Moottoriajoneuvo, on rekisteröity samoin kuin meillä on sosiaalitunnus.
Maastoa piisaa ja metsä tykkää kun sitä pöyhitään, niin aluskasvillisuus piristyy.
Mutta miten yhdistää Kumppanin seuraava vertaus: ”Ennen en saanut kävellä drinkkilasi kourassa naapuripöytään, vaan piti pyytää tarjoilijalta luvan. Nyt saan!”
”Ennen en saanut lähikaupasta keskikaljaa. Nyt saan!”
SO2001: ” TeeCee on kaivellut kirjoituksiani vuosien varrelta, joissa myönnän, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Entä sitten. Koska ylinopeus on suurempi nopeus kuin laillinen nopeus, ja koska suurempi nopeus on vaarallisempaa kuin hitaampi nopeus, niin on kai loogista, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Typeräähän tällaista itsestään selvyyttä olisi kiistää.
Mutta aivan samalla tavalla autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Kun liikutaan, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa.”
Olen lukenut psykologien neuvovan tarkistamaan alitajuisten motiivien vaikutusta omiin mielipiteisiin siirtämällä testattava ajatus toiseen asiayhteyteen. Sinulla on hiukan ”tulehtunut” suhde nopeusrajoituksiin, mikä värittää mielipiteitäsi siitä. Käyttäydyt kuin et huomaisi koko asiaa, joten sinun kannattaisi kokeilla tuota ylinopeutta koskevaa ajatustasi esimerkiksi työturvallisuuteen siirrettynä. Vaikka tähän tapaan: työturvallisuus huonontuu kun käytetään koneita turvallisuutta varantavalla tavalla väärin, mutta aivan samalla tavalla töihin lähteminen on vaarallisempaa kuin kotiin jääminen. Kun tehdään töitä koneilla, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa. Kuulostako järkevältä mielipiteeltä?
Entä miltä oma ajatuksesi kuulostaa rattijuoppouteen sovellettuna; humalassa ajaminen on vaarallisempaa kuin selvänä ajaminen, mutta aivan samalla tavalla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Ajetaan sitten selvin päin tai humalassa, ollaan kuitenkin tekemisessä vaarojen kanssa.
Ei ole reilua muita keskustelijoita kohtaan väännellä logiikkaa sen mukaan miten se parhaiten tuottaa itsellesi mieluisan lopputuloksen. Jos haluat perustella mielipidettäsi tuolla tavalla kuin tuossa perustelit, niin sinun pitää hyväksyä käyttämäsi logiikka muissakin yhteyksissä ja myös muilta nimimerkeiltä, mikä käytännössä tarkoittaa että keskustelua ei enää ole. Silloin kaikki vain heittelevät samantapaisia älyttömyyksiä kuin sinä tuossa ”perustelussasi”. Sinä käytännössä sanoit, että koska liikenne on riskialtis ympäristö, sen riskitasoa on järkevää lisätä tahallaan.
Noh...moottoriajoneuvon ajokortti maksaa. Ihan niin kuin m-pyörälle, mönkkärille, traktorille, autolle... Samalla saa vähän liikennekasvatusta.
– Kypärän käyttö, pitää olla oma valinta
M-pyörällekin, johon tietysti verrataan? Taidan arvata vastauksesi auton turvavyöpakkoonkin siinä tapauksessa.
– Moottoriajoneuvo, on rekisteröity samoin kuin meillä on sosiaalitunnus.
Eli et vastusta tätä poliisikomennon vaatimusta.
– Maastoa piisaa ja metsä tykkää kun sitä pöyhitään, niin aluskasvillisuus piristyy.
Niin vissiin, mutta mitäs jos maanomistaja sanoo, ettei käy. Sitä vartenhan tuo on.
Mutta miten yhdistää Kumppanin seuraava vertaus: ”Ennen en saanut kävellä drinkkilasi kourassa naapuripöytään, vaan piti pyytää tarjoilijalta luvan. Nyt saan!” ”Ennen en saanut lähikaupasta keskikaljaa. Nyt saan!”
Arvasin, että tuo oli sinulle liian paha rasti. Näkyihän tuo jo. Anna olla.
Viitaten TeeCeen kirjoitukseen en näe mitään epäloogista tai loogisuuden vääntelyä omassa kirjoituksessani. Myönsin vain itsestään selvän asian, että suurempi nopeus on vaarallisempaa kun pienempi nopeus. Eikös näin ole? Ja jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan, eli että autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. En yrittänyt liittää asioita toisiinsa enkä todistaa jälkimmäisellä vertauksella jotakin, joka koskee edellistä vertailua.
Ajelin hetki sitten täysin hiljaista keskustietä mitättömässä kyläpahasessa, jossa asustelen. Missään päin ei näkynyt ketään. Ei jalankulkijoita, ei pyöräilijöitä, ei liikenteessä olevia autoja. Ei edes ihmisiä talojen pihoissa. Tuuli vain humisi puissa ja taivaalta tuiskutti kevyesti lunta. Tienvarren nopeustaulu näytti lievää ylinopeutta eli jotain 40+ kilometriä tunnissa rajoituksen ollessa 40 kilometriä tunnissa.
Kenen liikennekuoleman riskiä lisäsin edellä selostamallani ylinopeudella? Niidenkö, jotka istuivat olohuoneissaan katsomassa televisiota? Sen mummonko, joka mahdollisesti näki verhon raosta autoni vilahtavan ohi maantiellä 50 metrin päässä? Huusiko hän kauhuissaan ”ylinopeus” ja kuoli järkytyksen seurauksena sydänkohtaukseen? Enpä usko. Sen sijaan uskon, että ainoa henkilö, jonka todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa lisääntyi, olin minä itse. Mutta koska riski oli alun alkaenkin hyvin pieni, se oli lisääntyneenäkin edelleen hyvin pieni. Tien varressa ei ole edes isoja puita, joihin olisin voinut törmätä. Minun olisi pitänyt ajautua kauaksi tieltä kevyen liikenteen väylän yli ennen kuin ensimmäinen puu olisi tullut vastaan. Siihen mennessä olisin todennäköisesti jo huomannut, että auto menee missä sattuu, ja ehtinyt hidastaa.
Maantiellä oli aika liukas keli tänään. Silläkin uhalla, että TeeCee käyttää tätä myöhemmin raskauttavana todisteena minua vastaan, myönnän, että en joka hetki ottanut keliä huomioon siinä määrin kuin olisi pitänyt. Ajoin tietoisesti tavalla, joka merkitsi riskitason kohoamista kesäisiin olosuhteisiin verrattuna. Viittaan lähinnä pysähtymismatkoihin. Liukkaalla kelillähän jarrutusmatkat ovat pidempiä. Puolustuksekseni esitän paitsi sen (huonon puolustuksen), että moni muukin toimii samalla tavalla, ennen kaikkea sen, että pyrin välttämään muiden tiellä liikkujien riskitason lisääntymistä oman ajamiseni takia. Kun autoja tuli vastaan, hidastin hyvissä ajoin, niin että kohtaamistilanteessa nopeuteni oli maltillinen. Kun näin ihmisen kävelevän tien varressa satojen metrien päässä, hidastin nopeutta ja lopulta jarrutin niin, että vauhti putosi noin 50 kilometriin tunnissa tai jopa alle sen. En kylläkään katsonut mittaria, joten tämä on vain arvio.
Miksi jarrutin? Siksi, että kauempana tuli vastaan auto, ja laskeskelin, että kohtaisin jalankulkijan juuri auton kohdalla, joten joutuisin ajamaan aika läheltä häntä. Jarruttamisen ansiosta nopeus hidastui niin paljon, että toinen auto ehti mennä, ja pystyin kiertämään jalankulkijan – yksin lumituiskuisella tiellä kävelevän naisen – riittävän kaukaa. Vaikka olenkin eräiden henkilöiden maalaamissa mielikuvissa muiden ihmisten elämästä piittaamaton psykopaattirikollinen ja lastenmurhaaja, toimin tosielämässä tällä tavalla.
Haluan edellä esitetyllä kertomuksella tuoda esille näkökohdan, että tilanteella, missä ylinopeutta ajetaan, on merkitystä. Vaikka ylinopeus tilastojen mukaan lisäisikin liikennekuoleman riskiä moninkertaiseksi, riski on siitä huolimatta pieni, jos se on alun perinkin pieni.
Jos palataan vielä lopuksi liukkaaseen keliin, niin mahtavatko TeeCee ja Herbert ajaa tarpeeksi hitaasti. Käytännössähän pitäisi ajaa niin hitaasti, että auton jarrutusmatka olisi sama kuin kesäkelillä. Eli jos kesäkelillä auto pysähtyy jarrutettaessa 50 metrin päähän, talvikelilläkin sen pitäisi pysähtyä. Nopeutta pitäisi hidastaa niin paljon. Veikkaanpa, että useimmat autoilijat eivät hidasta. Todella liukkaalla kelillä se tarkoittaisi jotain 40 kilometrin tuntinopeutta tai sinne päin. Silti autoilijat ajavat tavanomaista kahdeksan kympin talvinopeutta lähes kelissä kuin kelissä.
Itse asiassa – etten antaisi vääristynyttä kuvaa itsestäni – minäkin hidastan joskus olosuhteiden vaatiessa nopeuden alle sen, mikä on voimassa oleva nopeusrajoitus. Esimerkiksi viime lauantaina ajoin huonossa kelissä pimeällä, ja autoja tuli vastaan. Nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa, mutta ajoin hitaammin.
2016:n kommentti, että aluskasvillisuus piristyisi moottoriajoneuvolla pöyhimisestä, on vaarallista huuhaata. Ajourat sinne syntyy, lisäksi puiden juuriin tulee vaurioita. Siitä puolestaan kasvaa riski kuusen ja männyn sairastumisesta juurikääpään, joka lahottaa puut tyvestä alkaen. Tällöin arvokkain puun osa eli tyvitukki menetetään. Lisäksi maaperään pesiytyneen juurikäävän saa hävitettyä metsästä vain vaihtamalla puulajia ja odottamalla 40 vuotta. Aikaa puun sairastumisesta maaperän tervehtymiseen kuluu helposti siis 100 vuotta eli suunnilleen itsenäisen Suomen historian verran. Tällaisten asioiden kanssa on 2016 tekemisissä pöyhiessään toisten aluskasvillisuutta.
En tiedä, synnyttikö 2016:n mielipiteen asiasta halu oikeuttaa moottoriajoneuvojen luvaton käyttö maastossa, nuorisolle tyypillinen halu kapinoida yhteiskunnan sääntöjä vastaan ihan yleisesti ottaen, täydellinen tietämättömyys aiheesta vai noiden yhdistelmä. Kiinnostavaa on kuitenkin se, miten tähän kannattaa suhtautua. Onko 2016 itsekään tietoinen perusteista, joilla oma mielipide syntyi? Saattaa myös herätä kysymys, mitä merkitystä koko asialla on. Itseäni ainakin kiinnostaa, perustuuko mielipiteeni todellisuuteen vai kuvitelmiin, koska itsehän teen ratkaisuni mielipiteideni pohjalta. Mitä useammin ratkaisuni esim. liikenteessä syntyy väärien oletusten perusteella, sitä heikommin asiani ovat ja tällaistahan haluan minimoida. Kannattaa siis opetella kysymään itseltään, tiedänkö oikeasti vai luulenko vain. Sen jälkeen on myös helpompi suhtautua lainsäädäntöön. Kannattaa hyväksyä se ajatus, että jos ei tiedä, on varsin mukavaa, että joku muu on ajatellut asian minun puolestani.
SO2001:n kommentti hiljaisella kadulla pientä ylinopeutta ajamisesta on sikäli kiinnostava, että jos keskustelu ylinopeudesta liikkuisi tuon tason tekojen parissa, keskustelu aiheesta olisi melko turhaa. Me kaikki kuitenkin tiedämme, ettei tilanne näin hyvä ole. Tällöin SO2001:n kannattaa myös selvittää itselleen tällaisten esimerkkien kirjoittamisen motiivi.
