@Late1969 kirjoitti:
Sisäilman lämmittäminen jäähdyttää moottoria hallitsemattomasti. Jos se tehdään webastolla, moottori lämpenee nopeammin, vaikka webasto ei lämmittäisi nestettä.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
-15 - -20 asteen pakkasessa lämmitetään tolkuttoman pitkään vain sisätilaa eikä moottori lämpene lainkaan. Käynnistyksen jälkeen moottorista kiertävä suuri tilavuus kylmää nestettä viilentää kennon riippumatta siitä sammuttiko kuljettaja Webaston vai ei.
Aika pian poistin omastani tuon tehtaan oletuskytkennän ja pakotin jatkuvan ison kierron päälle. Vaikka sisätila onkin startatessa hieman viileämpi, lämmityslaitteen lisäksi koko nestemäärä on Webaston nestekierrossa ja ohjaamon lämpötila lähtee nousuun välittömästi. Mielipidekysymys, mutta minusta heti oikeaan suuntaan lähtevä lämpeneminen tuntuu mukavammalta, koska reilusti yli sähkölämmityimen terminaalilämpötilassa oleva neste kiertää jo valmiiksi lämmityslaitteen kennossa.
@Late1969 kirjoitti:
Useissa autoissa lämmitys lämmittää myös voimansiirtoa ja vaihdelaatikon häviöt pienenevät ja sitä kautta kulutus. Vaihdelaatikkoöljy on sen verran jäykempää, että kylmyys tuntuu ihan vaihdekepin liikkeissä.
Tämä voisi selittää puheena olevan ensi kilometrien kulutuseron. Eivät valmistajat varmaan huvikseen tehneet normimittauksia +30 asteessa kun NEDC normi sen mahdollisti lämpötilaskaalan ylärajana?
PTC-vastusten vaikutusta en tiedä oman autoni osalta koska en ole varma jättääkö tehdas vastukset asentamatta jos asiakas rastittaa Standheizung-valinnan?
@Inspektori kirjoitti:
Viime vuosina polttoainelämmittimistä on tullut osalle autoja vain kabiinin mukavuuslämmittimiä, kun Euro6 hävitti moottorien esilämmitysmahdollisuuksia. Joihinkin autoihin saa jälkiasenteisena kylmästarttisarjan ja moottoriohjauksen koodauksen avulla moottorinkin lämmityksen toimimaan, mutta kaikkiin autoihin ei tätä saa.
Tai tehdas sanoo, ettei saa, mutta sitten seuraavaan vuosimalliin saa kuitenkin. Ja vanhemmankin saa konffatuksi hyväksymään kunnolla lämmitetty moottori.
Sellaisia laskelmia en ole kyllä havainnut, jossa olisi todistettu päästöjen vähenemistä kummassakaan vaihtoehdossa.
En voi antaa tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää materiaalia, mutta pidän aika selvänä että ensimmäisten kilometrien kulutus alenee esilämmittämällä myös nykyajan 0W öljyillä.
Pidän yhtä selkeänä, että pelkkää Webastoa käyttäen tuo riittävä lämmitys kuluttaa niin paljon polttoainetta, että kulutussäästön saavuttaminen on tiukassa.
Sitä en pidä mahdottomana, että ensin sähköllä 20 - 30 asteen välille lämmitetyn moottorin viimeistely juuri ennen lähtöä Webastolla sähkölämmityksen lisäksi olisi kalibroitavissa polttimen kulutukselle, jonka ensi kilometrien alempi kulutus ehtii kompensoida.
Useissa autoissa lämmitys lämmittää myös voimansiirtoa ja vaihdelaatikon häviöt pienenevät ja sitä kautta kulutus. Vaihdelaatikkoöljy on sen verran jäykempää, että kylmyys tuntuu ihan vaihdekepin liikkeissä.
En ole vielä törmännyt systeemiin, missä polttomoottorihenkilöauton voimansiirtoa lämmitetään.
Jos kirjoittaja tarkoittaa, että moottorista lämpö siirtyisi johtumalla voimansiirron puolelle, niin voi olla, mutta samaan aikaan ympäröivä ulkoilma haukkaa melkoisen siivun hukkalämpöä.
@Late1969 kirjoitti:
Sisäilman lämmittäminen jäähdyttää moottoria hallitsemattomasti. Jos se tehdään webastolla, moottori lämpenee nopeammin, vaikka webasto ei lämmittäisi nestettä.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
-15 - -20 asteen pakkasessa lämmitetään tolkuttoman pitkään vain sisätilaa eikä moottori lämpene lainkaan. Käynnistyksen jälkeen moottorista kiertävä suuri tilavuus kylmää nestettä viilentää kennon riippumatta siitä sammuttiko kuljettaja Webaston vai ei.
Aika pian poistin omastani tuon tehtaan oletuskytkennän ja pakotin jatkuvan ison kierron päälle. Vaikka sisätila onkin startatessa hieman viileämpi, lämmityslaitteen lisäksi koko nestemäärä on Webaston nestekierrossa ja ohjaamon lämpötila lähtee nousuun välittömästi. Mielipidekysymys, mutta minusta heti oikeaan suuntaan lähtevä lämpeneminen tuntuu mukavammalta, koska reilusti yli sähkölämmityimen terminaalilämpötilassa oleva neste kiertää jo valmiiksi lämmityslaitteen kennossa.
Jos moottoria ei jäähdytetä sisätilan lämmittämisellä, se lämpenee huomattavan nopeasti varsinkin ajossa. Moottorissahan on termostaatti tai useampia ja vettä kiertää vain muutama litra. Pikku hiljaa termostaatti päästää tarpeen mukaan lisää vettä kiertoon lämpötilan noustessa. Ei moottorin pitäisi tarvita webaston apua, jos webasto hoitaa sisätilan lämmityksen.
Kokonaisuudessa nykyään moottori jäähtyy ilmaan, öljyyn ja myös jäähdytysnesteeseen. Siksi sisälämppärille ei talvella saada riittävän lämmintä vettä suuremmalla lämmitystarpeella. Jossain autossa taitaa olla jopa jonkinlainen pakokaasukattila nesteen lämmittämiseksi. Ja öljyä jäähdytetään veteen ilman sijaan. Siksi on syntynyt kuva huipputaloudellisista dieseleistä, joissa ei muka hukkalämpöä riitä. Ei riitäkään jäähdytysnesteeseen, kun suuri osa lämmöstä poistuu muita teitä.
@Late1969 kirjoitti:
Sisäilman lämmittäminen jäähdyttää moottoria hallitsemattomasti. Jos se tehdään webastolla, moottori lämpenee nopeammin, vaikka webasto ei lämmittäisi nestettä.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
Meidän -99 mallisessa autossa kytkentä on sellainen, että esilämmityksessä webasto ensin lämmittää vain moottoria ja sitten kun se on riittävän lämmin, käynnistyy myös lämmityslaitteen puhallin lämmittämään matkustamoa. Muuta lisälämmitintä tuossa ei ole koskaan ollutkaan mutta ikävä kyllä nuo bensawebastot taitavat olla jonkin verran heikompia kuin dieselkäyttöiset. Tuohonkin se on jo kertaalleen vaihdettu. No, samaiseen ikoniseen Saksanseisojaan on kyllä vaihdettu paljon muutakin osaa.
