Perustuuko onnistunut ohittaminen jonossa siihen, että muilla on edes jonkinlainen turvaväli ja jos näin ei ole, riski ohituksen epäonnistumisesta kasvaa?
@Herbert kirjoitti:
Katsotaan väitettäsi vänkäämisestä.
10.11.24:
Joskus voi joutua ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, jos ohitettava on ajanut liian lyhyllä turvavälillä edellänsä olevaan
Ohitettava teki virheen, ei ohittaja.
12.11.24:
Joskus joutuu ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, koska jonossa ajavat eivät pidä turvavälejä riittävän pitkinä. Jonoa ei muodosta jonon ensimmäinen vaan useimmiten veturin takana ajava, joka tahallaan tai ymmärtämättömyyttään kaventaa ohitusmahdollisuutta. Ei siinä silloin auta kuin mennä jonoon tiukempaan väliin ja luottaa siihen, ettei törttöilijäkään halua naarmuttaa peltiä.
Edelleen edessä ajava teki virheen, ei ohittaja.
12.11.24:
En ohita ohituskieltoalueilla.
Vahvistus edelliseen kommenttiin. Ja lisää:
Jonoon punkemista ei tarvitse tehdä, jos jonossa ajava ei generoi sellaista tilannetta.
Vieläkään et ota tarkasteluun omaa osuuttasi. 740 GLE kopioi ohituskiellot 13.11.24, mutta vieläkin oltiin tilanteessa, josta piti selviytyä:
Mitäköhän pitäisi tehdä, kun oikealla kaistalla ei ole väljää tilaa?
Ensimäinen valonpilkahdus:
Eli jos ohitukseen lähtiessä tietää, ettei ole tilaa palata omalle kaistalle, niin tietenkään silloin ei lähdetä ohitukseen.
Valitettavasti silti huono ohjenuora. Ohitukseen lähtiessä pitää tietää, että paluu oikealle onnistuu punkematta. Mutta sinä näet tämän vänkäyksenä ilmeisesti, koska ohittamiseen ei osaaminen riitä. Nyt kannattaa miettiä sitäkin, miten epäonnistuneita ohituksia voi välttää. Kannattaako hakeutua selviytymistä vaativiin tilanteisiin vai toimia fiksummin. Varmaa on se, että laittomalla ajotavalla generoi enemmän tilanteita kuin sääntöjä noudattamalla.
Aivan. Jos hitaasti ajavat pitävät kunnon etäisyyden edellä ajavaan, ohitukseen on hyvin tilaa.
@Herbert kirjoitti:
Perustuuko onnistunut ohittaminen jonossa siihen, että muilla on edes jonkinlainen turvaväli ja jos näin ei ole, riski ohituksen epäonnistumisesta kasvaa?
Jonossa ohittamisen tavoite on päästä jonosta ohi eikä yksittäisten jonoalkioiden ohittamista tehdä kuin tuon päätarkoituksen saavuttamiseksi. Joku juhannusruuhka on jono, jossa ei kannata ohitella, koska jono jatkuu aina vain.
Viimeksi ohitin jonon kesällä, kun Oulusta etelään lähtiessä oli tietyö, joka muodosti pitkän jonon. Siinä joutui pohtimaan lähteekö kipuamaan jonossa ylöspäin vai ei. Matkaa oli edessä varmaan n. 450km ja koska jono oli syntynyt tietyön takia eikä suuren liikennemäärän vuoksi, ajattelin ohittaa. Oulusta etelään on paljon pitkiä suoria ja jonossa autojen välit oli ok ja ohitusurakan jälkeen aukeni vapaa maantie. Pysähdyin lounaalle ja samalla lataamaan Kärsämäellä ja mietiskelin, saakohan jono minut kiinni sillä aikaa. Ei ollut koko loppumatkalla enää jonoja, varmaan se Oulun jälkeinenkin jono oli hajaantunut eri tahoille eikä riittänyt Kärsämäelle saakka.
En nyt taas ymmärrä ajatuskuviotasi eli mikä on epäonnistunut ohitus? Vastaatulijan keulaan päätynyt vai vastaantulijaa väistäessä ojan pohjalle loppunut vai mikä? Ohitus interruptusko?
Kun jonossa ajetaan asiallisesti, ajoneuvojen välissä on tilaa ohituksille. Ja niin sen pitäisi olla aina.
Mutta asuuko monissa kuskeissa pieni kotipoliisi, joka ajattelee niin, että kun ohitusta ei itse voi/uskalla tehdä, koska ohitustilanteessa ohittajan nopeus saattaa käydä ylinopeuden puolella, ohitukset pitää yrittää estää ajamalla niin lähellä edellä olevaa, ettei ohittaja pääse siihen väliin noin vain?
Vai onko kyse vain kiusanteosta kuten vaikuttaa olevan esim. hesan liikenteessä kaistanvaihtotilanteissa. Joskus kesällä ajoin sörnäisten rantatiellä Hakaniemestä itäkeskukseen päin ja oli tarkoitus vaihtaa kaistaa oikealle. Takana viereisellä kaitalla ajoi samaan suuntaan auto. Kytkin vilkun ja ajattelin, että takana tuleva varautuu kaistanvaihtooni. Varautuikin estämään kaistanvaihdon kiihdyttämällä rinnalle ja jäi siihen. Sitten huomasin, ettei minun tarvitsekaan vaíhtaa kaistaa vaan olin jo kaistalla, josta myös pääsi itäkeskuksen suuntaan.
Siinä "Oulun jonossa" oli raskasta liikennettä seassa ja rajoitus 100km/h. En oikein ymmärrä, miksi niin monet jäävät ajamaan reilusti alle rajoituksen. Tietysti sellaisten kohdalla ymmärtää, jotka ovat kohta kääntymässä pois jonosta.
@Herbert kirjoitti:
Katsotaan väitettäsi vänkäämisestä.
10.11.24:
Joskus voi joutua ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, jos ohitettava on ajanut liian lyhyllä turvavälillä edellänsä olevaan
Ohitettava teki virheen, ei ohittaja.
12.11.24:
Joskus joutuu ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, koska jonossa ajavat eivät pidä turvavälejä riittävän pitkinä. Jonoa ei muodosta jonon ensimmäinen vaan useimmiten veturin takana ajava, joka tahallaan tai ymmärtämättömyyttään kaventaa ohitusmahdollisuutta. Ei siinä silloin auta kuin mennä jonoon tiukempaan väliin ja luottaa siihen, ettei törttöilijäkään halua naarmuttaa peltiä.
Edelleen edessä ajava teki virheen, ei ohittaja.
12.11.24:
En ohita ohituskieltoalueilla.
Vahvistus edelliseen kommenttiin. Ja lisää:
Jonoon punkemista ei tarvitse tehdä, jos jonossa ajava ei generoi sellaista tilannetta.
Vieläkään et ota tarkasteluun omaa osuuttasi. 740 GLE kopioi ohituskiellot 13.11.24, mutta vieläkin oltiin tilanteessa, josta piti selviytyä:
Mitäköhän pitäisi tehdä, kun oikealla kaistalla ei ole väljää tilaa?
Ensimäinen valonpilkahdus:
Eli jos ohitukseen lähtiessä tietää, ettei ole tilaa palata omalle kaistalle, niin tietenkään silloin ei lähdetä ohitukseen.
Valitettavasti silti huono ohjenuora. Ohitukseen lähtiessä pitää tietää, että paluu oikealle onnistuu punkematta. Mutta sinä näet tämän vänkäyksenä ilmeisesti, koska ohittamiseen ei osaaminen riitä. Nyt kannattaa miettiä sitäkin, miten epäonnistuneita ohituksia voi välttää. Kannattaako hakeutua selviytymistä vaativiin tilanteisiin vai toimia fiksummin. Varmaa on se, että laittomalla ajotavalla generoi enemmän tilanteita kuin sääntöjä noudattamalla.
Aivan. Jos hitaasti ajavat pitävät kunnon etäisyyden edellä ajavaan, ohitukseen on hyvin tilaa.
Etäisyydet pitää olla riittävät, mutta siihen ohittaja ei voi vaikuttaa. Ohittajan pitää ennen ohitusta varmistua paluumahdollisuudesta ja jos tilaa ei ole, myös ohittaja on tehnyt virheen. Sinä keskityit tarkastelemaan muiden virhettä, et omaasi.
@HybridRules kirjoitti:
En nyt taas ymmärrä ajatuskuviotasi eli mikä on epäonnistunut ohitus? Vastaatulijan keulaan päätynyt vai vastaantulijaa väistäessä ojan pohjalle loppunut vai mikä? Ohitus interruptusko?
Esimerkiksi sellainen, jossa paluu oikealle vaatii punkemista.
Mutta asuuko monissa kuskeissa pieni kotipoliisi, joka ajattelee niin, että kun ohitusta ei itse voi/uskalla tehdä, koska ohitustilanteessa ohittajan nopeus saattaa käydä ylinopeuden puolella, ohitukset pitää yrittää estää ajamalla niin lähellä edellä olevaa, ettei ohittaja pääse siihen väliin noin vain?
