TeeCee: No mikäköhän se rooli mahtaisi olla? Villi arvaus: noin paljon rajoitusta hitaammin ajaminen lisää jonoutumista?
Ajaako tosiaan 15-20 % kuskeista vähintään 10 km/h alle rajoituksen? Kun minä ajan 0-5 km/h alle rajoituksen, saan hyvin harvoin ketään kiinni, ja silloinkin nopeuseromme on vain muutaman tuntikilometrin luokkaa. Ettet sinä nyt sekoita autoja ja viritettyjä mopoautoja?
JEV2: Hyvä, alat päästä jyvälle. Harmi, että kompastut jatkuvasti omaan näppäryyteesi. Tottahan olet lukenut "Autojen nopeudet pääteillä" raportin, josta tuokin tieto löytyy. Ainakin olet tuolla raportilla perustellut ylinopeutta ajavien vähemmistössä olemista
En tainnut päästä jyvälle edes sen vertaa että olisin ymmärtänyt mihin näppäryyteeni minä tällä kerralla kompastuin. En ole lukenut tuota tutkimusta, etsin siitä vain tietoa siitä, pitääkö ritsan puheet paikkaansa. Ei pitänyt, taas yksi hänen ylinopeudella ajamiselle antamistaan perusteluista osoittautui itse keksityksi.
Näitä keskusteluja jo vuosia seuranneena olen pannut merkille muutamia mielenkiintoisia asioita ihmisten käyttäytymisestä. Ihmiset näyttävät huomaavan muiden virheitä sielläkin missä niitä ei ole ja omia virheitä jää huomaamatta olivat ne kuinka ilmeisiä tahansa. Tässäkin tapauksessa minä en tiedä mitä tarkoitat minun jatkuvalla kompastumisellani omaan näppäryyteeni, mutta sinun mokasi ovat minulle erittäin selviä. Olet sitä mieltä että muita hiljempaa ajaminen lisää onnettomuusriskiä, mutta tutkimusten mukaan se vähentää riskiä. Olet sitä mieltä että onnettomuudet vähenevät kun rajoitusta noudattavat alkavat ajaa ylinopeudella ohitustarvetta vähentääkseen, mutta tutkimuksen mukaan liikennevirrassa tapahtuu sitä enemmän onnettomuuksia, mitä isompi osa ajaa ylinopeudella. Olet tarkkana lähdeaineiston laadusta, mutta perustelet silti omia mielipiteitäsi tutkimuksilla, jotka ovat nykytiedon mukaan väärässä. Ja kaikista pahin: et muuta mielipidettäsi vastaamaan uusia tietoja.
JEV2: . Silmiä avaavaa tietoa saatat löytyy raportin loppupäästä, missä on listattu kunkin LAM -aseman nopeushajonnat ja keskinopeudet. Mahtaisiko sieltä löytyä tieosuuksia joilla vuodesta toiseen käytännössä kaikki ajavat reilusti yli nopeusrajoituksen?
Minkä asian suhteen se avaisi silmiä, että löytyy mittauspisteitä joiden kohdalla kaikki ajavat ylinopeutta? Pitääkö se lukea raportista että silmät aukeavat, eikö riitä että itse tiedän monta sellaista tieosuutta? En ymmärrä pointtiasi, en edes ymmärrä mihin asiaan se liittyy.
Viimeisessä lauseessa on jotain järkeä. Ei liikene liiku millään 0-10-20 pykälillä, se liikkuu sillä nopeudella millä se kulloinkin pääsee liikkumaan, se on sitä todellisuutta mihin jokaisen täytyy sopeutua.
Sinulta on jäänyt olennainen pointti huomaamatta. On syytä pitää huoli siitä, ettei itse aiheuta muille tarvetta sopeutua laittomaan ajotapaan.
Sinulle on näytetty toteamus vuoden 2011 raportista missä sanotaan että valvotuilla teillä mitatut nopeudet poikkeavat valvomattomista, ei vaikutusta. Sinulle on kerrottu että raskas kalusto hidastaa virran nopeutta, ei vaikutusta. Tiedät että aamuyöstä vuorokauden keskinopeus nousee 5km/h, ei vaikutusta. On sinulla kova pää.
Tiedän mainitsemiesi asioiden vaikutuksen, mutten tiedä, millaista vaikutusta odotat tiedon minussa aiheuttavan.
Viimeisessä lauseessa on jotain järkeä. Ei liikene liiku millään 0-10-20 pykälillä, se liikkuu sillä nopeudella millä se kulloinkin pääsee liikkumaan, se on sitä todellisuutta mihin jokaisen täytyy sopeutua.
Sinulta on jäänyt olennainen pointti huomaamatta. On syytä pitää huoli siitä, ettei itse aiheuta muille tarvetta sopeutua laittomaan ajotapaan.
