sähköautoilu saastuttaa paljon enemmän kuin oletat

83 kommenttia
«13

Tietolähteet ; mckinsey, climate.mit.edu, greenly.earth, greencleanguide ...

Sähköautoilu säästää ajettaessa co2 päästöjä verrattuna muihin energialähteisiin verrattuna kyllä,
mutta lasketaanpa pieni esimerkki ;

Teslan 75kwh ajoakun valmistamisesta aiheutuu noin 7000 kg co2 päästöt, ja ajoakku täytynee vaihtaa kymmenen vuoden välein (keskiarvio). Jos kymmenessä vuodessa ajaa 20000km ja maailmassa sähköä tuotetaan keskimäärin 0,3kg co2/kw -> ~(24kw/100km)20000km/y=4800kwh0,3kg=1440kg co2/y + 7000/10 = 2140kg co2 /y. Diesel Audin kulutus on tässä 89g/km (2,6kg/1l) -> 89*20000=1780kg co2 /y, oletetaan että Audilla ajettaisiin 15 vuotta ennen kierrätystä, joka on hieman pidempään kuin keskiverto sähköautolla akun takia, moottorin osuus on noin 3-5g/km (600kg/auton teon keskiarvo) joka lisää Audin päästöjä 60kg co2/y...

Diesel voitti sähköauton -> 2140-(1780+60) = 420kg co/y. Ja ihan perus Dieselillä yhdessä vuodessa! Vielä kun lisätään uusiutuvien ja kemiallisten Dieseleiden mahdollisuudet ja sähköautojen infran vaatimat täysin turhat latausasemat niin ollaan jo melko selvissä lukemissa => älä osta sähköautoa säästääksesi ilmastoa ja aja aina Diesel ajoneuvollasi loppuun asti, tai siihen asti kun kierrätys auttaa päästöjen pienentämisessä (tätä on vielä vaikea todentaa laskemalla..)!

Toki Sähkölläkin pääsee sen 15 vuotta, mutta ei ne päästöt siitä ihan hirveästi loppujen lopuksi tipu!

  
  • Miten sen otsikon mukaisen saastuttamisen kanssa?

      
  • Ja mitä jos sitä akkua ei tarvitsekaan vaihtaa 10v jälkeen, vaan 20v tai jopa 25v kuten esim. Nissan on Leafin kohdalla arvioinut (artikkeleita on tässäkin lehdessä esitetty). Eri asia sitten kannattaako 25v autoon ruveta akkua vaihtamaan muuten kuin jossain museoinnissa.

      
  • muokattu 24.10.2023 13:38

    @pnieminen74 kirjoitti:
    Tietolähteet ; mckinsey, climate.mit.edu, greenly.earth, greencleanguide ...

    Sähköautoilu säästää ajettaessa co2 päästöjä verrattuna muihin energialähteisiin verrattuna kyllä,
    mutta lasketaanpa pieni esimerkki ;

    Teslan 75kwh ajoakun valmistamisesta aiheutuu noin 7000 kg co2 päästöt, ja ajoakku täytynee vaihtaa kymmenen vuoden välein (keskiarvio). Jos kymmenessä vuodessa ajaa 20000km ja maailmassa sähköä tuotetaan keskimäärin 0,3kg co2/kw -> ~(24kw/100km)20000km/y=4800kwh0,3kg=1440kg co2/y + 7000/10 = 2140kg co2 /y. Diesel Audin kulutus on tässä 89g/km (2,6kg/1l) -> 89*20000=1780kg co2 /y, oletetaan että Audilla ajettaisiin 15 vuotta ennen kierrätystä, joka on hieman pidempään kuin keskiverto sähköautolla akun takia, moottorin osuus on noin 3-5g/km (600kg/auton teon keskiarvo) joka lisää Audin päästöjä 60kg co2/y...

    Muutama kysymys tästä laskelmasta:

    • ostatko autosi vähentääksesi saasteita?
    • mikä Audi on vertailussa viisipaikkaisena yli 600 litran tavaratilan tarjoavaan Teslaan?
    • ajatko vain ulkomailla, vai miksi lisäsit sähköntuotannon CO2 päästön 50% yli Suomen todellisen päästön?

