Hybridin kulutus, taas kerran

56 kommenttia
2»
  • Kia Optima farmarilla 7000 km takana. Maantiepainotteisen ajon keskikulutus 2,6 ja tyhjällä akulla tietokoneen mukaan 5,0-5,5 l. Erittäin tyytyväinen olen ollut autoon S212 220 cdi mersun jälkeen. Kia on saman kokoinen ja painoinen. Kulutus on maantielläkin samaa luokkaa kuin diisselimersussa.

      
  • Hyviä lukuja. Voiko tietokoneen kulutuslukemia verrata tankkauksen yhteydessä saatuihin laskelmiin, luultavasti "hehtaarilla"?. Meillä on yksi diesel F11 (samaa ikäluokkaa tuon S212 kanssa) ja siinä käyttäjä pystyy ajotietokoneen kulutusta kalibroimaan siten, että tankatessa pääsi yleensä noin 0,1 L/100km tarkkuuteen. Vanhemman diesel Volvon ajotietokone taas näyttää huomattavan optimistista lukemaa eikä sitä pysty kalibroimaan edes merkkihuolto.

      1
  • Periaatteessa kulutusmittarien tarkkuus on parantunut takavuosilta mutta kyllä niissä silti voi olla pahastikkin heittoa. Epätarkasta kulutusmittarista hyvänä esimerkkinä käy hyvin itse ajamani 2015 TDI-DSG:n mittari, jossa varsinkin talvella lyhyitä matkoja ajaessa heittoa voi olla vaikka 2 l/100km. Kulutukseen voi olla tyytyväinen siihen saakka, kunnes sen laskee tankkauksesta.

      2
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Periaatteessa kulutusmittarien tarkkuus on parantunut takavuosilta mutta kyllä niissä silti voi olla pahastikkin heittoa. Epätarkasta kulutusmittarista hyvänä esimerkkinä käy hyvin itse ajamani 2015 TDI-DSG:n mittari, jossa varsinkin talvella lyhyitä matkoja ajaessa heittoa voi olla vaikka 2 l/100km. Kulutukseen voi olla tyytyväinen siihen saakka, kunnes sen laskee tankkauksesta.

    Tuossa esimerkissäsi taitaa olla kyse polttoainetoimisen lämmittimen polttamasta löpöstä. Omista autoistani kaksi viimeisintä ovat näyttäneet kulutuksen 2-3 prosenttia väärin.

      
  • muokattu 02.09.2021 12:56

    @NHB kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Periaatteessa kulutusmittarien tarkkuus on parantunut takavuosilta mutta kyllä niissä silti voi olla pahastikkin heittoa. Epätarkasta kulutusmittarista hyvänä esimerkkinä käy hyvin itse ajamani 2015 TDI-DSG:n mittari, jossa varsinkin talvella lyhyitä matkoja ajaessa heittoa voi olla vaikka 2 l/100km. Kulutukseen voi olla tyytyväinen siihen saakka, kunnes sen laskee tankkauksesta.

    Tuossa esimerkissäsi taitaa olla kyse polttoainetoimisen lämmittimen polttamasta löpöstä. Omista autoistani kaksi viimeisintä ovat näyttäneet kulutuksen 2-3 prosenttia väärin.

    Pääosin siitä, mutta myös siitä että muutaman kilometrin pätkäajossa tuon auton prosentuaalinen heitto tuntuu muutenkin kasvavan. Sitten satojen kilometrien matkoilla, jolloin mittari näyttää esim. 4,8 todellinen kulutus voikin olla 5. Toinen outo piirre kulutusmittarissa on se, ettei kulutus kasva mittarin hetkellisen näytön mukaan ollenkaan auton polttaessa hiukkassuodatinta puhtaaksi.

      
  • Tankkauksista lasketuissakin on ainakin matkamittarin virhe mukana, mikä vaihtelee renkaiden kunnon ja paineiden mukaan. Kunhan pysytään kulutusmittauksissa alle 10 % virhemarginaalissa, niin riittää minulle.

