@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aika hankalaksi saattaa mennä jos kotilatauksesta yritetään veloittaa enemmän kuin muusta kotitalouden kulutuksesta. Pitäisi investoida latauslaitteisiin jotka laskevat tuon sähkön osuuden ja ilmoittavat sen yhtiölle/verottajalle. Vaan mitä tehdä jo nykyisille laitteille joissa ei tuota ole, kriminalisoidaan niiden käyttö niinkuin löpön käyttö dieselissä? Hankalaksi menee kun pistorasioita on joka puolella johon latauspiuhan voi laittaa, vaikea valvoa. Vai pitääkö värjätä sähkö? Onhan sitä jo vihreää sähköä saatavilla, tehdään lataussähköstä punaista. Tosin jos olet tilannut vihrää sähköä kotia ja lataat autoa niin siitä tulee punavihersähköä ja sehän saattaa saada jotkut näkemään punaista
Autoissahan on jo nyt mittaus käytetyn sähkön määrälle ja sähkökäyttöiset autot varsinkin on liitetty nettiin ja sijaintitietopalveluihin. Ei olisi kummoinen juttu alkaa kerätä latausdataa ja verottaa sillä perusteella. Ei tarvitsisi edes eritellä, mistä lähteestä sähkö on otettu, koska verohan olisi palveluntarjoajasta riippumaton juttu. Kymmenykset vaan valtiolle siitä, mitä autoon ladataan.
Tai kotona voisi olla erillinen mittari, joka tunnistaa sähköauton läsnäolon piuhan toisessa päässä ja laskee siitä lataussähkön määrän.
Lainsäädäntöhän pyrkii jossain määrin turvamaan ihmisille ennustettavuuden eikä valtio yleensä tee nopeita käännöksiä kuluttajia koskevissa ratkaisuissa. Jos valtio päätyy verottamaan lataussähköä, niin kyllä siinä varmaan on reilu siirtymäaika ja esimerkiksi koskee ensin vain uusia autoja jostain vuodesta alkaen.
Minulla ei ole mitään tietoa tai edes arvausta, mitä valtio aikoo tehdä. Muuta kuin se, että verotus tuskin alenee vaan veroja kerätään yhä enemmän yhä pienemmältä porukalta.
Uskon, että sähköauto ei ole kenellekään pelastus kulujen alentamiseen pitkällä aikavälillä vaikka onkin sitä tällä hetkellä. Ja olen sitä mieltä, että teknisesti lataussähkön verottaminen ei olisi temppu eikä mikään.
Se on toinen asia, mitä valtio päättää tehdä. Minä puhun vain siitä, mikä on teknisesti helposti mahdollista.
Verotuksen perusteeksi pitäisi olla standardisoitu ja tarkastettu mittaus. Ei siihen voi käyttää jotain autosta mahdollisesti löytyvää lukemaa. Ei ajotetietokoneen näyttämä kelpaisi polttoaineveronkaan perintään. Ja vaikka osa kulkineista on netissä, niin kaikki eivät ole, eikä niissä ole mitään yhteistä rajapintaa, jonka kautta tiedonkeruu voitaisiin toteuttaa.
Sähköautoissa kun nykyiselläänkin on alhainen autovero, niin sillä ei voisi kompensoida muutosta, vaan ajoneuvosähköveron tuleminen muodostaisi massiivisen kannustimen ajamaan tuota hetkeä ennen valmistetuilla sähköautoilla. Kotilatauspistokkeessa oleva mittari ei toimi, koska ei ole mitään keinoa valvoa, että autoa ladataan vain mittarin kautta.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Olen olettanut, että jotkut valikoivat tuontiautoja autoscoutin kautta, mutta näköjään osa ilmoituksista on ihan puutaheinää. Tosin samaisesta MB:stä oli jo alkuvuodesta nettiautossa ilmoitus, josta sai käsityksen, että auto olisi ostettavissa. Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
Missä tuollaista kirjoitetaan? Itse löysin vain tällaiset maininnat:
”Standard range -mallin tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2022.”
”Millä markkina-alueilla Model Y on saatavilla?
Model Y -auton voi tilata koko Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa.”
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä ollaan korvaamassa tuontiöljyä pääosin kotimaisella sähköllä. Se jo parantaa taseita suoraankin ja lisää Hyvää tulee, kun autoilun energialaskusta säästyneistä rahoista osa jää kiertämään maan sisälle.
Vielä ollaan myös tuontisähkön varassa. Toisaalta kivihiili Helsingissä on tuontitavaraa sekin.
Uusiutuva sähkö kuten tuulivoima tai vesivoima, tai jätteenpoltto on tietysti kotimaista, ja uraaniakin löytyy. https://yle.fi/uutiset/3-9900455
"Maailman suurimmat uraanintuottajat ovat järjestyksessä Kazakstan, Kanada, Australia ja Niger" http://www.ydinvoima.fi/ongelmat/uraani/
Nesteen jalostamon ei soisi joutuvan hankaluuksiin, eli kaikella on puolensa.
Auton energialasku on pääosin verotusta ja kotimaista jalostusta, rahtia ja myyntiä. Se öljyn osuus on aika pieni. Esimerkiksi Hackmanin aterimet näyttivät tulevan Vietnamista, joten on paljon asioita jotka ovat tuontitavaraa.
Kirjoitinkin, että sähkö on pääosin kotimaista. Tuohon sisältyy jo ilmoitus siitä, että tuontisähköäkin käytetään. Viime vuonna nettotuonti oli 23 prosenttia. Meneillään on monta projenktia, jotka tulevan vähentämään olennaisesti tuonnin tarvetta.
Hanasaaren sulkemiselle on jo aikataulu, joten siitä on turha jauhaa sen enempää. Uraanin hinta on hyvin pieni osa sähkön hinnan - vain muutamia prosentteja. Jännästi muistit mainita, kuinka öljyn hinnan osuus on pieni, mutta uraanin kanssa se unohtui, vaikka uraanin osuus sähkön hinnasta on vielä paljon pienempi.
@Tomppa Kruisailija kirjoitti:
Aikaisemmin mainitsin Ionityn hinnoittelun ja pelkoni että muut seuraa perässä. Fortum korvasi Kuopion ABC Pitkäjärven 50kW laturit 150kW latureilla ja hinta pomppasi 0,50€/min eli siitä tuli toiseksi kallein Suomessa (muut suurtehoasemat 0,354/kWh). Sinäänsä hinta on suhteessa tehon nousuun mutta PHEV lataaminen käy jo kannattamattomaksi. Muutenkin nähtävissä Fortumin siirtymistä Type-2 asemilla minuuttihinnoittelusta kWh hinnoitteluun. Tosin hinnaksi näköjään vakiintumassa 0,3€/kWh. Tuolla hinnalla ja nykyisellä fossiilisen hintatasolla menee kilometrikulut suurinpiirtein samoihin.
