@HybridRules kirjoitti:
Pitää sopeutua lataamisen takia pakollisiin pysähdyksiin ja joutuu hakemaan kompromissia pysähtyykö usein lyhyen aikaa lataamaan vai harvemmin pitkäksi aikaa.
En tiedä miten muilla, mutta meidän karavaani pysähtyy joka tapauksessa 2, max 3 h välein. Vaikka olisi 1500 km rangen diesel alla. Nuo tauot kestävät tyypillisesti noin vartin verran, jolloin samalla Superchargerista saa sen noin 150 km lisää rangea. 3, max 4 h välein on otettava pidempi tauko ruokailua varten, jolloin auto on valmis ennen kuskia.
Tuo vartti 2-3h välein tarkoittaa sitä, taukojen aikana saadaan kirittyä edellisen etapin kilometrit varsin hyvin umpeen. Vähintäänkin siinä määrin, että päivä on täynnä ennen kuin akku on tyhjä.
Luonnollisesti optimaalinen etenemisnopeus saavutetaan vain sen kautta, että tauot tähdätään Supereille, mutta toisaalta ei se loma siihen kaadu, jos muutaman kerran joutuu ottamaan ylimääräisen vartin stopin.
Jos ajattelet, että Teslaa ladatessa ei ole tarjolla lounaspaikkaakaan, niin mitä perhe mahtaa hommailla tämän tästä latausasemilla pysähtyessä. Ajaako maalaismaisemaan lounaalle ja nähtävyyksiä katsomaan ja sitten taas takaisin valtatielle lataamaan?
Mihin tämä spekulointi perustuu? Luuletko niiden tökkeleiden olevan jossain keskellä peltoa? Vähemmän yllättäen ne on sijoiteltu paikkoihin, joissa on myös muita fasiliteetteja.
Pitää ottaa huomioon, että Teslassa ei ole vaihtovirtalatausta kuin 11kW teholla.
Model kolmosessa. S&X:ssä on 16,5 kW laturi, paitsi vanhemmissa (ennen 2016), joissa oli joko 11 kW, tai 22 kW.
Sataa kilometriä varten pitää odotella n. kaksi tuntia. En todella tiedä, kuinka paljon nopeita latureita on tarjolla ns. maaseutureiteillä, mutta oletan teholatureiden olevan siellä, missä niistä liikennevirralle on eniten hyötyä. Eli ei pikkukylissä ja viinitiloilla yleisesti ottaen. Tämä on minulta puhtaasti arvaus ilman minkäänlaista dataa.
Varmaan jos sinne viinitilalle tms menee, niin siellä tulee hetki vietettyä aikaa.
Katselin tuossa Google Mapsista reittejä, mitä edellisellä Euroopan-kiertueella* tuli ajeltua. Pisin päiväsiirtymä tuolloin oli 527 km ja sekin tuntui uuvuttavalta suorittamiselta. Pidimme kaksi taukoa tuolla reissulla, toinen tyhjennystä ja toinen täydennystä varten. Tuolla reitillä vastaan olisi tullut Supereita noin 50, 150, 200, 300, 350 ja 500 km kohdilla. Vaikea nähdä, miten tuon reitin ajaminen Teslalla olisi muodostunut ongelmaksi tai suurempaa suunnittelua vaativaksi.
Voi olla härmäläiselle vaikea ymmärtää tuon Superi-verkoston laajuus K&E-Euroopassa. Asemia on oikeasti todella paljon. Ja tähän tosiaan päälle nuo kaikkien muiden operaattoreiden tökkelit.
*tuolloin tuli lennettyä ja vuokrattua auto, eli emme ajaneet Suomesta asti. Toisaalta jos tuollaiseen lähtisi, niin reitit K-Eurooppaan Ruotsin tai Tallinnan kautta on todella hyvin katettu Supereilla, joten eipä tuollaisessa suorittamisajossakaan noilla väylillä tulisi ongelmaa.
@HybridRules kirjoitti:
Pitää sopeutua lataamisen takia pakollisiin pysähdyksiin ja joutuu hakemaan kompromissia pysähtyykö usein lyhyen aikaa lataamaan vai harvemmin pitkäksi aikaa.
En tiedä miten muilla, mutta meidän karavaani pysähtyy joka tapauksessa 2, max 3 h välein. Vaikka olisi 1500 km rangen diesel alla. Nuo tauot kestävät tyypillisesti noin vartin verran, jolloin samalla Superchargerista saa sen noin 150 km lisää rangea. 3, max 4 h välein on otettava pidempi tauko ruokailua varten, jolloin auto on valmis ennen kuskia.
Tuo vartti 2-3h välein tarkoittaa sitä, taukojen aikana saadaan kirittyä edellisen etapin kilometrit varsin hyvin umpeen. Vähintäänkin siinä määrin, että päivä on täynnä ennen kuin akku on tyhjä.
Luonnollisesti optimaalinen etenemisnopeus saavutetaan vain sen kautta, että tauot tähdätään Supereille, mutta toisaalta ei se loma siihen kaadu, jos muutaman kerran joutuu ottamaan ylimääräisen vartin stopin.
Jos ajattelet, että Teslaa ladatessa ei ole tarjolla lounaspaikkaakaan, niin mitä perhe mahtaa hommailla tämän tästä latausasemilla pysähtyessä. Ajaako maalaismaisemaan lounaalle ja nähtävyyksiä katsomaan ja sitten taas takaisin valtatielle lataamaan?
Mihin tämä spekulointi perustuu? Luuletko niiden tökkeleiden olevan jossain keskellä peltoa? Vähemmän yllättäen ne on sijoiteltu paikkoihin, joissa on myös muita fasiliteetteja.
Pitää ottaa huomioon, että Teslassa ei ole vaihtovirtalatausta kuin 11kW teholla.
Model kolmosessa. S&X:ssä on 16,5 kW laturi, paitsi vanhemmissa (ennen 2016), joissa oli joko 11 kW, tai 22 kW.
Sataa kilometriä varten pitää odotella n. kaksi tuntia. En todella tiedä, kuinka paljon nopeita latureita on tarjolla ns. maaseutureiteillä, mutta oletan teholatureiden olevan siellä, missä niistä liikennevirralle on eniten hyötyä. Eli ei pikkukylissä ja viinitiloilla yleisesti ottaen. Tämä on minulta puhtaasti arvaus ilman minkäänlaista dataa.
Varmaan jos sinne viinitilalle tms menee, niin siellä tulee hetki vietettyä aikaa.
Tuo lounaspaikkakommentti oli GLE:lle, joka tuumaili, että Keski-Euroopassa ei ole ABC-tyyppisiä liikenneasemia. Hollannissa esim. ei olekaan. En tiedä, missä siellä on latauspaikat, mutta bensan myynti on tyypillisesti pienillä asemilla, joissa saa syödäkseen vain sämpylää yms. eikä ole pöytiä ruokailua varten. Saksassa taas on isompia liikenneasemia ravintoloineen. Siis moottoriteiden varsilla.
Mutta ei tätä aihetta kannata jatkakaan. Aina voi sanoa, että lataaminen ei ole ongelma, jos haluaa asian niin nähdä. Toisaalta voi yhtä perustellusti ajatella, että se on ongelma, jos taas haluaa asian niin nähdä. Latausasemia ei ole yhtä taajaan kuin polttoaineiden myyntipisteitä eikä lataaminen onnistu niin nopeasti kuin polttoaineen tankkaaminen. Nuo kaksi asiaa joka tapauksessa ovat mielipiteestä riippumattomia faktoja ja jokainen päättää itse, miten antaa niiden vaikuttaa autovalintaansa.
Jos minä lähtisin sähköautolla reissuun, niin tutkisin kyllä etukäteen, missä voi ladata auton. Jos lähden bensa-autolla reissuun, ei käy mielessäkään, että etukäteen selvittäisin polttoaineen myyntipisteiden sijainnit saatikka että minulla olisi joku kartta, missä ne paikat näkyvät. Siinä mielessä latausasemien sijainnit määrittävät reittisuunnittelua sähköautoilussa.