    Kia Optima on kuitenkin tällä hetkellä varmasti yksi parhaimpia käytettyjä lataushybridejä hinta-laatusuhteeltaan. Vain pari tonnia kalliimpi kuin vastaava diisseli tai bensa. Tilava, hyvin varusteltu, hiljainen, miellyttävä voimalinja ja periaattessa pitäisi olla luotettavakin perinteisellä automaattivaihteistolla ja vaparikoneella.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Seppo Seppä kirjoitti:
    Kun en löytänyt tuoreempaa juttua aiheesta, heitän kysymystä tähän:
    Millaisia kokemuksia lataushybridien kulutuksesta toisilla on pelkällä polttoaineella ajettaessa?
    Oma kokemukseni Volvo XC60:lla on yllättänyt positiivisesti.
    n. 400 km maantiematkoilla tankkauksista laskien, kulutus on vaihdellut n. 6-7 l välillä. Nämä siis akun tyhjennyttyä ajettuja osuuksia.
    Mitattu lähinnä rajoitusten mukaan ajaen. Matkoilla on kaikkia nopeuksia 80, 100 ja 120. Välillä luonnollisesti myös 50-60.
    Mukana on joitakin reippaita ohituskiihdytyksiä, muuten ajotapani lienee varsin ennakoiva ja "kevytkenkäinen". Tottahan raskaalla autolla on helppoa saada menemään enemmänkin ; )
    Ja mukavaa on kun päivittäisessä paikallisajossa bensamoottori ei rauhallisesti ajaen edes käynnisty : )

    Miltä kuulostaa? Millaisia kokemuksia toisilla?

    Vuosi sitten vaihdoin XC90T8:n täyssähköön. Volvolla ajoin n. 85000km (muistaakseni, ainakin alkoi 8:lla). Koko rupeaman keskikulutukseksi jäi 5,9L/100km. Pitkillä matkoilla akun tyhjennyttyä keskikulutusnäytön sai pysymään 7,5L tietämillä ilman mitään erityistä kevytkenkäisyyttä. Motarilla joutui yli kympin kulutukseen, jollei ajanut rauhallisesti. Hyvä auto oli ja vaihdon syy, että sähköajoa piti vain saada lisää reilusti enemmän kuin Volvon n.40km per lataus tarjosi (eli vika korvien välissä, ei autossa). Varsinkin kun pitkällä matkalla ei käytännössä saanut välilatauksilla virtatäydennystä, koska latausteho oli vain se 3,5kW.

    Samoissa lukemissa pyöri minunkin XC90. 60000km/3v keskikulutus 6l/100km. Normaalisti pyöri siinä 7-8l/100km sekalaisessa ajossa. Parhaillaan pääsi maantiellä alle seiskan akku tyhjänä (talvirajoitukset) eikä pakkanenkaan nostanut kulutusta juurikaan. Yhden Vuokatin reissun ajoin -30C kelissä ja keskikulutus tyhjällä akulla tankkausten välissä 7,5l/100km. Moottoritiet sitten myrkkyä yli kympin kulutuksella kesäaikaan.

      
  • muokattu 17.09.2021 08:50

    Eilen tuli tilanne, jossa pystyin vertaamaan itselataavan hybridin kulutusta maantieajossa dieseliin. Täysin sama 52,5 km edestakainen maantielenkki samalla kuormalla pääosin satasen maantietä, lämpötila +8 astetta molemmilla. Hybridi oli ollut yli vuorokauden kylmässä ennen ajamista ja diesel 2 tuntia. Molemmissa (ilman dieselin webastoa) yhtä tarkka kulutusmittari, josta lukema.

    Tulokset
    1. 150 hp TDI-DSG 5,4 l/100km farkku 2015
    2. 223 hp itselataava 5,5 l/100km sedan 2016

    Alkumatkasta näytti, että itselataava häviää selvästi, mutta se kiri kuitenkin lähes tasoihin. Ei näillä lukemilla ladattaville pärjää, mutta kyllä nekin olisivat yli nollan kuluttaneet, sillä suorituskykyä tuli kuitenkin käytettyä sen verran. Ikävä kyllä kumpikaan ei ole lähelläkään 740GLE:n loistavia kulutuslukemia. Huomionarvoista on kuitenkin että hybridin keskim. kulutus pitkältä ajalta on selvästi alle tuon lukeman ja dieselin yli.

