Lataus noin 150 kilometrin välein. Muunlaisia kokemuksia tai valistuneita arvauksia milloin sähköautoilla vedetään kärryä yhtä jouhevasti kuin polttomoottoriversioilla?
Eli kulutus lisääntyi 74% tyhjällä kärryllä. Menee aika yksiin omien kärrynvetokulutuskokemusten kanssa, sillä pienellä erolla että polttomoottorin huono hyötysuhde kasvaa kuormituksen lisääntyessä ja sähkömoottori toimii aina hyvällä hyötysuhteella, joten kulutuksen lisäysprosentti on sähköautossa hivenen suurempi.
Tuossa tietysti pitää ottaa huomioon talvella tehdyn vertailun lämmitystarve, joka ei kärryn takia muutu mihinkään. Kesällä kulutuksen lisäysprosentti on tietenkin vielä suurempi.
Tuo 150 km latausväli ei lukemana kuullosta hirveän pieneltä, mutta kun ottaa huomioon sen että polttomoottoriautolla pääsee merkkivalon sytyttyä vielä noin 100 km ja valon syttyessä ei enää paljon mietitä että mennäänkö tankkaamaan heti seuraavalla asemalla.
Videon opetus on se, ettei kannata valita pienimmällä akulla varustettua mallia, jos haluaa talvella vetää pitkiä matkoja lataamatta suurinta sallittua kärryä. Tämän tosin jo melkein kaikki tiesivät.
Vetokuulan tarvitsijoita on aika monenlaisia. Esimerkiksi minun käyttötilanteessani vetokuulaton auto on turhake, joka estää harrastukset ja normaalin elämän. Mutta jo 100 kg vetopaino tekee autosta käyttökelpoisen, koska pyörätelineen saa mukaan.
Seuraava askel on ajoittainen haravointijätteen ja nikkarointitarpeiden ajaminen ympäri kaupunkia, eikä sekään tuota mitään ongelmaa SR Teslallekaan, ei edes talvella. Nyt on jo lähes kaikki minun vetokuulan käyttötarpeeni katettu.
Mökille halkosavottaan (josta tulee pitkää halkoa myös kotiin leivinuuniin) voi ison kuomukärryn vetää joka toinen tai kolmas vuosi sitten jollain muulla. Teslalla onnistuisi toki työkalujen ja tyhjän kärryn siirto työkohteeseen, mutta tonnin halkolastin joutuisi vetämään kotiin jollain muulla.
Tämän kokeen perusteella yksi tuollainen mahtuisi meidän huusholliin oikein hyvin, kunhan on vain vetokoukulla varustettu. Pystymme kestämään sen, että lomamökkiä hinaavan kannattaa ostaa jotain muuta. Meidän mökki on jo järven rannassa, merkatun MTB-reitin ja konelatujen varrella hiihtokeskuksen lähellä, joten sitä ei ole tarvetta siirtää minnekään.
@NHB kirjoitti:
Videon opetus on se, ettei kannata valita pienimmällä akulla varustettua mallia, jos haluaa talvella vetää pitkiä matkoja lataamatta suurinta sallittua kärryä. Tämän tosin jo melkein kaikki tiesivät.
Millaista (sähkö)autoa suosittelet naapurilleni, joka ei vetänyt tuollaista videon tyhjää kärryä, vaan pakkasi kärryyn 2 moottorikelkkaa, perheen ja tavarat autoon ja lähti hiihtolomareissulle lappiin?
@NHB kirjoitti:
Videon opetus on se, ettei kannata valita pienimmällä akulla varustettua mallia, jos haluaa talvella vetää pitkiä matkoja lataamatta suurinta sallittua kärryä. Tämän tosin jo melkein kaikki tiesivät.
Millaista (sähkö)autoa suosittelet naapurilleni, joka ei vetänyt tuollaista videon tyhjää kärryä, vaan pakkasi kärryyn 2 moottorikelkkaa, perheen ja tavarat autoon ja lähti hiihtolomareissulle lappiin?
Jos tavoitteena on klassinen kusematta Lappiin perheen, laskettelukamojen ja kahden kelkan kanssa, niin en suosittele tuohon mitään sähköautoa. Jos taasen on mahdollisuus pitää taukoja ja halua ajaa sähköllä, niin sitten isolla akulla ja riittävällä vetomassalla varustettu malli, jolle löytyy reitin varrelta toimiva pikalatausverkosto.
Täytynee vielä hetki oottaa ennen ku firman autot vaihtuu sähköisiin. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kun kiertelee urakoitten perässä, niin jotenki arveluttaa. En tiiä miten sähkötaksit näillä korkeuksilla ajelee ja latailee.
Minä olen sähköautolla vetänyt peräkärryä ja traileria ihan samalla tavalla kuin aikaisemmin polttiksellakin. Trailerikuorma n. 1200kg ja matka mökiltä talvisäilöön n. 45km suuntaansa, siis tyhjällä trailerilla mökille ja vene kyydissä takaisin.
Aikaisemmin julkaistu:
Pitkälle matkalle lähtiessä täytyy selvittää etukäteen reitiltä löytyvät pikalatausasemat, jotta tarvittavan täydennyslatauksen saa tehtyä. Viime joulukuussa ajoin n. 300km yhteen suuntaan työreissun pikku pakkasessa. Lähtiessä akku oli yön yli ladattu 100% täyteen ja matkan puolivälissä pysähdyttiin Jari-Pekkassa Hartolassa aamupalabuffetille ja jätettiin auto Fortumin 50kW laturiin siksi aikaa. Meitä oli kolme heppua autossa ja perässä Respon 3,5m lavalla ja kuomulla oleva kärry, mutta kuormaa kärryssä vain n. 200kg, mutta ilmanvastus varmaan melkoinen ison kuomun takia. Ei mennyt tankkamiseen yhtään aikaa. Oltiin vähän edellä aikataulua, niin pysähdyttiin Hirvaskankaalle vielä kaffelle ja auto siksi aikaa piuhan päähän. Taaskaan tankkaaminen ei vienyt yhtään aikaa eikä tarvinnut bensaletkun päässä palella. Perillä akussa olikin sitten vielä n. 40%, kun teslan laturi rännittää akkuun kilometrejä reipasta vauhtia.
Autossa oli mukana voimavirtalatauskaapeli ja jatkojohto 3x16A punaisella pistokkeella ja sain Teslan parkkiin tehtaan seinustalle ja piuhan kiinni. Siinä oli auto seuraavanakin päivänä piuhassa ja kotia kohti lähdettiin taas täydellä akulla. Kärry perässä käytännössä samalla kuormalla, joka tuli lähinnä työkaluista. Jari-Pekassa sämpyläkahvit ja auto taas Fortumin laturissa n. 30min ja kotona akkua 5% jäljellä. Yöksi piuhan päähän ja aamulla akku säädetyssä 80% latingissa ja auto lämmin.
Sähköautolla joutuu selvittämään latausmahdollisuudet, mutta kun ottaa periaatteen "Tilaisuus tekee lataajan", niin ei lataamisesta tarvitse hirveästi murhetta kantaa.
Huomattavan paljon halvempia kilometrejä tulee, kun sähköllä ajaa.
Ja sähköinen voimalinja on niin paljon mukavampi monella tavalla.
Lisäksi on kiva ottaa käyttöön uutta edistyksellistä teknologiaa eikä tarrautua vanhaan.
P.S. Matkaa tehtiin n. 90km/h nopeudella maantieosuudet. Kulutus oli sillä vauhdilla n. 340Wh/km, kun muutoin keskikulutus on ollut n. 220Wh/km. Ulkolämpötila oli alimmillaan -7, mutta suurimman osan aikaa -4 paikkeilla. Auton "tyypillinen kulutus" -arvo energianäytöllä on 200Wh/km. Näytöllä on "referenssiviiva" 200Wh/km kohdalla kaiketi ilmentämään kulutusta, jolla WLTP-arvo toteutuu. Peräkärry, lisämatkustajat ja kylmä sää kyllä näkyvät selkeästi kulutuksessa. Auto siis Tesla Model X 2020 Long Range.
Niin, ne ottavat joiden toimintaympäristö ja/tai budjetti sen sallii. Eli jatkan vielä toistaiseksi periaatteella auto käyttötarpeen ja toimintaympäristön mukaan.
Niinhän se on, että reunaehdot on otettava huomioon. Ajelin 2.5 vuotta ladattavalla hybridillä ja pyrin saamaan sen aina lataukseen reissuillakin osittain siksi, että saisin tuntumaa latausmahdollisuuksista minun tyypillisillä reissuilla. 500km sähkösäde ja vetokoukku vakiovarusteena olivat painamassa Teslan valinnassa. Oli toki muitakin, mutta jos vetokoukkua ei olisi saanut, en olisi Teslaa ottanut.
Loppujen lopuksi latausasemia tarvitsee aika harvoin. Aamuisin pääsee liikkeelle täydellä akulla kotilatauksella ja harvemmin tulee niin pitkiä reissuja, että matkan varrella tarvitsee ladata ainakaan enemmän kuin kerran. Hotelliyöpymisissä saa varsinkin pohjoisemmassa auton kokoajan päällä oleviin lämmitystolppiin, joista kyllä voi ottaa ainakin 10A ja usein 13A, mikä yhdellä vaiheellakin yön yli ladatessa antaa käyttökelpoisen rangen työreissulla normaalisti. Harvoin hotellipaikka niin kaukana työmaalta on. Pienissä hotelleissa ei oikein ole varsinaisia 3-vaihelatauspisteitä ja isoissa hotelleissa on vaarana, että kaikki on varattuna.
Keskusteluissa tuppaa unohtumaan, että sähköautoa voi ladata ihan tavallisesta 3x16A tai 3x32A pistokkeesta, kunhan pitää mukana ns. matkalaturia. Työmailla ja tehtailla voimavirtaa voi hyvin löytyä käyttöön.
Mutta realismia on, että sähköauton kanssa joutuu selvittämään latausmahdollisuudet, mistä on oma vaivansa, jos urakoita on siellä täällä ja keikat lyhytkestoisia. Latausasemia ei ole joka nurkalla, kuten bensa-asemia.
Mutta ostihan joku (en muista enää nimeä) ekan polttisautonkin Suomeen, kun täällä ei vielä ollut yhtä ainoaa bensanmyyntipistettä.
Eikä sähköauton hankkiminen enää tänä päivänä ole mikään pioneeriteko. Paremminkin polttiskuski alkaa ainakin kohta herättää ajatuksen, että siinä menee tuplafossiilit, yksi kuskin paikalla ja lisää tankissa😉
@Herbert kirjoitti:
Mieltä kovasti lämmittää, kun kerrostaloyksiön hintaisella autolla ajava nimittelee reunaehtojensa puitteissa toimivaa fossiiliksi.
