"Kameravalvotut kilometrit lisääntyvät" (Kaleva 21.8.2011)
PaperiKaleva kirjoittaa asiantuntijahaastatteluiden perusteella (alleviivaukset omiani):
"Peltipoliisien määrä maateillä kasvaa lähivuosina."
"Liikenneturvan Pohjois-Suomen pällikkö Rainer Kinisjärvi on tyytyväinen automaattivalvonnan lisääntymiseen. Hän muistuttaa, ettei se kuitenkaan saa vähentää elävien poliisien määrää tien päällä."
"Jos oikeiden poliisien määrä vähenee, liikenneturvallisuus heikkenee väistämättä, hän varoittaa. Kinisjärven mukaan maanteillä tapahtuu paljon sellaista, mitä automaattivalvonta ei koskaan voi korvata."
"Kamerat eivät pysty puuttumaan välittömästi riskiohituksiin, ajoneuvon tekniseen kuntoon tai kuljettajan kuntoon."
Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala kannattaa automaattivalvonnan lisäämistä, sillä tolppateillä poliisi voi keskittyä esimerkiksi rattijuoppojen kiinni saamiseen ja tolppien välillä kaahaajiin. "Pyrimme valvomaan kaikista vaarallisinta liikennekäyttäytymistä." (sanoo Rantala)
740 GLE on kaikesta ylläolevasta samaa mieltä ja siinä on syy omaan kriittiseen suhtautumiseeni automaattivalvontaan. Kiteytettynä: automaattivalvonnan huono puoli on, etteivät sitä suosivat ymmärrä sen rajoituksia.
Myös siitä olen varoittanut useaankin kertaan, että kuvitelma kameratolppien hoitavan valvonnan automaattisesti poliisin puolesta, on vain kuvitelmaa. Kameroita pitää käyttää oikean poliisin lisäksi, ei oikean poliisin sijasta.
Ja niinhän siinä käy, kuten jo arvelinkin. Kaleva jatkaa:
"Tänä syksynä tästä (=LP:n päällikön Kari Rantalan periaatteesta keskittää poliisityö kaikkein vaarallisimpien rikkeiden valvontaan) joudutaan tinkimään, sillä säästösyistä Liikkuva Poliisi suunnittelee vähentävänsä viikonloppuisin ja ruuhka-aikoina tapahtuvaa partiointia."
Liikkuvan Poliisin päällikkö Kari Rantala kuvaa tilannetta näin: "emme ole enää valvomassa silloin kun se olisi tehokkainta ja parasta."
Liikkuva Poliisi tavoittelee lisäsäästöjä mm. hankintojaan lykkäämällä, työmatkoista tinkimällä ja palkattomia virkavapaita suosimalla.
740 GLE epäili jo aiemmin automaattivalvonnasta innostuneiden motiiveja, mutta nyt ne käyvät täysin selväksi. Kukkahattutädeiksi naamioituneet liikenneterroristit ovat automaattivalvonnan avulla saavuttaneet tavoitteensa. Valvontaan varatut rahat on tuhlattu kameroihin ja valvonnan puuttuessa he voivat jatkossa hölmöillä liikenteessä viikonloppuöisin ilman valvontaa.
Olisin toivonut mökkimatkani turvaksi oikeaa poliisivalvontaa, mutta yhteiskunnalla näyttää juuri nyt olevan liikenneturvallisuutta tärkeämpiäkin huolenaiheita.
Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Ihan kuin auto (Volvo 740 GLE) olisi asiasta samaa mieltä.
Hyvä auto on aina samaa mieltä, kuin kuljettajansa!
Hyvin näyttää toteutuvan tuo aikaisemmin mainittu "Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma 20112014", vai mitä Herbert?
Eikös poliisien määrä vähene koko ajan, jo ihan valtion säästöjen takia? Mutta kyllä silloin paikalle tulee monta, kun joku keksii ilmoittaa nähneensä aseen tai kuulleensa latausäänen...
Zagarat:
Ja ihan syystäkin. Jos ei osaa sitä asetta pitää siellä ampumaradalla tai metsästyspuuhissa, voi sen aivan hyvin poliisi korjata pois.
Itse en ainakaan haikaile Teksasin kaltaista yhteiskuntaa, jossa jo esikouluikäiset kävelevät Coltit vyöllä. Lienenkö sitten kukkahattu, kun en näe samanlaisia märkiä päiväunia kuin erään puolueen tynnyrissä elävät äänestäjät.
Knight Rider:
Pitkien lainausten vuoksi halusin korostaa nimimerkilläni missä kohdassa lainaus loppuu ja oma tekstini alkaa, ettei kenelläkään jää väärää käsitystä siitä mikä on sitaattia ja mikä omaa mielipidettäni siitä.
Hyvin näytti toimivan, koska sinäkin ymmärsit niissä kohdissa kyseessä olevan minun eikä Liikenneturvan tai Liikkuvan Poliisin edustajan arvio.
Nimimerkkini liittyy autooni, mutta nimimerkilläni kirjoitan minä itse eikä autoni.
Kenellekään ei myöskään liene epäselvää, kirjoittiko postin johon vastasin sinä, David Hasselhofin roolihahmo, vai hänen musta Pontiacinsa.
Keskitytäänkö itse asiaan, jookos?
Opelixi:
Poliisien vähentämiseen liittyen en sano mitään, mutta kameravalvonnan lisäämisen toteutuminen ei missään vaiheessa ole epävarmaa ollutkaan.
Ihmiset nautiskelevat viimeisistä vapauden hetkistä ja viimeisistä "vapaista" reiteistä ennen kamerakauhun tunkeutumista kaikkialle. Huomasin tämä eilen, kun ajoin Helsingistä pohjoiseen. Jo alkumatkasta kehä I:llä koko muu liikenne tuntui etenevän nopeammin kun minä. Ajoin noin 95 km/h mittarinopeutta (todellinen nopeus ehkä +90 km/h), ja kaikki tuntuivat ajavan ohi - siis kymmenet autot. Epäilin jo, onko autoni nopeusmittari epäkunnossa. Helsinki-Heinola moottoritiellä sama meno jatkui. 140 kilometriä tunnissa tuntui olevan aivan yleinen nopeus. Huomattavasti useampi auto ohitti minut kuin minä muita. Ja Jyväskylän suuntaankin (eli siellä mihin seuraavaksi pystytetään sakkopönttöjä ) autojen nopeus oli varsin reipas eli 80 km/h nopeusrajoitusalueella lähes sata kilometriä tunnissa. Ajelin jonon jatkona ja olin tyytyväinen, että liikenne sujuu niin kuin se kuuluisi aina sujua. Paitsi että mitään jonontynkiä ei tarvitsisi muodostua (nehän johtuvat siitä, että etummainen auto aja hitaimmin, ja muut ovat sen saavuttaneet). Mutta eipä suju ajaminen edes näin juohevasti enää kameroiden pystyttämisen jälkeen.
Ajellessani Helsingin suuntaan lauantaina aioin kirjoittaa paperille nopeusrajoitukset, joita on tulevalla kameratiellä. Valitettavasti autossa ei ollut kynää. Joka tapauksessa tie on varsinainen sakkoansatie. Tuntuu melkein, että jo ohituskaistojen paikkoja suunniteltaessa on otettu huomioon tulevat valvontakamerat, ja kaistat on sijoitettu niin, että niiden päissä on parin sadan metrin matkalla 80 km/h nopeusrajoitukset. Niiden kohdalla on helppo ajaa ylinopeutta. Ja kamerat paukkuvat.
Itsekin olin vähällä ajaa yhden kameran kohdalla ylinopeutta. Rassasin mp3 -soitinta, kun yhtäkkiä säpsähdin ajatukseen, että tällä tiellähän on kameroita. Polkaisin varmuuden vuoksi jarrua ennen kuin edes katselin tien varteen, onko jo kamera kohdalla. Onneksi ei vielä ollut. Kello oli puoli yksi yöllä, ja liikennettä oli tuskin lainkaan. Ei tällaisissa olosuhteissa ole motivoitunut hidastamaan joka risteyksen kohdalla, jos jo kaukaa näkee, ettei risteyksestä ole tulossa ketään. Ylinopeus tällaisessa paikassa on täysin vaaratonta. Mitään törmäysvaaraa ei ole.
Minun mielestäni sääntöjä voi rikkoa silloin, kun siitä ei ole kenellekään haittaa. Suomessa on satojatuhansia sääntöpykäliä rangaistuksineen ja lisää tuotetaan kuin liukuhihnalta. Noin kymmenen tuhatta per vuosi, kerrottiin jossakin lehdessä erään kansanedustajan huokailleen. Niiden moraalinen legaliteetti on iät ajat sitten mennyt, jos sitä on koskaan ollutkaan. Sääntö (joita laiksikin kutsutaan) on vain jonkun porukan tietyllä hetkellä ilmenevä mielipide, joka institutionaalistetaan pysyväksi, ja jota aseellisella pakkovalalla valvotaan. Silloin kun aseita tai niiden kantajia näy, tämän mielipiteen voi jättää omaan arvoonsa.
Keväällä huomasin 4-tielle jääneen 80-rajoitus Joutsa-Hartola välille kun talvirajoitukset poistettiin. Aikaisemmin ennen remonttia ja uutta päällystettä rajoitus oli kesäisin 100. Ja pari viikkoa sen jälkeen olikin uutisissa että kameravalvonta ulotetaan myös Jyväskylä-Lusi välille. Satttumaako tuo rajoitusten alentaminen.
Noista ohituskaistoista ja 80-rajoituksista Hartola-Lusi välillä jotka ilmestyivät remontin jälkeen. Harva näyttää noita risteysalueiden rajoituksia noudattaa. Ja mikä ihme se on, leveyttä riittää ja ryhmittymiskaistoja löytyy. Pätkä vaan on sellainen sillisalaatti rjoitusten kanssa että saa olla koko ajan hiljentämässä. Ja mikä hauskinta, pätkän vilkkain risteys (jos ei taajamien liittymiä lasketa) näyttää olevan se hirsinen huoltoasema ennen Hartolaa etelän suunnassa. Ja siinä kohtaa rajoitus onkin 100 km/h
Esimerkki kameravalvonnan tehosta: http://www.autoexpress.co.uk/news/autoexpressnews/271813/speed_cameras_fail_to_cut_collisions.html.
Tomppa Kruisailija:
Sellasta se on. Siks kannattaa ajella omia nopeuksia. Ja hiljentää tilanteen mukaan jos on tarvetta. Ja lisäks kamerien kohdalla.
Yks hyvä puoli ehkä liian alhaisissa rajoituksissa on, että ihmiset joutuvat ajamaan ylinopeutta, eivätkä välttämättä enää suhtaudu ajamaansa nopeuteen asenteella 'minulla on oikeus'.
drive:
Jotenkin tuntuu siltä, että mitä kovemmalla ylinopeudella kuski ajaa, sitä kovemmat luulot tällä on omista oikeuksistaan. Onhan tälläkin palstalla esitetty näkemyksiä, joiden mukaan lujempaa (eli käytännössä ylinopeutta) ajaville pitäisi tarjota esteetön tie.
drive:
Minkälaisissa tilanteissa itse koet joutuvasi ajamaan ylinopeutta? Omasta tahdostasi, vaiko jonkun muun tahdosta?
CS2800:
Jos rajoitus tuntuu liian alhaiselta eikä liikennetilanne pakota ajamaan hitaammin, joudun ajamaan ylinopeutta. Paikasta ja kellonajasta riippuen joko 1km/h tai enemmän, mutta ylinopeutta kuitenkin. Ajonopeuden valinta tulee oman tahdon, tottumuksen ja kokemuksen perusteella.
Herbert:
Niin, joillekin se ei tuota minkäänlaisia ongelmia, kun taas jotkut kokevat joutuvansa rikoksen uhriksi, jos helpottavat nopeampien etenemistä.
Herbert:
Niinhän siinä nyt käykin, kun valvonnan sijasta valokuvataan.
Minusta olisi ollut parmepi lisätä poliiseja liikennettä valvomaan. Harrastetaan valokuvausta mieluummin vaikka sitten kun on päästy turvallisesti mökille.
740 GLE:
Minusta tuo on aika turhanaikaista, eikä siihen ole ollut varaa tähänkään saakka. Musta musta laatikko on ainoa toimiva ratkaisu.
Esim. Ameriikassa eräs perheenisä sai muistaakseni henkilökohtaisesti vähintään yhden, muistaakseni myös toisen ylinopeussakon henk. kohtaisesti peräjälkeen, minkä jälkeen hän heti kaahasi koko lössin hengiltä.
drive:
Minkälaisissa tilanteissa rajoitus tuntuu sinusta liian alhaiselta? Ja miksi henkilöautolla ei sitä voisi ajaa? Seuraatko navigaattorista sitä 1 km/h "ylinopeuttasi" josta tutka miinustaa 3 km/h?
Tiesitkö että ajamalla 80 km/h auto kuluttaa huomattavasti vähemmän kuin nopeudella 120 km/h? Taulukot löytyvät joka TM:stä, ainakin yhdestä testatusta autosta.
Tuo on totta. Tuohon kun saa vielä annoksen tietoa mukaan, esim. juuri tuo että auto kuluttaa polttoainetta tasaisessa ajossa vähemmän kuin ohittelevassa ajossa. Jotkut miettivät pelkästään polttoaineen hintaa tai dieselveroa, mutta eivät ajotottumuksiaan.
Kokemuksia puolestaan voi olla että melkein kolari säikäyttää varovaisemmaksi (palauttaa ns. maan pinnalle ), tai ylpistää tyyliin "pärjäsin loistavasti, se oli sen toisen vika että melkein jäi alle".
CS2800:
Ei välttämättä läheskään aina. Tuokin selviää TM:n koeajoraportteja silmäilemällä. Usein tasaisen nopeuden kulutuslukema on suurempi, kuin vaihtelevan nopeuden moottori- ja maantielenkeillä vastaavalla keskinopeudella. Mutta käytännössä riippuu toki paljon "ohittelevan ajon" ja tien luonteesta.
740 GLE:
Kuinka paljon lisää?
Kuinka usein kuljettajat pitäisi keskimäärin pysäyttää, ja kuinka paljon lisäpoliiseja tähän tarvittaisiin?
Tein kuluneen viikon aikana kolme reissua Keski-Suomesta Helsinkiin sekä yhden reissun Turun saaristoon Tampereen kautta sekä ajelin muuallakin. Tänä aikana näin suuria poliisikeskittymiä ja tehovalvontaa ja valvontakameroita ja poliisin pysäyttämiä autoja ja moottoripyöriä sekä akuutteja pysäytystilanteita, joissa poliisiauto tai moottoripyörä vilkuttaa punaista valoa. Enkä ollut pelkästään yleisönä vaan jouduin itsekin tapahtumiin mukaan eli kaksi kertaa moottoripyöräpoliisin pysäyttämäksi. Viikon aikana. Toisella kerralla olin vähällä saada sakon. Näiden kokemusten sekä ulkomaiden liikenteeseen vertaamisen perusteella väitän, että Suomessa ei ole liian vähän vaan liikaa poliisivalvontaa. Aivan järkyttävän paljon liikaa. Jos yleisellä keskustelufoorumilla saisi kirjoittaa vapaasti mitä tahansa, kirjoittaisin että poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja yleistä viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa ja koko maailmassa. Oikein riesojen riesa. Mutta koska tällaista ei ole sopiva kirjoittaa, niin en kirjoita. Esitin tämän vain ajatuksen tasolla.
Kuulin tänään, että vaimoni työkaveri - pienipalkkainen nainen - oli saanut viidensadan euron sakon ajettuaan 26 km/h ylinopeutta. Toinen nainen - erikoissairaanhoitaja - oli saanut myös sakon ja menettänyt lisäksi ajokorttinsa ajettuaan vielä jonkin verran kovemmin. Minun mielestäni 26 kilometriä tunnissa tai 30 kilometriä tunnissa tai jopa vielä tätäkin suurempi ylinopeus ei ole vauhti eikä mikään, jos olosuhteet eivät tee siitä vaarallista. Nopeusrajoitukset ovat pelkkiä mielivaltaisia lukuja, joita vaihdellaan jonkun viranomaisen oikkujen mukaan.
Äänekoskelta Konnevedelle johtavalla tiellä oli ikiajat sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus joitakin risteyspaikkoja lukuun ottamatta. Pari vuotta sitten nopeusrajoitus alennettiin koko tieosuudella, paitsi yhdellä suoralla, 80 kilometriin tunnissa. Millä perusteella entinen sadan kilometrin tuntinopeus muka oli muuttunut vaaralliseksi ja siten rangaistavaksi? Esitin kerran eräällä foorumilla tämän tyyppisen kysymyksen erästä toista tieosuutta koskien, ja ihmiset vastasivat, että nopeusrajoituksen alentamiseen oli varmasti pätevät syyt, vaikka minä en niitä tavallisena autoilijana ymmärtäisikään. Liikenne on ehkä lisääntynyt, ja paikallista liikennettä on tullut lisää ja niin edelleen. Ei nopeusrajoituksia turhaan ja ilman perusteellista ja harkintaa muuteta.
Mutta miten foorumikirjoittajat selittäisivät sen, että täksi kesäksi edellä mainitun tien nopeusrajoitus palautettiin alkuperäiseksi sadaksi kilometriksi tunnissa! Miten sata kilometriä tunnissa voi nyt yhtäkkiä taas olla turvallinen nopeus, kun viime kesänä siitä rangaistiin siksi, että se on olevinaan vaarallinen nopeus?
Viranomaisilta on turha käydä kysymässä. Suomalainen kulttuuri on sellainen, että viranomaiset voivat esittää mitä röyhkeimpiä ja läpinäkyvimpiä valheita, ja toimittajat painavat nämä valheet lehtiin sellaisenaan niitä millään tavalla kyseenalaistamatta. Valhe muuttuu "todeksi", kun viranomainen sanoo sen. Käytäntö tuo mieleen neuvostoliittolaisen yhteiskuntafilosofian. "Puolue" ei voi olla väärässä, joten on samantekevää, mitä se tekee tai mitä se sanoo.
Turun saaristotiet muuten ovat täynnä valvontakameroita, mikä on hieman yllättävää, koska ovathan ne sentään pikkuteitä. Kameroiden lisäksi poliisivalvontaa ja poliisin pysäyttämiä ajoneuvoja näkyi siellä täällä.
Turun ja Tampereen välinen tieosuus - tai oikeastaan Turun ja Jyväskylän välinen, koska poliisiratsioita oli Tampereen pohjoispuolellakin - oli yhtä poliisimerta. Poliisiautoja ja poliisimoottoripyöriä kuhisi siellä täällä. Ja tämä tieosuus on varustettu myös kameroilla. Satojen kilometrin matkat tällaisella sakkoradalla poliisin tehdessä akuuttia lisävalvontaa ovat väsyttäviä ja stressaavia. Sakkorangaistuksen ja poliisiaktion mahdollisuus on joka hetki olemassa, jos tarkkavaisuus hetkeksikin herpaantuu. Jouduin monta kertaa jarruttamaan suorastaan paniikissa kameran tullessa kohdalle, koska en tiennyt (eikä kukaan muukaan autossa olija tiennyt) mikä on nopeusrajoitus. Välillä joku huusi ja varoitti kamerasta, kun en itse sitä huomannut.
Jos on nähnyt viimeksi kuluneiden tuntien aikana satoja nopeusrajoitusmerkkejä, miten ihmeessä voi muistaa, minkä niistä on nähnyt viimeksi. Autoa ajaessa on muitakin asioita, jotka pitää huomata ja muistaa, ja nämä muut asiat peittävät muistijäljen, johon on yritetty tallentaa viimeksi nähty (sikäli kun se on huomattu ja nähty) nopeusrajoituslukema. "Normaalimuististen" on ehkä vaikea ymmärtää tätä. En muista edes puhelinnumeroa kokonaisena, kun soitan puhelimella, vaan joudun katsomaan sen luettelosta numero kerrallaan.
SO2001:
Hyvä kysymys, mutta ei tuollaiseen voi olla mitään järkevää selitystä.
Onhan se hieman erikoista, että edellä mainitsemasi "pienipalkkainen nainen" (itse tosin käyttäisin 50000 vuosiansiota "nauttivasta" termiä keskipalkkainen) olisi saanut aikaisempana kesänä saanut 500 sakot sellaisesta nopeudesta, mikä tänä kesänä olisi siinä rajoilla, että ylittäisikö se edes puuttumiskynnystä. Nopeusrajoitukset ja niiden ylityksistä lätkäistävät sanktiot pitäisi kuitenkin perustua laki pykälien lisäksi liikenneturvallisuuteen...
Noh, samaa älyttömyyttä saamme todistaa joka kevät ja syksy, kiitos talvirajoituksien.
Tartnmpa nyt sivujuonteeseen, mutta 50 000/v on Suomen mittakaavassa oikein hyvä palkka. ~4200/kk on selvästi yli keskitason, kun tilastokeskuksen mukaan suomalaisen keskipalkka v. 2009 oli 2980.
CS2800:
Kysytäänpä näinpäin, että miksi pitäisi ajaa tasan tarkkaan rajoituksen mukaan? Se on hankalaa, ja sen lisäksi tuntuu usein turhan hitaalta. Alinopeuden ajaminen olisi helpompaa ja varmistaisi rajoituksen noudattamaisen, mutta se tuntuu monessa tilanteessa vielä typerämmältä, koska ylinopeutta voi helposti ajaa ilman mitään haittaa.
Siksipä harvemmin ajankaan ylinopeutta yli satasen rajoitusalueella, sadan kahdenkympin alueella yleensä alinopeutta. Mutta jos on kiire, niin silloin toki sopii unohtaa tämä tekijä, ja ajaa tilanteeseen sopivaa ylinopeutta.
Todella harvoin noita 'melkein kolareita on sattunut', ja nekin jotka joku voisi sellaisiksi tulkita, olen kyennyt hallitusti väistämään ilman paniikkia. Esimerkiksi viikko sitten kuorma-auto tuli vastaan mutkaisella tiellä mutkassa puoliksi omalla kaistallani. Hidastin vähän ja ohjasin tien reunaan, eikä yhtään kiihtynyt edes syke. Tarvittaessa olisin väistänyt ojaan asti. Hidastus oli tarpeellinen siksi, että ojaan ohjatessa auto pysyisi siellä ojassa eikä sinkoutuisi minnekään. Olisihan sitä tietenkin voinut vihastua ja lähteä perään, jos se oli vaikka ollut rattijuoppo. Mutta liikenteestä yleensä selviytyy hengissä, kun keskittyy omaan ajamiseen ja sen tekemiseen mahdollisimman hyvin.
En tarkastanut kertomiani tietoja "pienituloisen" naisen saamasta sakosta enkä myöskään yrittänyt laskea sakkojen määrää itse. Kun nyt tutkin asiaa tarkemmin, näyttää siltä, että jokin kertomuksessa ei pidä paikkaansa. Naisen bruttotulot ovat luokkaa 2300 euroa / kk. Poliisi oli hänen mukaansa määritellyt hänen nettotuloikseen 1700 euroa kuukaudessa. Jos näillä tuloilla on saanut 500 euron sakon ylinopeudesta, silloin on todennäköisesti menettänyt myös ajokorttinsa. Siitä nainen ei ollut puhunut mitään - ellei hänen mainitsemansa "erikoissairaanhoitajan" ajokortin menetys tarkoittanutkin häntä itseään.
Poliisin internet-sivujen mukaan päiväsakon määrä saadaan, kun nettotuloista vähennetään 255 euron peruskulutusvähennys, ja erotus jaetaan 60:llä. Edellä mainitun naisen kohdalla päiväsakon arvo olisi noin 24 euroa. Hän oli itse kuitenkin kertonut päiväsakkojensa olleen 18 euron arvoisia. Viidensadan euron sakko 24 euron arvoisilla päiväsakoilla edellyttäisi 20,8 päiväsakkoa ja 18 euron arvoisilla 27,7 päiväsakkoa. Tällöin ylinopeuden määrän pitäisi olla enemmän kuin 26 km/h.
Ehkä on parasta lopettaa tämän tapauksen pohtiminen tähän, kun uutta tietoa ei ole saatavilla. Tämä mainitsemani nainen on eräiden luonnehdintojen mukaan lähes patologinen valehtelija, joten koko tapaus taitaa jäädä hämärän peittoon. Ehkä ei olisi pitänyt edes mainita koko asiasta.
Kun tuloista oli puhe, niin allekirjoittaneen suurimmat kuukausitulot ovat yli 20 vuoden takaa. Sain silloin viimeisenä työkuukautenani erään sosiaalialan laitoksen johtajana 7400 markan bruttopalkkaa. Suomen Pankin rahanarvolaskurin mukaan summa olisi nykyarvoiltaan 1669 euroa. 25 prosentin verolla nettotuloksi jäisi 1251 euroa. Tätä luokkaa olivat ja ovat yhä sosiaalialan palkat. Tämän jälkeen en ole enää ollut vakituisessa työsuhteessa. Viimeisin saamani palkka työllisyystyöstä edunvalvojan alaisena oli noin 1350 euroa kuukaudessa. Miinus verot.
Sakotustilanteessa pienituloisuus tai tulottomuus on oikeastaan hyvä asia. Ainoa kiusallinen puoli on poliisin halveksiva utelu, että "vaimoko sinut elättää". Elättää tai ei, mitä se kenellekään kuuluu.
Kerron nyt lopuksi omista kokemuksistani poliisin kanssa yhden viikon aikana.
Ensimmäisen kerran jouduin poliisin pysäyttämäksi toissa sunnuntaina Helsingissä, kun lähdin riskit tietäen ajamaan tyttäreni kanssa ns. rantalenkin eli katselemaan Helsingin merimaisemia. Olimme sitä ennen kuljettaneet muuttokuormaa eli sängyn osia ja muuta vastaavaa. Helsingin rantareitti on poliisien määrästä päätellen Suomen ehdottomasti vaarallisinta aluetta. Poliisiauto tulee vastaan lähes kilometrin välein. Ja kun 24 tuntia vuorokaudessa kytätään, niin kyllähän jotain saadaan rikostilastoihin alueelta kuin alueelta. Ajelihan Toni Halmekin aikoinaan Carusel-ravintolan edustalla "epävarmasti" ja joutui syytteeseen.
Kun lähdimme rantalenkille, ajattelin koko ajan - ja sanoinkin sen - että pahin painajainen olisi se, jos poliisiauto tulisi peräämme ajamaan ja poliisit huomaisivat toisen takarenkaan olevan nastarengas. Sellaisen nimittäin jouduin autoon vaihtamaan, kun varsinainen rengas puhkesi jokin aika sitten. Emme olleet päässeet vielä lenkin puoliväliinkään, kun painajainen toteutui. Perässämme ajoi poliisimoottoripyörä. En huomannut, mistä se oli tullut. Ehkä poliisit olivat kuulleet nastarenkaan rapinan, kun ajoimme Palace-hotellin edestä. Siinä nimittäin oli joukko mopoilijoita moottoripyöräpoliisien ratsattavana.
Kuten tavallista, menin aivan shokkiin poliisin pysäyttäessä meidät. Huokailin ja kaivoin poliisin pyytämiä papereita vapisevilla käsilläni. Olin varma, että saan sakot. Kun poliisi kysyi, milloin rengas on vaihdettu, vastasin välinpitämättömästi, että en muista. Vastaus tuntui yhdentekevältä. Ajattelin, että kirjoittaisi poliisi nyt sen sakkonsa eikä enää kyselisi. Ihmeen kaupalla sakkoa ei kuitenkaan tullut, vaikka poliisi sanoi, että sen voisi antaa. Ehkä etupenkillä ollut tyttäreni sai nuoren moottoripyöräpoliisin heltymään. Ehkä hän ei halunnut näyttäytyä epäedullisessa valossa - mitä pelosta vapisevan isän sakottaminen tyttären läsnä ollessa olisi merkinnyt. Ja sitä paitsi sakon antaminen pienituloiselle ja vähävaraiselle ihmiselle ei edistä uusien renkaiden hankintaa vaan päin vastoin. Taisin sanoakin, että minulla ei ole ollut rahaa ostaa uusia renkaita, mutta niiden hankinta on ollut suunnitteilla.
(Ei kannata kirjoittaa, että poliisihan toimi ystävällisesti ja ymmärtäväisesti tässä tilanteessa - tai jos toimi, niin siinä tapauksessa hyvän tekeminen on helppoa kenelle tahansa. Tarvitsee vain pysäyttää joku ihminen kadulla ja uhata, että nyt tulee lättyyn - ja hetken päästä sanoa, että ei sittenkään, en viitsi tällä kerralla liata käsiäni, joten alahan laputtaa. Ja näin on tullut tehtyä hyvä työ, josta lyömättä jäänyt kiittää polvillaan rukoillen.)
Seuraava moottoripyöräpoliisin pysäytysoperaatio vajaata viikkoa myöhemmin ei johtunut huonoista renkaista vaan siitä, että poliisi epäili minua rattijuopoksi. En ole varma, mistä epäily johtui, mutta yksi mahdollisuus on se, poliisi näki, kun join punaista Fanta-limsaa muovimukista. Tai joku muu näki juomisen ja teki ilmoituksen. Tai ajoin kuin rattijuoppo. Voimakas sivutuuli heitteli kyllä autoa, mutta niin se tietysti heitteli muidenkin autoja. Mutta limsamuki kädessä on vaikeampi tehdä nopeita ohjausliikkeitä.
En alussa arvannut, miksi poliisi pysäytti minut liikennevirrasta. Tapahtumapaikka oli Turku-Tampere tie vähän leveäkaistatien jälkeen. Ajattelin, että vaikka koko perheen voimin olimme kytänneet valvontakameroita, olen sittenkin ajanut jollakin tieosuudella ylinopeutta. Pahaksi onneksi olin jättänyt ajokortin rahakukkaroon ja pannut kukkaron peräluukussa olevaan kassiin. Sen jälkeen vaimo oli pakannut kassin päälle lisää tavaraa. Niinpä jouduimme koko perhe tonkimaan peräluukkua poliisin katsoessa vierestä, että löytyykö sitä ajokorttia vai ei. Auton papereita ei lopulta tarvittu, koska poliisi tarkasti auton tiedot radiopuhelimella. Puhalluttaminen tapahtui kaikkein viimeiseksi, ja luulin sen olleen pelkkää rutiinia. Poliisi oli kuitenkin ottanut puhallusvälineet esille jo heti alussa, mitä en ollut huomannut. Puhalluttaminen olikin siis ilmeisesti pysäyttämisen pääsyy. Ja koska se tapahtui liikenteen seassa määräämällä minut pysäyttämään, kyse oli todennäköisesti oikeasta epäilystä eikä pelkästä satunnaisratsiasta.
Tässäkin tilanteessa olin stressaantunut lähes sydänkohtauksen partaalle. Pulssi löi kiivaasti ja kädet vapisivat. Olin kuitenkin jonkin verran rauhallisempi kuin edellisellä kerralla. Poliisiratsian jälkiseuraukset olivat tavanomaiset eli kiihtymys, asian jauhaminen seuraavien tuntien aikana perheriidan asteelle saakka sekä lopuksi iltaan asti kestänyt masennus. Ja seuraavina päivinä asian henkistä käsittelyä, johon tämä kirjoittaminenkin kuuluu. Ajamisessa tapaus näkyi siten, että ajotyylini oli epänormaalin veltto, eli en ohittanut kuin muutaman auton, kun sen sijaan useat autot ohittivat minut. En jaksanut kisata ohituskaistoilla vaan annoin katumaastureiden mennä sovinnolla ohi. Tämä ei tarkoita, että olisin ajanut erityisen hitaasti. Autoja meni virtanaan ohi, vaikka oman autoni nopeusmittari näytti lähes 120 kilometriä tunnissa ohitettuani itse hitaampia kuorma- ja pakettiautoja.
Jos ohituskaistalla haluaa, ettei kukaan ohita, on ajettava 140 -150 kilometrin tuntinopeutta. Tietysti silloinkin voi vielä joku ohittaa. Ohitukset riippuvat psykologista tekijöistä, joista tärkein on auton statusarvo. Audi A8 -autoa ei ohiteta, jos se ajaa 120 kilometrin tuntinopeutta. Samaan vauhtiin itsenä kiihdyttänyt vanha Micra tai muu halvan luokan auto ohitetaan aivan periaatteen vuoksi. Ongelma heikkotehoisen auton kannalta on se, että sitä ei saa hetkessä kiihtymään riittävään nopeuteen, jos kiihdytys alkaa ylämäessä 80 kilometrin tuntinopeudessa. Ainoa "pelastus" on mahdollinen rekkajono, jota ohittaessa vauhtia voi kerätä - ja ohihan ei silloin pääse.
Mitä ohituksiin tulee, niin eilen tulin ohittaneeksi katumaasturin moottoritiellä juuri ennen kääntymistä Lusin risteyksessä Jyväskylän suuntaan. Kaduin ohitusta, kun huomasin, kuinka määrätietoinen ja aggressiivisen oloinen katumaasturin ajotyyli oli. Sinnittelin sen edellä parin ohituskaistan verran, mutta pitkän rekkajonon saavutettuani koukkasin linja-autopysäkin kautta ja päästin katumaasturin tarkoituksella edelleni. Oli paljon mukavampaa ja stressittömämpää seurailla sitä kuin yrittää ajaa sen edellä jatkuvien "ohituspaineiden" alaisena. Katumaasturin nopeus oli omaa tavoitenopeuttani ajatellen riittävä - joskaan se ei yhtään jättänyt minua vaan jouduin ajoittain jopa hidastelemaan sen takia. Uudelleen ohittaminen oli jo ajatuksenakin poissa laskuista.
Kun poliiseja on maantiellä ja muuallakin niin paljon kuin niitä on, vallitsee yleinen epäilyn ilmapiiri. Jos ajaa liian hitaasti, se on epäilyttävää. Jos ajaa liian kovaa, se on epäilyttävää. Jos yrittää olla herättämättä epäilyksiä ja ajaa normaalisti, se vasta epäilyttävää onkin. Jos kääntyy sivutielle poliisiin edestä, se on erittäin epäilyttävää (parkkipaikalle kääntyminen saattoi olla viimeinen tikki, joka sai poliisin ratsaamaan autoni Helsingissä ). Jos kääntyy sivutielle pois poliisin perästä, se on epäilyttävää. Jos jatkaa poliisin edellä ajamista, yrittää selvästi peitellä jotain, ja se on tietenkin epäilyttävää. Jos istuu autossa, se on epäilyttävää, Jos poistuu autosta, se vasta epäilyttävää onkin, koska silloinhan selvästi pakenee poliisia.
Olen joutunut poliisin jahtaamaksi ja ratsaamaksi autosta poistumisen takia sekä siksi, että yöllä peruutin muutaman metrin erään kerrostalon pihassa. Kerran saavutin hitaasti ajavan poliisiauton ja koska en halunnut ajaa hitaasti sen perässä enkä olisi uskaltanut ohittaa sitä, poikkesin eräälle parkkipaikalle odottamaan. Viivyin siellä jonkin aikaa. Valitettavasti en viipynyt tarpeeksi kauan, koska saavutin poliisiauton uudestaan 20 kilometrin päässä. Tällöin poikkesin taas päätieltä ja odotin kauemmin, että poliisit olisivat menneet menojaan. Mutta tämä toinen sivulle kääntymiseni viimeisestään sai poliisin epäilemään jotain, ja poliisi jäi muutaman kilometrin päähän tien varteen kyttäämään. Vaikka tällä kerralla viivyin parkkipaikalla (eräässä pienessä sisävesisatamassa) melko kauan, poliisit odottivat sitkeästi tien laidassa, milloin saapuisin paikalle. Ja saavuinhan minä lopulta.
Kun kokemukset ovat mitä ovat, eli pelkää herättävänsä epäilyjä, silloin käyttäytyy tahtomattaan epäilyjä herättävällä tavalla. Poliisilla on supervainu haistaa kaikki epäilyttävä.
Missään (paitsi valtioiden agenttiopistoissa) ei taideta järjestää koulutusta siinä, miten käyttäydytään ei-epäilyttävästi. Yksi tärkeä tekijä on todennäköisesti itsevarmuus. Kun uskoo itseensä, muutkin uskovat. Muutama vuosi sitten lehdet kertoivat eräästä herrasmiehestä, jonka harrastuksena oli mennä "kuokkimaan" juhliin, joihin osallistui korkea-arvoisia poliitikkoja ja valtion johtajia. Hän onnistui yllättävän hyvin sulautumaan joukkoon ja olemaan huomiota herättämättä. Itsevarmuus heijastui päälle päin, eikä häntä osattu epäillä.
SO2001:
Joo. Poliisin sakkolaskurin mukaan tuolla pienipalkkaisella naisella on 2500 euron nettopalkka - jos tuo ylinopeus oli ajettu taajamassa. Taajaman ulkopuolella netto on 2800. Netto on siis se raha jonka saa tililleen, brutto sisältää verot.
Jokin tarinassa ei täsmää. Näitä kirjoituksia voi editoida jälkeenpäin.
drive:
Kukaan tai mikään ei tuollaista vaadi. Siten kysymyksesi asettelu on aika outo.
Opelixi:
Varmasti noin tapahtuu. Sinun on silti varmaan täysin mahdotonta kuvitella, paljonko joka päivä ylinopeuskuskeja liikenteessä väistellään. Se on täysin huomaamatonta toimintaa, jollaisen olemassa oloa et varmaan edes tajua. Mutta kun joku ei heti väisty, alkaa itku ja marina jouston puutteesta ja ties mistä siitä huolimatta, että itse on laittomalla käytöksellään aiheuttanut muille tarvetta joustaa.
Mutta kuten kommentistasikin huomaa, ongelman aiheuttamisen sijaan haluat kääntää huomion syyttömiin osapuoliin. Kun otan puheeksi asian toisen puolen, alat tarjota kriisiapua rikoksen uhriksi joutumisen takia. Minusta älykästä toimintaa olisi se, että alkaisit pohtia ylinopeuksiesi vaikutusta liikennevirtaan ja vähentää kriisiavun tarvetta. Mutta ilmeisesti oman ajamisen kriittinen tarkastelu ja siten kuskina kehittyminen ei kiinnosta. Ei tuo minua haittaa jos kerran on noin kova tarve julistaa omaa kyvyttömyyttään.
Herbert:
Aika vaikea on hahmottaa koko liikennettä, mutta sen mitä omilla silmillä näen, niin Suomessa liikkuessa oikeisiin väistämisiin törmää harvoin. Edellä ajava hitaampi harvoin haluaa helpottaa takaa tulevan nopeamman ohittamista.
Herbert:
Ei se kovin huomaamatonta voi olla tai sitten ei ole kysymys väistämisestä.
Herbert:
Sinulle tarjottiin rikosuhripäivystyksen yhteystietoja, koska kerroit joutuneesi rikoksen uhriksi.
Herbert:
Minun ajamisellani ei ole liikennevirtaan kuin positiivisia vaikutuksia. En ole koskaan vetänyt perässäni usean auton jonoa, jos takaa tulevilla on kiinnostusta mennä minusta ohitse. En kärryä vetäessäni enkä rajoitusta noudattaenkaan.
Ohitukset hoidan siten, että ohitettava ei joudu minun vuokseni jarruttamaan ja sellaisella nopeudella, että en ole tientukkona muille perässäni ohittajille.
Herbert:
Jos se ei kiinnosta minua, niin vähintään yhtä vähän se näyttää sitten kiinnostavan sinuakaan.
Opelixi:
Siinäpä se onkin. Et edes huomaa koko tilannetta, koska väistäminen tapahtuu ennen kuin koko tilannetta on varsinaisesti edes syntynyt. Usein Opelixit tunnistaa liikenteessä jo kaukaa, joten tuollaisten edestä osataan pysytellä poissa. Vrt. esimerkkini Volvon ohituksesta.
Sinä tarjosit. Huolimatta siitä, etten valitellut rikoksen uhriksi joutumista. Päinvastoin, en pitänyt tarpeellisena pohtia uhrin asemaa, vaan rikoksen tekijän käytöstä.
Eilen näin moottoritiellä kiinnostavan ilmiön. Töistä paluun aikoihin liikennettä oli molemmilla kaistoilla, mutta ei nyt aivan ruuhkaksi asti kuitenkaan. Itse ajelin 100-105 km/h oikealla. Minut ohitti sininen auto n. 115-120 km/h nopeudella (rajoitus oli 120 km/h). Tämän perässä roikkui musta auto n. sekunnin etäisyydellä. Kun sininen auto pääsi etupuolelleni, halusi musta antaa hiukan vauhtia sinisen väistämiseen ajamalla aivan tämän perään. Etäisyyttä oli pahimmillaan enintään 5 m. Kun sininen pääsi oikealle ja mustalle aukesi vapaa tie, tämä ei kuitenkaan nostanut merkittävästi omaa vauhtiansa, vaan jatkoi sinisen ohittamista suht pienellä nopeuserolla. Mustan perässä tuli valkoinen auto. Se vuorostaan aloitti mustan painostamisen, jolla ei ollut halua väistää. Lopulta taistelupari katosi horisonttiin, joten en tiedä kuinka tilanne päättyi.
Tähän keskusteluun tämä tapaus ei aivan suoraan liity. Hyvä esimerkki se kuitenkin oli siitä, mitä tapahtuu kun kuskit sooloilevat omien kuvitelmiensa varassa liikenteessä. Jokainen oli varmaan omasta mielestä oikeassa ja muut väärässä, vaikka vain sininen käyttäytyi jokseenkin moitteettomasti. Sinun mielestä tuossa tilanteessa ehkä useampikin osapuoli olisi kaivannut kriisiapua. Minulla on kuitenkin tiedossa helpompikin tapa toimia.
Tiedätkö yhtään kuskia, jonka mielestä omalla ajamisella olisi haitallinen vaikutus liikenteeseen?
Herbert:
Arveletko että nuo 5 metrin etäisyydellä edelläajavasta ajavat eivät tiedä että syyllistyvät liikennerikokseen?
Rangaistavuushan on jo 20 metrin etäisyydellä 100 km/h nopeudessa 10 päiväsakkoa. 5 metriä menee jo käräjille sinne rattijuoppojen sekaan.
Sikäli surkuhupaisaa että näitä 5-metrin juttuja voi nähdä päivittäin, mutta silti työryhmissä pohditaan pitäisikö alkopromillerajaa laskea nykyisestä ja puhallutetaan satoja selvin päin siististi ajavia kuljettajia.
CS2800:
Laitatko linkkiä, kun en ole löytänyt mistään noita muita rajoja?
Promillerajan laskemisen turhuudesta samaa mieltä, mutta puhallusratsioita näkisin mielelläni useamminkin, varsinkin viikonloppuöisin.