      
  • muokattu 23.09.2021 13:01

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Periaatteessa kulutusmittarien tarkkuus on parantunut takavuosilta mutta kyllä niissä silti voi olla pahastikkin heittoa. Epätarkasta kulutusmittarista hyvänä esimerkkinä käy hyvin itse ajamani 2015 TDI-DSG:n mittari, jossa varsinkin talvella lyhyitä matkoja ajaessa heittoa voi olla vaikka 2 l/100km. Kulutukseen voi olla tyytyväinen siihen saakka, kunnes sen laskee tankkauksesta.

    Tuossa esimerkissäsi taitaa olla kyse polttoainetoimisen lämmittimen polttamasta löpöstä. Omista autoistani kaksi viimeisintä ovat näyttäneet kulutuksen 2-3 prosenttia väärin.

    Pääosin siitä, mutta myös siitä että muutaman kilometrin pätkäajossa tuon auton prosentuaalinen heitto tuntuu muutenkin kasvavan. Sitten satojen kilometrien matkoilla, jolloin mittari näyttää esim. 4,8 todellinen kulutus voikin olla 5. Toinen outo piirre kulutusmittarissa on se, ettei kulutus kasva mittarin hetkellisen näytön mukaan ollenkaan auton polttaessa hiukkassuodatinta puhtaaksi.

    Täytyy vetää hieman sanojani takaisin, joudun syyttämään loppujen lopuksi kulutusmittarin virhen kasvamisesta talvella / pätkäajossa pelkästään tuotaa lisälämmitintä. Nyttenkin, tämän päivän tankkauksessa, virhe oli vain 0,3 l/100km vaikka mukana oli vähäisessä määrin lisälämmittimen käyttöä. Toinen asia, jossa joudun vetämään aikaisempia sanojani takaisin on, että eihän tuo TDI-DSG:ni pakota talvella ollenkaan käyttämään ajossa webastoa, jos ei halua. Siinä pääseekin lämmityslaitteen asetuksista (ei siis varsinaisista asetuksista) valikkoon, josta voi napsauttaa ruksin pois lisälämmittimen autom. käynnistymisestä. Eli kylmässä säässä, vasta lämpenemisvaiheessa olevan auton voi parkkeerata talliin ilman että lisälämmitin käryää siellä minuuttikaupalla. Valikot on kyllä käyty uutena läpi hyvin, mutta näköjään osa asioista unohtuu vuosien myötä.

      
  • Tuohan on hyvä piirre, että käyttäjä saa valita miten haluaa lämmittimen toimivan.

    Oma havaintoni on saman suuntainen että kesällä ajetun 10.000 km kulutusmittaus on desin tarkkuudella oikeassa, mutta talvella ajettuna tulee 0.2 - 0.3 litraa virhettä mittauksen ohitse vetävän Webaston vuoksi.

    Rouvan uudemmassa mallissa näyttää ajotietokoneen kalibrointi palanneen tästä mukavan tarkasta mittauksesta taas vanhaan perinteeseen jossa yritetään vetää kotiin päin yli puolen litran erolla. Pitänee laskea korjauskerroin 10.000 km matkalta ja pyytää huoltoa kalibroimaan kojetaulun mittaus kohdilleen. Ainakin vanhemmissa malleissa sille sai syöttää korjauskertoimen, jolla mittauksen sai varsin tarkaksi.

    Vielä kun saisi nopeusmittariin sen varsin tarkan nopeuslukeman, jonka auto jo tietääkin ja käyttää sitä radion taustamelukompensointiin ja muihin kuljettajalle kerrottavaa ajonopeutta tärkeämmäksi katsottuihin kohteisiin :-1:

      
  • Minä vetoan aina mittarivirheeseen, kun vaimoni huomauttaa että "sinä ajat 120 vaikka rajoitus on 100" eli on siitä mittarivirheestä hyötyäkin.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    Eilen tuli tilanne, jossa pystyin vertaamaan itselataavan hybridin kulutusta maantieajossa dieseliin. Täysin sama 52,5 km edestakainen maantielenkki

    Ajoitko siis edestakaisin yhteensä 52,5, vai yhteensuuntaan tuon saman (yhteensä siis 105 km)?