    Vielä kun lisätään uusiutuvien ja kemiallisten Dieseleiden mahdollisuudet ja sähköautojen infran vaatimat täysin turhat latausasemat niin ollaan jo melko selvissä lukemissa => älä osta sähköautoa säästääksesi ilmastoa ja aja aina Diesel ajoneuvollasi loppuun asti, tai siihen asti kun kierrätys auttaa päästöjen pienentämisessä (tätä on vaikea todentaa laskemalla)

    No todennetaan se sitten kokeellisesti. Osta sinä tuo minun dieselautoni ja aja se loppuun (jos elät riittävän vanhaksi?). Ei pitäisi olla iso riski sinun kannaltasi, kun kyseessä on merkkikerhon harrastajan viimeiset 10 vuotta ja yli 200.000 km "kuin omaansa" ylläpitämä huolella valittu ja Suomeen tullessaan ruostesuojattu yksilö jonka koko historia on dokumentoitu sekä merkkikerhon vertaistukiryhmässä että valmistajan DSB huoltolokitietokannassa.

    Saasteeton auto se on. Katsurin mittausvehkeillä ei edelleenkään saa selville pakoputkesta mittaamalla onko auto käynnissä vai ei ja pakoputki on sisäpuolelta puhtaampi kuin ulkopuolelta kuten pitääkin.

      1
  • Kyllä taajamissa ja kaupunkien keskustoissa, voivat olla erimieltä poltiksen päästöistä.

      
  • muokattu 24.10.2023 16:04

    @740 GLE kirjoitti:

    @pnieminen74 kirjoitti:
    Tietolähteet ; mckinsey, climate.mit.edu, greenly.earth, greencleanguide ...

    Sähköautoilu säästää ajettaessa co2 päästöjä verrattuna muihin energialähteisiin verrattuna kyllä,
    mutta lasketaanpa pieni esimerkki ;

    Teslan 75kwh ajoakun valmistamisesta aiheutuu noin 7000 kg co2 päästöt, ja ajoakku täytynee vaihtaa kymmenen vuoden välein (keskiarvio). Jos kymmenessä vuodessa ajaa 20000km ja maailmassa sähköä tuotetaan keskimäärin 0,3kg co2/kw -> ~(24kw/100km)20000km/y=4800kwh0,3kg=1440kg co2/y + 7000/10 = 2140kg co2 /y. Diesel Audin kulutus on tässä 89g/km (2,6kg/1l) -> 89*20000=1780kg co2 /y, oletetaan että Audilla ajettaisiin 15 vuotta ennen kierrätystä, joka on hieman pidempään kuin keskiverto sähköautolla akun takia, moottorin osuus on noin 3-5g/km (600kg/auton teon keskiarvo) joka lisää Audin päästöjä 60kg co2/y...

    Muutama kysymys tästä laskelmasta:

    • ostatko autosi vähentääksesi saasteita?
    • mikä Audi on vertailussa viisipaikkaisena yli 600 litran tavaratilan tarjoavaan Teslaan?
    • ajatko vain ulkomailla, vai miksi lisäsit sähköntuotannon CO2 päästön 50% yli Suomen todellisen päästön?

    Vielä kun lisätään uusiutuvien ja kemiallisten Dieseleiden mahdollisuudet ja sähköautojen infran vaatimat täysin turhat latausasemat niin ollaan jo melko selvissä lukemissa => älä osta sähköautoa säästääksesi ilmastoa ja aja aina Diesel ajoneuvollasi loppuun asti, tai siihen asti kun kierrätys auttaa päästöjen pienentämisessä (tätä on vaikea todentaa laskemalla)

    No todennetaan se sitten kokeellisesti. Osta sinä tuo minun dieselautoni ja aja se loppuun (jos elät riittävän vanhaksi?). Ei pitäisi olla iso riski sinun kannaltasi, kun kyseessä on merkkikerhon harrastajan viimeiset 10 vuotta ja yli 200.000 km "kuin omaansa" ylläpitämä huolella valittu ja Suomeen tullessaan ruostesuojattu yksilö jonka koko historia on dokumentoitu sekä merkkikerhon vertaistukiryhmässä että valmistajan DSB huoltolokitietokannassa.

    Saasteeton auto se on. Katsurin mittausvehkeillä ei edelleenkään saa selville pakoputkesta mittaamalla onko auto käynnissä vai ei ja pakoputki on sisäpuolelta puhtaampi kuin ulkopuolelta kuten pitääkin.

    tämä otsikko onkin oikein raflaava vai mitä :) , tesla model3 vs audi a3ultra, 5 paikkaa ja tavaran kuljetusta ei harrasteta...
    ja hei, on jo audi alla, tämä riittää minulle. itsekin olen sähköautoa miettinyt, mutta ainakaan ympäristönäkökulma mielessä ei kannattane joka oli se pointti tässä ja hiilidioksidi kulkeutuu rajan yli kyllä...