On hienoa, että pyrit ottamaan muut huomioon, kuten esimerkissäsi jalankulkijan väistämisestä teit. Kuitenkin olet myös kirjoittanut lukemattomia esimerkkejä tekemistäsi virheistä. Itsekin teen virheitä. Tästä kannattaa ottaa hyöty irti, eikä mitätöidä asiaa ja se tapahtuu sääntöjen arvostamisella. Ajatellaanpa, että olisitkin tehnyt havainto- tai arviointivirheen jalankulkijan tapauksessa. Tällöin mahdollisuutesi paikata virhe olisi huomattavasti vaikeampaa ajaessasi ylinopeudella. Lisäsi liikenne ei ole sellaista pisteiden keruuta, jossa yksi esimerkillinen teko oikeuttaisi tekemään yhden virheen. Jos rinnastuksia kaipaa, ei Hesburgerin hampparikaan muutu terveelliseksi siitä, että sisällä on yksi salaatinlehti.
En aja sellaisella nopeudella, että jarrutusmatka säilyisi kesäkelin veroisena. Tällaista ei meiltä kukaan edellytä. Sen sijaan koitan pitää huolen siitä, että jarrutusmatka ei kasva suuremmaksi kuin lain sallimaa nopeutta ajamalla sen pitäisi olla.
SO2001: ”Ylinopeuskuski on siinä mielessä etulyöntiasemassa, että kovan vauhdin takia hän saa luonnollista harjoittelua luistojen oikaisuissa. Hitaasti ajavat eivät joudu tilanteisiin, joissa autoa pitäisi jotenkin ”hallita”.”
Jos ylinopeuskuski on etulyöntiasemassa rajoitusta noudattavaan siksi, että hän selviää todennäköisemmin vaaratilanteesta johon rajoitusta noudattava ei joudu, niin samalla logiikalla tupakoija on etulyöntiasemassa tupakoimattomaan siksi, että savuke ei yskitä häntä yhtä paljon kuin se yskittäisi tupakoimatonta, JOS tämä polttaisi sen. Vaan kun ei polta.
Vaikka tästä on puhuttu jo vuosia, niin emme silti ole nähneet mielipidettäsi siitä, kumpi vaihtoehto on koko liikenteen kannalta parempi, sekö että kuskit ajavat usein ja pitkää niin kovaa ylinopeutta, että he sen vuoksi joutuvat vaaratilanteisiin riittävän tiheään rutinoituakseen selviämään niistä, vai ajaminen rajoituksen mukaan välttyen useimmista varatilanteista. Olet käsitellyt tuota asiaa pieninä paloina, joita yhdistämällä saa ristiriitaisen kuvan mielipiteestäsi.
Olet sanonut ylinopeuden aiheuttamaa riskiä ”kuvitteelliseksi” liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi ja olet puhunut ylinopeuden ”väitetystä” vaarallisuudesta. En ole myöskään nähnyt sinun peruneen väitettäsi, että ylinopeus ei ole koskaan johtanut mihinkään negatiivisiin seurauksiin, tai että ylinopeudella aikaa säästettäessä sitä ei säästetä kenenkään kustannuksella.
Toisaalta toistelet eri sanankääntein, miten selvää sinulle on että nopeuden lisääntyminen lisää vaaraa. Jos se lisää sinun mielestäsi vaaraa, niin silloinhan ylinopeus johtaa jatkuvasti negatiivisiin seurauksiin, sen riski ei ole kuvitteellista, ja ylinopeudella säästetään aikaa ihmishenkien ja vakavien vammautumisten kustannuksella.
SO2001: ” En tiedä, muistaako nykyaikaisella kalliilla autollaan ajeleva TeeCee vielä sitä aikaa, jolloin haluttua nopeutta ei napsautettu päälle ”cruise” -napista, vaan nopeus ylläpidettiin kaasupoljinta hienosäätämällä ja nopeusmittaria katselemalla.
Minulle tuo on vielä nykyisyyttä. Ja pidän sitä rasittavana ja epämiellyttävänä.”
Perheessämme autoista toinen on kaikilla kikottimilla varustettu tekniikan ihme, ja toinen on muinaisjäänne, jossa ei ole ohjaus- ja jarrutehostimia monimutkaisempia apulaitteita. Sillä minä ajan suurimman osan kilometreistäni, koska nautin AUTON ajamisesta. Olen jopa huonontanut sen maantieominaisuuksia entisestään parantaakseni maasto-ominaisuuksia.
Vauhdin pitäminen haluttuna ei vaadi cruisea, sen osaa jos haluaa. Poikkeuksiakin on, ja sinä olet yksi niistä. Olet kertonut miksi et kykene pitämään tasaista nopeutta: et pysty keskittymään ajamiseen. Mutta vaikka tiedät todellisen syyn, keksit harhaisia teorioita siitä miksi rajoitusten noudattaminen ei ole tärkeää. Sinä tiedät että säätäisit kuitenkin cruisen ylinopeudelle, jos sinulla olisi sellainen.
Alla näyte siitä miten käsittelet tätä asiaa silloin kun et koe tarvetta valehdella itsellesi:
”Vaikka ajamisessani onkin samanlaisuutta edellä mainitun tutkimuksen kuljettajien ajotapoihin, en voi vedota siihen, että minullakin olisi tutkimuksessa mainittu keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriö. Käytännössä se oireiden perusteella tietenkin on, sen olen tiennyt jo vuosia, mutta en ole katsonut aiheelliseksi hakeutua asiassa tutkimuksiin. En hyötyisi niistä mitään. Virallisista merkinnöistä ja leimautumisista voi olla haittaa jossakin tilanteessa - varsinkin jos on kyse mentaalipuolen asioista.
Sitä, mihin edellä viittaan, ei tietenkään voi käyttää puolusteluna sille, että rikkoo liikennesääntöjä tai tekee jotain muuta. Joillekin tietyt asiat vain ovat helpompia kuin joillekin toisille.
Liikennesääntöjä on helppo noudattaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ja sen poikkeuksen varmaan kaikki arvaavatkin.
Ajaminen nopeusrajoitusten mukaisesti on älyttömän tylsää silloin kun liikenteelliset syyt eivät pakota niin hitaaseen vauhtiin. Se on yhtä tylsää kuin jos kenelle tahansa tämän foorumin kirjoittajista annettaisiin käsky kirjoittaa tästä alkaen esimerkiksi 70 prosentin nopeudella siitä, miten he luonnollisesti kirjoittaisivat. Sanoja ja lauseita tulisi mieleen, ja sormet pyrkisivät kirjoittamaan ne niin nopeasti kuin sopivalta tuntuu. Joku löisi kuitenkin karttakepillä sormille ja huutaisi "ei niin nopeasti, seuratkaa näppäinlyöntimittaria". Kirjoittamisesta menisi kaikki ilo. Elämä menisi eteenpäin kuin h i d a s t e t u s s a elokuvassa.
Ja arvatkaapa mitä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriön omaava henkilö tekee tuollaisessa tilanteessa - silloin kun on liikenteestä. Ajaa keskittyneesti ja tarkkaavasti? Ei vaan pitkästyy ja etsii jotain korvikestimulaatiota, kun sitä ei ajamisesta saa. Kuljettaja rassaa radiota ja kaivaa tavaroita kassista ja lukee Ilta-Sanomia ja vajoaa täydellisesti mietteisiinsä ajan ja paikan tajun kadottaen - eli ajaa vaarallisesti kuin sika. Ylinopeudella ajaminen sen sijaan saisi hänet keskittymään, jolloin ajaminen olisi turvallista huolimatta suuremmasta nopeudesta.
SO2001: ” Video: Havaintoesimerkki (minulle) normaalista ajotavasta ja nopeusrajoituksia noudattavasta ajotavasta. Katseen kääntäminen nopeusmittariin havainnoidaan kameran kääntämisenä. Videossa ei liioitella. Aina, kun vilkaisin nopeusmittaria, myös kamera ”vilkaisi” sitä. Silloin, kun ajetaan lähellä suurinta sallittua nopeutta, eikä haluta ylittää sitä, mittaria on seurattava huolellisesti ja nopeutta säädettävä sen mukaan. Alamäessä on jarrutettava, jos pelkkä kaasun lopettaminen ei riitä hidastamaan vauhtia.
Tuollainen ajaminen olisi kidutusta.”
Näin minäkin ymmärsin sinun tarkoittaneen jo joskus 2010 kun aloin lukea kirjoituksiasi. Sinulle tietyn nopeuden pitäminen on kidutusta, joten haluat ajaa sitä nopeutta mikä tuntuu sinusta mukavalta ja rennolta. Tämä on pääargumentti mielipiteelleni, että ne muut antamasi selitykset perustuvat harhaisiin kuvitelmiisi. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sinä et kestä kovin hyvin itseesi kohdistuvaa arvostelua, minkä vuoksi olet keksinyt suojaksesi kaikenlaisia vikoja laeista, säännöistä ja aivan erityisesti nopeusrajoituksista, sekä ne tuottaneesta järjestelmästä. Tämä tekee mahdottomaksi keskustella kanssasi liikenneasioista. Luikahdat harhojesi pariin heti kun alkaa näyttää siltä että tekojasi tai mielipiteitäsi arvostellaan.
TeeCee: "Sillä minä ajan suurimman osan kilometreistäni, koska nautin AUTON ajamisesta."
Mitä nyt itse kukin "ajamisena" pitää. Auton ohjaileminen alle 80 km/h nopeudella hyväkuntoisella leveällä tiellä on muodollisesti ajamista, mutta mitä nautittavaa siinä on - ellei ole masokisti ja nauti itsensä kiduttamisesta. Nautinnollinen ajaminen alkaa mielestäni vasta suuremmista nopeuksista. Nautinnon kannalta nopeudella on kuitenkin myös olemassa yläraja, joka tosin vaihtelee kuljettajasta ja autosta riippuen. Liian suurella nopeudella ajaminen ei ainakaan minun mielestäni ole nautinnollista.
TeeCee esittää viimeisimmässä kirjoituksessaan, että kanssani on mahdotonta keskustella liikenneasioista, koska en kestä kovin hyvin itseeni kohdistuvaa arvostelua. Myönnän, että tämä on heikko kohtani, mutta enkö kuitenkin aika hyvin ole sitä kestänyt. Eiväthän TeeCeen kommentit oikeastaan juuri muuta ole olleetkaan kuin henkilööni kohdistuvaa arvostelua.
Kuvitellaan vaihtoehtoinen skenaario eli että myöntäisin, että liikennesäännöissä ja järjestelmässä ei ole mitään vikaa vaan ne ovat täydelliset, ja että ainoastaan itsessäni on vikaa, kun en pysty elämään sääntöjen mukaan.
Miten keskustelu etenisi tästä? Olisimme saavuttaneet yksimielisyyden, joten eikö keskustelu loppuisi siihen, että ei ole enää mitään sanottavaa. Korkeintaan keskusteltaisiin siitä, pitäisikö minun mennä lähimmälle poliisiasemalla ja luovuttaa ajokorttini ja ilmoittautua patologisena liikennerikollisena syytettäväksi ja tuomittavaksi vuosia jatkuneesta rikosten kierteestä.
"Pitkä vankeustuomio kymmenistä törkeistä liikennerikoksista", lehdet otsikoisivat uutisen ja kertoisivat lisäksi, että "rikollinen kuljettaja ilmiantoi itse itsensä". Uutisessa kerrottaisiin myös, että todellinen sankari tapauksen taustalla on nimimerkki TeeCee, joka vuosia kestäneellä kirjoittelulla mursi rikollisen psyyken ja sai hänet kantamaan vastuunsa tekemistään rikoksista. Uutistekstissä voitaisiin myös mainita, että tuomittu katuu ja pyytää anteeksi ihmiskunnalta hirveitä rikoksiaan, joiden vakavuutta hän ei tajunnut ennen kuin TeeCee avasi hänen silmänsä.
SO2001: "Mitä nyt itse kukin ”ajamisena” pitää. Auton ohjaileminen alle 80 km/h nopeudella hyväkuntoiselle leveällä tiellä on muodollisesti ajamista, mutta mitä nautittavaa siinä on – ellei ole masokisti ja nauti itsensä kiduttamisesta. "
Minusta nopeus ei ole olennainen juttu ajamisen nautinnossa. Vauhtia pitää hakea radalta, mutta kuten muistaakseni 740 on moneen otteeseen todennut, siinäkin olisi sinulla valtava riski. Radalla kun otetaan aikaa ja silloin kiistattomasti huomaa oman surkeuden. Maantiellä vauhti tuntuu eri tavoin, eikä kukaan muu kuin TeeCee ja Herbert tule moittimaan siitä. Tosin nekin moitteet voi kieltää ja olla tilanteeseen tyytyväinen varsinkin, kun 200 hv:n bemarin ohittaminen saattaa tuntua Räikkösen viimeisellä kierroksella tekemän ohituksen kaltaiselta uroteolta. Radalla kellotettua surkeaa aikaa ei voi kiistää millään.