Just laitettiin rivarikolmio myyntiin tästä läheltä. Ei siitä sentään Model X:n hintaa kehtaa pyytää.
Mutta S206 jonkin verran häiritsee jo valmiiksi luultuja askelmerkkejä. Edeltäjäänsä isompi, Ultra High-Beam LEDit vakiona ja 25 kWh akku, jonka turvin arvioitu 100 km sähkösäde ei pitäisi olla edes pelkästään normimittaustarinaa vaan kohtuuhelposti saavutettavissa. Vanha ja epäluotettava bensamoottori M27x on lempattu jo pari vuotta sitten ja M260/264 on tehty uuden OM654 dieselin pohjalta, joten luulisi jo jotain kestävänkin. Pitänee käydä sovittamassa maastopyörää peräkonttiin kun tautitilanne helpottaa että uskaltaa liikkua ulkona? Jos vaikka ostaisi vaihteeksi ihan uuden auton?
@HybridRules kirjoitti:
siinä menee tuplafossiilit, yksi kuskin paikalla ja lisää tankissa😉
Toistat samaa teemaa sen verran ahkerasti, että sinulle ihmisen arvo näyttää tosiaan olevan hänen ostamissaan tavaroissa.
Ihmisen arvo on kaiken kaikkiaan ihan muualla kuin siinä, millaisella autolla hän ajaa tai millaisia tavaroita yleensäkään ostaa.
Minusta on hauska ajatus, että fossiilit paahtaa maantiellä fossiilia tankissa. Jokaisella pitää olla sen verran itsetuntoa, ettei moisesta kielikuvasta maailma romahda.
Jos haluaa pitää kiinni vanhentuvasta tekniikasta, niin pitää tehdä se kunnialla vaan. Kaatua ns. saappaat jalassa. Ja onhan polttisautoja saatavana vielä kauan kaikille archie bunkereille, joiden karigatyyriä jonnet ei varmaankaan muista.
Model X:n hinnasta pulinaa en oikein ymmärrä. Auto maksoi minulla alle 100k€, mikä on vähemmän kuin Volvo XC90T8, Audi eTron, MB GLE, X:t ja Q:t tuossa kokoluokassa jne. Kun ottaa huomioon, kuinka paljon halvempaa sähköllä ajaminen on, niin hintaetu sen kuin paranee Teslan eduksi. Onhan äksä kalliissa hintaluokassa, mutta halvempiakin löytyy. Ja löytyy äksiä käytettynäkin.
Enkä sano, että kaikkien pitäisi hankkia juuri Tesla, onhan jo paljon vaihtoehtoja markkinoilla. Valinta tehdään enenevässä määrin asennepuolella, kun se tehtiin vielä pari vuotta sitten autojen saatavuuden ehdoilla.
@Vital kirjoitti:
Hyvä sijoittaja saa kymmenkertaistettua sijoituksensa kymmenen vuoden välein, siis 100k€ kasvaa miljoonaksi euroksi.
Ostin tyttärelleni 500 eurolla 120 000 km ajetun Twingon, jolla hän tyytyväisenä ajeli muutamia vuosia vain pienillä korjauksilla.
Jos ei jo ole monimiljonääri, on idioottimaista sijoittaa autoon.
Entä jos tarvitsee auton? Entä jos tarvitsee auton mihin perhe mahtuu tavaroineen?
Mitä jos sen lisäksi ajattelee niin, että auton turvallisuus on hyvä maksimoida silloin kun kyydissä takapenkillinen lapsia, silläkin uhalla että se syö mahdollisuudet ajaa kuusikymppisenä velattomalla E-Mersulla (yksin)?
@Vital kirjoitti:
Hyvä sijoittaja saa kymmenkertaistettua sijoituksensa kymmenen vuoden välein, siis 100k€ kasvaa miljoonaksi euroksi.
Ostin tyttärelleni 500 eurolla 120 000 km ajetun Twingon, jolla hän tyytyväisenä ajeli muutamia vuosia vain pienillä korjauksilla.
Jos ei jo ole monimiljonääri, on idioottimaista sijoittaa autoon.
Eihän kukaan tavalliseen liikenteessä olevaan autoon sijoita, jotkut keräilyautot ovat asia erikseen.
Sijoittaminen on varmaan hyvä asia ja jos välttää viimeiseen asti kuluttamista ja sen sijaan panee säästöön ja sijoittaa kaiken pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävän voi hyvinkin olla aikanaan hautausmaan äveriän asukki. Varmaankin ylpeä sellainen.
@HybridRules kirjoitti:
Model X:n hinnasta pulinaa en oikein ymmärrä. Auto maksoi minulla alle 100k€, mikä on vähemmän kuin Volvo XC90T8, Audi eTron, MB GLE, X:t ja Q:t tuossa kokoluokassa jne. Kun ottaa huomioon, kuinka paljon halvempaa sähköllä ajaminen on, niin hintaetu sen kuin paranee Teslan eduksi. Onhan äksä kalliissa hintaluokassa, mutta halvempiakin löytyy. Ja löytyy äksiä käytettynäkin.
X:n hinta pyörii 100KEUR kohdalla ja esim. XC90T8 alle 90KEUR. Tolla hintaerotuksella tankkaa auton aika monta kertaa. Vai pitääkö käytettyä Teslaa verrata muiden merkkien uusien hintoihin, että saadaan "faktat" kohdalleen?
Itse yritin ottaa sähköauton uudeksi työsuhdeautoksi, mutta leasingyritysten mukaan noiden hinta tippuu niin nopeasti, että vain diesel on huonompi vaihtoehto. Eli hybridi tulee kesällä käyttöön.
@HybridRules kirjoitti:
Model X:n hinnasta pulinaa en oikein ymmärrä. Auto maksoi minulla alle 100k€, mikä on vähemmän kuin Volvo XC90T8, Audi eTron, MB GLE, X:t ja Q:t tuossa kokoluokassa jne. Kun ottaa huomioon, kuinka paljon halvempaa sähköllä ajaminen on, niin hintaetu sen kuin paranee Teslan eduksi. Onhan äksä kalliissa hintaluokassa, mutta halvempiakin löytyy. Ja löytyy äksiä käytettynäkin.
X:n hinta pyörii 100KEUR kohdalla ja esim. XC90T8 alle 90KEUR. Tolla hintaerotuksella tankkaa auton aika monta kertaa. Vai pitääkö käytettyä Teslaa verrata muiden merkkien uusien hintoihin, että saadaan "faktat" kohdalleen?
Itse yritin ottaa sähköauton uudeksi työsuhdeautoksi, mutta leasingyritysten mukaan noiden hinta tippuu niin nopeasti, että vain diesel on huonompi vaihtoehto. Eli hybridi tulee kesällä käyttöön.
Minun edellinen auto oli XC90T8 Inscription hyvillä lisävarusteilla ja sen hinta v. 2017 oli lähes 120k€. Viime keväänä pyysin tarjouksen ja kyllä sekin vielä varusteineen kipusi hiukan yli sadan. Jos se nyt maksaa alle 90, niin ovat siiten kovasti hintaa edelleen pudottaneet. Johan XC90T8 alkaa olla vanhan puoleinen malli ja sähkösäde nykypäivän plugareihin verrattuna vaatimaton. Hinta samoilla haminoilla kuitenkin Tesla X ja XC90T8:n kokoluokan muut katumaasturit. Approx vuosi sitten olin aikeissa hankkia etronin ja sen hinta olisi varusteineen ollut melko tarkkaan 120k€. Varusteista tinkimällä (pois sellaisia, mitä ei esim. Teslaan saa), hinta olisi silti ollut yli 110. Teslan hinnassahan varusteet on jo mukana, se tosiaan maksaa sen, mikä hinnastossa sanotaan eikä hinnasto ole mikään teoreettinen alkaen hinta niin kuin Audissa, MB:ssä ja BMW:ssä. Teslan hintaoptiot ovat valittu tehoversio eli raketti tai vielä raketimpi ja onko täysi autopilot-optio vai perusautopilot. Ja jotkut lisähintaiset vanteet voi valita ja taisi joku värivaihtoehtokin olla lisähinnalla. Mutta kaikki mukavuusvarusteet yms. ovat jo mukana ilmoitetussa hinnassa eli auton voi hyvillä mielin ostaa ilman mitään "lisävarusteita".
Minä vaihdoin plugarin täyssähköön, koska halusin ajaa sähköllä enkä bensalla. 85000km matkalta tankkauskirjanpidon mukaan bensaa paloi keskimäärin 5.9l/100km, mikä on hyvin kohtuullinen kulutus, mutta se oli silti keskimäärin n. 6 litraa/100km enemmän kuin on ollut nykyisellä autolla.
Minä ajan pitkiä matkoja sen verran usein, että plugarilla sähköajo ei auttanut alentamaan bensan kulutusta tuosta enempää.
@M880 kirjoitti:
Mitä jos sen lisäksi ajattelee niin, että auton turvallisuus on hyvä maksimoida silloin kun kyydissä takapenkillinen lapsia, silläkin uhalla että se syö mahdollisuudet ajaa kuusikymppisenä velattomalla E-Mersulla (yksin)?
Elämä on tietenkin valintoja, mutta en osta teoriaa säästämisestä valinnanvapauden poissulkevana vaihtoehtona. Minusta tämä ajatusmalli perustuu laskuvirheelle joka ei vertaa säästöjen ja lainan lyhennysten kuukausierien aikaansaamia pääomatuloja ja -menoja oikein. Nämä huomioon ottaen Sijoitusharrastus kasvattaa ostovoimaa jo paljon ennen eläkeikää eikä suinkaan vähennä sitä.
Säästäminen ja sijoittaminen on ainakin minulle mahdollistanut oman uuden velattoman Volvon ostamisen nuorena. Sen turvin voin myös itse istua mukavasti takapenkillä nyt kun nyt on aikanaan Volvon takapenkillä turvaistuimessa istuneiden nuorempien vuoro ajaa velatonta E-sarjalaista. Tai sitä samaa nyt jo vanhaa Volvoa harrasteautotapahtumassa. Parkkipaikan kalustus on silti vain sivujuonne siinä pelissä, jossa se parkkipaikan sisältämä tontti ja sille rakennettu talo sekä tunturimökki laskettelukeskuksen konelatujen varrelta järven rannasta ostetaan myös omalla rahalla lainoja kyselemättä jo keski-ikäisenä (ja sen valinnan seurauksena en ole vielä tänään miljonääri. Ymmärrän valintojeni vaihtoehtoiskustannuksen ja pystyn silti vaivatta elämään tämän tiedon kanssa, koska raha on vain väline ja se oli money well spent).
