@Jokeri kirjoitti:
Enkä sanonut etten oppinut ruotsia, päinvastoin, luulin kuitenkin osaavani sitä välttävästi. Tukholman visiitti osoitti etten ruotsinruotsalaisen kanssa pysty minkään tasoiseen kommunikointiin. Kumman vika se oli? Sen Skånelaisen vai minun?
Jos sinulle kielten opiskelu on ollut helppoa, ei se tarkoita että kaikille olisi. Väität Englannin taidon tukevan Ruotsin opiskelua, minulla sekoitti.
Jos ei ymmärrä Skånea, se on kyllä skånesta johtuvaa. Minäkin kerran erehdyin sanomaan yhdelle eteläruotsalaiselle asiakkaalle, että ymmärrän kyllä jonkin verran ruotsia ja hänpä vaihtoi samantien englannin skåneen, enkä ymmärtänyt yhtään mitään. Mutta se on eri asia. Ei raumalaistenkaan murre ole helpoimmasta päästä.
Minullakin on nykyään vaikea puhua ruotsia siksi, että englanninkielisiä sanoja puskee esiin. Mutta en pidä sitä syynä estää muita lukemasta ruotsia koulussa. Kielten sekoittuminen juuri osoittaa, että ne ovat samankaltaisia.
Vuosia sitten käytin ruotsia enemmän kuin englantia ja silloin sanavarasto ruotsiksi oli parempi. Nyt olen huomannut, että joku lause menee ruotsilla ok kunnes tulee esim. sana först ja sen jälkeen jatkuu huomaamatta englanniksi. Eli först nostaa esiin sanan first ja sitten menen hetken englanniksi.
@tracktest kirjoitti:
Pakottamalla ei saada mitään hyvää aikaan, vapaaehtoinen harkinnanvarainen päätös toimi aina paremmin!
Niinkö se on? Miksiköhän ihmisten pitää mennä päivittäin pakkotyöhön ja lasten pakkokouluun? Nythän pakkokoulua aiotaan jatkaa jopa 18 vuoden ikään saakka. Eli vasta 18 täytettyään ihminen saa olla vapaa kuin taivaan lintu. Ei pakkoveroja, ei pakkotyötä. Ellei joku sitten välttämättä halua maksaa vapaaehtoisesti veroja tai ajankulukseen käydä töissä. Vapaus se olla pitää!!
@tracktest kirjoitti:
Pakottamalla ei saada mitään hyvää aikaan, vapaaehtoinen harkinnanvarainen päätös toimi aina paremmin!
Kuulepas, tuossahan onkin ratkaisu nopeusrajoitusasiaan. Kannatan, että nopeuksien valinta perustetaan jatkossa vapaaehtoisuuteen ja poistetaan peltipoliisit. Vaapaehtoinen, harkinnanvarainen nopeuden valinta toimii paremmin! Pakottamalla, puskassa kyttäämällä tai peltipoliiseja tienvarsille kylvämällä ei saada mitään hyvää aikaan
@tracktest kirjoitti:
Pakottamalla ei saada mitään hyvää aikaan, vapaaehtoinen harkinnanvarainen päätös toimi aina paremmin!
Kuulepas, tuossahan onkin ratkaisu nopeusrajoitusasiaan. Kannatan, että nopeuksien valinta perustetaan jatkossa vapaaehtoisuuteen ja poistetaan peltipoliisit. Vaapaaehtoinen, harkinnanvarainen nopeuden valinta toimii paremmin! Pakottamalla, puskassa kyttäämällä tai peltipoliiseja tienvarsille kylvämällä ei saada mitään hyvää aikaan
Juuri näin huomasit miten luonnikkaasti tässäkin asiassa päästiin yhteisymmärrykseen. Minulle sopii vallan hyvin vapaat nopeudet mutta ei taida lainsäätäjille tämä ajattelu käydä. 😀
Politiikka on monesti liian totista vääntämistä, ollaan periaatteesta toista mieltä vaikka yhteisymmärryksen löytyminen tuottaisi nopeasti toivottuja tuloksia. Politiikka on pitkälle teatteria ja äänten kosiskelua, ennen vaaleja luvataan kaikkea kivaa ja vaalien jälkeen unohdetaan kaikki.
Vapaavalintainen se nopeus nytkin on, riittävän suuresta vapaaehtoisesta nopeudesta liikenteessä vaan saa maksaa vapaaehtoista lisäveroa. Itse ostan sitä tukuttain koko vuodeksi kerrallaan, koska käyttämäni nopeudet ovat sen verran suuria - parhaimmillaan yli 200 km/h (Kymiring, Iitti), eivätkä mahdu liikenteen sekaan.
@NHB kirjoitti:
Ilman muuta äidinkielenään Suomea puhuvan yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi parempi opetella laajemmin puhuttuja kieliä sen sijaan, että kaikille tyrkytetään heikkoa ruotsinkielentaitoa. Suomessa on jo äidinkielenään ruotsin itäisiä murteita puhuvia paljon, mutta monien Euroopan ja maailman tasolla merkittävämpien kielien osaajia löytyy aika vähän. Pari kolme sopivaa kieltä on toimiva ja helppo tapa erottua massasta.