      
  • @[ZeiMZei] kirjoitti:
    Ja mitä jos sitä akkua ei tarvitsekaan vaihtaa 10v jälkeen, vaan 20v tai jopa 25v kuten esim. Nissan on Leafin kohdalla arvioinut (artikkeleita on tässäkin lehdessä esitetty). Eri asia sitten kannattaako 25v autoon ruveta akkua vaihtamaan muuten kuin jossain museoinnissa.

    tämä olikin pakko rajata johonkin todennettuun dataan, ei omiin mieltymyksiin tai haaveisiin.

      
  • Onko hiilidioksidi saastetta?

      
  • @pnieminen74 kirjoitti:

    @[ZeiMZei] kirjoitti:
    Ja mitä jos sitä akkua ei tarvitsekaan vaihtaa 10v jälkeen, vaan 20v tai jopa 25v kuten esim. Nissan on Leafin kohdalla arvioinut (artikkeleita on tässäkin lehdessä esitetty). Eri asia sitten kannattaako 25v autoon ruveta akkua vaihtamaan muuten kuin jossain museoinnissa.

    tämä olikin pakko rajata johonkin todennettuun dataan, ei omiin mieltymyksiin tai haaveisiin.

    Juurikin näin. Todennettua dataa ei oikein ole vielä saatavilla, muuten kuin noiden rikkoutuneiden akustojen vaihtojen osalta. Valmistajien artikkeleita arvioidusta akunkestoista löytyy. Kulumiseen perustuneita vaihtoja taitaa löytyä muutama ja nekin käyttösuositusten vastaisella käytöllä pilattuja akustoja. En toki väitä etteikö näitä olisi vaihdettu, mutta artikkelien perusteella akut on pilattu jatkuvalla lähes tyhjästä 100% pikalatauksilla.

      3
  • muokattu 24.10.2023 21:40

    @Yosemite J kirjoitti:
    Onko hiilidioksidi saastetta?

    Ainakaan happea ei kannata korvata sillä hengittämällä muovipussi päässä.

      3
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:
    Onko hiilidioksidi saastetta?

    Ainakaan happea ei kannata korvata sillä hengittämällä muovipussi päässä.

    Onko kaikki mitä ei voi hengittää saastetta?

      
  • Numeroarvoista ja akkujen kestoista voidaan saivarrella loputtomiin, mutta ketjun aloittaja on oikeassa siinä, että nopeita toimia vaativaa co2-ongelmaa ei ratkaista sähköautoilla. Viime vuonna maailman sähköstä tuotettiin 60.6% fossiilisilla polttoaineilla, joka on noin 4% vähemmän kuin 1985. Suomen sähkötuotannon co2-arvolla ei ole käytännössä mitään vaikutusta maailmanlaajuiseen ongelmaan ja meilläkin tehoreservin co2-arvo on viime aikoina ollut 700-900g/kWh. Kaikista valmistetuista sähköautoista täällä on käytössä promille tai pari, eli suuri osa maailman sähköautoajoista ajetaan fossiilisähköllä.

      2
  • @[ZeiMZei] kirjoitti:

    @pnieminen74 kirjoitti:

    @[ZeiMZei] kirjoitti:
    Ja mitä jos sitä akkua ei tarvitsekaan vaihtaa 10v jälkeen, vaan 20v tai jopa 25v kuten esim. Nissan on Leafin kohdalla arvioinut (artikkeleita on tässäkin lehdessä esitetty). Eri asia sitten kannattaako 25v autoon ruveta akkua vaihtamaan muuten kuin jossain museoinnissa.

    tämä olikin pakko rajata johonkin todennettuun dataan, ei omiin mieltymyksiin tai haaveisiin.

    Juurikin näin. Todennettua dataa ei oikein ole vielä saatavilla, muuten kuin noiden rikkoutuneiden akustojen vaihtojen osalta. Valmistajien artikkeleita arvioidusta akunkestoista löytyy. Kulumiseen perustuneita vaihtoja taitaa löytyä muutama ja nekin käyttösuositusten vastaisella käytöllä pilattuja akustoja. En toki väitä etteikö näitä olisi vaihdettu, mutta artikkelien perusteella akut on pilattu jatkuvalla lähes tyhjästä 100% pikalatauksilla.