Jos joku maksaa tuollaiset laskut sekä säästämättä että velkaantumatta saa vilpittömät onnitteluni. Niille meistä, jotka eivät lyö talon tai mökin hintaa pöytään suoraan lompsastaan, on vaihtoehtoina rahan säästäminen tai lainaaminen. Siksi velattoman säästäjän kuukausierää ilman autolainaa, asuntolainaa ja mökkilainaa pitääkin verrata velallisen lainojensa lyhennyksiin ja työsuhdeauton kuukausieriin polttamaan kuukausierään. Tämän jälkeen katsotaan kummalle puolelle pöytää niiden itselle säästettyjen ja muille maksettujen kuukausierän tuotto alkaa valua. Suurmiestä (väitetysti?) siteeraten:
"Compound interest is the eighth wonder of the world. The one who understands it earns it, the one who does not, pays it".
En näe tässä kuviossa tuottoa ansaitsevien maksuvalmiuden heikkenevän korkoa maksaviin verrattuna. Sen lainarahan kustannuksena korko on viime vuosina ollut pikku juttu. Paljon isompi tappio on tällä vuosituhannella tullut markkinoilta poissa olevan vaihtoehtoiskustannuksesta, jonka säästäjä on vetänyt omaan taskuunsa.
@Vital kirjoitti:
Hyvä sijoittaja saa kymmenkertaistettua sijoituksensa kymmenen vuoden välein, siis 100k€ kasvaa miljoonaksi euroksi.
Varsin hyvä pitää ollakin, että saa kestävällä tavalla 26% vuosituottoa, joka ylittää keskimääräisen markkinatuoton yli nelinkertaisesti. Montako näitä mestareita on Suomessa?
Ostin tyttärelleni 500 eurolla 120 000 km ajetun Twingon, jolla hän tyytyväisenä ajeli muutamia vuosia vain pienillä korjauksilla.
Suurin hyppäys liikkumisen vapaudessa tapahtuu jalkamiehen (tai henkilön) noustessa halpaa autoon. Sillä saa suojan säältä, omat aikataulut ja oman vapauden. Halvan auton vaihtaminen uuteen ja kalliiseen lisää mukavuutta, turvallisuutta ja ihan kaikkea, mutta mielestäni se on edelleen vain hienosäätöä siihen verrattuna onko autoa käytettävissä vai ei.
Jos ei jo ole monimiljonääri, on idioottimaista sijoittaa autoon.
En lähde nimittelemän ketään idiooteiksi, mutta minusta on rahallisesti huono sijoitus laittaa yhtään rahaa mihinkään autoon, ellei auton arvo kasva tai tuo ansaintamahdollisuutta joka kompensoi auton kustannukset. Elleivät nämä ehdot täyty, auton ostaminen ei ole sijoittamista vaan kulutettua rahaa. Itse katson auton hinnan kulutetuksi rahaksi laskun maksettuani.
En edes yritä mitoittaa autoon sopivaa rahamäärää muiden puolesta, vaan ehdotan että on taloudellisesti kannattamatonta laittaa paljon rahaa autoon. Päättäköön jokainen itse, mikä on liian paljon.
Aiheeseen tämä liittyy siten, että sähköautomatematiikka on vanhan dieselmatematiikan variantti, jossa suurempi hankintahinta (vielä hetken) joudutaan peustelemaan pienentyvillä käyttökustannuksilla. Tätä vertailua oikein laskeva ottaa huomioon myös pääomakulut. Mikään ei tosin estä tekemästä valintaa perinteisellä perusteella "mä halusin tällasen".
@HybridRules kirjoitti:
Sijoittaminen on varmaan hyvä asia ja jos välttää viimeiseen asti kuluttamista ja sen sijaan panee säästöön ja sijoittaa kaiken pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävän voi hyvinkin olla aikanaan hautausmaan äveriän asukki.
Tietoisuus vaihtoehtoiskustannuksesta avaa riskin osallistumisesta "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan. Tämä on täysin ilmeinen riski rahan aika-arvon diskonttaamisen sisäistämisestä.
Mutta ennen sitä viimeistä paitaa jossa ei ole taskuja on kyllä rehellisempää verrata velattoman säästäjän sijoituksiinsa kaatamaa kuukausierää asuntoonsa, mökkiinsä ja autoonsa lainanneen kuukausilyhennykseen. Jos lasket tämän oikein yli vuosien, huomaat että korkoa korolle efektin vuoksi säästäjä saa saman ostovoiman itse asiassa PIENEMMÄLLÄ kuukausierällä kuin lainaaja. Syy on siinä, että pääoman tuotto lisätään säästäjän ostovoimaan ja vähennetään lainaajan ostovoimasta.
Varmaankin ylpeä sellainen.
Markkinatuoton saa kuka tahansa lukutaitoinen aivot narikassa, joten siitä on vaikea olla ylpeä.
Mutta kun tietää, että suurin osa yksityissijoittajista ja jopa yli 80% ammattilaistenkin manageeraamista sijoitussalkuista häviää vertailuindeksilleen ja oman salkun rullaavan 10 vuoden periodin tuottoprosentti pysyy vuodesta toiseen kestävällä tavalla vertailuindeksin yläpuolella alkaa tuntea olevansa lukutaitoisen lisäksi myös ihan vähän laskutaitoinen.
En kauhistele kallista autoasi lainkaan, koska aiempien keskustelujen nojalla uskon sinulla olevan siihen varaa. Se mikä on jollekin muulle liian kallis on sinulle hyväksyttävä. Etenkään vertailussa kymppitonnin halvempaan XC90 en näe Volvoa edullisena vaikka se halvempi olisikin. Ei tuon hintaeron indeksituotto ole kuin keskimäärin alle 700 € vuodessa. Uskon sinun säästävän sen Model X:lla erittäin helposti, joten sinun tapauksessasi siis näiden verrokkien välillä Teslan diesel-logiikka = sähköautologiikka tekee järkeä kalliimmasta ostohinnasta huolimatta. Näiden vaihtoehtojen välillä minäkin valitsisin epäröimättä Teslan.
Se sekä Teslan että uuden Volvon todellisempi haastaja tässä laskelmassa on joko vanhempi Volvo tai vaikkapa Land Cruiser, joka vetää työvehkeesi minne tarvitaan, mutta pudottaa ostohintaa kymppitonnin sijasta vaikkapa 60 - 70.000 € alle uuden Teslan. Nyt alkaa pääoman vaihtoehtoiskustannuksella saada jonkun litran polttoainettakin.
Mainio pieni taloustiedon oppitunti 740 GLE:ltä. Samansuuntaisia ajatuksia olen itsekin miettinyt ja toteuttanutkin. Hautausmaan äveriäimmäksi tuskin on mahdollisuuksia, mutta viisvitosena pois oravanpyörästä toteutui.
Viime vuoden keväällä osakesäästötilin avanneet saattavat kyllä saada väärän kuvan pitkäaikaisesta sijoittamisesta. No, vuodet opettavat.
Niin, auto. En arvostele kenenkään valintoja. Jokainen tyylillään. Sijoituksena en niitä pidä. Edes Vanhaa neljäneljäkakkosta.
Eikä sähköauton hankkiminen enää tänä päivänä ole mikään pioneeriteko. Paremminkin polttiskuski alkaa ainakin kohta herättää ajatuksen, että siinä menee tuplafossiilit, yksi kuskin paikalla ja lisää tankissa
...ja sitten
Minusta on hauska ajatus, että fossiilit paahtaa maantiellä fossiilia tankissa. Jokaisella pitää olla sen verran itsetuntoa, ettei moisesta kielikuvasta maailma romahda.
Miksi sen pitäisi romahtaa?
Jos haluaa pitää kiinni vanhentuvasta tekniikasta, niin pitää tehdä se kunnialla vaan. Kaatua ns. saappaat jalassa. Ja onhan polttisautoja saatavana vielä kauan kaikille archie bunkereille, joiden karikatyyriä jonnet ei varmaankaan muista
....joten jos ei edelliset kielikuvat riittäneet, niin kokeilet lisää kepillä jäätä?
Model X:n hinnasta pulinaa en oikein ymmärrä. Auto maksoi minulla alle 100k€...Onhan äksä kalliissa hintaluokassa, mutta halvempiakin löytyy. Ja löytyy äksiä käytettynäkin.
Tarkistin juuri että halvin maksoi 67900€ Nettiautossa. Jos sinä pidät sitä ihan edullisena, niin onko sinusta kummallista, jos hyvin moni muu ei pidä?
Valinta tehdään enenevässä määrin asennepuolella, kun se tehtiin vielä pari vuotta sitten autojen saatavuuden ehdoilla.
Aika höpöjäsi kirjoittelet. Meinaat siis ihan tosissasi, että 34000€:n eli keskihintaisen uuden auton ostaja on valinnut sen vain, koska asenne ei ole kohdallaan? Tai jos haluaa n. pikkuauton (Fiesta-luokka), niin olisi ihan vaan saatavuudesta kiinni, löytyykö bensa, diesel tai sähköauto? Dacia Springiä odotellessaan.
Enkä sano, että kaikkien pitäisi hankkia juuri Tesla, onhan jo paljon vaihtoehtoja markkinoilla
Sinun pitää tarkastella paitsi hankintahintaa myös latausmahdollisuuksia sen valikoiman lisäksi. Jos saman auton hinta pompsahtaa bensapelistä täyssähkövaihtoehtoon liki tuplaksi, niin ei se kaikille ole valintatilanne entten tentten ja asennetta peliin. Saati että olisi sitä tökkeliä aamuksi kadunvarressa jne. Kuinka lapsellisen ylimielinen täytyy olla, jos niin kuvittelee? Älä vaan romahda kielikuvasta!
nimim. "äsken näytti sijoituksieni tuottoprosentti karvan alle 13%:a, mutta en ole pääsemässä oravanpyörästä"
@Vital kirjoitti:
Hyvä sijoittaja saa kymmenkertaistettua sijoituksensa kymmenen vuoden välein, siis 100k€ kasvaa miljoonaksi euroksi.
Varsin hyvä pitää ollakin, että saa kestävällä tavalla 26% vuosituottoa, joka ylittää keskimääräisen markkinatuoton yli nelinkertaisesti. Montako näitä mestareita on Suomessa?