Liikenteessä täytyykin mielenkiinto löytää jostain muualta kuin vauhdin tunteesta. Itse löydän sen oman käytökseni hallinnasta ja muiden käytöksen seuraamisesta. On palkitsevaa, kun osaa ennakoida jo kaukaa tietynlaisia käytösmalleja ja eleettömästi sivuuttaa tilanteet, joissa muut aiheuttavat keskenään kahnausta.
Ihmisen kyky tehdä havaintoja ja käsitellä niitä on rajallinen. Rauhallisessakin ajossa valtaosa informaatiosta menee käytännössä ohitse. Minusta tuossa on ihan tarpeeksi haastetta ilman vauhdin tunnetta. Tietysti jos tämänkin asian kiistää ja luulee havaitsevansa lähes kaiken, on tilannetta aika hankala parantaa.
SO2001: TeeCeen lähestymistapa nopeusrajoituksiin ja niiden oikeutukseen ja ylinopeuksiin ei näytä muuttuneen tippaakaan, mikäli oikein osaan tulkita.”
Vuonna 2004 ajoin vielä tarkoituksella ylinopeuksia. En ollut vielä kovin hyvin perillä tutkimuksista, ja ajatustyö oli muutenkin vasta aluillaan. Tietojen ja ajattelun vähitellen kehittyessä löysin mielipiteistäni loogisia ongelmia, joiden korjaaminen edellytti muutoksia ajotapoihin, myös ajonopeuksiin.
Vuonna 2004 olin jo nähnyt näitä keskusteluja riittävästi huomatakseni miten siinä lopulta käy kun nimimerkki kaunistelee mielipiteitään ja ajotapojaan kommenteissa. Kenenkään muisti ei riitä valehtelemaan vuosikausia aina samalla tavalla, puheet pysyvät johdonmukaisina vain jos ajattelee ja puhuu samalla tavalla. Tätä ei voi toteuttaa jos ei vahdi alitajuisia motiiveitaan. Ja senkin huomasin, että JOS päätyy epähuomiossa kaunistelemaan asioita, paluu todella vaikeaa. Harva pystyy sanomaan että sori, tuli vähän innostuttua, etenkin jos on tullut vuosi tai kymmenen tullut puolustettua kantaansa niska punaisena.
Lähestymistapani rajoitusten oikeutukseen on pysynyt samana, koska perusteluni tuntuu edelleen loogiselta. Minusta järjestys on silloin oikea, kun liikenteen rajoitukset asettaa sama taho, joka sen liikenteen pystytti ja joka sitä operoi. Tietenkään en pidä siitä että muut määräilevät minua, mutta oikeustajuni edellyttää minua tottelemaan liikennesääntöjä jos itsekin edellytän että muut ajavat selvin päin ja noudattavat väistämissääntöjä. Olet sanonut että et halua itsellesi mitään mitä et sallisi myös kaikille muille, tämä on minun versioni samasta asiasta.
TeeCee: ”Sillä minä ajan suurimman osan kilometreistäni, koska nautin AUTON ajamisesta.”
SO2001: ”Mitä nyt itse kukin ”ajamisena” pitää.”
Esitit syyksi rikkoa nopeusrajoituksia sen, että autossasi ei ole cruisea ja sanoit rajoitusten noudattamisen SIKSI olevan epämiellyttävää. Mielestäni osoitin, että cruisettomuus ei tee ajamisesta kidutusta, syy saattaa olla joku toinen. Syy saattaa olla esimerkiksi se mitä olet monen kertaan itse sanonut sen olevan: sinun henkilökohtaiset ominaisuutesi tekevät tietyn nopeuden pitämisen vaikeaksi. Jos et ole valehdellut meille, niin sinulla on kaksi eri syytä ylinopeudellesi. Kumpi on lähempänä todellista syytä?
Toisessa vaakakupissa on kertomasi syy, että et kestä kritiikkiä, koska sait siitä yliannoksen nuoruudessasi.
Toisessa vaakakupissa on iso kasa sekopäisiä teorioita, jotka eivät ainakaan kaikki voi mitenkään pitää paikkansa, ja koska ne ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa toisiinsa, todennäköisesti ne kaikki ovat harhoja.
Tästä sinun pitäisi pohtia, ei siitä millaisesta ajamisesta kukin tykkää.
SO2001: ” Tästä tulikin mieleen se, että pelkästään näitä keskusteluketjuja lukemalla voisi saada sen käsityksen, että ainoastaan yksi psykopaatti eli minä ajaa ylinopeutta. Kaikki muut sen sijaan suhtautuvat siihen yksiselitteisen kielteisesti eivätkä tietenkään itse aja ylinopeutta.
Liikenneviraston julkaisu “Ajonopeudet maanteillä” ei täysin tue tätä olettamusta.”
Se ei tue oletustasi, koska se on väärä. Ihmiselle on lajityypillisten ominaisuuksiensa vuoksi vaikeaa noudattaa nopeusrajoituksia, siksi noin puolet ajaa niiden yli.
Tämä lajillemme tyypillinen piirre pitäisi huomioida ajattelussaan. Samoin se, että ihmisellä on taipumus liioitella tietämystään. Ja yleistää asioita henkilökohtaisten kokemustensa perusteella. Ja aliarvioida omia riskejään sekä liioitella kykyään selvitä jos riski kuitenkin realisoituu. Ja niin edelleen, ylipäätään ihminen on luonnostaan hyvin huonosti varustettu ajattelemaan johdonmukaisesti.
Minkä verran sinä käytät tämän kaltaista ihmismielen toiminnasta saatua tietämystä harkitessasi omien oletustesi osumatarkkuutta? Minusta näyttää kuin ainoa käyttämäsi kriteeri olisi se, että päähäsi pälkähtänyt asia ei saa asettaa mitään vanhaa mielipidettäsi kyseenalaiseksi.
SO2001: ” Yli kymmenen kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavia, johon kaahareiden sarjaan minä kuulun, osuus “kahdeksankympin” tiellä on kesäaikaan kuusitoista prosenttia.
Huomautan, että kuusitoista prosenttia on sentään yhden suurehkon poliittisen puolueen ääniosuuden verran, joten on kyse enemmänkin kansanryhmästä kuin vain muutamasta piittaamattomasta liikennerikollisesta.”
Aivan, kyse ei tosiaankaan ole vain muutamasta piittaamattomasta liikennerikollisesta, vaan suuresta joukosta rikollisia, jotka vastaavat yhdessä huomattavasti tuota osuutta suuremmasta osuudesta liikennekuolemista ja vakavista loukkaantumisista.
SO2001: ” On vaikea saada kiinni siitä, mitä TeeCee oikein yrittää todistella useilla kommenteillaan, joissa hän käsittelee mahdollisia motiivejani nopeusvalvonnan vastustamiselle ja ylinopeuden vaarojen vähättelemiselle.
Onko motiiveilla loppujen lopuksi kovin suurta väliä.”
Wikipediasta lyhennellen lainaten: motiivi tarkoittaa syytä tietyn asian tekemiseen. Motiivit ovat läsnä kaikessa ihmisen toiminnassa, se on toiminnan psyykkinen syy. Motiivit pitävät liikkeen tiettyyn suuntaan tiedostettuna tai tiedostamattomana. Koska monet motiivit tulevat alitajunnasta, on niiden löytäminen, tutkiminen ja kehittäminen erittäin vaikeata. Motiivit ovat niitä ”syitä” meidän käyttäytymisellemme, miksi toimimme ja haluamme asioita. Keskeisin syy käyttäytymiselle ovat motiivit ja tarpeet. Motiivit virittävät ja ohjaavat ihmisen käyttäytymisen tiettyyn suuntaan ja motivaatio on se psyykkinen tila ja halu, millä vireydellä toimitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Vapaa lainaus loppuu.
Niin, onkohan sillä mitään väliä, mikä määrää mitä ajattelemme ja miten ajattelemme?
Minulle motiivit ovat pikkuhiljaa muodostuneet todella tärkeiksi. Ajattelen niistä niin, että jos ne eivät kiinnosta minua, en voi tiedostaa niitä, enkä siksi voi vaikuttaa niihin. Ja jos en vaikuta motiiveihini, olen samalla viivalla muiden apinalajien kanssa. Aivoni ovat hiukan kehittyneemmät kuin niillä, mutta siitä ei ole minulle paljon iloa jos en pysty itse vaikuttamaan mitä ja miten ne aivot käsittelevät saamaansa informaatiota.
Että mitäkö yritän todistella? Yritän todistella että ajatustesi ja sitä kautta myös tekojesi motiivit eivät ole niitä joita meille kerrot. Yritän todistella että elät ajatusharhojen vallassa niin vahvasti, että vielä näinkin pitkän toistelun jälkeen edelleen ihmettelet, että mitä se TeeCee oikein yrittää todistella.
Voin tietysti olla väärässä, ja se selviää puhumalla asia halki. Jos motiivisi, joiden mukaan olet luonut nykyiset mielipiteesi esimerkiksi rajoituksista ja niiden valvonnasta, eivät ole perua lapsuutesi kokemuksista ja keskittymisvaikeuksistasi, niin miksi olet moneen kertaan kertonut että juuri ne ovat olleet motiivejasi?
SO2001: Miksi on olemassa erilaisia puolueita ja poliittista käsityksiä. Kaikki näkevät faktat, joten miksi kaikki eivät tee niiden perusteella samanlaisia johtopäätöksiä? Miksi kaikki eivät äänestä yhtä ja samaa puoluetta? Miksi on olemassa hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä? Miksi jotkut panevat toivonsa sosialismiin, jotkut kapitalismiin, jotka liberalismiin, jotkut fasismiin, jotkut vihreyteen ja niin edelleen.
Entäpä jos tässäkin tapauksessa taustalla on samanlaisia syitä, joita TeeCee näkee olevan minun mielipiteitteni taustalla. Yksi kärsii ADHD:stä ja äänestää Vasemmistoliittoa.”
Minä näen sinun mielipiteittesi taustalla ne asiat, joiden sinä olet kertonut olevan niiden taustalla: lapsuutesi kokemukset, ADHD ja salaliitto, jossa poliisi ja armeija ohjailevat mediaa ja sen kautta ihmisten ajatuksia. Et suostu itse kertomaan kumpi noista on todellisuudessa mielipiteittesi taustalla, joten minun on pääteltävä se itse, ja pidän kahta ensimmäistä kertomaasi syytä todennäköisimpänä.
Tuo salaliitto-selitys kuulostaa ajatusharhalta, jonka keksit purkaessasi pahaa oloasi eri foorumeilla kirjoitteluun. Ymmärrän motiivisi, kieltämättä uskottavuuttasi olisi syönyt jos olisit kertonut että oikeasti yleinen kapinasi kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan johtuu huonosta itsetunnostasi, joka kiskottiin sinusta hokemalla ettei sinusta ole mihinkään. Salaliitto kuulostaa paljon komeammalta syyltä, ja ennen kaikkea se saa sinut tuntemaan että tällä kerralla syy ei ole sinussa, vaan koko muu maailma on vinksallaan.
SO2001: ”Jos maailmassa vallitsee samanlainen ”vain yksi mielipide on oikea – kaikki muut vääriä” -todellisuus, jollaista TeeCeen kirjoitukset henkivät, silloinhan ei tarvittaisi kuin yksi puolue.”
Jos kirjoitukseni tosiaan henkivät tuota, niin olen viestinyt todella huonosti. Ennen kuin uskon näin käyneen, haluan sinulta jotain esimerkkejä. Arvaan että tarkoitat tuolla ”vain yhdellä oikealla mielipiteellä” tieteellistä tietoa. Sinä SANOT arvostavasi tiedettä ja tieteellistä maailmankuvaa, mutta minä arvostan sitä oikeasti, eli hyväksyn faktoiksi myös ne tieteen havainnot, jotka ovat mielipiteitteni vastaisia. Sitä minun kirjoitukseni on tarkoitettu henkimään. Minulla on monia mielipiteitä, jotka eivät miellytä minua, mutta jotka olen omaksunut, koska ne vastaavat tieteellistä tietoa paremmin kuin omin päin kehittelemäni mielipiteet. Näitäkö tarkoitat puhuessasi ”oikeista mielipiteistä”?