    Auton softat eivät taida olla kunnossa, jos tuollainen sallitaan. Testeissä ei ole tainnut edes onnistua, lataus hidastuu aina kun akun varausaste on korkea. Auto voi olla pikalaturissa kiinni 0-100%, mutta pitäisi sen itse osata hallita joko kunnollisten jännitemittausten tai sivistyneen arvauksen kautta, ettei se ota aina laturin täyttä tehoa.

      
  • muokattu 25.10.2023 08:08

    @Yosemite J kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:
    Onko hiilidioksidi saastetta?

    Ainakaan happea ei kannata korvata sillä hengittämällä muovipussi päässä.

    Onko kaikki mitä ei voi hengittää saastetta?

    Hedelmätön keskustelu, kun asioiden "saasteellisuudessa", myrkyllisyydessä ja haitallisiudessa on usein kyse pitoisuuksista ja asiayhteydestä. Vesimyrkytykseen voi kuolla, ja kaatuneesta maitoautosta vuotava maito aiheuttaa ympäristövahingon.

      1
  • @M880 kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:
    Onko hiilidioksidi saastetta?

    Ainakaan happea ei kannata korvata sillä hengittämällä muovipussi päässä.

    Onko kaikki mitä ei voi hengittää saastetta?

    Hedelmätön keskustelu, kun asioiden "saasteellisuudessa", myrkyllisyydessä ja haitallisiudessa on usein kyse pitoisuuksista ja asiayhteydestä. Vesimyrkytykseen voi kuolla, ja kaatuneesta maitoautosta vuotava maito aiheuttaa ympäristövahingon.

    Sitähän nämä TM:n keskustelut ovat yleensä.
    Hiilidioksidin suhteenkin paljolti sitä, mitä pitäisi tehdä yleisesti. Tai jonkun muun, tai kiinalaisten. Omaa käyttäytymistä ei olla valmiita muuttamaan, tai se koetaan kestävän kehityksen mukaiseksi. Tähän keskusteluun en kuitenkaan enää osallistu.

      
  • Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Luuletko, että hiilidioksidin määrä on edes jossakin päin maailmaa rajoittava tekijä?

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Luuletko, että hiilidioksidin määrä on edes jossakin päin maailmaa rajoittava tekijä?

    En ole aivan varma mitä tarkoitat, joten arvaan. Tarkoitatko, että nykyinen CO2 pitoisuus olisi kasvua rajoittava tekijä? Vastaus: kyllä - ei kai ammattiviljelijät syyttä suotta keinotekoisesti nosta kasvihuoneen pitoisuutta. Suurempi pitoisuus - parempi kasvu ja sato. Optimi kasvulle on 800 ppm joka on noin tupla normaaliin ulkoilmaan verrattuna.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Luuletko, että hiilidioksidin määrä on edes jossakin päin maailmaa rajoittava tekijä?

    En ole aivan varma mitä tarkoitat, joten arvaan. Tarkoitatko, että nykyinen CO2 pitoisuus olisi kasvua rajoittava tekijä? Vastaus: kyllä - ei kai ammattiviljelijät syyttä suotta keinotekoisesti nosta kasvihuoneen pitoisuutta. Suurempi pitoisuus - parempi kasvu ja sato. Optimi kasvulle on 800 ppm joka on noin tupla normaaliin ulkoilmaan verrattuna.

    Totta, kasvit elävät niukkuudessa niin hiilidioksidin kuin monen muunkin aineen suhteen - miksi muuten viljelijät lannoittavat, kastelevat ja jopa lämmittävät kasveja kasvihuoneissa. 800 ppm taas ei ole millään tavalla optimi nykyisenlaisen ilmaston säilymiselle.

      1
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Laske mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot ja muut ääri-ilmiöt. Eipä ole keski- ja etelä-euroopan viljelijöitä kauheasti co2-pitoisuuden nousu auttanut, kun pulaa on vedestä.

      1
  • muokattu 25.10.2023 22:25

    @M880 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Laske mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot ja muut ääri-ilmiöt. Eipä ole keski- ja etelä-euroopan viljelijöitä kauheasti co2-pitoisuuden nousu auttanut, kun pulaa on vedestä.