Määrä on arvoitus, mutta kiinnostava pyrkimys ja varsin järkevää etenkin nuoren ja koko yhteiskuntamme kannalta.
Mm. Sijoittamisesta kirjoja kirjoittanut Seppo Saarion mielestä nuorten pitää pyrkiä kymmenkertaistamaan sijoitusomaisuutensa kymmenen vuoden välein. (T&T)
@Vital kirjoitti:
Määrä on arvoitus, mutta kiinnostava pyrkimys ja varsin järkevää etenkin nuoren ja koko yhteiskuntamme kannalta.
Periaate on oikea, koska nuorella on varaa ottaa isompia riskejä. Riskienhallintaan kuuluu silti realistinen ymmärrys omista taidoista. Suuremman riskitason ei tarvitse merkitä korkeariskisiä valintoja, joissa on merkittävän epäonnistumisen vaaran lisäksi tarjolla myös muuten oikean mutta väärin ajoitetun tilannearvion riski. Isompaa riskiä voi ottaa vaikkapa pomminvarman indeksisalkun velkavivulla (kunhan muistaa, että omalla maksuvalmiudella pitää pystyä välttymään hetkellisen paniikin aiheuttamalta margin callilta joka syö vuosien tuoton myymällä pohjilta).
Mm. Sijoittamisesta kirjoja kirjoittanut Seppo Saarion mielestä nuorten pitää pyrkiä kymmenkertaistamaan sijoitusomaisuutensa kymmenen vuoden välein. (T&T)
MInulle riittää markkinatuoton voittaminen edes pienellä marginaalilla, koska se on oikeutukseni manageerata osaa salkusta itse koko salkun indeksoinnin sijasta. Harrastuksilla voi laskea olevan hintansa, mutta tässä tapauksessa on vaikea perustella omaa säätämistään, jos autopilotilla tulee parempi tulos.
Mutta minä olenkin jo ikäni vuoksi siirtynyt monen mielestä tylsään puolustuspeliin. Tässä pelissä on monta oikeaa vastausta ja oikea vastaus samallekin henkilölle on eri aikoina aivan erilainen.
@HybridRules kirjoitti:
Sijoittaminen on varmaan hyvä asia ja jos välttää viimeiseen asti kuluttamista ja sen sijaan panee säästöön ja sijoittaa kaiken pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävän voi hyvinkin olla aikanaan hautausmaan äveriän asukki.
Tietoisuus vaihtoehtoiskustannuksesta avaa riskin osallistumisesta "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan. Tämä on täysin ilmeinen riski rahan aika-arvon diskonttaamisen sisäistämisestä.
Mutta ennen sitä viimeistä paitaa jossa ei ole taskuja on kyllä rehellisempää verrata velattoman säästäjän sijoituksiinsa kaatamaa kuukausierää asuntoonsa, mökkiinsä ja autoonsa lainanneen kuukausilyhennykseen. Jos lasket tämän oikein yli vuosien, huomaat että korkoa korolle efektin vuoksi säästäjä saa saman ostovoiman itse asiassa PIENEMMÄLLÄ kuukausierällä kuin lainaaja. Syy on siinä, että pääoman tuotto lisätään säästäjän ostovoimaan ja vähennetään lainaajan ostovoimasta.
Varmaankin ylpeä sellainen.
Markkinatuoton saa kuka tahansa lukutaitoinen aivot narikassa, joten siitä on vaikea olla ylpeä.
Mutta kun tietää, että suurin osa yksityissijoittajista ja jopa yli 80% ammattilaistenkin manageeraamista sijoitussalkuista häviää vertailuindeksilleen ja oman salkun rullaavan 10 vuoden periodin tuottoprosentti pysyy vuodesta toiseen kestävällä tavalla vertailuindeksin yläpuolella alkaa tuntea olevansa lukutaitoisen lisäksi myös ihan vähän laskutaitoinen.
En kauhistele kallista autoasi lainkaan, koska aiempien keskustelujen nojalla uskon sinulla olevan siihen varaa. Se mikä on jollekin muulle liian kallis on sinulle hyväksyttävä. Etenkään vertailussa kymppitonnin halvempaan XC90 en näe Volvoa edullisena vaikka se halvempi olisikin. Ei tuon hintaeron indeksituotto ole kuin keskimäärin alle 700 € vuodessa. Uskon sinun säästävän sen Model X:lla erittäin helposti, joten sinun tapauksessasi siis näiden verrokkien välillä Teslan diesel-logiikka = sähköautologiikka tekee järkeä kalliimmasta ostohinnasta huolimatta. Näiden vaihtoehtojen välillä minäkin valitsisin epäröimättä Teslan.
Se sekä Teslan että uuden Volvon todellisempi haastaja tässä laskelmassa on joko vanhempi Volvo tai vaikkapa Land Cruiser, joka vetää työvehkeesi minne tarvitaan, mutta pudottaa ostohintaa kymppitonnin sijasta vaikkapa 60 - 70.000 € alle uuden Teslan. Nyt alkaa pääoman vaihtoehtoiskustannuksella saada jonkun litran polttoainettakin.
Sitä minä ihmettelen, että sinulla on täytynyt olla kunnon tulot, jos olet pystynyt etukäteen säästämällä hankkimaan omaisuuden nopeasti. Jos ei ole perheellä antaa "vanhaa rahaa" eikä itsellä huipputuloja, on joko pakko odottaa kauan tai ottaa rahoituksella suuremmat hankinnat kuten asunnon, auton ja kesämökin.
Se ylpeä hautausmaan asukki oli tietysti sarkastiseksi tarkoitettu toteamus, tuskin hautausmaan asukilla on enää väliä kuinka paljon tuli säästetyksi tai sijoitetuksi.
Jos aikoo hankkia 100.000 maksavan auton, kuinka pitkä aika sinun mielestäsi on kohtuullinen sen rahan keräämiseen säästämällä ja buustaamalla säästöään pieniriskisellä rahastosijoittamisella? Jos buustaa suurella riskillä, voi käydä kylmät juuri, kun aikoi mennä hakemaan autoa kaupasta.
Ja mitä autoa varten alkaisi säästää? Sitäkö mallia, joka on satavana nyt, vai sitä, joka on vielä autotehtaan konsepimallina oletettavasti tulossa sitten viiden vuoden kuluttua.
Minä olen sitä mieltä, että kun on rahaton eikä ole odotettavissa perintöä eikä lottovoittoon jaksa uskoa, pitää käyttää autorahoitusta tavalla tai toisella, jos aikoo ottaa auton käyttöön nyt. Rahoitus tietysti sen mukaan, mihin tulot riittävät ilman kärvistelyä muissa asioissa.
Toinen vaihtoehto on säästää rahaa ja ostaa auto sillä mitä jää yli säästösummasta eli tyytyä selvästi vaatimattomampaan autoon. Säästäminen on yksilön kannalta hyvä asia, mutta milloin se kannattaa lopettaa, ettei käy niin, että säästön hyödyt korjaakin perikunta?
Entä seuraava kysymys: oletetaan, että joku haluaa auton, joka maksaa 100.000,-. Onko perempi ensin kärvistellä ja säästää 50.000,- ja sitten hakea auto kaupasta vai ottaa välirahalle autorahoitus ja ikään kuin säästää raha jälkikäteen? Tai ottaa rahoitus koko 100k€, maksaa sitä pois nopeammin kuin auton arvo alenee ja sitten vaihtaa uuteen jo ennen kuin edellnen on loppuun maksettu ja voi vaihtaa jollain välirahan rahoituksella jne.
Jos ei ole "vanhaa rahaa" takana ja joutuu hankkimaan auton ihan omalla palkkatulolla, niin samahan se on miten rahoituksen tekee, kunhan mitoittaa menot tulojensa mukaan. Korkotaso on nykyään niin alhainen. Leasing-vaihtoehto on minusta huono, koska silloin maksaa kaikki maksut "ulos" ja siis lähinnä arvon aleneman ja jokainen uusi hankinta lähtee aina nollasta. Autohan on joka tapauksessa kulu, joten on vain päätettävä, kuinka paljon on valmis autoon käyttämään rahaa. Eri asia, jos on syntyjään saanut pätäkkää.
@HybridRules kirjoitti:
Sijoittaminen on varmaan hyvä asia ja jos välttää viimeiseen asti kuluttamista ja sen sijaan panee säästöön ja sijoittaa kaiken pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävän voi hyvinkin olla aikanaan hautausmaan äveriän asukki.
Tietoisuus vaihtoehtoiskustannuksesta avaa riskin osallistumisesta "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan. Tämä on täysin ilmeinen riski rahan aika-arvon diskonttaamisen sisäistämisestä.
Mutta ennen sitä viimeistä paitaa jossa ei ole taskuja on kyllä rehellisempää verrata velattoman säästäjän sijoituksiinsa kaatamaa kuukausierää asuntoonsa, mökkiinsä ja autoonsa lainanneen kuukausilyhennykseen. Jos lasket tämän oikein yli vuosien, huomaat että korkoa korolle efektin vuoksi säästäjä saa saman ostovoiman itse asiassa PIENEMMÄLLÄ kuukausierällä kuin lainaaja. Syy on siinä, että pääoman tuotto lisätään säästäjän ostovoimaan ja vähennetään lainaajan ostovoimasta.
Varmaankin ylpeä sellainen.
Markkinatuoton saa kuka tahansa lukutaitoinen aivot narikassa, joten siitä on vaikea olla ylpeä.
Mutta kun tietää, että suurin osa yksityissijoittajista ja jopa yli 80% ammattilaistenkin manageeraamista sijoitussalkuista häviää vertailuindeksilleen ja oman salkun rullaavan 10 vuoden periodin tuottoprosentti pysyy vuodesta toiseen kestävällä tavalla vertailuindeksin yläpuolella alkaa tuntea olevansa lukutaitoisen lisäksi myös ihan vähän laskutaitoinen.
En kauhistele kallista autoasi lainkaan, koska aiempien keskustelujen nojalla uskon sinulla olevan siihen varaa. Se mikä on jollekin muulle liian kallis on sinulle hyväksyttävä. Etenkään vertailussa kymppitonnin halvempaan XC90 en näe Volvoa edullisena vaikka se halvempi olisikin. Ei tuon hintaeron indeksituotto ole kuin keskimäärin alle 700 € vuodessa. Uskon sinun säästävän sen Model X:lla erittäin helposti, joten sinun tapauksessasi siis näiden verrokkien välillä Teslan diesel-logiikka = sähköautologiikka tekee järkeä kalliimmasta ostohinnasta huolimatta. Näiden vaihtoehtojen välillä minäkin valitsisin epäröimättä Teslan.