Mielipiteeni eivät ole oikeita, vaan pyrin siihen että ne eivät olisi tarkoituksella vääriä. Tarkoituksella vääränä mielipiteenä pidän sellaista, jonka mielipiteen haltija tietää olevan vastoin tieteellistä tietoa. Mielipide on väärä jos se on tieteellisen tiedon vastainen, mutta se ei vielä tee mielipiteestä oikeaa, jos se ei ole ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Tällaisessa hengessä minun on ollut TARKOITUS kirjoitella.
En tiedä, millaiset silmälasit päässä TeeCee lukee kirjoituksiani, kun hän esittää, että olen kirjoittanut salaliitoista. Todellisuudessa olen vuosien ajan kymmenissä eri kirjoituksissa toistanut käsitystäni siitä, että ei ole olemassa mitään salaliittoa.
Wikipedia: "Salaliitto eli salahanke on kahden tai useamman henkilön salainen sopimus jonkin rikollisen tavoitteen saavuttamiseksi."
Wipedia (eng.): "A civil conspiracy or collusion is an agreement between two or more parties to deprive a third party of legal rights or deceive a third party to obtain an illegal objective."
En ole kirjoittanut salaliitoista ainakaan siinä mielessä, että niitä olisi olemassa, vain kaikkien nähtävillä olevista tosiasioista.
TeeCee mainitsee myös, että mielipiteeni perustuvat ajatusharhoihin. Perustuvatko ne, riippuu näkökulmasta.
Neuvostoliitossa virallisen marxilais-leninistisen katsantokannan kyseenalaistaminen katsottiin ellei pelkästään revisionistiseksi rikollisuudeksi niin ainakin ajatusharhaksi, joka voi edellyttää psykiatrista pakkohoitoa. Kun järjestelmä romahti, käsitykset muuttuivat.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen sanoi joitakin vuosia sitten Pressiklubi -ohjelmassa seuraavaa:
"…kyl meillä tää tiedotusvälineiden ja poliisin, tiettyjen viranomaisten ja median symbioosi, se on erittäin vahva. Se on tällainen molempia hyödyttävä suhde. Media saa niitä uutisia, joita se kaipaa, ja sit poliisi ja muut viranomaiset saa näitä omia poliittisia päämääriään paremmin esille. Suomihan on sikäli kummallinen maa, että täällä uskotaan poliisiin ihan järjettömästi. Siis 80-90 prosenttia suomalaisista uskoo niin kun suunnilleen millä ehdoilla tahansa poliisiin. Eihän semmosta oo Pohjois-Koreassakaan. Ja sit kuvitellaan, että poliisi on jotenkin epäpoliittinen. Et sillä ei olis jotain omia intressejä. Ja tää on se asia, joka nyt pitäis saada niin kuin selväksi. Kyllä on."
Perustuvatko Matti Apusenkin käsitykset ajatusharhoihin? Hän on toimittaja ja viestintäalan ammattilainen. Häntä ei ole ainakaan toistaiseksi viety mielipiteittensä takia hourulaan.
Minun mielipiteeni kansalaisten aivopesusta ovat maltillisia siihen verrattuna, millaisia käsityksiä Yhdysvalloissa esitetään. Vaikka kirjoitankin, että kansalaisia aivopestään, en tarkoita, että se olisi jonkin tietyn tahon tarkasti organisoimaa tietoista toimintaa. Käytän käsitettä vapaammassa ja epämääräisemmässä merkityksessä tarkoittaen sillä laillisuuskasvatusta tai tottelevaisuuskasvatusta tai asennekasvatusta tai minkä nimen toiminnalle haluaa antaa.
SO2001: ” Olisiko TeeCeen ihannejärjestelmä kenties sellainen, jossa erehtymättömät asiantuntijat päättäisivät asioista, ja jossa yhden puolueen johtama yhteiskunta (= vallanpitäjien klikki) panisi päätökset toimeen. Kansalaisten tehtäväksi jäisi totteleminen. Tällaista järjestelmää TeeCee näyttää pitävän ainakin maanteille parhaiten sopivana.”
Oli yhteiskuntajärjestelmä mikä tahansa, niin liikenteellä on mielestäni sitä paremmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnan hyödyksi, mitä enemmän sen toiminta perustuu oikeaan tietoon, ja tieteen tehtävä on toimittaa tätä tietoa.
Puheesi erehtymättömistä asiantuntijoista ja vallanpitäjien klikeistä ovat sinun omia harhojasi, asiantuntijat eivät ole erehtymättömiä. Heillä on vaan enemmän tietoa omasta erikoisalastaan kuin ihmisillä keskimäärin. Puheesi asiantuntijoista johtuu siitä että inhoat heitä, koska he ovat monissa liikenneasioissa päätyneet eri tuloksiin kuin sinä. Liikennesääntöjen tottelemista sinä inhoat koska kykysi noudattaa niitä on keskimääräistä heikompi, mistä seuraa rangaistuksen pelko, ja sinä koet rangaistuksen negatiivisena arvosteluna. Syynä on ankara kotikasvatuksesi, jossa sait pelkästään negatiivista palautetta. Se vei itsetuntosi ja synnytti yleisen kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan.
Tuon sinä olet meille kertonut syyksi sille, että koet yhteiskunnan ja sen säännöt niin kuin koet. Tuota selitystäsi tukee myös kertomasi syy sille, miksi kirjoittelet verkossa: se on sinun mukaasi keino kanavoida lapsuutesi ja nuoruutesi kokemusten aiheuttamia tuntemuksia turvallisesti. Siinä meillä on henkilön itsensä kertoma loogiselta tuntuva selitys sekä sille miksi hän kirjoittaa että sille, miksi hän kirjoittaa niin kuin kirjoittaa. Joten miksi ihmeessä meidän pitäisi kuunnella harhojasi klikeistä ja salaperäisistä liittoutumista kansaa vastaan?
SO2001: ” TeeCeen käsitys yhteiskunnasta pienenä vallankäyttäjien joukkona on mielenkiintoisella tavalla samanlainen, millaisena sen esittivät liikennepsykologi Summala ja liikennesuunnittelija Pasanen Helsingin Sanomissa käymässä propagandakampanjassa vuonna 1998.”
Näin vastasin sinulle kun viimeksi ihmettelit minun käsitystäni yhteiskinnasta: ”Minulle yhteiskunta on minä, te muut ihmiset, kaikki yritykset, seurat, yhdistykset, puolueet, valtio, kunnat, ylipäätään koko tämä sosiaalinen rakennelma tässä ympärillämme. Se ei ole kovin hyvin järjestynyt, siinä lukemattomat voimat vaikuttavat kaiken aikaa eri suuntiin välillä toisiaan voimistaen, välillä heikentäen ja välillä toinen toisensa kokonaan kumoten. Ei siis tosiaankaan mikään asioista päättävä DI-kerho, pikemminkin sen vastakohta.
Käytän sanaa ”yhteiskunta”, koska sana ”valtio” ei vastaa sitä mitä ajan takaa. Valtio on vain yksi työkaluista, joita iso järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee voidakseen ylipäätään olla olemassa.
Yhteiskunnalla on oma tahtonsa, jonka miellän ikään kuin kaikkien yhteiskuntaan kuuluvien sekalaisten pyrkimysten summavektoriksi. Esimerkiksi liikenteemme on sellainen, jota tämän yhteiskunnan jäsenet ovat enemmän tai (todennäköisesti) vähemmän rationaalisilla teoillaan, puheillaan ja päätöksillään saaneet aikaan. Siksi pidän esimerkiksi liikennesääntöjä tai nopeusrajoituksia yhteiskunnan eikä valtion tuottamina. Valtio on vain työkalu, jonka tämä yhteiskunta pisti pystyyn, jotta se saisi tuotettua mm. liikennesääntöjen kaltaisia järjestäytyneen yhteiskunnan tarvitsemia asioita.”
Olivatko nuo mainitsemasi ihmiset yhteiskunnasta tätä mieltä?
SO2001: ”Kumpikin miehistä kannatti kameravalvonnan huomattavaa lisäämistä.”
Heidän toiveensa on toteutunut ja sen on tutkimuksissa havaittu toimineen toivotulla tavalla.
SO2001: ” Summala esitti, että ”yhteiskunta antaa tieverkon kansalaisten käyttöön, mutta edellyttää sääntöjen noudattamista”. Hänelle yhteiskunta ja kansalaiset näyttävät siis olevan eri asioita. Yhteiskunta antaa, määrää ja edellyttää. Kansalaiset saavat ja ovat velvoitettuja tottelemaan.”
Miten niin ”Summala esitti”, kansalaiset tosiaan ovat velvoitettuja tottelemaan liikennesääntöjä. Yhteiskuntamme on nähnyt hyväksi laatia liikenteeseen säännöt. Ne on kirjattu Tieliikennelakiin, jonka 3§:ssä kerrotaan tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet, joihin kuuluu mm. liikennesääntöjen noudattaminen. Ei yhteiskuntaa ja kansalaisia voi tuolla tavalla erottaa toisistaan yhteiskunnan tottelijoiksi, yksityishenkilöt eli kansalaiset ovat yhteiskunnan ydinosa. Liikennesäännöt säästävät nimenomaan kansalaisten henkiä ja vähentävät heidän vammojaan.
Sinä et harhoiltasi kykene näkemään yhteiskuntaa muuna kuin kansalaisten sortajana, silti huomaat ihmettelemisenaihetta vain muiden käsityksistä yhteiskunnasta.
SO2001: ” Pasanen puolestaan oli sitä mieltä, että yhteiskunta ilmaisee tahtonsa mm. nopeusrajoituksilla. ”Yksittäisellä kuljettajalla ei ole oikeutta eikä edes kykyä luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa”, hän kirjoitti.”
No, onko hän sinun mielestäsi sitten väärässä? Olen lukenut kommenttejasi toistakymmentä vuotta. Tänä aikana olen nähnyt sinun arvottavan ajonopeuksien vaikutuksia vain kahden kriteerin mukaan, nimittäin SINUN ajoaikasi ja liikennekuolemat. Olet tullut tulokseen, että SINÄ säästät paljon aikaa ylinopeuksilla ja liikennekuolemia on niin vähän että se ei kiinnosta sinua.
SO2001: Viidellä ja puolella miljoonalla Suomen kansalaisella ja miljardeilla maailman asukkailla ei ole oikeutta eikä kykyä luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa.”
Juuri näin. Jotta ymmärtäisit miksi näin on, niin tee kaksi listaa. Kirjoita ensimmäiseen ne näkökulmat, jotka yhteiskunnan käskyläisenä nopeusasioista päättävän on otettava huomioon nopeusrajoituksia miettiessään. Kirjoita toiseen listaan ne asiat, jotka edellisessä listassa mainitsemiesi näkökulmien kannalta päätöstä tekevän on huomioitava, jotta päätöstä voidaan pitää rationaalisena.
Minä väitän että sinä et ymmärrä edes mistä tuossa puhun. Itse en olisi ymmärtänyt jos olisin nähnyt tuon tekstin ennen kuin olin lukenut näistä asioista eräästä tutkimuksesta. En ollut tajunnut kuinka laajasti asiaa pitää tarkastella silloin kun sitä pohtii yhteiskunnan kaikkien toimijoiden kannalta, joten allekirjoitan täysin Pasasen mielipiteen.
Mutta kun asiaa kysytään niiltä viideltä ja puolelta miljoonalta, niin melkein kaikki varmaankin uskovat pystyvänsä luomaan asiasta asiantuntijoita viisaamman arvomaailman. Nyt sinulla on tilaisuus osoittaa tämä mielipiteeni vääräksi tekemällä nuo kaksi listaa.
No en tajua mitä yhteistä on maastoajokiellolla ja ravintolan alkoholilainsäädännöllä.?
Ehkä sinun pitäisi vain lukea ajatuksella uudestaan, onko vai eikö ole, onko tarkoituskaan ja miksi on tai miksi ei?
No varmaan se kypärä lieventää vaurioita kun pappa kaljapäissään ajaa mopolla maastossa pusikkoon.
Juuei. Tuosta ei ole kyse. Mutta anna olla, jos tuntuu hankalalta.
Mutta miten yhdistää Kumppanin seuraava vertaus: ”Ennen en saanut kävellä drinkkilasi kourassa naapuripöytään, vaan piti pyytää tarjoilijalta luvan. Nyt saan!”
”Ennen en saanut lähikaupasta keskikaljaa. Nyt saan!”
