@Herbert kirjoitti:
Minua ei kiinnosta, onko merkki uusi vai vanha. Vain se kiinnostaa, että saan tarpeitani vastaavan tuotteen kohtuuhinnalla. Vielä ei yksikään ole sellaisen toteutuksessa onnistunut. Niinkin erikoinen ratkaisu kuin farkkumallinen Octavia/Golf/Corolla-linja asettaa riman ilmeisesti poikkeuksen korkealle, joten näiden kerrostaloyksiöiden hintaisten sähköautojen erinomaisuuden korostamista seitsemän vuoden viiveineen en oikein ymmärrä.
Tarpeita vastaava on hyvä kriteeri.
Kun sitten erehtyy koeajamaan (tai olemaan kyydissä) jonkun sellaisen auton joka ylittää tarpeet voi se olla mielenkiintoinen kokemus. Vaikkapa sitten täyteen pakatun farmari-Golfin jälkeen matkustaessaan pakettiautolla mihin saman tavaramäärän pakkaaminen jättää vielä satoja litroja tavaratilaa käyttämättä.
Omalla kohdallani kävi niin että porrasperäiseen nelioviseen perheautoon ei mahtunut sellaista tavaramäärää mikä meni kolmioviseen Golfiin. Tämän puutteen voi korvata peräkärryllä. Lisäksi tähän vaikuttaa se montako matkustajaa pitää saada mahtumaan autoon.
Jos taas ajattelee että ajelee yksikseen teitä joidenka nopeusrajoitukset ovat 80 km/h, niin silloin tarve on vähäinen. Ellei sitten koe että haluaa ajaa sitä mutkaista 80 km/h ns. urheilualustalla, ja päästä hyvin helposti ohi hitaammistaan. Silloin tarve muuttuu erilaiseksi, jopa kalliiksi.
Kalliit sähköautot ovat nykyajan versio kallista Ferrareista, Aston Martineista yms. Suomessa autovero toki on vääristänyt hintoja, eli autoverollisilla hinnoilla ne olisivat kerrostalokolmioiden hintaisia.
Esimerkiksi Toyota Land Cruiserissa on autoveroa 39 462 € / 45 869 € / 54 193 euroa varustetasosta riippuen (sama CO2-määrä parin gramman tarkkuudella, eli autovero on myös kateusveroa), mutta jos se olisi sähköauto olisi se 0 euroa.
Kalliissa sähköautossa ei ole ensirekisteröintiveroa eli autoveroa nyt, mutta eihän siihen tarvita kuin parit iltakoulut ja muutama istunto, niin on autoveroa tehokkaissa ja tilavissa sähköautossakin ja suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Aikoinaanhan oli pienimuotoinen lottovoitto, kun suomalainen pääsi vähintään vuoden kestävälle ulkomaan keikalle ja sai ostettua ja tuotua maahan laatuauton hurjalla alennuksella Suomen hintoihin nähden. Mikäs oli körötellessä takaisin koti-Suomeen vaikkapa isolla Volvolla. Eikä ratinkaan välttämättä tarvitse olla väärällä puolella, kunhan asian osaa junailla.
Itsekin tällaisella keikalla olleena näin sen, miten tuo säästö haaskataan tarpeettoman kalliin auton hankintaan. Minäkin olisin voinut ostaa 300-sarjan Bemarin, mutten nähnyt siinä 15000 euroa kalliimmalle hinnalle vastinetta. Nyt on tuo tavisfarkku ajettu jo loppuun ja varmaan paalattu. Hyvin asiansa hoiti, mitään ei jäänyt sen puolesta kesken.
@Herbert kirjoitti:
On muitakin ominaisuuksia kuin tavaratila, joten pakettiauto ei saa aikaan mitään erityistä. Se on helppo ratkaisu, jossa järjen puute on korvattu määrällä.
En osaa määritellä mikä olisi se paras vaihtoehto sinulle tai jollekulle. Yritin esimerkeillä kertoa että joskus pitää kokeilla jotakin melkeinpä typerältä tuntuvaa löytääkseen jotakin mitä ei ole tullut ajatelleeksi. Pakettiauton sijaan on myös tila-autoja, varsinkin niitä joissa 7-paikkaisuuden sijaan on tyydytty 5:een paikkaan ja isompaan tavaratilaan. Esimerkiksi vaikka Opel Zafira tai Renault Grand Scenic.
Korkeampi auto on lyhyempi kuin mitä vastaava matala olisi, ja suurempaa ilmanvastusta voi kompensoida matalammilla ajonopeuksilla. Tosin jos jo nyt ajaa rekkojen tai bussien tahdissa, niin ei siitä enää alaspäin pidä mennä. Mutta 130 km/h mittarinopeudessa ilmanvastus tarkoittaa epätaloudellisuutta verrattuna matalampiin farmarimalleihin.
Renault ei ole ykkösvaihtoehto, kun haetaan omilla rahoilla ostettavaa luotettavaa auton. Toki joku voi harrastaa tiedettä, ostaa Rellun ja selvittää sen luotettavuuden 400 tkm matkalla. Ei-autoharrastajalle en sellaista suosittele.
Mutta heti kun puhutaan jostain kompensoinnista, myönnetään auton heikkoudet. Korkeassa on muutakin ongelmaa kuin kulutus. Kattotelineen käyttö on työlästä ja näkyvyys huono.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
Ja tuohon vielä autoveroa 34 878,53 € päälle. Onhan siinä tietysti 217 g/km päästöt.
Dacia Dusterissa on pienemmät päästöt 154 g/km, joten sen autovero on "vain" 4 403,85 €.
Aika jyrkkä tuo päästömaksujen progressio, vai oliko niin että suomalaisten kateuskerroin oli suurempi tuossa laskukaavassa? Että auton arvo määrittelee autoveron määrään merkittävästi enemmän kuin päästöt.
Halvasta Discosta oli tarkoitus keskustella. Kovasti on halpahintainen ilman autoveroa.
Tasaverot olisivat suomalaisten mieleen, ei tarvitsisi olla kade. Sama vero Dacialle ja Discoverylle, vaikka 25 000 molemmille. Samoin tuloveroissa olisi hyvä olla tasavero, vaikka 50 000 euroa per nuppi vuodessa ja kaiken ylimenevän saa itse pitää. Päästäisiin kateuskertoimista ja taloudelliseen tasa-arvoon, rikkaita ei enää rankaistaisi.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
Ja tuohon vielä autoveroa 34 878,53 € päälle. Onhan siinä tietysti 217 g/km päästöt.
Dacia Dusterissa on pienemmät päästöt 154 g/km, joten sen autovero on "vain" 4 403,85 €.
Aika jyrkkä tuo päästömaksujen progressio, vai oliko niin että suomalaisten kateuskerroin oli suurempi tuossa laskukaavassa? Että auton arvo määrittelee autoveron määrään merkittävästi enemmän kuin päästöt.
Halvasta Discosta oli tarkoitus keskustella. Kovasti on halpahintainen ilman autoveroa.
Tasaverot olisivat suomalaisten mieleen, ei tarvitsisi olla kade. Sama vero Dacialle ja Discoverylle, vaikka 25 000 molemmille. Samoin tuloveroissa olisi hyvä olla tasavero, vaikka 50 000 euroa per nuppi vuodessa ja kaiken ylimenevän saa itse pitää. Päästäisiin kateuskertoimista ja taloudelliseen tasa-arvoon, rikkaita ei enää rankaistaisi.
Aika erikoinen näkemys. Että jokaiselle autolle arvonlisäveron lisäksi 25 000 autoveroa. Ja tuloveroa enemmän kuin mitä mediaani tienaa.
Itsekö keksit nämä? Kuuluvatko samaan sarjaan että valtionvelkaa ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin, vaan velkaa pitääkin ottaa silloin kun budjetin tulopuoli ei riitä maksamaan kaikkea "välttämätöntä"?
@Herbert kirjoitti:
Renault ei ole ykkösvaihtoehto, kun haetaan omilla rahoilla ostettavaa luotettavaa auton. Toki joku voi harrastaa tiedettä, ostaa Rellun ja selvittää sen luotettavuuden 400 tkm matkalla. Ei-autoharrastajalle en sellaista suosittele.
Mutta heti kun puhutaan jostain kompensoinnista, myönnetään auton heikkoudet. Korkeassa on muutakin ongelmaa kuin kulutus. Kattotelineen käyttö on työlästä ja näkyvyys huono.
Niin. En tiedä mitä autoa haet, eikä se minun prioriteetteihin kuulu etsiä sellaista. Kunhan jutellaan täällä.
En ole kuullut Relluista muuta kuin niitä "parhaat ranskalaiset grilliltä"-vitsejä, vaikka niihin ranskalaisiin kuuluu myös Peugeot ja Citroen. Onko Mercedes Citan Rellu (Kangoo), vaiko saksalaista insinööritaitoa? Tai Toyota Proace, onko se japanilaista "ei mene koskaan rikki"-laatua, vaiko ranskalainen Citroen Jumpy / italialainen Fiat Scudo?
Fordista sen sijaan olen kuullut että niistä hajoaa moottorit, Audi syö öljyä, Volkkarilla on ollut jakoketju- ja vaihteisto-ongelmia. Toyotallakin on ollut omat murheenssa.
Toisaalta 400 tkm matka on pitkä, ja jos vuotuinen ajomäärä on 18 tkm tarkoittaa se 22 vuotta, eli auton tyypillistä romutusikää Suomessa.
Korkeamman auton näkyvyys. En oikein keksi mitä tällä tarkoitit, mutta ilmeisesti olet kokeillut ja tällaiseen tulokseen olet päätynyt.
Kattotelinettä en itse käytä, mutta on varmastikin totta että korkeammassa autossa kattotelineen käyttö vaikeutuu.
Useimmiten Suomessa uuden auton valinta osuu Toyota Corollaan tai Skoda Octaviaan, joten niitä valintoja ei tarvitse perustella kenellekään, oli sitten itse tyyväinen tai ei. Riittävän moni on todennut että nämä ovat paras valinta ihan uusien autojen tarjonnasta.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
Ja tuohon vielä autoveroa 34 878,53 € päälle. Onhan siinä tietysti 217 g/km päästöt.
Dacia Dusterissa on pienemmät päästöt 154 g/km, joten sen autovero on "vain" 4 403,85 €.
Aika jyrkkä tuo päästömaksujen progressio, vai oliko niin että suomalaisten kateuskerroin oli suurempi tuossa laskukaavassa? Että auton arvo määrittelee autoveron määrään merkittävästi enemmän kuin päästöt.
Halvasta Discosta oli tarkoitus keskustella. Kovasti on halpahintainen ilman autoveroa.
Tasaverot olisivat suomalaisten mieleen, ei tarvitsisi olla kade. Sama vero Dacialle ja Discoverylle, vaikka 25 000 molemmille. Samoin tuloveroissa olisi hyvä olla tasavero, vaikka 50 000 euroa per nuppi vuodessa ja kaiken ylimenevän saa itse pitää. Päästäisiin kateuskertoimista ja taloudelliseen tasa-arvoon, rikkaita ei enää rankaistaisi.
Aika erikoinen näkemys. Että jokaiselle autolle arvonlisäveron lisäksi 25 000 autoveroa. Ja tuloveroa enemmän kuin mitä mediaani tienaa.
Itsekö keksit nämä? Kuuluvatko samaan sarjaan että valtionvelkaa ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin, vaan velkaa pitääkin ottaa silloin kun budjetin tulopuoli ei riitä maksamaan kaikkea "välttämätöntä"?
No kerro miten muuten päästäisiin eroon "kateusveroista"? Kaikkia ei voi kohdella ilman "kateutta", jos kaikkia ei kohdella tuloista ja ostoksista riippumatta. Sinun mukaasi autoveron määrä ei saisi riippua auton hinnasta, vain päästöistä ilman progressiota. Saman pitäisi päteä varmaan muuhunkin, myös tuloveroihin.
Itse asiassa tuo valtionvelkajuttu on muuttunut juuri tuoksi, ettei sitä edes voi maksaa takaisin. Nykyinen rahantekojärjestelmä vaatii jatkuvaa ja kasvavaa lainanottoa tai se romahtaa. Rahan määrä lisääntyy jatkuvasti mistään tosimaailman asioista välittämättä ja se on saatava jonnekin. Rahaa ei ole enää oikeasti, mutta sitä ei voi kuitenkaan hävittää. Aikaisemmin tilanne oli toinen, kun rahan lainaajilla piti olla raha ennen lainaamista. Nykyään lainaaja tekee rahan saatuaan velan myydyksi. Kun velka maksetaan, raha katoaa.
AJONEUVOT UUTINEN 18.1.2022
Vuonna 2021 Euroopan myydyin malli oli Dacia – kuka olisi arvannut?
Romaniasta yllätetään suurella suosiolla. Vuoden 2021 Euroopan myydyin malli, yksityisten autonostajien osalta, on Dacia Sandero.
Niillä Euroopassa on vissiin liian korkea autovero kun tuollainen aleauto käy kaupaksi. Me joudutaan tyytymään pieniveroiseen Toyotaan.
@Late1969 kirjoitti:
No kerro miten muuten päästäisiin eroon "kateusveroista"? Kaikkia ei voi kohdella ilman "kateutta", jos kaikkia ei kohdella tuloista ja ostoksista riippumatta. Sinun mukaasi autoveron määrä ei saisi riippua auton hinnasta, vain päästöistä ilman progressiota. Saman pitäisi päteä varmaan muuhunkin, myös tuloveroihin.
Itse asiassa tuo valtionvelkajuttu on muuttunut juuri tuoksi, ettei sitä edes voi maksaa takaisin. Nykyinen rahantekojärjestelmä vaatii jatkuvaa ja kasvavaa lainanottoa tai se romahtaa. Rahan määrä lisääntyy jatkuvasti mistään tosimaailman asioista välittämättä ja se on saatava jonnekin. Rahaa ei ole enää oikeasti, mutta sitä ei voi kuitenkaan hävittää. Aikaisemmin tilanne oli toinen, kun rahan lainaajilla piti olla raha ennen lainaamista. Nykyään lainaaja tekee rahan saatuaan velan myydyksi. Kun velka maksetaan, raha katoaa.
Kateusveroja on myös vaikkapa perheen sisältä perittävä perintövero. Tähän voi varautua henkivakuutuksilla, eli ostamalla turvaa yksityiseltä sektorilta.
On hyvä miettiä mitä vaihtoehtoja voi olla. Yksi on menojen mitoittaminen resurssien mukaisiksi, ja verrata kustannusrakenteita kilpailijamaihin, huomioiden kilpailukykyasiat. Työvoimavaltainen tuotanto on siirtynyt Kiinaan, eli kaikkia kisoja ei vaan voi voittaa.
Autoveron osalta voisi ihan hyvin siirtyä ajoneuvoveroon. Esimerkiksi 4000 euron autovero tarkoittaa 200 euroa jaettuna 20 vuodelle.
Autovero tuottaa enää 524 miljoonaa euroa. Summa on merkittävästi vähäisempi kuin alv-tuotto uusista autoista. Silti tuo vero haittaa autokannan uusiutumista esimerkiksi kevythybridien osalta, kaikilla kun ei ole latausmahdollisuutta tai varaa sähköautoon.
Ei politiikka helppoa ole. Vaan jos korkomenot nousevat jollakin aikavälillä suuremmiksi, niin niihin ei ½ miljardia riitä. Rahaa voi pankit painaa lisää, mutta silloin valuutan arvo heikkenee ellei kaikki toimi samalla tavalla, eli ettei jokin valuutta osoittaudu vakaimmaksi arvoltaan.
Nykyisin autoveroa peritään päästöjen vähentämisen nimissä, saisivat ottaa oppia kaikki autoverottomatmaat, ei me yksin tätä ilmastoa pystytä pelastamaan, vaikka kuinka paljon veroja maksettaisiin.
@Herbert kirjoitti:
Renault ei ole ykkösvaihtoehto, kun haetaan omilla rahoilla ostettavaa luotettavaa auton. Toki joku voi harrastaa tiedettä, ostaa Rellun ja selvittää sen luotettavuuden 400 tkm matkalla. Ei-autoharrastajalle en sellaista suosittele.
Mutta heti kun puhutaan jostain kompensoinnista, myönnetään auton heikkoudet. Korkeassa on muutakin ongelmaa kuin kulutus. Kattotelineen käyttö on työlästä ja näkyvyys huono.
Niin. En tiedä mitä autoa haet, eikä se minun prioriteetteihin kuulu etsiä sellaista. Kunhan jutellaan täällä.
En ole kuullut Relluista muuta kuin niitä "parhaat ranskalaiset grilliltä"-vitsejä, vaikka niihin ranskalaisiin kuuluu myös Peugeot ja Citroen. Onko Mercedes Citan Rellu (Kangoo), vaiko saksalaista insinööritaitoa? Tai Toyota Proace, onko se japanilaista "ei mene koskaan rikki"-laatua, vaiko ranskalainen Citroen Jumpy / italialainen Fiat Scudo?
Fordista sen sijaan olen kuullut että niistä hajoaa moottorit, Audi syö öljyä, Volkkarilla on ollut jakoketju- ja vaihteisto-ongelmia. Toyotallakin on ollut omat murheenssa.
Toisaalta 400 tkm matka on pitkä, ja jos vuotuinen ajomäärä on 18 tkm tarkoittaa se 22 vuotta, eli auton tyypillistä romutusikää Suomessa.
Korkeamman auton näkyvyys. En oikein keksi mitä tällä tarkoitit, mutta ilmeisesti olet kokeillut ja tällaiseen tulokseen olet päätynyt.
Kattotelinettä en itse käytä, mutta on varmastikin totta että korkeammassa autossa kattotelineen käyttö vaikeutuu.
Useimmiten Suomessa uuden auton valinta osuu Toyota Corollaan tai Skoda Octaviaan, joten niitä valintoja ei tarvitse perustella kenellekään, oli sitten itse tyyväinen tai ei. Riittävän moni on todennut että nämä ovat paras valinta ihan uusien autojen tarjonnasta.
En hae mitään, minulla on 300 tkm aikaa odotella autojen kehittymistä ja että markkinoille saadaan kohtuuhintainen ja ulkomittoihin nähden tilava auto, jolla pärjää arjessa myös täyteen lastatun jarruttoman ja joskus reilun tuhannen kilon jarrullisenkin peräkärryn kanssa. Sellainen, jonka parkkeeraamisessa ahtaaseen parkkihalliin ei ajamisesta vähemmän pitävälläkään ei ole ongelmia. Polttomoottorilla tällaisen saa 35000 eurolla esim. Octavian mallistosta, mutta valinta ei ehkä enää pitkällä tähtäimellä olisi hyvä. Jonkinlaista sähköistystä siihen pitäisi tulevaisuuden käyttökulujen takia saada. Lataushybridinä voisi löytyä, tosin sikamaiseen hintaan, mutta täyssähköversiona ei löydy rahallakaan.
Ranskalaiset ja Italialaiset ovat perinteisesti olleet epäluotettavan maineessa. Volkkari on 10 vuotta sitten luopunut epäonnistuneesta ketjurakenteesta. Sellaisella autollahan on jo autoa tarvitseva ajanut 300-400 tkm, joten auto alkaa olla saattohoidossa joka tapauksessa.
Saksalais-ranskalaisten tai japanilais-ranskalaisten yhteistyömallien luotettavuudesta en tiedä, kun en tiedä mallisarjan laatujärjestelmästä vastaavaa firmaa.
Edellisen autoni ajoin käytännössä loppuun. Seuraava omistaja sen kerran katsasti, vaikkei siinä mitään järkeä ollut. Mutta kun halvalla sai, ehkä se loi mielikuvan edullisesta autosta.
Käsitys korkeiden autojen hyvästä näkyvyydestä perustuu kai siihen, että voi roikkua matalan puskurissa. Taakse katveet ovatkin suuria, kun ikkunat ovat ylhäällä. Yleensä jokin muu suunta kuin eteen on ongelma näkyvyydestä puhuttaessa ja siinä auton korkeus ei tuo mitään etua.
Corolla tai Octavian suosiota ei tarvitse ihmetellä. Selittelystä ei ole kyse vaan siitä, että niissä on erinomainen kokonaisuus käytännöllisyyttä.
@HybridRules kirjoitti:
suomalainen rahvas oppii taas olemaan ja pysymään lestissään eli toyotoissaan ja skodissaan.
Eipä tarvitse perustella epäonnistunutta ylihintaisen sähköauton valintaa.
Veroilla tehty kallis auto, kuten vaikka Lan Rover Discovery 5 polttiksella ei ole ollut ylihintainen muuten kuin autoveron takia.
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Uusi halvin Discovery maksaa 75 200. Onhan se uuteen veneeseen verrattuna edullinen, mutta autoksi siinä on kyllä maksettavaa.
Ja tuohon vielä autoveroa 34 878,53 € päälle. Onhan siinä tietysti 217 g/km päästöt.
Dacia Dusterissa on pienemmät päästöt 154 g/km, joten sen autovero on "vain" 4 403,85 €.
Aika jyrkkä tuo päästömaksujen progressio, vai oliko niin että suomalaisten kateuskerroin oli suurempi tuossa laskukaavassa? Että auton arvo määrittelee autoveron määrään merkittävästi enemmän kuin päästöt.
Halvasta Discosta oli tarkoitus keskustella. Kovasti on halpahintainen ilman autoveroa.
Tasaverot olisivat suomalaisten mieleen, ei tarvitsisi olla kade. Sama vero Dacialle ja Discoverylle, vaikka 25 000 molemmille. Samoin tuloveroissa olisi hyvä olla tasavero, vaikka 50 000 euroa per nuppi vuodessa ja kaiken ylimenevän saa itse pitää. Päästäisiin kateuskertoimista ja taloudelliseen tasa-arvoon, rikkaita ei enää rankaistaisi.
En ainakaan itse tarkoittanut, että Disco ilman autoverokaan lähtisi pienellä rahalla, mutta 75.000,- olisi jo kovin kohtuullinen hinta siitä.
@HybridRules kirjoitti:
Sähkäreillä on toistaiseksi Suomessa vastaavat hinnat kuin muualla Euroopassa. Tilanteen toivoisi myös jatkuvan sellaisena, mutta mistä poliitikoista ikinä tietää.
Ai on vai? Mercedes EQE 300 hinnat alkaen 76.200 € Suomessa ja Mercedes EQE 300 hinnat alkaen 66.402 € Saksassa. Lähde: mercedes-benz.de ja mercedes-benz.fi.
Joo, tiedän. AitoSuomiAutossa on tietenkin kultainen lämmityslaite, joten ei voi verrata. Ihan eri auto.
Oletko oikeasti verrannut vastaavien mallien hintoja? Eikö monet maahantuojat ota autoihin vakioksi varusteita, joita keskemmällä Eurooppaa ei ole perushinnassa eli pitäisi ruksittaa sama varustelutaso, joita sitten vertaa. Vai teitkö niin ja silti hintaero oli noin suuri? Minä vain arvasin, että hinnat olisivat suunnilleen samat. Joka tapauksessa ainakaan autovero ei ole vääristämässä hintoja sähkäreillä tällä hetkellä.
Tätä pidetään erikoisena, mutta päinvastaisia näkemyksiä kuinka palkan ansaitsijan tuloista suurin osa kuuluukin jakaa tulonriistona muille tekijän itsensä saadessa alle puolet itselleen pidetään täysin normaalina.
Että jokaiselle autolle arvonlisäveron lisäksi 25 000 autoveroa. Ja tuloveroa enemmän kuin mitä mediaani tienaa.
Eivätkös vähän veroa maksavat olleetkin niitä aggressiivisia verojen välttelijöitä?
Liekö maksavat edes pääomatuloveroakaan ollenkaan?
@Karrette kirjoitti:
Kateusveroja on myös vaikkapa perheen sisältä perittävä perintövero. Tähän voi varautua henkivakuutuksilla, eli ostamalla turvaa yksityiseltä sektorilta.
Tietyin edellytyksin tässä voi olla järkeä, mutta kannattaa olla varovainen oletetun verottomuuden kanssa!
Henkivakuutuksia on erilaisia ja voidaan todella järjestää niin, että vakuutussumma vedetään kuolemantapauksessa päältä pois nopeasti jo ennen perunkirjoitusta. Edes arvopapereita sisältävän sijoitusvakuutuksen muotoon rakennettua henkivakuutusta ei lueta kuolinpesän omaisuudeksi vaan siinäkin tapauksessa vakuutussumma maksetaan edunsaajalle ennen perunkirjoitusta. Tällä tavoin siis todellakin pystyy suuntaamaan perintöä testamentin tavoin haluamilleen henkilöille. Käsittääkseni jopa lasten lakiosan voi kaivaa tyhjäksi kaatamalla kaikki varansa sijoitusvakuutukseen jonka edunsaajaksi määrittelee vaikka puolisonsa. Tämähän voi olla hyvinkin perusteltua jos puolisot haluavat varmistaa toistensa toimeentulon jomman kumman kuollessa.
Verottajaa tällä keinolla ei silti vältä. Vakuutuksen muodosta ja sen saajan suhteesta vakuutuksen ottajaan riippuen joko henkivakuutuksen koko korvaussumma tai ainakin sen tuotto on vakuutuksen saajalle verollinen:
Tämä oli ennen varsinaisia eläkevakuutuksia edullisempi elossa oleville vakuutetuille. Vielä 10 vuotta sitten sijoitusvakuutuksesta saattoi nostaa sinne maksettua omaa pääomaa verotta. Me käytimme tätä verokuorta sellaisen rahan parkkipaikkana, jota ei uskaltanut sitoa pitkän ajan osakesijoituksiin ja minun ja Rouvan tasatahtia samoin kk-erin edenneissä sijoitusvakuutuksissa oli kummallakin toisemme ristiin edunsaajina.
Haittapuolena tässä on sijoitusvakuutuksen kaksinkertainen kustannus, kun maksullisen verokuoren sisään ostetaan pankin maksullisia rahastoja. Parkkipaikkana tuo oli silti meidän kannaltamme hyväksyttävää, kun sinne uskalsi kaataa tilipäivän edellä kaiken mitä edellisestä palkasta jäi, vaikka koko tilin tyhjäksi viimeistä lanttia myöten. Mihinkään kesämökin ostoon, auton vaihtoon tai kodin, auton tai kodinkoneen hajoamiseen ei tarvinnut jemmata varakassaa, koska sijoitusvakuutuksesta saattoi muutamassa päivässä purkaa tarpeen mukaan omaa pääomaa ulos verotta. Jos mitään ei särkynyt, eikä alkanut tehdä mieli uutta autoa, verokuoreen jätetty raha kuitenkin tuotti selvästi tilikorkoa paremmin.
Tämä oman pankin pitäminen verokuoressa estettiin puolenkymmentä vuotta sitten muuttamalla niiden verotusta siten, että myös oman pääoman nostoja alettiin verottaa kuoressa olevan pääoman ja tuoton suhteessa. Lakimuutoksen sisällön kuultuamme nostimme tietenkin saman tien omamme tyhjäksi ennen lain voimaantuloa ja kaadoimme rahat paremmin tuottaviin sijoituksiin. Ontoksi kaiverrettuihin verokuoriin jäi jäljelle pelkkä tuotto, jota nosteltiin vuosien kuluessa sen verran varovasti, ettei pääomatulon isomman veroprogression raja ylity kummallakaan. Irtisanoimme verokuoret pari vuotta sitten kun kaikki tuototkin oli saatu kotiin normaalilla verokannalla.
Vastaavan perinnön suuntaamisvaikutuksen saa aikaan myös testamentilla, jonka ylläpito ei testamentin tekemisen jälkeen maksa mitään, mutta verollista perintöä siitäkin tulee perilliselle.
Yksi vaihtoehto jolla voi turvata yksin jäävän puolison talouden ilman että sama sukupolvi maksaa kahdesti verot samasta pääomatulosta on hallintaoikeustestamentti. Sen voi rakentaa niin, että hallintaoikeuden perijä ei saa haltuunsa perinnön kohdetta vaan ainoastaan sen tuoton vuosittain. Perilliset joutuvat maksamaan perintöveron, mutta sekin tulee halvempana, koska yksin jääneen vanhemman hallintaoikeus rasittaa perinnön arvoa. Tämän kanssa pitää sitten olla askelmerkit selvillä sen suhteen, kuka painelee nappeja sijoitussalkussa jos perheen pääasiallinen salkunhoitaja sattuu heittämään lusikan nurkkaan ensin.
Keskinäisen hallintaoikeustestamentin positiivinen sivuvaikutus on siinä, että se motivoi päivittäin puolisoita olemaan toisilleen arvokkaampia elävänä kuin kuolleena
@janne_s kirjoitti:
Kova halu olisi löytää neliveto, pääpaino hiljaisuudella, ajomukavuudella maantiellä ja taloudellisuudella. Bensakone tai hybridi, dieseliä en halua ja täyssähkö ei sovi nykyiseen elämäntilanteeseen. Samoin urheilullisella ajoasennolla (Esim Audi A6) varustetut karsiutuu pois.
Mitsun outlander PHEV on tällä hetkellä ajatuksissa, tosin on aika janoinen sähkön loppuessa. Subaru Forester/Outback menee samalla kommentilla.
Jos saa ostaa uuden tai uudehkon, valitsisin näistä Outlanderin, jos sellaisen vielä jostain löytää?
Se toimii luotettavasti, on siedettävä tiloiltaan vaikka lyhyt ja korkea torni ei tietenkään minkään paljon matalamman Skodan tai Mersun farkun tavaratiloja pysty tarjoamaankaan. Subarun neliveto ON hyvä, mutta niin on viimeisimpien Outlanderienkin. Voimalinja on rakennettu kuten pitääkin, eli taka-akselilla on tehokkaampi sähkömoottori kuin edessä. Outlanderille mielestäni plussaa siitä, että se on oikea sähköauto, jossa on varsin pieni akku ja tarpeettoman suuri range extender polttomoottori (joka voidaan tietyin ehdoin kytkeä myös pyörittämään etupyöriä).
Lataa Outlander usein, aja rauhallista nopeutta moottoritiellä.
Jos käytetty kelpaa ja jos mäntämoottorin ja taka-akselin hentoisen sähkömoottorin yhdistelmä kelpaa, sitten myös Volvon valikoimasta löytyy mitat täyttäviä vaihtoehtoja. Maantieajossa nekin kuluttavat tietenkin Volvon perinteiden mukaisesti paljon, aivan kuten vaatimuksesi edellyttävätkin.
Täällä löytyy myös yksi joka on valmis allekirjoittamaan tuon Outlanderin kohdan. Meillä on nyt 3v takana mörön kanssa ja keskimäärin tankki tyhjenee 3600km jälkeen, tai viimeistään 4kk välein ku auto ilmoittaa että bensa on vanhentunut tankkiin ja sähkömode ei mene päälle.
Meillä 4veto on lähes pakollinen koska, autolla pitää päästä hillaan ja reitti on semmoista suossa rämpimistä noin 20km että toinen vaihtoehto olisi ostaa mönkijä ja peräkärry. Lisäksi talvella on aika monta kertaa pelastunut töihinlähtö kun tuossa riittää bofori puskea puoliväliin keulamaskia olevaa höttölunta edestä pois, jolloin naapurikin pääsee uraa pitkin pois pihalta ilman aura-auton odottelua. Pääosin tuolla tietenkin ajetaan vain ympyrää kaupungissa, lapset tarhaan ja vaimo töihin ja illalla sama takaisin ja ehkä kauppaan. Tuo 1.5km pikkutien pätkä tuossa alussa vain tarkoittaa sitä, että auraamaan sitä ei tule kukaan ennenkuin päivä tai pari on mennyt, jos lunta ihan oikeasti tulee.
Samoin Mitsun maavara(19cm) ja kahlaussyvyys (26cm) riittää 99% kerroista sekä marjalle että kalalle, kuin Norjaan sukulaisiinkin. Kontti ei toki ole ihan niin pitkä kuin Passatissa, mutta koska seo on korkia niin tuplavahinkorattaat ja 4 hlö viikon roinat sopii silti pienellä tetriksellä kyytiin. Kulutus sitten sähkön loputtua on sitä luokkaa mitä isolla ja korkialla bensa-autolla voisi olettaakkiin, eli paljon alle 10l/100km on turha, haaveilla. Onneksi pitkää matkaa ajetaan tuolla muutama kerta vuodessa, jolloin se maksaa mitä maksaa, tai voi lähteä kakkosautolla joka oli pitkään iso diesel. Tosin kiisseli vehkeitä ei kannata omistaa enää tänä ja ensi vuoteen, koska Venäjä.
Se ainoa vika mikä on tullu vastaan on jatkuva miettiminen että miksi tässäkin vehkeessä ylipäätään on se dinokrematorio edes mukana enää, ei sillä kukaan halua ajaa
No ehkä vielä joku päivä se Skodan sähkärikin alkaa olla 25k hintaluokassa
@Suojakerroin kirjoitti:
Tosin kiisseli vehkeitä ei kannata omistaa enää tänä ja ensi vuoteen, koska Venäjä.
En aivan vielä tällä perusteella suostu vaihtamaan ympärivuotisena keskiarvona noin 5 litraa sadalle kuluttavaa Mersuani 3 - 4 litraa enemmän kuluttavaan saman korimallin bensamalliin. Tuossa toteutuneessa kulutuksessa on siis satunnainen peräkärryn ja pyörätelineen veto ja läpi talven ahkera Webaston käyttö jo mukana, koska se on laskettu tankkikirjasta.
Nykyhinnoillakin alle 10.000 km vuodessa tekee tässä tapauksessa dieselistä bensakrematoriota edullisemman eikä tässä laskelmassa ole edes otettu huomioon M271/M274 bensamoottorin kroonisen lahoa jakopäätä, joka vaatii tuhansia euroja jokaiselle sadalle tuhannelle kilometrille. Mersukuskille tilanne on helppo, kun vaihtoehdot ovat diesel, sähkö tai merkin vaihto.
Farkku-Mersusta katsottuna tilanne helpottuu entisestään, kun sähköistä farkkua ei suostuta tarjoamaan, joten vaihtoehdoiksi jää dieselmersu tai merkin vaihto.
Se ainoa vika mikä on tullu vastaan on jatkuva miettiminen että miksi tässäkin vehkeessä ylipäätään on se dinokrematorio edes mukana enää, ei sillä kukaan halua ajaa
Juuri tätä tarkoitin Outlanderin sinänsä hienon voimalinja-arkkitehtuurin oudolla mitoituksella, kun täyssähkö-Outlanderin akku on tarpeettoman pieni ja range-extender moottori on tarpeettoman suuri.
@Suojakerroin kirjoitti:
Tosin kiisseli vehkeitä ei kannata omistaa enää tänä ja ensi vuoteen, koska Venäjä.
En aivan vielä tällä perusteella suostu vaihtamaan ympärivuotisena keskiarvona noin 5 litraa sadalle kuluttavaa Mersuani 3 - 4 litraa enemmän kuluttavaan saman korimallin bensamalliin. Tuossa toteutuneessa kulutuksessa on siis satunnainen peräkärryn ja pyörätelineen veto ja läpi talven ahkera Webaston käyttö jo mukana, koska se on laskettu tankkikirjasta.
Nykyhinnoillakin alle 10.000 km vuodessa tekee tässä tapauksessa dieselistä bensakrematoriota edullisemman eikä tässä laskelmassa ole edes otettu huomioon M271/M274 bensamoottorin kroonisen lahoa jakopäätä, joka vaatii tuhansia euroja jokaiselle sadalle tuhannelle kilometrille. Mersukuskille tilanne on helppo, kun vaihtoehdot ovat diesel, sähkö tai merkin vaihto.
Minä taas bensojen ja dieselin sekakäyttäjänä olen päätynyt täysin päinvastaiseen johtopäätökseen, mutta ilmeisestikin asia mersujen osalta on noin. Käyttämäni TDI-DSG:t vaan ei kertakaikkiaan pääse noin pieneen vuosikeskiarvoon eivätkä bensat noin isoon.
Jos vertaan käytössäni olevaa manuaalivaihteista 2,0 tdi-moottorilla varustettua 1,2 tsi automaattiin ja vähän kevyempään koriin, eroa on n. 1,5 l. Mutta koko totuus tuo ei ole, koska bensakoneella ei vedetä kärryä, kuljeteta tavaraa katolla tai muutenkaan ajeta raskaalla kuormalla. Autoa ostaessani 2,0 tdi oli ainoa moottori, jonka haluamallani kokoonpanolla sai, joten valinta oli minullakin helppo. Ei tarvinnut laskea kannattavuuksia.
Ilmeisesti riippuu ihan kivasti merkistä näemmä. Kiitos 740GLE, tulee kyllä varsin asiantuntevaa tekstiä.
Oma analyysi kiisseli/bensa versiosta pohjautuu vuoden 2014 Skoda Yeteihin. Olen omistanut molemmat, tällä hetkellä pihalla 1.2tsi bensa versio vajaavetoisena. 2.0tdi vei minun käytössä nelikkona 5.5l per 100km ja dieselvero siinä oli 649€/v. Excelistä saisi kyllä ihan tarkat luvut viimeisen 5v ajalta, mutta en ehkä jaksa lähteä hakemaan läppäriä kun ei ole tieteellinen väittely menossa. Tällä hetkellä täällä Rovaniemellä halvin diesel oli 2.14/l ja bensa 1.86/l.
1.2Tsi keskikulutus omalla käytöllä on 6.5l/100km pääosin pelkkää matka-ajoa = 12.05€/100km
2.0 Tdi keskikulutus oli 5.5l/100km samalla ajolla. = 11.77€/100km
Erotus siis dieselin hyväksi 0.28€/100km, eli nykyhinnoilla dieselvero tulee siis "korvattua" vasta kun autolla on ajettu yli 200 000km ja tuo matka pitäisi ajaa vielä vuodessa, koska dieselvero on kerta per vuosi. Kaiken huipuksi jos Anttosen Mikaa on uskominen niin diesel tulee ensi kuun aikana kallistumaan vielä noin 20-30% koska dieselin tuonti Venäjältä lakkaa Euroopassa pakotteiden siirtymäajan päättyessä.
Dieselinä ja nelikkona tuo laatikko on laittoman paljon parempi ajaa, mutta taloudellisesti siinä ei tällä hetkellä järkeä ole. Mersuista en tosiaan tiedä kun en ole ikinä sellaista omistanut, niissä luvut on ilmeisesti ihan jotain muuta
Jos raha ei olisi este niin pihassa olisi Outlanderin ja pikkutissi-lumiehen sijaan Diesel Kodiaq ja sähkö Enyaq. Sitä päivää odotellessa siis
Noiden 2,0 TDI:den kulutuksia mittaillessa pitää muistaa ettei kulutusmittarin lukemaan voi luottaa yhtään - nyttenkin minulla edellisellä tankkauksella lukeman ja todellisuuden ero oli 1,4 l/100km. Lisälämmitin hörppää kaiken mittarin ohi.
@Lukija31722 kirjoitti:
Minä taas bensojen ja dieselin sekakäyttäjänä olen päätynyt täysin päinvastaiseen johtopäätökseen, mutta ilmeisestikin asia mersujen osalta on noin. Käyttämäni TDI-DSG:t vaan ei kertakaikkiaan pääse noin pieneen vuosikeskiarvoon eivätkä bensat noin isoon.
En haasta sinun havaintojasi, vaikka ne minut yllättivätkin. Sovitaanko, että olemme molemmat tehneet tahoillamme vertailuja ja päätyneet eri valmistajien autoilla erilaisiin päätelmiin.
Meillä tuon enemmän kuluttavan dieselin viimeisten 197.000 km keskikulutus on nyt tosiaan noin 5.3 sadalle, eikä sillä pääse edes Spritmonitor listalla tuon automallin mitalisijoille. Saman automallin bensaversion pohjat Spritmonitorissa ovat 2.5 litraa ylempänä ja kun valitsen Spritmonitor listauksesta omaani vastaavan kohdan reilut puoli litraa yli automallin pitkän ajan minimilukemien, päädyn aika tarkalleen 3 litraa omaani suurempaan keskikulutukseen bensamallilla.
Rouva ajaa omaa uudempaa, isompaa, painavampaa ja suorituskykyisempää ja aerodynamiikassa pystyllä perällään tasoitusta antavaa farkkumallistaan lähes 10% pienemmällä kulutuksella. Hänellä on tosin talvella etunaan Webaston sijasta suuritehoinen kiertovesipumpullinen sähköinen moottorinlämmitin, joka selittää erosta noin desilitran verran ympärivuotiseksi kulutukseksi jyvitettynä.
Mersulla on ehkä dieselmoottorit onnistuneet bensamoottoria paremmin ja VAG:lla on käynyt päinvastoin?
@Suojakerroin kirjoitti:
Ilmeisesti riippuu ihan kivasti merkistä näemmä. Kiitos 740GLE, tulee kyllä varsin asiantuntevaa tekstiä.
Oma analyysi kiisseli/bensa versiosta pohjautuu vuoden 2014 Skoda Yeteihin. Olen omistanut molemmat, tällä hetkellä pihalla 1.2tsi bensa versio vajaavetoisena. 2.0tdi vei minun käytössä nelikkona 5.5l per 100km ja dieselvero siinä oli 649€/v. Excelistä saisi kyllä ihan tarkat luvut viimeisen 5v ajalta, mutta en ehkä jaksa lähteä hakemaan läppäriä kun ei ole tieteellinen väittely menossa. Tällä hetkellä täällä Rovaniemellä halvin diesel oli 2.14/l ja bensa 1.86/l.
1.2Tsi keskikulutus omalla käytöllä on 6.5l/100km pääosin pelkkää matka-ajoa = 12.05€/100km
2.0 Tdi keskikulutus oli 5.5l/100km samalla ajolla. = 11.77€/100km
Erotus siis dieselin hyväksi 0.28€/100km, eli nykyhinnoilla dieselvero tulee siis "korvattua" vasta kun autolla on ajettu yli 200 000km ja tuo matka pitäisi ajaa vielä vuodessa, koska dieselvero on kerta per vuosi. Kaiken huipuksi jos Anttosen Mikaa on uskominen niin diesel tulee ensi kuun aikana kallistumaan vielä noin 20-30% koska dieselin tuonti Venäjältä lakkaa Euroopassa pakotteiden siirtymäajan päättyessä.
Dieselinä ja nelikkona tuo laatikko on laittoman paljon parempi ajaa, mutta taloudellisesti siinä ei tällä hetkellä järkeä ole. Mersuista en tosiaan tiedä kun en ole ikinä sellaista omistanut, niissä luvut on ilmeisesti ihan jotain muuta
Jos raha ei olisi este niin pihassa olisi Outlanderin ja pikkutissi-lumiehen sijaan Diesel Kodiaq ja sähkö Enyaq. Sitä päivää odotellessa siis
Kun tässä dieselversiossa oli mukana sekä painon mukaan (100 kg portaissa) määräytyvä dieselvero että CO2-päästön (1 gramman tarkkuudella) perustuva ajoneuvovero, niin oliko bensiiniversion ajoneuvovero mukana vertailussa?
Etuveto-Qashqain dieselvero on 385 € vuodessa, ja siihen sitten vielä ajoneuvovero mikä on matalampi kuin bensaversiossa. Jos taas vertaa eri autojen veroja, niin vaikkapa vanhaan Honda CRV:hen missä on 2-litran bensakone, niin niissä ajoneuvovero on 300 euron luokkaa vuodessa.
Entä mitkä ovat vertailun litrahinnat? Itse laskin eroksi 1 euron, jos bensa maksaa 1,85 ja diesel 2,00. Kesäksi yleensä diesel halpenee, ja talveksi nousee. Tosin EU:n vaativin jakeluvelvoite voi nostaa dieselin hintaa vielä paljonkin, ellei uusi eduskunta ja hallitus muuta päätöksiä toisenlaisiksi.
@Karrette kirjoitti:
Kun tässä dieselversiossa oli mukana sekä painon mukaan (100 kg portaissa) määräytyvä dieselvero että CO2-päästön (1 gramman tarkkuudella) perustuva ajoneuvovero, niin oliko bensiiniversion ajoneuvovero mukana vertailussa?
Etuveto-Qashqain dieselvero on 385 € vuodessa, ja siihen sitten vielä ajoneuvovero mikä on matalampi kuin bensaversiossa. Jos taas vertaa eri autojen veroja, niin vaikkapa vanhaan Honda CRV:hen missä on 2-litran bensakone, niin niissä ajoneuvovero on 300 euron luokkaa vuodessa.
Etenkin isoja ja paljon kuluttavia autoja verrattaessa tämä lieventää käyttövoimaveron vaikutusta.
Rouvan edellinen bensamoottorinen Volvo S80 kulutti keskimäärin lähes 9 litraa sadalle. Kevytkenkäinen Rouva sijoittui sillä lukemalla automallinsa mitalisijoille Spritmonitor listauksessa. Ajoneuvovero oli silti jotain 380 € luokkaa? Nykyisen keskimäärin 5 sadalle kuluttavan dieselin ajoneuvovero + käyttövoimavero on yhteensä noin 400 € Volvon ajoneuvoveroa suurempi, eli dieselvero on käyttämilläsi litrahinnoilla kuitattu 4 - 5 tankillisella noin 6000 km jälkeen.
Modernimmat vähemmän kuluttavat bensa-autot ja hybridit heittävät dieselille paljon kovemman haasteen kun pitää kisata selvästi pienempää kulutusta ja sitä myöden myös pienempää ajoneuvoveroa vastaan. Siksi tästä aiheesta ei tulekaa löytymään yhtä ainoaa totuutta, vaan oikeita vastauksia on enemmän kuin yksi.
Kesäksi yleensä diesel halpenee, ja talveksi nousee.
Kausivaihtelu on osin luonnollistakin koska talvidiesel on kesälaatua kalliimpaa ilman poliittista manipulointiakin.
@Karrette kirjoitti:
Kun tässä dieselversiossa oli mukana sekä painon mukaan (100 kg portaissa) määräytyvä dieselvero että CO2-päästön (1 gramman tarkkuudella) perustuva ajoneuvovero, niin oliko bensiiniversion ajoneuvovero mukana vertailussa?
Etuveto-Qashqain dieselvero on 385 € vuodessa, ja siihen sitten vielä ajoneuvovero mikä on matalampi kuin bensaversiossa. Jos taas vertaa eri autojen veroja, niin vaikkapa vanhaan Honda CRV:hen missä on 2-litran bensakone, niin niissä ajoneuvovero on 300 euron luokkaa vuodessa.
Etenkin isoja ja paljon kuluttavia autoja verrattaessa tämä lieventää käyttövoimaveron vaikutusta.
Rouvan edellinen bensamoottorinen Volvo S80 kulutti keskimäärin lähes 9 litraa sadalle. Kevytkenkäinen Rouva sijoittui sillä lukemalla automallinsa mitalisijoille Spritmonitor listauksessa. Ajoneuvovero oli silti jotain 380 € luokkaa? Nykyisen keskimäärin 5 sadalle kuluttavan dieselin ajoneuvovero + käyttövoimavero on yhteensä noin 400 € Volvon ajoneuvoveroa suurempi, eli dieselvero on käyttämilläsi litrahinnoilla kuitattu 4 - 5 tankillisella noin 6000 km jälkeen.
Modernimmat vähemmän kuluttavat bensa-autot ja hybridit heittävät dieselille paljon kovemman haasteen kun pitää kisata selvästi pienempää kulutusta ja sitä myöden myös pienempää ajoneuvoveroa vastaan. Siksi tästä aiheesta ei tulekaa löytymään yhtä ainoaa totuutta, vaan oikeita vastauksia on enemmän kuin yksi.
Kesäksi yleensä diesel halpenee, ja talveksi nousee.
Kausivaihtelu on osin luonnollistakin koska talvidiesel on kesälaatua kalliimpaa ilman poliittista manipulointiakin.
Ja kesäisin bensiini on kallista koska Eurooppalaisten kesälomalla... jne.
Ei niin modernin vm. 2016 "itselataavan" takavetoauton ajoneuvovero minulla on 121 €/v. ja vielä 10 v. vanhanaikaisemman 7 paik. autom. bensarohmu tila-auton 264 €, että tuohon väliin luulisi sopivan aika suuren osan bensa-autojen ajoneuvoveroista. Tietysti nykyaikaisemmissa ja pienemmissä autoissa myös verot on pienempiä.
Dodih, no nyt on katsottu ihan raaka-dataa Excelistä eli diesel Yetillä oma keskikulutus oli tosiaan usiamman vuoden ajalta mitattu siis nollaamalla auton matkamittari aina tankkaamiseen yhteydessä ja siitä laskemalla keskikulutus tankilliselle litroina ja euroina. Mie voin toki laittaa koko excelinkin jakoon jos jollain muullakin on seksuaalinen suuntaus taulukkolaskenta, mutta tuskin tuo muuten kiinnostaa
Eli dieselillä tarkka data on 3v ajalta 5.6l/100km, ajetut kilometrit 72862km ja vuoden 2014 neliveto manuaali, ilman adblueta. Dieselvero+ajoneuvovero viimeisin oli 649€. Eli nykyisellä dieselin hinnalla(2.14€/l) käyttökulut olisi 11.98€/100km + 649€ per vuosi. Vuosittain tullut keskimäärin siis 24k km ja käyttökulut aikaisemmin vaihdelleet vuosittain 2400-2600€ välillä, plus verot ja vuosihuolto (490€ Rintajouppi Rovaniemi). Spirit monitorissa tuolla kulutuksella ei pääse edes 100 parhaan joukkoon
Nyt sama vuosimalli, 1.2tsi bensa versio vajaavetoisena alla, ajettu tähän asti 5269km, kulutus keskimäärin 6.5l/100km, (jälleen spirit monitorissa sija olisi 147). Polttoaine on maksanut keskimäärin 1.87€/l eli 100km käyttökulut siis 12.15€/100km. Ajoneuvovero on 158€/vuosi. Plus vuosihuolto (todennäköisesti hieman, kallistunut mutta koska eka ei ole tullut vielä vastaan, niin mennään vanhalla lukemalla).
Kokonaiskulut tällä hetkellä ja omilla ajotaidoilla ja matkalla eri malleilla Yetistä olisi siis:
24 000km (diesel 2.14€/l, bensa 1.83€/l) + verot ja vakuutukset.
Erotus on siis 473€/ vuosi vajaavedon hyväksi. Näin siis Skoda Yeti 2014, manuaali. Maavara on molemmissa sama 18cm, joskin diesel on mukavampi ajaa, koska neliveto on ylivoimainen paikoissa joissa lunta on usein vielä kesäkuun alussakin. Vakuutus myös vajaavedossa jostain syystä halvempi, vaikka sama kuski ja sama asuinpaikka. 500€ saa kuitenkin jo melkein yhden kuukauden ruuat neljälle, joten tällä mennään toistaiseksi
Ajoin työkeikan alkuviikosta, reilut 1000 km kahdessa päivässä vaimon F11:lla (520d) jolla ajettu nyt noin 250.000 km. Keli oli melko vaativa, maanantaina Uudeltamaalla itään lumisadetta, kovaa tuulta ja palatessa tiistaina lunta oli edelleen tiellä jonkin verran. Kolme isoa äijää autossa, keskinopeus oli noin 90 km/h. Tankkasin lähtiessä ja taas palatessa, 5.42 L/100km. Auto kulkee vakaasti suoraan, sisällä on hiljaista ja takajalkotilat on hyvät. Minusta ihan hyvä verrokki noin 10-15 tuhannen euron autoille.
Itsekin tällaisella keikalla olleena näin sen, miten tuo säästö haaskataan tarpeettoman kalliin auton hankintaan. Minäkin olisin voinut ostaa 300-sarjan Bemarin, mutten nähnyt siinä 15000 euroa kalliimmalle hinnalle vastinetta. Nyt on tuo tavisfarkku ajettu jo loppuun ja varmaan paalattu. Hyvin asiansa hoiti, mitään ei jäänyt sen puolesta kesken.
Renault ei ole ykkösvaihtoehto, kun haetaan omilla rahoilla ostettavaa luotettavaa auton. Toki joku voi harrastaa tiedettä, ostaa Rellun ja selvittää sen luotettavuuden 400 tkm matkalla. Ei-autoharrastajalle en sellaista suosittele.
Mutta heti kun puhutaan jostain kompensoinnista, myönnetään auton heikkoudet. Korkeassa on muutakin ongelmaa kuin kulutus. Kattotelineen käyttö on työlästä ja näkyvyys huono.
Halvasta Discosta oli tarkoitus keskustella. Kovasti on halpahintainen ilman autoveroa.
Tasaverot olisivat suomalaisten mieleen, ei tarvitsisi olla kade. Sama vero Dacialle ja Discoverylle, vaikka 25 000 molemmille. Samoin tuloveroissa olisi hyvä olla tasavero, vaikka 50 000 euroa per nuppi vuodessa ja kaiken ylimenevän saa itse pitää. Päästäisiin kateuskertoimista ja taloudelliseen tasa-arvoon, rikkaita ei enää rankaistaisi.
Aika erikoinen näkemys. Että jokaiselle autolle arvonlisäveron lisäksi 25 000 autoveroa. Ja tuloveroa enemmän kuin mitä mediaani tienaa.
https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/tulorekisterin_palkat_ja_palkkiot/mediaani-kesakuussa-2022/index.html
Itsekö keksit nämä? Kuuluvatko samaan sarjaan että valtionvelkaa ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin, vaan velkaa pitääkin ottaa silloin kun budjetin tulopuoli ei riitä maksamaan kaikkea "välttämätöntä"?
Niin. En tiedä mitä autoa haet, eikä se minun prioriteetteihin kuulu etsiä sellaista. Kunhan jutellaan täällä.
En ole kuullut Relluista muuta kuin niitä "parhaat ranskalaiset grilliltä"-vitsejä, vaikka niihin ranskalaisiin kuuluu myös Peugeot ja Citroen. Onko Mercedes Citan Rellu (Kangoo), vaiko saksalaista insinööritaitoa? Tai Toyota Proace, onko se japanilaista "ei mene koskaan rikki"-laatua, vaiko ranskalainen Citroen Jumpy / italialainen Fiat Scudo?
https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/tulorekisterin_palkat_ja_palkkiot/mediaani-kesakuussa-2022/index.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Proace#Toyota_Proace_II
Fordista sen sijaan olen kuullut että niistä hajoaa moottorit, Audi syö öljyä, Volkkarilla on ollut jakoketju- ja vaihteisto-ongelmia. Toyotallakin on ollut omat murheenssa.
Toisaalta 400 tkm matka on pitkä, ja jos vuotuinen ajomäärä on 18 tkm tarkoittaa se 22 vuotta, eli auton tyypillistä romutusikää Suomessa.
Korkeamman auton näkyvyys. En oikein keksi mitä tällä tarkoitit, mutta ilmeisesti olet kokeillut ja tällaiseen tulokseen olet päätynyt.
Kattotelinettä en itse käytä, mutta on varmastikin totta että korkeammassa autossa kattotelineen käyttö vaikeutuu.
Useimmiten Suomessa uuden auton valinta osuu Toyota Corollaan tai Skoda Octaviaan, joten niitä valintoja ei tarvitse perustella kenellekään, oli sitten itse tyyväinen tai ei. Riittävän moni on todennut että nämä ovat paras valinta ihan uusien autojen tarjonnasta.
No kerro miten muuten päästäisiin eroon "kateusveroista"? Kaikkia ei voi kohdella ilman "kateutta", jos kaikkia ei kohdella tuloista ja ostoksista riippumatta. Sinun mukaasi autoveron määrä ei saisi riippua auton hinnasta, vain päästöistä ilman progressiota. Saman pitäisi päteä varmaan muuhunkin, myös tuloveroihin.
Itse asiassa tuo valtionvelkajuttu on muuttunut juuri tuoksi, ettei sitä edes voi maksaa takaisin. Nykyinen rahantekojärjestelmä vaatii jatkuvaa ja kasvavaa lainanottoa tai se romahtaa. Rahan määrä lisääntyy jatkuvasti mistään tosimaailman asioista välittämättä ja se on saatava jonnekin. Rahaa ei ole enää oikeasti, mutta sitä ei voi kuitenkaan hävittää. Aikaisemmin tilanne oli toinen, kun rahan lainaajilla piti olla raha ennen lainaamista. Nykyään lainaaja tekee rahan saatuaan velan myydyksi. Kun velka maksetaan, raha katoaa.
AJONEUVOT UUTINEN 18.1.2022
Vuonna 2021 Euroopan myydyin malli oli Dacia – kuka olisi arvannut?
Romaniasta yllätetään suurella suosiolla. Vuoden 2021 Euroopan myydyin malli, yksityisten autonostajien osalta, on Dacia Sandero.
Niillä Euroopassa on vissiin liian korkea autovero kun tuollainen aleauto käy kaupaksi. Me joudutaan tyytymään pieniveroiseen Toyotaan.
Kateusveroja on myös vaikkapa perheen sisältä perittävä perintövero. Tähän voi varautua henkivakuutuksilla, eli ostamalla turvaa yksityiseltä sektorilta.
On hyvä miettiä mitä vaihtoehtoja voi olla. Yksi on menojen mitoittaminen resurssien mukaisiksi, ja verrata kustannusrakenteita kilpailijamaihin, huomioiden kilpailukykyasiat. Työvoimavaltainen tuotanto on siirtynyt Kiinaan, eli kaikkia kisoja ei vaan voi voittaa.
Autoveron osalta voisi ihan hyvin siirtyä ajoneuvoveroon. Esimerkiksi 4000 euron autovero tarkoittaa 200 euroa jaettuna 20 vuodelle.
https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/valtion_verotulot_tieliikenteesta
Autovero tuottaa enää 524 miljoonaa euroa. Summa on merkittävästi vähäisempi kuin alv-tuotto uusista autoista. Silti tuo vero haittaa autokannan uusiutumista esimerkiksi kevythybridien osalta, kaikilla kun ei ole latausmahdollisuutta tai varaa sähköautoon.
Ei politiikka helppoa ole. Vaan jos korkomenot nousevat jollakin aikavälillä suuremmiksi, niin niihin ei ½ miljardia riitä. Rahaa voi pankit painaa lisää, mutta silloin valuutan arvo heikkenee ellei kaikki toimi samalla tavalla, eli ettei jokin valuutta osoittaudu vakaimmaksi arvoltaan.
Nykyisin autoveroa peritään päästöjen vähentämisen nimissä, saisivat ottaa oppia kaikki autoverottomatmaat, ei me yksin tätä ilmastoa pystytä pelastamaan, vaikka kuinka paljon veroja maksettaisiin.
En hae mitään, minulla on 300 tkm aikaa odotella autojen kehittymistä ja että markkinoille saadaan kohtuuhintainen ja ulkomittoihin nähden tilava auto, jolla pärjää arjessa myös täyteen lastatun jarruttoman ja joskus reilun tuhannen kilon jarrullisenkin peräkärryn kanssa. Sellainen, jonka parkkeeraamisessa ahtaaseen parkkihalliin ei ajamisesta vähemmän pitävälläkään ei ole ongelmia. Polttomoottorilla tällaisen saa 35000 eurolla esim. Octavian mallistosta, mutta valinta ei ehkä enää pitkällä tähtäimellä olisi hyvä. Jonkinlaista sähköistystä siihen pitäisi tulevaisuuden käyttökulujen takia saada. Lataushybridinä voisi löytyä, tosin sikamaiseen hintaan, mutta täyssähköversiona ei löydy rahallakaan.
Ranskalaiset ja Italialaiset ovat perinteisesti olleet epäluotettavan maineessa. Volkkari on 10 vuotta sitten luopunut epäonnistuneesta ketjurakenteesta. Sellaisella autollahan on jo autoa tarvitseva ajanut 300-400 tkm, joten auto alkaa olla saattohoidossa joka tapauksessa.
Saksalais-ranskalaisten tai japanilais-ranskalaisten yhteistyömallien luotettavuudesta en tiedä, kun en tiedä mallisarjan laatujärjestelmästä vastaavaa firmaa.
Edellisen autoni ajoin käytännössä loppuun. Seuraava omistaja sen kerran katsasti, vaikkei siinä mitään järkeä ollut. Mutta kun halvalla sai, ehkä se loi mielikuvan edullisesta autosta.
Käsitys korkeiden autojen hyvästä näkyvyydestä perustuu kai siihen, että voi roikkua matalan puskurissa. Taakse katveet ovatkin suuria, kun ikkunat ovat ylhäällä. Yleensä jokin muu suunta kuin eteen on ongelma näkyvyydestä puhuttaessa ja siinä auton korkeus ei tuo mitään etua.
Corolla tai Octavian suosiota ei tarvitse ihmetellä. Selittelystä ei ole kyse vaan siitä, että niissä on erinomainen kokonaisuus käytännöllisyyttä.
En ainakaan itse tarkoittanut, että Disco ilman autoverokaan lähtisi pienellä rahalla, mutta 75.000,- olisi jo kovin kohtuullinen hinta siitä.
Oletko oikeasti verrannut vastaavien mallien hintoja? Eikö monet maahantuojat ota autoihin vakioksi varusteita, joita keskemmällä Eurooppaa ei ole perushinnassa eli pitäisi ruksittaa sama varustelutaso, joita sitten vertaa. Vai teitkö niin ja silti hintaero oli noin suuri? Minä vain arvasin, että hinnat olisivat suunnilleen samat. Joka tapauksessa ainakaan autovero ei ole vääristämässä hintoja sähkäreillä tällä hetkellä.
Saksan hinnasta puuttuu alv
Ei puutu, mutta 19% vs 24% jättää vielä vähän ilmaa suomen hintoihin.
ok
Tätä pidetään erikoisena, mutta päinvastaisia näkemyksiä kuinka palkan ansaitsijan tuloista suurin osa kuuluukin jakaa tulonriistona muille tekijän itsensä saadessa alle puolet itselleen pidetään täysin normaalina.
Eivätkös vähän veroa maksavat olleetkin niitä aggressiivisia verojen välttelijöitä?
Liekö maksavat edes pääomatuloveroakaan ollenkaan?
Tietyin edellytyksin tässä voi olla järkeä, mutta kannattaa olla varovainen oletetun verottomuuden kanssa!
Henkivakuutuksia on erilaisia ja voidaan todella järjestää niin, että vakuutussumma vedetään kuolemantapauksessa päältä pois nopeasti jo ennen perunkirjoitusta. Edes arvopapereita sisältävän sijoitusvakuutuksen muotoon rakennettua henkivakuutusta ei lueta kuolinpesän omaisuudeksi vaan siinäkin tapauksessa vakuutussumma maksetaan edunsaajalle ennen perunkirjoitusta. Tällä tavoin siis todellakin pystyy suuntaamaan perintöä testamentin tavoin haluamilleen henkilöille. Käsittääkseni jopa lasten lakiosan voi kaivaa tyhjäksi kaatamalla kaikki varansa sijoitusvakuutukseen jonka edunsaajaksi määrittelee vaikka puolisonsa. Tämähän voi olla hyvinkin perusteltua jos puolisot haluavat varmistaa toistensa toimeentulon jomman kumman kuollessa.
Verottajaa tällä keinolla ei silti vältä. Vakuutuksen muodosta ja sen saajan suhteesta vakuutuksen ottajaan riippuen joko henkivakuutuksen koko korvaussumma tai ainakin sen tuotto on vakuutuksen saajalle verollinen:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48901/henkivakuutuksen-verotus/
Tämä oli ennen varsinaisia eläkevakuutuksia edullisempi elossa oleville vakuutetuille. Vielä 10 vuotta sitten sijoitusvakuutuksesta saattoi nostaa sinne maksettua omaa pääomaa verotta. Me käytimme tätä verokuorta sellaisen rahan parkkipaikkana, jota ei uskaltanut sitoa pitkän ajan osakesijoituksiin ja minun ja Rouvan tasatahtia samoin kk-erin edenneissä sijoitusvakuutuksissa oli kummallakin toisemme ristiin edunsaajina.
Haittapuolena tässä on sijoitusvakuutuksen kaksinkertainen kustannus, kun maksullisen verokuoren sisään ostetaan pankin maksullisia rahastoja. Parkkipaikkana tuo oli silti meidän kannaltamme hyväksyttävää, kun sinne uskalsi kaataa tilipäivän edellä kaiken mitä edellisestä palkasta jäi, vaikka koko tilin tyhjäksi viimeistä lanttia myöten. Mihinkään kesämökin ostoon, auton vaihtoon tai kodin, auton tai kodinkoneen hajoamiseen ei tarvinnut jemmata varakassaa, koska sijoitusvakuutuksesta saattoi muutamassa päivässä purkaa tarpeen mukaan omaa pääomaa ulos verotta. Jos mitään ei särkynyt, eikä alkanut tehdä mieli uutta autoa, verokuoreen jätetty raha kuitenkin tuotti selvästi tilikorkoa paremmin.
Tämä oman pankin pitäminen verokuoressa estettiin puolenkymmentä vuotta sitten muuttamalla niiden verotusta siten, että myös oman pääoman nostoja alettiin verottaa kuoressa olevan pääoman ja tuoton suhteessa. Lakimuutoksen sisällön kuultuamme nostimme tietenkin saman tien omamme tyhjäksi ennen lain voimaantuloa ja kaadoimme rahat paremmin tuottaviin sijoituksiin. Ontoksi kaiverrettuihin verokuoriin jäi jäljelle pelkkä tuotto, jota nosteltiin vuosien kuluessa sen verran varovasti, ettei pääomatulon isomman veroprogression raja ylity kummallakaan. Irtisanoimme verokuoret pari vuotta sitten kun kaikki tuototkin oli saatu kotiin normaalilla verokannalla.
Vastaavan perinnön suuntaamisvaikutuksen saa aikaan myös testamentilla, jonka ylläpito ei testamentin tekemisen jälkeen maksa mitään, mutta verollista perintöä siitäkin tulee perilliselle.
Yksi vaihtoehto jolla voi turvata yksin jäävän puolison talouden ilman että sama sukupolvi maksaa kahdesti verot samasta pääomatulosta on hallintaoikeustestamentti. Sen voi rakentaa niin, että hallintaoikeuden perijä ei saa haltuunsa perinnön kohdetta vaan ainoastaan sen tuoton vuosittain. Perilliset joutuvat maksamaan perintöveron, mutta sekin tulee halvempana, koska yksin jääneen vanhemman hallintaoikeus rasittaa perinnön arvoa. Tämän kanssa pitää sitten olla askelmerkit selvillä sen suhteen, kuka painelee nappeja sijoitussalkussa jos perheen pääasiallinen salkunhoitaja sattuu heittämään lusikan nurkkaan ensin.
Keskinäisen hallintaoikeustestamentin positiivinen sivuvaikutus on siinä, että se motivoi päivittäin puolisoita olemaan toisilleen arvokkaampia elävänä kuin kuolleena
Jos saa ostaa uuden tai uudehkon, valitsisin näistä Outlanderin, jos sellaisen vielä jostain löytää?
Se toimii luotettavasti, on siedettävä tiloiltaan vaikka lyhyt ja korkea torni ei tietenkään minkään paljon matalamman Skodan tai Mersun farkun tavaratiloja pysty tarjoamaankaan. Subarun neliveto ON hyvä, mutta niin on viimeisimpien Outlanderienkin. Voimalinja on rakennettu kuten pitääkin, eli taka-akselilla on tehokkaampi sähkömoottori kuin edessä. Outlanderille mielestäni plussaa siitä, että se on oikea sähköauto, jossa on varsin pieni akku ja tarpeettoman suuri range extender polttomoottori (joka voidaan tietyin ehdoin kytkeä myös pyörittämään etupyöriä).
Lataa Outlander usein, aja rauhallista nopeutta moottoritiellä.
Jos käytetty kelpaa ja jos mäntämoottorin ja taka-akselin hentoisen sähkömoottorin yhdistelmä kelpaa, sitten myös Volvon valikoimasta löytyy mitat täyttäviä vaihtoehtoja. Maantieajossa nekin kuluttavat tietenkin Volvon perinteiden mukaisesti paljon, aivan kuten vaatimuksesi edellyttävätkin.
Täällä löytyy myös yksi joka on valmis allekirjoittamaan tuon Outlanderin kohdan. Meillä on nyt 3v takana mörön kanssa ja keskimäärin tankki tyhjenee 3600km jälkeen, tai viimeistään 4kk välein ku auto ilmoittaa että bensa on vanhentunut tankkiin ja sähkömode ei mene päälle.
Meillä 4veto on lähes pakollinen koska, autolla pitää päästä hillaan ja reitti on semmoista suossa rämpimistä noin 20km että toinen vaihtoehto olisi ostaa mönkijä ja peräkärry. Lisäksi talvella on aika monta kertaa pelastunut töihinlähtö kun tuossa riittää bofori puskea puoliväliin keulamaskia olevaa höttölunta edestä pois, jolloin naapurikin pääsee uraa pitkin pois pihalta ilman aura-auton odottelua. Pääosin tuolla tietenkin ajetaan vain ympyrää kaupungissa, lapset tarhaan ja vaimo töihin ja illalla sama takaisin ja ehkä kauppaan. Tuo 1.5km pikkutien pätkä tuossa alussa vain tarkoittaa sitä, että auraamaan sitä ei tule kukaan ennenkuin päivä tai pari on mennyt, jos lunta ihan oikeasti tulee.
Samoin Mitsun maavara(19cm) ja kahlaussyvyys (26cm) riittää 99% kerroista sekä marjalle että kalalle, kuin Norjaan sukulaisiinkin. Kontti ei toki ole ihan niin pitkä kuin Passatissa, mutta koska seo on korkia niin tuplavahinkorattaat ja 4 hlö viikon roinat sopii silti pienellä tetriksellä kyytiin. Kulutus sitten sähkön loputtua on sitä luokkaa mitä isolla ja korkialla bensa-autolla voisi olettaakkiin, eli paljon alle 10l/100km on turha, haaveilla. Onneksi pitkää matkaa ajetaan tuolla muutama kerta vuodessa, jolloin se maksaa mitä maksaa, tai voi lähteä kakkosautolla joka oli pitkään iso diesel. Tosin kiisseli vehkeitä ei kannata omistaa enää tänä ja ensi vuoteen, koska Venäjä.
Se ainoa vika mikä on tullu vastaan on jatkuva miettiminen että miksi tässäkin vehkeessä ylipäätään on se dinokrematorio edes mukana enää, ei sillä kukaan halua ajaa
No ehkä vielä joku päivä se Skodan sähkärikin alkaa olla 25k hintaluokassa
En aivan vielä tällä perusteella suostu vaihtamaan ympärivuotisena keskiarvona noin 5 litraa sadalle kuluttavaa Mersuani 3 - 4 litraa enemmän kuluttavaan saman korimallin bensamalliin. Tuossa toteutuneessa kulutuksessa on siis satunnainen peräkärryn ja pyörätelineen veto ja läpi talven ahkera Webaston käyttö jo mukana, koska se on laskettu tankkikirjasta.
Nykyhinnoillakin alle 10.000 km vuodessa tekee tässä tapauksessa dieselistä bensakrematoriota edullisemman eikä tässä laskelmassa ole edes otettu huomioon M271/M274 bensamoottorin kroonisen lahoa jakopäätä, joka vaatii tuhansia euroja jokaiselle sadalle tuhannelle kilometrille. Mersukuskille tilanne on helppo, kun vaihtoehdot ovat diesel, sähkö tai merkin vaihto.
Farkku-Mersusta katsottuna tilanne helpottuu entisestään, kun sähköistä farkkua ei suostuta tarjoamaan, joten vaihtoehdoiksi jää dieselmersu tai merkin vaihto.
Juuri tätä tarkoitin Outlanderin sinänsä hienon voimalinja-arkkitehtuurin oudolla mitoituksella, kun täyssähkö-Outlanderin akku on tarpeettoman pieni ja range-extender moottori on tarpeettoman suuri.
Minä taas bensojen ja dieselin sekakäyttäjänä olen päätynyt täysin päinvastaiseen johtopäätökseen, mutta ilmeisestikin asia mersujen osalta on noin. Käyttämäni TDI-DSG:t vaan ei kertakaikkiaan pääse noin pieneen vuosikeskiarvoon eivätkä bensat noin isoon.
Jos vertaan käytössäni olevaa manuaalivaihteista 2,0 tdi-moottorilla varustettua 1,2 tsi automaattiin ja vähän kevyempään koriin, eroa on n. 1,5 l. Mutta koko totuus tuo ei ole, koska bensakoneella ei vedetä kärryä, kuljeteta tavaraa katolla tai muutenkaan ajeta raskaalla kuormalla. Autoa ostaessani 2,0 tdi oli ainoa moottori, jonka haluamallani kokoonpanolla sai, joten valinta oli minullakin helppo. Ei tarvinnut laskea kannattavuuksia.
Ilmeisesti riippuu ihan kivasti merkistä näemmä. Kiitos 740GLE, tulee kyllä varsin asiantuntevaa tekstiä.
Oma analyysi kiisseli/bensa versiosta pohjautuu vuoden 2014 Skoda Yeteihin. Olen omistanut molemmat, tällä hetkellä pihalla 1.2tsi bensa versio vajaavetoisena. 2.0tdi vei minun käytössä nelikkona 5.5l per 100km ja dieselvero siinä oli 649€/v. Excelistä saisi kyllä ihan tarkat luvut viimeisen 5v ajalta, mutta en ehkä jaksa lähteä hakemaan läppäriä kun ei ole tieteellinen väittely menossa. Tällä hetkellä täällä Rovaniemellä halvin diesel oli 2.14/l ja bensa 1.86/l.
1.2Tsi keskikulutus omalla käytöllä on 6.5l/100km pääosin pelkkää matka-ajoa = 12.05€/100km
2.0 Tdi keskikulutus oli 5.5l/100km samalla ajolla. = 11.77€/100km
Erotus siis dieselin hyväksi 0.28€/100km, eli nykyhinnoilla dieselvero tulee siis "korvattua" vasta kun autolla on ajettu yli 200 000km ja tuo matka pitäisi ajaa vielä vuodessa, koska dieselvero on kerta per vuosi. Kaiken huipuksi jos Anttosen Mikaa on uskominen niin diesel tulee ensi kuun aikana kallistumaan vielä noin 20-30% koska dieselin tuonti Venäjältä lakkaa Euroopassa pakotteiden siirtymäajan päättyessä.
Dieselinä ja nelikkona tuo laatikko on laittoman paljon parempi ajaa, mutta taloudellisesti siinä ei tällä hetkellä järkeä ole. Mersuista en tosiaan tiedä kun en ole ikinä sellaista omistanut, niissä luvut on ilmeisesti ihan jotain muuta
Jos raha ei olisi este niin pihassa olisi Outlanderin ja pikkutissi-lumiehen sijaan Diesel Kodiaq ja sähkö Enyaq. Sitä päivää odotellessa siis
Noiden 2,0 TDI:den kulutuksia mittaillessa pitää muistaa ettei kulutusmittarin lukemaan voi luottaa yhtään - nyttenkin minulla edellisellä tankkauksella lukeman ja todellisuuden ero oli 1,4 l/100km. Lisälämmitin hörppää kaiken mittarin ohi.
En haasta sinun havaintojasi, vaikka ne minut yllättivätkin. Sovitaanko, että olemme molemmat tehneet tahoillamme vertailuja ja päätyneet eri valmistajien autoilla erilaisiin päätelmiin.
Meillä tuon enemmän kuluttavan dieselin viimeisten 197.000 km keskikulutus on nyt tosiaan noin 5.3 sadalle, eikä sillä pääse edes Spritmonitor listalla tuon automallin mitalisijoille. Saman automallin bensaversion pohjat Spritmonitorissa ovat 2.5 litraa ylempänä ja kun valitsen Spritmonitor listauksesta omaani vastaavan kohdan reilut puoli litraa yli automallin pitkän ajan minimilukemien, päädyn aika tarkalleen 3 litraa omaani suurempaan keskikulutukseen bensamallilla.
Rouva ajaa omaa uudempaa, isompaa, painavampaa ja suorituskykyisempää ja aerodynamiikassa pystyllä perällään tasoitusta antavaa farkkumallistaan lähes 10% pienemmällä kulutuksella. Hänellä on tosin talvella etunaan Webaston sijasta suuritehoinen kiertovesipumpullinen sähköinen moottorinlämmitin, joka selittää erosta noin desilitran verran ympärivuotiseksi kulutukseksi jyvitettynä.
Mersulla on ehkä dieselmoottorit onnistuneet bensamoottoria paremmin ja VAG:lla on käynyt päinvastoin?
Kun tässä dieselversiossa oli mukana sekä painon mukaan (100 kg portaissa) määräytyvä dieselvero että CO2-päästön (1 gramman tarkkuudella) perustuva ajoneuvovero, niin oliko bensiiniversion ajoneuvovero mukana vertailussa?
Etuveto-Qashqain dieselvero on 385 € vuodessa, ja siihen sitten vielä ajoneuvovero mikä on matalampi kuin bensaversiossa. Jos taas vertaa eri autojen veroja, niin vaikkapa vanhaan Honda CRV:hen missä on 2-litran bensakone, niin niissä ajoneuvovero on 300 euron luokkaa vuodessa.
Entä mitkä ovat vertailun litrahinnat? Itse laskin eroksi 1 euron, jos bensa maksaa 1,85 ja diesel 2,00. Kesäksi yleensä diesel halpenee, ja talveksi nousee. Tosin EU:n vaativin jakeluvelvoite voi nostaa dieselin hintaa vielä paljonkin, ellei uusi eduskunta ja hallitus muuta päätöksiä toisenlaisiksi.
Etenkin isoja ja paljon kuluttavia autoja verrattaessa tämä lieventää käyttövoimaveron vaikutusta.
Rouvan edellinen bensamoottorinen Volvo S80 kulutti keskimäärin lähes 9 litraa sadalle. Kevytkenkäinen Rouva sijoittui sillä lukemalla automallinsa mitalisijoille Spritmonitor listauksessa. Ajoneuvovero oli silti jotain 380 € luokkaa? Nykyisen keskimäärin 5 sadalle kuluttavan dieselin ajoneuvovero + käyttövoimavero on yhteensä noin 400 € Volvon ajoneuvoveroa suurempi, eli dieselvero on käyttämilläsi litrahinnoilla kuitattu 4 - 5 tankillisella noin 6000 km jälkeen.
Modernimmat vähemmän kuluttavat bensa-autot ja hybridit heittävät dieselille paljon kovemman haasteen kun pitää kisata selvästi pienempää kulutusta ja sitä myöden myös pienempää ajoneuvoveroa vastaan. Siksi tästä aiheesta ei tulekaa löytymään yhtä ainoaa totuutta, vaan oikeita vastauksia on enemmän kuin yksi.
Kausivaihtelu on osin luonnollistakin koska talvidiesel on kesälaatua kalliimpaa ilman poliittista manipulointiakin.
Ja kesäisin bensiini on kallista koska Eurooppalaisten kesälomalla... jne.
Ei niin modernin vm. 2016 "itselataavan" takavetoauton ajoneuvovero minulla on 121 €/v. ja vielä 10 v. vanhanaikaisemman 7 paik. autom. bensarohmu tila-auton 264 €, että tuohon väliin luulisi sopivan aika suuren osan bensa-autojen ajoneuvoveroista. Tietysti nykyaikaisemmissa ja pienemmissä autoissa myös verot on pienempiä.
Dodih, no nyt on katsottu ihan raaka-dataa Excelistä eli diesel Yetillä oma keskikulutus oli tosiaan usiamman vuoden ajalta mitattu siis nollaamalla auton matkamittari aina tankkaamiseen yhteydessä ja siitä laskemalla keskikulutus tankilliselle litroina ja euroina. Mie voin toki laittaa koko excelinkin jakoon jos jollain muullakin on seksuaalinen suuntaus taulukkolaskenta, mutta tuskin tuo muuten kiinnostaa
Eli dieselillä tarkka data on 3v ajalta 5.6l/100km, ajetut kilometrit 72862km ja vuoden 2014 neliveto manuaali, ilman adblueta. Dieselvero+ajoneuvovero viimeisin oli 649€. Eli nykyisellä dieselin hinnalla(2.14€/l) käyttökulut olisi 11.98€/100km + 649€ per vuosi. Vuosittain tullut keskimäärin siis 24k km ja käyttökulut aikaisemmin vaihdelleet vuosittain 2400-2600€ välillä, plus verot ja vuosihuolto (490€ Rintajouppi Rovaniemi). Spirit monitorissa tuolla kulutuksella ei pääse edes 100 parhaan joukkoon
Nyt sama vuosimalli, 1.2tsi bensa versio vajaavetoisena alla, ajettu tähän asti 5269km, kulutus keskimäärin 6.5l/100km, (jälleen spirit monitorissa sija olisi 147). Polttoaine on maksanut keskimäärin 1.87€/l eli 100km käyttökulut siis 12.15€/100km. Ajoneuvovero on 158€/vuosi. Plus vuosihuolto (todennäköisesti hieman, kallistunut mutta koska eka ei ole tullut vielä vastaan, niin mennään vanhalla lukemalla).
Kokonaiskulut tällä hetkellä ja omilla ajotaidoilla ja matkalla eri malleilla Yetistä olisi siis:
24 000km (diesel 2.14€/l, bensa 1.83€/l) + verot ja vakuutukset.
Diesel 2.0Tdi:
polttoaine: 2824€
Verot: 649€
Huollot: 490€
Vakuutus: 452€
Yht: 4415€/ vuosi
Bensa 1.2tsi:
Polttoaine: 2916€
Verot: 158
Huollot:490
Vakuutus: 378
Yht: 3942€/ vuosi
Erotus on siis 473€/ vuosi vajaavedon hyväksi. Näin siis Skoda Yeti 2014, manuaali. Maavara on molemmissa sama 18cm, joskin diesel on mukavampi ajaa, koska neliveto on ylivoimainen paikoissa joissa lunta on usein vielä kesäkuun alussakin. Vakuutus myös vajaavedossa jostain syystä halvempi, vaikka sama kuski ja sama asuinpaikka. 500€ saa kuitenkin jo melkein yhden kuukauden ruuat neljälle, joten tällä mennään toistaiseksi
Ajoin työkeikan alkuviikosta, reilut 1000 km kahdessa päivässä vaimon F11:lla (520d) jolla ajettu nyt noin 250.000 km. Keli oli melko vaativa, maanantaina Uudeltamaalla itään lumisadetta, kovaa tuulta ja palatessa tiistaina lunta oli edelleen tiellä jonkin verran. Kolme isoa äijää autossa, keskinopeus oli noin 90 km/h. Tankkasin lähtiessä ja taas palatessa, 5.42 L/100km. Auto kulkee vakaasti suoraan, sisällä on hiljaista ja takajalkotilat on hyvät. Minusta ihan hyvä verrokki noin 10-15 tuhannen euron autoille.