En usko. Monilla vaan on puutteita ajotaidon perusasioissa ja siksi ajetaan liian lähellä.
Siinä "Oulun jonossa" oli raskasta liikennettä seassa ja rajoitus 100km/h. En oikein ymmärrä, miksi niin monet jäävät ajamaan reilusti alle rajoituksen. Tietysti sellaisten kohdalla ymmärtää, jotka ovat kohta kääntymässä pois jonosta.
Ehkä moni laskee, ettei ohituksella saavuta merkittävää hyötyä. Sinä olet valmis käyttämään enemmän ylinopeuksia kuin muut, joten hitaammassa jonossa ero tavoitenopeuteesi kasvaa suuremmaksi. Pitkillä matkoilla ohitus tietysti hyödyttää herkemmin, ellei saa pian kiinni seuraavaa ohotettavaa.
Oulun motarin päättävästä ympyrästä Kärsämäelle lienee matkaa n. 100 km. Nopea lataus on autossasi ja nopeasti söit, jos rekkojen vauhtia ajelleet eivät edellesi ehtineet.
@HybridRules kirjoitti:
En nyt taas ymmärrä ajatuskuviotasi eli mikä on epäonnistunut ohitus? Vastaatulijan keulaan päätynyt vai vastaantulijaa väistäessä ojan pohjalle loppunut vai mikä? Ohitus interruptusko?
Esimerkiksi sellainen, jossa paluu oikealle vaatii punkemista.
Mutta asuuko monissa kuskeissa pieni kotipoliisi, joka ajattelee niin, että kun ohitusta ei itse voi/uskalla tehdä, koska ohitustilanteessa ohittajan nopeus saattaa käydä ylinopeuden puolella, ohitukset pitää yrittää estää ajamalla niin lähellä edellä olevaa, ettei ohittaja pääse siihen väliin noin vain?
En usko. Monilla vaan on puutteita ajotaidon perusasioissa ja siksi ajetaan liian lähellä.
Siinä "Oulun jonossa" oli raskasta liikennettä seassa ja rajoitus 100km/h. En oikein ymmärrä, miksi niin monet jäävät ajamaan reilusti alle rajoituksen. Tietysti sellaisten kohdalla ymmärtää, jotka ovat kohta kääntymässä pois jonosta.
Ehkä moni laskee, ettei ohituksella saavuta merkittävää hyötyä. Sinä olet valmis käyttämään enemmän ylinopeuksia kuin muut, joten hitaammassa jonossa ero tavoitenopeuteesi kasvaa suuremmaksi. Pitkillä matkoilla ohitus tietysti hyödyttää herkemmin, ellei saa pian kiinni seuraavaa ohotettavaa.
Oulun motarin päättävästä ympyrästä Kärsämäelle lienee matkaa n. 100 km. Nopea lataus on autossasi ja nopeasti söit, jos rekkojen vauhtia ajelleet eivät edellesi ehtineet.
En tiedä, ehtikö jonossa olleet edelle, enhän pystynyt/edes yrittänyt tunnistaa autoja, mutta jonoa ei ollut enää koko matkalla ainakaan niin, että olisi jäänyt mieleen. Ei siinä syödessäkään kovin kauaa mennyt, auto lataantuu lyhyemmässä ajassa (250kW teho).
P.S. Kun yrittää lyhentää matka-aikaa käänteisellä juustohöyläperiaatteella, niin on koko ajan yritettävä "voittaa indeksi" eli pitää nopeus yläkantissa.
@HybridRules kirjoitti:
En nyt taas ymmärrä ajatuskuviotasi eli mikä on epäonnistunut ohitus? Vastaatulijan keulaan päätynyt vai vastaantulijaa väistäessä ojan pohjalle loppunut vai mikä? Ohitus interruptusko?
Esimerkiksi sellainen, jossa paluu oikealle vaatii punkemista.
Mutta asuuko monissa kuskeissa pieni kotipoliisi, joka ajattelee niin, että kun ohitusta ei itse voi/uskalla tehdä, koska ohitustilanteessa ohittajan nopeus saattaa käydä ylinopeuden puolella, ohitukset pitää yrittää estää ajamalla niin lähellä edellä olevaa, ettei ohittaja pääse siihen väliin noin vain?
En usko. Monilla vaan on puutteita ajotaidon perusasioissa ja siksi ajetaan liian lähellä.
Siinä "Oulun jonossa" oli raskasta liikennettä seassa ja rajoitus 100km/h. En oikein ymmärrä, miksi niin monet jäävät ajamaan reilusti alle rajoituksen. Tietysti sellaisten kohdalla ymmärtää, jotka ovat kohta kääntymässä pois jonosta.
Ehkä moni laskee, ettei ohituksella saavuta merkittävää hyötyä. Sinä olet valmis käyttämään enemmän ylinopeuksia kuin muut, joten hitaammassa jonossa ero tavoitenopeuteesi kasvaa suuremmaksi. Pitkillä matkoilla ohitus tietysti hyödyttää herkemmin, ellei saa pian kiinni seuraavaa ohotettavaa.
Oulun motarin päättävästä ympyrästä Kärsämäelle lienee matkaa n. 100 km. Nopea lataus on autossasi ja nopeasti söit, jos rekkojen vauhtia ajelleet eivät edellesi ehtineet.
En tiedä, ehtikö jonossa olleet edelle,
Minä kerron. Ehtivät. Googlemaps antaa ympyrästä Kärsämäelle matkaksi 101 km ja ajoajaksi 1 h 7 min. Keskinopeudeksi tulee tuosta 90 k/h, joten aika lienee laskettu nopeusrajoitusten mukaan. Pääosinhan siellä on satasen ja 80 rajoituksia, jokunen alempikin pätkä taitaa olla.
Jos ajetaan rekkojen tahdissa ja oletetaan keskinopeudeksi 80 km/h, ajoaika on 1 h 16 min. Aikaa lounaspaikassa parkkeeraamiseen, lataamiseen, vessassa käyntiin, kassajonoon, syömiseen, latauskaapeleiden irrotukseen ja liittymään ajamiseen jää siis 9 minuuttia.
Jos ajat jatkuvasti "pientä" ylinopeutta ja ohituksissa vähän enemmänkin, saat oletettavasti keskinopeudeksi 100 km/h. Tällöin ajoaika on 61 minuuttia ja säästö rekkojen perässä ajaviin 15 minuuttia. Menetät paikkasi tässäkin tapauksessa.
En tiedä, paljonko sähköauton kulutus kasvaa tällaisella ajotavalla ja paljonko latauskertoja tulee lisää eli säästettyä aikaa menetetään. Tai paljonko akun elinkaari lyhenee isoilla lataustehoilla. Polttomoottorilla homma maksaisi kulutuksen kasvun takia aivan liikaa ilman sakkojakin, joten en tuollaiseen ryhdy ilman todella hyvää syytä. Lisäksi tuollainen ajaminen ei olisi enää mukavaa.
Olen muuten joskus nuoruudessani neljännesvuosisata sitten ajanut Lapista etelään (1050 km) 10,5 tunnissa sis. tauot. Rikos on vanhentunut, joten sen uskaltaa täällä mainita. Tuo vaati jatkuvasti 120 nopeuksia, ohituksissa taisi olla 140 ja 80 alueella ylinopeutta herkästi yli 20. Vain pakolliset tankkaustauot ja eväät söin ajaessani. Kameroita ei sillä matkalla juurikaan ollut, mikä mahdollisti tällaisen ennätyksen.
Ei mitään järkeä, vaikka aikaa säästyikin pari tuntia. En muista, mitä säästyneellä ajalla tein. Todennäköisesti nukuin kotona ja heräsin aamulla kaikessa rauhassa vapaapäivään. Lähdin todennäköisesti ajamaan n. klo 7 aamulla, joten mikään kiire ei oikeasti ollut, kun illalla en mitään hyödyllistä enää voinut tehdä.
@HybridRules kirjoitti:
En nyt taas ymmärrä ajatuskuviotasi eli mikä on epäonnistunut ohitus? Vastaatulijan keulaan päätynyt vai vastaantulijaa väistäessä ojan pohjalle loppunut vai mikä? Ohitus interruptusko?
Esimerkiksi sellainen, jossa paluu oikealle vaatii punkemista.
Mutta asuuko monissa kuskeissa pieni kotipoliisi, joka ajattelee niin, että kun ohitusta ei itse voi/uskalla tehdä, koska ohitustilanteessa ohittajan nopeus saattaa käydä ylinopeuden puolella, ohitukset pitää yrittää estää ajamalla niin lähellä edellä olevaa, ettei ohittaja pääse siihen väliin noin vain?
En usko. Monilla vaan on puutteita ajotaidon perusasioissa ja siksi ajetaan liian lähellä.
Siinä "Oulun jonossa" oli raskasta liikennettä seassa ja rajoitus 100km/h. En oikein ymmärrä, miksi niin monet jäävät ajamaan reilusti alle rajoituksen. Tietysti sellaisten kohdalla ymmärtää, jotka ovat kohta kääntymässä pois jonosta.