Se sekä Teslan että uuden Volvon todellisempi haastaja tässä laskelmassa on joko vanhempi Volvo tai vaikkapa Land Cruiser, joka vetää työvehkeesi minne tarvitaan, mutta pudottaa ostohintaa kymppitonnin sijasta vaikkapa 60 - 70.000 € alle uuden Teslan. Nyt alkaa pääoman vaihtoehtoiskustannuksella saada jonkun litran polttoainettakin.
Minä en osaa ajatella noin, että vertaisin täysin vertailukelvottomien autojen käyttökustannuksen tai hankintahinnan kautta, minkä auton otan.
Minä otan mieluisan auton, jos on siihen varaa. Jos ei ole varaa siihen, niin otan toiseksi mieluisimman auton. Näin kun vertaa, niin jossain kohtaa tulee auto, joka on riittävän mieluisa ja johon on varaa. Jos sitten jatkaisin vertailua, että löytyykä auto, jonka käyttökustannus on halvempi, niin päätyisin varmaan 80-luvun alun Lada Nivaan tms.
Käyttökustannuksen otan kyllä huomioon. Esim. kun hankin Jeep Grand Cherokeen niin otin diesel-moottorilla, koska Hemi olisi kuluttanut bensaa aivan järkyttävän paljon. Tietenkin käyttökustannus vaikuttaa valintaan, mutta ei sillä tasolla, että ottaisin Land Cruiserin enkä Discoveryä, jos maasturia hakisin. En tosin tiedä vaikka Land Cruiser myös kuluttaisi enemmän kuin Disco, mutta vaikka Land Cruiser on selvästi halvempi, niin onhan Disco sentään Disco. Jos on mielessä joku "toiveauto", niin sen korvikkeeksi ei kannata hankia pirkka-versiota vaan vaikka sitten unohtaa koko juttu. Korvike alkaa kuitenkin harmittaa ajan oloon.
Siksi en ymmärrä, että joku voisi miettiä sähköauton ja polttisauton välillä sillä perusteella, kumpi on kalliimpi. Siis että miettii, ottaako E-mersun vai Teslan ja päätyisi mersuun, koska se on halvempi. Sen ymmärrän, jos joku ottaa E-mersun, koska kokee, että Tesla maksaa liian paljon. Mutta silloinhan ei varsinaisesti vertaile autoja vaan Tesla ei ole ollenkaan vaihtoehto. Ei siis voi sanoa, että otan mersun, koska se on halvempi kuin Tesla vaan oikeastaan ei ota Teslaa, koska se on liian kallis. Ihan sama, mikä vertailukohta on, koska Tesla kerran on liian kallis.
@M880 kirjoitti:
Mitä jos sen lisäksi ajattelee niin, että auton turvallisuus on hyvä maksimoida silloin kun kyydissä takapenkillinen lapsia, silläkin uhalla että se syö mahdollisuudet ajaa kuusikymppisenä velattomalla E-Mersulla (yksin)?
Elämä on tietenkin valintoja, mutta en osta teoriaa säästämisestä valinnanvapauden poissulkevana vaihtoehtona. Minusta tämä ajatusmalli perustuu laskuvirheelle joka ei vertaa säästöjen ja lainan lyhennysten kuukausierien aikaansaamia pääomatuloja ja -menoja oikein. Nämä huomioon ottaen Sijoitusharrastus kasvattaa ostovoimaa jo paljon ennen eläkeikää eikä suinkaan vähennä sitä.
Säästäminen ja sijoittaminen on ainakin minulle mahdollistanut oman uuden velattoman Volvon ostamisen nuorena. Sen turvin voin myös itse istua mukavasti takapenkillä nyt kun nyt on aikanaan Volvon takapenkillä turvaistuimessa istuneiden nuorempien vuoro ajaa velatonta E-sarjalaista. Tai sitä samaa nyt jo vanhaa Volvoa harrasteautotapahtumassa. Parkkipaikan kalustus on silti vain sivujuonne siinä pelissä, jossa se parkkipaikan sisältämä tontti ja sille rakennettu talo sekä tunturimökki laskettelukeskuksen konelatujen varrelta järven rannasta ostetaan myös omalla rahalla lainoja kyselemättä jo keski-ikäisenä (ja sen valinnan seurauksena en ole vielä tänään miljonääri. Ymmärrän valintojeni vaihtoehtoiskustannuksen ja pystyn silti vaivatta elämään tämän tiedon kanssa, koska raha on vain väline ja se oli money well spent).
Jos joku maksaa tuollaiset laskut sekä säästämättä että velkaantumatta saa vilpittömät onnitteluni. Niille meistä, jotka eivät lyö talon tai mökin hintaa pöytään suoraan lompsastaan, on vaihtoehtoina rahan säästäminen tai lainaaminen. Siksi velattoman säästäjän kuukausierää ilman autolainaa, asuntolainaa ja mökkilainaa pitääkin verrata velallisen lainojensa lyhennyksiin ja työsuhdeauton kuukausieriin polttamaan kuukausierään. Tämän jälkeen katsotaan kummalle puolelle pöytää niiden itselle säästettyjen ja muille maksettujen kuukausierän tuotto alkaa valua. Suurmiestä (väitetysti?) siteeraten:
"Compound interest is the eighth wonder of the world. The one who understands it earns it, the one who does not, pays it".
En näe tässä kuviossa tuottoa ansaitsevien maksuvalmiuden heikkenevän korkoa maksaviin verrattuna. Sen lainarahan kustannuksena korko on viime vuosina ollut pikku juttu. Paljon isompi tappio on tällä vuosituhannella tullut markkinoilta poissa olevan vaihtoehtoiskustannuksesta, jonka säästäjä on vetänyt omaan taskuunsa.
Mihin sinä tällä oikein vastasit? Luulen sinun vastanneen johonkin mitä kuvittelit minun sanoneen.
Ei tässä ollut kyse hankinnan rahoitusmuodosta, vaan kulutuksen ajoituksesta ja hankinnan tarpeesta.
Auton (tai minkä tahansa kulutushyödykkeen) hankintahetkellä jokainen voi päättää hankkiiko sen vai ei, ja millaisen hankkii (omien reunaehtojensa puitteissa tietenkin). Jos päättää hankkia (tässä esimerkkitapauksessa) auton, ei sitä samaa rahaa voi sijoittaa. Minun havainnollistukseni (kalliin) auton hankinnasta nyt vs. joskus myöhemmin on ihan sama esimerkki kuin sinun kelohonkamökkisi vs. miljonääriyys.
Tässä oli hyvin vähän kyse minun mahdollisuuksistani hankkia velaton E-Mersu, se oli vain heitto. Kyse oli priorisoinnin havainnollistamisesta. Kommentissani priorisoitiin lasten turvallisuus sijoitustuoton (tai puhtaan säästämisen) edelle.
Ps. Vaikka pääaineeni kauppakorkeakoulussa olikin käsienheiluttelu eikä rahoitus, niin korkoa korolle -ilmiö on kyllä tuttu.
Valintamme ovat omiamme eikä niitä tarvitse muille perustella. Mutta niiden valintojen hinta on hyvä ymmärtää, kun yksi maksaa korkoa muille ja toinen tienaa pääomatuloa.
Hankinta lainarahalla vie palkasta enemmän rahaa kuukausierään kuin saman hankinnan rahoittaminen kuukausisäästöllä ja sen tuotolla. Lainaaja joutuu lisäämään pääomakulun omaan kuukausieräänsä, mutta säästäjä voi vähentää pääomatulon omasta kuukausierästään. Siksi säästäjällä on samojen hankintojen jälkeen ENEMMÄN rahaa käytössään samasta palkasta.
Eli kulutus lisääntyi 74% tyhjällä kärryllä. Menee aika yksiin omien kärrynvetokulutuskokemusten kanssa, sillä pienellä erolla että polttomoottorin huono hyötysuhde kasvaa kuormituksen lisääntyessä ja sähkömoottori toimii aina hyvällä hyötysuhteella, joten kulutuksen lisäysprosentti on sähköautossa hivenen suurempi.
Tuossa tietysti pitää ottaa huomioon talvella tehdyn vertailun lämmitystarve, joka ei kärryn takia muutu mihinkään. Kesällä kulutuksen lisäysprosentti on tietenkin vielä suurempi.
Tuo 150 km latausväli ei lukemana kuullosta hirveän pieneltä, mutta kun ottaa huomioon sen että polttomoottoriautolla pääsee merkkivalon sytyttyä vielä noin 100 km ja valon syttyessä ei enää paljon mietitä että mennäänkö tankkaamaan heti seuraavalla asemalla.
Videon opetus on se, ettei kannata valita pienimmällä akulla varustettua mallia, jos haluaa talvella vetää pitkiä matkoja lataamatta suurinta sallittua kärryä. Tämän tosin jo melkein kaikki tiesivät.
Vetokuulan tarvitsijoita on aika monenlaisia. Esimerkiksi minun käyttötilanteessani vetokuulaton auto on turhake, joka estää harrastukset ja normaalin elämän. Mutta jo 100 kg vetopaino tekee autosta käyttökelpoisen, koska pyörätelineen saa mukaan.
Seuraava askel on ajoittainen haravointijätteen ja nikkarointitarpeiden ajaminen ympäri kaupunkia, eikä sekään tuota mitään ongelmaa SR Teslallekaan, ei edes talvella. Nyt on jo lähes kaikki minun vetokuulan käyttötarpeeni katettu.
Mökille halkosavottaan (josta tulee pitkää halkoa myös kotiin leivinuuniin) voi ison kuomukärryn vetää joka toinen tai kolmas vuosi sitten jollain muulla. Teslalla onnistuisi toki työkalujen ja tyhjän kärryn siirto työkohteeseen, mutta tonnin halkolastin joutuisi vetämään kotiin jollain muulla.
Tämän kokeen perusteella yksi tuollainen mahtuisi meidän huusholliin oikein hyvin, kunhan on vain vetokoukulla varustettu. Pystymme kestämään sen, että lomamökkiä hinaavan kannattaa ostaa jotain muuta. Meidän mökki on jo järven rannassa, merkatun MTB-reitin ja konelatujen varrella hiihtokeskuksen lähellä, joten sitä ei ole tarvetta siirtää minnekään.
Millaista (sähkö)autoa suosittelet naapurilleni, joka ei vetänyt tuollaista videon tyhjää kärryä, vaan pakkasi kärryyn 2 moottorikelkkaa, perheen ja tavarat autoon ja lähti hiihtolomareissulle lappiin?