Bensa/diesel-autoissa tankin koko ei hirveästi hankaloita matkantekoa, mutta silti tankit ovat tilavuudeltaan 50 litrasta ylöspäin vähänkään sellaisissa autoissa, joilla automatkaa viitsii tehdä. Tiheämpi tankkausväli tuntuisi ikävältä.
Voihan olla, että itsekin oppisin sopeutumaan sähköauton käyttöön, mutta sen verran epäillyttää, että en uskalla ainakaan ostaa sellaista. Jos saisi jostain vuokralle esim. kuukaudeksi kohtuulliseen hintaan, niin ilman muuta kokeilisin, jos vaikka uskaltaisi sitten hommata omankin.
Siihen en ole valmis, että jos Pohjois-Karjalaan pitäisi lähteä, niin pitäisi olla vara-auto sitä varten. En ole teemuselanne, jolla on karaasissa auto vähän joka lähtöön. Ei riitä pätäkkä sellaiseen.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Katselin tuossa Google Mapsista reittejä, mitä edellisellä Euroopan-kiertueella* tuli ajeltua. Pisin päiväsiirtymä tuolloin oli 527 km ja sekin tuntui uuvuttavalta suorittamiselta. Pidimme kaksi taukoa tuolla reissulla, toinen tyhjennystä ja toinen täydennystä varten. Tuolla reitillä vastaan olisi tullut Supereita noin 50, 150, 200, 300, 350 ja 500 km kohdilla. Vaikea nähdä, miten tuon reitin ajaminen Teslalla olisi muodostunut ongelmaksi tai suurempaa suunnittelua vaativaksi.
Voi olla härmäläiselle vaikea ymmärtää tuon Superi-verkoston laajuus K&E-Euroopassa. Asemia on oikeasti todella paljon. Ja tähän tosiaan päälle nuo kaikkien muiden operaattoreiden tökkelit.
*tuolloin tuli lennettyä ja vuokrattua auto, eli emme ajaneet Suomesta asti. Toisaalta jos tuollaiseen lähtisi, niin reitit K-Eurooppaan Ruotsin tai Tallinnan kautta on todella hyvin katettu Supereilla, joten eipä tuollaisessa suorittamisajossakaan noilla väylillä tulisi ongelmaa.
Ovatko ne latauspisteet pienissä kaupungeissa tai pienien teiden varsilla vai motarireiteillä? Minä olen olettanut, että latausasemat ovat muualla Euroopassa samaan tapaan kuin Suomessa eli isojen väylien varrella. Jos Hesasta lähtee pohjoiseen, niin ladata voi Teslan latureilla Vierumäellä ja Hirvaskankaalla eli ne palvelevat hyvin Helsingistä ulospäin menevää pitkän matkan liikennettä.
"Minne nenä näyttää" tyyppinen ajelu ei sitten niin vain onnistukaan, koska latausaika pitenee dramaattisesti, jos teho onkin enää 16kW eli, jos joutuu lataamaan OnBoard -laturilla.
@HybridRules kirjoitti:
Sataa kilometriä varten pitää odotella n. kaksi tuntia. En todella tiedä, kuinka paljon nopeita latureita on tarjolla ns. maaseutureiteillä, mutta oletan teholatureiden olevan siellä, missä niistä liikennevirralle on eniten hyötyä. Eli ei pikkukylissä ja viinitiloilla yleisesti ottaen. Tämä on minulta puhtaasti arvaus ilman minkäänlaista dataa.
Varmaan jos sinne viinitilalle tms menee, niin siellä tulee hetki vietettyä aikaa.
HR:n latausnopeus 50 km/h toteutuu nopeatempoisen moottoritieajon kulutuksella ja pikkukylien latausmahdollisuuksilla eli kuvitteellisella yhdistelmällä erilaisia olosuhteita. 16,5 kilowatilla ladattaessa noilla pikkuteillä toteutuu todellisuudessa latausnopeus 100 km/h, jonka pitäisi riittää ihan mainiosti täydentämään rangea sen viinitilavierailun tai yön aikana, jos nyt jotenkin ylipäätään jotenkin onnistuu käyttämään Teslan rangen viinitiloja kierrellessä.
Niille malleille, jotka voivat hyödyntää Ionityn latureita, on sitten pikalataukseenkin mukavasti tarjolla täydennystä Supercharger-verkkoon. Maingaun alennuskortilla hintakaan ei lomabudjettia kaada.
Olen vakuuttunut että pärjäisin varsin hyvin sähköautolla. Nyt kuitenkin kevään kesän aikana kierrän lähinnä projektiluontoisesti Suomea, pitkiä siirtymiä ja olemattomia taukoja. Hotelleissa ei ole ollut latausmahdollisuutta, ja esimerkiksi tänään olisi pömpeli pihassa, mutta Virta-appi ei löydä sitä. Aspan mukaan "yksityinen". Hotelli taas sanoo että se ei ole heidän, vaan kunnan asennuttama. Yhtä kaikki, ei siitä virtaa saanut. Latauslätkällä olisi ehkä saanutkin, en tiedä kun ei ole.
Ja eilen meinasi käydä niin että bensa-rangekin loppui. Tietyn öljy-yhtiön asemille pitää tähdätä, ja kun en viitsinyt 150km rangella vielä tankata, niin seuraava menikin jos sitten ihan höyryille.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Katselin tuossa Google Mapsista reittejä, mitä edellisellä Euroopan-kiertueella* tuli ajeltua. Pisin päiväsiirtymä tuolloin oli 527 km ja sekin tuntui uuvuttavalta suorittamiselta. Pidimme kaksi taukoa tuolla reissulla, toinen tyhjennystä ja toinen täydennystä varten. Tuolla reitillä vastaan olisi tullut Supereita noin 50, 150, 200, 300, 350 ja 500 km kohdilla. Vaikea nähdä, miten tuon reitin ajaminen Teslalla olisi muodostunut ongelmaksi tai suurempaa suunnittelua vaativaksi.
Voi olla härmäläiselle vaikea ymmärtää tuon Superi-verkoston laajuus K&E-Euroopassa. Asemia on oikeasti todella paljon. Ja tähän tosiaan päälle nuo kaikkien muiden operaattoreiden tökkelit.
*tuolloin tuli lennettyä ja vuokrattua auto, eli emme ajaneet Suomesta asti. Toisaalta jos tuollaiseen lähtisi, niin reitit K-Eurooppaan Ruotsin tai Tallinnan kautta on todella hyvin katettu Supereilla, joten eipä tuollaisessa suorittamisajossakaan noilla väylillä tulisi ongelmaa.
Ovatko ne latauspisteet pienissä kaupungeissa tai pienien teiden varsilla vai motarireiteillä? Minä olen olettanut, että latausasemat ovat muualla Euroopassa samaan tapaan kuin Suomessa eli isojen väylien varrella. Jos Hesasta lähtee pohjoiseen, niin ladata voi Teslan latureilla Vierumäellä ja Hirvaskankaalla eli ne palvelevat hyvin Helsingistä ulospäin menevää pitkän matkan liikennettä.
Äkkiseltään kun katselin summamutikassa latauspaikkojen sijainteja, niin niitä on ihan laidasta laitaan. Toki kaikki näyttäisivät olevan jonkin suht koht ison tien varrella. Osa joissain tuppukylissä, osa ostoskeskuksen kupeessa jne jne.
Ymmärtääkseni noiden sijoittelussa on käytetty ihan aikaa ja vaivaa, eikä vain lätkitty yks tonne ja toinen tonne. Kuulemma käyttävät apuna autoistaan saatavaa sijaintidataa ja selvittävät niiden avulla katvereittejä. Tavoitteena siis muodostaa verkosto, joka palvelee mahdollisimman hyvin. Noi Suomessakin olevat vähäiset on juuri matkanteon kannalta hyvillä etäisyyksillä, toki pääasiassa E-P suunnassa.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Katselin tuossa Google Mapsista reittejä, mitä edellisellä Euroopan-kiertueella* tuli ajeltua. Pisin päiväsiirtymä tuolloin oli 527 km ja sekin tuntui uuvuttavalta suorittamiselta. Pidimme kaksi taukoa tuolla reissulla, toinen tyhjennystä ja toinen täydennystä varten. Tuolla reitillä vastaan olisi tullut Supereita noin 50, 150, 200, 300, 350 ja 500 km kohdilla. Vaikea nähdä, miten tuon reitin ajaminen Teslalla olisi muodostunut ongelmaksi tai suurempaa suunnittelua vaativaksi.
Voi olla härmäläiselle vaikea ymmärtää tuon Superi-verkoston laajuus K&E-Euroopassa. Asemia on oikeasti todella paljon. Ja tähän tosiaan päälle nuo kaikkien muiden operaattoreiden tökkelit.
*tuolloin tuli lennettyä ja vuokrattua auto, eli emme ajaneet Suomesta asti. Toisaalta jos tuollaiseen lähtisi, niin reitit K-Eurooppaan Ruotsin tai Tallinnan kautta on todella hyvin katettu Supereilla, joten eipä tuollaisessa suorittamisajossakaan noilla väylillä tulisi ongelmaa.
Ovatko ne latauspisteet pienissä kaupungeissa tai pienien teiden varsilla vai motarireiteillä? Minä olen olettanut, että latausasemat ovat muualla Euroopassa samaan tapaan kuin Suomessa eli isojen väylien varrella. Jos Hesasta lähtee pohjoiseen, niin ladata voi Teslan latureilla Vierumäellä ja Hirvaskankaalla eli ne palvelevat hyvin Helsingistä ulospäin menevää pitkän matkan liikennettä.
Äkkiseltään kun katselin summamutikassa latauspaikkojen sijainteja, niin niitä on ihan laidasta laitaan. Toki kaikki näyttäisivät olevan jonkin suht koht ison tien varrella. Osa joissain tuppukylissä, osa ostoskeskuksen kupeessa jne jne.
Ymmärtääkseni noiden sijoittelussa on käytetty ihan aikaa ja vaivaa, eikä vain lätkitty yks tonne ja toinen tonne. Kuulemma käyttävät apuna autoistaan saatavaa sijaintidataa ja selvittävät niiden avulla katvereittejä. Tavoitteena siis muodostaa verkosto, joka palvelee mahdollisimman hyvin. Noi Suomessakin olevat vähäiset on juuri matkanteon kannalta hyvillä etäisyyksillä, toki pääasiassa E-P suunnassa.
Kuuluisa viinitilajuttu tuli minulla mieleen yhdestä reissusta neljä vuotta sitten, kun oltiin ajettu Ranskassa Pariisista Dijoniin ja sitten sunnuntaina piipahdettiin Beaune-nimisessä pikkukaupungissa ja sieltä ajettiin takaisin Dijoniin jostain turistioppaasta löytämäämme "viinitietä" pitkin. Oli kuulemma kuuluisa reitti joskus aikoinaan. Johtuiko pelkästään siitä, että oli sunnuntai vai jostain muusta, mutta kaikki paikat olivat kiinni tai sitten olisi pitänyt osata poiketa varsinaiselta reitiltä sivuun oikeassa kohdassa.
Yritin kuvata viinitiloilla käynnillä lähinnä ilman varsinaista tarkkaa päämäärää/reittiä tapahtuvaa ajelua isojen teiden ja kaupunkien ulkopuolella. Kuvittelisin, että sähköautolla ajelu vaatisi miettimään missä voi ladata tai varmistamaan, että akku riittää läpi maaseututaipaleen.
Kyllä sähköautolla pärjää, kunhan huolehtii latausmahdollisuuksista/ akun riittävyydestä ja lähtee pohjois-karjalaan vaikka anglialla.
Vaikea tästäkään reitistä on ongelmaa saada. Superchargereita on tarjolla matkalla Pariisista Dijoniin ja siellä kääntöpisteessä eli Beaunessa. Itse en oikein osaa kuvitella ajelevani lomalla pikkuteitä yli Teslan rangen vailla määränpäätä, mutta kuten aavistelinkin, jollekin toiselle se on luonnillinen ja miellyttävä tapa matkailla.
@M880 kirjoitti:
Olen vakuuttunut että pärjäisin varsin hyvin sähköautolla. Nyt kuitenkin kevään kesän aikana kierrän lähinnä projektiluontoisesti Suomea, pitkiä siirtymiä ja olemattomia taukoja. Hotelleissa ei ole ollut latausmahdollisuutta, ja esimerkiksi tänään olisi pömpeli pihassa, mutta Virta-appi ei löydä sitä. Aspan mukaan "yksityinen". Hotelli taas sanoo että se ei ole heidän, vaan kunnan asennuttama. Yhtä kaikki, ei siitä virtaa saanut. Latauslätkällä olisi ehkä saanutkin, en tiedä kun ei ole.
Ja eilen meinasi käydä niin että bensa-rangekin loppui. Tietyn öljy-yhtiön asemille pitää tähdätä, ja kun en viitsinyt 150km rangella vielä tankata, niin seuraava menikin jos sitten ihan höyryille.
Minä hommasin Fortumin ja Virran lätkät. Niitä käyttäen on kätevä ladata tienpäällä. Vaikkei montaa amperia saakaan rännitettyä kahvitauon aikana, niin ei siitä haittaakaan ole. Ei ole vielä kertaakaan sattunut käyttämissäni taukopaikoissa, että olisi edes toista autoa ollut samaan aikaan latauksessa.
Imatralla on Saimaan reunalla kaksi hotellia, toisessa vain 2h kerrallaan perinteiset lämmitintolpat ja toisessa Virran ja jonkun muunkin. Ei tarvitse miettiä, kumpaan hotelliin menee. Hotellissakin on aina löytynyt vapaa paikka vaikka tolppia ei montaa olekaan. Mutta siellä on ollut sentään muitakin autoja latauksessa.
Virta-appissa pitää muistaa asettaa omaan profiiliin, että näyttää roaming- ja kolmannen osapuolen asemat, en ole kylläkään koskaan itse kokeillut käytännössä muita kuin Virran omia.
@HybridRules kirjoitti:
Imatralla on Saimaan reunalla kaksi hotellia, toisessa vain 2h kerrallaan perinteiset lämmitintolpat ja toisessa Virran ja jonkun muunkin. Ei tarvitse miettiä, kumpaan hotelliin menee.
Holiday Clubilla on pari Teslan destination chargeria.
@HybridRules kirjoitti:
Imatralla on Saimaan reunalla kaksi hotellia, toisessa vain 2h kerrallaan perinteiset lämmitintolpat ja toisessa Virran ja jonkun muunkin. Ei tarvitse miettiä, kumpaan hotelliin menee.
Holiday Clubilla on pari Teslan destination chargeria.
Juu, siinä hotellin sisäänkäynnin paraatipaikalla on latausasemia. En kiinnittänyt huomiota, mitä ne muut olivat, kun itse käytin Virran asemia. Siinä taitaa olla kolmea eri mallia latausasemia. Näyttävät jotkut jättävän ei-ladattavankin auton siihen.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Aikaisemmin mainitsin Ionityn hinnoittelun ja pelkoni että muut seuraa perässä. Fortum korvasi Kuopion ABC Pitkäjärven 50kW laturit 150kW latureilla ja hinta pomppasi 0,50€/min eli siitä tuli toiseksi kallein Suomessa (muut suurtehoasemat 0,354/kWh). Sinäänsä hinta on suhteessa tehon nousuun mutta PHEV lataaminen käy jo kannattamattomaksi. Muutenkin nähtävissä Fortumin siirtymistä Type-2 asemilla minuuttihinnoittelusta kWh hinnoitteluun. Tosin hinnaksi näköjään vakiintumassa 0,3€/kWh. Tuolla hinnalla ja nykyisellä fossiilisen hintatasolla menee kilometrikulut suurinpiirtein samoihin.
@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aikaisemmin mainitsin Ionityn hinnoittelun ja pelkoni että muut seuraa perässä. Fortum korvasi Kuopion ABC Pitkäjärven 50kW laturit 150kW latureilla ja hinta pomppasi 0,50€/min eli siitä tuli toiseksi kallein Suomessa (muut suurtehoasemat 0,354/kWh). Sinäänsä hinta on suhteessa tehon nousuun mutta PHEV lataaminen käy jo kannattamattomaksi. Muutenkin nähtävissä Fortumin siirtymistä Type-2 asemilla minuuttihinnoittelusta kWh hinnoitteluun. Tosin hinnaksi näköjään vakiintumassa 0,3€/kWh. Tuolla hinnalla ja nykyisellä fossiilisen hintatasolla menee kilometrikulut suurinpiirtein samoihin.
Minä oletin Fortumin laskuttavan ajan mukaan, mutta mitä olen vimeaikoina ladannut, niin Fortumilla on ollut kWh-pohjainen veloitus, juuri tuo 0.3.
Ei ehkä olekaan perusteltu ajatus, että sähköautolla ajaminen olisi aina edullista. Minä olen ajatellut asian niin, että tällä hetkellä on sähköauton käyttäjän markkinat, koska käyttäjistä on pulaa. Kun tilanne heilahtaa toisin päin, lataussähkön hinta varmaankin kallistuu ellei tule lainsäädäntöä rajaamaan hintoja. Jossain vaiheessa saattaa kotona lataaminenkin muuttua eri tariffille kuin muu kotitaloussähkö. Mutta tällä hetkellä sähköauton energia on edullista.
Ja eihän kukaan sähköautoa osta siksi, että sillä ajaminen olisi edullista tai että kiihtyvyyttä löytyy, vaan kaikki haluavat toimia ympäristön ja hallituksen päästötavoitteiden puolesta🙂
Ja eihän kukaan sähköautoa osta siksi, että sillä ajaminen olisi edullista tai että kiihtyvyyttä löytyy, vaan kaikki haluavat toimia ympäristön ja hallituksen päästötavoitteiden puolesta🙂
Aika hankalaksi saattaa mennä jos kotilatauksesta yritetään veloittaa enemmän kuin muusta kotitalouden kulutuksesta. Pitäisi investoida latauslaitteisiin jotka laskevat tuon sähkön osuuden ja ilmoittavat sen yhtiölle/verottajalle. Vaan mitä tehdä jo nykyisille laitteille joissa ei tuota ole, kriminalisoidaan niiden käyttö niinkuin löpön käyttö dieselissä? Hankalaksi menee kun pistorasioita on joka puolella johon latauspiuhan voi laittaa, vaikea valvoa. Vai pitääkö värjätä sähkö? Onhan sitä jo vihreää sähköä saatavilla, tehdään lataussähköstä punaista. Tosin jos olet tilannut vihrää sähköä kotia ja lataat autoa niin siitä tulee punavihersähköä ja sehän saattaa saada jotkut näkemään punaista
@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aika hankalaksi saattaa mennä jos kotilatauksesta yritetään veloittaa enemmän kuin muusta kotitalouden kulutuksesta. Pitäisi investoida latauslaitteisiin jotka laskevat tuon sähkön osuuden ja ilmoittavat sen yhtiölle/verottajalle. Vaan mitä tehdä jo nykyisille laitteille joissa ei tuota ole, kriminalisoidaan niiden käyttö niinkuin löpön käyttö dieselissä? Hankalaksi menee kun pistorasioita on joka puolella johon latauspiuhan voi laittaa, vaikea valvoa. Vai pitääkö värjätä sähkö? Onhan sitä jo vihreää sähköä saatavilla, tehdään lataussähköstä punaista. Tosin jos olet tilannut vihrää sähköä kotia ja lataat autoa niin siitä tulee punavihersähköä ja sehän saattaa saada jotkut näkemään punaista
Ei siitä ole kovin pitkä aika kun diesel maksoi alle 0,99 litralta. Joten nykyisessä taloustilanteessa kilometrivero tai korotettu ajoneuvovero (käyttövoimavero) on odotettavissa.
Vuoden 2018 verokertymässä 3890 miljoonaa euroa oli polttoaineveroa (sis.alv). Vuonna 2009 kertymä oli 3373 miljoonaa, ja vaikka kulutukset ovat pienentyneet (tai väitetään NEDC-pienentyneen) nousi kertymä 517 miljoonaa (0,517 miljardia euroa).
Jos kaikki siirtyisivät ladattavan sähkön piiriin niin kertyy siitäkin toki sähköveroa + arvonlisäveroa, mutta kuten kaikki jotka tunnistavat lataamisen edullisuuden, ymmärtävät sen että Suomi menisi konkkaan jos "veronkiertoon" ei puututtaisi ankaralla kädellä (tai karsittaisi valtion kuluja rajusti).
Sähköautoista kertyy melko asiallisesta autoverosta huolimatta hyvin arvonlisäveroa, mutta euromääräisesti sähköautojen hinnat ovat liian kalliit monelle ostaa (osta auto, maksa kaksi).
Juu en usko hetkeäkään, että kotilataukseen tulisi tuollaista säätöä. Sen sijaan jotain muuta, vaikkapa km-perusteista, maksua on varmaan jossain vaiheessa tulossa. Autoilu on Suomessa sellainen lypsylehmä, että kun autokanta riittävästi sähköistyy ja pa-verokertymä pienenee, niin jotain uutta maksua tulee tilalle. Olennaista on kuitenkin se, että fossiilisten polttelu tulee kallistumaan vähintäänkin samassa suhteessa, eli ero ei varmasti tule pienenemään polttisten hyväksi.
Mielestäni on ihan hyvä, että varsinkin julkisilla pikalatureilla hintataso on jonkin verran kotilatausta korkeampi, ettei niitä käytetä "huvin vuoksi" ja ne ovat mahdollisimman hyvin pitkänmatkalaisten käytössä. Jos silloin tällöin joutuu latauksesta vähän maksamaankin, niin eipä se kokonaiskuluihin juuri vaikuta, koska hyvin merkittävä osa latingista tulee kuitenkin pilkkahintaan kotilatauksesta.
@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aikaisemmin mainitsin Ionityn hinnoittelun ja pelkoni että muut seuraa perässä. Fortum korvasi Kuopion ABC Pitkäjärven 50kW laturit 150kW latureilla ja hinta pomppasi 0,50€/min eli siitä tuli toiseksi kallein Suomessa (muut suurtehoasemat 0,354/kWh). Sinäänsä hinta on suhteessa tehon nousuun mutta PHEV lataaminen käy jo kannattamattomaksi. Muutenkin nähtävissä Fortumin siirtymistä Type-2 asemilla minuuttihinnoittelusta kWh hinnoitteluun. Tosin hinnaksi näköjään vakiintumassa 0,3€/kWh. Tuolla hinnalla ja nykyisellä fossiilisen hintatasolla menee kilometrikulut suurinpiirtein samoihin.
0,5 €/min @ 150 kW tarkoittaa sitä, että suht tyypillisen 50 kWh:n lataukseen menee täyssähköllä sellaiset 20-40 min, eli euroina 10-20 €. Tuolla sitten ajelee maantieajoa noin 200-300 km, eli kulut ovat 3,33 € - 10 € / 100 km. Tuo kympin kustannukseen pääseminen vaatii sitä, että a) latausnopeus on hidasta, joko autosta tai akuston varaustilanteesta johtuen ja/tai b) ajetaan runsaasti kuluttavaa ajoa (auto tai nopeus). Vaikkapa jollain Model 3:lla mennään selvästi hintahaarukan alapäässä.
0,3 €/kWh maksaa suunnilleen saman verran per 100 km.
@HybridRules kirjoitti:
Ja eihän kukaan sähköautoa osta siksi, että sillä ajaminen olisi edullista tai että kiihtyvyyttä löytyy, vaan kaikki haluavat toimia ympäristön ja hallituksen päästötavoitteiden puolesta🙂
Njuu, kyllä ainakin itselleni ensisijaiset syyt valintaan oli ylivoimainen voimalinja, käytön vaivattomuus ja miellyttävyys, sekä tosiaan noi hintaseikat. Minulle merkittävillä ominaisuuksilla varustettu vastaava polttis olisi maksanut helposti 1,5-2x enemmän, käyttö moninkertaisesti ja toisaalta samalla rahalla olisi saanut huomattavasti vähemmän noita ominaisuuksia.
Toki nyt kun on Koronan aikana ollut mediassa juttua suurkaupunkien puhdistuneista ilmanlaaduista, niin kyllähän se tuntuu hyvältä, kun tietää kontribuoivansa puhtaampaan kaupunki-ilmaan. Ja tietysti se, ettei rahoita itärajan takana olevan diktaattorin hankkeita.
Toki nyt kun on Koronan aikana ollut mediassa juttua suurkaupunkien puhdistuneista ilmanlaaduista, niin kyllähän se tuntuu hyvältä, kun tietää kontribuoivansa puhtaampaan kaupunki-ilmaan. Ja tietysti se, ettei rahoita itärajan takana olevan diktaattorin hankkeita.
Minä kun joudun tasapainoilemaan talouteni kanssa, niin tulen kaukana takana. Olen silti pystynyt hankkimaan Euro6-luokan auton, paitsi se on sellainen mikä tuli heti Euro5:n jälkeen, vaikka ilo jää lyhytaikaiseksi koska tuo Euro6 sisältää eri portaita mitä on kiristetty muutaman vuoden sisällä.
Sellaisella autolla missä on vihreä ympäristötarra tuulilasissa saa ajaa monessa kaupungissa, mutta esimerkiksi Berliinissä on joillakin poikkeuksellisen ankarasti rajoitetuja katuja missä on sininen alue. Yllätyin että Porschen yms. kotimaassa on tällaisia alueita jota ei punavihreässä autovero-Suomessa tunnisteta. https://www.umwelt-plakette.de/de/deutsche-umweltzonen/berlin-blau.html
Tuttavan Priuksessa oli nastat vielä kun enemmistö oli vaihtanut kesärenkaat alle. Joten ei se puhtaus tai meluttomuus tule aina pelkän tekniikan mukana.
Ja tankkaamalla tietyillä asemilla voi valita omalla osuudellaan siihen onko öljy jalostettu esimerkisi Göteborgissa vaiko Porvoossa.
@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aika hankalaksi saattaa mennä jos kotilatauksesta yritetään veloittaa enemmän kuin muusta kotitalouden kulutuksesta. Pitäisi investoida latauslaitteisiin jotka laskevat tuon sähkön osuuden ja ilmoittavat sen yhtiölle/verottajalle. Vaan mitä tehdä jo nykyisille laitteille joissa ei tuota ole, kriminalisoidaan niiden käyttö niinkuin löpön käyttö dieselissä? Hankalaksi menee kun pistorasioita on joka puolella johon latauspiuhan voi laittaa, vaikea valvoa. Vai pitääkö värjätä sähkö? Onhan sitä jo vihreää sähköä saatavilla, tehdään lataussähköstä punaista. Tosin jos olet tilannut vihrää sähköä kotia ja lataat autoa niin siitä tulee punavihersähköä ja sehän saattaa saada jotkut näkemään punaista
Autoissahan on jo nyt mittaus käytetyn sähkön määrälle ja sähkökäyttöiset autot varsinkin on liitetty nettiin ja sijaintitietopalveluihin. Ei olisi kummoinen juttu alkaa kerätä latausdataa ja verottaa sillä perusteella. Ei tarvitsisi edes eritellä, mistä lähteestä sähkö on otettu, koska verohan olisi palveluntarjoajasta riippumaton juttu. Kymmenykset vaan valtiolle siitä, mitä autoon ladataan.
Tai kotona voisi olla erillinen mittari, joka tunnistaa sähköauton läsnäolon piuhan toisessa päässä ja laskee siitä lataussähkön määrän.
Lainsäädäntöhän pyrkii jossain määrin turvamaan ihmisille ennustettavuuden eikä valtio yleensä tee nopeita käännöksiä kuluttajia koskevissa ratkaisuissa. Jos valtio päätyy verottamaan lataussähköä, niin kyllä siinä varmaan on reilu siirtymäaika ja esimerkiksi koskee ensin vain uusia autoja jostain vuodesta alkaen.
Minulla ei ole mitään tietoa tai edes arvausta, mitä valtio aikoo tehdä. Muuta kuin se, että verotus tuskin alenee vaan veroja kerätään yhä enemmän yhä pienemmältä porukalta.
Uskon, että sähköauto ei ole kenellekään pelastus kulujen alentamiseen pitkällä aikavälillä vaikka onkin sitä tällä hetkellä. Ja olen sitä mieltä, että teknisesti lataussähkön verottaminen ei olisi temppu eikä mikään.
Se on toinen asia, mitä valtio päättää tehdä. Minä puhun vain siitä, mikä on teknisesti helposti mahdollista.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aika hankalaksi saattaa mennä jos kotilatauksesta yritetään veloittaa enemmän kuin muusta kotitalouden kulutuksesta. Pitäisi investoida latauslaitteisiin jotka laskevat tuon sähkön osuuden ja ilmoittavat sen yhtiölle/verottajalle. Vaan mitä tehdä jo nykyisille laitteille joissa ei tuota ole, kriminalisoidaan niiden käyttö niinkuin löpön käyttö dieselissä? Hankalaksi menee kun pistorasioita on joka puolella johon latauspiuhan voi laittaa, vaikea valvoa. Vai pitääkö värjätä sähkö? Onhan sitä jo vihreää sähköä saatavilla, tehdään lataussähköstä punaista. Tosin jos olet tilannut vihrää sähköä kotia ja lataat autoa niin siitä tulee punavihersähköä ja sehän saattaa saada jotkut näkemään punaista
Ei siitä ole kovin pitkä aika kun diesel maksoi alle 0,99 litralta. Joten nykyisessä taloustilanteessa kilometrivero tai korotettu ajoneuvovero (käyttövoimavero) on odotettavissa.
Vuoden 2018 verokertymässä 3890 miljoonaa euroa oli polttoaineveroa (sis.alv). Vuonna 2009 kertymä oli 3373 miljoonaa, ja vaikka kulutukset ovat pienentyneet (tai väitetään NEDC-pienentyneen) nousi kertymä 517 miljoonaa (0,517 miljardia euroa).
Jos kaikki siirtyisivät ladattavan sähkön piiriin niin kertyy siitäkin toki sähköveroa + arvonlisäveroa, mutta kuten kaikki jotka tunnistavat lataamisen edullisuuden, ymmärtävät sen että Suomi menisi konkkaan jos "veronkiertoon" ei puututtaisi ankaralla kädellä (tai karsittaisi valtion kuluja rajusti).
Sähköautoista kertyy melko asiallisesta autoverosta huolimatta hyvin arvonlisäveroa, mutta euromääräisesti sähköautojen hinnat ovat liian kalliit monelle ostaa (osta auto, maksa kaksi).
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä ollaan korvaamassa tuontiöljyä pääosin kotimaisella sähköllä. Se jo parantaa taseita suoraankin ja lisää Hyvää tulee, kun autoilun energialaskusta säästyneistä rahoista osa jää kiertämään maan sisälle.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä ollaan korvaamassa tuontiöljyä pääosin kotimaisella sähköllä. Se jo parantaa taseita suoraankin ja lisää Hyvää tulee, kun autoilun energialaskusta säästyneistä rahoista osa jää kiertämään maan sisälle.
Vielä ollaan myös tuontisähkön varassa. Toisaalta kivihiili Helsingissä on tuontitavaraa sekin.
Uusiutuva sähkö kuten tuulivoima tai vesivoima, tai jätteenpoltto on tietysti kotimaista, ja uraaniakin löytyy. https://yle.fi/uutiset/3-9900455
"Maailman suurimmat uraanintuottajat ovat järjestyksessä Kazakstan, Kanada, Australia ja Niger" http://www.ydinvoima.fi/ongelmat/uraani/
Nesteen jalostamon ei soisi joutuvan hankaluuksiin, eli kaikella on puolensa.
Auton energialasku on pääosin verotusta ja kotimaista jalostusta, rahtia ja myyntiä. Se öljyn osuus on aika pieni. Esimerkiksi Hackmanin aterimet näyttivät tulevan Vietnamista, joten on paljon asioita jotka ovat tuontitavaraa.
En tiedä miten muilla, mutta meidän karavaani pysähtyy joka tapauksessa 2, max 3 h välein. Vaikka olisi 1500 km rangen diesel alla. Nuo tauot kestävät tyypillisesti noin vartin verran, jolloin samalla Superchargerista saa sen noin 150 km lisää rangea. 3, max 4 h välein on otettava pidempi tauko ruokailua varten, jolloin auto on valmis ennen kuskia.
Tuo vartti 2-3h välein tarkoittaa sitä, taukojen aikana saadaan kirittyä edellisen etapin kilometrit varsin hyvin umpeen. Vähintäänkin siinä määrin, että päivä on täynnä ennen kuin akku on tyhjä.
Luonnollisesti optimaalinen etenemisnopeus saavutetaan vain sen kautta, että tauot tähdätään Supereille, mutta toisaalta ei se loma siihen kaadu, jos muutaman kerran joutuu ottamaan ylimääräisen vartin stopin.
Mihin tämä spekulointi perustuu? Luuletko niiden tökkeleiden olevan jossain keskellä peltoa? Vähemmän yllättäen ne on sijoiteltu paikkoihin, joissa on myös muita fasiliteetteja.
Model kolmosessa. S&X:ssä on 16,5 kW laturi, paitsi vanhemmissa (ennen 2016), joissa oli joko 11 kW, tai 22 kW.
Varmaan jos sinne viinitilalle tms menee, niin siellä tulee hetki vietettyä aikaa.
Katselin tuossa Google Mapsista reittejä, mitä edellisellä Euroopan-kiertueella* tuli ajeltua. Pisin päiväsiirtymä tuolloin oli 527 km ja sekin tuntui uuvuttavalta suorittamiselta. Pidimme kaksi taukoa tuolla reissulla, toinen tyhjennystä ja toinen täydennystä varten. Tuolla reitillä vastaan olisi tullut Supereita noin 50, 150, 200, 300, 350 ja 500 km kohdilla. Vaikea nähdä, miten tuon reitin ajaminen Teslalla olisi muodostunut ongelmaksi tai suurempaa suunnittelua vaativaksi.
Voi olla härmäläiselle vaikea ymmärtää tuon Superi-verkoston laajuus K&E-Euroopassa. Asemia on oikeasti todella paljon. Ja tähän tosiaan päälle nuo kaikkien muiden operaattoreiden tökkelit.
*tuolloin tuli lennettyä ja vuokrattua auto, eli emme ajaneet Suomesta asti. Toisaalta jos tuollaiseen lähtisi, niin reitit K-Eurooppaan Ruotsin tai Tallinnan kautta on todella hyvin katettu Supereilla, joten eipä tuollaisessa suorittamisajossakaan noilla väylillä tulisi ongelmaa.
Tuo lounaspaikkakommentti oli GLE:lle, joka tuumaili, että Keski-Euroopassa ei ole ABC-tyyppisiä liikenneasemia. Hollannissa esim. ei olekaan. En tiedä, missä siellä on latauspaikat, mutta bensan myynti on tyypillisesti pienillä asemilla, joissa saa syödäkseen vain sämpylää yms. eikä ole pöytiä ruokailua varten. Saksassa taas on isompia liikenneasemia ravintoloineen. Siis moottoriteiden varsilla.
Mutta ei tätä aihetta kannata jatkakaan. Aina voi sanoa, että lataaminen ei ole ongelma, jos haluaa asian niin nähdä. Toisaalta voi yhtä perustellusti ajatella, että se on ongelma, jos taas haluaa asian niin nähdä. Latausasemia ei ole yhtä taajaan kuin polttoaineiden myyntipisteitä eikä lataaminen onnistu niin nopeasti kuin polttoaineen tankkaaminen. Nuo kaksi asiaa joka tapauksessa ovat mielipiteestä riippumattomia faktoja ja jokainen päättää itse, miten antaa niiden vaikuttaa autovalintaansa.
Jos minä lähtisin sähköautolla reissuun, niin tutkisin kyllä etukäteen, missä voi ladata auton. Jos lähden bensa-autolla reissuun, ei käy mielessäkään, että etukäteen selvittäisin polttoaineen myyntipisteiden sijainnit saatikka että minulla olisi joku kartta, missä ne paikat näkyvät. Siinä mielessä latausasemien sijainnit määrittävät reittisuunnittelua sähköautoilussa.
Bensa/diesel-autoissa tankin koko ei hirveästi hankaloita matkantekoa, mutta silti tankit ovat tilavuudeltaan 50 litrasta ylöspäin vähänkään sellaisissa autoissa, joilla automatkaa viitsii tehdä. Tiheämpi tankkausväli tuntuisi ikävältä.
Voihan olla, että itsekin oppisin sopeutumaan sähköauton käyttöön, mutta sen verran epäillyttää, että en uskalla ainakaan ostaa sellaista. Jos saisi jostain vuokralle esim. kuukaudeksi kohtuulliseen hintaan, niin ilman muuta kokeilisin, jos vaikka uskaltaisi sitten hommata omankin.
Siihen en ole valmis, että jos Pohjois-Karjalaan pitäisi lähteä, niin pitäisi olla vara-auto sitä varten. En ole teemuselanne, jolla on karaasissa auto vähän joka lähtöön. Ei riitä pätäkkä sellaiseen.
Ovatko ne latauspisteet pienissä kaupungeissa tai pienien teiden varsilla vai motarireiteillä? Minä olen olettanut, että latausasemat ovat muualla Euroopassa samaan tapaan kuin Suomessa eli isojen väylien varrella. Jos Hesasta lähtee pohjoiseen, niin ladata voi Teslan latureilla Vierumäellä ja Hirvaskankaalla eli ne palvelevat hyvin Helsingistä ulospäin menevää pitkän matkan liikennettä.
"Minne nenä näyttää" tyyppinen ajelu ei sitten niin vain onnistukaan, koska latausaika pitenee dramaattisesti, jos teho onkin enää 16kW eli, jos joutuu lataamaan OnBoard -laturilla.
HR:n latausnopeus 50 km/h toteutuu nopeatempoisen moottoritieajon kulutuksella ja pikkukylien latausmahdollisuuksilla eli kuvitteellisella yhdistelmällä erilaisia olosuhteita. 16,5 kilowatilla ladattaessa noilla pikkuteillä toteutuu todellisuudessa latausnopeus 100 km/h, jonka pitäisi riittää ihan mainiosti täydentämään rangea sen viinitilavierailun tai yön aikana, jos nyt jotenkin ylipäätään jotenkin onnistuu käyttämään Teslan rangen viinitiloja kierrellessä.
Niille malleille, jotka voivat hyödyntää Ionityn latureita, on sitten pikalataukseenkin mukavasti tarjolla täydennystä Supercharger-verkkoon. Maingaun alennuskortilla hintakaan ei lomabudjettia kaada.
Olen vakuuttunut että pärjäisin varsin hyvin sähköautolla. Nyt kuitenkin kevään kesän aikana kierrän lähinnä projektiluontoisesti Suomea, pitkiä siirtymiä ja olemattomia taukoja. Hotelleissa ei ole ollut latausmahdollisuutta, ja esimerkiksi tänään olisi pömpeli pihassa, mutta Virta-appi ei löydä sitä. Aspan mukaan "yksityinen". Hotelli taas sanoo että se ei ole heidän, vaan kunnan asennuttama. Yhtä kaikki, ei siitä virtaa saanut. Latauslätkällä olisi ehkä saanutkin, en tiedä kun ei ole.
Ja eilen meinasi käydä niin että bensa-rangekin loppui. Tietyn öljy-yhtiön asemille pitää tähdätä, ja kun en viitsinyt 150km rangella vielä tankata, niin seuraava menikin jos sitten ihan höyryille.
Äkkiseltään kun katselin summamutikassa latauspaikkojen sijainteja, niin niitä on ihan laidasta laitaan. Toki kaikki näyttäisivät olevan jonkin suht koht ison tien varrella. Osa joissain tuppukylissä, osa ostoskeskuksen kupeessa jne jne.
Ymmärtääkseni noiden sijoittelussa on käytetty ihan aikaa ja vaivaa, eikä vain lätkitty yks tonne ja toinen tonne. Kuulemma käyttävät apuna autoistaan saatavaa sijaintidataa ja selvittävät niiden avulla katvereittejä. Tavoitteena siis muodostaa verkosto, joka palvelee mahdollisimman hyvin. Noi Suomessakin olevat vähäiset on juuri matkanteon kannalta hyvillä etäisyyksillä, toki pääasiassa E-P suunnassa.
Kuuluisa viinitilajuttu tuli minulla mieleen yhdestä reissusta neljä vuotta sitten, kun oltiin ajettu Ranskassa Pariisista Dijoniin ja sitten sunnuntaina piipahdettiin Beaune-nimisessä pikkukaupungissa ja sieltä ajettiin takaisin Dijoniin jostain turistioppaasta löytämäämme "viinitietä" pitkin. Oli kuulemma kuuluisa reitti joskus aikoinaan. Johtuiko pelkästään siitä, että oli sunnuntai vai jostain muusta, mutta kaikki paikat olivat kiinni tai sitten olisi pitänyt osata poiketa varsinaiselta reitiltä sivuun oikeassa kohdassa.
Yritin kuvata viinitiloilla käynnillä lähinnä ilman varsinaista tarkkaa päämäärää/reittiä tapahtuvaa ajelua isojen teiden ja kaupunkien ulkopuolella. Kuvittelisin, että sähköautolla ajelu vaatisi miettimään missä voi ladata tai varmistamaan, että akku riittää läpi maaseututaipaleen.
Kyllä sähköautolla pärjää, kunhan huolehtii latausmahdollisuuksista/ akun riittävyydestä ja lähtee pohjois-karjalaan vaikka anglialla.
Vaikea tästäkään reitistä on ongelmaa saada. Superchargereita on tarjolla matkalla Pariisista Dijoniin ja siellä kääntöpisteessä eli Beaunessa. Itse en oikein osaa kuvitella ajelevani lomalla pikkuteitä yli Teslan rangen vailla määränpäätä, mutta kuten aavistelinkin, jollekin toiselle se on luonnillinen ja miellyttävä tapa matkailla.
Minä hommasin Fortumin ja Virran lätkät. Niitä käyttäen on kätevä ladata tienpäällä. Vaikkei montaa amperia saakaan rännitettyä kahvitauon aikana, niin ei siitä haittaakaan ole. Ei ole vielä kertaakaan sattunut käyttämissäni taukopaikoissa, että olisi edes toista autoa ollut samaan aikaan latauksessa.
Imatralla on Saimaan reunalla kaksi hotellia, toisessa vain 2h kerrallaan perinteiset lämmitintolpat ja toisessa Virran ja jonkun muunkin. Ei tarvitse miettiä, kumpaan hotelliin menee. Hotellissakin on aina löytynyt vapaa paikka vaikka tolppia ei montaa olekaan. Mutta siellä on ollut sentään muitakin autoja latauksessa.
Virta-appissa pitää muistaa asettaa omaan profiiliin, että näyttää roaming- ja kolmannen osapuolen asemat, en ole kylläkään koskaan itse kokeillut käytännössä muita kuin Virran omia.
Holiday Clubilla on pari Teslan destination chargeria.
Juu, siinä hotellin sisäänkäynnin paraatipaikalla on latausasemia. En kiinnittänyt huomiota, mitä ne muut olivat, kun itse käytin Virran asemia. Siinä taitaa olla kolmea eri mallia latausasemia. Näyttävät jotkut jättävän ei-ladattavankin auton siihen.
Piteleeköhän autoscoutin ilmoitukset paikkojaan?
MB GLE:stä olisi saatavana syksymmällä vety-sähkö -hybridi. Tosin ilmoituksen mukaan fuel on "hydogen", mutta kai se on ainakin melkein vetyä.
Onko noihin ilmoituksiin yleensä luottaminen mitä tulee varustelistauksiin? Onko jollakulla kokemusta asiasta?
https://www.autoscout24.com/offers/mercedes-benz-gle-350-de-4matic-plug-in-hybrid-0-5-amg-voll-electric-diesel-black-011feda9-ce45-4b99-909e-38a99e9a119a?cldtidx=3&cldtsrc=listPage
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/12b-2019/tm-ajettua-mercedes-benz-glc-f-cell-vetykayttoinen-lataushybridi-harvoille-ja-valituille/
Tuo autoscoutin ilmoitus on GLE-mallille
Aikaisemmin mainitsin Ionityn hinnoittelun ja pelkoni että muut seuraa perässä. Fortum korvasi Kuopion ABC Pitkäjärven 50kW laturit 150kW latureilla ja hinta pomppasi 0,50€/min eli siitä tuli toiseksi kallein Suomessa (muut suurtehoasemat 0,354/kWh). Sinäänsä hinta on suhteessa tehon nousuun mutta PHEV lataaminen käy jo kannattamattomaksi. Muutenkin nähtävissä Fortumin siirtymistä Type-2 asemilla minuuttihinnoittelusta kWh hinnoitteluun. Tosin hinnaksi näköjään vakiintumassa 0,3€/kWh. Tuolla hinnalla ja nykyisellä fossiilisen hintatasolla menee kilometrikulut suurinpiirtein samoihin.
Minä oletin Fortumin laskuttavan ajan mukaan, mutta mitä olen vimeaikoina ladannut, niin Fortumilla on ollut kWh-pohjainen veloitus, juuri tuo 0.3.
Ei ehkä olekaan perusteltu ajatus, että sähköautolla ajaminen olisi aina edullista. Minä olen ajatellut asian niin, että tällä hetkellä on sähköauton käyttäjän markkinat, koska käyttäjistä on pulaa. Kun tilanne heilahtaa toisin päin, lataussähkön hinta varmaankin kallistuu ellei tule lainsäädäntöä rajaamaan hintoja. Jossain vaiheessa saattaa kotona lataaminenkin muuttua eri tariffille kuin muu kotitaloussähkö. Mutta tällä hetkellä sähköauton energia on edullista.
Ja eihän kukaan sähköautoa osta siksi, että sillä ajaminen olisi edullista tai että kiihtyvyyttä löytyy, vaan kaikki haluavat toimia ympäristön ja hallituksen päästötavoitteiden puolesta🙂
Älä naurata 🤣
Aika hankalaksi saattaa mennä jos kotilatauksesta yritetään veloittaa enemmän kuin muusta kotitalouden kulutuksesta. Pitäisi investoida latauslaitteisiin jotka laskevat tuon sähkön osuuden ja ilmoittavat sen yhtiölle/verottajalle. Vaan mitä tehdä jo nykyisille laitteille joissa ei tuota ole, kriminalisoidaan niiden käyttö niinkuin löpön käyttö dieselissä? Hankalaksi menee kun pistorasioita on joka puolella johon latauspiuhan voi laittaa, vaikea valvoa. Vai pitääkö värjätä sähkö? Onhan sitä jo vihreää sähköä saatavilla, tehdään lataussähköstä punaista. Tosin jos olet tilannut vihrää sähköä kotia ja lataat autoa niin siitä tulee punavihersähköä ja sehän saattaa saada jotkut näkemään punaista
Ei siitä ole kovin pitkä aika kun diesel maksoi alle 0,99 litralta. Joten nykyisessä taloustilanteessa kilometrivero tai korotettu ajoneuvovero (käyttövoimavero) on odotettavissa.
Vuoden 2018 verokertymässä 3890 miljoonaa euroa oli polttoaineveroa (sis.alv). Vuonna 2009 kertymä oli 3373 miljoonaa, ja vaikka kulutukset ovat pienentyneet (tai väitetään NEDC-pienentyneen) nousi kertymä 517 miljoonaa (0,517 miljardia euroa).
Jos kaikki siirtyisivät ladattavan sähkön piiriin niin kertyy siitäkin toki sähköveroa + arvonlisäveroa, mutta kuten kaikki jotka tunnistavat lataamisen edullisuuden, ymmärtävät sen että Suomi menisi konkkaan jos "veronkiertoon" ei puututtaisi ankaralla kädellä (tai karsittaisi valtion kuluja rajusti).
Sähköautoista kertyy melko asiallisesta autoverosta huolimatta hyvin arvonlisäveroa, mutta euromääräisesti sähköautojen hinnat ovat liian kalliit monelle ostaa (osta auto, maksa kaksi).
Juu en usko hetkeäkään, että kotilataukseen tulisi tuollaista säätöä. Sen sijaan jotain muuta, vaikkapa km-perusteista, maksua on varmaan jossain vaiheessa tulossa. Autoilu on Suomessa sellainen lypsylehmä, että kun autokanta riittävästi sähköistyy ja pa-verokertymä pienenee, niin jotain uutta maksua tulee tilalle. Olennaista on kuitenkin se, että fossiilisten polttelu tulee kallistumaan vähintäänkin samassa suhteessa, eli ero ei varmasti tule pienenemään polttisten hyväksi.
Mielestäni on ihan hyvä, että varsinkin julkisilla pikalatureilla hintataso on jonkin verran kotilatausta korkeampi, ettei niitä käytetä "huvin vuoksi" ja ne ovat mahdollisimman hyvin pitkänmatkalaisten käytössä. Jos silloin tällöin joutuu latauksesta vähän maksamaankin, niin eipä se kokonaiskuluihin juuri vaikuta, koska hyvin merkittävä osa latingista tulee kuitenkin pilkkahintaan kotilatauksesta.
0,5 €/min @ 150 kW tarkoittaa sitä, että suht tyypillisen 50 kWh:n lataukseen menee täyssähköllä sellaiset 20-40 min, eli euroina 10-20 €. Tuolla sitten ajelee maantieajoa noin 200-300 km, eli kulut ovat 3,33 € - 10 € / 100 km. Tuo kympin kustannukseen pääseminen vaatii sitä, että a) latausnopeus on hidasta, joko autosta tai akuston varaustilanteesta johtuen ja/tai b) ajetaan runsaasti kuluttavaa ajoa (auto tai nopeus). Vaikkapa jollain Model 3:lla mennään selvästi hintahaarukan alapäässä.
0,3 €/kWh maksaa suunnilleen saman verran per 100 km.
Njuu, kyllä ainakin itselleni ensisijaiset syyt valintaan oli ylivoimainen voimalinja, käytön vaivattomuus ja miellyttävyys, sekä tosiaan noi hintaseikat. Minulle merkittävillä ominaisuuksilla varustettu vastaava polttis olisi maksanut helposti 1,5-2x enemmän, käyttö moninkertaisesti ja toisaalta samalla rahalla olisi saanut huomattavasti vähemmän noita ominaisuuksia.
Toki nyt kun on Koronan aikana ollut mediassa juttua suurkaupunkien puhdistuneista ilmanlaaduista, niin kyllähän se tuntuu hyvältä, kun tietää kontribuoivansa puhtaampaan kaupunki-ilmaan. Ja tietysti se, ettei rahoita itärajan takana olevan diktaattorin hankkeita.
Minä kun joudun tasapainoilemaan talouteni kanssa, niin tulen kaukana takana. Olen silti pystynyt hankkimaan Euro6-luokan auton, paitsi se on sellainen mikä tuli heti Euro5:n jälkeen, vaikka ilo jää lyhytaikaiseksi koska tuo Euro6 sisältää eri portaita mitä on kiristetty muutaman vuoden sisällä.
Sellaisella autolla missä on vihreä ympäristötarra tuulilasissa saa ajaa monessa kaupungissa, mutta esimerkiksi Berliinissä on joillakin poikkeuksellisen ankarasti rajoitetuja katuja missä on sininen alue. Yllätyin että Porschen yms. kotimaassa on tällaisia alueita jota ei punavihreässä autovero-Suomessa tunnisteta.
https://www.umwelt-plakette.de/de/deutsche-umweltzonen/berlin-blau.html
Tuttavan Priuksessa oli nastat vielä kun enemmistö oli vaihtanut kesärenkaat alle. Joten ei se puhtaus tai meluttomuus tule aina pelkän tekniikan mukana.
Ja tankkaamalla tietyillä asemilla voi valita omalla osuudellaan siihen onko öljy jalostettu esimerkisi Göteborgissa vaiko Porvoossa.
Autoissahan on jo nyt mittaus käytetyn sähkön määrälle ja sähkökäyttöiset autot varsinkin on liitetty nettiin ja sijaintitietopalveluihin. Ei olisi kummoinen juttu alkaa kerätä latausdataa ja verottaa sillä perusteella. Ei tarvitsisi edes eritellä, mistä lähteestä sähkö on otettu, koska verohan olisi palveluntarjoajasta riippumaton juttu. Kymmenykset vaan valtiolle siitä, mitä autoon ladataan.
Tai kotona voisi olla erillinen mittari, joka tunnistaa sähköauton läsnäolon piuhan toisessa päässä ja laskee siitä lataussähkön määrän.
Lainsäädäntöhän pyrkii jossain määrin turvamaan ihmisille ennustettavuuden eikä valtio yleensä tee nopeita käännöksiä kuluttajia koskevissa ratkaisuissa. Jos valtio päätyy verottamaan lataussähköä, niin kyllä siinä varmaan on reilu siirtymäaika ja esimerkiksi koskee ensin vain uusia autoja jostain vuodesta alkaen.
Minulla ei ole mitään tietoa tai edes arvausta, mitä valtio aikoo tehdä. Muuta kuin se, että verotus tuskin alenee vaan veroja kerätään yhä enemmän yhä pienemmältä porukalta.
Uskon, että sähköauto ei ole kenellekään pelastus kulujen alentamiseen pitkällä aikavälillä vaikka onkin sitä tällä hetkellä. Ja olen sitä mieltä, että teknisesti lataussähkön verottaminen ei olisi temppu eikä mikään.
Se on toinen asia, mitä valtio päättää tehdä. Minä puhun vain siitä, mikä on teknisesti helposti mahdollista.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä ollaan korvaamassa tuontiöljyä pääosin kotimaisella sähköllä. Se jo parantaa taseita suoraankin ja lisää Hyvää tulee, kun autoilun energialaskusta säästyneistä rahoista osa jää kiertämään maan sisälle.
Vielä ollaan myös tuontisähkön varassa. Toisaalta kivihiili Helsingissä on tuontitavaraa sekin.
Uusiutuva sähkö kuten tuulivoima tai vesivoima, tai jätteenpoltto on tietysti kotimaista, ja uraaniakin löytyy.
https://yle.fi/uutiset/3-9900455
"Maailman suurimmat uraanintuottajat ovat järjestyksessä Kazakstan, Kanada, Australia ja Niger"
http://www.ydinvoima.fi/ongelmat/uraani/
Nesteen jalostamon ei soisi joutuvan hankaluuksiin, eli kaikella on puolensa.
Auton energialasku on pääosin verotusta ja kotimaista jalostusta, rahtia ja myyntiä. Se öljyn osuus on aika pieni. Esimerkiksi Hackmanin aterimet näyttivät tulevan Vietnamista, joten on paljon asioita jotka ovat tuontitavaraa.