Ehkä moni laskee, ettei ohituksella saavuta merkittävää hyötyä. Sinä olet valmis käyttämään enemmän ylinopeuksia kuin muut, joten hitaammassa jonossa ero tavoitenopeuteesi kasvaa suuremmaksi. Pitkillä matkoilla ohitus tietysti hyödyttää herkemmin, ellei saa pian kiinni seuraavaa ohotettavaa.
Oulun motarin päättävästä ympyrästä Kärsämäelle lienee matkaa n. 100 km. Nopea lataus on autossasi ja nopeasti söit, jos rekkojen vauhtia ajelleet eivät edellesi ehtineet.
En tiedä, ehtikö jonossa olleet edelle,
Minä kerron. Ehtivät. Googlemaps antaa ympyrästä Kärsämäelle matkaksi 101 km ja ajoajaksi 1 h 7 min. Keskinopeudeksi tulee tuosta 90 k/h, joten aika lienee laskettu nopeusrajoitusten mukaan. Pääosinhan siellä on satasen ja 80 rajoituksia, jokunen alempikin pätkä taitaa olla.
Jos ajetaan rekkojen tahdissa ja oletetaan keskinopeudeksi 80 km/h, ajoaika on 1 h 16 min. Aikaa lounaspaikassa parkkeeraamiseen, lataamiseen, vessassa käyntiin, kassajonoon, syömiseen, latauskaapeleiden irrotukseen ja liittymään ajamiseen jää siis 9 minuuttia.
Jos ajat jatkuvasti "pientä" ylinopeutta ja ohituksissa vähän enemmänkin, saat oletettavasti keskinopeudeksi 100 km/h. Tällöin ajoaika on 61 minuuttia ja säästö rekkojen perässä ajaviin 15 minuuttia. Menetät paikkasi tässäkin tapauksessa.
En tiedä, paljonko sähköauton kulutus kasvaa tällaisella ajotavalla ja paljonko latauskertoja tulee lisää eli säästettyä aikaa menetetään. Tai paljonko akun elinkaari lyhenee isoilla lataustehoilla. Polttomoottorilla homma maksaisi kulutuksen kasvun takia aivan liikaa ilman sakkojakin, joten en tuollaiseen ryhdy ilman todella hyvää syytä. Lisäksi tuollainen ajaminen ei olisi enää mukavaa.
Latauskertoja ei tule yhtään lisää, latausaikaakaan ei yhtään lisää. Kärsämäellä on pysähdyttävä ellei lataa akkua täyteen Oulusa ennen lähtöä. Seuraava pysäkki on Hartolassa. Kärsämäellä pysäkkiajan määräsi noutopöytä jälkiruokakahveineen. Laskennallinen pysäkkiaika Hartolassa oli 5min, mutta käytännössä pysäkki kesti pidempään siksi, että halusin ladata seuraavaa päivää varten ilmaissähköä.
Olen ajanut Ouluun muutaman kerran kesän ja syksyn aikana ja menomatkan pysäkeiksi on vakiintunut Äänekoski ja Kärsämäki ja paluumatkalle Kärsämäki ja Hartola. Äänekoskella on vanhat hitaat 130kW laturit ja vain neljä tolppaa, mutta tähän saakka on aina löytynyt vapaa tolppa ja Äänekoski on ruokailun kannalta sopiva pysäkki. Pari kertaa olen pysähtynyt jo Jyväskylässä 250kW latureilla, mutta silloin joutuu poikkeamaan vähän reitiltä. Toivottavasti Tesla päivittää Äänekosken laturit V4-latureiksi. Jalasjärvellä on vanhat laturit vaihdettu V4:iin ja Espoossa Ikean parkkipaikalle on tullut V4-laturit.
Raskas liikenne etenee alle 90km/h sekä 80 että 100 rajoituksilla. Henkilöauto 97 ja 115 nopeuksilla ison osan matkaa.
Kärsämäen jälkeen en joutunut enää ainakaan varsinaiseen jonoon koko loppumatkalla. Varmaan oli miniatyyrijonoja eli rekka ja sen perässä 1-2 henkilöautoa.
Tottakai voi ajatella, että ajan säästöllä ei ole suurta merkitystä ihmisen elämässä, mutta miksi hidastelijoiden pitäisi antaa määrittää liikenne. Voi kuvitella, että jotkut ajelee hitaammin ja välttävät ohittamasta rekkojakaan, koska ovat niin lyhyellä matkalla, että ajan säästö on marginaalinen ja havaittavissa vain, jos mittaa kellolla aikaa. Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä.
Ei hidastelijoiden perään tarvitsekaan jäädä. Ohitukset vaan pitää tehdä edes suunnilleen lain mukaisesti ja epäonnistuneissa ohituksissa tunnustaa omat virheet.
Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä.
Totta eli tiiviitä jonoja ei pidä rakentaa. Toisaalta pitkänmatkalaistenkin pitää noudattaa sääntöjä. Kun ison osan matkasta ajaa 15-17 km/h ylinopeudella, generoi lisää ohituksia. Todennäköisesti silloin ohittaa myös tilanteissa, joissa maltillisemmin ajavilta jää joku paikka hyödyntämättä. Vastaantulevillekin jää vähemmän tilaa ohittaa, mutta sehän on vain sinun käsityksesi sujuvasta liikenteestä ja yhteispelistä.
Liikenteen määrittävät kaikki siihen osallistuvat. Siksi tarvitaan yhteiset liikennesäännöt. Miksi ihmeessä vain hybriksien kaltaisten pitäisi antaa määrittää liikenne(säännöt)?
@HybridRules kirjoitti:
Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä.
Kuinka pitkä sen matkan pitää olla, että pientä "alinopeutta" menevässä jonossa ohirynnimisestä on jonkinlaista käytännönhyötyä. Oikeastaan sillä hidastetaan jonon etenemistä, kun joudutaan väistelemään rynnijää.
@HybridRules kirjoitti:
Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä.
Kuinka pitkä sen matkan pitää olla, että pientä "alinopeutta" menevässä jonossa ohirynnimisestä on jonkinlaista käytännönhyötyä. Oikeastaan sillä hidastetaan jonon etenemistä, kun joudutaan väistelemään rynnijää.
En osaa sanoa, miten rynniminen vaikuttaa jonon etenemiseen. Sillä tavoinko rynnimälläkö sinä ohitat ja hidastat muita?
Voithan itse laskea, paljonko aikaero on, jos keskinopeus on vaikka 110km/h tai 80km/h ja matkaa on 500km.
Ajan säästäminen on yksi puoli asiaa ja toinen on se, että kuorma-auton perässä ei viitsi ajaa, jos ei ole pakko. Vai onko sinusta mukava ajaa talon kokoisen auton perässä, joka ajaa selvästi alle rajoituksen? Eikä kuorma-auton takana roikkuminen ole senkään puolesta mukavaa, että ei näe eteensä kuin sen ison auton.
Voithan itse laskea, paljonko aikaero on, jos keskinopeus on vaikka 110km/h tai 80km/h ja matkaa on 500km.
Ai sinä ajat 110 km/h keskinopeudella 80 km/h alueella, pistää miettimään kuinka se onnistuu jos edessä junaa < > kahdeksaa kymppiä ajavia.
Minä en ohita ollenkaan, tyydyn vakiolla jononnopeuteen, jononnopeus seilaa yleensä korkeimman sallitun tuntumassa.
@HybridRules kirjoitti:
Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä.
Kuinka pitkä sen matkan pitää olla, että pientä "alinopeutta" menevässä jonossa ohirynnimisestä on jonkinlaista käytännönhyötyä. Oikeastaan sillä hidastetaan jonon etenemistä, kun joudutaan väistelemään rynnijää.
Voithan itse laskea, paljonko aikaero on, jos keskinopeus on vaikka 110km/h tai 80km/h ja matkaa on 500km.
Teoriaa. 110 ei ole realistinen keskinopeus tuolla matkalla. Vaikka keksitkin jo ikiliikkujan, muiden sähköautojen range sulaa silmissä tuolla nopeudella. Parhailla voi 500 km ajaa yhdellä latauksella 80 km/h.
Ajan säästäminen on yksi puoli asiaa ja toinen on se, että kuorma-auton perässä ei viitsi ajaa, jos ei ole pakko. Vai onko sinusta mukava ajaa talon kokoisen auton perässä, joka ajaa selvästi alle rajoituksen? Eikä kuorma-auton takana roikkuminen ole senkään puolesta mukavaa, että ei näe eteensä kuin sen ison auton.
Siis mitä? Kuka käskee roikkumaan rekan puskurissa. Juurihan moitit niitä, jotka tekee tiiviin jonon ja jo nyt se onkin vaihtoehto ohittamiselle. Mietihän vielä mielipidettäsi ohjaavia motiiveja.
Voithan itse laskea, paljonko aikaero on, jos keskinopeus on vaikka 110km/h tai 80km/h ja matkaa on 500km.
Ai sinä ajat 110 km/h keskinopeudella 80 km/h alueella, pistää miettimään kuinka se onnistuu jos edessä junaa < > kahdeksaa kymppiä ajavia.