Turhaan siitä murehdit kun ei näytä poliisiakaan kiinnostavan. Kun itse pitää huolen että kameratolppien kohdalla ajaa rajoitusten mukaan ja muualla virran mukana ei muusta tarvitse murehtia. Sinun tehtävä liikenteessä on huolehtia omasta tontista, ei toisten, etkä niihin mitään pysty vaikuttamaan muuten kuin hidastamalla ja se taas aiheuttaa ohituksia joten älä tee sitä.
Sinulle on näytetty toteamus vuoden 2011 raportista missä sanotaan että valvotuilla teillä mitatut nopeudet poikkeavat valvomattomista, ei vaikutusta. Sinulle on kerrottu että raskas kalusto hidastaa virran nopeutta, ei vaikutusta. Tiedät että aamuyöstä vuorokauden keskinopeus nousee 5km/h, ei vaikutusta. On sinulla kova pää.
Tiedän mainitsemiesi asioiden vaikutuksen, mutten tiedä, millaista vaikutusta odotat tiedon minussa aiheuttavan.
En enää odota sen aiheuttavan mitään järjellistä toimintaa.
Sinun tehtävä liikenteessä on huolehtia omasta tontista, ei toisten, etkä niihin mitään pysty vaikuttamaan muuten kuin hidastamalla ja se taas aiheuttaa ohituksia joten älä tee sitä.
Mielenkiintoista, kuinka onnistut sekoittamaan noin tiiviissä paketissa asiat noin hyvin.
Samaa mieltä olen siitä, että oma tontti pitää pitää kunnossa. Mutta kun pidän tonttini kunnossa, kehoitatkin olemaan tekemättä niin.
Sinun tehtävä liikenteessä on huolehtia omasta tontista, ei toisten, etkä niihin mitään pysty vaikuttamaan muuten kuin hidastamalla ja se taas aiheuttaa ohituksia joten älä tee sitä.
Mielenkiintoista, kuinka onnistut sekoittamaan noin tiiviissä paketissa asiat noin hyvin.
Samaa mieltä olen siitä, että oma tontti pitää pitää kunnossa. Mutta kun pidän tonttini kunnossa, kehoitatkin olemaan tekemättä niin.
Mitä aiemmin sanoin valkoisesta ja mustasta. Ihminen näkee mitä haluaa kun on riittävän aivopesty.
TeeCee: En tiedä heidän tavoitteistaan, en edes usko että joka kuudes kuski ajaisi 10 km/h alle rajoituksen. Jos ajaa, niin se tarkoittaa että tuo määrä ei vielä rajoita laillista nopeutta ajavan liikkumista edes sen vertaa että asian olisi huomannut liikenteessä.
JEV2: Älä nyt vain erehdy luulemaan, että jos SINÄ et ole johonkin asiaan törmännyt sitä ei voi olla olemassa.
Sain kommentistasi kuvan että joka kuudes kuski ajaa 10 km/h alle rajoituksen, tämä oli asia jota en uskonut enkä usko vieläkään. Jälkeenpäin on ilmennyt että tarkoititkin vain joitain yksittäisiä mittauspisteitä, ja sen minä uskon. Työmatkani varrellakin on sellainen kohta, jossa LAM-piste antaisi tuollaisia tuloksia. Kaikki eivät huomaa että rajoitus nousee noin kilometrin matkalle. Kun he ajavat vanhaa rajoitusta ylinopeudella, tuloksena olisi suunnilleen kuvaamasi kaltainen tilasto.
En väitä etteikö tilaston kertoma asia olisi olemassa, väitän vain että jos tuo olisi oikeasti joku ongelma liikenteessä, niin minun ajosuoritteellani heitä pitäisi osua eteeni päivittäin. Vaan ei osu, en edes muista koska olisin saanut kiinni viimeksi maantiellä henkilöauton, jonka ohittamisesta olisi ollut minulle hyötyä. Noin puolitoista kuukautta takaperin jouduin hidastamaan vähän pidemmäksi ajaksi. Sain hitaamman kiinni jossain Oriveden ja Keuruun välillä. Jouduin tekemään niinkin hermoja rassaavan asian kuin klikkaamaan cruiseen 3 km/h pienempi nopeus. Tätä helvettiä kesti ehkä 10 minuuttia ja sitten hitaampi kääntyi sivutielle. Sillä keikalla ( n. 320 km ) minut ohitti muistaakseni kuusi autoa, ja itseäni hitaampia sain kiinni tuon yhden.
Tuo on tietysti vain epämääräistä mutu-tuntumaa, mutta se kuvaa kuitenkin hyvin minun keskimääräisiä kokemuksiani tästä asiasta. Ero kohtaamisten lukumäärässä rajoitusta hitaampien ja ylinopeutta ajavien kanssa on moninkertainen, silti moni nimimerkki on huolissaan vain tuon pienemmän ryhmän aiheuttamasta ohitustarpeesta.