Tuossa yläpuolella on juurikin pölhöpolpulistisen trollin puheenvuoro.
NHB yrittää tyrkyttää vastakkainasettelua, että kouluruotsilla saadaan vain heikko ruotsinkielen taito, mutta jos ruotsia ei tarvitse lukea koulussa, yksilö saa parin kolmen kielen sujuvan osaamisen.
NHB:llä täytyy olla joku trauma Ruotsiin liittyen, joka varmaankin selittää myös hänen suhteensa Volvo-autoihin.
HR, sinulla tässä on joku trauma. Pakkoruotsia muistelit persujen keksimäksi vaikka termi: pakkoruotsi, on ollut keskusteluissa jo paljon ennen kuin persuista on tiedetty mitään.
RKP tosiaan on ollut kielikysymyksessä taipumaton, eikä ole nähnyt tarvetta alueellisiin mahdollisuuksiin toisen perusopetuksessa opiskeltavan kielen kanssa.
Eikä ruotsinkielen koulussa poisjättävä (jos se olisi mahdollista) automaattisesti saa sujuvaa osaamista mihinkään muuhun kieleen. Kuinka tyhmä voit olla tulkitessasi noin?
Sensijaan vapautuisi aikaa ja kapasiteettia sen EHKÄ hyödyllisemmän kielen opiskeluun.
Yksilökohtaisia juttuja.
Tuo HR:n huutelu muistuttaa paljon syvimmän punaisen vasemmiston argumentointia. Jos et ole samaa mieltä heidän kanssa vaikka hallitsemattoman maahanmuuton ihanuudesta, niin olet huono ihminen - rasisti ja varmasti natsikin. HR:ään sopii myöskin se, että nämä kirkasotsaiset paremmat ihmiset eivät nää mitään falskia argumentoinnissaan. Pilkkakirves heiluu, vaikkei perusteet pilkkaamisen takana koskaan kestä kritiikkiä. Pakkoruotsi, kuten myös tvångsfinska, ovat tosiaan vanhoja termejä. Minäkin hyvin tiesin opiskelevani pakkoruotsia jo aikana ennen Perussuomalaisia. Minulla oli jo tuolloin vahva intuitio siitä, että tuo on elämän ja resurssien hukkaamista. Vaikka tuo tietenkin tappoi motivaatiota opiskella kieltä, niin olen suorittanut korkeakoulutasolle ruotsin opintoja ihan ok arvosanoilla. Elämässäni olisi ollut tilaisuus puhua ruotsia lähinnä muutama kerta ruotsissa auton tankkauksen yhteydessä. No, ruotsalaiset puhuvat hyvin englantia, eikä tuokaan ole kovin merkittävä tarve.
Itse olen sitä mieltä, että kielen oppimisessa on kaksi tärkeää asiaa: lahjakkuus ja motivaatio. Lahjakkaat oppivat kielen kokolailla niin, että menevät vieraalle kielialueelle ja alkavat puhumaan vierasta kieltä. Monesti nämä tapaukset ovat armoitettuja tarinan kertojia. Vähemmän lahjakkailta oppimminen vaatii työtä, jota ei saa itsestään irti ilman motivaatiota.
Minä opettelin useita vuosia eri kouluissa ruotsia ilman motivaatiota. Opin testeissä tarvittavat knoppitiedot minimipanostuksella, mutten missään vaiheessa osannut kunnolla keskustella ruotsilla. Nyt tuo pieni skandinaavien oma kieli onkin sitten taantunut ja ruotsin puhetaitoni on lähellä nollaa, vaikka ymmärrän paljon puhuttua ruotsia. Aivot taitavat tuhota tarpeetonta tietoa viemästä kapasiteettia tarpeellisammalta tiedolta. Toivottavasti tuo puhutunkin ruotsin varaamat lohkot vapautuvat pian hyödyllisempään käyttöön. Myöhemmin jo hyvinkin aikuisella iällä olen oppinut sulavasti puhumaan ruotsia kertaluokkaa hankalammin omaksuttavaa kieltä. Se opetti minulle paljon siitä, miten opin vieraan kielen ja nyt meneillään oleva kieliprojekti etenee nopeaa tahtia.
Pakottaminen ei toimi koskaan optimaalisesti. Olipa sitten kyse kielen tai jokin muun taidon oppimisesta, niin motivaatio ja itsekuri voittaa aina pakon ja kurittamisen. Työelämässäkin olen nähnyt molemmat puolet. Motivoituneet tyypit tuottavat maailman luokan suorituksia ja pelkästään elantonsa vuoksi työpaikalle vailla motivaatiota laahustavat fiksutkin tapaukset lähinnä kanavoivat kykynsä kaikkeen muuhun kuin työhön. Tuossa on se johdon haaste, joka erottaa menestystarinat massasta.