Minä en ohita ollenkaan, tyydyn vakiolla jononnopeuteen, jononnopeus seilaa yleensä korkeimman sallitun tuntumassa.
Jos edessä junaa, niin silloin ei tietenkään voi mennä lujempaa kuin juna menee. Kahdeksan kympin aluella ei muutenkaan keskinopeus voi olla 110, mutta satasen alueella jo saattaa olla. En ole koskaan laskenut keskinopeuksia sen kummemmin, voi olla, että 110 on yläkanttiin välillä Oulu-Hiki, vaikka ei olisi muuta liikennettä hidastamassa.
@HybridRules kirjoitti:
Joskus joutuu ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, koska jonossa ajavat eivät pidä turvavälejä riittävän pitkinä.
@HybridRules kirjoitti:
En ohita ohituskieltoalueilla.
Tuossa yllä kerroit aiheuttaneesi vaaratilanteen ohittamalla tilanteessa jossa ohittaminen on täysin selkeästi kielletty.
TLL 32§, alakohta 3, ole hyvä:
32 §
Ohituskiellot
Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.
Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:
1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.
--740 GLE
Mitäköhän pitäisi tehdä, kun oikealla kaistalla ei ole väljää tilaa?
Pysyä poissa ohituskaistalta jonne ei tuossa tilanteessa ole lupa edes mennä. Ei tässä ole mitään epäselvää:
32 §
Ohituskiellot
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
--740 GLE
Ei ihme, että silloin tällöin sattuu nokkakolareita. Lakia pitäisi muuttaa niin, että saa palata omalle kaistalle, vaikka huomaisikin kesken ohituksen, että siellä kurotaan väliä umpeen tai että oli arvioinut väärin tilan.
Sehän on selvä asia, että ohitukseen ei lähde, jos ennalta tietää, ettei ole tilaa jonossa palata omalle kaistalle.
Omituinen pyrkimys sinulla, Herbertillä ja teidän kamulla Kumppanilla vängätä asioita. Varsinkin Herbertillä ja Kumppanilla.
@HybridRules kirjoitti:
Joskus joutuu ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, koska jonossa ajavat eivät pidä turvavälejä riittävän pitkinä.
@HybridRules kirjoitti:
En ohita ohituskieltoalueilla.
Tuossa yllä kerroit aiheuttaneesi vaaratilanteen ohittamalla tilanteessa jossa ohittaminen on täysin selkeästi kielletty.
TLL 32§, alakohta 3, ole hyvä:
32 §
Ohituskiellot
Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.
Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:
1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.
--740 GLE
Mitäköhän pitäisi tehdä, kun oikealla kaistalla ei ole väljää tilaa?
Pysyä poissa ohituskaistalta jonne ei tuossa tilanteessa ole lupa edes mennä. Ei tässä ole mitään epäselvää:
32 §
Ohituskiellot
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
--740 GLE
Omituinen pyrkimys sinulla, Herbertillä ja teidän kamulla Kumppanilla vängätä asioita. Varsinkin Herbertillä ja Kumppanilla.
Voit pitää omituisena tapaani arvioida tilanteita taaempaa ulkopuolisen silmin, mutta minusta se on hyvä tapa nähdä mitä kuka tahansa paikalle osunut voisi tehdä riskitilanteen neutraloidakseen.
Punkeamisohituksen näkee toisinaan taaempaa jo ohituksen alkaessa, jolloin tietää hidastaa varmistaakseen pysyvänsä itse poissa ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueelta. Näissä tilanteissa tuo sivullinen havainnoija taaempana näkee selvästi miksi kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa vaan kaksi rikollista.
Ei toisen virhe oikeuta omaan virheeseen. Jos punkeamisohituksessa kolahtaa, oikeudessa jokainen vastaa omasta ajamisestaan. Jonoilijat puutteellisesta turvavälistään, ohittaja kielletyssä paikassa ohittamisesta ja koko tonttujoukko yleisen varovaisuusperiaatteen noudattamisesta.
@Herbert kirjoitti:
Perustuuko onnistunut ohittaminen jonossa siihen, että muilla on edes jonkinlainen turvaväli ja jos näin ei ole, riski ohituksen epäonnistumisesta kasvaa?
Jonossa ohittamisen tavoite on päästä jonosta ohi eikä yksittäisten jonoalkioiden ohittamista tehdä kuin tuon päätarkoituksen saavuttamiseksi. Joku juhannusruuhka on jono, jossa ei kannata ohitella, koska jono jatkuu aina vain.
Hieman ohi aiheen, mutta tämä triggasi taas EAK havainnon. En ohita jonoa koskaan, vaan ainoastaan alkioita.
Hyvässä tilanteessa saatan pysyä vasemmalla kaistalla yhtä useamman auton ohituksen ajan, mutta ajatusmallini ei ole silloinkaan jonon ohitus vaan yksi ohitus kerrallaan. Jokaisen auton kohdalla tehdään uusi tilannearvio ja valmistaudutaan välilaskuun jonon sekaan jos tarpeen. "Jonon ohitus" on vaarallinen ajatusmalli, koska siihen sisältyy odotus toiminnasta koko ajan vanhenevan tilannearvion pohjalta nopeasti muuttuvassa tilanteessa.
En väitä että olisit sitä tarjonnutkaan, etenkin kun erikseen mainitsit nuo jonoalkiot, mutta halusin tilaisuuden tullen muistuttaa muitakin "yksi kerrallaan" ajatustavasta.
@HybridRules kirjoitti:
Joskus joutuu ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, koska jonossa ajavat eivät pidä turvavälejä riittävän pitkinä.
@HybridRules kirjoitti:
En ohita ohituskieltoalueilla.
Tuossa yllä kerroit aiheuttaneesi vaaratilanteen ohittamalla tilanteessa jossa ohittaminen on täysin selkeästi kielletty.
TLL 32§, alakohta 3, ole hyvä:
32 §
Ohituskiellot
Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.
Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:
1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.
--740 GLE
Mitäköhän pitäisi tehdä, kun oikealla kaistalla ei ole väljää tilaa?
Pysyä poissa ohituskaistalta jonne ei tuossa tilanteessa ole lupa edes mennä. Ei tässä ole mitään epäselvää:
32 §
Ohituskiellot
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
--740 GLE
Ei ihme, että silloin tällöin sattuu nokkakolareita. Lakia pitäisi muuttaa niin, että saa palata omalle kaistalle, vaikka huomaisikin kesken ohituksen, että siellä kurotaan väliä umpeen tai että oli arvioinut väärin tilan.
Sehän on selvä asia, että ohitukseen ei lähde, jos ennalta tietää, ettei ole tilaa jonossa palata omalle kaistalle.
Omituinen pyrkimys sinulla, Herbertillä ja teidän kamulla Kumppanilla vängätä asioita. Varsinkin Herbertillä ja Kumppanilla.
@HybridRules kirjoitti:
Joskus joutuu ikään kuin punkemaan takaisin omalle kaistalle, koska jonossa ajavat eivät pidä turvavälejä riittävän pitkinä.
@HybridRules kirjoitti:
En ohita ohituskieltoalueilla.
Tuossa yllä kerroit aiheuttaneesi vaaratilanteen ohittamalla tilanteessa jossa ohittaminen on täysin selkeästi kielletty.
TLL 32§, alakohta 3, ole hyvä:
32 §
Ohituskiellot
Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.
Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:
1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.
--740 GLE
Mitäköhän pitäisi tehdä, kun oikealla kaistalla ei ole väljää tilaa?
Pysyä poissa ohituskaistalta jonne ei tuossa tilanteessa ole lupa edes mennä. Ei tässä ole mitään epäselvää:
32 §
Ohituskiellot
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
--740 GLE
Omituinen pyrkimys sinulla, Herbertillä ja teidän kamulla Kumppanilla vängätä asioita. Varsinkin Herbertillä ja Kumppanilla.
Voit pitää omituisena tapaani arvioida tilanteita taaempaa ulkopuolisen silmin, mutta minusta se on hyvä tapa nähdä mitä kuka tahansa paikalle osunut voisi tehdä riskitilanteen neutraloidakseen.
Punkeamisohituksen näkee toisinaan jo ohituksen alkaessa, jolloin tietää hidastaa varmistaakseen pysyvänsä itse poissa ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueelta. Näissä tilanteissa tuo sivullinen havainnoija taaempana näkee selvästi miksi kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa vaan kaksi rikollista.
Ei toisen virhe oikeuta omaan virheeseen. Jos punkeamisohituksessa kolahtaa, oikeudessa jokainen vastaa omasta ajamisestaan. Jonoilijat puutteellisesta turvavälistään, ohittaja kielletyssä paikassa ohittamisesta ja koko tonttujoukko yleisen varovaisuusperiaatteen noudattamisesta.
--740 GLE
Tilanteen arvioimien tien päällä on järkeenkäypää, mutta täällä palstalla voi vain mielikuvitella tilanteita eikä niitä siksi kannata kommentoida sen kummemmin, koska kommentoit jotain ehkä jossain aikaisemmin näkemääsi tilannetta tai kuvittelemaasi tilannetta.