Alle rajoituksen ajavista huolissaan olevilla näyttää olevan yksi yhteinen nimittäjä; kaikki, jotka ovat suostuneet asiasta puhumaan, ovat kertoneet että heidän ajotapoihinsa kuuluu tahallinen ylinopeus. Tästä ehkä kovastikin tärkeästä yhteydestä ei kuitenkaan tunnu saavan aikaan keskustelua, pitäisi äimistellä vain sitä että miksi eräät eivät siirry julkisiin kulkuneuvoihin vaan vaarantavat liikennettä ajamalla liikennerikollisia hiljempaa.
Kunnon perusteluja on tullut yksi, mutta se on esitetty sitten sitäkin useammin: kukaan ei saa haitata toisen ajoa vaikka se toinen rikkoisikin liikennesääntöjä. Tottahan se onkin, mutta liittyy eri asiaan. Se liittyy siihen tilanteeseen kun ollaan jo saatu kiinni hitaampi, mutta oleellinen kysymys on myös se, että miksi se hitaampi tuli kiinni ajetuksi.
Olisi kiva kuulla joskus laitonta nopeutta ajavan sanovan suoraan että hän ihan itse ajoi kiinni ne ohituksia aiheuttavat joiden tekemisistä hän täällä valittaa, rikkoen tahallaan nopeusrajoitusta jonka tarkoitus on vähentää juuri tällaisia tapauksia. Näinhän se asia kuitenkin oikeasti on, miksei sitä siis voi sanoa ääneen? Ja kun ei voi, niin olisiko siitä syytä päätellä jotain omista ajoasenteista? Miten voi korjata omia ajoasenteita jos niistä ei pysty edes keskustelemaan?
Jos autot ajavat 108-109 kilometrin tuntinopeudella, ne jäävät vielä edellä mainitun kymmenen prosentin ulkopuolelle. Koska autojen nopeusmittarit näyttävät yleensä liikaa, tuollaisessa nopeudessa ajava kokee, että "kaikki" ajavat yli 10 km/h ylinopeutta.
Edellä taidettiin jo pohtia tätä asiaa, mutta myös siitä voi olla erilaisia käsityksiä, mitä tarkoitetaan käsitteellä "ajaa yli 10 km/h ylinopeudella". Jonkun mielestä auto ajaa yli 10 km/h ylinopeudella, jos se edes hetken ajan ylittää nopeusrajoituksen yli kymmenellä kilometrillä tunnissa jollakin tieosuudella. Jonkun mielestä taas auto ei aja yli 10 km/h ylinopeudella, jos se edes joskus hidastaa vauhdin hetkeksi alle edellä mainitun nopeuden. Nämä ovat tietenkin kuvitteellisia ääripäitä, mutta kuinka monta prosenttia matkasta pitää ajaa yli 10 km/h ylinopeudella, jotta kuuluu määritelmän "ajaa yli 10 km/h ylinopeudella" piiriin.
Epäilen, että sellaisia kuljettajia on melko vähän, jotka eivät ole koskaan ajaneet yli 10 km/h ylinopeudella.
Suurin ajamani nopeus on ollut mittarilukeman perusteella 200 km/h Jämsän varalaskupaikalla 1970-luvulla. Auto oli Chevrolet. Kokeilin, kuinka kovaa se kulkee. En tiedä mittarivirhettä, enkä siis tiedä, mikä oli todellinen nopeus. 7,4 litran koneella varustetussa Chevroletissa on sellainen mielenkiintoinen piirre, että 100 km/h nopeuden jälkeen kiihtyvyys tuntuu vaatimattomalta, kunnes noin 160 km/h kohdalla moottori ikään kuin panee "turbon" päälle ja auto alkaa kiihtyä uudestaan. Ilmeisesti kone vasta tuossa nopeudessa saavuttaa ne kierrokset, jolloin teho on parhaimmillaan. On aika hieno tunne, kun auto vielä 160 km/h nopeudessa tuntuu "hyökkäävän". Nykyautot tietysti tekevät kaikki noin, mutta niitä en ole päässyt kokeilemaan.
Nykyinen tehokas auto on kidutusväline. Kuskia härnätään tietoisuudella, että vauhtia ja kiihtyvyyttä löytyisi, mutta siitä ei ole lupa nauttia. Sen sijaan pitää madella "nopeuksilla", joissa ei edes huomaa, onko autossa ajo-ominaisuuksia.