    Tulokset
    1. 150 hp TDI-DSG 5,4 l/100km farkku 2015
    2. 223 hp itselataava 5,5 l/100km sedan 2016

    Ihan mielenkiintoista vertailua, mutta pidemmillä matkoilla tulisi arvokkaampaa statistiikkaa.

    Ei näillä lukemilla ladattaville pärjää, mutta kyllä nekin olisivat yli nollan kuluttaneet

    Riippuu kummasta kokonaismatkasta puhutaan. Jos tuosta isommasta niin aika moni plugari olisi mennyt kymmeniä kilsoja pelkällä bensalla. Sähkön loputtua bensankulutus vasta alkaa siis ja voivat pompata isoihinkin lukuihin.

      
  • muokattu 23.09.2021 20:42

    @Kumppani kirjoitti:
    @Lukija31722 kirjoitti:

    Eilen tuli tilanne, jossa pystyin vertaamaan itselataavan hybridin kulutusta maantieajossa dieseliin. Täysin sama 52,5 km edestakainen maantielenkki

    Ajoitko siis edestakaisin yhteensä 52,5, vai yhteensuuntaan tuon saman (yhteensä siis 105 km)?

    Yhteensä 52,5.

    Tulokset
    1. 150 hp TDI-DSG 5,4 l/100km farkku 2015
    2. 223 hp itselataava 5,5 l/100km sedan 2016

    Ihan mielenkiintoista vertailua, mutta pidemmillä matkoilla tulisi arvokkaampaa statistiikkaa.

    Tulisi, mutta koskaan muulloin en pääse noin identtisiin matkoihin normalissa "hyötyajossa".

    Ei näillä lukemilla ladattaville pärjää, mutta kyllä nekin olisivat yli nollan kuluttaneet

    Riippuu kummasta kokonaismatkasta puhutaan. Jos tuosta isommasta niin aika moni plugari olisi mennyt kymmeniä kilsoja pelkällä bensalla. Sähkön loputtua bensankulutus vasta alkaa siis ja voivat pompata isoihinkin lukuihin.

    Käytin muutamaan kertaan kaasupolkimia niin syvällä etteivät plugarit olisi kiihtyneet yhtä nopeasti pelkällä sähköllä. Siksi vastaava reissu ei olisi mennyt täysin 0-kulutuksella vaikka muuten olisi.

      
  • muokattu 10.10.2021 07:56

    @Kumppani kirjoitti:
    Ihan mielenkiintoista vertailua, mutta pidemmillä matkoilla tulisi arvokkaampaa statistiikkaa.

    Minä sanoisin, että pidemmällä matkalla tulisi huonompaa statiikkaa. Perusteluna on, että suurin osa ajomatkoista on tälläisiä. Tässä kuitenkin tulee huomioitua liikkeelle lähtiessä kylmän auton alkuun suurempi kulutus (paitsi tässä ei dieselin webastoa tai hiukkassuodattimen puhdistusta). Lisäksi nopeus oli maantiellä se normaali reilu 110 mittarinopeus sekä molemmille tuli parit ohitukset jolloin nopeus tietysti nousi enemmän. Usein, kun ihmiset mittaavat kulutusta, ruetaan ajamaan tietoisesti "taloudellisuusajoa". Minusta kuitenkin tällainen "normiajo" jossa auto on vielä alkuun kylmä antaa kuitenkin todenmukaisemman tuloksen.

      
  • "Taloudellisuusajo" voi olla sama kuin normiajo, ellei itse yhtäkkiä ala muuttamaan ajotapaansa. Kulutus riippuu siis paljon siitä kuka autoa ajaa. Alkaen siitä ajetaanko monta pientä erillistä reissua, vai yhdistelläänkö matkoja.

    TM-testien taulukoista näkee miten kulutus nousee kun nopeus kasvaa. Numerossa 17/21 Subaru 4,9 litraa - 8,0 litraa, eli nopeuden nosto 80 -> 120 nostaa 63%, tosin tässä nousu on poikkeuksellisen korkea henkilöautoissa, mutta pakettiautoihin varmastikin tavanomainen.