Vaikka toisen virhe ei oikeuttaisi omaan virheeseen, niin joskus on toimittava vastoin sääntöjä toisen virheen takia. Esimerkiksi kolmion takaa eteen tulevaa autoa kannattaa väistää vaikka väistämissääntöjen takia ei pitäisi. Kumpikin toimii vastoin sääntöjä ja lopputuloksena vältetään kolari. 1+1=0.
Helsingistä Ouluun on 607 km, ja matka-aika on 6 tuntia 48 minuuttia. On helppoa säätää lähtöä niin, ettei tarvitse ajaa ylinopeutta ja vaarantaa omaa sekä muiden tielläliikkujien turvallisuutta.
Kolmion takaa eteen tulevan auton väistäminen ei ole virhe. Ohitukseen lähtö tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta oikealle ei ole, on virhe. Yhä erikoisemmaksi menee HR:n kommentit.
@Herbert kirjoitti:
Kolmion takaa eteen tulevan auton väistäminen ei ole virhe. Ohitukseen lähtö tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta oikealle ei ole, on virhe. Yhä erikoisemmaksi menee HR:n kommentit.
Niin, ei tietenkään ole virhe, mutta sääntöä ei voi noudattaa, koska toinen ei noudata sääntöä. Eikös se sääntöjen noudattaminen ollut sinullekin a&o. Jonossa liian lähellä toista menevä rikkoo sääntöä ja jos syntyy tilanne, että ohittajan on päästävä siihen väliin, hänkin rikkoo sääntöä. Kun liian pienellä turvavälillä jonossa oleva antaa tilaa, hän ei tee siinä virhettä vaan korjaa aikaisempaa sääntöjen vastaista toimintaansa.
Sinä haluat tulkita kommentit kuin piru raamattua, mutta ei tuossa oikeasti mitään erikoista ole. Epätoivottu tilanne, mutta monenlaisia sellaisia sattuu liikenteessä.
Ja taas selität ohitukseen lähtemisestä tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta ei ole. Olemme samaa mieltä siitä, että ohittamaan ei lähdetä, jos tietää, ettei paluumahdollisuutta ole. Kamullesi Kumppnille tiedoksi, että tuo on juuri sitä vänkäämistä. Sinä haluat väittää minun tekemiksi asioita, jotka itse olet keksinyt.
@Lukija336949 kirjoitti:
Helsingistä Ouluun on 607 km, ja matka-aika on 6 tuntia 48 minuuttia. On helppoa säätää lähtöä niin, ettei tarvitse ajaa ylinopeutta ja vaarantaa omaa sekä muiden tielläliikkujien turvallisuutta.
Siis miten säädät matka-aikaa muuten kuin nopeutta säätämällä?
Oulusta etelään on erittäin paljon hyviä ohitustilaisuuksia. Ensin piiiitkiä suoria tieosuuksia, sitten ohituskaistoja ja jopa moottoritietä. Jos liikennettä ei ole hirveästi, ohittamiseen tarjoutuu paljon hyviä tilaisuuksia muutenkin kuin ohituskaistojen ja motarien kohdalla. Ohituskaistatkin ovat niin pitkiä, että niistä on oikeasti hyötyä. Helsingistä Ouluun on yhtä paljon ohitustilaisuuksia, mutta päinvastaisessa järjestyksessä.
@Herbert kirjoitti:
Kolmion takaa eteen tulevan auton väistäminen ei ole virhe. Ohitukseen lähtö tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta oikealle ei ole, on virhe. Yhä erikoisemmaksi menee HR:n kommentit.
Niin, ei tietenkään ole virhe, mutta sääntöä ei voi noudattaa, koska toinen ei noudata sääntöä. Eikös se sääntöjen noudattaminen ollut sinullekin a&o.
Mitä sääntöä en noudata, jos väistän väistämisvelvollisuuttaan laiminlyövää?
3 pykälä:
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta
4 pykälä:
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Jos toinen ei noudata sääntöjä, on se tietysti huono juttu. Isompaa vahinkoa ei tule, jos toinen noudattaa ja pelastaa virheen tehneen pulasta.
Jonossa liian lähellä toista menevä rikkoo sääntöä ja jos syntyy tilanne, että ohittajan on päästävä siihen väliin, hänkin rikkoo sääntöä.
Jos molemmat osapuolet rikkovat sääntöä, riski kasvaa heti paljon enemmän kuin jos vain toinen rikkoo. Tässä tapauksessa väistämisvelvollisuusesimerkkiin rinnastuva tilanne olisi se, että huomaat edessäsi tiiviin jonon, jota et voi ohittaa kerralla, joten luovut ohitusaikeesta.
Kun liian pienellä turvavälillä jonossa oleva antaa tilaa, hän ei tee siinä virhettä vaan korjaa aikaisempaa sääntöjen vastaista toimintaansa.
Juuri näin. Mutta jos tämä tapahtuu vasta punkemisen seurauksena eli pakotettuna, sinulla ohittajana ei ole syytä tyytyväisyyteen.
Ja taas selität ohitukseen lähtemisestä tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta ei ole. Olemme samaa mieltä siitä, että ohittamaan ei lähdetä, jos tietää, ettei paluumahdollisuutta ole.
Edellä jo tartuin suhtautumistapaasi asiaan ja mielestäni huono juttu on tapasi keskittyä ohitettavan virheeseen ja sivuuttaa oma virheesi. Parempi tapa olisi miettiä, miten tällaisia virheitä voit välttää. Miksi et mieti tätä asiaa? Toistat virhettäsi ja toteat, että näitä nyt vaan sattuu, koska muut tekevät virheitä.
Kamullesi Kumppnille tiedoksi, että tuo on juuri sitä vänkäämistä.
Jos kerrot, miksi välttelet asian käsittelyä, jätän tämän, eikä sinun tarvitse kokea sitä vänkäämiseksi.
Sinä haluat väittää minun tekemiksi asioita, jotka itse olet keksinyt.
Anna konkreettinen esimerkki keksimästäni asiasta.
@Lukija336949 kirjoitti:
Helsingistä Ouluun on 607 km, ja matka-aika on 6 tuntia 48 minuuttia. On helppoa säätää lähtöä niin, ettei tarvitse ajaa ylinopeutta ja vaarantaa omaa sekä muiden tielläliikkujien turvallisuutta.
Siis miten säädät matka-aikaa muuten kuin nopeutta säätämällä?
Vastaan Quun puolesta. Kysyt eri asiaa kuin mistä Quu puhui. Kun säätää lähtöä, vaikuttaa se perille pääsyn aikaan eli kun lähdet ajoissa liikkeelle, olet ajoissa perillä ilman pelkoa sakoista ja ilman turhien riskien ottamista. Olethan jo todennut, miten ajotavallasi riski kasvaa, joten neronleimaus on hyvin lähellä.
Oulusta etelään on erittäin paljon hyviä ohitustilaisuuksia. Ensin piiiitkiä suoria tieosuuksia, sitten ohituskaistoja ja jopa moottoritietä. Jos liikennettä ei ole hirveästi, ohittamiseen tarjoutuu paljon hyviä tilaisuuksia muutenkin kuin ohituskaistojen ja motarien kohdalla. Ohituskaistatkin ovat niin pitkiä, että niistä on oikeasti hyötyä. Helsingistä Ouluun on yhtä paljon ohitustilaisuuksia, mutta päinvastaisessa järjestyksessä.
Eli ohi pääsee jotakuinkin laillisestikin, ei tarvitse ajaa rekan perässä Heinolasta Kärsämäelle.
Tilanteen arvioimien tien päällä on järkeenkäypää, mutta täällä palstalla voi vain mielikuvitella tilanteita eikä niitä siksi kannata kommentoida sen kummemmin
No miksi sinäkin koko ajan teet sitä sitten? Lähdit jopa "mopoilla" itse mielikuvittelemaan ja odotit vielä "kommentointia" perään.
koska kommentoit jotain ehkä jossain aikaisemmin näkemääsi tilannetta tai kuvittelemaasi tilannetta.
On vähän hankalaa ajaessa se reaaliaikainen liikennetilanteiden kirjoittaminen palstalle....
Se kenellä on kuviteltuja lisäyksiä tai kokonaan kuviteltua, sitä me emme vaan voi tietää oikeasti. Yhdestäkään kirjoittajasta, mutta lähtökohtaisesti "olin muuten just liikenteessä ja siellä meni näin" -kuvaus kuulostaa ihan validilta, vaikka "palstadraaman" lisäämisestä ei voikaan tietää.
En ole koskaan laskenut keskinopeuksia sen kummemmin, voi olla, että 110 on yläkanttiin välillä Oulu-Hiki, vaikka ei olisi muuta liikennettä hidastamassa.
Ei sinun tarvitse kuin tarkistaa mitä autosi näyttää keskinopeudeksi kulloisen matkan jälkeen. Jos saat tuolla matkalla 110km/h vastaukseksi, olet ajanut oikeasti todella paljon nopeammin kuin oman käsityksesi mukaisen "ihan pikkasen vaan".