Jos tavoitteena on klassinen kusematta Lappiin perheen, laskettelukamojen ja kahden kelkan kanssa, niin en suosittele tuohon mitään sähköautoa. Jos taasen on mahdollisuus pitää taukoja ja halua ajaa sähköllä, niin sitten isolla akulla ja riittävällä vetomassalla varustettu malli, jolle löytyy reitin varrelta toimiva pikalatausverkosto.
Täytynee vielä hetki oottaa ennen ku firman autot vaihtuu sähköisiin. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kun kiertelee urakoitten perässä, niin jotenki arveluttaa. En tiiä miten sähkötaksit näillä korkeuksilla ajelee ja latailee.
Minä olen sähköautolla vetänyt peräkärryä ja traileria ihan samalla tavalla kuin aikaisemmin polttiksellakin. Trailerikuorma n. 1200kg ja matka mökiltä talvisäilöön n. 45km suuntaansa, siis tyhjällä trailerilla mökille ja vene kyydissä takaisin.
Aikaisemmin julkaistu:
Pitkälle matkalle lähtiessä täytyy selvittää etukäteen reitiltä löytyvät pikalatausasemat, jotta tarvittavan täydennyslatauksen saa tehtyä. Viime joulukuussa ajoin n. 300km yhteen suuntaan työreissun pikku pakkasessa. Lähtiessä akku oli yön yli ladattu 100% täyteen ja matkan puolivälissä pysähdyttiin Jari-Pekkassa Hartolassa aamupalabuffetille ja jätettiin auto Fortumin 50kW laturiin siksi aikaa. Meitä oli kolme heppua autossa ja perässä Respon 3,5m lavalla ja kuomulla oleva kärry, mutta kuormaa kärryssä vain n. 200kg, mutta ilmanvastus varmaan melkoinen ison kuomun takia. Ei mennyt tankkamiseen yhtään aikaa. Oltiin vähän edellä aikataulua, niin pysähdyttiin Hirvaskankaalle vielä kaffelle ja auto siksi aikaa piuhan päähän. Taaskaan tankkaaminen ei vienyt yhtään aikaa eikä tarvinnut bensaletkun päässä palella. Perillä akussa olikin sitten vielä n. 40%, kun teslan laturi rännittää akkuun kilometrejä reipasta vauhtia.
Autossa oli mukana voimavirtalatauskaapeli ja jatkojohto 3x16A punaisella pistokkeella ja sain Teslan parkkiin tehtaan seinustalle ja piuhan kiinni. Siinä oli auto seuraavanakin päivänä piuhassa ja kotia kohti lähdettiin taas täydellä akulla. Kärry perässä käytännössä samalla kuormalla, joka tuli lähinnä työkaluista. Jari-Pekassa sämpyläkahvit ja auto taas Fortumin laturissa n. 30min ja kotona akkua 5% jäljellä. Yöksi piuhan päähän ja aamulla akku säädetyssä 80% latingissa ja auto lämmin.
Sähköautolla joutuu selvittämään latausmahdollisuudet, mutta kun ottaa periaatteen "Tilaisuus tekee lataajan", niin ei lataamisesta tarvitse hirveästi murhetta kantaa.
Huomattavan paljon halvempia kilometrejä tulee, kun sähköllä ajaa.
Ja sähköinen voimalinja on niin paljon mukavampi monella tavalla.
Lisäksi on kiva ottaa käyttöön uutta edistyksellistä teknologiaa eikä tarrautua vanhaan.
P.S. Matkaa tehtiin n. 90km/h nopeudella maantieosuudet. Kulutus oli sillä vauhdilla n. 340Wh/km, kun muutoin keskikulutus on ollut n. 220Wh/km. Ulkolämpötila oli alimmillaan -7, mutta suurimman osan aikaa -4 paikkeilla. Auton "tyypillinen kulutus" -arvo energianäytöllä on 200Wh/km. Näytöllä on "referenssiviiva" 200Wh/km kohdalla kaiketi ilmentämään kulutusta, jolla WLTP-arvo toteutuu. Peräkärry, lisämatkustajat ja kylmä sää kyllä näkyvät selkeästi kulutuksessa. Auto siis Tesla Model X 2020 Long Range.
Niin, ne ottavat joiden toimintaympäristö ja/tai budjetti sen sallii. Eli jatkan vielä toistaiseksi periaatteella auto käyttötarpeen ja toimintaympäristön mukaan.
Niinhän se on, että reunaehdot on otettava huomioon. Ajelin 2.5 vuotta ladattavalla hybridillä ja pyrin saamaan sen aina lataukseen reissuillakin osittain siksi, että saisin tuntumaa latausmahdollisuuksista minun tyypillisillä reissuilla. 500km sähkösäde ja vetokoukku vakiovarusteena olivat painamassa Teslan valinnassa. Oli toki muitakin, mutta jos vetokoukkua ei olisi saanut, en olisi Teslaa ottanut.
Loppujen lopuksi latausasemia tarvitsee aika harvoin. Aamuisin pääsee liikkeelle täydellä akulla kotilatauksella ja harvemmin tulee niin pitkiä reissuja, että matkan varrella tarvitsee ladata ainakaan enemmän kuin kerran. Hotelliyöpymisissä saa varsinkin pohjoisemmassa auton kokoajan päällä oleviin lämmitystolppiin, joista kyllä voi ottaa ainakin 10A ja usein 13A, mikä yhdellä vaiheellakin yön yli ladatessa antaa käyttökelpoisen rangen työreissulla normaalisti. Harvoin hotellipaikka niin kaukana työmaalta on. Pienissä hotelleissa ei oikein ole varsinaisia 3-vaihelatauspisteitä ja isoissa hotelleissa on vaarana, että kaikki on varattuna.
Keskusteluissa tuppaa unohtumaan, että sähköautoa voi ladata ihan tavallisesta 3x16A tai 3x32A pistokkeesta, kunhan pitää mukana ns. matkalaturia. Työmailla ja tehtailla voimavirtaa voi hyvin löytyä käyttöön.
Mutta realismia on, että sähköauton kanssa joutuu selvittämään latausmahdollisuudet, mistä on oma vaivansa, jos urakoita on siellä täällä ja keikat lyhytkestoisia. Latausasemia ei ole joka nurkalla, kuten bensa-asemia.
Mutta ostihan joku (en muista enää nimeä) ekan polttisautonkin Suomeen, kun täällä ei vielä ollut yhtä ainoaa bensanmyyntipistettä.
Eikä sähköauton hankkiminen enää tänä päivänä ole mikään pioneeriteko. Paremminkin polttiskuski alkaa ainakin kohta herättää ajatuksen, että siinä menee tuplafossiilit, yksi kuskin paikalla ja lisää tankissa😉
Mieltä kovasti lämmittää, kun kerrostaloyksiön hintaisella autolla ajava nimittelee reunaehtojensa puitteissa toimivaa fossiiliksi.
Just laitettiin rivarikolmio myyntiin tästä läheltä. Ei siitä sentään Model X:n hintaa kehtaa pyytää.
Mutta S206 jonkin verran häiritsee jo valmiiksi luultuja askelmerkkejä. Edeltäjäänsä isompi, Ultra High-Beam LEDit vakiona ja 25 kWh akku, jonka turvin arvioitu 100 km sähkösäde ei pitäisi olla edes pelkästään normimittaustarinaa vaan kohtuuhelposti saavutettavissa. Vanha ja epäluotettava bensamoottori M27x on lempattu jo pari vuotta sitten ja M260/264 on tehty uuden OM654 dieselin pohjalta, joten luulisi jo jotain kestävänkin. Pitänee käydä sovittamassa maastopyörää peräkonttiin kun tautitilanne helpottaa että uskaltaa liikkua ulkona? Jos vaikka ostaisi vaihteeksi ihan uuden auton?
Toistat samaa teemaa sen verran ahkerasti, että sinulle ihmisen arvo näyttää tosiaan olevan hänen ostamissaan tavaroissa.
Ihmisen arvo on kaiken kaikkiaan ihan muualla kuin siinä, millaisella autolla hän ajaa tai millaisia tavaroita yleensäkään ostaa.
Minusta on hauska ajatus, että fossiilit paahtaa maantiellä fossiilia tankissa. Jokaisella pitää olla sen verran itsetuntoa, ettei moisesta kielikuvasta maailma romahda.
Jos haluaa pitää kiinni vanhentuvasta tekniikasta, niin pitää tehdä se kunnialla vaan. Kaatua ns. saappaat jalassa. Ja onhan polttisautoja saatavana vielä kauan kaikille archie bunkereille, joiden karigatyyriä jonnet ei varmaankaan muista.
Model X:n hinnasta pulinaa en oikein ymmärrä. Auto maksoi minulla alle 100k€, mikä on vähemmän kuin Volvo XC90T8, Audi eTron, MB GLE, X:t ja Q:t tuossa kokoluokassa jne. Kun ottaa huomioon, kuinka paljon halvempaa sähköllä ajaminen on, niin hintaetu sen kuin paranee Teslan eduksi. Onhan äksä kalliissa hintaluokassa, mutta halvempiakin löytyy. Ja löytyy äksiä käytettynäkin.
Enkä sano, että kaikkien pitäisi hankkia juuri Tesla, onhan jo paljon vaihtoehtoja markkinoilla. Valinta tehdään enenevässä määrin asennepuolella, kun se tehtiin vielä pari vuotta sitten autojen saatavuuden ehdoilla.
Hyvä sijoittaja saa kymmenkertaistettua sijoituksensa kymmenen vuoden välein, siis 100k€ kasvaa miljoonaksi euroksi.
Ostin tyttärelleni 500 eurolla 120 000 km ajetun Twingon, jolla hän tyytyväisenä ajeli muutamia vuosia vain pienillä korjauksilla.
Jos ei jo ole monimiljonääri, on idioottimaista sijoittaa autoon.
Entä jos tarvitsee auton? Entä jos tarvitsee auton mihin perhe mahtuu tavaroineen?
Mitä jos sen lisäksi ajattelee niin, että auton turvallisuus on hyvä maksimoida silloin kun kyydissä takapenkillinen lapsia, silläkin uhalla että se syö mahdollisuudet ajaa kuusikymppisenä velattomalla E-Mersulla (yksin)?
Eihän kukaan tavalliseen liikenteessä olevaan autoon sijoita, jotkut keräilyautot ovat asia erikseen.
Sijoittaminen on varmaan hyvä asia ja jos välttää viimeiseen asti kuluttamista ja sen sijaan panee säästöön ja sijoittaa kaiken pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävän voi hyvinkin olla aikanaan hautausmaan äveriän asukki. Varmaankin ylpeä sellainen.
X:n hinta pyörii 100KEUR kohdalla ja esim. XC90T8 alle 90KEUR. Tolla hintaerotuksella tankkaa auton aika monta kertaa. Vai pitääkö käytettyä Teslaa verrata muiden merkkien uusien hintoihin, että saadaan "faktat" kohdalleen?
Itse yritin ottaa sähköauton uudeksi työsuhdeautoksi, mutta leasingyritysten mukaan noiden hinta tippuu niin nopeasti, että vain diesel on huonompi vaihtoehto. Eli hybridi tulee kesällä käyttöön.
Minun edellinen auto oli XC90T8 Inscription hyvillä lisävarusteilla ja sen hinta v. 2017 oli lähes 120k€. Viime keväänä pyysin tarjouksen ja kyllä sekin vielä varusteineen kipusi hiukan yli sadan. Jos se nyt maksaa alle 90, niin ovat siiten kovasti hintaa edelleen pudottaneet. Johan XC90T8 alkaa olla vanhan puoleinen malli ja sähkösäde nykypäivän plugareihin verrattuna vaatimaton. Hinta samoilla haminoilla kuitenkin Tesla X ja XC90T8:n kokoluokan muut katumaasturit. Approx vuosi sitten olin aikeissa hankkia etronin ja sen hinta olisi varusteineen ollut melko tarkkaan 120k€. Varusteista tinkimällä (pois sellaisia, mitä ei esim. Teslaan saa), hinta olisi silti ollut yli 110. Teslan hinnassahan varusteet on jo mukana, se tosiaan maksaa sen, mikä hinnastossa sanotaan eikä hinnasto ole mikään teoreettinen alkaen hinta niin kuin Audissa, MB:ssä ja BMW:ssä. Teslan hintaoptiot ovat valittu tehoversio eli raketti tai vielä raketimpi ja onko täysi autopilot-optio vai perusautopilot. Ja jotkut lisähintaiset vanteet voi valita ja taisi joku värivaihtoehtokin olla lisähinnalla. Mutta kaikki mukavuusvarusteet yms. ovat jo mukana ilmoitetussa hinnassa eli auton voi hyvillä mielin ostaa ilman mitään "lisävarusteita".
Minä vaihdoin plugarin täyssähköön, koska halusin ajaa sähköllä enkä bensalla. 85000km matkalta tankkauskirjanpidon mukaan bensaa paloi keskimäärin 5.9l/100km, mikä on hyvin kohtuullinen kulutus, mutta se oli silti keskimäärin n. 6 litraa/100km enemmän kuin on ollut nykyisellä autolla.
Minä ajan pitkiä matkoja sen verran usein, että plugarilla sähköajo ei auttanut alentamaan bensan kulutusta tuosta enempää.
Elämä on tietenkin valintoja, mutta en osta teoriaa säästämisestä valinnanvapauden poissulkevana vaihtoehtona. Minusta tämä ajatusmalli perustuu laskuvirheelle joka ei vertaa säästöjen ja lainan lyhennysten kuukausierien aikaansaamia pääomatuloja ja -menoja oikein. Nämä huomioon ottaen Sijoitusharrastus kasvattaa ostovoimaa jo paljon ennen eläkeikää eikä suinkaan vähennä sitä.
Säästäminen ja sijoittaminen on ainakin minulle mahdollistanut oman uuden velattoman Volvon ostamisen nuorena. Sen turvin voin myös itse istua mukavasti takapenkillä nyt kun nyt on aikanaan Volvon takapenkillä turvaistuimessa istuneiden nuorempien vuoro ajaa velatonta E-sarjalaista. Tai sitä samaa nyt jo vanhaa Volvoa harrasteautotapahtumassa. Parkkipaikan kalustus on silti vain sivujuonne siinä pelissä, jossa se parkkipaikan sisältämä tontti ja sille rakennettu talo sekä tunturimökki laskettelukeskuksen konelatujen varrelta järven rannasta ostetaan myös omalla rahalla lainoja kyselemättä jo keski-ikäisenä (ja sen valinnan seurauksena en ole vielä tänään miljonääri. Ymmärrän valintojeni vaihtoehtoiskustannuksen ja pystyn silti vaivatta elämään tämän tiedon kanssa, koska raha on vain väline ja se oli money well spent).
Jos joku maksaa tuollaiset laskut sekä säästämättä että velkaantumatta saa vilpittömät onnitteluni. Niille meistä, jotka eivät lyö talon tai mökin hintaa pöytään suoraan lompsastaan, on vaihtoehtoina rahan säästäminen tai lainaaminen. Siksi velattoman säästäjän kuukausierää ilman autolainaa, asuntolainaa ja mökkilainaa pitääkin verrata velallisen lainojensa lyhennyksiin ja työsuhdeauton kuukausieriin polttamaan kuukausierään. Tämän jälkeen katsotaan kummalle puolelle pöytää niiden itselle säästettyjen ja muille maksettujen kuukausierän tuotto alkaa valua. Suurmiestä (väitetysti?) siteeraten:
"Compound interest is the eighth wonder of the world. The one who understands it earns it, the one who does not, pays it".
En näe tässä kuviossa tuottoa ansaitsevien maksuvalmiuden heikkenevän korkoa maksaviin verrattuna. Sen lainarahan kustannuksena korko on viime vuosina ollut pikku juttu. Paljon isompi tappio on tällä vuosituhannella tullut markkinoilta poissa olevan vaihtoehtoiskustannuksesta, jonka säästäjä on vetänyt omaan taskuunsa.
Varsin hyvä pitää ollakin, että saa kestävällä tavalla 26% vuosituottoa, joka ylittää keskimääräisen markkinatuoton yli nelinkertaisesti. Montako näitä mestareita on Suomessa?
Suurin hyppäys liikkumisen vapaudessa tapahtuu jalkamiehen (tai henkilön) noustessa halpaa autoon. Sillä saa suojan säältä, omat aikataulut ja oman vapauden. Halvan auton vaihtaminen uuteen ja kalliiseen lisää mukavuutta, turvallisuutta ja ihan kaikkea, mutta mielestäni se on edelleen vain hienosäätöä siihen verrattuna onko autoa käytettävissä vai ei.
En lähde nimittelemän ketään idiooteiksi, mutta minusta on rahallisesti huono sijoitus laittaa yhtään rahaa mihinkään autoon, ellei auton arvo kasva tai tuo ansaintamahdollisuutta joka kompensoi auton kustannukset. Elleivät nämä ehdot täyty, auton ostaminen ei ole sijoittamista vaan kulutettua rahaa. Itse katson auton hinnan kulutetuksi rahaksi laskun maksettuani.
En edes yritä mitoittaa autoon sopivaa rahamäärää muiden puolesta, vaan ehdotan että on taloudellisesti kannattamatonta laittaa paljon rahaa autoon. Päättäköön jokainen itse, mikä on liian paljon.
Aiheeseen tämä liittyy siten, että sähköautomatematiikka on vanhan dieselmatematiikan variantti, jossa suurempi hankintahinta (vielä hetken) joudutaan peustelemaan pienentyvillä käyttökustannuksilla. Tätä vertailua oikein laskeva ottaa huomioon myös pääomakulut. Mikään ei tosin estä tekemästä valintaa perinteisellä perusteella "mä halusin tällasen".
Tietoisuus vaihtoehtoiskustannuksesta avaa riskin osallistumisesta "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan. Tämä on täysin ilmeinen riski rahan aika-arvon diskonttaamisen sisäistämisestä.
Mutta ennen sitä viimeistä paitaa jossa ei ole taskuja on kyllä rehellisempää verrata velattoman säästäjän sijoituksiinsa kaatamaa kuukausierää asuntoonsa, mökkiinsä ja autoonsa lainanneen kuukausilyhennykseen. Jos lasket tämän oikein yli vuosien, huomaat että korkoa korolle efektin vuoksi säästäjä saa saman ostovoiman itse asiassa PIENEMMÄLLÄ kuukausierällä kuin lainaaja. Syy on siinä, että pääoman tuotto lisätään säästäjän ostovoimaan ja vähennetään lainaajan ostovoimasta.
Markkinatuoton saa kuka tahansa lukutaitoinen aivot narikassa, joten siitä on vaikea olla ylpeä.
Mutta kun tietää, että suurin osa yksityissijoittajista ja jopa yli 80% ammattilaistenkin manageeraamista sijoitussalkuista häviää vertailuindeksilleen ja oman salkun rullaavan 10 vuoden periodin tuottoprosentti pysyy vuodesta toiseen kestävällä tavalla vertailuindeksin yläpuolella alkaa tuntea olevansa lukutaitoisen lisäksi myös ihan vähän laskutaitoinen.
En kauhistele kallista autoasi lainkaan, koska aiempien keskustelujen nojalla uskon sinulla olevan siihen varaa. Se mikä on jollekin muulle liian kallis on sinulle hyväksyttävä. Etenkään vertailussa kymppitonnin halvempaan XC90 en näe Volvoa edullisena vaikka se halvempi olisikin. Ei tuon hintaeron indeksituotto ole kuin keskimäärin alle 700 € vuodessa. Uskon sinun säästävän sen Model X:lla erittäin helposti, joten sinun tapauksessasi siis näiden verrokkien välillä Teslan diesel-logiikka = sähköautologiikka tekee järkeä kalliimmasta ostohinnasta huolimatta. Näiden vaihtoehtojen välillä minäkin valitsisin epäröimättä Teslan.
Se sekä Teslan että uuden Volvon todellisempi haastaja tässä laskelmassa on joko vanhempi Volvo tai vaikkapa Land Cruiser, joka vetää työvehkeesi minne tarvitaan, mutta pudottaa ostohintaa kymppitonnin sijasta vaikkapa 60 - 70.000 € alle uuden Teslan. Nyt alkaa pääoman vaihtoehtoiskustannuksella saada jonkun litran polttoainettakin.
Mainio pieni taloustiedon oppitunti 740 GLE:ltä. Samansuuntaisia ajatuksia olen itsekin miettinyt ja toteuttanutkin. Hautausmaan äveriäimmäksi tuskin on mahdollisuuksia, mutta viisvitosena pois oravanpyörästä toteutui.
Viime vuoden keväällä osakesäästötilin avanneet saattavat kyllä saada väärän kuvan pitkäaikaisesta sijoittamisesta. No, vuodet opettavat.