Micralla ajoin kesällä 2001 kaasu pohjassa saksalaisella moottoritiellä muutamia kymmeniä kilometrejä. Mittari näytti alussa 170 km/h, mutta viisari kipusi hiljalleen 180 km/h lukemaan, kun moottori tottui kierroksiin. Jos Suomessa aikoisi kokeilla auton huippunopeutta, pitäisi olla joku kaveri kännykän kanssa ilmoittamassa, milloin reitti on "turvallinen".
JEV2: Harkitsevan jäärän vastakohta onkin sitten kaltaisesi "tuuliviiri rauhaton", joka muuttaa mielipidettään jatkuvasti ja julistaa sen saman tien "tieteen kannaksi".
En tiedä mitä tarkoitat harkitsevalla jäärällä, mutta minun suhteeni olet periaatteessa oikeassa. Minun kaltaiseni muuttaa mielipidettään sitä mukaa kun tieto lisääntyy ja jos se lisääntyy vauhdilla, mielipiteetkin muuttuvat jatkuvasti.
En julista mielipiteitäni tieteen kannaksi vaan yritän ymmärtää ensin tieteen kannan ja julistan sen sitten mielipiteekseni. Se näyttää näin kirjoitettuna pieneltä erolta mutta todellisuudessa nuo asiat ovat toistensa vastakohtia. Joskus ymmärrän tieteen kannan väärin, mutta tämä valitsemani toimintatapa on itseään korjaava: kun käy ilmi että olen ymmärtänyt tieteen kannan väärin, tuuliviiri kääntyy taas. Minusta tämä on ainoa järkevä tapa toimia, muut vaihtoehdot olisivat että en muuta kantojani tiedon lisääntyessä, tai sitten minun olisi tiedettävä ja ymmärrettävä kaikki asiat.
Mitä käytännön eroa on harkitsevalla jäärällä ja tavallisella jäärällä? Minusta sellainen ihminen on jäärä, jonka mielipiteet ja asenteet eivät kehity koska niiden haltija ei kyseenalaista niitä eikä ota vastaan muiden kritiikkiä. Kun sellainen ihminen harkitsee asioita, hän harkitsee vain että miksi muut eivät tajua olevansa väärässä. Jos hän harkitsisi laajemmin, omat asenteensa ja vanhat mielipiteensä unohtaen, niin hän ei olisi jäärä, eikä hän siksi voisi olla myöskään harkitseva jäärä.
JEV2: Huomasithan Elvikin sanovan, että MYÖS kyselytutkimusten tulokset ovat haavoittuvaisia.
Kyllä. Huomasithan miten asia huomioitiin tutkimuksessa The effects of drivers speed on the frequency of road accidents?
TeeCee: Yksi asia kaipaa tarkennusta: tarkkaan ottaen ei ole havaittu, että muita hitaammin ajaminen pienentää kuskin todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen, todistettu on vain, että muita hiljempaa ajavat joutuvat harvemmin onnettomuuksiin. Asioilla on yhteys, mutta ei välttämättä syy-seuraus-yhteyttä. Voi olla niinkin, että joku muu kuskin ominaisuus saa aikaan sekä muita hiljempaa ajamisen että pienemmän todennäköisyyden joutua onnettomuuteen: It is important to stress at this stage however that these models merely represent associations between the variables. These associations represented by the models may arise from a causal link between speed and accidents or from causal links between accidents and a number of key variables (age or mileage for example) and between speed and the same variables.
JEV2: Potenssimallihan ei ota kantaa siihen, ajaako muita hiljempaa vai ei. Itse asiassa se ei ota kantaa yksittäiseen kuljettajaan ollenkaan. Aika kaukaa siis haet perusteita omalle potenssimallitulkinnallesi. Vai onko kyseessä jo nopeuspoikkeamatulkinta jota perustelet potenssimallin lukemin?
Kommenttini ei liittynyt potenssimalliin vaan siihen asiaan, josta tämä kina lähti liikkeelle: muuta liikennettä hitaampien kuljettajien vaikutus liikenneturvallisuuteen. Tuo lainaukseni oli tutkimuksesta The effects of drivers speed on the frequency of road accidents joka on laajin tiedossani oleva tätä asiaa käsittelevä tutkimus. Tuo lainaus sisältää erittäin tärkeän pointin tämän keskustelun kannalta. Nykytietämys ei riitä kertomaan mikä saa aikaan sen että muita hitaammin ajaville sattuu vähemmän kolareita. Siksi en voi enää sanoa varmaksi että vauhdin hidastaminen muiden vauhtia alhaisemmaksi vähentäisi kuskin kolarialttiutta. Se voi vähentää sitä, mutta saattaa olla myös niin että joku tai jotkut muut tekijät saavat vähemmän kolareita ajavat kuskit ajamaan muuta liikennettä hitaammin. Syyt ja seuraukset eivät ole tiedossa, tiedossa on vain lopputulos.