"Tuo HR:n huutelu muistuttaa paljon syvimmän punaisen vasemmiston argumentointia. Jos et ole samaa mieltä heidän kanssa vaikka hallitsemattoman maahanmuuton ihanuudesta, niin olet huono ihminen - rasisti ja varmasti natsikin. HR:ään sopii myöskin se, että nämä kirkasotsaiset paremmat ihmiset eivät nää mitään falskia argumentoinnissaan. Pilkkakirves heiluu, vaikkei perusteet pilkkaamisen takana koskaan kestä kritiikkiä. Pakkoruotsi, kuten myös tvångsfinska, ovat tosiaan vanhoja termejä. Minäkin hyvin tiesin opiskelevani pakkoruotsia jo aikana ennen Perussuomalaisia. Minulla oli jo tuolloin vahva intuitio siitä, että tuo on elämän ja resurssien hukkaamista. Vaikka tuo tietenkin tappoi motivaatiota opiskella kieltä, niin olen suorittanut korkeakoulutasolle ruotsin opintoja ihan ok arvosanoilla. Elämässäni olisi ollut tilaisuus puhua ruotsia lähinnä muutama kerta ruotsissa auton tankkauksen yhteydessä. No, ruotsalaiset puhuvat hyvin englantia, eikä tuokaan ole kovin merkittävä tarve.
Itse olen sitä mieltä, että kielen oppimisessa on kaksi tärkeää asiaa: lahjakkuus ja motivaatio. Lahjakkaat oppivat kielen kokolailla niin, että menevät vieraalle kielialueelle ja alkavat puhumaan vierasta kieltä. Monesti nämä tapaukset ovat armoitettuja tarinan kertojia. Vähemmän lahjakkailta oppimminen vaatii työtä, jota ei saa itsestään irti ilman motivaatiota.
Minä opettelin useita vuosia eri kouluissa ruotsia ilman motivaatiota. Opin testeissä tarvittavat knoppitiedot minimipanostuksella, mutten missään vaiheessa osannut kunnolla keskustella ruotsilla. Nyt tuo pieni skandinaavien oma kieli onkin sitten taantunut ja ruotsin puhetaitoni on lähellä nollaa, vaikka ymmärrän paljon puhuttua ruotsia. Aivot taitavat tuhota tarpeetonta tietoa viemästä kapasiteettia tarpeellisammalta tiedolta. Toivottavasti tuo puhutunkin ruotsin varaamat lohkot vapautuvat pian hyödyllisempään käyttöön. Myöhemmin jo hyvinkin aikuisella iällä olen oppinut sulavasti puhumaan ruotsia kertaluokkaa hankalammin omaksuttavaa kieltä. Se opetti minulle paljon siitä, miten opin vieraan kielen ja nyt meneillään oleva kieliprojekti etenee nopeaa tahtia.
Pakottaminen ei toimi koskaan optimaalisesti. Olipa sitten kyse kielen tai jokin muun taidon oppimisesta, niin motivaatio ja itsekuri voittaa aina pakon ja kurittamisen. Työelämässäkin olen nähnyt molemmat puolet. Motivoituneet tyypit tuottavat maailman luokan suorituksia ja pelkästään elantonsa vuoksi työpaikalle vailla motivaatiota laahustavat fiksutkin tapaukset lähinnä kanavoivat kykynsä kaikkeen muuhun kuin työhön. Tuossa on se johdon haaste, joka erottaa menestystarinat massasta."
On aika huimaa tuo hallitsematon maahanmuutto. 1.1.2020 - 15.10.2020 on tehty huimat 1.625 oleskelulupapäätöstä. Kohta varmaan väität niin kuin muutkin tyhmät persut että koko palkkasi verotus menee maahanmuuttajien elättämiseen.
@▫️ kirjoitti:
" Jos et ole samaa mieltä heidän kanssa vaikka hallitsemattoman maahanmuuton ihanuudesta, niin olet huono ihminen - rasisti ja varmasti natsikin.
On aika huimaa tuo hallitsematon maahanmuutto. 1.1.2020 - 15.10.2020 on tehty huimat 1.625 oleskelulupapäätöstä. Kohta varmaan väität niin kuin muutkin tyhmät persut että koko palkkasi verotus menee maahanmuuttajien elättämiseen.
En ole asiantuntija, mutta mitenkä tuo myönnettyjen oleskelulupien määrä tällä hetkellä suhteutuu maassa oleviin / maahan pyrkiviin? Eikä koko verotus ei mene suoraan maahanmuuttajien elättämiseen, vaan aimo osa menee sen hallinnon osan kuluihin mikä näitä käsittelee.
Oma vaatimaton näkemykseni valtion kulujen yhdestä ongelmasta, mitkä ovat edelleen tulopuoleen nähden liian suuret, tästä toivottavasti ei ole suurta erimielisyyttä, on juurikin hallinnon paisuminen pikkuhiljaa yhä suuremmaksi.
Työpaikkoja tarvitaan, mutta kaikki hallinnon työpaikat kuitenkin rahoitetaan veroista.
SoTesta on väännetty jo kuinka kauan? Kepu vääntää siihen maakuntamallia, jossa käsittääkseni olisi taas yksi hallinnon osa? Tälläiset hallinnon konklaavit minä haluaisin säästölistalle.