    Hybridin kulutus voi olla sellainen että en esimerkiksi ole tankannut 1000 kilometrin matkalla kuin sähköä. Mutta on bensaakin kulunut tankista n. 15 litraa kun on ollut matkoja jolloin pienten akkujen toimintamatka ei ole riittänyt.

    Pidempien matkojen kulutusta (vertailua edelliseen autooni) en ole vielä päässyt kunnolla mittaamaan, mutta oletan että siinä pätee sama laskukaava ennakoinnin ja nopeuden (ilmanvastus) suhteen, eli turhat nopeudenmuutokset ja raskaampi työ kuluttaa enemmän kun käytetään turbobensa-moottoria.

    Minun ei "kannattane" alkaa säästämään bensahybridillä aikaa, koska minuuttihinta on kuitenkin bensan hinta huomioiden aika kova. Dieselissäkin pitää säästää ensin se dieselverokustannus ennenkuin se olisi "normiajossa" polttoaineen osalta edullisempaa kuin bensalla taloudellinen ajotapa.

      
  • Nyt tuli ostettua hybridi Toyotalle (ja itsellekin) uusi koti, siellä on osakkeena ostettu autopaikka sähköllä, meillä ei ole autossa edes sähkölämmitystä, eikä tule, autossa on tehtaalla asennettu vesikiertoinen lämmitys ajon aikana.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Minusta kuitenkin tällainen "normiajo" jossa auto on vielä alkuun kylmä antaa kuitenkin todenmukaisemman tuloksen.

    Minusta oman normiajon kulutuksen saa selville tarkimmin jakamalla vähintään yhden kalenterivuoden kulutetut litrat niillä litroilla ajetuilla kilometreillä.

    Siinä on mukana Webaston lisäksi halkotonnien ja polkupyörien roudaukset, sade ja paiste ja koko elämän kirjo.

    Eri vuosien eroja vertaillen huomaa korona-ajan nostavan keskikulutusta ja laskevan kokonaiskulutusta lomareissujen puuttuessa.

    Saman auton eri vuosikymmenten tai 100.000 km välietappien kulutuslukemia vertaillessa näkee voiteluaineiden ja renkaiden kehityksen.

      
  • Minulla oli kesällä lainassa lähipiiriin kuuluvan henkilön XC60 T8, jota hän lataa oikeastaan vain työpaikallaan silloin kun on siellä satunnaisesti röissä. Kotilatausta ei ole vielä hankkinut. Ajotietokoneen pitkän jakson keskikulutus oli 9 litraa satasella.
    Tällainen vihreä siirtymä on käytännössä se, mihin hölmöillä poliittisilla päätöksillä päästään. Helmiä s.. eikun verohyöty talteen ja mukavia kilometrejä!

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Minusta kuitenkin tällainen "normiajo" jossa auto on vielä alkuun kylmä antaa kuitenkin todenmukaisemman tuloksen.

    Minusta oman normiajon kulutuksen saa selville tarkimmin jakamalla vähintään yhden kalenterivuoden kulutetut litrat niillä litroilla ajetuilla kilometreillä.

    Siinä on mukana Webaston lisäksi halkotonnien ja polkupyörien roudaukset, sade ja paiste ja koko elämän kirjo.

    Eri vuosien eroja vertaillen huomaa korona-ajan nostavan keskikulutusta ja laskevan kokonaiskulutusta lomareissujen puuttuessa.

    Saman auton eri vuosikymmenten tai 100.000 km välietappien kulutuslukemia vertaillessa näkee voiteluaineiden ja renkaiden kehityksen.

    Totta, mutta kahden auton kulutusta ei voi tuolla tavoin kovin luotettavasti verrata toisiinsa. Ainakin minulla on eri autoissa niin erilaiset ajoprofiilit ja -ajajat.

      
  • @Lukija37470 kirjoitti:
    Minulla oli kesällä lainassa lähipiiriin kuuluvan henkilön XC60 T8, jota hän lataa oikeastaan vain työpaikallaan silloin kun on siellä satunnaisesti röissä. Kotilatausta ei ole vielä hankkinut. Ajotietokoneen pitkän jakson keskikulutus oli 9 litraa satasella.
    Tällainen vihreä siirtymä on käytännössä se, mihin hölmöillä poliittisilla päätöksillä päästään. Helmiä s.. eikun verohyöty talteen ja mukavia kilometrejä!