Nykyinen tehokas auto on kidutusväline. Kuskia härnätään tietoisuudella, että vauhtia ja kiihtyvyyttä löytyisi, mutta siitä ei ole lupa nauttia. Sen sijaan pitää madella "nopeuksilla", joissa ei edes huomaa, onko autossa ajo-ominaisuuksia.
Voi voi.
Toisille tuosta voi tulla ongelma, toisille ei. Onneksi tuossa kidutuksessa ei ole mitään fyysiseen koskemattomuuteesi kajoavaa ja jos et autoa ajaessa saa henkistä puoltasi kuriin, niin aika ihme juttu kyllä oikeasti.
Mihin kaikkeen tuo tehokas kidutus mielestäsi oikeuttaa sinut sitten, tai kanssakulkijat? Missä nopeudessa kidutusfiiliksen voisi kuvitella loppuvan? Onko se raja jossakin tyyliin aina kun ajan ylinopeutta +15 alkaen, oli rajoitus mikä hyvänsä, vaikkapa?
TeeCee: Tämä voisi selittää sen, miksi nopeudenmuutoksen ja onnettomuusherkkyyden suhde on niin iso. Ehkä vaikutusmekanismi onkin se, että kuski joka pitää oman turvalliseksi tietämänsä nopeuden muiden painostuksenkin alaisena pystyy hallitsemaan itsensä muissakin tilanteissa keskitasoa paremmin, ja se olisikin TÄMÄ joka pienentää niin paljon hänen onnettomuusherkkyyttään.
JEV2: Ehkä. Tai sitten hitaammin ajavat ovatkin hyvin vähän ajavia, vanhuksia, sairaita, huolettomia, turisteja tai mitä ikinä mieleen juolahtaa. Ehkä nyt huomasit, missä pelkästään nopeuksiin keskittyneiden kyselytutkimusten puutteet ovat.
Minun tietämykseni kyselytutkimusten puutteista ei ole ongelma, tärkeää on että tutkijat tietävät ne puutteet jotta osaavat ottaa ne huomioon johtopäätöksissään. Tieteellisen tutkimuksen piirteisiin kuuluu, että epävarmoja tekijöitä käsitellään niin, että virhe ei ainakaan lisää tutkittavan tekijän vaikutusta.
Tutkijatkin ehdottivat ikää tai ajokokemusta mahdollisiksi selittäviksi tekijöiksi, mutta veikkaan että he tarkoittavat ajokokemuksella isoa sellaista, kun taas sinä puhut vähästä ajokokemuksesta. Ei vaikuta uskottavalta että kokemattomasta kuskista tulisi kokenutta turvallisempi vain sillä että hän ajaisi muita hitaammin. Jos näin olisi, niin se puhuisi eniten sen puolesta, että se vaikuttava tekijä olisi nimenomaan pudotettu ajonopeus. Jos ajokokemus on selittävä tekijä, niin sen vaikutusmekanismin on pakko mennä niin päin että kokeneemmat kuskit pystyvät kokemattomia paremmin hahmottamaan riskit ja päättävät siksi muiden muutosten lisäksi myös ajaa entistä hiljempaa.
Turistit tuskin pääsivät vaikuttamaan tutkimustulokseen, koska kysely postitettiin koteihin. Postitustiedot olivat peräisin englantilaisesta autorekisteristä, enkä usko että heillä on käytössään myös muiden maiden rekisteritiedot. Suomen Autorekisterikeskuksella ei ainakaan ole muiden maiden tiedostoja.
En tiedä minkä ikäisiä tarkoitit vanhuksilla, mutta on tutkittu tosiasia että iän karttuessa kuljettajilla on taipumus laskea ajonopeuttaan. Oma arvaukseni on että tämä tekijä on mukana vaikuttamassa tutkimuksen tulokseen. Osa varmaankin reagoi vauhtia pudottamalla vain havaitsemaansa iän heikentämään ajokykyynsä, heillä voisi olettaa että mitään isompaa muutosta liikenneturvallisuudessa ei iän myötä tapahdu. Mutta osa ihmisistä saattaa viisastua vanhetessaan ja muuttaa kaikkia ajotapojaan turvallisempaan suuntaan.
Pohtimisen arvoinen asia on myös, kuinka potenssimallin ennustama mahdollisuus saadaan toteutumaan. Onko hyvä menetelmä olla itse pudottamatta nopeutta, koska potenssimalli ei koske yksittäistä kuljettajaa vai onko parempi tapa olla itse osa positiivista kehitystä.
Lyhyt vastaus: laskemalla nopeusrajoitusta ja valvomalla sitä.
Minusta kaikki nämä: yksittäisen kuskin nopeuden alentaminen ihan omatoimisesti, valvonta ja rajoitusten alentaminen, kun siihen on perusteet.