SO2001: ” TeeCee on kaivellut kirjoituksiani vuosien varrelta, joissa myönnän, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Entä sitten. Koska ylinopeus on suurempi nopeus kuin laillinen nopeus, ja koska suurempi nopeus on vaarallisempaa kuin hitaampi nopeus, niin on kai loogista, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Typeräähän tällaista itsestään selvyyttä olisi kiistää.
Mutta aivan samalla tavalla autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Kun liikutaan, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa.”
Olen lukenut psykologien neuvovan tarkistamaan alitajuisten motiivien vaikutusta omiin mielipiteisiin siirtämällä testattava ajatus toiseen asiayhteyteen. Sinulla on hiukan ”tulehtunut” suhde nopeusrajoituksiin, mikä värittää mielipiteitäsi siitä. Käyttäydyt kuin et huomaisi koko asiaa, joten sinun kannattaisi kokeilla tuota ylinopeutta koskevaa ajatustasi esimerkiksi työturvallisuuteen siirrettynä. Vaikka tähän tapaan: työturvallisuus huonontuu kun käytetään koneita turvallisuutta varantavalla tavalla väärin, mutta aivan samalla tavalla töihin lähteminen on vaarallisempaa kuin kotiin jääminen. Kun tehdään töitä koneilla, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa. Kuulostako järkevältä mielipiteeltä?
Entä miltä oma ajatuksesi kuulostaa rattijuoppouteen sovellettuna; humalassa ajaminen on vaarallisempaa kuin selvänä ajaminen, mutta aivan samalla tavalla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Ajetaan sitten selvin päin tai humalassa, ollaan kuitenkin tekemisessä vaarojen kanssa.
Ei ole reilua muita keskustelijoita kohtaan väännellä logiikkaa sen mukaan miten se parhaiten tuottaa itsellesi mieluisan lopputuloksen. Jos haluat perustella mielipidettäsi tuolla tavalla kuin tuossa perustelit, niin sinun pitää hyväksyä käyttämäsi logiikka muissakin yhteyksissä ja myös muilta nimimerkeiltä, mikä käytännössä tarkoittaa että keskustelua ei enää ole. Silloin kaikki vain heittelevät samantapaisia älyttömyyksiä kuin sinä tuossa ”perustelussasi”. Sinä käytännössä sanoit, että koska liikenne on riskialtis ympäristö, sen riskitasoa on järkevää lisätä tahallaan.
2016:
– Mopoajokortti, tarpeeton rahankulu
Noh...moottoriajoneuvon ajokortti maksaa. Ihan niin kuin m-pyörälle, mönkkärille, traktorille, autolle... Samalla saa vähän liikennekasvatusta.
– Kypärän käyttö, pitää olla oma valinta
M-pyörällekin, johon tietysti verrataan? Taidan arvata vastauksesi auton turvavyöpakkoonkin siinä tapauksessa.
– Moottoriajoneuvo, on rekisteröity samoin kuin meillä on sosiaalitunnus.
Eli et vastusta tätä poliisikomennon vaatimusta.
– Maastoa piisaa ja metsä tykkää kun sitä pöyhitään, niin aluskasvillisuus piristyy.
Niin vissiin, mutta mitäs jos maanomistaja sanoo, ettei käy. Sitä vartenhan tuo on.
Mutta miten yhdistää Kumppanin seuraava vertaus: ”Ennen en saanut kävellä drinkkilasi kourassa naapuripöytään, vaan piti pyytää tarjoilijalta luvan. Nyt saan!” ”Ennen en saanut lähikaupasta keskikaljaa. Nyt saan!”
Arvasin, että tuo oli sinulle liian paha rasti. Näkyihän tuo jo. Anna olla.
Minä en vastusta, vaan ihmettelen asiayhteyttä ja tuon eteläsuomalaisena mielipiteeni.
Viitaten TeeCeen kirjoitukseen en näe mitään epäloogista tai loogisuuden vääntelyä omassa kirjoituksessani. Myönsin vain itsestään selvän asian, että suurempi nopeus on vaarallisempaa kun pienempi nopeus. Eikös näin ole? Ja jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan, eli että autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. En yrittänyt liittää asioita toisiinsa enkä todistaa jälkimmäisellä vertauksella jotakin, joka koskee edellistä vertailua.
Ajelin hetki sitten täysin hiljaista keskustietä mitättömässä kyläpahasessa, jossa asustelen. Missään päin ei näkynyt ketään. Ei jalankulkijoita, ei pyöräilijöitä, ei liikenteessä olevia autoja. Ei edes ihmisiä talojen pihoissa. Tuuli vain humisi puissa ja taivaalta tuiskutti kevyesti lunta. Tienvarren nopeustaulu näytti lievää ylinopeutta eli jotain 40+ kilometriä tunnissa rajoituksen ollessa 40 kilometriä tunnissa.
Kenen liikennekuoleman riskiä lisäsin edellä selostamallani ylinopeudella? Niidenkö, jotka istuivat olohuoneissaan katsomassa televisiota? Sen mummonko, joka mahdollisesti näki verhon raosta autoni vilahtavan ohi maantiellä 50 metrin päässä? Huusiko hän kauhuissaan ”ylinopeus” ja kuoli järkytyksen seurauksena sydänkohtaukseen? Enpä usko. Sen sijaan uskon, että ainoa henkilö, jonka todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa lisääntyi, olin minä itse. Mutta koska riski oli alun alkaenkin hyvin pieni, se oli lisääntyneenäkin edelleen hyvin pieni. Tien varressa ei ole edes isoja puita, joihin olisin voinut törmätä. Minun olisi pitänyt ajautua kauaksi tieltä kevyen liikenteen väylän yli ennen kuin ensimmäinen puu olisi tullut vastaan. Siihen mennessä olisin todennäköisesti jo huomannut, että auto menee missä sattuu, ja ehtinyt hidastaa.
Maantiellä oli aika liukas keli tänään. Silläkin uhalla, että TeeCee käyttää tätä myöhemmin raskauttavana todisteena minua vastaan, myönnän, että en joka hetki ottanut keliä huomioon siinä määrin kuin olisi pitänyt. Ajoin tietoisesti tavalla, joka merkitsi riskitason kohoamista kesäisiin olosuhteisiin verrattuna. Viittaan lähinnä pysähtymismatkoihin. Liukkaalla kelillähän jarrutusmatkat ovat pidempiä. Puolustuksekseni esitän paitsi sen (huonon puolustuksen), että moni muukin toimii samalla tavalla, ennen kaikkea sen, että pyrin välttämään muiden tiellä liikkujien riskitason lisääntymistä oman ajamiseni takia. Kun autoja tuli vastaan, hidastin hyvissä ajoin, niin että kohtaamistilanteessa nopeuteni oli maltillinen. Kun näin ihmisen kävelevän tien varressa satojen metrien päässä, hidastin nopeutta ja lopulta jarrutin niin, että vauhti putosi noin 50 kilometriin tunnissa tai jopa alle sen. En kylläkään katsonut mittaria, joten tämä on vain arvio.
Miksi jarrutin? Siksi, että kauempana tuli vastaan auto, ja laskeskelin, että kohtaisin jalankulkijan juuri auton kohdalla, joten joutuisin ajamaan aika läheltä häntä. Jarruttamisen ansiosta nopeus hidastui niin paljon, että toinen auto ehti mennä, ja pystyin kiertämään jalankulkijan – yksin lumituiskuisella tiellä kävelevän naisen – riittävän kaukaa. Vaikka olenkin eräiden henkilöiden maalaamissa mielikuvissa muiden ihmisten elämästä piittaamaton psykopaattirikollinen ja lastenmurhaaja, toimin tosielämässä tällä tavalla.
Haluan edellä esitetyllä kertomuksella tuoda esille näkökohdan, että tilanteella, missä ylinopeutta ajetaan, on merkitystä. Vaikka ylinopeus tilastojen mukaan lisäisikin liikennekuoleman riskiä moninkertaiseksi, riski on siitä huolimatta pieni, jos se on alun perinkin pieni.
Jos palataan vielä lopuksi liukkaaseen keliin, niin mahtavatko TeeCee ja Herbert ajaa tarpeeksi hitaasti. Käytännössähän pitäisi ajaa niin hitaasti, että auton jarrutusmatka olisi sama kuin kesäkelillä. Eli jos kesäkelillä auto pysähtyy jarrutettaessa 50 metrin päähän, talvikelilläkin sen pitäisi pysähtyä. Nopeutta pitäisi hidastaa niin paljon. Veikkaanpa, että useimmat autoilijat eivät hidasta. Todella liukkaalla kelillä se tarkoittaisi jotain 40 kilometrin tuntinopeutta tai sinne päin. Silti autoilijat ajavat tavanomaista kahdeksan kympin talvinopeutta lähes kelissä kuin kelissä.
Itse asiassa – etten antaisi vääristynyttä kuvaa itsestäni – minäkin hidastan joskus olosuhteiden vaatiessa nopeuden alle sen, mikä on voimassa oleva nopeusrajoitus. Esimerkiksi viime lauantaina ajoin huonossa kelissä pimeällä, ja autoja tuli vastaan. Nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa, mutta ajoin hitaammin.
2016:n kommentti, että aluskasvillisuus piristyisi moottoriajoneuvolla pöyhimisestä, on vaarallista huuhaata. Ajourat sinne syntyy, lisäksi puiden juuriin tulee vaurioita. Siitä puolestaan kasvaa riski kuusen ja männyn sairastumisesta juurikääpään, joka lahottaa puut tyvestä alkaen. Tällöin arvokkain puun osa eli tyvitukki menetetään. Lisäksi maaperään pesiytyneen juurikäävän saa hävitettyä metsästä vain vaihtamalla puulajia ja odottamalla 40 vuotta. Aikaa puun sairastumisesta maaperän tervehtymiseen kuluu helposti siis 100 vuotta eli suunnilleen itsenäisen Suomen historian verran. Tällaisten asioiden kanssa on 2016 tekemisissä pöyhiessään toisten aluskasvillisuutta.
En tiedä, synnyttikö 2016:n mielipiteen asiasta halu oikeuttaa moottoriajoneuvojen luvaton käyttö maastossa, nuorisolle tyypillinen halu kapinoida yhteiskunnan sääntöjä vastaan ihan yleisesti ottaen, täydellinen tietämättömyys aiheesta vai noiden yhdistelmä. Kiinnostavaa on kuitenkin se, miten tähän kannattaa suhtautua. Onko 2016 itsekään tietoinen perusteista, joilla oma mielipide syntyi? Saattaa myös herätä kysymys, mitä merkitystä koko asialla on. Itseäni ainakin kiinnostaa, perustuuko mielipiteeni todellisuuteen vai kuvitelmiin, koska itsehän teen ratkaisuni mielipiteideni pohjalta. Mitä useammin ratkaisuni esim. liikenteessä syntyy väärien oletusten perusteella, sitä heikommin asiani ovat ja tällaistahan haluan minimoida. Kannattaa siis opetella kysymään itseltään, tiedänkö oikeasti vai luulenko vain. Sen jälkeen on myös helpompi suhtautua lainsäädäntöön. Kannattaa hyväksyä se ajatus, että jos ei tiedä, on varsin mukavaa, että joku muu on ajatellut asian minun puolestani.
SO2001:n kommentti hiljaisella kadulla pientä ylinopeutta ajamisesta on sikäli kiinnostava, että jos keskustelu ylinopeudesta liikkuisi tuon tason tekojen parissa, keskustelu aiheesta olisi melko turhaa. Me kaikki kuitenkin tiedämme, ettei tilanne näin hyvä ole. Tällöin SO2001:n kannattaa myös selvittää itselleen tällaisten esimerkkien kirjoittamisen motiivi.
On hienoa, että pyrit ottamaan muut huomioon, kuten esimerkissäsi jalankulkijan väistämisestä teit. Kuitenkin olet myös kirjoittanut lukemattomia esimerkkejä tekemistäsi virheistä. Itsekin teen virheitä. Tästä kannattaa ottaa hyöty irti, eikä mitätöidä asiaa ja se tapahtuu sääntöjen arvostamisella. Ajatellaanpa, että olisitkin tehnyt havainto- tai arviointivirheen jalankulkijan tapauksessa. Tällöin mahdollisuutesi paikata virhe olisi huomattavasti vaikeampaa ajaessasi ylinopeudella. Lisäsi liikenne ei ole sellaista pisteiden keruuta, jossa yksi esimerkillinen teko oikeuttaisi tekemään yhden virheen. Jos rinnastuksia kaipaa, ei Hesburgerin hampparikaan muutu terveelliseksi siitä, että sisällä on yksi salaatinlehti.