Jos nyt seuraavan kerran tarkistat autosta keskinopeutesi vaikka kotoa 50 tai 100 km:n päähän, sinun pitäisi vaikka "+10km/h" - tai rajoitusnopeuksia tarkemminkin seuraten - ajaessasi hämmästyä lopputuloksen "hitaudesta", vaikka matkalla olisi motaria ja maantietä kuinka ja paljon. Sitten peilaat sitä siihen, menikö 110 yläkanttiin vai ei.
Kävin taas ajatustenvaihtoa ChatGPT:n kanssa (en muuten tiedä olisiko TM:n palvelu pystynyt vastaamaan, kun en hokannut kokeilla!).
Halusin kysyä, osaako se laskea keskinopeuden rajoitusnopeuksilla ajaen Oulun kauppatorilta Helsinkiin Mannerheimintie 1:een. Näin "hän" vastasi:
Tämä arvio perustuu tyypilliseen reittiin, jossa on kaupunkialueita, moottoritietä ja valtateitä. Todellinen aika ja nopeus voivat vaihdella liikennetilanteen ja sääolosuhteiden mukaan.
Voimme arvioida keskinopeutta matkalla Oulun kauppatorilta Helsinkiin (Mannerheimintie 1) laskemalla eri tieosuuksien rajoitusnopeudet ja matkustamiseen kuluvan ajan. Tämä vaatii tietoa reitin eri tieosuuksista ja niiden nopeusrajoituksista. Tyypillinen ajoreitti Oulusta Helsinkiin kulkee valtatie 4 (E75) pitkin. Nopeusrajoitukset vaihtelevat matkan aikana esimerkiksi seuraavasti:
Kaupunkialueet: Oulussa ja Helsingissä nopeusrajoitus on yleensä 40-60 km/h.
Moottoritieosuudet: Näillä osuuksilla (erityisesti välillä Oulu-Jyväskylä-Lahti-Helsinki) nopeusrajoitus on kesäisin yleensä 100-120 km/h ja talvisin 80-100 km/h.
Valtatieosuudet (ei-moottoritie): Näillä osuuksilla nopeusrajoitus on yleensä 80-100 km/h.
Lasken keskinopeuden ja matka-ajan seuraavasti:
Otan huomioon eri nopeusrajoitusten osuudet.
Arvioin kokonaismatkan pituuden, joka on noin 600 km.
Otan huomioon tyypilliset kaupunkialueet alussa ja lopussa.
Teen laskutoimituksen nyt!
Matkalla Oulun kauppatorilta Helsinkiin (Mannerheimintie 1), ottaen huomioon eri tieosuuksien nopeusrajoitukset:
Keskinopeudeksi arvioidaan noin 93 km/h.
Matka-aika olisi tällöin noin 6,5 tuntia.
Perustuuko onnistunut ohittaminen jonossa siihen, että muilla on edes jonkinlainen turvaväli ja jos näin ei ole, riski ohituksen epäonnistumisesta kasvaa?
Aivan. Jos hitaasti ajavat pitävät kunnon etäisyyden edellä ajavaan, ohitukseen on hyvin tilaa.
Jonossa ohittamisen tavoite on päästä jonosta ohi eikä yksittäisten jonoalkioiden ohittamista tehdä kuin tuon päätarkoituksen saavuttamiseksi. Joku juhannusruuhka on jono, jossa ei kannata ohitella, koska jono jatkuu aina vain.
Viimeksi ohitin jonon kesällä, kun Oulusta etelään lähtiessä oli tietyö, joka muodosti pitkän jonon. Siinä joutui pohtimaan lähteekö kipuamaan jonossa ylöspäin vai ei. Matkaa oli edessä varmaan n. 450km ja koska jono oli syntynyt tietyön takia eikä suuren liikennemäärän vuoksi, ajattelin ohittaa. Oulusta etelään on paljon pitkiä suoria ja jonossa autojen välit oli ok ja ohitusurakan jälkeen aukeni vapaa maantie. Pysähdyin lounaalle ja samalla lataamaan Kärsämäellä ja mietiskelin, saakohan jono minut kiinni sillä aikaa. Ei ollut koko loppumatkalla enää jonoja, varmaan se Oulun jälkeinenkin jono oli hajaantunut eri tahoille eikä riittänyt Kärsämäelle saakka.
En nyt taas ymmärrä ajatuskuviotasi eli mikä on epäonnistunut ohitus? Vastaatulijan keulaan päätynyt vai vastaantulijaa väistäessä ojan pohjalle loppunut vai mikä? Ohitus interruptusko?
Kun jonossa ajetaan asiallisesti, ajoneuvojen välissä on tilaa ohituksille. Ja niin sen pitäisi olla aina.
Mutta asuuko monissa kuskeissa pieni kotipoliisi, joka ajattelee niin, että kun ohitusta ei itse voi/uskalla tehdä, koska ohitustilanteessa ohittajan nopeus saattaa käydä ylinopeuden puolella, ohitukset pitää yrittää estää ajamalla niin lähellä edellä olevaa, ettei ohittaja pääse siihen väliin noin vain?
Vai onko kyse vain kiusanteosta kuten vaikuttaa olevan esim. hesan liikenteessä kaistanvaihtotilanteissa. Joskus kesällä ajoin sörnäisten rantatiellä Hakaniemestä itäkeskukseen päin ja oli tarkoitus vaihtaa kaistaa oikealle. Takana viereisellä kaitalla ajoi samaan suuntaan auto. Kytkin vilkun ja ajattelin, että takana tuleva varautuu kaistanvaihtooni. Varautuikin estämään kaistanvaihdon kiihdyttämällä rinnalle ja jäi siihen. Sitten huomasin, ettei minun tarvitsekaan vaíhtaa kaistaa vaan olin jo kaistalla, josta myös pääsi itäkeskuksen suuntaan.
Siinä "Oulun jonossa" oli raskasta liikennettä seassa ja rajoitus 100km/h. En oikein ymmärrä, miksi niin monet jäävät ajamaan reilusti alle rajoituksen. Tietysti sellaisten kohdalla ymmärtää, jotka ovat kohta kääntymässä pois jonosta.
Etäisyydet pitää olla riittävät, mutta siihen ohittaja ei voi vaikuttaa. Ohittajan pitää ennen ohitusta varmistua paluumahdollisuudesta ja jos tilaa ei ole, myös ohittaja on tehnyt virheen. Sinä keskityit tarkastelemaan muiden virhettä, et omaasi.
Esimerkiksi sellainen, jossa paluu oikealle vaatii punkemista.
En usko. Monilla vaan on puutteita ajotaidon perusasioissa ja siksi ajetaan liian lähellä.
Ehkä moni laskee, ettei ohituksella saavuta merkittävää hyötyä. Sinä olet valmis käyttämään enemmän ylinopeuksia kuin muut, joten hitaammassa jonossa ero tavoitenopeuteesi kasvaa suuremmaksi. Pitkillä matkoilla ohitus tietysti hyödyttää herkemmin, ellei saa pian kiinni seuraavaa ohotettavaa.
Oulun motarin päättävästä ympyrästä Kärsämäelle lienee matkaa n. 100 km. Nopea lataus on autossasi ja nopeasti söit, jos rekkojen vauhtia ajelleet eivät edellesi ehtineet.
En tiedä, ehtikö jonossa olleet edelle, enhän pystynyt/edes yrittänyt tunnistaa autoja, mutta jonoa ei ollut enää koko matkalla ainakaan niin, että olisi jäänyt mieleen. Ei siinä syödessäkään kovin kauaa mennyt, auto lataantuu lyhyemmässä ajassa (250kW teho).
P.S. Kun yrittää lyhentää matka-aikaa käänteisellä juustohöyläperiaatteella, niin on koko ajan yritettävä "voittaa indeksi" eli pitää nopeus yläkantissa.
Minä kerron. Ehtivät. Googlemaps antaa ympyrästä Kärsämäelle matkaksi 101 km ja ajoajaksi 1 h 7 min. Keskinopeudeksi tulee tuosta 90 k/h, joten aika lienee laskettu nopeusrajoitusten mukaan. Pääosinhan siellä on satasen ja 80 rajoituksia, jokunen alempikin pätkä taitaa olla.
Jos ajetaan rekkojen tahdissa ja oletetaan keskinopeudeksi 80 km/h, ajoaika on 1 h 16 min. Aikaa lounaspaikassa parkkeeraamiseen, lataamiseen, vessassa käyntiin, kassajonoon, syömiseen, latauskaapeleiden irrotukseen ja liittymään ajamiseen jää siis 9 minuuttia.
Jos ajat jatkuvasti "pientä" ylinopeutta ja ohituksissa vähän enemmänkin, saat oletettavasti keskinopeudeksi 100 km/h. Tällöin ajoaika on 61 minuuttia ja säästö rekkojen perässä ajaviin 15 minuuttia. Menetät paikkasi tässäkin tapauksessa.