Itse olen vähitellen oppinut ajamaan rajoituksia noudattaen. Se on ainoa juttu, jolla itse voin "osallistua talkoisiin". Kun näitä noudattajia on tarpeeksi vaikuttaa se toki myös muiden nopeuksiin etenkin, jos ohitusmahdollisuutta ei ole. Sitäkös täällä muutama jo itkikin!
Tänään töihin ajellessa oli taajamassa (rajoitus 50) myös nopeusvalvontaa. Todella hyvä asia, että sitäkin joskus näkee, varsinkin kun paikka oli lähellä kouluja. Näytti sieltä poliisiautosta tulevan ulos asikkaita.
Itse ajelin "alinopeutta" eli vähän alle rajoituksen, kun katsoin sen asialliseksi. Alemman nopeuden käyttöä toki edellyttää "lapsia" liikennemerkki ja kouluun menijöitä oli tähän aikaan. Mielestäni paikalla olisi perusteltua 40 km/h nopeusrajoitus, joka varmasti jonkin verran alentaisi nopeuksia, varsinkin silloin, kun joskus sitä valvontaakin olisi.
Nykyinen tehokas auto on kidutusväline. Kuskia härnätään tietoisuudella, että vauhtia ja kiihtyvyyttä löytyisi, mutta siitä ei ole lupa nauttia. Sen sijaan pitää madella "nopeuksilla", joissa ei edes huomaa, onko autossa ajo-ominaisuuksia.
Toisille tuosta voi tulla ongelma, toisille ei. Onneksi tuossa kidutuksessa ei ole mitään fyysiseen koskemattomuuteesi kajoavaa ja jos et autoa ajaessa saa henkistä puoltasi kuriin, niin aika ihme juttu kyllä oikeasti.
Mihin kaikkeen tuo tehokas kidutus mielestäsi oikeuttaa sinut sitten, tai kanssakulkijat?
Tehokas kidutusväline. En kirjoittanut oikeuttamisesta, joten en osaa vastata kysymykseen.
Mitä tarvetta varten ihmiset ostavat auton? Mistä tekijöistä ja ominaisuuksista asiakkaat maksavat, kun he siirtävät 19.990,00 euroa tai 24.990,00 euroa tai 39.990,00 euroa tai 49.900,00 euroa tai jonkin muun huomattavan summan autoliikkeen tilille (niin ja tietenkin lisäksi 600-900 euroa toimituskuluja)?
Jos ihmiset ostavat uuden auton pelkästään tyydyttääkseen liikkumisen tarpeensa (paikkojen A ja B välillä, niin kuin monesti sanotaan), miksi he maksavat autostaan huomattavasti enemmän kuin mitä heidän kuuluisi maksaa, jos olisi pelkästään kyse liikkumisvälineestä. Liikkumiseenhan riittää se, että auto liikkuu. Ja jos vähän mukavuutta halutaan, niin peltikuoret, pehmustettu penkki ja lämmityslaite riittävät aivan hyvin mukavuusvarusteiksi. Ei tarvita mitään metalliväriä ja muita lisukkeita, joista pitää maksaa satoja euroja ylimääräistä. Eikä missään nimessä tarvita tehokasta moottoria, joka lisää polttoaineen kulutusta. Eiväthän ihmiset osta autoa ajaakseen kilpaa suljetulla kilparadalla vaan ajaakseen liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten mukaisesti yleisillä maanteillä.
Katumaastureiden ja muiden ökyautojen suosio kertoo siitä, että liikkumisen tarve on vain yksi osa auton hankkimisen perusteista. Huomattavan suuri osa on muuta kuten näyttämisen tarvetta tai sosiaalisen statuksen osoittamisen tarvetta katsokaa ja kadehtikaa köyhä rupusakki, minulla on Lexus.
Oma käytetty autoni maksoi 1400 euroa, ja olen ajanut sillä tähän mennessä yli 130000 kilometriä. Liikkumisen tarve on tullut hoidetuksi. Vaikka nykyinen autoni mitä ilmeisimmin ei ole minulle statusesine, jolla osoittaisin kuuluvani yläluokkaan, sen ostaminen ja omistaminen on palvellut myös sosiaalisen viestinnän tarpeita aivan samalla tavalla kuin Toyota Avensis palvelee omistajansa sosiaalisen viestinnän tarpeita. Tätä olisi turha kiistää.
Auto on tavallaan kuin vaate, johon pukeudumme. Se on vaatetuksemme uloin kuori, kun liikumme ihmisten ilmoilla. Se kertoo meistä aivan samalla tavalla kuin se varsinainen kankaasta tehty pukumme mikä peittää vartalomme.
Saatuani syksyllä 2008 vakuutuskorvauksia erään pienen kolarin jälkeen, etsin käytettyä autoa Nettiauton sivuilta. Etsinnässä samoja kriteereitä kuin uuden auton etsijälläkin. Kun valitsin automerkkiä, mietin, minkä kuvan auto antaisi minusta. Jotkut mallit ja merkit olivat pois suljettuja, koska en halunnut profiloitua miksikään tojokuskiksi. Vaatimaton budjetti eli noin 1500 euroa tietysti kavensi valikoima. Vaikka olisin halunnutkin, minusta ei olisi voinut tulla mersukuskia, ellen olisi tyytynyt johonkin liikkuuko vai eikö liiku ruostepesään. Ostin auton liikkumistarvetta varten. Projektiautoja on jo tarpeeksi.
Auton ulkonäön ja tyylin piti olla OK. Auto ei saanut olla ruostumisaltista mallia. Auton tekniikan piti olla kunnossa. Auton kilometrilukeman piti olla mahdollisimman pieni. Auton piti olla mahdollisimman siisti. Ja hinnan suhteessa uuden vastaavan auton hintaan piti olla mahdollisimman alhainen. Ja maksimihinta oli siis 1500 euroa.
Toyotat sekä eräät muut merkit ovat jo lähtökohtaisesti pois laskuista. Toyota on ikäänsä nähden kallis, ja myytävät vanhemmat yksilöt ovat ruostuneita. 1500 eurolla olisin saanut vanhan, kuluneen ja paljon ajetun ruosteisen Corollan.
Yksityishenkilön kauppaama Peugeot 405 täytti vaatimukset. Pininfarinan suunnittelema vuoden auto 1988. Ulkonäkö ja tyyli OK. Ranskalainen, ei mikään japsi. Ajokilometrit 179800, mikä oli ikään nähden kohtuullinen lukema. Siisti ja tupakoimaton. Malli on yksi vähiten ruostuvista autoista. Ei siis ruostevauriota. Vastaavan ikäiset Toyotat olisivat olleet moneen kertaan hitsattuja pakkelipesiä. Ajo-ominaisuudet OK ja todennäköisesti paremmat kuin Toyotassa. Siinä muutamia perusteita maksaa 1400 markan myyntihinta. Tietenkin myös miinuspuoli oli tiedossa, eli vaikka auto on pelleiltään hyvä, se ei ole teknisesti samanlainen laatuauto kuin Toyota, mikä selittää käytettyjen alhaisen hintatason. Mutta tekniikkaa korjaa mieluummin kuin peltejä.
Mitä sosiaalisia viestejä vanha autoni antaa ulkopuolisille. Sen, että en todennäköisesti ole varakas ja suurituloinen. Se ei haittaa, koska en kokisi tarvetta julistaa tulojani varallisuuttani auton avulla, vaikka niitä olisikin. Vanha auto, joka on kuitenkin päällisin puolin siistin näköinen, kertoo siitä, että omistaja pitää omaisuudestaan huolen, eikä hänellä ole tarvetta isotella ja näyttää sosiaalista statustaan auton avulla mahdollisesti jonkun velkavetoisen katumaasturin avulla. Auto on mahdollisimman huono sijoituskohde, koska se menettää arvoaan, joten vanhalla autolla ajava ei anna kuvaa itsestään ihmisenä, joka sijoittaa suuren summan rahaa niin typerään tarkoitukseen kuin oman egonsa hetkelliseen pönkittämiseen. Tästähän ökyautojen omistamisessa on kyse eikä mistään muusta. Kukaan tavallinen autonkäyttäjä ei oikeasti tarvitse yli 15000 euroa maksavaa autoa ellei nyt jonkin työn tai muun erikoisen asian takia.
Jos auto olisi pelkkä liikkumisväline, jokin Trabantin tai Rättisitikan tai perinteisen Kuplavolkkarin kaltainen auto riittäisi aivan hyvin. Alkuperäisessä Kuplavolkkarissa oli 25 hevosvoimaa. Se riittäisi edelleenkin Suomen talvinopeuksiin. Citroen 2 CV:n moottorin teho oli 9-29 hevosvoimaa. Trabantin 1980-luvun lopun malleissa oli 26 hevosvoiman moottori.
Henkilöautoille voitaisiin aivan hyvin säätää 40 hevosvoiman tehoraja.
1960-luvun auton tehosta muistuu mieleeni se, kun olin erään puolisokean laivan kapteenin kyydissä vuosimallin 1962 Consul Cortinassa (ensimmäistä Suomeen tuotua erää, otettu käyttöön syksyllä 1962 vain muutama viikko automallin ensiesittelyn jälkeen), jossa oli Anglian koneesta suurennettu 1,2 litran moottori, jonka teho oli 48 hevosvoimaa. Olin 13-vuotias, joten katselin ajamista vain matkustajan näkökulmasta. Ymmärsin kuitenkin pelätä, kun kapteeni lähti ohittamaan rekkaa ylämäessä, eikä ohituksesta meinannut tulla mitään. Kapteeni kurottautui ratin yli pullonpohjalaseineen ja tuhisi itsekseen yrittäen ilmeisesti manata autolle lisää vauhtia. Onneksi ketään ei tullut vastaan. Kapteeni ei ollut sukua minulle. Olin hänen kyydissään sattumalta.