    Helppoahan se on jos ei itse tarvitse maksaa polttoaineita, tai sitten rahaa on niin paljon ylimäärin, että aivan sama laittaako sen polttoaineisiin...

      
  • @[ZeiMZei] kirjoitti:

    @Lukija37470 kirjoitti:
    Minulla oli kesällä lainassa lähipiiriin kuuluvan henkilön XC60 T8, jota hän lataa oikeastaan vain työpaikallaan silloin kun on siellä satunnaisesti röissä. Kotilatausta ei ole vielä hankkinut. Ajotietokoneen pitkän jakson keskikulutus oli 9 litraa satasella.
    Tällainen vihreä siirtymä on käytännössä se, mihin hölmöillä poliittisilla päätöksillä päästään. Helmiä s.. eikun verohyöty talteen ja mukavia kilometrejä!

    Helppoahan se on jos ei itse tarvitse maksaa polttoaineita, tai sitten rahaa on niin paljon ylimäärin, että aivan sama laittaako sen polttoaineisiin...

    My point excatly.

      
  • @Lukija37470 kirjoitti:

    @[ZeiMZei] kirjoitti:

    @Lukija37470 kirjoitti:
    Minulla oli kesällä lainassa lähipiiriin kuuluvan henkilön XC60 T8, jota hän lataa oikeastaan vain työpaikallaan silloin kun on siellä satunnaisesti röissä. Kotilatausta ei ole vielä hankkinut. Ajotietokoneen pitkän jakson keskikulutus oli 9 litraa satasella.
    Tällainen vihreä siirtymä on käytännössä se, mihin hölmöillä poliittisilla päätöksillä päästään. Helmiä s.. eikun verohyöty talteen ja mukavia kilometrejä!

    Helppoahan se on jos ei itse tarvitse maksaa polttoaineita, tai sitten rahaa on niin paljon ylimäärin, että aivan sama laittaako sen polttoaineisiin...

    My point excatly.

    Kaikkea voi käyttää väärin. Mutta kyllä, tiedän itsekin vastaavan tapauksen ja kulutus hänen käytössään samaa luokkaa. Tämä on kuitenkin aina lyhyessa ajassa kokenut valaistuksen, ja odottaa vain latauspömpelin saapumista.

      
  • muokattu 01.11.2021 16:08

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Eilen tuli tilanne, jossa pystyin vertaamaan itselataavan hybridin kulutusta maantieajossa dieseliin. Täysin sama 52,5 km edestakainen maantielenkki samalla kuormalla pääosin satasen maantietä, lämpötila +8 astetta molemmilla. Hybridi oli ollut yli vuorokauden kylmässä ennen ajamista ja diesel 2 tuntia. Molemmissa (ilman dieselin webastoa) yhtä tarkka kulutusmittari, josta lukema.

    Tulokset
    1. 150 hp TDI-DSG 5,4 l/100km farkku 2015
    2. 223 hp itselataava 5,5 l/100km sedan 2016

    Alkumatkasta näytti, että itselataava häviää selvästi, mutta se kiri kuitenkin lähes tasoihin. Ei näillä lukemilla ladattaville pärjää, mutta kyllä nekin olisivat yli nollan kuluttaneet, sillä suorituskykyä tuli kuitenkin käytettyä sen verran. Ikävä kyllä kumpikaan ei ole lähelläkään 740GLE:n loistavia kulutuslukemia. Huomionarvoista on kuitenkin että hybridin keskim. kulutus pitkältä ajalta on selvästi alle tuon lukeman ja dieselin yli.

    Nyt talvirajoitukset tulleet ja 2. autolla sama matka mutta vain yhteen suuntaan, lähtö täysin lämpimänä ja vain 90 mittarinopeutta siellä missä hetki sitten ajettiin 110. Lukemaksi jäi 4,4 l/100km.

    Sitten tuolla 1. autolla hel...tin kolholla ja raskaalla peräkärryllä mikä vei 110 mittarinopeudessa noin 13 l/100km veikin 90 mittarinopeudella vähän reilut 5 litraa vähemmän sataselle, mikä on aivan uskomaton pudotus! Ei näköjään kovin viksua välttämättä painaa reilua sataa iso täysin kulmikas kärry perässä. (Josta jälkeenpäin tiesin ettei sillä edes olisi saanut ajaa sataa.)