0,5 €/min @ 150 kW tarkoittaa sitä, että suht tyypillisen 50 kWh:n lataukseen menee täyssähköllä sellaiset 20-40 min, eli euroina 10-20 €. Tuolla sitten ajelee maantieajoa noin 200-300 km, eli kulut ovat 3,33 € - 10 € / 100 km. Tuo kympin kustannukseen pääseminen vaatii sitä, että a) latausnopeus on hidasta, joko autosta tai akuston varaustilanteesta johtuen ja/tai b) ajetaan runsaasti kuluttavaa ajoa (auto tai nopeus). Vaikkapa jollain Model 3:lla mennään selvästi hintahaarukan alapäässä.
0,3 €/kWh maksaa suunnilleen saman verran per 100 km.
Näitä hinta miettiessä pitää huomioida myös se, että kalliimpaa pikaladattua sähköä tarvitsee vain sen verran, mihin halvempi hitaasti ladattu sähkö ei riitä. Jos esim. ajaa 800 kilometriä ja lähtiessä akuissa on sähkö 500 kilometriin, niin pikalatausta tarvitaan 300 kilometriin. Tuo laimentaa pikalataussähkön hintaa tehokkaasti.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
Missä tuollaista kirjoitetaan? Itse löysin vain tällaiset maininnat:
”Standard range -mallin tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2022.”
”Millä markkina-alueilla Model Y on saatavilla?
Model Y -auton voi tilata koko Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa.”
Kun klikkaa tilaa -linkkiä, niin sivun alareunassa lukee, että tuotannon on määrä alkaa v. -21 ja standard rangen kohdalla sanotaan, että vuonna -22.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
Missä tuollaista kirjoitetaan? Itse löysin vain tällaiset maininnat:
”Standard range -mallin tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2022.”
”Millä markkina-alueilla Model Y on saatavilla?
Model Y -auton voi tilata koko Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa.”
Kun klikkaa tilaa -linkkiä, niin sivun alareunassa lukee, että tuotannon on määrä alkaa v. -21 ja standard rangen kohdalla sanotaan, että vuonna -22.
Niinpä näkyy lukevan. Eiköhän tuo sitten tarkoita selkeästi sitä, että Suomeen toimitettavien autojen tuotanto on suunniteltu alkavan ensi vuoden alussa.
@NHB kirjoitti:
Jännästi muistit mainita, kuinka öljyn hinnan osuus on pieni, mutta uraanin kanssa se unohtui, vaikka uraanin osuus sähkön hinnasta on vielä paljon pienempi.
En muistanut tai unohtanut mitään, osallistun vain keskusteluun. Erikoinen kommentti sinulta.
Silloin kun on aihetta palautteeseen; niin hienoa että tiesit että uraani on halpaa, ja siihen on syynä se että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Moite puolestaan siitä että et perustellut asiaasi. https://yle.fi/uutiset/3-9900410
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
Missä tuollaista kirjoitetaan? Itse löysin vain tällaiset maininnat:
”Standard range -mallin tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2022.”
”Millä markkina-alueilla Model Y on saatavilla?
Model Y -auton voi tilata koko Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa.”
Kun klikkaa tilaa -linkkiä, niin sivun alareunassa lukee, että tuotannon on määrä alkaa v. -21 ja standard rangen kohdalla sanotaan, että vuonna -22.
Niinpä näkyy lukevan. Eiköhän tuo sitten tarkoita selkeästi sitä, että Suomeen toimitettavien autojen tuotanto on suunniteltu alkavan ensi vuoden alussa.
No, totta tosiaan. Ihan selkeästihän sen täytyy tarkoittaa sitä! Kyllä ne ameriikassa miettivät tarkkaan, milloin kannattaa Suomeen tuotavien autojen valmistus aloittaa.
No eikö sitä Webastoa osaa joku Mersuasiantuntija ruuvata GLE:hen lisävarusteena, jos sellaista tarvitsee? Sadan tonnin autossa pikku juttu, jos tuolla selviää lisävarusteista.
P.S. Hakuehdoissa minulla oli siis sähkö/diesel, mutta tuloksiin tuli mukaan tuollainen. Ihmettelen, onko vetyversio tosiaan olemassa vai antaako autoscout virheellisen tuloksen
Tuskinpa Autoscoutilla on mitään osaa siinä, mitä joku liike ilmoittaa. En näe mitään mahdollisuutta sille, että Mersu tai mikään muukaan valmistaja tekisi vetyä polttomoottorilla polttavan auton. Jos joku vetyauto olisi tulossa, niin tuskinpa se tapahtuisi niin salassa, että vain joku yksittäinen autokauppa siitä tietäisi ja auto olisi nimetty täysin samalla tavalla kuin dieselhybridi.
Sitä minäkin ihmettelen. Mutta siellä taitaa olla parikin ilmoitusta vetyhybridistä. Onkohan nuo ihan jotain trolli-ilmoituksia. Panee miettimään autoscoutin ilmoitusten luotettavuutta yleisemminkin. Jos portaalin pitäjä ei valvo mitenkään ilmoituksia, niin eihän niihin voi luottaa auton hankinnassa.
Olipa kyseessä sitten Keltainen Pörssi, lähikaupan ilmoitustaulu, Nettiauto tai Autoscout, niin aika vapaasti ilmoittaja saa ilmoituksensa laatia. Virheitä on ollut myös maahantuojien uusien autojen tiedoissa.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
Missä tuollaista kirjoitetaan? Itse löysin vain tällaiset maininnat:
”Standard range -mallin tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2022.”
”Millä markkina-alueilla Model Y on saatavilla?
Model Y -auton voi tilata koko Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa.”
Kun klikkaa tilaa -linkkiä, niin sivun alareunassa lukee, että tuotannon on määrä alkaa v. -21 ja standard rangen kohdalla sanotaan, että vuonna -22.
Niinpä näkyy lukevan. Eiköhän tuo sitten tarkoita selkeästi sitä, että Suomeen toimitettavien autojen tuotanto on suunniteltu alkavan ensi vuoden alussa.
No, totta tosiaan. Ihan selkeästihän sen täytyy tarkoittaa sitä! Kyllä ne ameriikassa miettivät tarkkaan, milloin kannattaa Suomeen tuotavien autojen valmistus aloittaa.
Kyllä muutkin miettivät ihan samoja asioita. Esimerkiksi Suomessa on voitu ajella Mersun EQC:llä jo pitkään, mutta jenkit saavat vielä odotella jonnekin ensi vuoden puolelle.
@740 GLE kirjoitti:
No eikö sitä Webastoa osaa joku Mersuasiantuntija ruuvata GLE:hen lisävarusteena, jos sellaista tarvitsee? Sadan tonnin autossa pikku juttu, jos tuolla selviää lisävarusteista.
Mistä sinulle pälkähi päähän tuollainen juttu juuri nyt? Minä olen tykönäni tällä välin miettinyt, että GLE voisi hyvinkin olla autovalinta ilman webastoakin, mutta nythän on niin, että mersu ei valmista niitä autoja meille tänne eskimoille ainakaan. Suottaapi olla että ensi vuonna voep saaha vuan suattaapi olla että ei.