@Late1969 kirjoitti:
Jos moottoria ei jäähdytetä sisätilan lämmittämisellä, se lämpenee huomattavan nopeasti varsinkin ajossa. Moottorissahan on termostaatti tai useampia ja vettä kiertää vain muutama litra. Pikku hiljaa termostaatti päästää tarpeen mukaan lisää vettä kiertoon lämpötilan noustessa. Ei moottorin pitäisi tarvita webaston apua, jos webasto hoitaa sisätilan lämmityksen.
Varmaan noinkin voi käyttää lämmitintä matkustamon lämmittämiseen silloin kun moottorista ei vielä saa lämmintä. Sitä en osaa kommentoida, koska en ole kokeillut.
on syntynyt kuva huipputaloudellisista dieseleistä, joissa ei muka hukkalämpöä riitä. Ei riitäkään jäähdytysnesteeseen, kun suuri osa lämmöstä poistuu muita teitä.
Jep. Hukkalämpöä poistuu silti rauhallisessakin ajossa edelleen ison sähkökiukaan verran.
@Lukija31722 kirjoitti:
Meidän -99 mallisessa autossa kytkentä on sellainen, että esilämmityksessä webasto ensin lämmittää vain moottoria ja sitten kun se on riittävän lämmin, käynnistyy myös lämmityslaitteen puhallin lämmittämään matkustamoa.
Minustakin tämä on Suomen talveen paremmin sopiva järjestely.
Muuta lisälämmitintä tuossa ei ole koskaan ollutkaan mutta ikävä kyllä nuo bensawebastot taitavat olla jonkin verran heikompia kuin dieselkäyttöiset. Tuohonkin se on jo kertaalleen vaihdettu. No, samaiseen ikoniseen Saksanseisojaan on kyllä vaihdettu paljon muutakin osaa.
Taksimiesten tietotoimisto kertoo, että minunkin autossani oleva pre-evo Webasto Thermotop ei huoltoa kaipaa. Kun poltin alkaa takkuilla, koko vehje ulos ja letku- ja liitinyhteensopiva evoluutioversio tilalle.
Oman autoni lämmitin on edelleen tehtaalla asennettu, mutta se saattaa olla 12 vuoden ja yli 280.000 kilometrin jälkeen jo laina-ajalla valmiina kilahtamaan millä hetkellä hyvänsä? Ehkä runsas, mutta lämmittimen käyntijaksoon huomiota kiinnittävä käyttö on saanut sen kestämään näinkin pitkään, kun lämmitin on vain kuljettajan kontrollissa eikä auto käynnistä sitä omin päin pätkäajossa?
BMW 520d webasto toimii kuten joku aiemmin kuvaili, mukavuus edellä eli kabiini ensin lämpimäksi, sitten avataan moottorille menevän letkun venttiili.
No, tietynkokoinen 25W vastus sumuvalon ritilän taakse harhauttamaan systeemi ja alusta alkaen lämpiää moottori ja kabiini. Webasto pysyy päällä noin 30 min max ja kaikki on lämminnyt.
@Inspektori kirjoitti:
Viime vuosina polttoainelämmittimistä on tullut osalle autoja vain kabiinin mukavuuslämmittimiä, kun Euro6 hävitti moottorien esilämmitysmahdollisuuksia. Joihinkin autoihin saa jälkiasenteisena kylmästarttisarjan ja moottoriohjauksen koodauksen avulla moottorinkin lämmityksen toimimaan, mutta kaikkiin autoihin ei tätä saa.
Tai tehdas sanoo, ettei saa, mutta sitten seuraavaan vuosimalliin saa kuitenkin. Ja vanhemmankin saa konffatuksi hyväksymään kunnolla lämmitetty moottori.
Sellaisia laskelmia en ole kyllä havainnut, jossa olisi todistettu päästöjen vähenemistä kummassakaan vaihtoehdossa.
En voi antaa tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää materiaalia, mutta pidän aika selvänä että ensimmäisten kilometrien kulutus alenee esilämmittämällä myös nykyajan 0W öljyillä.
Pidän yhtä selkeänä, että pelkkää Webastoa käyttäen tuo riittävä lämmitys kuluttaa niin paljon polttoainetta, että kulutussäästön saavuttaminen on tiukassa.
Sitä en pidä mahdottomana, että ensin sähköllä 20 - 30 asteen välille lämmitetyn moottorin viimeistely juuri ennen lähtöä Webastolla sähkölämmityksen lisäksi olisi kalibroitavissa polttimen kulutukselle, jonka ensi kilometrien alempi kulutus ehtii kompensoida.
Useissa autoissa lämmitys lämmittää myös voimansiirtoa ja vaihdelaatikon häviöt pienenevät ja sitä kautta kulutus. Vaihdelaatikkoöljy on sen verran jäykempää, että kylmyys tuntuu ihan vaihdekepin liikkeissä.
En ole vielä törmännyt systeemiin, missä polttomoottorihenkilöauton voimansiirtoa lämmitetään.
Jos kirjoittaja tarkoittaa, että moottorista lämpö siirtyisi johtumalla voimansiirron puolelle, niin voi olla, mutta samaan aikaan ympäröivä ulkoilma haukkaa melkoisen siivun hukkalämpöä.
Metalli johtaa lämpöä erinomaisesti ja nesteetkin hyvin. Kyllä lämpöä menee harakoillekin, mutta kunnon lohkolämmitin tai vesilämmitin lämmittää myös vaihdelaatikon tehokkaasti. Kunnon pakkasella eron huomaa. -20:ssä lämmittämättä laatikko on jäykkä kuin mikä vaihdekepistä tuntien ja auto tuntuu ryömivän, vaikkei vaihde ole päällä. Ja ennen onnistuneen kylmästartin lähtökohta oli kytkin pohjaan. Moottori saattoi jopa sammua, kun nosti kytkimen nopeasti ylös, sen verran kuormaa löytyi.
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
@Lukija31722 kirjoitti:
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
Epäilen, että hiukkasloukun poltto on tapahtunut jossain kohtaa reissua. Silloin kulutus voi olla hetkellisesti hyvinkin korkea.
Nollaantuuko mersun kulutuslaskuri automaattisesti kun auton sammuttaa?
@Lukija31722 kirjoitti:
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
@Lukija31722 kirjoitti:
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
Epäilen, että hiukkasloukun poltto on tapahtunut jossain kohtaa reissua. Silloin kulutus voi olla hetkellisesti hyvinkin korkea.
Nollaantuuko mersun kulutuslaskuri automaattisesti kun auton sammuttaa?
Ei ole, koska auto oli polttanut sen aiemmin. Ajoin siis Suberbilla, en Mersulla, ja kulutuslaskuri nollautuu parin tunnin kuluessa auton sammuttamisesta ja aamulla oli siis nollautunut. Teinpähän kuitenkin tänä aamuna kokeeksi tasan saman reissun (turhaan) bensiinimoottorisella autolla (IS300h), sataset samalla 112 mittarinopeudella ym, kylmällä autolla liikkeelle lähtien. Nyt lämpötila oli 2 astetta korkeampi mutta tie oli vähän märkä ja 27 km päästä lähdöstä missä 200 heppainen diesel-farkku näytti 7,2 l/100km, 223 heppainen bensa-sedan näytti 5,8 l/100km. Dieselit ovat jostain syystä päättäneet että tuon hemmon kanssa ei kyllä aleta? Kateeksi käy 740:n kaltaisten oikeasti taloudellisten dieselautojen omistajia.