    Kun kirjaat ne noin, koko homma näyttää erilaiselta. 20 vuotta sitten eräs brittiläinen matkatoimisto mainosti "lähde käymään Portugalissa vielä kun voit" ja kuvassa kahvinporojen värinen Portugalin kartta - siinä toinen kuvaus asiasta . Ilmastonmuutokseen kuitenkin kuuluu avoin keskustelu eikä CO2 nousun positiivisesta puolesta saa puhua sanaakaan. Vedestä on aina ollut pulaa etelä-Euroopassa ja maastopaloja, joita ihmiset ei ole sytyttänyt, on ollut kautta historian. Nyt kun huolimaton tulenkäsittely polttaa rutikuivaa maastoa niin ei ole oikea aika etsiä syyllisiä vaan pitää keskittyä olennaiseen eli tuhojen rajaamiseen. 800 ppm ei tietenkään ole tavoite, kirjasin sen vain olevan optimaalisin kasvien kasvatuksessa, nyt ollaan siis tasolla 410-420 ppm eikä taso useimpien meidän elinaikana nouse yli 450.
    Ei taida olla niin rohkeaa tohtoriopiskelijaa joka tutkisi miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisiin viljelijöihin tai metsänkasvuun muuta kuin negaation kautta. Kautta aikain viljelijät on olleet kateellisia keski-Euroopan vilja-aittojen kasvukauteen ja olosuhteille. Koulussa mietittiin ilmastonmuutosta jo 70-luvulla ja pohdittiin, voisiko joku päivä Suomessa kasvattaa banaaneja. Jos vilja-aitan kasvukausi on vähän siirtynyt pohjoiseen päin, ei siitä ole muuta sanottavaa kuin mahdolliset tuholaiset joita ei ole aiemmin näkynyt.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Laske mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot ja muut ääri-ilmiöt. Eipä ole keski- ja etelä-euroopan viljelijöitä kauheasti co2-pitoisuuden nousu auttanut, kun pulaa on vedestä.

    Kun kirjaat ne noin, koko homma näyttää erilaiselta. 20 vuotta sitten eräs brittiläinen matkatoimisto mainosti "lähde käymään Portugalissa vielä kun voit" ja kuvassa kahvinporojen värinen Portugalin kartta - siinä toinen kuvaus asiasta . Ilmastonmuutokseen kuitenkin kuuluu avoin keskustelu eikä CO2 nousun positiivisesta puolesta saa puhua sanaakaan. Vedestä on aina ollut pulaa etelä-Euroopassa ja maastopaloja, joita ihmiset ei ole sytyttänyt, on ollut kautta historian. Nyt kun huolimaton tulenkäsittely polttaa rutikuivaa maastoa niin ei ole oikea aika etsiä syyllisiä vaan pitää keskittyä olennaiseen eli tuhojen rajaamiseen. 800 ppm ei tietenkään ole tavoite, kirjasin sen vain olevan optimaalisin kasvien kasvatuksessa, nyt ollaan siis tasolla 410-420 ppm eikä taso useimpien meidän elinaikana nouse yli 450.
    Ei taida olla niin rohkeaa tohtoriopiskelijaa joka tutkisi miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisiin viljelijöihin tai metsänkasvuun muuta kuin negaation kautta. Kautta aikain viljelijät on olleet kateellisia keski-Euroopan vilja-aittojen kasvukauteen ja olosuhteille. Koulussa mietittiin ilmastonmuutosta jo 70-luvulla ja pohdittiin, voisiko joku päivä Suomessa kasvattaa banaaneja. Jos vilja-aitan kasvukausi on vähän siirtynyt pohjoiseen päin, ei siitä ole muuta sanottavaa kuin mahdolliset tuholaiset joita ei ole aiemmin näkynyt.

    Kasvihuoneen optimi on siis kaikkea muuta kuin ilmakehän optimi. Kasvihuoneessa kun viljelijä säätelee kaikkea muutakin. Sekin on todettu, että ilman maata kasveja pystyy kasvattamaan tehokkaimmin, ei kasvi tarvitse kuin vettä ja oikeat ravinteet eli ravintoliuoksen suoraan juuriin. Valoakin tarvitaan niin vähän, että auringon porotus on paremminkin haitallista kasville.

    Onkohan jossain tosiaan saatu selville, että hiilidioksidin määrä olisi kasvua rajoittava tekijä ulkona vai miksi kansallismieliset puolueet pitävät asiaa selvänä ja vastustavat fossiilisten polttoaineiden rajoittamista?

      1
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Laske mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot ja muut ääri-ilmiöt. Eipä ole keski- ja etelä-euroopan viljelijöitä kauheasti co2-pitoisuuden nousu auttanut, kun pulaa on vedestä.

    Kun kirjaat ne noin, koko homma näyttää erilaiselta. 20 vuotta sitten eräs brittiläinen matkatoimisto mainosti "lähde käymään Portugalissa vielä kun voit" ja kuvassa kahvinporojen värinen Portugalin kartta - siinä toinen kuvaus asiasta . Ilmastonmuutokseen kuitenkin kuuluu avoin keskustelu eikä CO2 nousun positiivisesta puolesta saa puhua sanaakaan. Vedestä on aina ollut pulaa etelä-Euroopassa ja maastopaloja, joita ihmiset ei ole sytyttänyt, on ollut kautta historian. Nyt kun huolimaton tulenkäsittely polttaa rutikuivaa maastoa niin ei ole oikea aika etsiä syyllisiä vaan pitää keskittyä olennaiseen eli tuhojen rajaamiseen. 800 ppm ei tietenkään ole tavoite, kirjasin sen vain olevan optimaalisin kasvien kasvatuksessa, nyt ollaan siis tasolla 410-420 ppm eikä taso useimpien meidän elinaikana nouse yli 450.
    Ei taida olla niin rohkeaa tohtoriopiskelijaa joka tutkisi miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisiin viljelijöihin tai metsänkasvuun muuta kuin negaation kautta. Kautta aikain viljelijät on olleet kateellisia keski-Euroopan vilja-aittojen kasvukauteen ja olosuhteille. Koulussa mietittiin ilmastonmuutosta jo 70-luvulla ja pohdittiin, voisiko joku päivä Suomessa kasvattaa banaaneja. Jos vilja-aitan kasvukausi on vähän siirtynyt pohjoiseen päin, ei siitä ole muuta sanottavaa kuin mahdolliset tuholaiset joita ei ole aiemmin näkynyt.

    Kasvihuoneen optimi on siis kaikkea muuta kuin ilmakehän optimi. Kasvihuoneessa kun viljelijä säätelee kaikkea muutakin. Sekin on todettu, että ilman maata kasveja pystyy kasvattamaan tehokkaimmin, ei kasvi tarvitse kuin vettä ja oikeat ravinteet eli ravintoliuoksen suoraan juuriin. Valoakin tarvitaan niin vähän, että auringon porotus on paremminkin haitallista kasville.

    Onkohan jossain tosiaan saatu selville, että hiilidioksidin määrä olisi kasvua rajoittava tekijä ulkona vai miksi kansallismieliset puolueet pitävät asiaa selvänä ja vastustavat fossiilisten polttoaineiden rajoittamista?

    Hiilidioksidi on kasvien ruokaa. Kyllä sen määrää lisäämällä voi jossain määrin lisätä kasvunopeutta. Esim. lähellämme on kasvihuoneyrittäjä jonka yhden kasvihuoneen vieressä on iso hiilidioksidisäiliö jolla tuplataan kurkkujen kasvunopeus. Samalla siellä on koko lähitienoon valaiseva valaistus sekä tietenkin lämmitys ja en edes tiedä mitä ravinnelisiä käytetään noiden lisänä. Kyllä se sinussakin näkyy jos tuplaat syömäsi ruoan määrän - kasvat, mutta vähän erilailla kun kasvit.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Laske mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot ja muut ääri-ilmiöt. Eipä ole keski- ja etelä-euroopan viljelijöitä kauheasti co2-pitoisuuden nousu auttanut, kun pulaa on vedestä.

    Kun kirjaat ne noin, koko homma näyttää erilaiselta. 20 vuotta sitten eräs brittiläinen matkatoimisto mainosti "lähde käymään Portugalissa vielä kun voit" ja kuvassa kahvinporojen värinen Portugalin kartta - siinä toinen kuvaus asiasta . Ilmastonmuutokseen kuitenkin kuuluu avoin keskustelu eikä CO2 nousun positiivisesta puolesta saa puhua sanaakaan. Vedestä on aina ollut pulaa etelä-Euroopassa ja maastopaloja, joita ihmiset ei ole sytyttänyt, on ollut kautta historian. Nyt kun huolimaton tulenkäsittely polttaa rutikuivaa maastoa niin ei ole oikea aika etsiä syyllisiä vaan pitää keskittyä olennaiseen eli tuhojen rajaamiseen. 800 ppm ei tietenkään ole tavoite, kirjasin sen vain olevan optimaalisin kasvien kasvatuksessa, nyt ollaan siis tasolla 410-420 ppm eikä taso useimpien meidän elinaikana nouse yli 450.
    Ei taida olla niin rohkeaa tohtoriopiskelijaa joka tutkisi miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisiin viljelijöihin tai metsänkasvuun muuta kuin negaation kautta. Kautta aikain viljelijät on olleet kateellisia keski-Euroopan vilja-aittojen kasvukauteen ja olosuhteille. Koulussa mietittiin ilmastonmuutosta jo 70-luvulla ja pohdittiin, voisiko joku päivä Suomessa kasvattaa banaaneja. Jos vilja-aitan kasvukausi on vähän siirtynyt pohjoiseen päin, ei siitä ole muuta sanottavaa kuin mahdolliset tuholaiset joita ei ole aiemmin näkynyt.

    Kasvihuoneen optimi on siis kaikkea muuta kuin ilmakehän optimi. Kasvihuoneessa kun viljelijä säätelee kaikkea muutakin. Sekin on todettu, että ilman maata kasveja pystyy kasvattamaan tehokkaimmin, ei kasvi tarvitse kuin vettä ja oikeat ravinteet eli ravintoliuoksen suoraan juuriin. Valoakin tarvitaan niin vähän, että auringon porotus on paremminkin haitallista kasville.

    Onkohan jossain tosiaan saatu selville, että hiilidioksidin määrä olisi kasvua rajoittava tekijä ulkona vai miksi kansallismieliset puolueet pitävät asiaa selvänä ja vastustavat fossiilisten polttoaineiden rajoittamista?

    Hiilidioksidi on kasvien ruokaa. Kyllä sen määrää lisäämällä voi jossain määrin lisätä kasvunopeutta. Esim. lähellämme on kasvihuoneyrittäjä jonka yhden kasvihuoneen vieressä on iso hiilidioksidisäiliö jolla tuplataan kurkkujen kasvunopeus. Samalla siellä on koko lähitienoon valaiseva valaistus sekä tietenkin lämmitys ja en edes tiedä mitä ravinnelisiä käytetään noiden lisänä. Kyllä se sinussakin näkyy jos tuplaat syömäsi ruoan määrän - kasvat, mutta vähän erilailla kun kasvit.

    Hiilidioksidi ei ole valmista ruokaa, vaan yhteyttämisen raaka-ainetta, jonka kasvi hajottaa. Hiilidioksidi ei ole energiaa, vaan energia tulee valosta, auringosta. Vertauksesi kummallisuuden ihmisen ruokaan olisi pitänyt oppia koulussa. Ihminen kuluttaa, kasvit tuottavat.

    Jos hiilidioksidi on rajoittava tekijä, sen lisääminen lisää kasvua. Yleensä jokin muu rajoittaa yhteyttämistä, sen takia pelloilla tehdään jatkuvaa tutkimusta kasvuolosuhteista. Hiilidioksidin lisääntyminen aiheuttaa myös happamoitumista, joka taas haittaa kasvien kasvua.

      1
  • muokattu 26.10.2023 12:15

    Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. bio-polttoaine-, kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.

      1
  • @FARwd kirjoitti:
    Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.

    Siirrytään siirrytään, mutta älä hosu, hosumalla ei tule kuin lisää ympäristötuhoja.

      1
  • @FARwd kirjoitti:
    Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.

    Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.

      1
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @FARwd kirjoitti:
    Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.

    Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.

    Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.

      2
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @FARwd kirjoitti:
    Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.

    Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.

    Kannattaa lukea valtamediaa, kyllä vaikka Hesarissa juttuja on tästäkin aiheesta.

    Kasvit eivät taida Pohjoismaissa kärsiä hiilidioksidin puutteesta ja lämpösummakin on muutoin riittävä, mutta keväällä tai syksyllä voi olla liian kylmää. Kasvihuoneilmiö ei vaikuta mitenkään vakaasti ja vakauttavasti säähän, kuulemma päinvastoin, joten hyödyt voivat olla vähäisiä. Päivän pituuteen se ei myöskään vaikuta.

    Voi kasvihuoneilmiöstä olla hyötyäkin. Jonkun pitäisi mieluusti arvata kuinka siihen sitten varaudutaan, otetaanko Saksan lajikkeet viljelyyn vai jotain muuta.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @FARwd kirjoitti:
    Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.

    Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.

    Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.

    Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.

      1
  • muokattu 26.10.2023 14:35

    @Late1969 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Kasvihuoneviljelyssä CO2 nostetaan keinotekoisesti (pullosta) ulkoilman noin 400 ppm -> 800 ppm jotta kasvien kasvu olisi optimaalista.
    Voidaan olettaa, että maailman ruokatuotanto olisi paljon suurempi jos CO2 pitoisuus jonkun verran nousee nykyisestä. Tästä ei juuri keskustella.

    Laske mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot ja muut ääri-ilmiöt. Eipä ole keski- ja etelä-euroopan viljelijöitä kauheasti co2-pitoisuuden nousu auttanut, kun pulaa on vedestä.

    Kun kirjaat ne noin, koko homma näyttää erilaiselta. 20 vuotta sitten eräs brittiläinen matkatoimisto mainosti "lähde käymään Portugalissa vielä kun voit" ja kuvassa kahvinporojen värinen Portugalin kartta - siinä toinen kuvaus asiasta . Ilmastonmuutokseen kuitenkin kuuluu avoin keskustelu eikä CO2 nousun positiivisesta puolesta saa puhua sanaakaan. Vedestä on aina ollut pulaa etelä-Euroopassa ja maastopaloja, joita ihmiset ei ole sytyttänyt, on ollut kautta historian. Nyt kun huolimaton tulenkäsittely polttaa rutikuivaa maastoa niin ei ole oikea aika etsiä syyllisiä vaan pitää keskittyä olennaiseen eli tuhojen rajaamiseen. 800 ppm ei tietenkään ole tavoite, kirjasin sen vain olevan optimaalisin kasvien kasvatuksessa, nyt ollaan siis tasolla 410-420 ppm eikä taso useimpien meidän elinaikana nouse yli 450.
    Ei taida olla niin rohkeaa tohtoriopiskelijaa joka tutkisi miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisiin viljelijöihin tai metsänkasvuun muuta kuin negaation kautta. Kautta aikain viljelijät on olleet kateellisia keski-Euroopan vilja-aittojen kasvukauteen ja olosuhteille. Koulussa mietittiin ilmastonmuutosta jo 70-luvulla ja pohdittiin, voisiko joku päivä Suomessa kasvattaa banaaneja. Jos vilja-aitan kasvukausi on vähän siirtynyt pohjoiseen päin, ei siitä ole muuta sanottavaa kuin mahdolliset tuholaiset joita ei ole aiemmin näkynyt.

    Kasvihuoneen optimi on siis kaikkea muuta kuin ilmakehän optimi. Kasvihuoneessa kun viljelijä säätelee kaikkea muutakin. Sekin on todettu, että ilman maata kasveja pystyy kasvattamaan tehokkaimmin, ei kasvi tarvitse kuin vettä ja oikeat ravinteet eli ravintoliuoksen suoraan juuriin. Valoakin tarvitaan niin vähän, että auringon porotus on paremminkin haitallista kasville.

    Onkohan jossain tosiaan saatu selville, että hiilidioksidin määrä olisi kasvua rajoittava tekijä ulkona vai miksi kansallismieliset puolueet pitävät asiaa selvänä ja vastustavat fossiilisten polttoaineiden rajoittamista?

    Hiilidioksidi on kasvien ruokaa. Kyllä sen määrää lisäämällä voi jossain määrin lisätä kasvunopeutta. Esim. lähellämme on kasvihuoneyrittäjä jonka yhden kasvihuoneen vieressä on iso hiilidioksidisäiliö jolla tuplataan kurkkujen kasvunopeus. Samalla siellä on koko lähitienoon valaiseva valaistus sekä tietenkin lämmitys ja en edes tiedä mitä ravinnelisiä käytetään noiden lisänä. Kyllä se sinussakin näkyy jos tuplaat syömäsi ruoan määrän - kasvat, mutta vähän erilailla kun kasvit.

    Hiilidioksidi ei ole valmista ruokaa, vaan yhteyttämisen raaka-ainetta, jonka kasvi hajottaa. Hiilidioksidi ei ole energiaa, vaan energia tulee valosta, auringosta. Vertauksesi kummallisuuden ihmisen ruokaan olisi pitänyt oppia koulussa. Ihminen kuluttaa, kasvit tuottavat.

    Totta. Ruoassa pitäisi olla myös energiaa. Hiilidioksidi on vain ainetta jonka hajoittamiseen ja molekyyliketjujen rakenteluun tarvitaan energiaa, jonka kasvi saa auringosta. Hiilidioksidi on kuitenkin se aine mitä kasvi syö, käyttää hiilen omien kudostensa rakentamiseen ja ulostaa hapen.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit