksi 27 ihmistä vuonna 2011. Kuljettajan tila (sairaus, alkoholin tai huumeiden vaikutus ym.) oli syynä noin 70 prosentissa kaikista ajoneuvokolareista.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys kertoo, etteivät lääkärit puutu potilaan ajokykyyn ja voimassa olevaan ajolupaan riittävän varhain. Lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa heikentyneistä ajotaidoista poliisille.
- Arviointiohjeet ovat liian suurpiirteiset. Niihin tarvittaisiin lisätarkennuksia, Tervo sanoo. (AL 27.8.2013)
Mutta kuten mainittua, lääkärit tuskin kovin kattavasti pystyvät edes arvioimaan potilaidensa todellista ajokykyä.
Mihin perustuu tieto, että valvonta on vähentynyt? Ei minä ainakaan ole huomannut, että se olisi vähentynyt. Maantiethän suorastaan kuhisevat poliiseja. Tänäänkin oli suuri poliisikeskittymä (kuvasin videokameralla ohi ajaessani) pitämässä jotain ratsiaa tai muuten valvomassa. Olen ajanut keskimäärin yhtä kovaa koko sen ajan, kun luovuin aikoinaan kahdeksan kympin lätkästäni. Välillä on kulunut kymmenenkin vuotta ilman sakkoja. Tällä hetkellä ajokortti on "kiikun kaakun". Huonoa tuuria tietenkin, mutta on kummallista, miten tuuri huononee samalla kun valvonta muka vähenee.
Viime viikolla tein reissun Keski-Suomesta Helsinkiin ja takaisin. Menomatkalla vastaan tuli neljä poliisiautoa, ja yhdestä tiirailtiin rekisterikilpeäni huolestuttavasti... ottaen huomioon nopeuteni hetki aikaisemmin. Myös tulomatkalla vastaan ajoi poliisiautoja.
En pidä valvonnan määrää erityisen pienenä jos poliisiauto tulee vastaan keskimäärin sadan kilometrin välein. Jos ajaa koko ajan ylinopeutta, ajokorttinsa ehtii menettää jo yhden päivän aikana.
Ajattelija2013:
Aikalailla selvästi se jutussa sanottiin, mutta laitan nyt tällaisen sitaatin:
"Joidenkin arvioiden mukaan joka viides kuolonkolari voi johtua terveyssyistä - ruumillisista tai henkisistä. Tähän viittaavat etenkin onnettomuuksien tutkijalautakuntien raportit.
Liikennepoliisi työssä nopeuksien, turvavöiden ja rattijuoppouden valvonta pysyy painopisteenä. Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala näkee, että kuljettajien terveysseurantaa kannattaa tehostaa."
FARwd kirjoitti täyttä asiaa. Juuri Timo Tervo myös siinä Moottori-lehden artikkelissa otti kantaa nykyiseen liikenneturvallisuuteen. Sama sanoma oli Moottori-lehdessä.
Muutama kirjoittaja jaksaa vängätä tätä itsestäänselvää totuutta vastaan. Mutta eihän heillä näytä olevan tavoitteena turvallisempi liikenne. Heitä taitaa vain sapettaa jokainen ohi kulkeva auto.
SO2001, ainakin muutamassa lukemassani haastattelussa poliisi on itse ollut huolissaan siitä, että kameratolpilla ja automaattivalvonnalla korvataan poliisin valvontaa.
Mietihän itse, kuinka usein sinut puhallutetaan.
Kuinka usein näet, että punaisia päin ajamista valvotaan? Kuinka usein näet, että poliisi puuttuu perässä roikkumiseen? Kuinka usein näet, että poliisi valvoo suojatiesääntöjä?
Kuinka usein näet, että poliisi puuttuu poukkoilevaan, jatkuvasti (vilkutta) kaistaa vaihtavaan kuljettajaan?
Niin, itseni puhallutetaan noin kerran kolmessa vuodessa. Punaisia päin ajamista vahtivan poliisin olen nähnyt muistaakseni noin kaksi vuotta sitten. Liikenteessä muuten pyörivät poliisit eivät useinkaan vaivaudu tällaisiin puuttumaan. Viimeksi reilu viikko sitten, eräs kuljettaja porhalsi suoraan punaisia päin ja risteävän tiellä valoissa ensimmäisenä seisoi poliisiauto. Eivät olleet huomaavinaankaan. En tunne ketään, jota olisi sakotettu em. syistä. Millä todennäköisyydellä saat siis sakkoa, jos rikot edellä olevia sääntöjä päivittäin? Ylinopeussakoista sen sijaan kuulen melko usein ja yhä useammin automaattivalvonnan seurauksena.
Herbert, niin ymmärsin kyllä tuon. Mutta en oikein ymmärtänyt miksi juuri minulle tuon postasit? Eikö tuo juuri tue sitä, mitä itse olen kirjoittanut? Vaiu juuri siksikö sen minulle postasit?
Ajattelija2013:
Laitoin ajankohtaisen uutisen, koska se liittyi kommenttiisi. Siinä kaikki.
Kyse ei kylläkään ole mistään uudesta asiasta, koska vuoteen 2014 ulottuvassa liikenneturvallisuussuunnitelmassa ensimmäisenä on mainittu rattijuopumus, seuraavana ajokunto (alkoholi, terveys, väsymys ), kolmantena liikennekäyttäytyminen ja viimeisinä taajamien ja pääteiden turvallisuuden parantaminen (pääosin teknisiä parannuksia ).
Sinä väitit, että mainitsemiesi seikkojen (sairaus, alkoholi, väsymys, tai mielialahäiriö ) eteen ei tehdä juuri mitään. Kerro, mitä niiden seikkojen eteen tehdään, niin arvioidaan sitä, millaiseen tietopohjaan heittosi perustui.
Ajattelija2013:
Palataanpa vielä kirjoitukseesi. Kirjoitit:
"..jos noin joka viides (20 %) ajettu kilometri ajetaan pientä ylinopeutta ja kuolonkolareista 17 % on ajettu pientä ylinopeutta, niin eihän pieni ylinopeus ole tällöin oleellinen riskitekijä. ( Huom, tuo joka viides on hatusta heittämäni luku, luultavasti jopa selvästi alakanttiin.) Oleellista tietysti olisi vielä tietää, paljonko tapahtuu niitä onnettomuuksia, joissa ei ajeta ylinopeutta, eikä olla kännissä. Jos näiden onnettomuuksien suhdeluku on sama, kuin ylinopeutta ajettujen kilometrien suhde nopeusrjajoituksen mukaisesti ajettuihin kilometreihin, niin tällöinhän pieni ylinopeus ei tosiaan ole minkäänlainen riskitekijä. "
Mikä tuossa oikein mättäää? Olen jo aikaisemmin sanonut, että päättelysi on virheellinen ja miksi. Otetaas nyt vielä pikkusen varioiden.
Vertaat onnettomuuksia, joiden syynä on ollut pieni ylinopeus niihin onnettomuuksiin ,joissa on ajettu rajoitusta noudattaen. Jos näin tehdään pitäisi rajoituksen noudattamisen olla syy onnettomuuteen. Eihän näin voida tehdä!
Onnettomuuksia sattuu hyvin monista syistä ja rajoituksen mukaisella nopeudella voi hyvinkin onnettomuudessa henki paeta - silloinkin , kun nopeus ei ole syynä onnettomuuteen.
FARwd:
Sekä Tervon sanoma että myös sinun kirjoittamasi kaipaavat kommenttia.
Tervo on tuonut esiin, että 86 % kuolonkolareiden taustalla olevista tekijöistä johtuu kuljettajan tilasta.
Kun sitten katsotaan mitä tuohon 86%:iin oikein sisältyy niin kokonaisuudessaan seuraavat:
"Kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttaneet riskit"
- puutteelliset toimintavalmiudet (es. huomiointikyky, näkö
- kuljettajan tila (es. alkoholi, sairaus, väsymys,
mielentila, kiireisyys)
- ajoasenteet (mm. piittaamattomuus, ei ajo-oikeutta)
- taito (es. vähäinen ajokokemus, tottumattomuus ajoneuvoon)
Entäpä sitten tuo, että vesiselvät ja riskittömät ajavat ylinopeudella alle 10% kuolonkolareista? Kun kaikista ylinopeudella kuolonkolareiden ajaneista otetaan pois tuohon ryhmään kuuluvat, niin pieneksihän se luku jää.
Otetaan pois väsyneet. Kun ylinopeutta ajanut kuolonkolarin kuski on ollut väsynyt niin eipä lasketa mukaan.
Otetaan pois kiireiset. Kun kuski on ajanut ylinopeutta siksi, että hänellä on kiire, niin otetaan pois luvusta.
Otetaan pois piittaamattomat. Kun ylinopeuskuski on piittaamataon, niin otetaan luvusta pois.
Otetaan pois vähäisen ajokokemuksen omaavat... Jos sittenkin jää 10% niin mikäpä siinä. Kun vielä muistetaan, että nopeus vaikuttaa myös onnettomuuden seurauksiin (suuremmalla nopeudella kovempi pamaus), myös silloin kun nopeus ei ole ollut varsinaisesti syynä onnettomuuteen niin ajattevalle ihmiselle on nselvää, että ylinopeuksia ei ole mitään mieltä puolustella.
Eli kovin kummallisesti professori Tervo haluaa saada asiansa esiin. Asia on tietenkin sen arvoinen, että se kannattaa näkyvästi nostaa keskusteluun, mutta ei suinkaan niin, että jotkut sitten käyttäisivät hänen lausumaansa ylinopeuksien puolusteluun.
Vaikka tuo professori Summala tuo laaja-alaisesti liikenteen ongelmia esiin niin hän sanoo reilusti, että ylinopeuksien vähentäminen on aivan keskeinen asia liikenneturvallisuutta parannettaessa. No onhan Tervokin sanonut, että nopeusvalvonta on ihan OK.
Ja sitten sinun kirjoittamaasi. Otat ihan kivasti pois nuoret kuskit ja taas luku vähenee. Miksi nuoret pitäisi ottaa pois? Eikö sitten myös vanhat? Ja mikseipä vielä keski-ikäisekin?