    Ps. Näissä lukemissa ei siis ollut edellisten kaltaista "tieteellistä" tarkkuutta.

      
  • Tuo nopeuden vaikutus kulutukseen on hyvä tunnistaa, syynä on ilmanvastus joka nelinkertaistuu kun nopeus kaksinkertaistuu. Matkan pituus ei ole ratkaisevin tekijä, vaan moottorin tehon tarve. Jos ajaa moottoritiellä saa kesällä ajaa 20% nopeampaa vauhtia, kun taas talvella pääsee 20% pidemmän rangen samalla polttoainemäärällä.

    Sama kaava tuossa ilmanvastuksessa kuin jarrutusmatkoissa, tosin reagointiaikana jarruttamatta ajettu matka pitenee vain lineaarisesti. Esimerkiksi 80 km/h on 22 metriä ja 100 km/h on 27,5 metriä jarruttamatta jos lasketaan 1 sekunnin reaktionopeus sille että havaitaan tarve hätäjarrutukseen. Eli 5,5 metriä pidempi pysähtymismatka jos oletetaan että havainnointi tapahtuu terävän näkökentän alueella, joka sekin kapenee nopeuden noustessa. - Talvella toisaalta ajetaan talvirenkailla, joten jarrutusmatkat eivät juuri kesärengasajasta lyhene vaikka nopeusrajoitukset alenevat.

    Aina ajoittain joku säästää aikaa ajamalla nopeammin. Tuolla peräkärryesimerkillä useimpien kohdalla se tarkoittaa kuitenkin sitä että ostetaan aikaa, varsinkin nykyisillä polttoainehinnoilla. Säästö (vartti tai 1/4 tuntia) 15 minuuttia/100 km ja 5x1,6 e/litralta tarkoittaa 8 euroa, eli 32 e/tunti (verot 0%). Bensalla 5x1,8 on 9 e, 36 e/ tunti.

    Ilman kärryä erot ovat pienempiä, vaan jokainen voi laskea ajotietokoneen avulla (tai tankatut litrat jaettuna ajetut kilometrit jaettuna sadalla) paljonko haluaa säästää. Mooottoritiellä (100/120 km/h) 2 litraa x 1,8 on 3,6 e, ja ajansäästö 10 minuuttia /100 km tarkoittaa 6 x 21,6 euron tuntikustannusta.
    Toteutuva kulutusero eri nopeuksilla riippuu paljon autosta, ja siihen vaikuttaa myös se onko vastatuuli, vaiko tyyni ilma. Yksi ajokerta ja mittaus ei riitä.

      
  • @Karrette kirjoitti:
    Matkan pituus ei ole ratkaisevin tekijä, vaan moottorin tehon tarve.

    Aika ratkaiseva tekijä tuo matkan pituuskin on varsinkin dieseleissä ja eritioten hybridissä, kuten tuolta TM-talvitestikulutuspylväistä voi lukea:

    https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2019-nakoislehti/34-119?_ga=2.140321523.1344950424.1636351790-1824781785.1630924921

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Matkan pituus ei ole ratkaisevin tekijä, vaan moottorin tehon tarve.

    Aika ratkaiseva tekijä tuo matkan pituuskin on varsinkin dieseleissä ja eritioten hybridissä, kuten tuolta TM-talvitestikulutuspylväistä voi lukea:

    https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2019-nakoislehti/34-119?_ga=2.140321523.1344950424.1636351790-1824781785.1630924921

    Toki pätkäajo nostaa keskikulutusta paljonkin, varsinkin kylmällä koneella.

    Se mitä tuossa kirjoitin koski maantieajoa missä nopeammin ajamalla pääsee tankillisella lyhyemmän matkan. Tai hitaammin ajaessa pidemmän matkan, kummin päin sen haluaa ajatella.

    Voinee sanoa että aikaa ostetaan (kuluttamalla enemmän polttoainetta), ei säästetä (olettamalla että moottorin kulutus on vakio ja sen kulutus riippuu vain käytetystä ajasta).

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit