Laitoin tämän jo toiselle palstalle, mutta tämän paikka on näköjään täällä:
Artikkelin otsikossa lukee:
"Silta hajotti taas kuorma-auton palasiksi - katso kuvat"
Uutinen<--
Ja tämä liittyi talvirengaskeskusteluun... Niin miten?
Liittyi tai ei, mutta minä en enää jaksa ihmetellä tuollaisia uutisia. Eihän liikenneturvallisuuskaan ei koskaan parantunut kuljettajien ansiosta. Parannuksen on saanut aikaan tehostettu valvonta, parantunut tiestö, autokannan uudistuminen tms. tekijä. Kuinka sitten onnettomuudet voisivat johtua kuljettajista. Tottahan siis matala silta voi rikkoa kuorma-auton, liukas keli suistaa auton ojaan tai kaatunut rekka aiheuttaa muuten vain ongelmia.
Eihän liikenneturvallisuuskaan ei koskaan parantunut kuljettajien ansiosta. Parannuksen on saanut aikaan tehostettu valvonta, parantunut tiestö, autokannan uudistuminen tms. tekijä.
Eräs ja vain eräs merkittävä tekijä on ollut kuljettajien pelottelu tai jopa joskus pakottaminen. Tuohon pelottoluun liittyy merkittävästi esim. peltipoliisit. Kaikissa ei lähes tulkoonkaan ole kameroita, mutta pelottelu efekti toimii mainiosti. Joten välillisesti kyse on kuljettajien käytökseen vaikuttaminen. Ja jos tarkkoja ollaan niin ei edes välillisesti vaan suoraan. Kuljettajilla on melkoisen keskeinen osa siinä näytelmässä miten ajoneuvot liikkuvat. Renkaat joutavat olemaan aivan millaiset tahansa, mutta kuitenkin olisi suotavaa, että ne olisivat lailliset.
Asioiden kehittyminen parempaan suuntaan ei johdu kansasta itsestään vaan viisaista johtajista, tehokkaista poliisivoimista ja ankarista kurinpitotoimista. Näin ajatellaan tietyissä osissa maailmaa, mutta tällainen ajattelu ei taida olla täysin vierasta täällä Suomessakaan.
Asioista voidaan tietysti olla monta mieltä, mutta ainakin liikenneturvallisuuden paranemisessa näkisin myös yleisillä asenteilla olevan merkitystä. Asenteiden muuttamiseen on ehkä tarvittu ohjailua, mutta kyllä ihmiset itsekin oivaltavat asioita. Hitaasti, mutta kuitenkin.
Onnettomuuksien määrän kehittyminen menee tietyn kaavan mukaan. Kun elintaso nousee, ja autoilu yleistyy lyhyen ajan kuluessa, liikenneturvallisuus heikkenee. Maanteille tulee paljon kuljettajia, joilla on suhteellisen vähän ajokokemusta. Turvallisuusajattelu ei kehity samaa tahtia autojen määrän kanssa. Köyhyydessä elämisen traumoja puretaan kaahaamalla uusilla tehokkailla autoilla tuhatta ja sataa. Maanteistä tulee kilparatoja ja näytön paikkoja. Vauhdista tulee statussymboli. Kilpa-ajajat nostetaan kansakunnan ikoneiksi. Suomessa elettiin tätä vaihetta 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Entisissä sosialistimaissa tätä vaihetta on eletty 1990-luvulla ja osittain vieläkin. Entinen neuvostotasavalta Liettua, jolla meni taloudessa poikkeuksellisen lujaa 2000-luvun alkuvuosina, on tällä hetkellä tilastojen mukaan liikenneturvallisuudessa Euroopan vaarallisin maa. Puolassa ja Unkarissa, jotka 1990-luvulla olivat vaarallisimpia maita, käänne parempaan on jo tapahtunut.
Vuosien 1960-1964 välillä Suomen henkilöautojen määrä yli kaksinkertaistui, ja vuosien 1964-1971 välillä se taas yli kaksinkertaistui. Automäärän valtava kasvu merkitsi myös ajokortin hankkivien määrän huomattavaa lisääntymistä. Niinpä liikennekuolemien pahimpina vuosina 1970-luvun alussa Suomen maanteillä ajoi satojatuhansia kuljettajia, joilla oli alle viisi vuotta aikaisemmin hankittu ajokortti ja varsin vähän ajokokemusta. 1960-luvun autojen turvallisuusominaisuudet olivat nykymittapuun mukaan ala-arvoiset, eikä useimmissa autoissa ollut edes turvavöitä puhumattakaan, että niitä olisi käytetty. Ei siis ole ihme, että liikenteessä kuoli paljon ihmisiä. Liikennekuolemia tapahtui kaikissa tienkäyttäjäluokissa - jalankulkijat, pyöräilijät, mopoilijat, moottoripyöräilijät, autoilijat - enemmän kuin nykyisin.
Asenteiden muuttumista kuvaavat muutamat käytännön esimerkit. Vuonna 1969 markkinoille tullutta Moskvits Elite 1500 -autoa mainostettiin häikäilemättömästi iskulauseella "Osta Elite, ellet halua sen ajavan ohitsesi". Autoa esiteltiin markkinointitapahtumissa ajamalla sillä esittelylenkkejä. Kuljettajana toimi kokenut rallikuski, ja autoon otettiin täysi lasti maalaismiehiä. Kuljettaja kävi ajamassa noin 10-20 kilometrin lenkin kaasu pohjassa ohitellen kaikki muut autot. Kun Moskvits saapui koelenkiltä, sieltä nousi maalaismiehiä pää pyörällä mumisten, että "kylläpä se kulkee". Ja kauppa kävi. Jotkut tosin epäilivät, että esittelyautoja oli viritetty. Tekniikan Maailma arvosteli koeajoselostuksissaan Moskvitsin jarruja ja ajo-ominaisuuksia, joiden se katsoi olevan liian huonot auton nopeuteen nähden. Tästä asiasta käytiin välillä jo melkein poliittisluonteiseksi muuttunutta kinastelua lehden yleisönosastossa. Jotkut lukijat kokivat auton arvostelemisen Suuren Itäisen Naapurin arvostelemiseksi.
Vuonna 1969 valmistuneen "Vodkaa komisario Palmu" -elokuvan loppukohtauksessa ajetaan kilpaa Jaguar -henkilöautolla ja helikopterilla aivan vain huvin vuoksi. Vaikka Jaguarin kuljettaja tässä tapauksessa sattuukin olemaan poliisi (joille tunnetusti kaikki on sallittua), kilpaa ajaminen kuvaa yleistä ajan henkeä. Jaguarilla voi kisailla helikoptereiden kanssa. Kirjassaan "Mätämunan muistelmat" musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo kertoo, kuinka hän ajoi Jaguarillaan aivan järjetöntä vauhtia Savonlinnan oopperajuhlille pelkästään näyttääkseen kyydissä oleville pelosta itkeville naisille, että hän on kova jätkä, jonka nopeuksia eivät akat määrää. Koska minulla ei ole nyt kyseistä kirjaa, kuvaukseni ei ehkä ole aivan tarkka. Idea oli kuitenkin tämä.
Kovaa ajettiin myös autokouluissa, sillä pitihän kuljettajia kouluttaa nopeaan ajamiseen, kun se kerran oli sallittua. En tiedä, kuinka kovaa missäkin autokoulussa ajettiin, mutta muistelen joidenkin kertoneen ajaneensa 180 kilometrin tuntinopeutta. Suurin nopeus, jota itse ajoin, oli 160 kilometriä tunnissa. Ja tämä tapahtui siis tavallisella maantiellä, jossa nykyisin on 80 km/h tai 100 km/h nopeusrajoitus. Suoritin kuorma-auton ajokortin, joten ajoin autokoulussa ainoastaan yhden kerran henkilöautolla, ja silloin edellä mainittua nopeutta. Auto oli Toytota Corona MkII.
Kun nykyisin keskustellaan liikennekuolemien vähenemisestä 1970-luvun alun synkkiin lukuihin verrattuna, syyksi esitetään lähes refleksinomaisesti pääteiden nopeusrajoitukset ja liikenteen valvonnan tehostuminen. Tämä selitys jättää valtavan määrän tapahtuneita muutoksia huomioimatta. Miten pääteiden nopeusrajoitukset selittävät kevyen liikenteen liikennekuolemien määrän puoliintumisen kaupungeissa? Miten pääteiden nopeusrajoitukset selittävät mopokolareissa kuolleiden määrän vähenemisen? Miten pääteiden nopeusrajoitukset selittävät liikennekuolemien vähenemisen pikkuteillä? On pidettävä mielessä, että suurin osa 1970-luvun alun liikennekuolemista tapahtui samanlaisissa normaaleissa maantienopeuksissa, joita nykyisinkin ajetaan. Kovan vauhdin onnettomuuksia oli vain pieni osa kaikista onnettomuuksista. Tilastojen mukaan maanteiden keskinopeus ei ollut sen suurempi kuin nykyisin. Ei yleisimmillä autoilla kuten Kuplavolkkareilla ja Pikku-Fiateilla pystytty ajamaan 160 km/h matkanopeuksia.
Pääteiden "kattonopeudet" ovat yksi tekijä liikenneturvallisuuden paranemisessa, mutta ne ovat vain yksi tekijä. Muita tekijöitä ovat paitsi autojen ja liikenneympäristön kehittyminen turvallisemmiksi, myös asenteiden muuttuminen ja kokemattomien kuljettajien suhteellisen osuuden pieneneminen. Turvallisuus koostuu monista eri osatekijöistä. Tällä hetkellä liikenneturvallisuuden tarkastelijoita vaivaa putkinäkö. Kapeassa näkökentässä näkyy vain yksi asia, jota vastustetaan kuin Ilmestyskirjan Petoa.
määrän valtava kasvu merkitsi myös ajokortin hankkivien määrän huomattavaa lisääntymistä. Niinpä liikennekuolemien pahimpina vuosina 1970-luvun alussa Suomen maanteillä ajoi satojatuhansia kuljettajia, joilla oli alle viisi vuotta aikaisemmin hankittu ajokortti ja varsin vähän ajokokemusta.
Leikkasin kattavasta analyysistä ylläolevan lainauksen, koska olemme viime vuodet todistaneet samaa ilmiötä moottoripyöräilijöiden keskuudessa.
Koska onnettomuudet eivät aiheudu nopeusrajoituksen tai ajoneuvon rajojen ylittämisestä vaan kuljettajan rajojen ylittämisestä, ei onnettomuuskehitys ala parantua ennen kuin kuljettajajoukon kumulatiivinen kokemus alkaa kasvaa.
Kuten vaikkapa juuri nyt, moottoripyöräilijöiden määrän kasvun taittuessa laskukauden vuoksi.
Minun silmiini tuossa lukee, että "tielle kaatunut tukkirekka aiheutti suuren liikenneonnettomuuden" ja silti todellisuudessa se oli tukkirekan kuski, joka sen aiheutti.
Ja missäs lukee tai muuten on tiedossa mikä sen kaatumisen aiheutti? Rivien välistä luku näyttää olevan yleinen taito palstalla. En nyt ihan suoraan menisi itse syyttämään ketään sen perusteella mitä luen lehdestä. Kaatumisen syyhän voi periaatteessa olla mikä hyvänsä. Todennäköisesti kuljettajan virheen ja monen muun tekijän summa.
No tokihan palstalta löytyy kuskeja jotka eivät ikinä ole edes nähneet unta virheen tekemisestä.
Tuo tilanne kuitenkin osoittaa renkaista sen, että kannattaisi lopettaa p-puheet liukkaiden harvinaisuudesta. Periaatteessa jokaisena talvisena päivänä on jossain päin Suomea vaikeat ajo-olosuhteet. Jos etelässä on plussaa ja pohjoisessa pakkasta niin jossain siinä välillä on se nollaraja joka on pidon kannalta kaikkein haasteellisin. Tuossakin tapauksessa äärimmäisen liukas olosuhde, todennäköisesti hyvin paikallinen sellainen, ja jokin muu tekijä mukaan ja heti alkoi tapahtua.
Ja missäs lukee tai muuten on tiedossa mikä sen kaatumisen aiheutti? Rivien välistä luku näyttää olevan yleinen taito palstalla. En nyt ihan suoraan menisi itse syyttämään ketään sen perusteella mitä luen lehdestä. Kaatumisen syyhän voi periaatteessa olla mikä hyvänsä. Todennäköisesti kuljettajan virheen ja monen muun tekijän summa.
Tukkirekka liukastu, menetti tasapainonsa ja kaatui kyljelleen
Ja missäs lukee tai muuten on tiedossa mikä sen kaatumisen aiheutti?
Epäilen vahvasti, että rekat eivät kaadu ilman kuskeja.
AkiK:
Kaatumisen syyhän voi periaatteessa olla mikä hyvänsä. Todennäköisesti kuljettajan virheen ja monen muun tekijän summa.
Mitä muita tekijöitä? Kuskin valinnat tilanteessa aiheuttivat lopputuloksen. Jos siinä ei olisi ollut kuskia, niin tuskin se rekkakaan siellä olisi ollut? Sama koskee tietenkin kaikkia muitakin osallisena olleita kuskeja.
AkiK:
No tokihan palstalta löytyy kuskeja jotka eivät ikinä ole edes nähneet unta virheen tekemisestä.
Eiköhän tuo, että kukaan ei ole virheetön tai se, että ihan jokainen tekee virheitä, ole mainittu jo useammankin kerran. Ja jos se on totta lainkaan, että joka ikinen tekee virheitä, niin voi uskoa hyvin, että myös tukkirekan kuski on tehnyt virheitä. Eikös se näin mene.
Se, että tukkirekan kuski tekee virheitä, ei mitenkään vähennä tai poista kenenkään muun tekemien virheiden määrää, ei sinun eikä minun eikä kenenkään muunkaan. Ketään ei ole ainakaan minun toimestani väitetty virheettömäksi. Itse asiassa tämä virheettömyyskeskustelu on erittäin erikoista. Joku mainitsi inhoavansa itsestäänselvyyksiä. Olisikohan tämä virheettömyys tai virheidentekokeskustelu nyt sellainen itsestäänselvyys? Vai mistä tämä itsestäänselvyys jatkuvasti viriää uudelleen ja uudelleen?
AkiK:
Tuo tilanne kuitenkin osoittaa renkaista sen, että kannattaisi lopettaa p-puheet liukkaiden harvinaisuudesta. Periaatteessa jokaisena talvisena päivänä on jossain päin Suomea vaikeat ajo-olosuhteet.
Saattaa olla, että joku on maininnut, että ajokelit olisivat aina hyvät, mutta itse en ole sellaista missään ennen sinun kirjoitteluasi nähnyt. Se, että joku väittäisi, että ajokelit ovat jatkuvasti hyvät, on erittäin eriskummallinen väite. Onko jossain todella väitetty, että kelit olisivat aina hyvät ja kuka kumma sellaista soopaa on mennyt väittämään?
Ja tuo rekkahan kaatui jo hiuka ennen kuin ne muut autot saapuivat paikalle. Sekin bussi, joka kaatui ojaan saapui paikalle vasta minuutteja tukkirekan kaatumisen jälkeen. Kyllä tässä tapauksessa onnettomuuden syynä oli tielle kaatunut rekka, jota kuljettajat eivät liukkaudesta johtuen kyenneet väistämään. Siinä vaiheessa kun autoja lakosi metsiin, oli tukkirekan kuski vetämässä kuudetta hermosätkäänsä tien penkereellä. Ei se kuski enää siinä vaiheessa niitä muita autoja pakottanut väistämään metsikköön.
Jostain muistan hämärästi, että kolmioita pitäisi kiikutella onnettomuuspaikasta varoittamaan. Mikä sitten on tärkeää, sätkien poltto, lisäonnettomuuksien estäminen, yleisen vi----ksen voivottelu, vahinkojen arviointi tai peräti se, että aikataulut kus-- pahasti tai sitten kenties joku aivan muu. Voi olla hyvin, että kuski satutti itseänsä niin paljon, että ei pystynyt varoittamaan muita. Kaikenlaista vaihtoehtoa on tarjolla, kun totuudesta ei osaa sen enempää sanoa, mutta eiköhän ne polliisit tutki koko jutun huolella renkaiden kuntoja myöten.
Asioiden kehittyminen parempaan suuntaan ei johdu kansasta itsestään vaan viisaista johtajista.....
Ihan mielenkiintoista pohdiskelua...
Kysymys:
- Miten arvelisitte liikennesääntöjä noudatettavan, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkstään sivistyneisyys ja valistuneisuus, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkästään parantuneet tiet ja ajo-olosuhteet tahi ajoneuvojen tekniset innovaatiot, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka monta henkirikosta Suomessa tehdään vuosittain vaikka valvontaa onkin?
- Kun mummo jää auton töytäisemäksi Kaisaniemenkadulla, niin jäisikö töytäiseminen tekemättä, jos on kalliimpi ja uudempi auto kaikkine hilavitkuttimineen ja testivoittajarenkaineen. (Sen olen kyllä pannut merkille, että ahtaissa parkkihalleissa kannattaa parkkeeroida kalliin auton vierren, niin eivät kolhi ovilla viereistä autoa siksi kun eivät halua kolhia siinä samalla omaansa, kun taas lapsiperheiden piltit aukovat ovia lainkaan välittämättä naapuriautoista).
- Miten arvelisitte liikennesääntöjä noudatettavan, kun valvontaa ei olisi?
Hyvin pitkälle samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. Eihän nytkään valvota juuri muuta kuin nopeuksia. Rattijuopumukset todennäköisesti hieman lisääntyisivät.
Rätkätin:
- Kun mummo jää auton töytäisemäksi Kaisaniemenkadulla, niin jäisikö töytäiseminen tekemättä, jos on kalliimpi ja uudempi auto kaikkine hilavitkuttimineen ja testivoittajarenkaineen
Hyvin todennäköistä. Onhan nyt jo hilavitkuttimia, mitkä jarruttavat automaattisesti havaitessaan edessä olevan ajoneuvon. Ainakin Volvolla taitaa olla järjestelmä, mikä tunnistaa myös ihmisen. On myös lämpökameralla toimivia hilavitkuttimia, mitkä varoittaa edessä olevasta ihmisestä. Lisäksi väistö onnistuu paremmin kiitos automatiikan ja paremman pidon.
- Miten arvelisitte liikennesääntöjä noudatettavan, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkstään sivistyneisyys ja valistuneisuus, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkästään parantuneet tiet ja ajo-olosuhteet tahi ajoneuvojen tekniset innovaatiot, kun valvontaa ei olisi?
- Liikennesäntöjä noudatetaan jonkin verran ja pääosin hyvin. Valvontaahan ei ole, eikä ennenkään ole ollut joka paikassa ja kuskin takana.
- Koska valvontaa ei ole edes kiinnijäämisriski x taloudellinen menetys = rikoksen odotusarvo:n verran, oletan, että liikennesäätöjä noudatetaan pääasiassa sivistyneisyys/valistuneisuus -mielessä. Eli "Ajanko ton kylkeen vaiko en. No en sitten."
- Liikennesääntöjen noudattamiseen parantuneet tiet voisivat vaikuttaa jossain määrin. Esim. keskikaide estää ohituksen useimmilta, taitavilta sekin varmaan onnistuu. Tekniset innovaatiot (niiden käyttöönotto) ratkaisee suurimmaksi osaksi loput ongelmat, sillä niiden avulla kuljettajasta tehdään matkustaja, jolloin hän ei voi enää töpeksiä kuin valitsemalla väärän määränpään.
Asioiden kehittyminen parempaan suuntaan ei johdu kansasta itsestään vaan viisaista johtajista.....
Ihan mielenkiintoista pohdiskelua...
Kysymys:
- Miten arvelisitte liikennesääntöjä noudatettavan, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkstään sivistyneisyys ja valistuneisuus, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkästään parantuneet tiet ja ajo-olosuhteet tahi ajoneuvojen tekniset innovaatiot, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka monta henkirikosta Suomessa tehdään vuosittain vaikka valvontaa onkin?
- Kun mummo jää auton töytäisemäksi Kaisaniemenkadulla, niin jäisikö töytäiseminen tekemättä, jos on kalliimpi ja uudempi auto kaikkine hilavitkuttimineen ja testivoittajarenkaineen. (Sen olen kyllä pannut merkille, että ahtaissa parkkihalleissa kannattaa parkkeeroida kalliin auton vierren, niin eivät kolhi ovilla viereistä autoa siksi kun eivät halua kolhia siinä samalla omaansa, kun taas lapsiperheiden piltit aukovat ovia lainkaan välittämättä naapuriautoista).
Eli valvontaa valvontaa valvontaa ja vielä valvontaa,ja kaikki muuttuu sinun mielestäsi ihanneyhteiskunnaksi.
Mahtaa sinulla olla kireä panta pään ympärillä kun pohdit kaikkien muitten ihmisten laittomuuksia itseesi verraten, jos ei tuosta arvostelukyky heikkene niin ei sitten mistään.
Henkilökohtaisesti en laske valistuksen pakottamisen uhkailun jne.. saaneen mitään positiivista kehitystä aikaan liikennekäyttäytymisessä vaan tulos on ehdottomasti negatiiviinen. Aivan samoin on käynyt kaikissa maailman sodissa kun edes massiviinen ylivoima, ja pakottaminen saa sissisotaa loppumaan niin ei se Suomessakaan liikenneasioissa toteudu, jos tyyli ei muutu tsaarinaikaisesta hallintokulttuurista.
Totta on varmaan että suuri ikäluokka, joka on yleensä syyllinen kaikkiin mahdollisiin asioihin on oppinut kokemuksen myötä osaaviksi autoilijoiksi.
Totta on myös se että hyvin pieni osa tiestöstä on parantunut ja 98% huonontunut. Se mikä on valtavasti parantut, on autojen tekniikka jarrut, renkaat, alusta, ja ennenkaikkea kolariturvallisuus. Tämä osuus liikenteessä vastaa lähes sataprosenttisesti kehityksestä, jossa virkamiesten ja virkavallan osuus on kuin hyttysen paska itämeressä!! heidän osuutensa on vain kehityksen jarruttaminen ja kiusanteko!!
Eli valvontaa valvontaa valvontaa ja vielä valvontaa,ja kaikki muuttuu sinun mielestäsi ihanneyhteiskunnaksi.
Mistä noin voi päätellä?
Tuossahan nimen omaan kyselen, "kun valvontaa ei olisi" ja sinä suorastaan pillastut siitä, että minä tai joku muu vaatisi valvontaa lisää - hieman outoa eikös vain?
Onko tämä mielestäsi aikuismaista keskustelua?
misar:
Mahtaa sinulla olla kireä panta pään ympärillä kun pohdit kaikkien muitten ihmisten laittomuuksia itseesi verraten, jos ei tuosta arvostelukyky heikkene niin ei sitten mistään.
Kirjoittaessa olisi hyvä muistaa, että se on aina myös mainos kirjoittajan omasta kypsyydestä.
Jos valvontaa ei olisi niin itse ainakin rikkoisin liikennesääntöjä koko ajan.
- Ajelisin motarilla 200 lasissa koko ajan
- Jos ei tulisi autoja muista suunnista niin ajelisin päin punaisia
- Pysäköisin väärin
- En katsastaisi autoa
tuohonpa ne taisikin jäädä. Ehkä ajelisin myös maanteillä tuollaista reipasta 140 km/h vauhtia hyvissä olosuhteissa. Niin ja renkaat ajaisin ihan loppuun asti, kunnes kankaat tulisivat näkyviin. Ihan niin kuin silloin nuorena.
Jos valvontaa ei olisi niin itse ainakin rikkoisin liikennesääntöjä koko ajan.
- Ajelisin motarilla 200 lasissa koko ajan
- Jos ei tulisi autoja muista suunnista niin ajelisin päin punaisia
- Pysäköisin väärin
- En katsastaisi autoa
tuohonpa ne taisikin jäädä. Ehkä ajelisin myös maanteillä tuollaista reipasta 140 km/h vauhtia hyvissä olosuhteissa. Niin ja renkaat ajaisin ihan loppuun asti, kunnes kankaat tulisivat näkyviin. Ihan niin kuin silloin nuorena.
Tuossahan kuvaillaan harvinaisen hyvin ajotyyliäni paitsi, että autoni ei kulje 200 kilometriä tunnissa...
Kun mietitään keinoja liikenteen tekemiseksi nykyistä turvallisemmaksi, eikö ensiksi pidä tutkia, mitkä ovat suurimpia turvallisuusriskejä, ja missä asioissa olisi parannettavaa.
Jo heti tässä ensimmäisessä vaiheessa alkavat erimielisyydet. Niiden syyt ovat pitkälti ideologisia. Kun ihmiset punnitsevat asioita, heidän arvomaailmansa ja mieltymyksensä ja antipatiansa ja yleiset käsityksensä määräävät, minkä painoarvon he eri asioille antavat.
Liikenne on yksi alue, jossa ennakkokäsitykset ja asenteet vaikuttavat voimakkaasti.
Jos ihminen on luonteeltaan lainkuuliainen tottelija ja tiukasti säännöistä kiinni pitävä kontrollifriikki, jonka mielestä sääntöjen rikkominen osoittaa halveksuttavaa heikkoutta ja itsekkyyttä, hän todennäköisesti kannattaa toimenpiteitä, joiden pohjana on poliisivalvonta ja ankara kuri. Ja koska hän kannattaa tällaisia arvoja, hän suodattaa tarjolla olevan tiedon siten, että se tukee hänen vaatimuksiaan kurin ja kontrollin lisäämiseksi.
Jos ihminen edustaa vastakkaista kantaa eli on luonteeltaan huoleton sääntöjen rikkoja, hän tietysti arvioi tarjolla olevia tietoja eri tavalla. Kun on kyse liikenneturvallisuuden ongelmien syistä, hän painottaa sen tyyppisiä syitä, joita voidaan korjata ilman lisääntynyttä kuria ja ilman ankarampia rangaistuksia. Syyt, joiden torjuminen merkitsisi hänen oman vapautensa ja viihtyvyytensä vähenemistä, hän ymmärrettävästikin jättää vähemmälle huomiolle.
Tässä asiassa on lähes mahdotonta olla puolueeton, sillä omia sisäisiä mieltymyksiä ja arvoja ei noin vain voi kytkeä OFF-asentoon niin kuin jonkin laitteen. Arvot ovat aina taustalla, halusimmepa tai emme.
Mitkä siis ovat suurimpia turvallisuusriskejä? Onko tässä asiassa mahdollista päästä edes jonkinlaiseen yksimielisyyteen. Ehkä on, jos ei mennä yksityiskohtiin.
Jos halutaan tietää, mitkä syyt olivat taustalla esimerkiksi viime vuonna tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, tapauksiin pitää perehtyä yksi kerrallaan. Siitäkään huolimatta tuskin päästään täyteen yksimielisyyteen. Jos auto (tämä on yksi todellinen esimerkki tammikuulta 2008) kulkee talviliikenteessä 120 kilometrin tuntinopeutta ja törmää pysähtyneeseen rekkaan, mikä on syy? Tilanneanalyysissä syyksi on määritelty ylinopeus. Eikö kuitenkin ole mahdollista ajaa vaikka satoja tuhansia kilometrejä 120 kilometrin tuntinopeudella törmäämättä sen enempää rekkoihin kuin mihinkään muuhunkaan? Jos asia A (ylinopeus) on syy asiaan B (törmäämiseen), eikö asian B pitäisi tapahtua aina, kun asia A tapahtuu? Koska näin ei kuitenkaan ole, A ei voi olla yksinomainen syy B:hen, vaan vaaditaan lisää syitä, jotta B tapahtuisi. Näin ollen ylinopeutta ei voida pitää kuin osasyynä tai myötävaikuttavana tekijänä törmäykseen. Kuinka paljon myötävaikuttava syy se on, voidaan yrittää laskea tilastoista. Ne antavat kuitenkin tietoa vain suurista linjoista mutta ei yksittäisen tapahtuman vaarallisuudesta, sillä yksittäisen tapahtuman kohdalla on suuri määrä erilaisia muuttujia, joita kaikkia ei voida ottaa huomioon tilastoinnissa.
Tilastot osoittavat, että merkittävimmät kuolemankolareihin johtavat syyt ovat suistumisonnettomuus ja kohtaamisonnettomuus.
Huomasin juuri, että keräämäni taustamateriaali on toisella koneella, joten en pääse tämän pidemmälle. Sen verran aineistosta kuitenkin muistan, että se osoittaa nuorten miesten ja alkoholin olevan suurin riskitekijä liikenteessä. Jos nuorten miesten öisiä ajeluja humalassa kovalla nopeudella saataisiin vähenemään, jo yksistään näin vähennettäisiin enemmän liikennekuolemia kuin mitä koko maan nopeuskamerat yhteensä vähentävät. Kiusaamalla ja simputtamalla ihmisiä nopeuskameroilla ja lisääntyneellä sakotuksella onnistutaan ehkä höyläämään pois muutama laskennallinen kuolemankolari vuodessa, mutta jostakin syystä suurimpaan ongelmaan ei puututa mitenkään. Kuitenkin se olisi ratkaistavissa niin yksinkertaisilla laitteilla kuin autoihin asennettavalla alkolukolla ja nopeudenrajoittimella. Kokonaan ongelma ei poistuisi, mutta vuosittain säästyisi todennäköisesti monen nuoren henki. Auton sähköjärjestelmään asennettava alkolukko ei todennäköisesti olisi niin kallis varuste kuin mitä sen vastustajat pelottelevat. Se voisi olla jatkuvasti haistelevaa mallia, joten ajamaan lähtiessä ei erikseen vaadittaisi suuria operaatioita. Jos laite olisi suunniteltu hyvin, sitä ei käytännössä edes huomaisi.
- Liikennesäntöjä noudatetaan jonkin verran ja pääosin hyvin. Valvontaahan ei ole, eikä ennenkään ole ollut joka paikassa ja kuskin takana.
Liikennesääntöjä valvotaan jonkin verran, mutta väkivaltarikoksia ei ole mahdollista valvoa samalla tavalla. Ei poliisi voi odottaa puskassa tai lymyillä ikkunassa, että josko puukkomies sattuisi silmien edessä syyllistymään rikokseen. Poliisi kutsutaan aika varmasti paikalle vasta kun rikos on jo tapahtunut ja tapahtumien selvittely alkaa siitä.
Liikenteessä on toisin. Poliisi valvoo sääntöjen noudattamista, vaikkei joka paikkaan kerkeäkään. Valvonta on sinällään aika korni asia, koska ihmiset eivät pääasiassa riko liikennesääntöjä vahingoittaakseen toisia, eikä sääntöjen rikkominen itsessään aiheuta liikenteessä yhtään uhria. Ongelmia tulee siinä kohdassa, kun sääntöjen rikkoja hyökkää sääntöjen noudattajan päälle. Hyökkäys ei välttämättä ole tahallinen, mutta vahingossa tai ymmärtämättömyyttään sekoilukaan ei ole tappavalla aseella hyväksyttävää.
Olisko mitenkään mahdollista liikenteessä noudattaa samaa linjaa kuin väkivaltarikoksissa? Luotetaan ihmisten haluun olla ihmisiksi liikenteessä, ja selvitetään rikoksia sitten, jos oikeita sellaisia on tapahtunut? Tietenkin törkeä ja piittaamaton käytös liikenteessä on sekin tuomittavaa, niinkuin esim. torilla riehuminen, räyhääminen ja uhkaava käytös. Poliisille ilmoitusta, kun on sellaisia ongelmia.
Mutta onko se todella tarpeen kytätä tavallisten ihmisten liikennekäytöstä ja sakottaa ylinopeuksista tilanteissa, joissa siitä ei mitään haittaa kenellekään ollut? Mielestäni liikennevalvontasakon perusteena pitäisi vaaran aiheuttaminen eikä sääntörike. Ylinopeussakolla pitäisi voida pyyhkiä persettä, ellei poliisi pysty perustelemaan ylinopeuden aiheuttaneen tilanteessa vaaraa. Sama punaisia päin ajossa jne.
Ihmeellistä poliisivaltiomenoa ja kansalaisten vapauksien rajoittamista, kun kytätään pieniä rikkeitä joista ei ole kenellekään mitään haittaa. Haluaisin uskoa siihen, että liikenne toimii ilman poliisiakin koska ihmiset haluavat sen toimivan.
Sangen asiallisestikin noihin kysymyksiin voi näköjään vastata kuten drive tuossa yllä.
Oma kantani on ja sen olen sanonut jo monesti aiemminkin, että sääntöjen valvominen on lähinnä rahastusta eikä sillä ole kovin paljon yhteistä todellisen liikenneturvallisuuden parantamisen kanssa. Tusvallisuusnäkökohtiin sekä ajotapavalvontaan pitäisi sakotuksen painopistettä siirtää pois nopeuskeskeisestä.
Oma kantani on ja sen olen sanonut jo monesti aiemminkin, että sääntöjen valvominen on lähinnä rahastusta eikä sillä ole kovin paljon yhteistä todellisen liikenneturvallisuuden parantamisen kanssa. Tusvallisuusnäkökohtiin sekä ajotapavalvontaan pitäisi sakotuksen painopistettä siirtää pois nopeuskeskeisestä.
Poliisijohdolta luonnollisesti kuullaan liikennevalvontaa ja sen tiukennusta kannattavaa puhetta, koska se lisää poliisille töitä ja takaa alan työllisyyden. Virkamiesten tavoitteena ei voi olla oman virkamieskuntansa supistaminen ja maton vetäminen työkavereiden jalkojen alta. Toiminnan järkevyyttä on harkittava jossain muualla.
Harkinnan tekevät valtion rahakirstun vartijat eli politiikot ja heille toimintaa on helpompi perustella, kun se kannattaa. Tavallinen liikennevalvonta sinänsä ei ole kovin tehokas tapa kerätä tuloja. Parhaiten se onnistuu automaattisella nopeusvalvonnalla, tai sitten kyttäämällä puskassa rysäpaikoissa. Sakkoja pitää kuitenkin jonkin verran kirjoitella, että se kattaa usean yksikön partion liikekannasta aiheutuvat kustannukset, ettei sellaista ihan minne tahansa kannata laittaa pyörimään. Rysäpaikalla tuottoa saa varmemmin, ja todennäköisemmin haaviin osuu myös joskus "jättipotti".
Valvonnan todellisesta turvallisuusvaikutuksesta voi olla montaa mieltä. Piittaamattomia kaahareita ehkä hillitsee se, että poliisi näkyy liikenteessä. Siihen asti kun poliisi näkyy. Poliisi ei voi millään näkyä joka paikassa. Mielestäni rajoitusten tarpeettoman tiukka noudattaminen aiheuttaa myös negatiivisia ilmiöitä liikenteessä. Suuri osa autoilijoista ajaisi mielellään sopivaksi kokemaansa sujuvaa ja turvallista fluenttia nopeutta. Se sitten aiheuttaa jonoutumista ja perässä roikkumista, kun parhaallakin tiellä joku kyntää tarpeettomasti kahdeksaakymppiä rajoituksia noudattaen. Rajoituksiin turvallisuusväitteensä perustavilla tietenkin ratkaisu asiaan on rajoitusten noudattamisen parantaminen ja nopeamman ajon halun tukahduttaminen.
Rätkätin: Epäilen vahvasti, että rekat eivät kaadu ilman kuskeja.
Ratkaisusi on tuon perusteella se, ettei kuskien varaan kannata laskea paljoakaan. Tuosta päästään minusta siihen, että kuskin teknisten apuvälineiden eli auton, renkaiden ym. tulisi olla mahdollisimman hyvät koska kuski on se heikoin lenkki.
Silti: Jos olisi olemassa robottiohjattuja rekkoja, nekin kaatuisivat joskus yhteensattumien summana ja ihan ilman kuskia. Kukaan kuski ei ole täydellinen, ei siis voida mitenkään odottaa että kaikki kuljettajat aina olisivat täydellisiä vaikka miten noudatettaisiin sääntöjä. Tuosta tapauksesta emme tiedä toistaiseksi muuta kuin sen, että rekka syystä tai toisesta kaatui erittäin liukkaalla tiellä. Kuljettajan mahdollisista rikkeistä emme tiedä yhtään mitään, joten niillä ei varmaan kannata tässä vaiheessa spekuloida?
Muut kuljettajat olivat ainakin lehden tekstin perusteella täysin itse vastuussa omista ojaanajoistaan, koska tulivat paikalle selvästi myöhemmin.
Rajoitusnopeus on tuossa 80 ja tiellä on kameravalvonta, joten kovin suurista nopeuksista tai valvonnan puutteestakaan on tuskin ollut kyse.
Tie on myös 1-kunnossapitoluokan tie, joten varmasti tutkitaan sekin oliko kunnossapito asianmukaista.
Eiköhän tuo, että kukaan ei ole virheetön tai se, että ihan jokainen tekee virheitä, ole mainittu jo useammankin kerran.
Ja silti aina vaaditaan täydellisyyttä muilta ja ollaan valmiita tuomitsemaan vaikka asiaa ei edes ole tutkittu vielä.
Ja jos se on totta lainkaan, että joka ikinen tekee virheitä, niin voi uskoa hyvin, että myös tukkirekan kuski on tehnyt virheitä.
Kukaan ei mielestäni ole väittänytkään ettei hän mahdollisesti olisi tehnyt virhettä. Kaikkea ei kuitenkaan mitenkään voi aina ennakoida, joten tutkinnassa vasta selviää mistä on oikeasti ollut kyse.
Saattaa olla, että joku on maininnut, että ajokelit olisivat aina hyvät, mutta itse en ole sellaista missään ennen sinun kirjoitteluasi nähnyt.
Kitkarenkaiden puolestapuhujien argumentti on jatkuvasti ollut se, että ainakin etelässä ajetaan melkein aina sulilla teillä ja liukkaita kelejä on vain x määrä talvessa.
Minä olen sitä mieltä että liukkasta on jossain päin Suomea periaatteessa joka talvipäivänä ja keli oikeasti voi yllättää kokeneimmankin joskus. Tuostakin onnettomuudesta näkee sen, ettei niitä liukkaita kovin montaa tarvitakaan kun tulee jo pahaa jälkeä.
Todennäköisesti tuossakaan liukkaus ei ollut kovin laajalla alueella, vaan tie nyt sattui paikallisesti olemaan hyvin liukas. Siitä viestii sekin, ettei 1-luokan tietä ollut saatu suolattua ajoissa, eli tienpitäjäkään ei ollut asiaa tajunnut ajoissa. Äärimmäisen vaikea on ennakoida tuon kaltaista jollain niinkin luotettavalla konstilla kuin vaikkapa kotipihasta lähdön sutimisen tai jarrutustestien perusteella.
- Kuinka monta henkirikosta Suomessa tehdään vuosittain vaikka valvontaa onkin?
Henkirikokset ovat siinä hyvin mielenkiintoisia, että Suomessa niistä jää kiinni lähes 100% tekijöistä. Kiinnijäämisriski ei siis suuesti näytä ainakaan tässä vaikuttavan rikollisten käyttäytymiseen.
- Kuinka monta henkirikosta Suomessa tehdään vuosittain vaikka valvontaa onkin?
Henkirikokset ovat siinä hyvin mielenkiintoisia, että Suomessa niistä jää kiinni lähes 100% tekijöistä. Kiinnijäämisriski ei siis suuesti näytä ainakaan tässä vaikuttavan rikollisten käyttäytymiseen.
Jos Senaatintorilta alettaisiin televisioda+webcastata suorana mestajaisia, niin tuohon voisi tulla muutosta. Lisäksi jos rattiksilta päätettäisiin amputoida kerrasta yksi rattikäsi, niin se olisi oivaa lämmittelyohjelmaa.
Jos Senaatintorilta alettaisiin televisioda+webcastata suorana mestajaisia, niin tuohon voisi tulla muutosta. Lisäksi jos rattiksilta päätettäisiin amputoida kerrasta yksi rattikäsi, niin se olisi oivaa lämmittelyohjelmaa.
Kyllä siihen tulisi muutos. Tiedetään, että julkiset teloitukset ja silpomisrangaistukset tai esimerkiksi sotakokemukset lisäävät yhteiskunnan väkivaltaisuutta eli pahoinpitelyjä, henkirikoksia ja niiden raakuutta.
- Miten arvelisitte liikennesääntöjä noudatettavan, kun valvontaa ei olisi?
Huonosti.
Automaattisia kameroita ei tarvita muuhun kuin valvomaan vaarallisia risteyksiä ja kamera saa minun puolestani olla paikallaan aina.
Poliisien vakansseja sen sijaan lisäisin selvästi kun kerran vapaaehtoisia lisäveron maksajia riittää. Lisääntynyt valvontahan vain parantaa minun ajoympäristöäni, koska silloin valvotaan myös liikenneturvallisuuteen vaikuttavia asioita eikä ainoastaan ajonopeutta omalla kaistalla.
Eihän liikenneturvallisuuskaan ei koskaan parantunut kuljettajien ansiosta. Parannuksen on saanut aikaan tehostettu valvonta, parantunut tiestö, autokannan uudistuminen tms. tekijä.
Eräs ja vain eräs merkittävä tekijä on ollut kuljettajien pelottelu tai jopa joskus pakottaminen.
Ja vielä SO2001:
"Asioiden kehittyminen parempaan suuntaan ei johdu kansasta itsestään vaan viisaista johtajista, tehokkaista poliisivoimista ja ankarista kurinpitotoimista."
Liikenneturvan kuukausitilasto tammi-syyskuun ajalta näyttää että tänä vuonna rakastetun Isä Aurinkoisen pakotustoimet ovat kohdistuneet erityisen tehokkaina maamme motoristien keskuuteen.
Yksinomaan lainsäätäjän ja -valvojan uupumattomin toimenpitein on motoristien kuolintilastoihin tullut tuolla ajalla dramaattinen parannus. Viime vuonna samana aikana kuoli 71% enemmän motoristeja kuin tänä vuonna.
Motoristit kiittävät Isä Aurinkoista, motoristien suojelupyhimystä.
Näkyy olevan sarkasmigeneraattorin patterinvaihtoviikko itse kullakin
Epäilen vahvasti, että rekat eivät kaadu ilman kuskeja.
Saivartelen nyt tästä, vaikkei tässä tapauksessa niin käynytkään eikä tämä mikään yleinen onnettomuustyyppi olekaan.
Mutta nimenomaan juuri iso auto on se, joka oikeasti osaa suistua itsekseen. Se tekee sen ajosta lämpimien renkaiden sulattaessa lumen pysäköidyn auton alta märäksi jääksi, jolloin iso auto liukuu omia aikojaan joskus hankaliinkin paikkoihin kuskin istuessa kahvilla.
Eräs harvinainen syy jossa huono keli oikeasti suistaa auton ojaan ilman kuljettajan virhettä on 100 mailia tunnissa ylittävä tuulen nopeus joka alkaa riittää tyhjän umpirakenteisen rekan kaatamiseen. Kerran elämässäni olen nähnyt tuollaisen Britanniassa =:-o
Mutta nimenomaan juuri iso auto on se, joka oikeasti osaa suistua itsekseen. Se tekee sen ajosta lämpimien renkaiden sulattaessa lumen pysäköidyn auton alta märäksi jääksi, jolloin iso auto liukuu omia aikojaan joskus hankaliinkin paikkoihin kuskin istuessa kahvilla.
Hui .. hyvä, kun sanoit ... täytyykin tästä lähtien katsoa tarkasti minne autoni parkkeeraan, ettei vain rekat huoltoasemien pihassa taukopaikoilla hyppää päälle. No juu .. kaikki mikä on lehdessä on totta, joten muistutan, että kun henkilöauto lähti liikkumaan parkkipaikalta "itsekseen" ilman kuskia, niin kuski sai oikeudessa tuomion. Kuskin vastuulla on koko ajopeli vaikka se olisi lämpimässä tallissa.
En osaa sanoa tuosta tukkirekkajutusta kummempia, kun mitä olen lukenut ja kaikki mikä lukee on tietenkin totta. KUN on totta siis, että rekka oli jo muutaman minuutin ehtinyt olla kumossa, niin miksi kuski ei varoittanut muuta liikennettä kiikuttamalla kolmiota tai jollain muulla tavoin lisäonnettomuuksien ehkäisemiseksi? Vai olikohan saanut siipeensä niin pahasti ettei pystynyt liikumaan?
Hui .. hyvä, kun sanoit ... täytyykin tästä lähtien katsoa tarkasti minne autoni parkkeeraan, ettei vain rekat huoltoasemien pihassa taukopaikoilla hyppää päälle.
Joo, ei talvella parkkiin rekan viereen alarinteen puolelle. Kun renkaat höyryävät lumella, se auto todella osaa ihan itsekin liikkua sivuttain. Sitten tietenkin ollaan jo kuljettajan virheen puolella, jos tapahtuu se vielä todennäköisempi eli liikkeelle lähtiessä vetopyörän sutaistessa auto siirtyykin sivusuunnassa.
Toisinaan liikkeellelähtö ei edes teoriassa ole noissa olosuhteissa mahdollista olipa kuljettaja kuinka hyvä tahansa.
Mutta poikkeustapauksiahan nämä ovat, ainoastaan esimerkkejä elävässä elämässä nähdyistä tapauksista joissa auto voi aiheuttaa onnettomuuden itsekseen tai huonon sään seurauksena.
Jostain kummallisesta syystä olen minäkin täällä oppinut, että vaikka kuinka pyrkisi keskustelemaan asoista yleisesti, niin lähes aina joku kaivelee jonkun ihmeellisen ja harvinaisen erikoistapauksen, jonka vuoksi olen kokonaan väärässä. Mutta ei se mitään .. elämä on.
Onnettomuuksissa yleisesti tuntuu jäävän keskustelujen ulkopuolelle toimiminen onnettomuustilanteissa kuten:
- organisointi
- ihmisten tilanteet
- lisäonnettomuuksien välttäminen
- tilanteen kartoittaminen
- avun kutsu
jne jne ... takertumatta sen kummemmin tehtävien järjestykseen, joka tietenkin riippuu kustakin tilanteesta itsestään. Sen sijaan keskustellaan, että käytettiinkö sopivia renkaita, oliko vilkku, satoiko lunta, satoiko vettä, mikä oli vauhti, oliko etu- vai takaveto jne ...
Rätkätin:
Ja tämä liittyi talvirengaskeskusteluun... Niin miten?
Turha puhua enää mitään loogisuudesta!
Liittyi tai ei, mutta minä en enää jaksa ihmetellä tuollaisia uutisia. Eihän liikenneturvallisuuskaan ei koskaan parantunut kuljettajien ansiosta. Parannuksen on saanut aikaan tehostettu valvonta, parantunut tiestö, autokannan uudistuminen tms. tekijä. Kuinka sitten onnettomuudet voisivat johtua kuljettajista. Tottahan siis matala silta voi rikkoa kuorma-auton, liukas keli suistaa auton ojaan tai kaatunut rekka aiheuttaa muuten vain ongelmia.
Herbert:
Eräs ja vain eräs merkittävä tekijä on ollut kuljettajien pelottelu tai jopa joskus pakottaminen. Tuohon pelottoluun liittyy merkittävästi esim. peltipoliisit. Kaikissa ei lähes tulkoonkaan ole kameroita, mutta pelottelu efekti toimii mainiosti. Joten välillisesti kyse on kuljettajien käytökseen vaikuttaminen. Ja jos tarkkoja ollaan niin ei edes välillisesti vaan suoraan. Kuljettajilla on melkoisen keskeinen osa siinä näytelmässä miten ajoneuvot liikkuvat. Renkaat joutavat olemaan aivan millaiset tahansa, mutta kuitenkin olisi suotavaa, että ne olisivat lailliset.
Asioiden kehittyminen parempaan suuntaan ei johdu kansasta itsestään vaan viisaista johtajista, tehokkaista poliisivoimista ja ankarista kurinpitotoimista. Näin ajatellaan tietyissä osissa maailmaa, mutta tällainen ajattelu ei taida olla täysin vierasta täällä Suomessakaan.
Asioista voidaan tietysti olla monta mieltä, mutta ainakin liikenneturvallisuuden paranemisessa näkisin myös yleisillä asenteilla olevan merkitystä. Asenteiden muuttamiseen on ehkä tarvittu ohjailua, mutta kyllä ihmiset itsekin oivaltavat asioita. Hitaasti, mutta kuitenkin.
Onnettomuuksien määrän kehittyminen menee tietyn kaavan mukaan. Kun elintaso nousee, ja autoilu yleistyy lyhyen ajan kuluessa, liikenneturvallisuus heikkenee. Maanteille tulee paljon kuljettajia, joilla on suhteellisen vähän ajokokemusta. Turvallisuusajattelu ei kehity samaa tahtia autojen määrän kanssa. Köyhyydessä elämisen traumoja puretaan kaahaamalla uusilla tehokkailla autoilla tuhatta ja sataa. Maanteistä tulee kilparatoja ja näytön paikkoja. Vauhdista tulee statussymboli. Kilpa-ajajat nostetaan kansakunnan ikoneiksi. Suomessa elettiin tätä vaihetta 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Entisissä sosialistimaissa tätä vaihetta on eletty 1990-luvulla ja osittain vieläkin. Entinen neuvostotasavalta Liettua, jolla meni taloudessa poikkeuksellisen lujaa 2000-luvun alkuvuosina, on tällä hetkellä tilastojen mukaan liikenneturvallisuudessa Euroopan vaarallisin maa. Puolassa ja Unkarissa, jotka 1990-luvulla olivat vaarallisimpia maita, käänne parempaan on jo tapahtunut.
Vuosien 1960-1964 välillä Suomen henkilöautojen määrä yli kaksinkertaistui, ja vuosien 1964-1971 välillä se taas yli kaksinkertaistui. Automäärän valtava kasvu merkitsi myös ajokortin hankkivien määrän huomattavaa lisääntymistä. Niinpä liikennekuolemien pahimpina vuosina 1970-luvun alussa Suomen maanteillä ajoi satojatuhansia kuljettajia, joilla oli alle viisi vuotta aikaisemmin hankittu ajokortti ja varsin vähän ajokokemusta. 1960-luvun autojen turvallisuusominaisuudet olivat nykymittapuun mukaan ala-arvoiset, eikä useimmissa autoissa ollut edes turvavöitä puhumattakaan, että niitä olisi käytetty. Ei siis ole ihme, että liikenteessä kuoli paljon ihmisiä. Liikennekuolemia tapahtui kaikissa tienkäyttäjäluokissa - jalankulkijat, pyöräilijät, mopoilijat, moottoripyöräilijät, autoilijat - enemmän kuin nykyisin.
Asenteiden muuttumista kuvaavat muutamat käytännön esimerkit. Vuonna 1969 markkinoille tullutta Moskvits Elite 1500 -autoa mainostettiin häikäilemättömästi iskulauseella "Osta Elite, ellet halua sen ajavan ohitsesi". Autoa esiteltiin markkinointitapahtumissa ajamalla sillä esittelylenkkejä. Kuljettajana toimi kokenut rallikuski, ja autoon otettiin täysi lasti maalaismiehiä. Kuljettaja kävi ajamassa noin 10-20 kilometrin lenkin kaasu pohjassa ohitellen kaikki muut autot. Kun Moskvits saapui koelenkiltä, sieltä nousi maalaismiehiä pää pyörällä mumisten, että "kylläpä se kulkee". Ja kauppa kävi. Jotkut tosin epäilivät, että esittelyautoja oli viritetty. Tekniikan Maailma arvosteli koeajoselostuksissaan Moskvitsin jarruja ja ajo-ominaisuuksia, joiden se katsoi olevan liian huonot auton nopeuteen nähden. Tästä asiasta käytiin välillä jo melkein poliittisluonteiseksi muuttunutta kinastelua lehden yleisönosastossa. Jotkut lukijat kokivat auton arvostelemisen Suuren Itäisen Naapurin arvostelemiseksi.
Vuonna 1969 valmistuneen "Vodkaa komisario Palmu" -elokuvan loppukohtauksessa ajetaan kilpaa Jaguar -henkilöautolla ja helikopterilla aivan vain huvin vuoksi. Vaikka Jaguarin kuljettaja tässä tapauksessa sattuukin olemaan poliisi (joille tunnetusti kaikki on sallittua), kilpaa ajaminen kuvaa yleistä ajan henkeä. Jaguarilla voi kisailla helikoptereiden kanssa. Kirjassaan "Mätämunan muistelmat" musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo kertoo, kuinka hän ajoi Jaguarillaan aivan järjetöntä vauhtia Savonlinnan oopperajuhlille pelkästään näyttääkseen kyydissä oleville pelosta itkeville naisille, että hän on kova jätkä, jonka nopeuksia eivät akat määrää. Koska minulla ei ole nyt kyseistä kirjaa, kuvaukseni ei ehkä ole aivan tarkka. Idea oli kuitenkin tämä.
Kovaa ajettiin myös autokouluissa, sillä pitihän kuljettajia kouluttaa nopeaan ajamiseen, kun se kerran oli sallittua. En tiedä, kuinka kovaa missäkin autokoulussa ajettiin, mutta muistelen joidenkin kertoneen ajaneensa 180 kilometrin tuntinopeutta. Suurin nopeus, jota itse ajoin, oli 160 kilometriä tunnissa. Ja tämä tapahtui siis tavallisella maantiellä, jossa nykyisin on 80 km/h tai 100 km/h nopeusrajoitus. Suoritin kuorma-auton ajokortin, joten ajoin autokoulussa ainoastaan yhden kerran henkilöautolla, ja silloin edellä mainittua nopeutta. Auto oli Toytota Corona MkII.
Kun nykyisin keskustellaan liikennekuolemien vähenemisestä 1970-luvun alun synkkiin lukuihin verrattuna, syyksi esitetään lähes refleksinomaisesti pääteiden nopeusrajoitukset ja liikenteen valvonnan tehostuminen. Tämä selitys jättää valtavan määrän tapahtuneita muutoksia huomioimatta. Miten pääteiden nopeusrajoitukset selittävät kevyen liikenteen liikennekuolemien määrän puoliintumisen kaupungeissa? Miten pääteiden nopeusrajoitukset selittävät mopokolareissa kuolleiden määrän vähenemisen? Miten pääteiden nopeusrajoitukset selittävät liikennekuolemien vähenemisen pikkuteillä? On pidettävä mielessä, että suurin osa 1970-luvun alun liikennekuolemista tapahtui samanlaisissa normaaleissa maantienopeuksissa, joita nykyisinkin ajetaan. Kovan vauhdin onnettomuuksia oli vain pieni osa kaikista onnettomuuksista. Tilastojen mukaan maanteiden keskinopeus ei ollut sen suurempi kuin nykyisin. Ei yleisimmillä autoilla kuten Kuplavolkkareilla ja Pikku-Fiateilla pystytty ajamaan 160 km/h matkanopeuksia.
Pääteiden "kattonopeudet" ovat yksi tekijä liikenneturvallisuuden paranemisessa, mutta ne ovat vain yksi tekijä. Muita tekijöitä ovat paitsi autojen ja liikenneympäristön kehittyminen turvallisemmiksi, myös asenteiden muuttuminen ja kokemattomien kuljettajien suhteellisen osuuden pieneneminen. Turvallisuus koostuu monista eri osatekijöistä. Tällä hetkellä liikenneturvallisuuden tarkastelijoita vaivaa putkinäkö. Kapeassa näkökentässä näkyy vain yksi asia, jota vastustetaan kuin Ilmestyskirjan Petoa.
SO2001:
Leikkasin kattavasta analyysistä ylläolevan lainauksen, koska olemme viime vuodet todistaneet samaa ilmiötä moottoripyöräilijöiden keskuudessa.
Koska onnettomuudet eivät aiheudu nopeusrajoituksen tai ajoneuvon rajojen ylittämisestä vaan kuljettajan rajojen ylittämisestä, ei onnettomuuskehitys ala parantua ennen kuin kuljettajajoukon kumulatiivinen kokemus alkaa kasvaa.
Kuten vaikkapa juuri nyt, moottoripyöräilijöiden määrän kasvun taittuessa laskukauden vuoksi.
Rätkätin:
Ja missäs lukee tai muuten on tiedossa mikä sen kaatumisen aiheutti? Rivien välistä luku näyttää olevan yleinen taito palstalla. En nyt ihan suoraan menisi itse syyttämään ketään sen perusteella mitä luen lehdestä. Kaatumisen syyhän voi periaatteessa olla mikä hyvänsä. Todennäköisesti kuljettajan virheen ja monen muun tekijän summa.
No tokihan palstalta löytyy kuskeja jotka eivät ikinä ole edes nähneet unta virheen tekemisestä.
Tuo tilanne kuitenkin osoittaa renkaista sen, että kannattaisi lopettaa p-puheet liukkaiden harvinaisuudesta. Periaatteessa jokaisena talvisena päivänä on jossain päin Suomea vaikeat ajo-olosuhteet. Jos etelässä on plussaa ja pohjoisessa pakkasta niin jossain siinä välillä on se nollaraja joka on pidon kannalta kaikkein haasteellisin. Tuossakin tapauksessa äärimmäisen liukas olosuhde, todennäköisesti hyvin paikallinen sellainen, ja jokin muu tekijä mukaan ja heti alkoi tapahtua.
AkiK:
Tukkirekka liukastu, menetti tasapainonsa ja kaatui kyljelleen
AkiK:
Epäilen vahvasti, että rekat eivät kaadu ilman kuskeja.
AkiK:
Mitä muita tekijöitä? Kuskin valinnat tilanteessa aiheuttivat lopputuloksen. Jos siinä ei olisi ollut kuskia, niin tuskin se rekkakaan siellä olisi ollut? Sama koskee tietenkin kaikkia muitakin osallisena olleita kuskeja.
AkiK:
Eiköhän tuo, että kukaan ei ole virheetön tai se, että ihan jokainen tekee virheitä, ole mainittu jo useammankin kerran. Ja jos se on totta lainkaan, että joka ikinen tekee virheitä, niin voi uskoa hyvin, että myös tukkirekan kuski on tehnyt virheitä. Eikös se näin mene.
Se, että tukkirekan kuski tekee virheitä, ei mitenkään vähennä tai poista kenenkään muun tekemien virheiden määrää, ei sinun eikä minun eikä kenenkään muunkaan. Ketään ei ole ainakaan minun toimestani väitetty virheettömäksi. Itse asiassa tämä virheettömyyskeskustelu on erittäin erikoista. Joku mainitsi inhoavansa itsestäänselvyyksiä. Olisikohan tämä virheettömyys tai virheidentekokeskustelu nyt sellainen itsestäänselvyys? Vai mistä tämä itsestäänselvyys jatkuvasti viriää uudelleen ja uudelleen?
AkiK:
Saattaa olla, että joku on maininnut, että ajokelit olisivat aina hyvät, mutta itse en ole sellaista missään ennen sinun kirjoitteluasi nähnyt. Se, että joku väittäisi, että ajokelit ovat jatkuvasti hyvät, on erittäin eriskummallinen väite. Onko jossain todella väitetty, että kelit olisivat aina hyvät ja kuka kumma sellaista soopaa on mennyt väittämään?
Ja tuo rekkahan kaatui jo hiuka ennen kuin ne muut autot saapuivat paikalle. Sekin bussi, joka kaatui ojaan saapui paikalle vasta minuutteja tukkirekan kaatumisen jälkeen. Kyllä tässä tapauksessa onnettomuuden syynä oli tielle kaatunut rekka, jota kuljettajat eivät liukkaudesta johtuen kyenneet väistämään. Siinä vaiheessa kun autoja lakosi metsiin, oli tukkirekan kuski vetämässä kuudetta hermosätkäänsä tien penkereellä. Ei se kuski enää siinä vaiheessa niitä muita autoja pakottanut väistämään metsikköön.
Jostain muistan hämärästi, että kolmioita pitäisi kiikutella onnettomuuspaikasta varoittamaan. Mikä sitten on tärkeää, sätkien poltto, lisäonnettomuuksien estäminen, yleisen vi----ksen voivottelu, vahinkojen arviointi tai peräti se, että aikataulut kus-- pahasti tai sitten kenties joku aivan muu. Voi olla hyvin, että kuski satutti itseänsä niin paljon, että ei pystynyt varoittamaan muita. Kaikenlaista vaihtoehtoa on tarjolla, kun totuudesta ei osaa sen enempää sanoa, mutta eiköhän ne polliisit tutki koko jutun huolella renkaiden kuntoja myöten.
SO2001:
Ihan mielenkiintoista pohdiskelua...
Kysymys:
- Miten arvelisitte liikennesääntöjä noudatettavan, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkstään sivistyneisyys ja valistuneisuus, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka paljon liikennesääntöjen noudattamiseen vaikuttaisi pelkästään parantuneet tiet ja ajo-olosuhteet tahi ajoneuvojen tekniset innovaatiot, kun valvontaa ei olisi?
- Kuinka monta henkirikosta Suomessa tehdään vuosittain vaikka valvontaa onkin?
- Kun mummo jää auton töytäisemäksi Kaisaniemenkadulla, niin jäisikö töytäiseminen tekemättä, jos on kalliimpi ja uudempi auto kaikkine hilavitkuttimineen ja testivoittajarenkaineen. (Sen olen kyllä pannut merkille, että ahtaissa parkkihalleissa kannattaa parkkeeroida kalliin auton vierren, niin eivät kolhi ovilla viereistä autoa siksi kun eivät halua kolhia siinä samalla omaansa, kun taas lapsiperheiden piltit aukovat ovia lainkaan välittämättä naapuriautoista).
Rätkätin:
Hyvin pitkälle samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. Eihän nytkään valvota juuri muuta kuin nopeuksia. Rattijuopumukset todennäköisesti hieman lisääntyisivät.
Rätkätin:
Hyvin todennäköistä. Onhan nyt jo hilavitkuttimia, mitkä jarruttavat automaattisesti havaitessaan edessä olevan ajoneuvon. Ainakin Volvolla taitaa olla järjestelmä, mikä tunnistaa myös ihmisen. On myös lämpökameralla toimivia hilavitkuttimia, mitkä varoittaa edessä olevasta ihmisestä. Lisäksi väistö onnistuu paremmin kiitos automatiikan ja paremman pidon.
https://www.youtube.com/watch?v=Voz4dosVGSM&feature=fvst
https://www.youtube.com/watch?v=onfNcTVBGAU
Rätkätin:
- Liikennesäntöjä noudatetaan jonkin verran ja pääosin hyvin. Valvontaahan ei ole, eikä ennenkään ole ollut joka paikassa ja kuskin takana.
- Koska valvontaa ei ole edes kiinnijäämisriski x taloudellinen menetys = rikoksen odotusarvo:n verran, oletan, että liikennesäätöjä noudatetaan pääasiassa sivistyneisyys/valistuneisuus -mielessä. Eli "Ajanko ton kylkeen vaiko en. No en sitten."
- Liikennesääntöjen noudattamiseen parantuneet tiet voisivat vaikuttaa jossain määrin. Esim. keskikaide estää ohituksen useimmilta, taitavilta sekin varmaan onnistuu. Tekniset innovaatiot (niiden käyttöönotto) ratkaisee suurimmaksi osaksi loput ongelmat, sillä niiden avulla kuljettajasta tehdään matkustaja, jolloin hän ei voi enää töpeksiä kuin valitsemalla väärän määränpään.
Rätkätin:
Eli valvontaa valvontaa valvontaa ja vielä valvontaa,ja kaikki muuttuu sinun mielestäsi ihanneyhteiskunnaksi.
Mahtaa sinulla olla kireä panta pään ympärillä kun pohdit kaikkien muitten ihmisten laittomuuksia itseesi verraten, jos ei tuosta arvostelukyky heikkene niin ei sitten mistään.
Henkilökohtaisesti en laske valistuksen pakottamisen uhkailun jne.. saaneen mitään positiivista kehitystä aikaan liikennekäyttäytymisessä vaan tulos on ehdottomasti negatiiviinen. Aivan samoin on käynyt kaikissa maailman sodissa kun edes massiviinen ylivoima, ja pakottaminen saa sissisotaa loppumaan niin ei se Suomessakaan liikenneasioissa toteudu, jos tyyli ei muutu tsaarinaikaisesta hallintokulttuurista.
Totta on varmaan että suuri ikäluokka, joka on yleensä syyllinen kaikkiin mahdollisiin asioihin on oppinut kokemuksen myötä osaaviksi autoilijoiksi.
Totta on myös se että hyvin pieni osa tiestöstä on parantunut ja 98% huonontunut. Se mikä on valtavasti parantut, on autojen tekniikka jarrut, renkaat, alusta, ja ennenkaikkea kolariturvallisuus. Tämä osuus liikenteessä vastaa lähes sataprosenttisesti kehityksestä, jossa virkamiesten ja virkavallan osuus on kuin hyttysen paska itämeressä!! heidän osuutensa on vain kehityksen jarruttaminen ja kiusanteko!!
misar:
Mistä noin voi päätellä?
Tuossahan nimen omaan kyselen, "kun valvontaa ei olisi" ja sinä suorastaan pillastut siitä, että minä tai joku muu vaatisi valvontaa lisää - hieman outoa eikös vain?
Onko tämä mielestäsi aikuismaista keskustelua?
misar:
Kirjoittaessa olisi hyvä muistaa, että se on aina myös mainos kirjoittajan omasta kypsyydestä.
Jos valvontaa ei olisi niin itse ainakin rikkoisin liikennesääntöjä koko ajan.
- Ajelisin motarilla 200 lasissa koko ajan
- Jos ei tulisi autoja muista suunnista niin ajelisin päin punaisia
- Pysäköisin väärin
- En katsastaisi autoa
tuohonpa ne taisikin jäädä. Ehkä ajelisin myös maanteillä tuollaista reipasta 140 km/h vauhtia hyvissä olosuhteissa. Niin ja renkaat ajaisin ihan loppuun asti, kunnes kankaat tulisivat näkyviin. Ihan niin kuin silloin nuorena.
ddr5:
Tuossahan kuvaillaan harvinaisen hyvin ajotyyliäni paitsi, että autoni ei kulje 200 kilometriä tunnissa...
Kun mietitään keinoja liikenteen tekemiseksi nykyistä turvallisemmaksi, eikö ensiksi pidä tutkia, mitkä ovat suurimpia turvallisuusriskejä, ja missä asioissa olisi parannettavaa.
Jo heti tässä ensimmäisessä vaiheessa alkavat erimielisyydet. Niiden syyt ovat pitkälti ideologisia. Kun ihmiset punnitsevat asioita, heidän arvomaailmansa ja mieltymyksensä ja antipatiansa ja yleiset käsityksensä määräävät, minkä painoarvon he eri asioille antavat.
Liikenne on yksi alue, jossa ennakkokäsitykset ja asenteet vaikuttavat voimakkaasti.
Jos ihminen on luonteeltaan lainkuuliainen tottelija ja tiukasti säännöistä kiinni pitävä kontrollifriikki, jonka mielestä sääntöjen rikkominen osoittaa halveksuttavaa heikkoutta ja itsekkyyttä, hän todennäköisesti kannattaa toimenpiteitä, joiden pohjana on poliisivalvonta ja ankara kuri. Ja koska hän kannattaa tällaisia arvoja, hän suodattaa tarjolla olevan tiedon siten, että se tukee hänen vaatimuksiaan kurin ja kontrollin lisäämiseksi.
Jos ihminen edustaa vastakkaista kantaa eli on luonteeltaan huoleton sääntöjen rikkoja, hän tietysti arvioi tarjolla olevia tietoja eri tavalla. Kun on kyse liikenneturvallisuuden ongelmien syistä, hän painottaa sen tyyppisiä syitä, joita voidaan korjata ilman lisääntynyttä kuria ja ilman ankarampia rangaistuksia. Syyt, joiden torjuminen merkitsisi hänen oman vapautensa ja viihtyvyytensä vähenemistä, hän ymmärrettävästikin jättää vähemmälle huomiolle.
Tässä asiassa on lähes mahdotonta olla puolueeton, sillä omia sisäisiä mieltymyksiä ja arvoja ei noin vain voi kytkeä OFF-asentoon niin kuin jonkin laitteen. Arvot ovat aina taustalla, halusimmepa tai emme.
Mitkä siis ovat suurimpia turvallisuusriskejä? Onko tässä asiassa mahdollista päästä edes jonkinlaiseen yksimielisyyteen. Ehkä on, jos ei mennä yksityiskohtiin.
Jos halutaan tietää, mitkä syyt olivat taustalla esimerkiksi viime vuonna tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, tapauksiin pitää perehtyä yksi kerrallaan. Siitäkään huolimatta tuskin päästään täyteen yksimielisyyteen. Jos auto (tämä on yksi todellinen esimerkki tammikuulta 2008) kulkee talviliikenteessä 120 kilometrin tuntinopeutta ja törmää pysähtyneeseen rekkaan, mikä on syy? Tilanneanalyysissä syyksi on määritelty ylinopeus. Eikö kuitenkin ole mahdollista ajaa vaikka satoja tuhansia kilometrejä 120 kilometrin tuntinopeudella törmäämättä sen enempää rekkoihin kuin mihinkään muuhunkaan? Jos asia A (ylinopeus) on syy asiaan B (törmäämiseen), eikö asian B pitäisi tapahtua aina, kun asia A tapahtuu? Koska näin ei kuitenkaan ole, A ei voi olla yksinomainen syy B:hen, vaan vaaditaan lisää syitä, jotta B tapahtuisi. Näin ollen ylinopeutta ei voida pitää kuin osasyynä tai myötävaikuttavana tekijänä törmäykseen. Kuinka paljon myötävaikuttava syy se on, voidaan yrittää laskea tilastoista. Ne antavat kuitenkin tietoa vain suurista linjoista mutta ei yksittäisen tapahtuman vaarallisuudesta, sillä yksittäisen tapahtuman kohdalla on suuri määrä erilaisia muuttujia, joita kaikkia ei voida ottaa huomioon tilastoinnissa.
Tilastot osoittavat, että merkittävimmät kuolemankolareihin johtavat syyt ovat suistumisonnettomuus ja kohtaamisonnettomuus.
Huomasin juuri, että keräämäni taustamateriaali on toisella koneella, joten en pääse tämän pidemmälle. Sen verran aineistosta kuitenkin muistan, että se osoittaa nuorten miesten ja alkoholin olevan suurin riskitekijä liikenteessä. Jos nuorten miesten öisiä ajeluja humalassa kovalla nopeudella saataisiin vähenemään, jo yksistään näin vähennettäisiin enemmän liikennekuolemia kuin mitä koko maan nopeuskamerat yhteensä vähentävät. Kiusaamalla ja simputtamalla ihmisiä nopeuskameroilla ja lisääntyneellä sakotuksella onnistutaan ehkä höyläämään pois muutama laskennallinen kuolemankolari vuodessa, mutta jostakin syystä suurimpaan ongelmaan ei puututa mitenkään. Kuitenkin se olisi ratkaistavissa niin yksinkertaisilla laitteilla kuin autoihin asennettavalla alkolukolla ja nopeudenrajoittimella. Kokonaan ongelma ei poistuisi, mutta vuosittain säästyisi todennäköisesti monen nuoren henki. Auton sähköjärjestelmään asennettava alkolukko ei todennäköisesti olisi niin kallis varuste kuin mitä sen vastustajat pelottelevat. Se voisi olla jatkuvasti haistelevaa mallia, joten ajamaan lähtiessä ei erikseen vaadittaisi suuria operaatioita. Jos laite olisi suunniteltu hyvin, sitä ei käytännössä edes huomaisi.
mikahe:
Liikennesääntöjä valvotaan jonkin verran, mutta väkivaltarikoksia ei ole mahdollista valvoa samalla tavalla. Ei poliisi voi odottaa puskassa tai lymyillä ikkunassa, että josko puukkomies sattuisi silmien edessä syyllistymään rikokseen. Poliisi kutsutaan aika varmasti paikalle vasta kun rikos on jo tapahtunut ja tapahtumien selvittely alkaa siitä.
Liikenteessä on toisin. Poliisi valvoo sääntöjen noudattamista, vaikkei joka paikkaan kerkeäkään. Valvonta on sinällään aika korni asia, koska ihmiset eivät pääasiassa riko liikennesääntöjä vahingoittaakseen toisia, eikä sääntöjen rikkominen itsessään aiheuta liikenteessä yhtään uhria. Ongelmia tulee siinä kohdassa, kun sääntöjen rikkoja hyökkää sääntöjen noudattajan päälle. Hyökkäys ei välttämättä ole tahallinen, mutta vahingossa tai ymmärtämättömyyttään sekoilukaan ei ole tappavalla aseella hyväksyttävää.
Olisko mitenkään mahdollista liikenteessä noudattaa samaa linjaa kuin väkivaltarikoksissa? Luotetaan ihmisten haluun olla ihmisiksi liikenteessä, ja selvitetään rikoksia sitten, jos oikeita sellaisia on tapahtunut? Tietenkin törkeä ja piittaamaton käytös liikenteessä on sekin tuomittavaa, niinkuin esim. torilla riehuminen, räyhääminen ja uhkaava käytös. Poliisille ilmoitusta, kun on sellaisia ongelmia.
Mutta onko se todella tarpeen kytätä tavallisten ihmisten liikennekäytöstä ja sakottaa ylinopeuksista tilanteissa, joissa siitä ei mitään haittaa kenellekään ollut? Mielestäni liikennevalvontasakon perusteena pitäisi vaaran aiheuttaminen eikä sääntörike. Ylinopeussakolla pitäisi voida pyyhkiä persettä, ellei poliisi pysty perustelemaan ylinopeuden aiheuttaneen tilanteessa vaaraa. Sama punaisia päin ajossa jne.
Ihmeellistä poliisivaltiomenoa ja kansalaisten vapauksien rajoittamista, kun kytätään pieniä rikkeitä joista ei ole kenellekään mitään haittaa. Haluaisin uskoa siihen, että liikenne toimii ilman poliisiakin koska ihmiset haluavat sen toimivan.
Sangen asiallisestikin noihin kysymyksiin voi näköjään vastata kuten drive tuossa yllä.
Oma kantani on ja sen olen sanonut jo monesti aiemminkin, että sääntöjen valvominen on lähinnä rahastusta eikä sillä ole kovin paljon yhteistä todellisen liikenneturvallisuuden parantamisen kanssa. Tusvallisuusnäkökohtiin sekä ajotapavalvontaan pitäisi sakotuksen painopistettä siirtää pois nopeuskeskeisestä.
Rätkätin:
Poliisijohdolta luonnollisesti kuullaan liikennevalvontaa ja sen tiukennusta kannattavaa puhetta, koska se lisää poliisille töitä ja takaa alan työllisyyden. Virkamiesten tavoitteena ei voi olla oman virkamieskuntansa supistaminen ja maton vetäminen työkavereiden jalkojen alta. Toiminnan järkevyyttä on harkittava jossain muualla.
Harkinnan tekevät valtion rahakirstun vartijat eli politiikot ja heille toimintaa on helpompi perustella, kun se kannattaa. Tavallinen liikennevalvonta sinänsä ei ole kovin tehokas tapa kerätä tuloja. Parhaiten se onnistuu automaattisella nopeusvalvonnalla, tai sitten kyttäämällä puskassa rysäpaikoissa. Sakkoja pitää kuitenkin jonkin verran kirjoitella, että se kattaa usean yksikön partion liikekannasta aiheutuvat kustannukset, ettei sellaista ihan minne tahansa kannata laittaa pyörimään. Rysäpaikalla tuottoa saa varmemmin, ja todennäköisemmin haaviin osuu myös joskus "jättipotti".
Valvonnan todellisesta turvallisuusvaikutuksesta voi olla montaa mieltä. Piittaamattomia kaahareita ehkä hillitsee se, että poliisi näkyy liikenteessä. Siihen asti kun poliisi näkyy. Poliisi ei voi millään näkyä joka paikassa. Mielestäni rajoitusten tarpeettoman tiukka noudattaminen aiheuttaa myös negatiivisia ilmiöitä liikenteessä. Suuri osa autoilijoista ajaisi mielellään sopivaksi kokemaansa sujuvaa ja turvallista fluenttia nopeutta. Se sitten aiheuttaa jonoutumista ja perässä roikkumista, kun parhaallakin tiellä joku kyntää tarpeettomasti kahdeksaakymppiä rajoituksia noudattaen. Rajoituksiin turvallisuusväitteensä perustavilla tietenkin ratkaisu asiaan on rajoitusten noudattamisen parantaminen ja nopeamman ajon halun tukahduttaminen.
Rätkätin: Epäilen vahvasti, että rekat eivät kaadu ilman kuskeja.
Ratkaisusi on tuon perusteella se, ettei kuskien varaan kannata laskea paljoakaan. Tuosta päästään minusta siihen, että kuskin teknisten apuvälineiden eli auton, renkaiden ym. tulisi olla mahdollisimman hyvät koska kuski on se heikoin lenkki.
Silti: Jos olisi olemassa robottiohjattuja rekkoja, nekin kaatuisivat joskus yhteensattumien summana ja ihan ilman kuskia. Kukaan kuski ei ole täydellinen, ei siis voida mitenkään odottaa että kaikki kuljettajat aina olisivat täydellisiä vaikka miten noudatettaisiin sääntöjä. Tuosta tapauksesta emme tiedä toistaiseksi muuta kuin sen, että rekka syystä tai toisesta kaatui erittäin liukkaalla tiellä. Kuljettajan mahdollisista rikkeistä emme tiedä yhtään mitään, joten niillä ei varmaan kannata tässä vaiheessa spekuloida?
Muut kuljettajat olivat ainakin lehden tekstin perusteella täysin itse vastuussa omista ojaanajoistaan, koska tulivat paikalle selvästi myöhemmin.
Rajoitusnopeus on tuossa 80 ja tiellä on kameravalvonta, joten kovin suurista nopeuksista tai valvonnan puutteestakaan on tuskin ollut kyse.
Tie on myös 1-kunnossapitoluokan tie, joten varmasti tutkitaan sekin oliko kunnossapito asianmukaista.
Eiköhän tuo, että kukaan ei ole virheetön tai se, että ihan jokainen tekee virheitä, ole mainittu jo useammankin kerran.
Ja silti aina vaaditaan täydellisyyttä muilta ja ollaan valmiita tuomitsemaan vaikka asiaa ei edes ole tutkittu vielä.
Ja jos se on totta lainkaan, että joka ikinen tekee virheitä, niin voi uskoa hyvin, että myös tukkirekan kuski on tehnyt virheitä.
Kukaan ei mielestäni ole väittänytkään ettei hän mahdollisesti olisi tehnyt virhettä. Kaikkea ei kuitenkaan mitenkään voi aina ennakoida, joten tutkinnassa vasta selviää mistä on oikeasti ollut kyse.
Saattaa olla, että joku on maininnut, että ajokelit olisivat aina hyvät, mutta itse en ole sellaista missään ennen sinun kirjoitteluasi nähnyt.
Kitkarenkaiden puolestapuhujien argumentti on jatkuvasti ollut se, että ainakin etelässä ajetaan melkein aina sulilla teillä ja liukkaita kelejä on vain x määrä talvessa.
Minä olen sitä mieltä että liukkasta on jossain päin Suomea periaatteessa joka talvipäivänä ja keli oikeasti voi yllättää kokeneimmankin joskus. Tuostakin onnettomuudesta näkee sen, ettei niitä liukkaita kovin montaa tarvitakaan kun tulee jo pahaa jälkeä.
Todennäköisesti tuossakaan liukkaus ei ollut kovin laajalla alueella, vaan tie nyt sattui paikallisesti olemaan hyvin liukas. Siitä viestii sekin, ettei 1-luokan tietä ollut saatu suolattua ajoissa, eli tienpitäjäkään ei ollut asiaa tajunnut ajoissa. Äärimmäisen vaikea on ennakoida tuon kaltaista jollain niinkin luotettavalla konstilla kuin vaikkapa kotipihasta lähdön sutimisen tai jarrutustestien perusteella.
Rätkätin:
Henkirikokset ovat siinä hyvin mielenkiintoisia, että Suomessa niistä jää kiinni lähes 100% tekijöistä. Kiinnijäämisriski ei siis suuesti näytä ainakaan tässä vaikuttavan rikollisten käyttäytymiseen.
AkiK:
Jos Senaatintorilta alettaisiin televisioda+webcastata suorana mestajaisia, niin tuohon voisi tulla muutosta. Lisäksi jos rattiksilta päätettäisiin amputoida kerrasta yksi rattikäsi, niin se olisi oivaa lämmittelyohjelmaa.
mikahe:
Kyllä siihen tulisi muutos. Tiedetään, että julkiset teloitukset ja silpomisrangaistukset tai esimerkiksi sotakokemukset lisäävät yhteiskunnan väkivaltaisuutta eli pahoinpitelyjä, henkirikoksia ja niiden raakuutta.
Rätkätin:
Huonosti.
Automaattisia kameroita ei tarvita muuhun kuin valvomaan vaarallisia risteyksiä ja kamera saa minun puolestani olla paikallaan aina.
Poliisien vakansseja sen sijaan lisäisin selvästi kun kerran vapaaehtoisia lisäveron maksajia riittää. Lisääntynyt valvontahan vain parantaa minun ajoympäristöäni, koska silloin valvotaan myös liikenneturvallisuuteen vaikuttavia asioita eikä ainoastaan ajonopeutta omalla kaistalla.
Rätkätin:
Ja vielä SO2001:
"Asioiden kehittyminen parempaan suuntaan ei johdu kansasta itsestään vaan viisaista johtajista, tehokkaista poliisivoimista ja ankarista kurinpitotoimista."
Liikenneturvan kuukausitilasto tammi-syyskuun ajalta näyttää että tänä vuonna rakastetun Isä Aurinkoisen pakotustoimet ovat kohdistuneet erityisen tehokkaina maamme motoristien keskuuteen.
Yksinomaan lainsäätäjän ja -valvojan uupumattomin toimenpitein on motoristien kuolintilastoihin tullut tuolla ajalla dramaattinen parannus. Viime vuonna samana aikana kuoli 71% enemmän motoristeja kuin tänä vuonna.
Motoristit kiittävät Isä Aurinkoista, motoristien suojelupyhimystä.
Näkyy olevan sarkasmigeneraattorin patterinvaihtoviikko itse kullakin
Rätkätin:
Saivartelen nyt tästä, vaikkei tässä tapauksessa niin käynytkään eikä tämä mikään yleinen onnettomuustyyppi olekaan.
Mutta nimenomaan juuri iso auto on se, joka oikeasti osaa suistua itsekseen. Se tekee sen ajosta lämpimien renkaiden sulattaessa lumen pysäköidyn auton alta märäksi jääksi, jolloin iso auto liukuu omia aikojaan joskus hankaliinkin paikkoihin kuskin istuessa kahvilla.
Eräs harvinainen syy jossa huono keli oikeasti suistaa auton ojaan ilman kuljettajan virhettä on 100 mailia tunnissa ylittävä tuulen nopeus joka alkaa riittää tyhjän umpirakenteisen rekan kaatamiseen. Kerran elämässäni olen nähnyt tuollaisen Britanniassa =:-o
740 GLE:
Hui .. hyvä, kun sanoit ... täytyykin tästä lähtien katsoa tarkasti minne autoni parkkeeraan, ettei vain rekat huoltoasemien pihassa taukopaikoilla hyppää päälle. No juu .. kaikki mikä on lehdessä on totta, joten muistutan, että kun henkilöauto lähti liikkumaan parkkipaikalta "itsekseen" ilman kuskia, niin kuski sai oikeudessa tuomion. Kuskin vastuulla on koko ajopeli vaikka se olisi lämpimässä tallissa.
En osaa sanoa tuosta tukkirekkajutusta kummempia, kun mitä olen lukenut ja kaikki mikä lukee on tietenkin totta. KUN on totta siis, että rekka oli jo muutaman minuutin ehtinyt olla kumossa, niin miksi kuski ei varoittanut muuta liikennettä kiikuttamalla kolmiota tai jollain muulla tavoin lisäonnettomuuksien ehkäisemiseksi? Vai olikohan saanut siipeensä niin pahasti ettei pystynyt liikumaan?
Rätkätin:
Joo, ei talvella parkkiin rekan viereen alarinteen puolelle. Kun renkaat höyryävät lumella, se auto todella osaa ihan itsekin liikkua sivuttain. Sitten tietenkin ollaan jo kuljettajan virheen puolella, jos tapahtuu se vielä todennäköisempi eli liikkeelle lähtiessä vetopyörän sutaistessa auto siirtyykin sivusuunnassa.
Toisinaan liikkeellelähtö ei edes teoriassa ole noissa olosuhteissa mahdollista olipa kuljettaja kuinka hyvä tahansa.
Mutta poikkeustapauksiahan nämä ovat, ainoastaan esimerkkejä elävässä elämässä nähdyistä tapauksista joissa auto voi aiheuttaa onnettomuuden itsekseen tai huonon sään seurauksena.
740 GLE:
Niinpä ... lillukanvarsia ..
Jostain kummallisesta syystä olen minäkin täällä oppinut, että vaikka kuinka pyrkisi keskustelemaan asoista yleisesti, niin lähes aina joku kaivelee jonkun ihmeellisen ja harvinaisen erikoistapauksen, jonka vuoksi olen kokonaan väärässä. Mutta ei se mitään .. elämä on.
Onnettomuuksissa yleisesti tuntuu jäävän keskustelujen ulkopuolelle toimiminen onnettomuustilanteissa kuten:
- organisointi
- ihmisten tilanteet
- lisäonnettomuuksien välttäminen
- tilanteen kartoittaminen
- avun kutsu
jne jne ... takertumatta sen kummemmin tehtävien järjestykseen, joka tietenkin riippuu kustakin tilanteesta itsestään. Sen sijaan keskustellaan, että käytettiinkö sopivia renkaita, oliko vilkku, satoiko lunta, satoiko vettä, mikä oli vauhti, oliko etu- vai takaveto jne ...