En aja sellaisella nopeudella, että jarrutusmatka säilyisi kesäkelin veroisena. Tällaista ei meiltä kukaan edellytä. Sen sijaan koitan pitää huolen siitä, että jarrutusmatka ei kasva suuremmaksi kuin lain sallimaa nopeutta ajamalla sen pitäisi olla.
SO2001:
...jonkinlaisena täysin erillisenä loppuheittona kirjoitin, mitä mieleen sattui tulemaan...
Alkaa vaan olla hankalaa, jos jo mahdotonta, erottaa tuollaisia niistä, joissa yrität kirjoittaa tosissasi... Vai yritätkö edes?
..en näe mitään epäloogista tai loogisuuden vääntelyä omassa kirjoituksessani
Sittenhän sinun pitäisi pystyä vastakommentoimaan johdonmukaisemmin esim. TeeCeen hyvin loogisiin kommentteihin?
SO2001: ”Ylinopeuskuski on siinä mielessä etulyöntiasemassa, että kovan vauhdin takia hän saa luonnollista harjoittelua luistojen oikaisuissa. Hitaasti ajavat eivät joudu tilanteisiin, joissa autoa pitäisi jotenkin ”hallita”.”
Jos ylinopeuskuski on etulyöntiasemassa rajoitusta noudattavaan siksi, että hän selviää todennäköisemmin vaaratilanteesta johon rajoitusta noudattava ei joudu, niin samalla logiikalla tupakoija on etulyöntiasemassa tupakoimattomaan siksi, että savuke ei yskitä häntä yhtä paljon kuin se yskittäisi tupakoimatonta, JOS tämä polttaisi sen. Vaan kun ei polta.
Vaikka tästä on puhuttu jo vuosia, niin emme silti ole nähneet mielipidettäsi siitä, kumpi vaihtoehto on koko liikenteen kannalta parempi, sekö että kuskit ajavat usein ja pitkää niin kovaa ylinopeutta, että he sen vuoksi joutuvat vaaratilanteisiin riittävän tiheään rutinoituakseen selviämään niistä, vai ajaminen rajoituksen mukaan välttyen useimmista varatilanteista. Olet käsitellyt tuota asiaa pieninä paloina, joita yhdistämällä saa ristiriitaisen kuvan mielipiteestäsi.
Olet sanonut ylinopeuden aiheuttamaa riskiä ”kuvitteelliseksi” liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi ja olet puhunut ylinopeuden ”väitetystä” vaarallisuudesta. En ole myöskään nähnyt sinun peruneen väitettäsi, että ylinopeus ei ole koskaan johtanut mihinkään negatiivisiin seurauksiin, tai että ylinopeudella aikaa säästettäessä sitä ei säästetä kenenkään kustannuksella.
Toisaalta toistelet eri sanankääntein, miten selvää sinulle on että nopeuden lisääntyminen lisää vaaraa. Jos se lisää sinun mielestäsi vaaraa, niin silloinhan ylinopeus johtaa jatkuvasti negatiivisiin seurauksiin, sen riski ei ole kuvitteellista, ja ylinopeudella säästetään aikaa ihmishenkien ja vakavien vammautumisten kustannuksella.
Saisiko näihin mielipiteisiin päivityksen?
SO2001: ” En tiedä, muistaako nykyaikaisella kalliilla autollaan ajeleva TeeCee vielä sitä aikaa, jolloin haluttua nopeutta ei napsautettu päälle ”cruise” -napista, vaan nopeus ylläpidettiin kaasupoljinta hienosäätämällä ja nopeusmittaria katselemalla.
Minulle tuo on vielä nykyisyyttä. Ja pidän sitä rasittavana ja epämiellyttävänä.”
Perheessämme autoista toinen on kaikilla kikottimilla varustettu tekniikan ihme, ja toinen on muinaisjäänne, jossa ei ole ohjaus- ja jarrutehostimia monimutkaisempia apulaitteita. Sillä minä ajan suurimman osan kilometreistäni, koska nautin AUTON ajamisesta. Olen jopa huonontanut sen maantieominaisuuksia entisestään parantaakseni maasto-ominaisuuksia.
Vauhdin pitäminen haluttuna ei vaadi cruisea, sen osaa jos haluaa. Poikkeuksiakin on, ja sinä olet yksi niistä. Olet kertonut miksi et kykene pitämään tasaista nopeutta: et pysty keskittymään ajamiseen. Mutta vaikka tiedät todellisen syyn, keksit harhaisia teorioita siitä miksi rajoitusten noudattaminen ei ole tärkeää. Sinä tiedät että säätäisit kuitenkin cruisen ylinopeudelle, jos sinulla olisi sellainen.
Alla näyte siitä miten käsittelet tätä asiaa silloin kun et koe tarvetta valehdella itsellesi:
”Vaikka ajamisessani onkin samanlaisuutta edellä mainitun tutkimuksen kuljettajien ajotapoihin, en voi vedota siihen, että minullakin olisi tutkimuksessa mainittu keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriö. Käytännössä se oireiden perusteella tietenkin on, sen olen tiennyt jo vuosia, mutta en ole katsonut aiheelliseksi hakeutua asiassa tutkimuksiin. En hyötyisi niistä mitään. Virallisista merkinnöistä ja leimautumisista voi olla haittaa jossakin tilanteessa - varsinkin jos on kyse mentaalipuolen asioista.
Sitä, mihin edellä viittaan, ei tietenkään voi käyttää puolusteluna sille, että rikkoo liikennesääntöjä tai tekee jotain muuta. Joillekin tietyt asiat vain ovat helpompia kuin joillekin toisille.
Liikennesääntöjä on helppo noudattaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ja sen poikkeuksen varmaan kaikki arvaavatkin.
Ajaminen nopeusrajoitusten mukaisesti on älyttömän tylsää silloin kun liikenteelliset syyt eivät pakota niin hitaaseen vauhtiin. Se on yhtä tylsää kuin jos kenelle tahansa tämän foorumin kirjoittajista annettaisiin käsky kirjoittaa tästä alkaen esimerkiksi 70 prosentin nopeudella siitä, miten he luonnollisesti kirjoittaisivat. Sanoja ja lauseita tulisi mieleen, ja sormet pyrkisivät kirjoittamaan ne niin nopeasti kuin sopivalta tuntuu. Joku löisi kuitenkin karttakepillä sormille ja huutaisi "ei niin nopeasti, seuratkaa näppäinlyöntimittaria". Kirjoittamisesta menisi kaikki ilo. Elämä menisi eteenpäin kuin h i d a s t e t u s s a elokuvassa.
Ja arvatkaapa mitä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriön omaava henkilö tekee tuollaisessa tilanteessa - silloin kun on liikenteestä. Ajaa keskittyneesti ja tarkkaavasti? Ei vaan pitkästyy ja etsii jotain korvikestimulaatiota, kun sitä ei ajamisesta saa. Kuljettaja rassaa radiota ja kaivaa tavaroita kassista ja lukee Ilta-Sanomia ja vajoaa täydellisesti mietteisiinsä ajan ja paikan tajun kadottaen - eli ajaa vaarallisesti kuin sika. Ylinopeudella ajaminen sen sijaan saisi hänet keskittymään, jolloin ajaminen olisi turvallista huolimatta suuremmasta nopeudesta.
SO2001: ” Video: Havaintoesimerkki (minulle) normaalista ajotavasta ja nopeusrajoituksia noudattavasta ajotavasta. Katseen kääntäminen nopeusmittariin havainnoidaan kameran kääntämisenä. Videossa ei liioitella. Aina, kun vilkaisin nopeusmittaria, myös kamera ”vilkaisi” sitä. Silloin, kun ajetaan lähellä suurinta sallittua nopeutta, eikä haluta ylittää sitä, mittaria on seurattava huolellisesti ja nopeutta säädettävä sen mukaan. Alamäessä on jarrutettava, jos pelkkä kaasun lopettaminen ei riitä hidastamaan vauhtia.
Tuollainen ajaminen olisi kidutusta.”
Näin minäkin ymmärsin sinun tarkoittaneen jo joskus 2010 kun aloin lukea kirjoituksiasi. Sinulle tietyn nopeuden pitäminen on kidutusta, joten haluat ajaa sitä nopeutta mikä tuntuu sinusta mukavalta ja rennolta. Tämä on pääargumentti mielipiteelleni, että ne muut antamasi selitykset perustuvat harhaisiin kuvitelmiisi. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sinä et kestä kovin hyvin itseesi kohdistuvaa arvostelua, minkä vuoksi olet keksinyt suojaksesi kaikenlaisia vikoja laeista, säännöistä ja aivan erityisesti nopeusrajoituksista, sekä ne tuottaneesta järjestelmästä. Tämä tekee mahdottomaksi keskustella kanssasi liikenneasioista. Luikahdat harhojesi pariin heti kun alkaa näyttää siltä että tekojasi tai mielipiteitäsi arvostellaan.
TeeCee: "Sillä minä ajan suurimman osan kilometreistäni, koska nautin AUTON ajamisesta."
Mitä nyt itse kukin "ajamisena" pitää. Auton ohjaileminen alle 80 km/h nopeudella hyväkuntoisella leveällä tiellä on muodollisesti ajamista, mutta mitä nautittavaa siinä on - ellei ole masokisti ja nauti itsensä kiduttamisesta. Nautinnollinen ajaminen alkaa mielestäni vasta suuremmista nopeuksista. Nautinnon kannalta nopeudella on kuitenkin myös olemassa yläraja, joka tosin vaihtelee kuljettajasta ja autosta riippuen. Liian suurella nopeudella ajaminen ei ainakaan minun mielestäni ole nautinnollista.
TeeCee esittää viimeisimmässä kirjoituksessaan, että kanssani on mahdotonta keskustella liikenneasioista, koska en kestä kovin hyvin itseeni kohdistuvaa arvostelua. Myönnän, että tämä on heikko kohtani, mutta enkö kuitenkin aika hyvin ole sitä kestänyt. Eiväthän TeeCeen kommentit oikeastaan juuri muuta ole olleetkaan kuin henkilööni kohdistuvaa arvostelua.
Kuvitellaan vaihtoehtoinen skenaario eli että myöntäisin, että liikennesäännöissä ja järjestelmässä ei ole mitään vikaa vaan ne ovat täydelliset, ja että ainoastaan itsessäni on vikaa, kun en pysty elämään sääntöjen mukaan.
Miten keskustelu etenisi tästä? Olisimme saavuttaneet yksimielisyyden, joten eikö keskustelu loppuisi siihen, että ei ole enää mitään sanottavaa. Korkeintaan keskusteltaisiin siitä, pitäisikö minun mennä lähimmälle poliisiasemalla ja luovuttaa ajokorttini ja ilmoittautua patologisena liikennerikollisena syytettäväksi ja tuomittavaksi vuosia jatkuneesta rikosten kierteestä.
"Pitkä vankeustuomio kymmenistä törkeistä liikennerikoksista", lehdet otsikoisivat uutisen ja kertoisivat lisäksi, että "rikollinen kuljettaja ilmiantoi itse itsensä". Uutisessa kerrottaisiin myös, että todellinen sankari tapauksen taustalla on nimimerkki TeeCee, joka vuosia kestäneellä kirjoittelulla mursi rikollisen psyyken ja sai hänet kantamaan vastuunsa tekemistään rikoksista. Uutistekstissä voitaisiin myös mainita, että tuomittu katuu ja pyytää anteeksi ihmiskunnalta hirveitä rikoksiaan, joiden vakavuutta hän ei tajunnut ennen kuin TeeCee avasi hänen silmänsä.
Nähtäväksi jää, käykö näin.