Työperäisen maahanmuuton tarve hämmentää myöskin työttömyystilastoja vilkaisemalla, jo siis ennen koronaa.
@_Quu kirjoitti:
En se eräille vaikeaa ymmärtää, että voi olla politiikastakin omamielipide kuulumatta mikään demari, komari, porvari tai persu ym. kyltin alle.
Jatkoa sanomaasi, totesin äänestäneeni vaaleissa useimmiten henkilöä en siis puoluetta. Tämäkin toimintatapa näytti olevan muutamalle keskustelijalle hyvin vaikeasti sisäistettävä asia.
@_Quu kirjoitti:
En se eräille vaikeaa ymmärtää, että voi olla politiikastakin omamielipide kuulumatta mikään demari, komari, porvari tai persu ym. kyltin alle.
Jatkoa sanomaasi, totesin äänestäneeni vaaleissa useimmiten henkilöä en siis puoluetta. Tämäkin toimintatapa näytti olevan muutamalle keskustelijalle hyvin vaikeasti sisäistettävä asia.
Oma puoluekanta voi helposti horjua varsinkin jos oman kylän poika, tai tyttö, on ennakoissa varteenotettava läpi menijä. Eduskuntavaaleissa ainakin pidän tätä mahdollisena.
"En ole asiantuntija, mutta mitenkä tuo myönnettyjen oleskelulupien määrä tällä hetkellä suhteutuu maassa oleviin / maahan pyrkiviin?"
En tunne tarkkaan asiaa, mutta olettaisin että ainakin 25 prosenttia hakemuksista hylätään. Jotkut tehtailee uusintahakemuksia minkä takia tilastoja on vaikea lukea.
@▫️ kirjoitti:
" Jos et ole samaa mieltä heidän kanssa vaikka hallitsemattoman maahanmuuton ihanuudesta, niin olet huono ihminen - rasisti ja varmasti natsikin.
On aika huimaa tuo hallitsematon maahanmuutto. 1.1.2020 - 15.10.2020 on tehty huimat 1.625 oleskelulupapäätöstä. Kohta varmaan väität niin kuin muutkin tyhmät persut että koko palkkasi verotus menee maahanmuuttajien elättämiseen.
Työperäisen maahanmuuton tarve hämmentää myöskin työttömyystilastoja vilkaisemalla, jo siis ennen koronaa.
Järjestelmässä on kriittisiä valuvikoja. Puhutaan työvoimapulasta samaan aikaan, kun työtömiä on merkittäviä määriä. Tällä pulalla perustellaan maahanmuuttoa, joka importtaa yliedustusta tulonsiirtojen saamapuolelle. Tämä yhtälö ei vain toimi. Se lisää entisestään vajeita. Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi säätää sellaiseen suuntaan, että pahoinvoinnin sijaan se toisi maahan hyvinvointia.
"Kelan suunnittelija Sami Tuori sanoo, ettei Kelalla ole valmiina käytössään tietoja tuensaajien synnyinmaista eikä hän tiedä, mistä tilastosta Tavion esittämät luvut ovat peräisin.
Niiden suuruusluokka on kuitenkin oikea, jos maahanmuuttajien osuutta pyritään haarukoimaan äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella.
Tuorin mukaan tänä vuonna perustoimeentulotukea Suomessa saaneista 30 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on ollut 51 prosenttia."
Halpatyövoiman ongelma on se, ettei omalla työllään tulla toimeen vaan siihen tueksi tarvitaan sosiaaliturva. Työnantajat puhuvat työvoimapulasta vaikka Suomessa on omasta takaa työttömiä ennätysmäärät. Maahanmuuttajien kannattaa ottaa vastaan työtä millä tahansa palkalla, koska se on keino saada oleskelulupa ja se takaa pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Oma lukunsa on sitten ne jotka ovat laittomasti maassa. Suojelupoliisin tarkkailussa on useita satoja henkilöitä ja kuka tietää minkälaisen turvallisuusriskin nämä henkilöt aiheuttavat.
Ja Ruotsissa toisen polven maahanmuuttajien työllisyysaste on 75,3 % kun Suomen koko kantaväestön työllisyysaste on 71,8 %.
"Ehkä kuvaavin tilastotieto on tämä: Ruotsissa toisen polven muuttajien työllisyysaste oli 75,3 eli selvästi parempi kuin kantaväestön 71,8 prosentin työllisyysaste Suomessa.".
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
No siitä sitten siirrytään liikennepolitiikkaan.
En osannut ajatella pakkoruotsin ja työllisyyspolitiikan olevan foorumille liian arka aihe.
Ei mitään, fossiilisten hintaa ylös ja valtio (taas) kompensoimaan aiheutettua haittaa heikompi osaisille. Kuka kompensoi sen keskiluokan ostovoimalle aiheutuvan haitan?
Totesin joskus aikoinani polttoaine on halpaa niin kauan kuin sitä rahalla saa. Nyt taidetaan olla menossa siihen suuntaan että moni miettii pystyykö omalla autolla enää käymään töissä.
@tracktest kirjoitti:
Totesin joskus aikoinani polttoaine on halpaa niin kauan kuin sitä rahalla saa. Nyt taidetaan olla menossa siihen suuntaan että moni miettii pystyykö omalla autolla enää käymään töissä.
Sähköautojakin saa käytettynä ja uusiakin jo bensa-auton hintatasolla. Sähköauton käyttäminen on ainakin toistaiseksi halpaa. Että turha huolehtia. Ennen kuin bensa/diesel on niin kallista, että estää ajamisen, on sähköautoja vielä paremmin tarjolla.
Että kipin kapin sähköautokauppaan ja taas pääsee halvalla töihin!
Että kipin kapin sähköautokauppaan ja taas pääsee halvalla töihin!
Autojen keskimääräiset hinnat Suomessa 6800 € joten kipin kapin halpaa sähköautoa ostamaan.
Jos ostaa keskimääräisellä hinnalla fossiilisen auton, joutuu ostamaan lisäksi bensaa/dieseliä ja huoltamaan autoa. Jos satsaa vähän enemmän ostohintaan, saa säästöä kuluissa ja iloa sähköajosta. Eikä seuraavaa sähköautoa tarvitse ostaa niin nopeasti kuin joutuisi ostamaan seuraavan polttomoottoriauton.
Mikä mahtaa olla käytettyjen autojen mediaanihinta Suomessa?
Sitä paitsi vanha viidakon sanontakin kertoo, ettei köyhän kannata ostaa halpaa. Ei myöskään keskituloisen.
@_Quu kirjoitti:
Kyllä minä sähköauton edut tiedän, ajahan jopa puolet matkasta sähköllä.
Kaverinpuolesta kyselin, mistä nuoripari nappaa kolkytdonan välirahan?
Niin, tuo käytettyjen auton hintataso kiinnostaisi muutenkin kuin pelkän keskiarvohinnan kannalta.
Luulisin, että aika monen perheen talous sallii 30.000,- hintatason auton hankinnan rahoituksella. Jos katsoo auton tarpeelliseksi. Jos ei salli, niin mihin ihmeeseen kaikki autot menevät, mitä mainostetaan? Vai seisovatko vain autokaupiaiden varastossa?
Jos ei ymmärrä Skånea, se on kyllä skånesta johtuvaa. Minäkin kerran erehdyin sanomaan yhdelle eteläruotsalaiselle asiakkaalle, että ymmärrän kyllä jonkin verran ruotsia ja hänpä vaihtoi samantien englannin skåneen, enkä ymmärtänyt yhtään mitään. Mutta se on eri asia. Ei raumalaistenkaan murre ole helpoimmasta päästä.
Minullakin on nykyään vaikea puhua ruotsia siksi, että englanninkielisiä sanoja puskee esiin. Mutta en pidä sitä syynä estää muita lukemasta ruotsia koulussa. Kielten sekoittuminen juuri osoittaa, että ne ovat samankaltaisia.
Vuosia sitten käytin ruotsia enemmän kuin englantia ja silloin sanavarasto ruotsiksi oli parempi. Nyt olen huomannut, että joku lause menee ruotsilla ok kunnes tulee esim. sana först ja sen jälkeen jatkuu huomaamatta englanniksi. Eli först nostaa esiin sanan first ja sitten menen hetken englanniksi.
Niinkö se on? Miksiköhän ihmisten pitää mennä päivittäin pakkotyöhön ja lasten pakkokouluun? Nythän pakkokoulua aiotaan jatkaa jopa 18 vuoden ikään saakka. Eli vasta 18 täytettyään ihminen saa olla vapaa kuin taivaan lintu. Ei pakkoveroja, ei pakkotyötä. Ellei joku sitten välttämättä halua maksaa vapaaehtoisesti veroja tai ajankulukseen käydä töissä. Vapaus se olla pitää!!
Ok. Persut ovat ottaneet siitä tukevasti kopin kuitenkin.
Kuulepas, tuossahan onkin ratkaisu nopeusrajoitusasiaan. Kannatan, että nopeuksien valinta perustetaan jatkossa vapaaehtoisuuteen ja poistetaan peltipoliisit. Vaapaehtoinen, harkinnanvarainen nopeuden valinta toimii paremmin! Pakottamalla, puskassa kyttäämällä tai peltipoliiseja tienvarsille kylvämällä ei saada mitään hyvää aikaan
Juuri näin huomasit miten luonnikkaasti tässäkin asiassa päästiin yhteisymmärrykseen. Minulle sopii vallan hyvin vapaat nopeudet mutta ei taida lainsäätäjille tämä ajattelu käydä. 😀
Politiikka on monesti liian totista vääntämistä, ollaan periaatteesta toista mieltä vaikka yhteisymmärryksen löytyminen tuottaisi nopeasti toivottuja tuloksia. Politiikka on pitkälle teatteria ja äänten kosiskelua, ennen vaaleja luvataan kaikkea kivaa ja vaalien jälkeen unohdetaan kaikki.
Vapaavalintainen se nopeus nytkin on, riittävän suuresta vapaaehtoisesta nopeudesta liikenteessä vaan saa maksaa vapaaehtoista lisäveroa. Itse ostan sitä tukuttain koko vuodeksi kerrallaan, koska käyttämäni nopeudet ovat sen verran suuria - parhaimmillaan yli 200 km/h (Kymiring, Iitti), eivätkä mahdu liikenteen sekaan.
@HybridRules kirjoitti:
Sinulle, tarkoitit kuitenkin. Mutta sitä omaa halua ei pidä sotkea yleiseen hyvään, jota rajoituksilla haetaan. Hymiö
Politiikassa saavat ääniä paljon ne, jotka eivät ymmärrä laskutehtävää.
Kuulun
.
Tuo HR:n huutelu muistuttaa paljon syvimmän punaisen vasemmiston argumentointia. Jos et ole samaa mieltä heidän kanssa vaikka hallitsemattoman maahanmuuton ihanuudesta, niin olet huono ihminen - rasisti ja varmasti natsikin. HR:ään sopii myöskin se, että nämä kirkasotsaiset paremmat ihmiset eivät nää mitään falskia argumentoinnissaan. Pilkkakirves heiluu, vaikkei perusteet pilkkaamisen takana koskaan kestä kritiikkiä. Pakkoruotsi, kuten myös tvångsfinska, ovat tosiaan vanhoja termejä. Minäkin hyvin tiesin opiskelevani pakkoruotsia jo aikana ennen Perussuomalaisia. Minulla oli jo tuolloin vahva intuitio siitä, että tuo on elämän ja resurssien hukkaamista. Vaikka tuo tietenkin tappoi motivaatiota opiskella kieltä, niin olen suorittanut korkeakoulutasolle ruotsin opintoja ihan ok arvosanoilla. Elämässäni olisi ollut tilaisuus puhua ruotsia lähinnä muutama kerta ruotsissa auton tankkauksen yhteydessä. No, ruotsalaiset puhuvat hyvin englantia, eikä tuokaan ole kovin merkittävä tarve.
Itse olen sitä mieltä, että kielen oppimisessa on kaksi tärkeää asiaa: lahjakkuus ja motivaatio. Lahjakkaat oppivat kielen kokolailla niin, että menevät vieraalle kielialueelle ja alkavat puhumaan vierasta kieltä. Monesti nämä tapaukset ovat armoitettuja tarinan kertojia. Vähemmän lahjakkailta oppimminen vaatii työtä, jota ei saa itsestään irti ilman motivaatiota.
Minä opettelin useita vuosia eri kouluissa ruotsia ilman motivaatiota. Opin testeissä tarvittavat knoppitiedot minimipanostuksella, mutten missään vaiheessa osannut kunnolla keskustella ruotsilla. Nyt tuo pieni skandinaavien oma kieli onkin sitten taantunut ja ruotsin puhetaitoni on lähellä nollaa, vaikka ymmärrän paljon puhuttua ruotsia. Aivot taitavat tuhota tarpeetonta tietoa viemästä kapasiteettia tarpeellisammalta tiedolta. Toivottavasti tuo puhutunkin ruotsin varaamat lohkot vapautuvat pian hyödyllisempään käyttöön. Myöhemmin jo hyvinkin aikuisella iällä olen oppinut sulavasti puhumaan ruotsia kertaluokkaa hankalammin omaksuttavaa kieltä. Se opetti minulle paljon siitä, miten opin vieraan kielen ja nyt meneillään oleva kieliprojekti etenee nopeaa tahtia.
Pakottaminen ei toimi koskaan optimaalisesti. Olipa sitten kyse kielen tai jokin muun taidon oppimisesta, niin motivaatio ja itsekuri voittaa aina pakon ja kurittamisen. Työelämässäkin olen nähnyt molemmat puolet. Motivoituneet tyypit tuottavat maailman luokan suorituksia ja pelkästään elantonsa vuoksi työpaikalle vailla motivaatiota laahustavat fiksutkin tapaukset lähinnä kanavoivat kykynsä kaikkeen muuhun kuin työhön. Tuossa on se johdon haaste, joka erottaa menestystarinat massasta.
"Tuo HR:n huutelu muistuttaa paljon syvimmän punaisen vasemmiston argumentointia. Jos et ole samaa mieltä heidän kanssa vaikka hallitsemattoman maahanmuuton ihanuudesta, niin olet huono ihminen - rasisti ja varmasti natsikin. HR:ään sopii myöskin se, että nämä kirkasotsaiset paremmat ihmiset eivät nää mitään falskia argumentoinnissaan. Pilkkakirves heiluu, vaikkei perusteet pilkkaamisen takana koskaan kestä kritiikkiä. Pakkoruotsi, kuten myös tvångsfinska, ovat tosiaan vanhoja termejä. Minäkin hyvin tiesin opiskelevani pakkoruotsia jo aikana ennen Perussuomalaisia. Minulla oli jo tuolloin vahva intuitio siitä, että tuo on elämän ja resurssien hukkaamista. Vaikka tuo tietenkin tappoi motivaatiota opiskella kieltä, niin olen suorittanut korkeakoulutasolle ruotsin opintoja ihan ok arvosanoilla. Elämässäni olisi ollut tilaisuus puhua ruotsia lähinnä muutama kerta ruotsissa auton tankkauksen yhteydessä. No, ruotsalaiset puhuvat hyvin englantia, eikä tuokaan ole kovin merkittävä tarve.
Itse olen sitä mieltä, että kielen oppimisessa on kaksi tärkeää asiaa: lahjakkuus ja motivaatio. Lahjakkaat oppivat kielen kokolailla niin, että menevät vieraalle kielialueelle ja alkavat puhumaan vierasta kieltä. Monesti nämä tapaukset ovat armoitettuja tarinan kertojia. Vähemmän lahjakkailta oppimminen vaatii työtä, jota ei saa itsestään irti ilman motivaatiota.
Minä opettelin useita vuosia eri kouluissa ruotsia ilman motivaatiota. Opin testeissä tarvittavat knoppitiedot minimipanostuksella, mutten missään vaiheessa osannut kunnolla keskustella ruotsilla. Nyt tuo pieni skandinaavien oma kieli onkin sitten taantunut ja ruotsin puhetaitoni on lähellä nollaa, vaikka ymmärrän paljon puhuttua ruotsia. Aivot taitavat tuhota tarpeetonta tietoa viemästä kapasiteettia tarpeellisammalta tiedolta. Toivottavasti tuo puhutunkin ruotsin varaamat lohkot vapautuvat pian hyödyllisempään käyttöön. Myöhemmin jo hyvinkin aikuisella iällä olen oppinut sulavasti puhumaan ruotsia kertaluokkaa hankalammin omaksuttavaa kieltä. Se opetti minulle paljon siitä, miten opin vieraan kielen ja nyt meneillään oleva kieliprojekti etenee nopeaa tahtia.
Pakottaminen ei toimi koskaan optimaalisesti. Olipa sitten kyse kielen tai jokin muun taidon oppimisesta, niin motivaatio ja itsekuri voittaa aina pakon ja kurittamisen. Työelämässäkin olen nähnyt molemmat puolet. Motivoituneet tyypit tuottavat maailman luokan suorituksia ja pelkästään elantonsa vuoksi työpaikalle vailla motivaatiota laahustavat fiksutkin tapaukset lähinnä kanavoivat kykynsä kaikkeen muuhun kuin työhön. Tuossa on se johdon haaste, joka erottaa menestystarinat massasta."
On aika huimaa tuo hallitsematon maahanmuutto. 1.1.2020 - 15.10.2020 on tehty huimat 1.625 oleskelulupapäätöstä. Kohta varmaan väität niin kuin muutkin tyhmät persut että koko palkkasi verotus menee maahanmuuttajien elättämiseen.
En se eräille vaikeaa ymmärtää, että voi olla politiikastakin omamielipide kuulumatta mikään demari, komari, porvari tai persu ym. kyltin alle.
En ole asiantuntija, mutta mitenkä tuo myönnettyjen oleskelulupien määrä tällä hetkellä suhteutuu maassa oleviin / maahan pyrkiviin? Eikä koko verotus ei mene suoraan maahanmuuttajien elättämiseen, vaan aimo osa menee sen hallinnon osan kuluihin mikä näitä käsittelee.
Oma vaatimaton näkemykseni valtion kulujen yhdestä ongelmasta, mitkä ovat edelleen tulopuoleen nähden liian suuret, tästä toivottavasti ei ole suurta erimielisyyttä, on juurikin hallinnon paisuminen pikkuhiljaa yhä suuremmaksi.
Työpaikkoja tarvitaan, mutta kaikki hallinnon työpaikat kuitenkin rahoitetaan veroista.
SoTesta on väännetty jo kuinka kauan? Kepu vääntää siihen maakuntamallia, jossa käsittääkseni olisi taas yksi hallinnon osa? Tälläiset hallinnon konklaavit minä haluaisin säästölistalle.
Työperäisen maahanmuuton tarve hämmentää myöskin työttömyystilastoja vilkaisemalla, jo siis ennen koronaa.
Jatkoa sanomaasi, totesin äänestäneeni vaaleissa useimmiten henkilöä en siis puoluetta. Tämäkin toimintatapa näytti olevan muutamalle keskustelijalle hyvin vaikeasti sisäistettävä asia.
Oma puoluekanta voi helposti horjua varsinkin jos oman kylän poika, tai tyttö, on ennakoissa varteenotettava läpi menijä. Eduskuntavaaleissa ainakin pidän tätä mahdollisena.
"En ole asiantuntija, mutta mitenkä tuo myönnettyjen oleskelulupien määrä tällä hetkellä suhteutuu maassa oleviin / maahan pyrkiviin?"
En tunne tarkkaan asiaa, mutta olettaisin että ainakin 25 prosenttia hakemuksista hylätään. Jotkut tehtailee uusintahakemuksia minkä takia tilastoja on vaikea lukea.
Järjestelmässä on kriittisiä valuvikoja. Puhutaan työvoimapulasta samaan aikaan, kun työtömiä on merkittäviä määriä. Tällä pulalla perustellaan maahanmuuttoa, joka importtaa yliedustusta tulonsiirtojen saamapuolelle. Tämä yhtälö ei vain toimi. Se lisää entisestään vajeita. Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi säätää sellaiseen suuntaan, että pahoinvoinnin sijaan se toisi maahan hyvinvointia.
"Kelan suunnittelija Sami Tuori sanoo, ettei Kelalla ole valmiina käytössään tietoja tuensaajien synnyinmaista eikä hän tiedä, mistä tilastosta Tavion esittämät luvut ovat peräisin.
Niiden suuruusluokka on kuitenkin oikea, jos maahanmuuttajien osuutta pyritään haarukoimaan äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella.
Tuorin mukaan tänä vuonna perustoimeentulotukea Suomessa saaneista 30 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on ollut 51 prosenttia."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006622015.html
Halpatyövoiman ongelma on se, ettei omalla työllään tulla toimeen vaan siihen tueksi tarvitaan sosiaaliturva. Työnantajat puhuvat työvoimapulasta vaikka Suomessa on omasta takaa työttömiä ennätysmäärät. Maahanmuuttajien kannattaa ottaa vastaan työtä millä tahansa palkalla, koska se on keino saada oleskelulupa ja se takaa pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Oma lukunsa on sitten ne jotka ovat laittomasti maassa. Suojelupoliisin tarkkailussa on useita satoja henkilöitä ja kuka tietää minkälaisen turvallisuusriskin nämä henkilöt aiheuttavat.
Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on korkeampi kuin Suomen koko kantaväestön työllisyysaste. Graafi.
Maahanmuuttajilla tarkoitetaan ulkomailla syntyneitä.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ruotsin-maahanmuuttajien-tyollisyysaste-korkeampi-kuin-suomen-koko-vaeston-pitaisi-jo-herattaa-viimeisetkin/2bdcc828-827d-3545-89d9-24df6410fdc0
Ja Ruotsissa toisen polven maahanmuuttajien työllisyysaste on 75,3 % kun Suomen koko kantaväestön työllisyysaste on 71,8 %.
"Ehkä kuvaavin tilastotieto on tämä: Ruotsissa toisen polven muuttajien työllisyysaste oli 75,3 eli selvästi parempi kuin kantaväestön 71,8 prosentin työllisyysaste Suomessa.".
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
https://www.is.fi/autot/art-2000006701115.html
No siitä sitten siirrytään liikennepolitiikkaan.
En osannut ajatella pakkoruotsin ja työllisyyspolitiikan olevan foorumille liian arka aihe.
Ei mitään, fossiilisten hintaa ylös ja valtio (taas) kompensoimaan aiheutettua haittaa heikompi osaisille. Kuka kompensoi sen keskiluokan ostovoimalle aiheutuvan haitan?
Totesin joskus aikoinani polttoaine on halpaa niin kauan kuin sitä rahalla saa. Nyt taidetaan olla menossa siihen suuntaan että moni miettii pystyykö omalla autolla enää käymään töissä.
Sähköautojakin saa käytettynä ja uusiakin jo bensa-auton hintatasolla. Sähköauton käyttäminen on ainakin toistaiseksi halpaa. Että turha huolehtia. Ennen kuin bensa/diesel on niin kallista, että estää ajamisen, on sähköautoja vielä paremmin tarjolla.
Että kipin kapin sähköautokauppaan ja taas pääsee halvalla töihin!
Autojen keskimääräiset hinnat Suomessa 6800 € joten kipin kapin halpaa sähköautoa ostamaan.
Jos ostaa keskimääräisellä hinnalla fossiilisen auton, joutuu ostamaan lisäksi bensaa/dieseliä ja huoltamaan autoa. Jos satsaa vähän enemmän ostohintaan, saa säästöä kuluissa ja iloa sähköajosta. Eikä seuraavaa sähköautoa tarvitse ostaa niin nopeasti kuin joutuisi ostamaan seuraavan polttomoottoriauton.
Mikä mahtaa olla käytettyjen autojen mediaanihinta Suomessa?
Sitä paitsi vanha viidakon sanontakin kertoo, ettei köyhän kannata ostaa halpaa. Ei myöskään keskituloisen.
Eli eikun kipin kapin sinne sähköautokauppaan!
Voi hyvänen aika, en voi muuta sanoa.
Jaahas. Loppuivatko ideat kesken kaiken? Vai mykistyitkö vain, kun sinullekin valkeni kuinka hyvä vaihtoehto sähköauto on?
Kyllä minä sähköauton edut tiedän, ajanhan jopa puolet matkasta sähköllä.
Kaverinpuolesta kyselin, mistä nuoripari nappaa kolkytdonan välirahan?
Niin, tuo käytettyjen auton hintataso kiinnostaisi muutenkin kuin pelkän keskiarvohinnan kannalta.
Luulisin, että aika monen perheen talous sallii 30.000,- hintatason auton hankinnan rahoituksella. Jos katsoo auton tarpeelliseksi. Jos ei salli, niin mihin ihmeeseen kaikki autot menevät, mitä mainostetaan? Vai seisovatko vain autokaupiaiden varastossa?