Tällä hetkellä tuo diesel tuntuu erityisen irvokkaalta, kun se A, kuluttaa enemmän, B, diesel maksaa enemmän kuin 95 ja C, siinä on vielä dieselverokin. Annetaan kuitenkin osa korkeasta kulutuksesta anteeksi sillä auto on 4x4 ja oikein hyvä muutenkin.
@Lukija31722 kirjoitti:
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
Kuljettaja?
Ok - näillä hiljaisilla teillä nopeus tuppaa olemaan se pikkasen yli sallitun. Pitää ajaa sellaista nopeutta ettei häiritse muita tienkäyttäjiä.
@furesis kirjoitti:
Lueskelin äskettäin vanhaa TM:ää vuodelta -86. Tässä lehdessä oli vertailussa Corolla, 323, Kadett, jne. Kaikki kaasutinmoottoreilla varustettuina.
Katselin tasaisen kulutuksen lukemia ja vertasin niitä äskettäisen farmarivertailun kulutuslukemiin, sekä yleensäkin uudehkoissa TM:issä olleiden koeajoautojen kulutuslukemiin.
28 vuotta sitten Kadett kulutti nopeudella 120km/t tasan 7 litraa. Muut kuluttivat 7-8 litraa. 28 vuotta sitten lukemat olivat kautta linjan pienempiä kuin uudemmilla vastineillansa. 90-luvulla tilanne saattoi olla vielä suurempi vanhojen eduksi säästeliäämmän ruiskutekniikan ansiosta, kun samalla korit olivat yhä kevyitä.
Näin siis jos puhutaan bensamoottoreista. Dieseleissä kulutus on laskenut huomattavasti tehokkaammin. 10-20 vuotta vanhoja koeajoja lukemalla voi todeta, ettei tosielämän kulutus ole perus-bensamoottoreilla tippunut yhtään mihinkään, vaikka paperilla lukemat onkin kikkailtu alas.
Toki autot ovat painavampia ja niissä on tehoa kaksinkertainen määrä, mutta se ei silti tee vanhoista autoista yhtään enempää hiilidioksipäästöjä aiheuttavia, kun loppupeleissä tulos on sama. Siksi itseä vi****aakin tämä autonmaahantuojien jne. propaganda vanhojen autojen "hirvittävistä" Co2 päästöistä, kun se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Toyota toi markkinoille muistaakseni 2 E -koneen (1300 / 12 Valve) 1986. Corollan omapaino oli 890 kiloa. 90 molemmin puolin nopeudella, ajettuna silloisilla teillä "muiden mukana", kulutus oli viidellä alkava.
Vauhdissa suurin vastus on ilmanvastus, johon auton massa ei vaikuta. Nykyautoissa autojen koko on kasvanut valtavasti ja otsapinta-ala myös. Siksi pienentynyt ilmanvastuskerroin ei ole tiputtanut paljoa kulutuksia. Niin pieniä kippoja kuin 1980-luvulla oli, ei enää valmisteta. Jos ottaa oikean kokoisen auton ja vertaa sitä samankokoiseen nykyautoon, kulutus on puolittunut.
Kadetin 120 km/h-kulutusta on vaikea uskoa. Vuodesta -86 taitaa tosin olla enemmän kuin 28 vuotta, mutta ehkä kopioitu teksti on vanhaa.
@Lukija31722 kirjoitti:
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
Minusta tuo on näillä keleillä aika luontevaa trendi, vaikka ero onkin yllättävän iso. Oma työmatkani on hieman lyhempi ja etenkin viileässä aamussa työpaikalle saapuessani koko matkan keskikulutuslukema on vielä selvässä laskussa.
Yllättävän iso ero tosin jää sinun autollasi ensimmäisen ja toisen 27 km ajomatkan välille. Jos ne on ajettu samalla reitillä edestakaisin, pienetkin nousut, valtatien liikenteeseen kiihdyttämiset ja myötä- tai vastatuulet tietenkin korostavat eroa ensimmäisen ja toisen vedon välillä.
Tänä aamuna 22 km työmatkalla kulutuslukema ehti juuri ja juuri pudota vielä pitkän ajan keskiarvoon 5.1 tasolle, eli syksy on siis jo täällä. Kesäkelissä töihin tullaan aina 4.x alkuisella lukemalla. Ero tulee ilmeisesti pääasiassa lähdössä, kun 2 km kohdalla on jäähdytysnesteen lämpötila 30 - 35 astetta ja moottoriöljyn lämpötila kymmenen astetta vähemmän. Keskikulutus siinä vaiheessa on näillä kelelillä kahden puolen 8 litraa.
2 km jälkeen 40 rajoitus vaihtuu 60 rajoitukseksi ja 5 km jälkeen on jäähdytysnesteen lämpötila 50 astetta ja keskikulutus noin 6.
Tässä suhteessa lyhyehköillä matkoilla tuo minun vanha W212 ottaa pataan uudemmalta W213:lta. Jo lämpömittarista näkee, että uusi malli vetää koko nokan täysin tukkoon termostaatin ohjaamana, joten sen lämpeneminen on paljon nopeampaa, samoin kulutuslukemien lasku kohti matka-ajossa normaaleja lukemia.
Minun (vanhemmassa) autossani tuo pitkän ajan keskiarvo 5.1 on tankkikirjan mukaan kolme desiä optimistinen ja totuus on noin 5.4.
Pitääpä ihan kokeeksi esilämmittää mottoria jonain aamuna, kun vain muistaisi?
@Lukija31722 kirjoitti:
Kateeksi käy 740:n kaltaisten oikeasti taloudellisten dieselautojen omistajia.
Annetaan kuitenkin osa korkeasta kulutuksesta anteeksi sillä auto on 4x4 ja oikein hyvä muutenkin.
Sovitaanko, että ollaan tasoissa, kun minä kadehdin sinun nelivetoasi
Monesti olen koeajanut ja kovasti tykännyt monista nelikoista vaikka erilaisia ovatkin. Vielä en ole silti raskinut ostaa omaani. Mersun akselivetoisella nelivedolla käy ihan samoin kuin sinullakin, eli kolealla säällä alkumatkan kulutuslisää korostavat vaihteiston perässä oleva kulmavaihde ja toinen vetopyörästö etuakselilla jotka pyörivät kohtalaisen kevyesti ainoastaan lämpimänä. Perheessä olevan 4Maticin bensakäyttöinen V8 kiuas hohkaa niin paljon hukkalämpöä, että se lämpenee varsin ripeästi kelillä kuin kelillä, mutta kyllä senkin talvikulutus alkaa nousta jo syksyn koleudessa ennen talvirenkaille vaihtoa.
Jos mittausnormeja on tarpeen rukata, olisi hyvä lisätä edes muutaman asteen pakkasen puolelta lähtö, joka painostaisi valmistajat miettimään talvivarusteet siltä kantilta että joku saattaa käyttää niitä myös talvella.
@Lukija31722 kirjoitti:
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Lähdöstä alkaen
27 km ∅84 km/h
0,19 h ∅7,2 l/100km
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
Minusta tuo on näillä keleillä aika luontevaa trendi, vaikka ero onkin yllättävän iso. Oma työmatkani on hieman lyhempi ja etenkin viileässä aamussa työpaikalle saapuessani koko matkan keskikulutuslukema on vielä selvässä laskussa.
Yllättävän iso ero tosin jää sinun autollasi ensimmäisen ja toisen 27 km ajomatkan välille. Jos ne on ajettu samalla reitillä edestakaisin, pienetkin nousut, valtatien liikenteeseen kiihdyttämiset ja myötä- tai vastatuulet tietenkin korostavat eroa ensimmäisen ja toisen vedon välillä.
Siis tuo yksisuuntainen kokonaismatka oli noin 40 km, mutta otin kuvan vauhdissa keskinäytöltä 27 km kohdalla (kun olin ensin hämmästellyt mielessäni korkeaa lukemaa). Takaisintulomatka (40 km) alkoi kun auto oli seissyt ensin noin kolme tuntia kohteessa.
Ps. Jos joku ihmettelee että ajan jatkuvasti niin usealla erilaisella autolla, niin se johtuu siitä että niitä on kotona ja työpaikalla - kotona vanhempia ja työpaikalla uudempia. Kun joudun ajamisen lisäksi myös tankkaamaan molemmissa paikoissa autot, niin kulutuksista saa aika hyvän kuvan.
@Timo1236 kirjoitti:
Toyota toi markkinoille muistaakseni 2 E -koneen (1300 / 12 Valve) 1986. Corollan omapaino oli 890 kiloa. 90 molemmin puolin nopeudella, ajettuna silloisilla teillä "muiden mukana", kulutus oli viidellä alkava.
Mulla oli aikanaan Corolla dsl 1.8 -84. Se kesti puolimiljoonaa kilometriä ennen kuin ruostui pois. Kulutus oli noin 5.2 L/100km sekalaisessa ajossa.
@Timo1236 kirjoitti:
Toyota toi markkinoille muistaakseni 2 E -koneen (1300 / 12 Valve) 1986. Corollan omapaino oli 890 kiloa. 90 molemmin puolin nopeudella, ajettuna silloisilla teillä "muiden mukana", kulutus oli viidellä alkava.
Mulla oli aikanaan Corolla dsl 1.8 -84. Se kesti puolimiljoonaa kilometriä ennen kuin ruostui pois. Kulutus oli noin 5.2 L/100km sekalaisessa ajossa.
49 heppaiseen koneeseen ei tainnut saada syötettyä dieseliä enempää. Varmasti unohtumaton kokemus ajaa tuollaisella 50 tkm vuodessa.
@Timo1236 kirjoitti:
Toyota toi markkinoille muistaakseni 2 E -koneen (1300 / 12 Valve) 1986. Corollan omapaino oli 890 kiloa. 90 molemmin puolin nopeudella, ajettuna silloisilla teillä "muiden mukana", kulutus oli viidellä alkava.
Mulla oli aikanaan Corolla dsl 1.8 -84. Se kesti puolimiljoonaa kilometriä ennen kuin ruostui pois. Kulutus oli noin 5.2 L/100km sekalaisessa ajossa.
49 heppaiseen koneeseen ei tainnut saada syötettyä dieseliä enempää. Varmasti unohtumaton kokemus ajaa tuollaisella 50 tkm vuodessa.
Oli siinä 64 pollea ja pumppu ruuvattuna 65 😎
Ajoin vain 35 tkm vuodessa ja samaa tehoa oli muissakin aikakauden autoissa. Kyllä Corolla luotettava peli oli, ikinä ei tarvinnut esim etupään niveliä vaihtaa mutta kori ruostui
@740 GLE kirjoitti:
Tänä aamuna 22 km työmatkalla kulutuslukema ehti juuri ja juuri pudota vielä pitkän ajan keskiarvoon 5.1 tasolle, eli syksy on siis jo täällä. Kesäkelissä töihin tullaan aina 4.x alkuisella lukemalla. Ero tulee ilmeisesti pääasiassa lähdössä, kun 2 km kohdalla on jäähdytysnesteen lämpötila 30 - 35 astetta ja moottoriöljyn lämpötila kymmenen astetta vähemmän. Keskikulutus siinä vaiheessa on näillä kelelillä kahden puolen 8 litraa.
2 km jälkeen 40 rajoitus vaihtuu 60 rajoitukseksi ja 5 km jälkeen on jäähdytysnesteen lämpötila 50 astetta ja keskikulutus noin 6.
Tyrkkäsin eilen päälle tuon lupaamani syksyn karstanpoistolämmityksen Webastolla ennen töihin lähtöä. Virrat päälle kytkiessä nesteen lämpötila lähes 70 astetta ja moottorin käynnistyttyä kierrättämään nestettä pihasta pois ajaessa hieman alle 60.
2 km kohdalla lämpötila taas 70 astetta ja kulutus 5.8. Öljyn lämpötila ei muuten ollut lämmittämättömän syksyn tavoin noin 10 astetta alemapana vaan yli 30 astetta alempana ja voimansiirron öljyt mitä ilmeisimmin samassa suhteessa esilämmitettyä mottoria viileämmät.
Perillä matkan keskikulutus jäi kuitenkin vain desi alle aiemman eli 5.0. Ehdin jo nähdä näytössä 4.9, mutta jäin viimeisiin liikennevaloihin punaisella, joten tuo yksi kiihdytys lisää nosti takaisin 5.0.
Tässä kokeessa ei tullut merkittävää eroa, ja vaikka tuo desin ero olisi todellinenkin (mitä en silti isommin epäile aiemman kokemuksen pohjalta), se ero ei riitä kompensoimaan Webaston kuluttamaa polttoainemäärää pelkällä Webastollä lämmittäen.
@740 GLE kirjoitti:
Tänä aamuna 22 km työmatkalla kulutuslukema ehti juuri ja juuri pudota vielä pitkän ajan keskiarvoon 5.1 tasolle, eli syksy on siis jo täällä. Kesäkelissä töihin tullaan aina 4.x alkuisella lukemalla. Ero tulee ilmeisesti pääasiassa lähdössä, kun 2 km kohdalla on jäähdytysnesteen lämpötila 30 - 35 astetta ja moottoriöljyn lämpötila kymmenen astetta vähemmän. Keskikulutus siinä vaiheessa on näillä kelelillä kahden puolen 8 litraa.
2 km jälkeen 40 rajoitus vaihtuu 60 rajoitukseksi ja 5 km jälkeen on jäähdytysnesteen lämpötila 50 astetta ja keskikulutus noin 6.
Tyrkkäsin eilen päälle tuon lupaamani syksyn karstanpoistolämmityksen Webastolla ennen töihin lähtöä. Virrat päälle kytkiessä nesteen lämpötila lähes 70 astetta ja moottorin käynnistyttyä kierrättämään nestettä pihasta pois ajaessa hieman alle 60.
2 km kohdalla lämpötila taas 70 astetta ja kulutus 5.8. Öljyn lämpötila ei muuten ollut lämmittämättömän syksyn tavoin noin 10 astetta alemapana vaan yli 30 astetta alempana ja voimansiirron öljyt mitä ilmeisimmin samassa suhteessa esilämmitettyä mottoria viileämmät.
Perillä matkan keskikulutus jäi kuitenkin vain desi alle aiemman eli 5.0. Ehdin jo nähdä näytössä 4.9, mutta jäin viimeisiin liikennevaloihin punaisella, joten tuo yksi kiihdytys lisää nosti takaisin 5.0.
Tässä kokeessa ei tullut merkittävää eroa, ja vaikka tuo desin ero olisi todellinenkin (mitä en silti isommin epäile aiemman kokemuksen pohjalta), se ero ei riitä kompensoimaan Webaston kuluttamaa polttoainemäärää pelkällä Webastollä lämmittäen.
Kirjoitat öljyistä kuin ne olisivat webaston ansiosta kylmempiä kuin ilman webastoa. Ei kai se niin ole? Ja mitä merkitystä lämpötilaerolla on? Pidempään ei tietenkään saisi olla niin, että lämpimät öljyt ovat öljypohjassa ja moottori muuten kylmä.
Webasto ei vie kuin desin pari per nopea lämmitys, mutta määrän säästäminen 10 kilometrillä on jo siinä ja siinä.
@Late1969 kirjoitti:
Kirjoitat öljyistä kuin ne olisivat webaston ansiosta kylmempiä kuin ilman webastoa. Ei kai se niin ole? Ja mitä merkitystä lämpötilaerolla on? Pidempään ei tietenkään saisi olla niin, että lämpimät öljyt ovat öljypohjassa ja moottori muuten kylmä.
Hyvä täsmennys vastineeseeni aiempaan keskusteluun moottorinlämmittimen vaikutuksesta voimansiirron lämpenemiseen. Totta kai lämpöä johtuu metallin kautta jonkin verran, mutta aika heikosti, koska lämpötilaERO moottorin ja voimansiirron välillä kasvaa sitä enemmän mitä lämpimämmäksi moottori on esilämmitetty. Eihän voimansiirto toki ulkoilmaa kylmempi ole, vaan ainoastaan esilämmitettyä moottoria kylmempi.
Webasto ei vie kuin desin pari per nopea lämmitys, mutta määrän säästäminen 10 kilometrillä on jo siinä ja siinä.
Autossani olevalle 4.6 kW Webasto Thermotopille ilmoitetaan 0.6 dieseliä tunnissa. Käyttämäni noin 20 minuutin lämmitysjakso vei siis suunnilleen pari desiä kuten arvioitkin. Polttoainetta säästääkseen se pitää käytännössä tienata takaisin ensimmäisen 10 km matkalla. Olen samaa mieltä siitä, että tässä kokeessa tuo ei toteudu kun en saanut edes selvästi näkyvää kulutuseroa aikaan yli 20 km matkalle.
Se on sitten eri asia, kun pakkasta on vaikka -15 astetta, moottori esilämmitetään sähköllä 20 - 30 plusasteen tienoille ja sitten loput sähkölämmityksen kanssa yhtä aikaa tohottavalla Webastolla viimeiset 10 minuuttia päätyen jonnekin noin 50 asteen tienoille. Silloin moottori lähtee selvästi ulkoilmaa lämpimämpänä ja vain yhden desilitran takamatkalta Webaston kulutuksen vuoksi. Tuossa tilanteessa mielestäni kunnolla lämmin auto on vähintään ilmaista mukavuutta tai jopa pientä säästöä, jos sopivan lämmitysajan jaksaa kalibroida eri lämpötiloihin?
@Late1969 kirjoitti:
Kirjoitat öljyistä kuin ne olisivat webaston ansiosta kylmempiä kuin ilman webastoa. Ei kai se niin ole? Ja mitä merkitystä lämpötilaerolla on? Pidempään ei tietenkään saisi olla niin, että lämpimät öljyt ovat öljypohjassa ja moottori muuten kylmä.
Hyvä täsmennys vastineeseeni aiempaan keskusteluun moottorinlämmittimen vaikutuksesta voimansiirron lämpenemiseen. Totta kai lämpöä johtuu metallin kautta jonkin verran, mutta aika heikosti, koska lämpötilaERO moottorin ja voimansiirron välillä kasvaa sitä enemmän mitä lämpimämmäksi moottori on esilämmitetty. Eihän voimansiirto toki ulkoilmaa kylmempi ole, vaan ainoastaan esilämmitettyä moottoria kylmempi.
Webasto ei vie kuin desin pari per nopea lämmitys, mutta määrän säästäminen 10 kilometrillä on jo siinä ja siinä.
Autossani olevalle 4.6 kW Webasto Thermotopille ilmoitetaan 0.6 dieseliä tunnissa. Käyttämäni noin 20 minuutin lämmitysjakso vei siis suunnilleen pari desiä kuten arvioitkin. Polttoainetta säästääkseen se pitää käytännössä tienata takaisin ensimmäisen 10 km matkalla. Olen samaa mieltä siitä, että tässä kokeessa tuo ei toteudu kun en saanut edes selvästi näkyvää kulutuseroa aikaan yli 20 km matkalle.
Se on sitten eri asia, kun pakkasta on vaikka -15 astetta, moottori esilämmitetään sähköllä 20 - 30 plusasteen tienoille ja sitten loput sähkölämmityksen kanssa yhtä aikaa tohottavalla Webastolla viimeiset 10 minuuttia päätyen jonnekin noin 50 asteen tienoille. Silloin moottori lähtee selvästi ulkoilmaa lämpimämpänä ja vain yhden desilitran takamatkalta Webaston kulutuksen vuoksi. Tuossa tilanteessa mielestäni kunnolla lämmin auto on vähintään ilmaista mukavuutta tai jopa pientä säästöä, jos sopivan lämmitysajan jaksaa kalibroida eri lämpötiloihin?
Sähkölämmittimet olivat joskus luokkaa 400W. Sellaisella lämpiää moottori kivasti kahdessa tunnissa, lämpimällä kelillä se lämmittää jo etuvetoisen vaihdelaatikonkin. Jos antaa olla kylmemmällä kelillä neljä tuntia, moottori ja vaihdelaatikko lämpiävät eikä (puhtaan) sähkön kulutus ole huimaa.
Webastossa on niin paljon tehoa, että lämmitysaika jää lyhyeksi. Ilman kiertonestepumppua lämpö ei ehdi siirtymään yhtään mihinkään. Jos tehoa ei saa vaikka puolitettua ja aikaa tuplattua, vaihdelaatikko ei lämpiä. Toinen vaihtoehto on käyttää webastoa tuo parikymmentä minuuttia ja antaa sitten tilanteen tasoittua vaikka puolisen tuntia ennen lähtöä. Lämpö kulkeutuu muuallekin moottorista, mutta moottori ei ehdi ihmeemmin jäähtyä. Joka tapauksessa lämpö siirtyy tehokkaasti eri nesteisiin moottorin pyöriessä. Nykyaikainen konehuone on aika hyvin topattu kaikenlaisella moottorin ympäriltä ja nekin laitteet tykkäävät pikku alkulämmöstä.
Polttoaineenkulutus kylmällä koneella on yksi juttu mutta toinen on moottorin kuluminen. Hyvilläkin öljyillä kaikki tuntuu vähän jähmeältä -20 C olosuhteissa ja kylmenpääkin voi olla. Olen Volvon laittanut kerran käyntiin -18C lämpötilassa vain hetken webaston käytön jälkeen koska olin olosuhteisiin nähden kevyesti puettuna lentokentän parkissa. Muuten 20 vuotta - aina lämmitetty kun pakkasta. Moottori ei edelleenkään kuluta mittatikun mukaan lainkaan öljyä vaihtovälillä, ajettu tosin vasta 560 tkm.
@Jorma L2 kirjoitti:
Polttoaineenkulutus kylmällä koneella on yksi juttu mutta toinen on moottorin kuluminen. Hyvilläkin öljyillä kaikki tuntuu vähän jähmeältä -20 C olosuhteissa ja kylmenpääkin voi olla. Olen Volvon laittanut kerran käyntiin -18C lämpötilassa vain hetken webaston käytön jälkeen koska olin olosuhteisiin nähden kevyesti puettuna lentokentän parkissa. Muuten 20 vuotta - aina lämmitetty kun pakkasta. Moottori ei edelleenkään kuluta mittatikun mukaan lainkaan öljyä vaihtovälillä, ajettu tosin vasta 560 tkm.
Mahtaako perinteinen moottorin kuluminen olla enää nykyisin autojen romutusperuste, mutta tulee itsekin käytettyä lohkolämmitintä myös kulumisen vähentämiseksi. Tuo -18 tuntuu olevan maaginen raja, sitä kylmemmässä alkaa pakkanen tuntua autossa, sitä lämpimämmässä vaikutukset kohdistuvat henkilöön.
Sinistä savuakaan ei paljoa liikenteessä näe, saattaa johtua myös katalysaattoreista. Mutta mustaa savua näkee, kun monilla on optimoituja moottoreita. Pysynee kone puhtaana, kun kaikkea polttoainetta ei polteta.
Ainakin Mercedes on käyttänyt ns. mukavuuskytkentää, joka lämmittää ensin sisätilaa ja vasta riittävä lämpötila lämmityslaitteen kennolla avaa ison kierron myös moottorin kautta. Tuo varmaan toimii hyvin lauhassa kelissä mutta ei kylmässä talvessa.
-15 - -20 asteen pakkasessa lämmitetään tolkuttoman pitkään vain sisätilaa eikä moottori lämpene lainkaan. Käynnistyksen jälkeen moottorista kiertävä suuri tilavuus kylmää nestettä viilentää kennon riippumatta siitä sammuttiko kuljettaja Webaston vai ei.
Aika pian poistin omastani tuon tehtaan oletuskytkennän ja pakotin jatkuvan ison kierron päälle. Vaikka sisätila onkin startatessa hieman viileämpi, lämmityslaitteen lisäksi koko nestemäärä on Webaston nestekierrossa ja ohjaamon lämpötila lähtee nousuun välittömästi. Mielipidekysymys, mutta minusta heti oikeaan suuntaan lähtevä lämpeneminen tuntuu mukavammalta, koska reilusti yli sähkölämmityimen terminaalilämpötilassa oleva neste kiertää jo valmiiksi lämmityslaitteen kennossa.
Tämä voisi selittää puheena olevan ensi kilometrien kulutuseron. Eivät valmistajat varmaan huvikseen tehneet normimittauksia +30 asteessa kun NEDC normi sen mahdollisti lämpötilaskaalan ylärajana?
PTC-vastusten vaikutusta en tiedä oman autoni osalta koska en ole varma jättääkö tehdas vastukset asentamatta jos asiakas rastittaa Standheizung-valinnan?
En ole vielä törmännyt systeemiin, missä polttomoottorihenkilöauton voimansiirtoa lämmitetään.
Jos kirjoittaja tarkoittaa, että moottorista lämpö siirtyisi johtumalla voimansiirron puolelle, niin voi olla, mutta samaan aikaan ympäröivä ulkoilma haukkaa melkoisen siivun hukkalämpöä.
Jos moottoria ei jäähdytetä sisätilan lämmittämisellä, se lämpenee huomattavan nopeasti varsinkin ajossa. Moottorissahan on termostaatti tai useampia ja vettä kiertää vain muutama litra. Pikku hiljaa termostaatti päästää tarpeen mukaan lisää vettä kiertoon lämpötilan noustessa. Ei moottorin pitäisi tarvita webaston apua, jos webasto hoitaa sisätilan lämmityksen.
Kokonaisuudessa nykyään moottori jäähtyy ilmaan, öljyyn ja myös jäähdytysnesteeseen. Siksi sisälämppärille ei talvella saada riittävän lämmintä vettä suuremmalla lämmitystarpeella. Jossain autossa taitaa olla jopa jonkinlainen pakokaasukattila nesteen lämmittämiseksi. Ja öljyä jäähdytetään veteen ilman sijaan. Siksi on syntynyt kuva huipputaloudellisista dieseleistä, joissa ei muka hukkalämpöä riitä. Ei riitäkään jäähdytysnesteeseen, kun suuri osa lämmöstä poistuu muita teitä.
Meidän -99 mallisessa autossa kytkentä on sellainen, että esilämmityksessä webasto ensin lämmittää vain moottoria ja sitten kun se on riittävän lämmin, käynnistyy myös lämmityslaitteen puhallin lämmittämään matkustamoa. Muuta lisälämmitintä tuossa ei ole koskaan ollutkaan mutta ikävä kyllä nuo bensawebastot taitavat olla jonkin verran heikompia kuin dieselkäyttöiset. Tuohonkin se on jo kertaalleen vaihdettu. No, samaiseen ikoniseen Saksanseisojaan on kyllä vaihdettu paljon muutakin osaa.
Varmaan noinkin voi käyttää lämmitintä matkustamon lämmittämiseen silloin kun moottorista ei vielä saa lämmintä. Sitä en osaa kommentoida, koska en ole kokeillut.
Jep. Hukkalämpöä poistuu silti rauhallisessakin ajossa edelleen ison sähkökiukaan verran.
Minustakin tämä on Suomen talveen paremmin sopiva järjestely.
Taksimiesten tietotoimisto kertoo, että minunkin autossani oleva pre-evo Webasto Thermotop ei huoltoa kaipaa. Kun poltin alkaa takkuilla, koko vehje ulos ja letku- ja liitinyhteensopiva evoluutioversio tilalle.
Oman autoni lämmitin on edelleen tehtaalla asennettu, mutta se saattaa olla 12 vuoden ja yli 280.000 kilometrin jälkeen jo laina-ajalla valmiina kilahtamaan millä hetkellä hyvänsä? Ehkä runsas, mutta lämmittimen käyntijaksoon huomiota kiinnittävä käyttö on saanut sen kestämään näinkin pitkään, kun lämmitin on vain kuljettajan kontrollissa eikä auto käynnistä sitä omin päin pätkäajossa?
BMW 520d webasto toimii kuten joku aiemmin kuvaili, mukavuus edellä eli kabiini ensin lämpimäksi, sitten avataan moottorille menevän letkun venttiili.
No, tietynkokoinen 25W vastus sumuvalon ritilän taakse harhauttamaan systeemi ja alusta alkaen lämpiää moottori ja kabiini. Webasto pysyy päällä noin 30 min max ja kaikki on lämminnyt.
Metalli johtaa lämpöä erinomaisesti ja nesteetkin hyvin. Kyllä lämpöä menee harakoillekin, mutta kunnon lohkolämmitin tai vesilämmitin lämmittää myös vaihdelaatikon tehokkaasti. Kunnon pakkasella eron huomaa. -20:ssä lämmittämättä laatikko on jäykkä kuin mikä vaihdekepistä tuntien ja auto tuntuu ryömivän, vaikkei vaihde ole päällä. Ja ennen onnistuneen kylmästartin lähtökohta oli kytkin pohjaan. Moottori saattoi jopa sammua, kun nosti kytkimen nopeasti ylös, sen verran kuormaa löytyi.
2022 dieselfarkku, loistava sää 10 ⁰C, pääosin 100 km/h rajoitusta hyvää vähämäkistä maantietä vakkarilla ja näytössä näkyy tälläistä, missä vika?
Otin ihan kuvan auton keskinäytöltä, mutta kirjoitin sen tähän kun noita kuvia ei voi näihin liittää (vissiin). Takaisin tullessa noin 40 km päästä, sen matkan lukema sentään päätyi 6,1 litraan sadalle kilometrille.
Ajat selvästikin liian lyhyitä matkoja.
Epäilen, että hiukkasloukun poltto on tapahtunut jossain kohtaa reissua. Silloin kulutus voi olla hetkellisesti hyvinkin korkea.
Nollaantuuko mersun kulutuslaskuri automaattisesti kun auton sammuttaa?
Kuljettaja?
Ei ole, koska auto oli polttanut sen aiemmin. Ajoin siis Suberbilla, en Mersulla, ja kulutuslaskuri nollautuu parin tunnin kuluessa auton sammuttamisesta ja aamulla oli siis nollautunut. Teinpähän kuitenkin tänä aamuna kokeeksi tasan saman reissun (turhaan) bensiinimoottorisella autolla (IS300h), sataset samalla 112 mittarinopeudella ym, kylmällä autolla liikkeelle lähtien. Nyt lämpötila oli 2 astetta korkeampi mutta tie oli vähän märkä ja 27 km päästä lähdöstä missä 200 heppainen diesel-farkku näytti 7,2 l/100km, 223 heppainen bensa-sedan näytti 5,8 l/100km. Dieselit ovat jostain syystä päättäneet että tuon hemmon kanssa ei kyllä aleta? Kateeksi käy 740:n kaltaisten oikeasti taloudellisten dieselautojen omistajia.
Tällä hetkellä tuo diesel tuntuu erityisen irvokkaalta, kun se A, kuluttaa enemmän, B, diesel maksaa enemmän kuin 95 ja C, siinä on vielä dieselverokin. Annetaan kuitenkin osa korkeasta kulutuksesta anteeksi sillä auto on 4x4 ja oikein hyvä muutenkin.
Ok - näillä hiljaisilla teillä nopeus tuppaa olemaan se pikkasen yli sallitun. Pitää ajaa sellaista nopeutta ettei häiritse muita tienkäyttäjiä.
Toyota toi markkinoille muistaakseni 2 E -koneen (1300 / 12 Valve) 1986. Corollan omapaino oli 890 kiloa. 90 molemmin puolin nopeudella, ajettuna silloisilla teillä "muiden mukana", kulutus oli viidellä alkava.
Vauhdissa suurin vastus on ilmanvastus, johon auton massa ei vaikuta. Nykyautoissa autojen koko on kasvanut valtavasti ja otsapinta-ala myös. Siksi pienentynyt ilmanvastuskerroin ei ole tiputtanut paljoa kulutuksia. Niin pieniä kippoja kuin 1980-luvulla oli, ei enää valmisteta. Jos ottaa oikean kokoisen auton ja vertaa sitä samankokoiseen nykyautoon, kulutus on puolittunut.
Kadetin 120 km/h-kulutusta on vaikea uskoa. Vuodesta -86 taitaa tosin olla enemmän kuin 28 vuotta, mutta ehkä kopioitu teksti on vanhaa.
Minusta tuo on näillä keleillä aika luontevaa trendi, vaikka ero onkin yllättävän iso. Oma työmatkani on hieman lyhempi ja etenkin viileässä aamussa työpaikalle saapuessani koko matkan keskikulutuslukema on vielä selvässä laskussa.
Yllättävän iso ero tosin jää sinun autollasi ensimmäisen ja toisen 27 km ajomatkan välille. Jos ne on ajettu samalla reitillä edestakaisin, pienetkin nousut, valtatien liikenteeseen kiihdyttämiset ja myötä- tai vastatuulet tietenkin korostavat eroa ensimmäisen ja toisen vedon välillä.
Tänä aamuna 22 km työmatkalla kulutuslukema ehti juuri ja juuri pudota vielä pitkän ajan keskiarvoon 5.1 tasolle, eli syksy on siis jo täällä. Kesäkelissä töihin tullaan aina 4.x alkuisella lukemalla. Ero tulee ilmeisesti pääasiassa lähdössä, kun 2 km kohdalla on jäähdytysnesteen lämpötila 30 - 35 astetta ja moottoriöljyn lämpötila kymmenen astetta vähemmän. Keskikulutus siinä vaiheessa on näillä kelelillä kahden puolen 8 litraa.
2 km jälkeen 40 rajoitus vaihtuu 60 rajoitukseksi ja 5 km jälkeen on jäähdytysnesteen lämpötila 50 astetta ja keskikulutus noin 6.
Tässä suhteessa lyhyehköillä matkoilla tuo minun vanha W212 ottaa pataan uudemmalta W213:lta. Jo lämpömittarista näkee, että uusi malli vetää koko nokan täysin tukkoon termostaatin ohjaamana, joten sen lämpeneminen on paljon nopeampaa, samoin kulutuslukemien lasku kohti matka-ajossa normaaleja lukemia.
Minun (vanhemmassa) autossani tuo pitkän ajan keskiarvo 5.1 on tankkikirjan mukaan kolme desiä optimistinen ja totuus on noin 5.4.
Pitääpä ihan kokeeksi esilämmittää mottoria jonain aamuna, kun vain muistaisi?
Sovitaanko, että ollaan tasoissa, kun minä kadehdin sinun nelivetoasi
Monesti olen koeajanut ja kovasti tykännyt monista nelikoista vaikka erilaisia ovatkin. Vielä en ole silti raskinut ostaa omaani. Mersun akselivetoisella nelivedolla käy ihan samoin kuin sinullakin, eli kolealla säällä alkumatkan kulutuslisää korostavat vaihteiston perässä oleva kulmavaihde ja toinen vetopyörästö etuakselilla jotka pyörivät kohtalaisen kevyesti ainoastaan lämpimänä. Perheessä olevan 4Maticin bensakäyttöinen V8 kiuas hohkaa niin paljon hukkalämpöä, että se lämpenee varsin ripeästi kelillä kuin kelillä, mutta kyllä senkin talvikulutus alkaa nousta jo syksyn koleudessa ennen talvirenkaille vaihtoa.
Jos mittausnormeja on tarpeen rukata, olisi hyvä lisätä edes muutaman asteen pakkasen puolelta lähtö, joka painostaisi valmistajat miettimään talvivarusteet siltä kantilta että joku saattaa käyttää niitä myös talvella.
Siis tuo yksisuuntainen kokonaismatka oli noin 40 km, mutta otin kuvan vauhdissa keskinäytöltä 27 km kohdalla (kun olin ensin hämmästellyt mielessäni korkeaa lukemaa). Takaisintulomatka (40 km) alkoi kun auto oli seissyt ensin noin kolme tuntia kohteessa.
Ps. Jos joku ihmettelee että ajan jatkuvasti niin usealla erilaisella autolla, niin se johtuu siitä että niitä on kotona ja työpaikalla - kotona vanhempia ja työpaikalla uudempia. Kun joudun ajamisen lisäksi myös tankkaamaan molemmissa paikoissa autot, niin kulutuksista saa aika hyvän kuvan.
Mulla oli aikanaan Corolla dsl 1.8 -84. Se kesti puolimiljoonaa kilometriä ennen kuin ruostui pois. Kulutus oli noin 5.2 L/100km sekalaisessa ajossa.
49 heppaiseen koneeseen ei tainnut saada syötettyä dieseliä enempää. Varmasti unohtumaton kokemus ajaa tuollaisella 50 tkm vuodessa.
Oli siinä 64 pollea ja pumppu ruuvattuna 65 😎
Ajoin vain 35 tkm vuodessa ja samaa tehoa oli muissakin aikakauden autoissa. Kyllä Corolla luotettava peli oli, ikinä ei tarvinnut esim etupään niveliä vaihtaa mutta kori ruostui
Tyrkkäsin eilen päälle tuon lupaamani syksyn karstanpoistolämmityksen Webastolla ennen töihin lähtöä. Virrat päälle kytkiessä nesteen lämpötila lähes 70 astetta ja moottorin käynnistyttyä kierrättämään nestettä pihasta pois ajaessa hieman alle 60.
2 km kohdalla lämpötila taas 70 astetta ja kulutus 5.8. Öljyn lämpötila ei muuten ollut lämmittämättömän syksyn tavoin noin 10 astetta alemapana vaan yli 30 astetta alempana ja voimansiirron öljyt mitä ilmeisimmin samassa suhteessa esilämmitettyä mottoria viileämmät.
Perillä matkan keskikulutus jäi kuitenkin vain desi alle aiemman eli 5.0. Ehdin jo nähdä näytössä 4.9, mutta jäin viimeisiin liikennevaloihin punaisella, joten tuo yksi kiihdytys lisää nosti takaisin 5.0.
Tässä kokeessa ei tullut merkittävää eroa, ja vaikka tuo desin ero olisi todellinenkin (mitä en silti isommin epäile aiemman kokemuksen pohjalta), se ero ei riitä kompensoimaan Webaston kuluttamaa polttoainemäärää pelkällä Webastollä lämmittäen.
Kirjoitat öljyistä kuin ne olisivat webaston ansiosta kylmempiä kuin ilman webastoa. Ei kai se niin ole? Ja mitä merkitystä lämpötilaerolla on? Pidempään ei tietenkään saisi olla niin, että lämpimät öljyt ovat öljypohjassa ja moottori muuten kylmä.
Webasto ei vie kuin desin pari per nopea lämmitys, mutta määrän säästäminen 10 kilometrillä on jo siinä ja siinä.
Hyvä täsmennys vastineeseeni aiempaan keskusteluun moottorinlämmittimen vaikutuksesta voimansiirron lämpenemiseen. Totta kai lämpöä johtuu metallin kautta jonkin verran, mutta aika heikosti, koska lämpötilaERO moottorin ja voimansiirron välillä kasvaa sitä enemmän mitä lämpimämmäksi moottori on esilämmitetty. Eihän voimansiirto toki ulkoilmaa kylmempi ole, vaan ainoastaan esilämmitettyä moottoria kylmempi.
Autossani olevalle 4.6 kW Webasto Thermotopille ilmoitetaan 0.6 dieseliä tunnissa. Käyttämäni noin 20 minuutin lämmitysjakso vei siis suunnilleen pari desiä kuten arvioitkin. Polttoainetta säästääkseen se pitää käytännössä tienata takaisin ensimmäisen 10 km matkalla. Olen samaa mieltä siitä, että tässä kokeessa tuo ei toteudu kun en saanut edes selvästi näkyvää kulutuseroa aikaan yli 20 km matkalle.
Se on sitten eri asia, kun pakkasta on vaikka -15 astetta, moottori esilämmitetään sähköllä 20 - 30 plusasteen tienoille ja sitten loput sähkölämmityksen kanssa yhtä aikaa tohottavalla Webastolla viimeiset 10 minuuttia päätyen jonnekin noin 50 asteen tienoille. Silloin moottori lähtee selvästi ulkoilmaa lämpimämpänä ja vain yhden desilitran takamatkalta Webaston kulutuksen vuoksi. Tuossa tilanteessa mielestäni kunnolla lämmin auto on vähintään ilmaista mukavuutta tai jopa pientä säästöä, jos sopivan lämmitysajan jaksaa kalibroida eri lämpötiloihin?
Sähkölämmittimet olivat joskus luokkaa 400W. Sellaisella lämpiää moottori kivasti kahdessa tunnissa, lämpimällä kelillä se lämmittää jo etuvetoisen vaihdelaatikonkin. Jos antaa olla kylmemmällä kelillä neljä tuntia, moottori ja vaihdelaatikko lämpiävät eikä (puhtaan) sähkön kulutus ole huimaa.
Webastossa on niin paljon tehoa, että lämmitysaika jää lyhyeksi. Ilman kiertonestepumppua lämpö ei ehdi siirtymään yhtään mihinkään. Jos tehoa ei saa vaikka puolitettua ja aikaa tuplattua, vaihdelaatikko ei lämpiä. Toinen vaihtoehto on käyttää webastoa tuo parikymmentä minuuttia ja antaa sitten tilanteen tasoittua vaikka puolisen tuntia ennen lähtöä. Lämpö kulkeutuu muuallekin moottorista, mutta moottori ei ehdi ihmeemmin jäähtyä. Joka tapauksessa lämpö siirtyy tehokkaasti eri nesteisiin moottorin pyöriessä. Nykyaikainen konehuone on aika hyvin topattu kaikenlaisella moottorin ympäriltä ja nekin laitteet tykkäävät pikku alkulämmöstä.
Polttoaineenkulutus kylmällä koneella on yksi juttu mutta toinen on moottorin kuluminen. Hyvilläkin öljyillä kaikki tuntuu vähän jähmeältä -20 C olosuhteissa ja kylmenpääkin voi olla. Olen Volvon laittanut kerran käyntiin -18C lämpötilassa vain hetken webaston käytön jälkeen koska olin olosuhteisiin nähden kevyesti puettuna lentokentän parkissa. Muuten 20 vuotta - aina lämmitetty kun pakkasta. Moottori ei edelleenkään kuluta mittatikun mukaan lainkaan öljyä vaihtovälillä, ajettu tosin vasta 560 tkm.
Mahtaako perinteinen moottorin kuluminen olla enää nykyisin autojen romutusperuste, mutta tulee itsekin käytettyä lohkolämmitintä myös kulumisen vähentämiseksi. Tuo -18 tuntuu olevan maaginen raja, sitä kylmemmässä alkaa pakkanen tuntua autossa, sitä lämpimämmässä vaikutukset kohdistuvat henkilöön.
Sinistä savuakaan ei paljoa liikenteessä näe, saattaa johtua myös katalysaattoreista. Mutta mustaa savua näkee, kun monilla on optimoituja moottoreita. Pysynee kone puhtaana, kun kaikkea polttoainetta ei polteta.