Niin, auto. En arvostele kenenkään valintoja. Jokainen tyylillään. Sijoituksena en niitä pidä. Edes Vanhaa neljäneljäkakkosta.
@HybridRules aluksi
...ja sitten
Miksi sen pitäisi romahtaa?
....joten jos ei edelliset kielikuvat riittäneet, niin kokeilet lisää kepillä jäätä?
Tarkistin juuri että halvin maksoi 67900€ Nettiautossa. Jos sinä pidät sitä ihan edullisena, niin onko sinusta kummallista, jos hyvin moni muu ei pidä?
Aika höpöjäsi kirjoittelet. Meinaat siis ihan tosissasi, että 34000€:n eli keskihintaisen uuden auton ostaja on valinnut sen vain, koska asenne ei ole kohdallaan? Tai jos haluaa n. pikkuauton (Fiesta-luokka), niin olisi ihan vaan saatavuudesta kiinni, löytyykö bensa, diesel tai sähköauto? Dacia Springiä odotellessaan.
(Lähde: https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/autojen_keskihintatilastoja)
Sinun pitää tarkastella paitsi hankintahintaa myös latausmahdollisuuksia sen valikoiman lisäksi. Jos saman auton hinta pompsahtaa bensapelistä täyssähkövaihtoehtoon liki tuplaksi, niin ei se kaikille ole valintatilanne entten tentten ja asennetta peliin. Saati että olisi sitä tökkeliä aamuksi kadunvarressa jne. Kuinka lapsellisen ylimielinen täytyy olla, jos niin kuvittelee? Älä vaan romahda kielikuvasta!
nimim. "äsken näytti sijoituksieni tuottoprosentti karvan alle 13%:a, mutta en ole pääsemässä oravanpyörästä"
Määrä on arvoitus, mutta kiinnostava pyrkimys ja varsin järkevää etenkin nuoren ja koko yhteiskuntamme kannalta.
Mm. Sijoittamisesta kirjoja kirjoittanut Seppo Saarion mielestä nuorten pitää pyrkiä kymmenkertaistamaan sijoitusomaisuutensa kymmenen vuoden välein. (T&T)
Periaate on oikea, koska nuorella on varaa ottaa isompia riskejä. Riskienhallintaan kuuluu silti realistinen ymmärrys omista taidoista. Suuremman riskitason ei tarvitse merkitä korkeariskisiä valintoja, joissa on merkittävän epäonnistumisen vaaran lisäksi tarjolla myös muuten oikean mutta väärin ajoitetun tilannearvion riski. Isompaa riskiä voi ottaa vaikkapa pomminvarman indeksisalkun velkavivulla (kunhan muistaa, että omalla maksuvalmiudella pitää pystyä välttymään hetkellisen paniikin aiheuttamalta margin callilta joka syö vuosien tuoton myymällä pohjilta).
MInulle riittää markkinatuoton voittaminen edes pienellä marginaalilla, koska se on oikeutukseni manageerata osaa salkusta itse koko salkun indeksoinnin sijasta. Harrastuksilla voi laskea olevan hintansa, mutta tässä tapauksessa on vaikea perustella omaa säätämistään, jos autopilotilla tulee parempi tulos.
Mutta minä olenkin jo ikäni vuoksi siirtynyt monen mielestä tylsään puolustuspeliin. Tässä pelissä on monta oikeaa vastausta ja oikea vastaus samallekin henkilölle on eri aikoina aivan erilainen.
Sitä minä ihmettelen, että sinulla on täytynyt olla kunnon tulot, jos olet pystynyt etukäteen säästämällä hankkimaan omaisuuden nopeasti. Jos ei ole perheellä antaa "vanhaa rahaa" eikä itsellä huipputuloja, on joko pakko odottaa kauan tai ottaa rahoituksella suuremmat hankinnat kuten asunnon, auton ja kesämökin.
Se ylpeä hautausmaan asukki oli tietysti sarkastiseksi tarkoitettu toteamus, tuskin hautausmaan asukilla on enää väliä kuinka paljon tuli säästetyksi tai sijoitetuksi.
Jos aikoo hankkia 100.000 maksavan auton, kuinka pitkä aika sinun mielestäsi on kohtuullinen sen rahan keräämiseen säästämällä ja buustaamalla säästöään pieniriskisellä rahastosijoittamisella? Jos buustaa suurella riskillä, voi käydä kylmät juuri, kun aikoi mennä hakemaan autoa kaupasta.
Ja mitä autoa varten alkaisi säästää? Sitäkö mallia, joka on satavana nyt, vai sitä, joka on vielä autotehtaan konsepimallina oletettavasti tulossa sitten viiden vuoden kuluttua.
Minä olen sitä mieltä, että kun on rahaton eikä ole odotettavissa perintöä eikä lottovoittoon jaksa uskoa, pitää käyttää autorahoitusta tavalla tai toisella, jos aikoo ottaa auton käyttöön nyt. Rahoitus tietysti sen mukaan, mihin tulot riittävät ilman kärvistelyä muissa asioissa.
Toinen vaihtoehto on säästää rahaa ja ostaa auto sillä mitä jää yli säästösummasta eli tyytyä selvästi vaatimattomampaan autoon. Säästäminen on yksilön kannalta hyvä asia, mutta milloin se kannattaa lopettaa, ettei käy niin, että säästön hyödyt korjaakin perikunta?
Entä seuraava kysymys: oletetaan, että joku haluaa auton, joka maksaa 100.000,-. Onko perempi ensin kärvistellä ja säästää 50.000,- ja sitten hakea auto kaupasta vai ottaa välirahalle autorahoitus ja ikään kuin säästää raha jälkikäteen? Tai ottaa rahoitus koko 100k€, maksaa sitä pois nopeammin kuin auton arvo alenee ja sitten vaihtaa uuteen jo ennen kuin edellnen on loppuun maksettu ja voi vaihtaa jollain välirahan rahoituksella jne.
Jos ei ole "vanhaa rahaa" takana ja joutuu hankkimaan auton ihan omalla palkkatulolla, niin samahan se on miten rahoituksen tekee, kunhan mitoittaa menot tulojensa mukaan. Korkotaso on nykyään niin alhainen. Leasing-vaihtoehto on minusta huono, koska silloin maksaa kaikki maksut "ulos" ja siis lähinnä arvon aleneman ja jokainen uusi hankinta lähtee aina nollasta. Autohan on joka tapauksessa kulu, joten on vain päätettävä, kuinka paljon on valmis autoon käyttämään rahaa. Eri asia, jos on syntyjään saanut pätäkkää.
Minä en osaa ajatella noin, että vertaisin täysin vertailukelvottomien autojen käyttökustannuksen tai hankintahinnan kautta, minkä auton otan.
Minä otan mieluisan auton, jos on siihen varaa. Jos ei ole varaa siihen, niin otan toiseksi mieluisimman auton. Näin kun vertaa, niin jossain kohtaa tulee auto, joka on riittävän mieluisa ja johon on varaa. Jos sitten jatkaisin vertailua, että löytyykä auto, jonka käyttökustannus on halvempi, niin päätyisin varmaan 80-luvun alun Lada Nivaan tms.
Käyttökustannuksen otan kyllä huomioon. Esim. kun hankin Jeep Grand Cherokeen niin otin diesel-moottorilla, koska Hemi olisi kuluttanut bensaa aivan järkyttävän paljon. Tietenkin käyttökustannus vaikuttaa valintaan, mutta ei sillä tasolla, että ottaisin Land Cruiserin enkä Discoveryä, jos maasturia hakisin. En tosin tiedä vaikka Land Cruiser myös kuluttaisi enemmän kuin Disco, mutta vaikka Land Cruiser on selvästi halvempi, niin onhan Disco sentään Disco. Jos on mielessä joku "toiveauto", niin sen korvikkeeksi ei kannata hankia pirkka-versiota vaan vaikka sitten unohtaa koko juttu. Korvike alkaa kuitenkin harmittaa ajan oloon.
Siksi en ymmärrä, että joku voisi miettiä sähköauton ja polttisauton välillä sillä perusteella, kumpi on kalliimpi. Siis että miettii, ottaako E-mersun vai Teslan ja päätyisi mersuun, koska se on halvempi. Sen ymmärrän, jos joku ottaa E-mersun, koska kokee, että Tesla maksaa liian paljon. Mutta silloinhan ei varsinaisesti vertaile autoja vaan Tesla ei ole ollenkaan vaihtoehto. Ei siis voi sanoa, että otan mersun, koska se on halvempi kuin Tesla vaan oikeastaan ei ota Teslaa, koska se on liian kallis. Ihan sama, mikä vertailukohta on, koska Tesla kerran on liian kallis.
Mihin sinä tällä oikein vastasit? Luulen sinun vastanneen johonkin mitä kuvittelit minun sanoneen.
Ei tässä ollut kyse hankinnan rahoitusmuodosta, vaan kulutuksen ajoituksesta ja hankinnan tarpeesta.
Auton (tai minkä tahansa kulutushyödykkeen) hankintahetkellä jokainen voi päättää hankkiiko sen vai ei, ja millaisen hankkii (omien reunaehtojensa puitteissa tietenkin). Jos päättää hankkia (tässä esimerkkitapauksessa) auton, ei sitä samaa rahaa voi sijoittaa. Minun havainnollistukseni (kalliin) auton hankinnasta nyt vs. joskus myöhemmin on ihan sama esimerkki kuin sinun kelohonkamökkisi vs. miljonääriyys.
Tässä oli hyvin vähän kyse minun mahdollisuuksistani hankkia velaton E-Mersu, se oli vain heitto. Kyse oli priorisoinnin havainnollistamisesta. Kommentissani priorisoitiin lasten turvallisuus sijoitustuoton (tai puhtaan säästämisen) edelle.
Ps. Vaikka pääaineeni kauppakorkeakoulussa olikin käsienheiluttelu eikä rahoitus, niin korkoa korolle -ilmiö on kyllä tuttu.
Valintamme ovat omiamme eikä niitä tarvitse muille perustella. Mutta niiden valintojen hinta on hyvä ymmärtää, kun yksi maksaa korkoa muille ja toinen tienaa pääomatuloa.
Hankinta lainarahalla vie palkasta enemmän rahaa kuukausierään kuin saman hankinnan rahoittaminen kuukausisäästöllä ja sen tuotolla. Lainaaja joutuu lisäämään pääomakulun omaan kuukausieräänsä, mutta säästäjä voi vähentää pääomatulon omasta kuukausierästään. Siksi säästäjällä on samojen hankintojen jälkeen ENEMMÄN rahaa käytössään samasta palkasta.