En tiedä, paljonko sähköauton kulutus kasvaa tällaisella ajotavalla ja paljonko latauskertoja tulee lisää eli säästettyä aikaa menetetään. Tai paljonko akun elinkaari lyhenee isoilla lataustehoilla. Polttomoottorilla homma maksaisi kulutuksen kasvun takia aivan liikaa ilman sakkojakin, joten en tuollaiseen ryhdy ilman todella hyvää syytä. Lisäksi tuollainen ajaminen ei olisi enää mukavaa.
Olen muuten joskus nuoruudessani neljännesvuosisata sitten ajanut Lapista etelään (1050 km) 10,5 tunnissa sis. tauot. Rikos on vanhentunut, joten sen uskaltaa täällä mainita. Tuo vaati jatkuvasti 120 nopeuksia, ohituksissa taisi olla 140 ja 80 alueella ylinopeutta herkästi yli 20. Vain pakolliset tankkaustauot ja eväät söin ajaessani. Kameroita ei sillä matkalla juurikaan ollut, mikä mahdollisti tällaisen ennätyksen.
Ei mitään järkeä, vaikka aikaa säästyikin pari tuntia. En muista, mitä säästyneellä ajalla tein. Todennäköisesti nukuin kotona ja heräsin aamulla kaikessa rauhassa vapaapäivään. Lähdin todennäköisesti ajamaan n. klo 7 aamulla, joten mikään kiire ei oikeasti ollut, kun illalla en mitään hyödyllistä enää voinut tehdä.
Latauskertoja ei tule yhtään lisää, latausaikaakaan ei yhtään lisää. Kärsämäellä on pysähdyttävä ellei lataa akkua täyteen Oulusa ennen lähtöä. Seuraava pysäkki on Hartolassa. Kärsämäellä pysäkkiajan määräsi noutopöytä jälkiruokakahveineen. Laskennallinen pysäkkiaika Hartolassa oli 5min, mutta käytännössä pysäkki kesti pidempään siksi, että halusin ladata seuraavaa päivää varten ilmaissähköä.
Olen ajanut Ouluun muutaman kerran kesän ja syksyn aikana ja menomatkan pysäkeiksi on vakiintunut Äänekoski ja Kärsämäki ja paluumatkalle Kärsämäki ja Hartola. Äänekoskella on vanhat hitaat 130kW laturit ja vain neljä tolppaa, mutta tähän saakka on aina löytynyt vapaa tolppa ja Äänekoski on ruokailun kannalta sopiva pysäkki. Pari kertaa olen pysähtynyt jo Jyväskylässä 250kW latureilla, mutta silloin joutuu poikkeamaan vähän reitiltä. Toivottavasti Tesla päivittää Äänekosken laturit V4-latureiksi. Jalasjärvellä on vanhat laturit vaihdettu V4:iin ja Espoossa Ikean parkkipaikalle on tullut V4-laturit.
Raskas liikenne etenee alle 90km/h sekä 80 että 100 rajoituksilla. Henkilöauto 97 ja 115 nopeuksilla ison osan matkaa.
Kärsämäen jälkeen en joutunut enää ainakaan varsinaiseen jonoon koko loppumatkalla. Varmaan oli miniatyyrijonoja eli rekka ja sen perässä 1-2 henkilöautoa.
Tottakai voi ajatella, että ajan säästöllä ei ole suurta merkitystä ihmisen elämässä, mutta miksi hidastelijoiden pitäisi antaa määrittää liikenne. Voi kuvitella, että jotkut ajelee hitaammin ja välttävät ohittamasta rekkojakaan, koska ovat niin lyhyellä matkalla, että ajan säästö on marginaalinen ja havaittavissa vain, jos mittaa kellolla aikaa. Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä.
Ei hidastelijoiden perään tarvitsekaan jäädä. Ohitukset vaan pitää tehdä edes suunnilleen lain mukaisesti ja epäonnistuneissa ohituksissa tunnustaa omat virheet.
Totta eli tiiviitä jonoja ei pidä rakentaa. Toisaalta pitkänmatkalaistenkin pitää noudattaa sääntöjä. Kun ison osan matkasta ajaa 15-17 km/h ylinopeudella, generoi lisää ohituksia. Todennäköisesti silloin ohittaa myös tilanteissa, joissa maltillisemmin ajavilta jää joku paikka hyödyntämättä. Vastaantulevillekin jää vähemmän tilaa ohittaa, mutta sehän on vain sinun käsityksesi sujuvasta liikenteestä ja yhteispelistä.
Liikenteen määrittävät kaikki siihen osallistuvat. Siksi tarvitaan yhteiset liikennesäännöt. Miksi ihmeessä vain hybriksien kaltaisten pitäisi antaa määrittää liikenne(säännöt)?
"Maantiellä pitäisi ottaa huomioon, että toisilla matkaa voi olla taitettavanaan useita satoja kilometrejä."
No ei todellakaan tarvitse, kunhan pitää riittävää turvaväliä edellä kulkevaan ajoneuvoon, eikä vaikeuta ohittamisia.
Kuinka pitkä sen matkan pitää olla, että pientä "alinopeutta" menevässä jonossa ohirynnimisestä on jonkinlaista käytännönhyötyä. Oikeastaan sillä hidastetaan jonon etenemistä, kun joudutaan väistelemään rynnijää.
@HybridRules kirjoitti:
No niinhän sinä olet saanut vastauksia ja silti jatkat, höhh. Mikä ero mukamas?
En osaa sanoa, miten rynniminen vaikuttaa jonon etenemiseen. Sillä tavoinko rynnimälläkö sinä ohitat ja hidastat muita?
Voithan itse laskea, paljonko aikaero on, jos keskinopeus on vaikka 110km/h tai 80km/h ja matkaa on 500km.
Ajan säästäminen on yksi puoli asiaa ja toinen on se, että kuorma-auton perässä ei viitsi ajaa, jos ei ole pakko. Vai onko sinusta mukava ajaa talon kokoisen auton perässä, joka ajaa selvästi alle rajoituksen? Eikä kuorma-auton takana roikkuminen ole senkään puolesta mukavaa, että ei näe eteensä kuin sen ison auton.
höhh itsellesi.
Ai sinä ajat 110 km/h keskinopeudella 80 km/h alueella, pistää miettimään kuinka se onnistuu jos edessä junaa < > kahdeksaa kymppiä ajavia.
Minä en ohita ollenkaan, tyydyn vakiolla jononnopeuteen, jononnopeus seilaa yleensä korkeimman sallitun tuntumassa.
Teoriaa. 110 ei ole realistinen keskinopeus tuolla matkalla. Vaikka keksitkin jo ikiliikkujan, muiden sähköautojen range sulaa silmissä tuolla nopeudella. Parhailla voi 500 km ajaa yhdellä latauksella 80 km/h.
Siis mitä? Kuka käskee roikkumaan rekan puskurissa. Juurihan moitit niitä, jotka tekee tiiviin jonon ja jo nyt se onkin vaihtoehto ohittamiselle. Mietihän vielä mielipidettäsi ohjaavia motiiveja.
Jos edessä junaa, niin silloin ei tietenkään voi mennä lujempaa kuin juna menee. Kahdeksan kympin aluella ei muutenkaan keskinopeus voi olla 110, mutta satasen alueella jo saattaa olla. En ole koskaan laskenut keskinopeuksia sen kummemmin, voi olla, että 110 on yläkanttiin välillä Oulu-Hiki, vaikka ei olisi muuta liikennettä hidastamassa.
Voit pitää omituisena tapaani arvioida tilanteita taaempaa ulkopuolisen silmin, mutta minusta se on hyvä tapa nähdä mitä kuka tahansa paikalle osunut voisi tehdä riskitilanteen neutraloidakseen.
Punkeamisohituksen näkee toisinaan taaempaa jo ohituksen alkaessa, jolloin tietää hidastaa varmistaakseen pysyvänsä itse poissa ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueelta. Näissä tilanteissa tuo sivullinen havainnoija taaempana näkee selvästi miksi kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa vaan kaksi rikollista.
Ei toisen virhe oikeuta omaan virheeseen. Jos punkeamisohituksessa kolahtaa, oikeudessa jokainen vastaa omasta ajamisestaan. Jonoilijat puutteellisesta turvavälistään, ohittaja kielletyssä paikassa ohittamisesta ja koko tonttujoukko yleisen varovaisuusperiaatteen noudattamisesta.
--740 GLE
Hieman ohi aiheen, mutta tämä triggasi taas EAK havainnon. En ohita jonoa koskaan, vaan ainoastaan alkioita.
Hyvässä tilanteessa saatan pysyä vasemmalla kaistalla yhtä useamman auton ohituksen ajan, mutta ajatusmallini ei ole silloinkaan jonon ohitus vaan yksi ohitus kerrallaan. Jokaisen auton kohdalla tehdään uusi tilannearvio ja valmistaudutaan välilaskuun jonon sekaan jos tarpeen. "Jonon ohitus" on vaarallinen ajatusmalli, koska siihen sisältyy odotus toiminnasta koko ajan vanhenevan tilannearvion pohjalta nopeasti muuttuvassa tilanteessa.
En väitä että olisit sitä tarjonnutkaan, etenkin kun erikseen mainitsit nuo jonoalkiot, mutta halusin tilaisuuden tullen muistuttaa muitakin "yksi kerrallaan" ajatustavasta.
--740 GLE
Tilanteen arvioimien tien päällä on järkeenkäypää, mutta täällä palstalla voi vain mielikuvitella tilanteita eikä niitä siksi kannata kommentoida sen kummemmin, koska kommentoit jotain ehkä jossain aikaisemmin näkemääsi tilannetta tai kuvittelemaasi tilannetta.
Vaikka toisen virhe ei oikeuttaisi omaan virheeseen, niin joskus on toimittava vastoin sääntöjä toisen virheen takia. Esimerkiksi kolmion takaa eteen tulevaa autoa kannattaa väistää vaikka väistämissääntöjen takia ei pitäisi. Kumpikin toimii vastoin sääntöjä ja lopputuloksena vältetään kolari. 1+1=0.
Helsingistä Ouluun on 607 km, ja matka-aika on 6 tuntia 48 minuuttia. On helppoa säätää lähtöä niin, ettei tarvitse ajaa ylinopeutta ja vaarantaa omaa sekä muiden tielläliikkujien turvallisuutta.
Kolmion takaa eteen tulevan auton väistäminen ei ole virhe. Ohitukseen lähtö tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta oikealle ei ole, on virhe. Yhä erikoisemmaksi menee HR:n kommentit.
Niin, ei tietenkään ole virhe, mutta sääntöä ei voi noudattaa, koska toinen ei noudata sääntöä. Eikös se sääntöjen noudattaminen ollut sinullekin a&o. Jonossa liian lähellä toista menevä rikkoo sääntöä ja jos syntyy tilanne, että ohittajan on päästävä siihen väliin, hänkin rikkoo sääntöä. Kun liian pienellä turvavälillä jonossa oleva antaa tilaa, hän ei tee siinä virhettä vaan korjaa aikaisempaa sääntöjen vastaista toimintaansa.
Sinä haluat tulkita kommentit kuin piru raamattua, mutta ei tuossa oikeasti mitään erikoista ole. Epätoivottu tilanne, mutta monenlaisia sellaisia sattuu liikenteessä.
Ja taas selität ohitukseen lähtemisestä tilanteessa, jossa paluumahdollisuutta ei ole. Olemme samaa mieltä siitä, että ohittamaan ei lähdetä, jos tietää, ettei paluumahdollisuutta ole. Kamullesi Kumppnille tiedoksi, että tuo on juuri sitä vänkäämistä. Sinä haluat väittää minun tekemiksi asioita, jotka itse olet keksinyt.
Siis miten säädät matka-aikaa muuten kuin nopeutta säätämällä?
Oulusta etelään on erittäin paljon hyviä ohitustilaisuuksia. Ensin piiiitkiä suoria tieosuuksia, sitten ohituskaistoja ja jopa moottoritietä. Jos liikennettä ei ole hirveästi, ohittamiseen tarjoutuu paljon hyviä tilaisuuksia muutenkin kuin ohituskaistojen ja motarien kohdalla. Ohituskaistatkin ovat niin pitkiä, että niistä on oikeasti hyötyä. Helsingistä Ouluun on yhtä paljon ohitustilaisuuksia, mutta päinvastaisessa järjestyksessä.
Mitä sääntöä en noudata, jos väistän väistämisvelvollisuuttaan laiminlyövää?
3 pykälä:
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta
4 pykälä:
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Jos toinen ei noudata sääntöjä, on se tietysti huono juttu. Isompaa vahinkoa ei tule, jos toinen noudattaa ja pelastaa virheen tehneen pulasta.
Jos molemmat osapuolet rikkovat sääntöä, riski kasvaa heti paljon enemmän kuin jos vain toinen rikkoo. Tässä tapauksessa väistämisvelvollisuusesimerkkiin rinnastuva tilanne olisi se, että huomaat edessäsi tiiviin jonon, jota et voi ohittaa kerralla, joten luovut ohitusaikeesta.
Juuri näin. Mutta jos tämä tapahtuu vasta punkemisen seurauksena eli pakotettuna, sinulla ohittajana ei ole syytä tyytyväisyyteen.
Edellä jo tartuin suhtautumistapaasi asiaan ja mielestäni huono juttu on tapasi keskittyä ohitettavan virheeseen ja sivuuttaa oma virheesi. Parempi tapa olisi miettiä, miten tällaisia virheitä voit välttää. Miksi et mieti tätä asiaa? Toistat virhettäsi ja toteat, että näitä nyt vaan sattuu, koska muut tekevät virheitä.
Jos kerrot, miksi välttelet asian käsittelyä, jätän tämän, eikä sinun tarvitse kokea sitä vänkäämiseksi.
Anna konkreettinen esimerkki keksimästäni asiasta.
Vastaan Quun puolesta. Kysyt eri asiaa kuin mistä Quu puhui. Kun säätää lähtöä, vaikuttaa se perille pääsyn aikaan eli kun lähdet ajoissa liikkeelle, olet ajoissa perillä ilman pelkoa sakoista ja ilman turhien riskien ottamista. Olethan jo todennut, miten ajotavallasi riski kasvaa, joten neronleimaus on hyvin lähellä.
Eli ohi pääsee jotakuinkin laillisestikin, ei tarvitse ajaa rekan perässä Heinolasta Kärsämäelle.
@HybridRules kirjoitti:
Niinpä....
No miksi sinäkin koko ajan teet sitä sitten? Lähdit jopa "mopoilla" itse mielikuvittelemaan ja odotit vielä "kommentointia" perään.
On vähän hankalaa ajaessa se reaaliaikainen liikennetilanteiden kirjoittaminen palstalle....
Se kenellä on kuviteltuja lisäyksiä tai kokonaan kuviteltua, sitä me emme vaan voi tietää oikeasti. Yhdestäkään kirjoittajasta, mutta lähtökohtaisesti "olin muuten just liikenteessä ja siellä meni näin" -kuvaus kuulostaa ihan validilta, vaikka "palstadraaman" lisäämisestä ei voikaan tietää.
Ei sinun tarvitse kuin tarkistaa mitä autosi näyttää keskinopeudeksi kulloisen matkan jälkeen. Jos saat tuolla matkalla 110km/h vastaukseksi, olet ajanut oikeasti todella paljon nopeammin kuin oman käsityksesi mukaisen "ihan pikkasen vaan".
Jos nyt seuraavan kerran tarkistat autosta keskinopeutesi vaikka kotoa 50 tai 100 km:n päähän, sinun pitäisi vaikka "+10km/h" - tai rajoitusnopeuksia tarkemminkin seuraten - ajaessasi hämmästyä lopputuloksen "hitaudesta", vaikka matkalla olisi motaria ja maantietä kuinka ja paljon. Sitten peilaat sitä siihen, menikö 110 yläkanttiin vai ei.
Kävin taas ajatustenvaihtoa ChatGPT:n kanssa (en muuten tiedä olisiko TM:n palvelu pystynyt vastaamaan, kun en hokannut kokeilla!).
Halusin kysyä, osaako se laskea keskinopeuden rajoitusnopeuksilla ajaen Oulun kauppatorilta Helsinkiin Mannerheimintie 1:een. Näin "hän" vastasi:
Tämä arvio perustuu tyypilliseen reittiin, jossa on kaupunkialueita, moottoritietä ja valtateitä. Todellinen aika ja nopeus voivat vaihdella liikennetilanteen ja sääolosuhteiden mukaan.
Voimme arvioida keskinopeutta matkalla Oulun kauppatorilta Helsinkiin (Mannerheimintie 1) laskemalla eri tieosuuksien rajoitusnopeudet ja matkustamiseen kuluvan ajan. Tämä vaatii tietoa reitin eri tieosuuksista ja niiden nopeusrajoituksista. Tyypillinen ajoreitti Oulusta Helsinkiin kulkee valtatie 4 (E75) pitkin. Nopeusrajoitukset vaihtelevat matkan aikana esimerkiksi seuraavasti:
Kaupunkialueet: Oulussa ja Helsingissä nopeusrajoitus on yleensä 40-60 km/h.
Moottoritieosuudet: Näillä osuuksilla (erityisesti välillä Oulu-Jyväskylä-Lahti-Helsinki) nopeusrajoitus on kesäisin yleensä 100-120 km/h ja talvisin 80-100 km/h.
Valtatieosuudet (ei-moottoritie): Näillä osuuksilla nopeusrajoitus on yleensä 80-100 km/h.
Lasken keskinopeuden ja matka-ajan seuraavasti:
Otan huomioon eri nopeusrajoitusten osuudet.
Arvioin kokonaismatkan pituuden, joka on noin 600 km.
Otan huomioon tyypilliset kaupunkialueet alussa ja lopussa.
Teen laskutoimituksen nyt!
Matkalla Oulun kauppatorilta Helsinkiin (Mannerheimintie 1), ottaen huomioon eri tieosuuksien nopeusrajoitukset:
Keskinopeudeksi arvioidaan noin 93 km/h.
Matka-aika olisi tällöin noin 6,5 tuntia.