SO2001: "Mitä nyt itse kukin ”ajamisena” pitää. Auton ohjaileminen alle 80 km/h nopeudella hyväkuntoiselle leveällä tiellä on muodollisesti ajamista, mutta mitä nautittavaa siinä on – ellei ole masokisti ja nauti itsensä kiduttamisesta. "
Minusta nopeus ei ole olennainen juttu ajamisen nautinnossa. Vauhtia pitää hakea radalta, mutta kuten muistaakseni 740 on moneen otteeseen todennut, siinäkin olisi sinulla valtava riski. Radalla kun otetaan aikaa ja silloin kiistattomasti huomaa oman surkeuden. Maantiellä vauhti tuntuu eri tavoin, eikä kukaan muu kuin TeeCee ja Herbert tule moittimaan siitä. Tosin nekin moitteet voi kieltää ja olla tilanteeseen tyytyväinen varsinkin, kun 200 hv:n bemarin ohittaminen saattaa tuntua Räikkösen viimeisellä kierroksella tekemän ohituksen kaltaiselta uroteolta. Radalla kellotettua surkeaa aikaa ei voi kiistää millään.
Liikenteessä täytyykin mielenkiinto löytää jostain muualta kuin vauhdin tunteesta. Itse löydän sen oman käytökseni hallinnasta ja muiden käytöksen seuraamisesta. On palkitsevaa, kun osaa ennakoida jo kaukaa tietynlaisia käytösmalleja ja eleettömästi sivuuttaa tilanteet, joissa muut aiheuttavat keskenään kahnausta.
Ihmisen kyky tehdä havaintoja ja käsitellä niitä on rajallinen. Rauhallisessakin ajossa valtaosa informaatiosta menee käytännössä ohitse. Minusta tuossa on ihan tarpeeksi haastetta ilman vauhdin tunnetta. Tietysti jos tämänkin asian kiistää ja luulee havaitsevansa lähes kaiken, on tilannetta aika hankala parantaa.
SO2001: TeeCeen lähestymistapa nopeusrajoituksiin ja niiden oikeutukseen ja ylinopeuksiin ei näytä muuttuneen tippaakaan, mikäli oikein osaan tulkita.”
Vuonna 2004 ajoin vielä tarkoituksella ylinopeuksia. En ollut vielä kovin hyvin perillä tutkimuksista, ja ajatustyö oli muutenkin vasta aluillaan. Tietojen ja ajattelun vähitellen kehittyessä löysin mielipiteistäni loogisia ongelmia, joiden korjaaminen edellytti muutoksia ajotapoihin, myös ajonopeuksiin.
Vuonna 2004 olin jo nähnyt näitä keskusteluja riittävästi huomatakseni miten siinä lopulta käy kun nimimerkki kaunistelee mielipiteitään ja ajotapojaan kommenteissa. Kenenkään muisti ei riitä valehtelemaan vuosikausia aina samalla tavalla, puheet pysyvät johdonmukaisina vain jos ajattelee ja puhuu samalla tavalla. Tätä ei voi toteuttaa jos ei vahdi alitajuisia motiiveitaan. Ja senkin huomasin, että JOS päätyy epähuomiossa kaunistelemaan asioita, paluu todella vaikeaa. Harva pystyy sanomaan että sori, tuli vähän innostuttua, etenkin jos on tullut vuosi tai kymmenen tullut puolustettua kantaansa niska punaisena.
Lähestymistapani rajoitusten oikeutukseen on pysynyt samana, koska perusteluni tuntuu edelleen loogiselta. Minusta järjestys on silloin oikea, kun liikenteen rajoitukset asettaa sama taho, joka sen liikenteen pystytti ja joka sitä operoi. Tietenkään en pidä siitä että muut määräilevät minua, mutta oikeustajuni edellyttää minua tottelemaan liikennesääntöjä jos itsekin edellytän että muut ajavat selvin päin ja noudattavat väistämissääntöjä. Olet sanonut että et halua itsellesi mitään mitä et sallisi myös kaikille muille, tämä on minun versioni samasta asiasta.
.
TeeCee: ”Sillä minä ajan suurimman osan kilometreistäni, koska nautin AUTON ajamisesta.”
SO2001: ”Mitä nyt itse kukin ”ajamisena” pitää.”
Esitit syyksi rikkoa nopeusrajoituksia sen, että autossasi ei ole cruisea ja sanoit rajoitusten noudattamisen SIKSI olevan epämiellyttävää. Mielestäni osoitin, että cruisettomuus ei tee ajamisesta kidutusta, syy saattaa olla joku toinen. Syy saattaa olla esimerkiksi se mitä olet monen kertaan itse sanonut sen olevan: sinun henkilökohtaiset ominaisuutesi tekevät tietyn nopeuden pitämisen vaikeaksi. Jos et ole valehdellut meille, niin sinulla on kaksi eri syytä ylinopeudellesi. Kumpi on lähempänä todellista syytä?
Toisessa vaakakupissa on kertomasi syy, että et kestä kritiikkiä, koska sait siitä yliannoksen nuoruudessasi.
Toisessa vaakakupissa on iso kasa sekopäisiä teorioita, jotka eivät ainakaan kaikki voi mitenkään pitää paikkansa, ja koska ne ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa toisiinsa, todennäköisesti ne kaikki ovat harhoja.
Tästä sinun pitäisi pohtia, ei siitä millaisesta ajamisesta kukin tykkää.
SO2001: ” Tästä tulikin mieleen se, että pelkästään näitä keskusteluketjuja lukemalla voisi saada sen käsityksen, että ainoastaan yksi psykopaatti eli minä ajaa ylinopeutta. Kaikki muut sen sijaan suhtautuvat siihen yksiselitteisen kielteisesti eivätkä tietenkään itse aja ylinopeutta.
Liikenneviraston julkaisu “Ajonopeudet maanteillä” ei täysin tue tätä olettamusta.”
Se ei tue oletustasi, koska se on väärä. Ihmiselle on lajityypillisten ominaisuuksiensa vuoksi vaikeaa noudattaa nopeusrajoituksia, siksi noin puolet ajaa niiden yli.
Tämä lajillemme tyypillinen piirre pitäisi huomioida ajattelussaan. Samoin se, että ihmisellä on taipumus liioitella tietämystään. Ja yleistää asioita henkilökohtaisten kokemustensa perusteella. Ja aliarvioida omia riskejään sekä liioitella kykyään selvitä jos riski kuitenkin realisoituu. Ja niin edelleen, ylipäätään ihminen on luonnostaan hyvin huonosti varustettu ajattelemaan johdonmukaisesti.
Minkä verran sinä käytät tämän kaltaista ihmismielen toiminnasta saatua tietämystä harkitessasi omien oletustesi osumatarkkuutta? Minusta näyttää kuin ainoa käyttämäsi kriteeri olisi se, että päähäsi pälkähtänyt asia ei saa asettaa mitään vanhaa mielipidettäsi kyseenalaiseksi.
SO2001: ” Yli kymmenen kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavia, johon kaahareiden sarjaan minä kuulun, osuus “kahdeksankympin” tiellä on kesäaikaan kuusitoista prosenttia.
Huomautan, että kuusitoista prosenttia on sentään yhden suurehkon poliittisen puolueen ääniosuuden verran, joten on kyse enemmänkin kansanryhmästä kuin vain muutamasta piittaamattomasta liikennerikollisesta.”
Aivan, kyse ei tosiaankaan ole vain muutamasta piittaamattomasta liikennerikollisesta, vaan suuresta joukosta rikollisia, jotka vastaavat yhdessä huomattavasti tuota osuutta suuremmasta osuudesta liikennekuolemista ja vakavista loukkaantumisista.
SO2001: ” On vaikea saada kiinni siitä, mitä TeeCee oikein yrittää todistella useilla kommenteillaan, joissa hän käsittelee mahdollisia motiivejani nopeusvalvonnan vastustamiselle ja ylinopeuden vaarojen vähättelemiselle.
Onko motiiveilla loppujen lopuksi kovin suurta väliä.”
Wikipediasta lyhennellen lainaten: motiivi tarkoittaa syytä tietyn asian tekemiseen. Motiivit ovat läsnä kaikessa ihmisen toiminnassa, se on toiminnan psyykkinen syy. Motiivit pitävät liikkeen tiettyyn suuntaan tiedostettuna tai tiedostamattomana. Koska monet motiivit tulevat alitajunnasta, on niiden löytäminen, tutkiminen ja kehittäminen erittäin vaikeata. Motiivit ovat niitä ”syitä” meidän käyttäytymisellemme, miksi toimimme ja haluamme asioita. Keskeisin syy käyttäytymiselle ovat motiivit ja tarpeet. Motiivit virittävät ja ohjaavat ihmisen käyttäytymisen tiettyyn suuntaan ja motivaatio on se psyykkinen tila ja halu, millä vireydellä toimitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Vapaa lainaus loppuu.
Niin, onkohan sillä mitään väliä, mikä määrää mitä ajattelemme ja miten ajattelemme?
Minulle motiivit ovat pikkuhiljaa muodostuneet todella tärkeiksi. Ajattelen niistä niin, että jos ne eivät kiinnosta minua, en voi tiedostaa niitä, enkä siksi voi vaikuttaa niihin. Ja jos en vaikuta motiiveihini, olen samalla viivalla muiden apinalajien kanssa. Aivoni ovat hiukan kehittyneemmät kuin niillä, mutta siitä ei ole minulle paljon iloa jos en pysty itse vaikuttamaan mitä ja miten ne aivot käsittelevät saamaansa informaatiota.
Että mitäkö yritän todistella? Yritän todistella että ajatustesi ja sitä kautta myös tekojesi motiivit eivät ole niitä joita meille kerrot. Yritän todistella että elät ajatusharhojen vallassa niin vahvasti, että vielä näinkin pitkän toistelun jälkeen edelleen ihmettelet, että mitä se TeeCee oikein yrittää todistella.
Voin tietysti olla väärässä, ja se selviää puhumalla asia halki. Jos motiivisi, joiden mukaan olet luonut nykyiset mielipiteesi esimerkiksi rajoituksista ja niiden valvonnasta, eivät ole perua lapsuutesi kokemuksista ja keskittymisvaikeuksistasi, niin miksi olet moneen kertaan kertonut että juuri ne ovat olleet motiivejasi?
SO2001: Miksi on olemassa erilaisia puolueita ja poliittista käsityksiä. Kaikki näkevät faktat, joten miksi kaikki eivät tee niiden perusteella samanlaisia johtopäätöksiä? Miksi kaikki eivät äänestä yhtä ja samaa puoluetta? Miksi on olemassa hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä? Miksi jotkut panevat toivonsa sosialismiin, jotkut kapitalismiin, jotka liberalismiin, jotkut fasismiin, jotkut vihreyteen ja niin edelleen.
Entäpä jos tässäkin tapauksessa taustalla on samanlaisia syitä, joita TeeCee näkee olevan minun mielipiteitteni taustalla. Yksi kärsii ADHD:stä ja äänestää Vasemmistoliittoa.”
Minä näen sinun mielipiteittesi taustalla ne asiat, joiden sinä olet kertonut olevan niiden taustalla: lapsuutesi kokemukset, ADHD ja salaliitto, jossa poliisi ja armeija ohjailevat mediaa ja sen kautta ihmisten ajatuksia. Et suostu itse kertomaan kumpi noista on todellisuudessa mielipiteittesi taustalla, joten minun on pääteltävä se itse, ja pidän kahta ensimmäistä kertomaasi syytä todennäköisimpänä.
Tuo salaliitto-selitys kuulostaa ajatusharhalta, jonka keksit purkaessasi pahaa oloasi eri foorumeilla kirjoitteluun. Ymmärrän motiivisi, kieltämättä uskottavuuttasi olisi syönyt jos olisit kertonut että oikeasti yleinen kapinasi kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan johtuu huonosta itsetunnostasi, joka kiskottiin sinusta hokemalla ettei sinusta ole mihinkään. Salaliitto kuulostaa paljon komeammalta syyltä, ja ennen kaikkea se saa sinut tuntemaan että tällä kerralla syy ei ole sinussa, vaan koko muu maailma on vinksallaan.
SO2001: ”Jos maailmassa vallitsee samanlainen ”vain yksi mielipide on oikea – kaikki muut vääriä” -todellisuus, jollaista TeeCeen kirjoitukset henkivät, silloinhan ei tarvittaisi kuin yksi puolue.”
Jos kirjoitukseni tosiaan henkivät tuota, niin olen viestinyt todella huonosti. Ennen kuin uskon näin käyneen, haluan sinulta jotain esimerkkejä. Arvaan että tarkoitat tuolla ”vain yhdellä oikealla mielipiteellä” tieteellistä tietoa. Sinä SANOT arvostavasi tiedettä ja tieteellistä maailmankuvaa, mutta minä arvostan sitä oikeasti, eli hyväksyn faktoiksi myös ne tieteen havainnot, jotka ovat mielipiteitteni vastaisia. Sitä minun kirjoitukseni on tarkoitettu henkimään. Minulla on monia mielipiteitä, jotka eivät miellytä minua, mutta jotka olen omaksunut, koska ne vastaavat tieteellistä tietoa paremmin kuin omin päin kehittelemäni mielipiteet. Näitäkö tarkoitat puhuessasi ”oikeista mielipiteistä”?
Mielipiteeni eivät ole oikeita, vaan pyrin siihen että ne eivät olisi tarkoituksella vääriä. Tarkoituksella vääränä mielipiteenä pidän sellaista, jonka mielipiteen haltija tietää olevan vastoin tieteellistä tietoa. Mielipide on väärä jos se on tieteellisen tiedon vastainen, mutta se ei vielä tee mielipiteestä oikeaa, jos se ei ole ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Tällaisessa hengessä minun on ollut TARKOITUS kirjoitella.
En tiedä, millaiset silmälasit päässä TeeCee lukee kirjoituksiani, kun hän esittää, että olen kirjoittanut salaliitoista. Todellisuudessa olen vuosien ajan kymmenissä eri kirjoituksissa toistanut käsitystäni siitä, että ei ole olemassa mitään salaliittoa.
Wikipedia: "Salaliitto eli salahanke on kahden tai useamman henkilön salainen sopimus jonkin rikollisen tavoitteen saavuttamiseksi."
Wipedia (eng.): "A civil conspiracy or collusion is an agreement between two or more parties to deprive a third party of legal rights or deceive a third party to obtain an illegal objective."
En ole kirjoittanut salaliitoista ainakaan siinä mielessä, että niitä olisi olemassa, vain kaikkien nähtävillä olevista tosiasioista.
TeeCee mainitsee myös, että mielipiteeni perustuvat ajatusharhoihin. Perustuvatko ne, riippuu näkökulmasta.
Neuvostoliitossa virallisen marxilais-leninistisen katsantokannan kyseenalaistaminen katsottiin ellei pelkästään revisionistiseksi rikollisuudeksi niin ainakin ajatusharhaksi, joka voi edellyttää psykiatrista pakkohoitoa. Kun järjestelmä romahti, käsitykset muuttuivat.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen sanoi joitakin vuosia sitten Pressiklubi -ohjelmassa seuraavaa:
"…kyl meillä tää tiedotusvälineiden ja poliisin, tiettyjen viranomaisten ja median symbioosi, se on erittäin vahva. Se on tällainen molempia hyödyttävä suhde. Media saa niitä uutisia, joita se kaipaa, ja sit poliisi ja muut viranomaiset saa näitä omia poliittisia päämääriään paremmin esille. Suomihan on sikäli kummallinen maa, että täällä uskotaan poliisiin ihan järjettömästi. Siis 80-90 prosenttia suomalaisista uskoo niin kun suunnilleen millä ehdoilla tahansa poliisiin. Eihän semmosta oo Pohjois-Koreassakaan. Ja sit kuvitellaan, että poliisi on jotenkin epäpoliittinen. Et sillä ei olis jotain omia intressejä. Ja tää on se asia, joka nyt pitäis saada niin kuin selväksi. Kyllä on."
Perustuvatko Matti Apusenkin käsitykset ajatusharhoihin? Hän on toimittaja ja viestintäalan ammattilainen. Häntä ei ole ainakaan toistaiseksi viety mielipiteittensä takia hourulaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Apunen
Minun mielipiteeni kansalaisten aivopesusta ovat maltillisia siihen verrattuna, millaisia käsityksiä Yhdysvalloissa esitetään. Vaikka kirjoitankin, että kansalaisia aivopestään, en tarkoita, että se olisi jonkin tietyn tahon tarkasti organisoimaa tietoista toimintaa. Käytän käsitettä vapaammassa ja epämääräisemmässä merkityksessä tarkoittaen sillä laillisuuskasvatusta tai tottelevaisuuskasvatusta tai asennekasvatusta tai minkä nimen toiminnalle haluaa antaa.
http://www.dailykos.com/story/2013/1/25/1182220/-Research-Study-Explains-How-U-S-Media-Brainwashes-The-Public
http://www.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/etelä-pohjanmaan-liikenteessä-tarvitaan-rutkasti-asennekasvatusta-1.1410576
SO2001: ” Olisiko TeeCeen ihannejärjestelmä kenties sellainen, jossa erehtymättömät asiantuntijat päättäisivät asioista, ja jossa yhden puolueen johtama yhteiskunta (= vallanpitäjien klikki) panisi päätökset toimeen. Kansalaisten tehtäväksi jäisi totteleminen. Tällaista järjestelmää TeeCee näyttää pitävän ainakin maanteille parhaiten sopivana.”
Oli yhteiskuntajärjestelmä mikä tahansa, niin liikenteellä on mielestäni sitä paremmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnan hyödyksi, mitä enemmän sen toiminta perustuu oikeaan tietoon, ja tieteen tehtävä on toimittaa tätä tietoa.
Puheesi erehtymättömistä asiantuntijoista ja vallanpitäjien klikeistä ovat sinun omia harhojasi, asiantuntijat eivät ole erehtymättömiä. Heillä on vaan enemmän tietoa omasta erikoisalastaan kuin ihmisillä keskimäärin. Puheesi asiantuntijoista johtuu siitä että inhoat heitä, koska he ovat monissa liikenneasioissa päätyneet eri tuloksiin kuin sinä. Liikennesääntöjen tottelemista sinä inhoat koska kykysi noudattaa niitä on keskimääräistä heikompi, mistä seuraa rangaistuksen pelko, ja sinä koet rangaistuksen negatiivisena arvosteluna. Syynä on ankara kotikasvatuksesi, jossa sait pelkästään negatiivista palautetta. Se vei itsetuntosi ja synnytti yleisen kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan.
Tuon sinä olet meille kertonut syyksi sille, että koet yhteiskunnan ja sen säännöt niin kuin koet. Tuota selitystäsi tukee myös kertomasi syy sille, miksi kirjoittelet verkossa: se on sinun mukaasi keino kanavoida lapsuutesi ja nuoruutesi kokemusten aiheuttamia tuntemuksia turvallisesti. Siinä meillä on henkilön itsensä kertoma loogiselta tuntuva selitys sekä sille miksi hän kirjoittaa että sille, miksi hän kirjoittaa niin kuin kirjoittaa. Joten miksi ihmeessä meidän pitäisi kuunnella harhojasi klikeistä ja salaperäisistä liittoutumista kansaa vastaan?
SO2001: ” TeeCeen käsitys yhteiskunnasta pienenä vallankäyttäjien joukkona on mielenkiintoisella tavalla samanlainen, millaisena sen esittivät liikennepsykologi Summala ja liikennesuunnittelija Pasanen Helsingin Sanomissa käymässä propagandakampanjassa vuonna 1998.”
Näin vastasin sinulle kun viimeksi ihmettelit minun käsitystäni yhteiskinnasta: ”Minulle yhteiskunta on minä, te muut ihmiset, kaikki yritykset, seurat, yhdistykset, puolueet, valtio, kunnat, ylipäätään koko tämä sosiaalinen rakennelma tässä ympärillämme. Se ei ole kovin hyvin järjestynyt, siinä lukemattomat voimat vaikuttavat kaiken aikaa eri suuntiin välillä toisiaan voimistaen, välillä heikentäen ja välillä toinen toisensa kokonaan kumoten. Ei siis tosiaankaan mikään asioista päättävä DI-kerho, pikemminkin sen vastakohta.
Käytän sanaa ”yhteiskunta”, koska sana ”valtio” ei vastaa sitä mitä ajan takaa. Valtio on vain yksi työkaluista, joita iso järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee voidakseen ylipäätään olla olemassa.
Yhteiskunnalla on oma tahtonsa, jonka miellän ikään kuin kaikkien yhteiskuntaan kuuluvien sekalaisten pyrkimysten summavektoriksi. Esimerkiksi liikenteemme on sellainen, jota tämän yhteiskunnan jäsenet ovat enemmän tai (todennäköisesti) vähemmän rationaalisilla teoillaan, puheillaan ja päätöksillään saaneet aikaan. Siksi pidän esimerkiksi liikennesääntöjä tai nopeusrajoituksia yhteiskunnan eikä valtion tuottamina. Valtio on vain työkalu, jonka tämä yhteiskunta pisti pystyyn, jotta se saisi tuotettua mm. liikennesääntöjen kaltaisia järjestäytyneen yhteiskunnan tarvitsemia asioita.”
Olivatko nuo mainitsemasi ihmiset yhteiskunnasta tätä mieltä?
SO2001: ”Kumpikin miehistä kannatti kameravalvonnan huomattavaa lisäämistä.”
Heidän toiveensa on toteutunut ja sen on tutkimuksissa havaittu toimineen toivotulla tavalla.
SO2001: ” Summala esitti, että ”yhteiskunta antaa tieverkon kansalaisten käyttöön, mutta edellyttää sääntöjen noudattamista”. Hänelle yhteiskunta ja kansalaiset näyttävät siis olevan eri asioita. Yhteiskunta antaa, määrää ja edellyttää. Kansalaiset saavat ja ovat velvoitettuja tottelemaan.”
Miten niin ”Summala esitti”, kansalaiset tosiaan ovat velvoitettuja tottelemaan liikennesääntöjä. Yhteiskuntamme on nähnyt hyväksi laatia liikenteeseen säännöt. Ne on kirjattu Tieliikennelakiin, jonka 3§:ssä kerrotaan tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet, joihin kuuluu mm. liikennesääntöjen noudattaminen. Ei yhteiskuntaa ja kansalaisia voi tuolla tavalla erottaa toisistaan yhteiskunnan tottelijoiksi, yksityishenkilöt eli kansalaiset ovat yhteiskunnan ydinosa. Liikennesäännöt säästävät nimenomaan kansalaisten henkiä ja vähentävät heidän vammojaan.
Sinä et harhoiltasi kykene näkemään yhteiskuntaa muuna kuin kansalaisten sortajana, silti huomaat ihmettelemisenaihetta vain muiden käsityksistä yhteiskunnasta.
SO2001: ” Pasanen puolestaan oli sitä mieltä, että yhteiskunta ilmaisee tahtonsa mm. nopeusrajoituksilla. ”Yksittäisellä kuljettajalla ei ole oikeutta eikä edes kykyä luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa”, hän kirjoitti.”
No, onko hän sinun mielestäsi sitten väärässä? Olen lukenut kommenttejasi toistakymmentä vuotta. Tänä aikana olen nähnyt sinun arvottavan ajonopeuksien vaikutuksia vain kahden kriteerin mukaan, nimittäin SINUN ajoaikasi ja liikennekuolemat. Olet tullut tulokseen, että SINÄ säästät paljon aikaa ylinopeuksilla ja liikennekuolemia on niin vähän että se ei kiinnosta sinua.
Kuinka hyvin arvottaminen omasta mielestäsi meni?
SO2001: Viidellä ja puolella miljoonalla Suomen kansalaisella ja miljardeilla maailman asukkailla ei ole oikeutta eikä kykyä luoda viisaampaa henkilökohtaista arvomaailmaa.”
Juuri näin. Jotta ymmärtäisit miksi näin on, niin tee kaksi listaa. Kirjoita ensimmäiseen ne näkökulmat, jotka yhteiskunnan käskyläisenä nopeusasioista päättävän on otettava huomioon nopeusrajoituksia miettiessään. Kirjoita toiseen listaan ne asiat, jotka edellisessä listassa mainitsemiesi näkökulmien kannalta päätöstä tekevän on huomioitava, jotta päätöstä voidaan pitää rationaalisena.
Minä väitän että sinä et ymmärrä edes mistä tuossa puhun. Itse en olisi ymmärtänyt jos olisin nähnyt tuon tekstin ennen kuin olin lukenut näistä asioista eräästä tutkimuksesta. En ollut tajunnut kuinka laajasti asiaa pitää tarkastella silloin kun sitä pohtii yhteiskunnan kaikkien toimijoiden kannalta, joten allekirjoitan täysin Pasasen mielipiteen.
Mutta kun asiaa kysytään niiltä viideltä ja puolelta miljoonalta, niin melkein kaikki varmaankin uskovat pystyvänsä luomaan asiasta asiantuntijoita viisaamman arvomaailman. Nyt sinulla on tilaisuus osoittaa tämä mielipiteeni vääräksi tekemällä nuo kaksi listaa.