Webasto olisi erinomainen varuste, mutta pikalatauksen olemassaolo kyllä avittaa asiassa paljon, koska voi ladata nopeasti aamuakin varten jokusen ampeerin sinne tuntien sekaan akkuun.
@NHB kirjoitti:
Jännästi muistit mainita, kuinka öljyn hinnan osuus on pieni, mutta uraanin kanssa se unohtui, vaikka uraanin osuus sähkön hinnasta on vielä paljon pienempi.
En muistanut tai unohtanut mitään, osallistun vain keskusteluun. Erikoinen kommentti sinulta.
Silloin kun on aihetta palautteeseen; niin hienoa että tiesit että uraani on halpaa, ja siihen on syynä se että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Moite puolestaan siitä että et perustellut asiaasi. https://yle.fi/uutiset/3-9900410
Jaha, näin se sitten olikin minun kommentti erikoinen. Vähän sama, kuin vertailisit Skodaa Teslaan ja kehuisit vain Skodan kiihtyvyyttä. No eipä siinä mitään.
Millä tavalla uraanilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää? Eiköhän uraania kaiveta juuri sen verran kuin sitä saadaan myytyä. Kysyntä määrittelee vain hinnnan eli sen, mistä kaikkialta uraanin kaivaminen on kannattavaa, aivan kutennöljynkin tapauksessa. Öljyllähän oli hiljattain raju ylitajonta, kun kysyntä dippasi, mutta tuotantoa ei kannata pysäyttää. Tuokin toki ohimenevä ilmiö ja tasoittuu nopeasti. Toivottavasti kuitenkin öljyn kulutusta saadaan korvattua mahdollisimman paljon sähköllä ja öljylähteitä aletaan sulkemaan lopullisesti kalleimmasta päästä alkaen. Se hidastaa tätä nykyistä massiivista rahansiirto-operaatiota öljyvaltiolle mukavasti sekän määrän että hinnan kautta.
@NHB kirjoitti:
Se hidastaa tätä nykyistä massiivista rahansiirto-operaatiota öljyvaltiolle mukavasti sekän määrän että hinnan kautta.
En tiedä tarkoititko öljyä kauppatavarana, vaiko esimerkiksi Venäjää kauppakumppanina.
Paljonko öljyä tuodaan polttoaineeksi jalostettavaksi? En tarkoita nyt lämmityskäyttöä, lentoliikennettä tai kemianteollisuuden käyttöä, vaan sitä mistä tehdään bensaa tai dieseliä autoihin.
Tuohon Skoda / Tesla -vertailuun. Skodasta en tiedä paljoakaan, Teslasta vielä vähemmän.
Oletan toki että Tesla olisi parempi vaihtoehto Porsche Panameralle (jolla saa myös ajaa 74 g/km päästöllä Länsiväylän bussikaistalla), vaikka siinä olisikin vihreät jarrusatulat ja siinä lukee hybrid. Ne ekoautona verotetun autobahn-kiitäjän neljä pakoputkea ehkä häiritsevät innokkainta ekoilijaa, tai ainakin pitäisi häiritä?
Tai tiedän sen verran että Skoda Fabialla ei ole mitään asiaa sinne vähäpäästöisten kaistalle. Päästöt kun on 2/3 suuremmat (+66%) verrattuna tuohon Porscheen.
@NHB kirjoitti:
Se hidastaa tätä nykyistä massiivista rahansiirto-operaatiota öljyvaltiolle mukavasti sekän määrän että hinnan kautta.
En tiedä tarkoititko öljyä kauppatavarana, vaiko esimerkiksi Venäjää kauppakumppanina.
Paljonko öljyä tuodaan polttoaineeksi jalostettavaksi? En tarkoita nyt lämmityskäyttöä, lentoliikennettä tai kemianteollisuuden käyttöä, vaan sitä mistä tehdään bensaa tai dieseliä autoihin.
Tarkoitan sitä, että nykyisen mittakaavan öljyjalosteiden polttaminen on massiivinen tapa siirtää rahaa öljyjalosteita käyttävien maiden taloudesta raakaöljyä tuottavien maiden talouteen.
@NHB kirjoitti:
Se hidastaa tätä nykyistä massiivista rahansiirto-operaatiota öljyvaltiolle mukavasti sekän määrän että hinnan kautta.
En tiedä tarkoititko öljyä kauppatavarana, vaiko esimerkiksi Venäjää kauppakumppanina.
Paljonko öljyä tuodaan polttoaineeksi jalostettavaksi? En tarkoita nyt lämmityskäyttöä, lentoliikennettä tai kemianteollisuuden käyttöä, vaan sitä mistä tehdään bensaa tai dieseliä autoihin.
Tarkoitan sitä, että nykyisen mittakaavan öljyjalosteiden polttaminen on massiivinen tapa siirtää rahaa öljyjalosteita käyttävien maiden taloudesta raakaöljyä tuottavien maiden talouteen.
En ole tutkinut maailman kauppataseita, mutta lähtökohtaisesti kenenkään ei kannata haalia rahaa roopeankkamaisesti, koska rahalla itsellään ei oikein tee mitään. Ellei halua sukellella kolikkomeressä. Siispä massiivisen rahan siirron seurauksena on massiivinen rahansiirto joko takaisin tai kolmannelle osapuolelle. Maailman talous toimii vain, kun raha liikkuu. Aina välillä liike pysähtyy ja voi niitä, joille jäi mustapekka käteen, mutta hetken päästä sama ralli taas jatkuu ja rahaa siirtyy massiivisesti sinne tänne.
@NHB kirjoitti:
Se hidastaa tätä nykyistä massiivista rahansiirto-operaatiota öljyvaltiolle mukavasti sekän määrän että hinnan kautta.
En tiedä tarkoititko öljyä kauppatavarana, vaiko esimerkiksi Venäjää kauppakumppanina.
Paljonko öljyä tuodaan polttoaineeksi jalostettavaksi? En tarkoita nyt lämmityskäyttöä, lentoliikennettä tai kemianteollisuuden käyttöä, vaan sitä mistä tehdään bensaa tai dieseliä autoihin.
Tarkoitan sitä, että nykyisen mittakaavan öljyjalosteiden polttaminen on massiivinen tapa siirtää rahaa öljyjalosteita käyttävien maiden taloudesta raakaöljyä tuottavien maiden talouteen.
En ole tutkinut maailman kauppataseita, mutta lähtökohtaisesti kenenkään ei kannata haalia rahaa roopeankkamaisesti, koska rahalla itsellään ei oikein tee mitään. Ellei halua sukellella kolikkomeressä. Siispä massiivisen rahan siirron seurauksena on massiivinen rahansiirto joko takaisin tai kolmannelle osapuolelle. Maailman talous toimii vain, kun raha liikkuu. Aina välillä liike pysähtyy ja voi niitä, joille jäi mustapekka käteen, mutta hetken päästä sama ralli taas jatkuu ja rahaa siirtyy massiivisesti sinne tänne.
Öljymaista ainoastaan Venäjä ja Norja ostavat Suomestakin merkittävästi jotain, vaikka noidenkin kanssa tase on miinuksella. Venäjän kanss miinusta tulee erittäinkin tuntuvasti. Monissa öljymaissa rahat jäävät harvojen taskuihin ja siitä hyötyvät lähinnä luksustuotteiden tekijät. Talouden kannalta on pirusti fiksumpaa ostaa sähköä Ruotsista. Jenkithän alkoiva tuottamaan itse öljynsä tässä joku aika sitten ja siitä siirrosta Musta Pekka jäi aivan toiselle suunnalle. Jos vaihtoehdot ovat, että laitetaan rahaa oman maan tai öljymaiden talouteen kiertämään, niin ei tuossa pitäisi olla mitään epäselvää, kumpi on oman maan talouden kannalta fiksumpi veto. Rahan haaliminen on jo toinen juttu. Se on tuon rahan kierrättämisen vastakohta.
Niin nythän tämä kuvio menee yksinkertaistettuna niin, että Neste ostaa kalliilla Venäjältä öljyä ja myy sen jalostettuna vielä kalliimmaalla suomalaisille. Kuluttajien rahat valuvat siis Putinin lähipiirille ja Nesteen katteisiin.
Vaihtoehtona olisi esimerkiksi se, että suomalaiset ostaisivat pitkälti Suomessa tuotettua sähköä halvemmalla ja käyttäisivät säästyneet rahat johonkin, vaikkapa osakesijoittamiseen, tai lähipalveluiden käyttöön.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Niin nythän tämä kuvio menee yksinkertaistettuna niin, että Neste ostaa kalliilla Venäjältä öljyä ja myy sen jalostettuna vielä kalliimmaalla suomalaisille. Kuluttajien rahat valuvat siis Putinin lähipiirille ja Nesteen katteisiin.
Vaihtoehtona olisi esimerkiksi se, että suomalaiset ostaisivat pitkälti Suomessa tuotettua sähköä halvemmalla ja käyttäisivät säästyneet rahat johonkin, vaikkapa osakesijoittamiseen, tai lähipalveluiden käyttöön.
Juuri näin. Lisäksi mahdollista on myös tuottaa itse sähköä autoonsa ja tämä vaihtoehto käy aina vain houkuttelevammaksi.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Vaihtoehtona olisi esimerkiksi se, että suomalaiset ostaisivat pitkälti Suomessa tuotettua sähköä halvemmalla ja käyttäisivät säästyneet rahat johonkin, vaikkapa osakesijoittamiseen, tai lähipalveluiden käyttöön.
Suomessa on autokanta Länsi-Euroopan vanhinta, vai olisiko Kreikassa vähän vanhempaa? Vielä on pitkä matka tuohon että sähköä ostettaisiin halvemmalla liikennekäyttöön, - paitsi että eihän bensa ole oikeasti kallista. Siinä on merkittävä osa veroa , ja siksi se on sähköä kalliimpaa. Ja jos liikenteestä ei peritä nykyisiä veroja, niin mistä sitten? Valtion talous on ollut jo valmiiksi alijäämäinen jo yli 10 vuotta, eli alijäämä on otettu lainaa (kuten siellä Kreikassa).
Toki Lafferin käyrä on mielenkiintoinen ajatus. Nyt rahat kerätään veroina, eli kuristetaan kulutusta eli työtilaisuuksien mahdollistamista. "Tein itse, säästin" on kovin houkuttelevaa kun kaikki on kallista ja rahaa on itsellä vähän.
Bensa täyttäisi mielestäni jopa avainlipputuotteen vaatimukset.
Kävin katsomassa avainlippumerkittyjä peräkärryjä. Niissä komeili aasialainen Linglongin tuotemerkki renkaissa. ei siis ollut edes EU- tai eurooppalainen (esim. slovenialainen Sava yms.) rengas.
@Karrette kirjoitti:
Suomessa on autokanta Länsi-Euroopan vanhinta, vai olisiko Kreikassa vähän vanhempaa? Vielä on pitkä matka tuohon että sähköä ostettaisiin halvemmalla liikennekäyttöön, -
Riippuu mittakaavasta. Nythän liikenteen sähköistyminen on vasta saatu kunnolla käyntiin, mutta uskon kehityksen olevan varsin nopeaa. EU:n sanktioiden myötä hyvin suuri osa jatkossa tulevista uusista automalleista on vähintäänkin osittain sähköistettyä ja suht edullisia täyssähkäreitäkin on jo tullut markkinoille. Ottaa tietysti oman aikansa ennen kuin pitkälti käytetyille autoilla ajavat suomalaiset pääsevät tähän kelkkaan mukaan, mutta esimerkiksi vaikkapa viiden vuoden päästä näitä vähintäänkin osittain sähköllä kulkevia kapistuksia alkaa olemaan nettiautot pullollaan.
Tähän kaluston sähköistymiseen kun yhdistetään polttoaineiden verotuksen kiristyminen, on selvää, että sähköllä ajettujen kilometrien määrä tulee kasvamaan voimakkaasti.
paitsi että eihän bensa ole oikeasti kallista. Siinä on merkittävä osa veroa , ja siksi se on sähköä kalliimpaa. Ja jos liikenteestä ei peritä nykyisiä veroja, niin mistä sitten? Valtion talous on ollut jo valmiiksi alijäämäinen jo yli 10 vuotta, eli alijäämä on otettu lainaa (kuten siellä Kreikassa).
Verottaja ei varmasti jää nuolemaan näppejään, varsinkin kun poliitikkomme ovat kyvyttömiä tekemään konkreettisia rakenneuudistuksia, joilla alati kasva julkisen talouden menovirta saataisiin tasattua, tai jopa pienennettyä. Kun polttoaineesta saatava verokertymä tulee ajan myötä pienenemään, voidaan verotusta kohdistaa johonkin muuhun saastuttavaan tai muuten haitalliseen toimintaan.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Kun polttoaineesta saatava verokertymä tulee ajan myötä pienenemään, voidaan verotusta kohdistaa johonkin muuhun saastuttavaan tai muuten haitalliseen toimintaan.
Ei saatana tapeta lisää kansanvarallisuutta mielivaltaisilla veroilla, eihän meidän kulutukseen perustuva markkinatalous pääse ikinä jalolleen.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Kun polttoaineesta saatava verokertymä tulee ajan myötä pienenemään, voidaan verotusta kohdistaa johonkin muuhun saastuttavaan tai muuten haitalliseen toimintaan.
Ei saatana tapeta lisää kansanvarallisuutta mielivaltaisilla veroilla, eihän meidän kulutukseen perustuva markkinatalous pääse ikinä jalolleen.
Veroista emme pääse varmaankaan ikinä eroon, joten kohdistetaan ne edes haitallisten asioiden kitkemiseen. Tällä hetkellä vaikkapa työn teettämistä verotetaan todella raskaasti, mikä on täysin järjetöntä.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Kun polttoaineesta saatava verokertymä tulee ajan myötä pienenemään, voidaan verotusta kohdistaa johonkin muuhun saastuttavaan tai muuten haitalliseen toimintaan.
Ei saatana tapeta lisää kansanvarallisuutta mielivaltaisilla veroilla, eihän meidän kulutukseen perustuva markkinatalous pääse ikinä jalolleen.
Veroista emme pääse varmaankaan ikinä eroon, joten kohdistetaan ne edes haitallisten asioiden kitkemiseen. Tällä hetkellä vaikkapa työn teettämistä verotetaan todella raskaasti, mikä on täysin järjetöntä.
Energian verotus energian kuluttajille tarkoittaisi bussiliikenteen subventoinnin lopettamista, mikä vaikuttaa aika utopistiselta ajatukselta vihervasemmistolle, joka pitää oikeutenaan ajeluttaa itseään ainakin puoliksi "firman piikkiin" energiaveroja maksamatta. Oikeastihan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen suhteessa energiaverotuksen tulisi olla suunnilleen seuraavasti (hattuarviona 20% hiilisähköllä):
Polkupyöräily: veroa 0 litraa sadalle
Sähköautoilu: veroa 0.2 - 0.3 litraa sadalle
Junakyyti: veroa keskimäärin 0.2 - 0.3 litraa sadalle
Bussikyyti: veroa keskimäärin 2.5 litraa sadalle
Polttisauto: veroa sen mitä auto kuluttaa
Tämä olisi tasapuolinen ja reilu peli, mutta en usko sen soveltuvan Verottajan Paratiisiin.
@740 GLE kirjoitti:
Energian verotus energian kuluttajille tarkoittaisi bussiliikenteen subventoinnin lopettamista, mikä vaikuttaa aika utopistiselta ajatukselta vihervasemmistolle, joka pitää oikeutenaan ajeluttaa itseään ainakin puoliksi "firman piikkiin" energiaveroja maksamatta.
Muistaakseni ainakin HSL on laittanut bussiliikenteen kilpailutuksiin nuo päästöt yhdeksi kriteeriksi, eli päästövähennyksiä haetaan lisäämällä niiden painoarvoa eri toimijoiden tarjouksia vertaillessa. Yksityiskohtia en valitettavasti muista.
Ruotsissa AM&S on ollut aktiivinen näiden hybridien vertailujen kanssa. Numerossa 12 vertailussa oli samasta aiheesta kolme eri versiota: ladattava, itselataava ja kevyt. Vertailussa loisti Mersun A 250 e, joka ei ollut ainoastaan ainoa, jolla pystyy ajamaan ladatulla sähköllä, vaan sen kulutus myös ilman ulkopuolista sähköä oli pienin ja Mersu oli omassa luokassaan myös suorituskyvyssä. Siinä missä Toyota Corolla 2.0 hsd ja VW Golf 1.5 eTSI 1.5 150 asettuivat pitkällä lähes 300 kilometrin matkalla samaan 5,9 l/100 km kulutukseen, mutta Mersun kulutus asettui lukemaan 4,8 l/100 km. Vertailukulutus Mersulle 2,9 ja muille 5,9 l/100 km. Mitattu kiihtyvyys 0-100 km/h Mersulle 6,4, Tojolle 8,5 ja Volkkarille 8,6 sekuntia.
Mersulle mitattua kulutusta pitkällä matkalla ja sähkö-rangea voi suhteuttaa esim. toisessa vertalilussa mukana olleisiin Volvo V60 T6 Twin Engineen ja Skoda Superb iV Combiin. Kannattaa muistaa, etteivät nuo ole mitään haamutuloksia ja arvioisen itse pääseväni näin kesällä helposti kolmasosan pidemmälle.
A 250 e: 4,8 l/100 km ja 64,3 km
V60 T6: 6,5 l/100 km ja 43,7 km
Superb iV: 5,4 l/100 km ja 48,5 km
Mersussa on myös käyttökelpoinen suorituskyky sähköllä ajattaessa: 0-100 kiihdytys 13,2 sekunnissa ja huippunopeus motarillekin ongelmitta riittävä 140 km/h.
@NHB kirjoitti:
Ruotsissa AM&S on ollut aktiivinen näiden hybridien vertailujen kanssa. Numerossa 12 vertailussa oli samasta aiheesta kolme eri versiota: ladattava, itselataava ja kevyt. Vertailussa loisti Mersun A 250 e, joka ei ollut ainoastaan ainoa, jolla pystyy ajamaan ladatulla sähköllä, vaan sen kulutus myös ilman ulkopuolista sähköä oli pienin ja Mersu oli omassa luokassaan myös suorituskyvyssä. Siinä missä Toyota Corolla 2.0 hsd ja VW Golf 1.5 eTSI 1.5 150 asettuivat pitkällä lähes 300 kilometrin matkalla samaan 5,9 l/100 km kulutukseen, mutta Mersun kulutus asettui lukemaan 4,8 l/100 km. Vertailukulutus Mersulle 2,9 ja muille 5,9 l/100 km. Mitattu kiihtyvyys 0-100 km/h Mersulle 6,4, Tojolle 8,5 ja Volkkarille 8,6 sekuntia.
Mersulle mitattua kulutusta pitkällä matkalla ja sähkö-rangea voi suhteuttaa esim. toisessa vertalilussa mukana olleisiin Volvo V60 T6 Twin Engineen ja Skoda Superb iV Combiin. Kannattaa muistaa, etteivät nuo ole mitään haamutuloksia ja arvioisen itse pääseväni näin kesällä helposti kolmasosan pidemmälle.
A 250 e: 4,8 l/100 km ja 64,3 km
V60 T6: 6,5 l/100 km ja 43,7 km
Superb iV: 5,4 l/100 km ja 48,5 km
Mersussa on myös käyttökelpoinen suorituskyky sähköllä ajattaessa: 0-100 kiihdytys 13,2 sekunnissa ja huippunopeus motarillekin ongelmitta riittävä 140 km/h.
@NHB kirjoitti:
Ruotsissa AM&S on ollut aktiivinen näiden hybridien vertailujen kanssa. Numerossa 12 vertailussa oli samasta aiheesta kolme eri versiota: ladattava, itselataava ja kevyt. Vertailussa loisti Mersun A 250 e, joka ei ollut ainoastaan ainoa, jolla pystyy ajamaan ladatulla sähköllä, vaan sen kulutus myös ilman ulkopuolista sähköä oli pienin ja Mersu oli omassa luokassaan myös suorituskyvyssä. Siinä missä Toyota Corolla 2.0 hsd ja VW Golf 1.5 eTSI 1.5 150 asettuivat pitkällä lähes 300 kilometrin matkalla samaan 5,9 l/100 km kulutukseen, mutta Mersun kulutus asettui lukemaan 4,8 l/100 km. Vertailukulutus Mersulle 2,9 ja muille 5,9 l/100 km. Mitattu kiihtyvyys 0-100 km/h Mersulle 6,4, Tojolle 8,5 ja Volkkarille 8,6 sekuntia.
Mersulle mitattua kulutusta pitkällä matkalla ja sähkö-rangea voi suhteuttaa esim. toisessa vertalilussa mukana olleisiin Volvo V60 T6 Twin Engineen ja Skoda Superb iV Combiin. Kannattaa muistaa, etteivät nuo ole mitään haamutuloksia ja arvioisen itse pääseväni näin kesällä helposti kolmasosan pidemmälle.
A 250 e: 4,8 l/100 km ja 64,3 km
V60 T6: 6,5 l/100 km ja 43,7 km
Superb iV: 5,4 l/100 km ja 48,5 km
Mersussa on myös käyttökelpoinen suorituskyky sähköllä ajattaessa: 0-100 kiihdytys 13,2 sekunnissa ja huippunopeus motarillekin ongelmitta riittävä 140 km/h.
Minusta tuon artikkelin johtava ajatus oli kertoa, kuinka huonosti lataaminen onnistuu. Esimerkiksi Hotelli Vuokatissa saa lämpötolpan käyttöön 5 euroa per vuorokausi (katsoin äsken nettisivulta) ja lämpötolppa riittää mennen tullen hybridin akun lataamiseen.
Yleisesti ottaen PHEVn lataaminen ei kyllä matkapausseilla oikein toimi, mutta Mersussahan on CCS-lataus ja kyllä sillä pääsisi parempaan tulokseen kuin Moottorilehti.
Vähänkään pohjoisempana ja isojen kaupunkikeskustojen ulkopuolella hotelleissa on melko vakiona lämmitystolpat, joilla saa aivan hyvin ladattua hybridien akut. Ja varsinkin hotelleissa, jotka ovat talvilomakohteissa.
Tuossa artikkelissa saavutettu huono sähköajoprosentti on joko tumpuloinnin tai tarkoitushakuisuuden tulos.
Kiva huomata, että ladattaviin hybrideihin tulee nopea lataus mahdolliseksi. Pienen akun takia se on niissä erityisen hyvä ominaisuus. Mersu on tuon asian ottanut hyvin huomioon. Juuri tästä syystä itsekin aioin vaihtaa MB GLE -malliin, mutta muista syistä en sitten kuitenkaan vaihtanut,
Verotuksen perusteeksi pitäisi olla standardisoitu ja tarkastettu mittaus. Ei siihen voi käyttää jotain autosta mahdollisesti löytyvää lukemaa. Ei ajotetietokoneen näyttämä kelpaisi polttoaineveronkaan perintään. Ja vaikka osa kulkineista on netissä, niin kaikki eivät ole, eikä niissä ole mitään yhteistä rajapintaa, jonka kautta tiedonkeruu voitaisiin toteuttaa.
Sähköautoissa kun nykyiselläänkin on alhainen autovero, niin sillä ei voisi kompensoida muutosta, vaan ajoneuvosähköveron tuleminen muodostaisi massiivisen kannustimen ajamaan tuota hetkeä ennen valmistetuilla sähköautoilla. Kotilatauspistokkeessa oleva mittari ei toimi, koska ei ole mitään keinoa valvoa, että autoa ladataan vain mittarin kautta.
Tuossa MB:n ilmoituksessa oli metka juttu, että Hydrogen on kirjoitettu väärin "Hydogen" ja se sana on itseasiassa linkki, jota klikkaamalla avautuu italialaisia ilmoituksia autosta.
Olen olettanut, että jotkut valikoivat tuontiautoja autoscoutin kautta, mutta näköjään osa ilmoituksista on ihan puutaheinää. Tosin samaisesta MB:stä oli jo alkuvuodesta nettiautossa ilmoitus, josta sai käsityksen, että auto olisi ostettavissa. Tuo MB kuuluu samaan sarjaan Teslojen kanssa, joista ei oikein saa selvää, ovatko oikeasti ostettavissa vai eivät. Esim. Model Y:stä sanotaan Teslan Suomen sivuilla, että valmistus saattaa alkaa v. 2021 ja toisaalla voi lukea, että autoja olisi jo liikenteessä?
Missä tuollaista kirjoitetaan? Itse löysin vain tällaiset maininnat:
”Standard range -mallin tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2022.”
”Millä markkina-alueilla Model Y on saatavilla?
Model Y -auton voi tilata koko Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa.”
Kirjoitinkin, että sähkö on pääosin kotimaista. Tuohon sisältyy jo ilmoitus siitä, että tuontisähköäkin käytetään. Viime vuonna nettotuonti oli 23 prosenttia. Meneillään on monta projenktia, jotka tulevan vähentämään olennaisesti tuonnin tarvetta.
Hanasaaren sulkemiselle on jo aikataulu, joten siitä on turha jauhaa sen enempää. Uraanin hinta on hyvin pieni osa sähkön hinnan - vain muutamia prosentteja. Jännästi muistit mainita, kuinka öljyn hinnan osuus on pieni, mutta uraanin kanssa se unohtui, vaikka uraanin osuus sähkön hinnasta on vielä paljon pienempi.
Neste tehkööt MY dieseliään.
Näitä hinta miettiessä pitää huomioida myös se, että kalliimpaa pikaladattua sähköä tarvitsee vain sen verran, mihin halvempi hitaasti ladattu sähkö ei riitä. Jos esim. ajaa 800 kilometriä ja lähtiessä akuissa on sähkö 500 kilometriin, niin pikalatausta tarvitaan 300 kilometriin. Tuo laimentaa pikalataussähkön hintaa tehokkaasti.
Kun klikkaa tilaa -linkkiä, niin sivun alareunassa lukee, että tuotannon on määrä alkaa v. -21 ja standard rangen kohdalla sanotaan, että vuonna -22.
Niinpä näkyy lukevan. Eiköhän tuo sitten tarkoita selkeästi sitä, että Suomeen toimitettavien autojen tuotanto on suunniteltu alkavan ensi vuoden alussa.
En muistanut tai unohtanut mitään, osallistun vain keskusteluun. Erikoinen kommentti sinulta.
Silloin kun on aihetta palautteeseen; niin hienoa että tiesit että uraani on halpaa, ja siihen on syynä se että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Moite puolestaan siitä että et perustellut asiaasi.
https://yle.fi/uutiset/3-9900410
No, totta tosiaan. Ihan selkeästihän sen täytyy tarkoittaa sitä! Kyllä ne ameriikassa miettivät tarkkaan, milloin kannattaa Suomeen tuotavien autojen valmistus aloittaa.
No eikö sitä Webastoa osaa joku Mersuasiantuntija ruuvata GLE:hen lisävarusteena, jos sellaista tarvitsee? Sadan tonnin autossa pikku juttu, jos tuolla selviää lisävarusteista.
Kyllä muutkin miettivät ihan samoja asioita. Esimerkiksi Suomessa on voitu ajella Mersun EQC:llä jo pitkään, mutta jenkit saavat vielä odotella jonnekin ensi vuoden puolelle.
Mistä sinulle pälkähi päähän tuollainen juttu juuri nyt? Minä olen tykönäni tällä välin miettinyt, että GLE voisi hyvinkin olla autovalinta ilman webastoakin, mutta nythän on niin, että mersu ei valmista niitä autoja meille tänne eskimoille ainakaan. Suottaapi olla että ensi vuonna voep saaha vuan suattaapi olla että ei.
Webasto olisi erinomainen varuste, mutta pikalatauksen olemassaolo kyllä avittaa asiassa paljon, koska voi ladata nopeasti aamuakin varten jokusen ampeerin sinne tuntien sekaan akkuun.
Jaha, näin se sitten olikin minun kommentti erikoinen. Vähän sama, kuin vertailisit Skodaa Teslaan ja kehuisit vain Skodan kiihtyvyyttä. No eipä siinä mitään.
Millä tavalla uraanilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää? Eiköhän uraania kaiveta juuri sen verran kuin sitä saadaan myytyä. Kysyntä määrittelee vain hinnnan eli sen, mistä kaikkialta uraanin kaivaminen on kannattavaa, aivan kutennöljynkin tapauksessa. Öljyllähän oli hiljattain raju ylitajonta, kun kysyntä dippasi, mutta tuotantoa ei kannata pysäyttää. Tuokin toki ohimenevä ilmiö ja tasoittuu nopeasti. Toivottavasti kuitenkin öljyn kulutusta saadaan korvattua mahdollisimman paljon sähköllä ja öljylähteitä aletaan sulkemaan lopullisesti kalleimmasta päästä alkaen. Se hidastaa tätä nykyistä massiivista rahansiirto-operaatiota öljyvaltiolle mukavasti sekän määrän että hinnan kautta.
En tiedä tarkoititko öljyä kauppatavarana, vaiko esimerkiksi Venäjää kauppakumppanina.
Paljonko öljyä tuodaan polttoaineeksi jalostettavaksi? En tarkoita nyt lämmityskäyttöä, lentoliikennettä tai kemianteollisuuden käyttöä, vaan sitä mistä tehdään bensaa tai dieseliä autoihin.
"Sekä öljyn tuotannossa että etenkin viennissä kasvun painopiste on siirtynyt itään päin ja Kiinasta on tullut yksi Venäjän tärkeimmistä vientimarkkinoista. "
https://www.svkk.fi/uutishuone/katsaus-venajan-oljy-ja-kaasusektoriin/
Tuohon Skoda / Tesla -vertailuun. Skodasta en tiedä paljoakaan, Teslasta vielä vähemmän.
Oletan toki että Tesla olisi parempi vaihtoehto Porsche Panameralle (jolla saa myös ajaa 74 g/km päästöllä Länsiväylän bussikaistalla), vaikka siinä olisikin vihreät jarrusatulat ja siinä lukee hybrid. Ne ekoautona verotetun autobahn-kiitäjän neljä pakoputkea ehkä häiritsevät innokkainta ekoilijaa, tai ainakin pitäisi häiritä?
Tai tiedän sen verran että Skoda Fabialla ei ole mitään asiaa sinne vähäpäästöisten kaistalle. Päästöt kun on 2/3 suuremmat (+66%) verrattuna tuohon Porscheen.
Tarkoitan sitä, että nykyisen mittakaavan öljyjalosteiden polttaminen on massiivinen tapa siirtää rahaa öljyjalosteita käyttävien maiden taloudesta raakaöljyä tuottavien maiden talouteen.
En ole tutkinut maailman kauppataseita, mutta lähtökohtaisesti kenenkään ei kannata haalia rahaa roopeankkamaisesti, koska rahalla itsellään ei oikein tee mitään. Ellei halua sukellella kolikkomeressä. Siispä massiivisen rahan siirron seurauksena on massiivinen rahansiirto joko takaisin tai kolmannelle osapuolelle. Maailman talous toimii vain, kun raha liikkuu. Aina välillä liike pysähtyy ja voi niitä, joille jäi mustapekka käteen, mutta hetken päästä sama ralli taas jatkuu ja rahaa siirtyy massiivisesti sinne tänne.
Öljymaista ainoastaan Venäjä ja Norja ostavat Suomestakin merkittävästi jotain, vaikka noidenkin kanssa tase on miinuksella. Venäjän kanss miinusta tulee erittäinkin tuntuvasti. Monissa öljymaissa rahat jäävät harvojen taskuihin ja siitä hyötyvät lähinnä luksustuotteiden tekijät. Talouden kannalta on pirusti fiksumpaa ostaa sähköä Ruotsista. Jenkithän alkoiva tuottamaan itse öljynsä tässä joku aika sitten ja siitä siirrosta Musta Pekka jäi aivan toiselle suunnalle. Jos vaihtoehdot ovat, että laitetaan rahaa oman maan tai öljymaiden talouteen kiertämään, niin ei tuossa pitäisi olla mitään epäselvää, kumpi on oman maan talouden kannalta fiksumpi veto. Rahan haaliminen on jo toinen juttu. Se on tuon rahan kierrättämisen vastakohta.
Niin nythän tämä kuvio menee yksinkertaistettuna niin, että Neste ostaa kalliilla Venäjältä öljyä ja myy sen jalostettuna vielä kalliimmaalla suomalaisille. Kuluttajien rahat valuvat siis Putinin lähipiirille ja Nesteen katteisiin.
Vaihtoehtona olisi esimerkiksi se, että suomalaiset ostaisivat pitkälti Suomessa tuotettua sähköä halvemmalla ja käyttäisivät säästyneet rahat johonkin, vaikkapa osakesijoittamiseen, tai lähipalveluiden käyttöön.
Juuri näin. Lisäksi mahdollista on myös tuottaa itse sähköä autoonsa ja tämä vaihtoehto käy aina vain houkuttelevammaksi.
Suomessa on autokanta Länsi-Euroopan vanhinta, vai olisiko Kreikassa vähän vanhempaa? Vielä on pitkä matka tuohon että sähköä ostettaisiin halvemmalla liikennekäyttöön, - paitsi että eihän bensa ole oikeasti kallista. Siinä on merkittävä osa veroa , ja siksi se on sähköä kalliimpaa. Ja jos liikenteestä ei peritä nykyisiä veroja, niin mistä sitten? Valtion talous on ollut jo valmiiksi alijäämäinen jo yli 10 vuotta, eli alijäämä on otettu lainaa (kuten siellä Kreikassa).
Toki Lafferin käyrä on mielenkiintoinen ajatus. Nyt rahat kerätään veroina, eli kuristetaan kulutusta eli työtilaisuuksien mahdollistamista. "Tein itse, säästin" on kovin houkuttelevaa kun kaikki on kallista ja rahaa on itsellä vähän.
Bensa täyttäisi mielestäni jopa avainlipputuotteen vaatimukset.
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/avainlipun-saannot/
Kävin katsomassa avainlippumerkittyjä peräkärryjä. Niissä komeili aasialainen Linglongin tuotemerkki renkaissa. ei siis ollut edes EU- tai eurooppalainen (esim. slovenialainen Sava yms.) rengas.
Riippuu mittakaavasta. Nythän liikenteen sähköistyminen on vasta saatu kunnolla käyntiin, mutta uskon kehityksen olevan varsin nopeaa. EU:n sanktioiden myötä hyvin suuri osa jatkossa tulevista uusista automalleista on vähintäänkin osittain sähköistettyä ja suht edullisia täyssähkäreitäkin on jo tullut markkinoille. Ottaa tietysti oman aikansa ennen kuin pitkälti käytetyille autoilla ajavat suomalaiset pääsevät tähän kelkkaan mukaan, mutta esimerkiksi vaikkapa viiden vuoden päästä näitä vähintäänkin osittain sähköllä kulkevia kapistuksia alkaa olemaan nettiautot pullollaan.
Tähän kaluston sähköistymiseen kun yhdistetään polttoaineiden verotuksen kiristyminen, on selvää, että sähköllä ajettujen kilometrien määrä tulee kasvamaan voimakkaasti.
Verottaja ei varmasti jää nuolemaan näppejään, varsinkin kun poliitikkomme ovat kyvyttömiä tekemään konkreettisia rakenneuudistuksia, joilla alati kasva julkisen talouden menovirta saataisiin tasattua, tai jopa pienennettyä. Kun polttoaineesta saatava verokertymä tulee ajan myötä pienenemään, voidaan verotusta kohdistaa johonkin muuhun saastuttavaan tai muuten haitalliseen toimintaan.
Ei saatana tapeta lisää kansanvarallisuutta mielivaltaisilla veroilla, eihän meidän kulutukseen perustuva markkinatalous pääse ikinä jalolleen.
Veroista emme pääse varmaankaan ikinä eroon, joten kohdistetaan ne edes haitallisten asioiden kitkemiseen. Tällä hetkellä vaikkapa työn teettämistä verotetaan todella raskaasti, mikä on täysin järjetöntä.
Niin kuin yksityinen autonkäyttö, vai mitkä on haitallisia yksilön toimia, mitä voidaan verottaa palkkaveron lisäksi.
Energian verotus energian kuluttajille tarkoittaisi bussiliikenteen subventoinnin lopettamista, mikä vaikuttaa aika utopistiselta ajatukselta vihervasemmistolle, joka pitää oikeutenaan ajeluttaa itseään ainakin puoliksi "firman piikkiin" energiaveroja maksamatta. Oikeastihan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen suhteessa energiaverotuksen tulisi olla suunnilleen seuraavasti (hattuarviona 20% hiilisähköllä):
Polkupyöräily: veroa 0 litraa sadalle
Sähköautoilu: veroa 0.2 - 0.3 litraa sadalle
Junakyyti: veroa keskimäärin 0.2 - 0.3 litraa sadalle
Bussikyyti: veroa keskimäärin 2.5 litraa sadalle
Polttisauto: veroa sen mitä auto kuluttaa
Tämä olisi tasapuolinen ja reilu peli, mutta en usko sen soveltuvan Verottajan Paratiisiin.
https://www.palkka.fi/palkkalaskuri/Index.htm
Noi verot pitäisi riittää, kun nettopalkan kulutuksestakin menee 24%
Muistaakseni ainakin HSL on laittanut bussiliikenteen kilpailutuksiin nuo päästöt yhdeksi kriteeriksi, eli päästövähennyksiä haetaan lisäämällä niiden painoarvoa eri toimijoiden tarjouksia vertaillessa. Yksityiskohtia en valitettavasti muista.
Ruotsissa AM&S on ollut aktiivinen näiden hybridien vertailujen kanssa. Numerossa 12 vertailussa oli samasta aiheesta kolme eri versiota: ladattava, itselataava ja kevyt. Vertailussa loisti Mersun A 250 e, joka ei ollut ainoastaan ainoa, jolla pystyy ajamaan ladatulla sähköllä, vaan sen kulutus myös ilman ulkopuolista sähköä oli pienin ja Mersu oli omassa luokassaan myös suorituskyvyssä. Siinä missä Toyota Corolla 2.0 hsd ja VW Golf 1.5 eTSI 1.5 150 asettuivat pitkällä lähes 300 kilometrin matkalla samaan 5,9 l/100 km kulutukseen, mutta Mersun kulutus asettui lukemaan 4,8 l/100 km. Vertailukulutus Mersulle 2,9 ja muille 5,9 l/100 km. Mitattu kiihtyvyys 0-100 km/h Mersulle 6,4, Tojolle 8,5 ja Volkkarille 8,6 sekuntia.
Mersulle mitattua kulutusta pitkällä matkalla ja sähkö-rangea voi suhteuttaa esim. toisessa vertalilussa mukana olleisiin Volvo V60 T6 Twin Engineen ja Skoda Superb iV Combiin. Kannattaa muistaa, etteivät nuo ole mitään haamutuloksia ja arvioisen itse pääseväni näin kesällä helposti kolmasosan pidemmälle.
A 250 e: 4,8 l/100 km ja 64,3 km
V60 T6: 6,5 l/100 km ja 43,7 km
Superb iV: 5,4 l/100 km ja 48,5 km
Mersussa on myös käyttökelpoinen suorituskyky sähköllä ajattaessa: 0-100 kiihdytys 13,2 sekunnissa ja huippunopeus motarillekin ongelmitta riittävä 140 km/h.
Moottori-lehtikin on kehunut tuota Mersua:
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/lahes-2-500-kilometria-ladattavalla-hybridilla-miten-ladattavalla-autolla-parjaa-lomamatkalla/
Minusta tuon artikkelin johtava ajatus oli kertoa, kuinka huonosti lataaminen onnistuu. Esimerkiksi Hotelli Vuokatissa saa lämpötolpan käyttöön 5 euroa per vuorokausi (katsoin äsken nettisivulta) ja lämpötolppa riittää mennen tullen hybridin akun lataamiseen.
Yleisesti ottaen PHEVn lataaminen ei kyllä matkapausseilla oikein toimi, mutta Mersussahan on CCS-lataus ja kyllä sillä pääsisi parempaan tulokseen kuin Moottorilehti.
Vähänkään pohjoisempana ja isojen kaupunkikeskustojen ulkopuolella hotelleissa on melko vakiona lämmitystolpat, joilla saa aivan hyvin ladattua hybridien akut. Ja varsinkin hotelleissa, jotka ovat talvilomakohteissa.
Tuossa artikkelissa saavutettu huono sähköajoprosentti on joko tumpuloinnin tai tarkoitushakuisuuden tulos.
Kiva huomata, että ladattaviin hybrideihin tulee nopea lataus mahdolliseksi. Pienen akun takia se on niissä erityisen hyvä ominaisuus. Mersu on tuon asian ottanut hyvin huomioon. Juuri tästä syystä itsekin aioin vaihtaa MB GLE -malliin, mutta muista syistä en sitten kuitenkaan vaihtanut,