Edellä esittämääni kertomusta voisi käyttää perusteluna sille, miksi autoissa tarvitaan ylimääräistä tehoa. Turvallisiin ohituksiin. Peruste on siinä mielessä huono, että miksi ihmeessä autossa pitäisi olla ominaisuus, josta on hyötyä vain liikennerikosten tekemisessä. En tiedä, mitä foorumin laillisuusmiehet asiasta sanovat, mutta käsitykseni on se, että jos noudattaa nopeusrajoituksia, ohittaminen on harvinainen tapahtuma. Ja jos sellainen tapahtuu, siinä käytetään niin pientä nopeuseroa, että auton hyvällä kiihtyvyydellä ei ole merkitystä. Tarvitaanko autossa polttoaineen kulutusta lisäävä tehokas moottori pelkästään siksi, että kuljettaja voisi kerran vuodessa ohittaa auton ja ehkä tuolloin hyötyä hieman moottorin tehosta.
Sitä osaa auton tehosta, joka ylittää 40 hevosvoimaa, ei käytännössä tarvita kuin rikolliseen toimintaan. Jo alle 40 hevosvoimalla voi tehdä liikennerikoksia.
Edellä esittämääni kertomusta voisi käyttää perusteluna sille, miksi autoissa tarvitaan ylimääräistä tehoa. Turvallisiin ohituksiin. Peruste on siinä mielessä huono, että miksi ihmeessä autossa pitäisi olla ominaisuus, josta on hyötyä vain liikennerikosten tekemisessä.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta.
Varmastikin tuntuu monesta ristiriitaiselta se, että autot kehittyvät ja myös niiden turvallisuus paranee ja sitten toisaalta nopeusrajoituksissa mennään pikemminkin alaspäin niin meillä kuin muualla. Kannattaa miettiä miksi näin.
Niin ja ohitukset. Kun noudattaa rajoituksia ja suvaitsee senkin, että edelllä ajava ajaa vähän "alinopeutta", niin eipä niitä ohituksia kovin paljoa normaalisti tule. Jos nyt joku ajelee reippaasti hitaammin, niin siitä pääsee kyllä ohi vaikkei niitä tehoja ihan hirveästi ole.
Joskus tuntuu, että ohittaminen on joillekin ihan pakkomielle. "Tosta kyllä menen ohi" pyörii kuskin päässä , vaikkei ohittamiselle oikeasti olisikaan mitään järkiperusteita.
Hyvin tehty ohitus on toki normaalia liikenettä, mutta kyllä niitä tehdään myös riskillä. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi järkevää yleensäkin vähentää ohituksia. Toki suuri hyöty tulisi myös , kun ajatellaan taloudellisuutta, niin ihan yksittäisen kuskin kuin koknaistaloudellisuuden kannalta.
En tiedä, mitä foorumin laillisuusmiehet asiasta sanovat, mutta käsitykseni on se, että jos noudattaa nopeusrajoituksia, ohittaminen on harvinainen tapahtuma. Ja jos sellainen tapahtuu, siinä käytetään niin pientä nopeuseroa, että auton hyvällä kiihtyvyydellä ei ole merkitystä. Tarvitaanko autossa polttoaineen kulutusta lisäävä tehokas moottori pelkästään siksi, että kuljettaja voisi kerran vuodessa ohittaa auton ja ehkä tuolloin hyötyä hieman moottorin tehosta.
Kaksikaistaisella tiellä tosiaan tulee aika vähän ohiteltua, mutta mitenkään tavattoman harvinaisesta tilanteesta ei ole kyse.
Loppuosaa kommentista on syytä selventää. Nykyaikaiselle henkilöautolle tavanomainen suorituskyky riittää enemmän kuin hyvin turvalliseen ohitukseen. Ei siksi, että nopeusero olisi pieni (on se pienempi kuin palstan sujuvilla ohittajilla), vaan siksi, että pienellä ennakoinnilla auton saa kevyesti vauhtiin. Sekunnin päästä ohitettavan perää ei pidä lähteä kiihdytykseen. Lisäksi ohituspaikat valitaan siten, että tila riittää ohitukseen. Ei tarvita mitään 30-40 km/h nopeuseroja.
Tehon merkitys on minusta siinä, että se mahdollistaa huonollakin ajotaidolla ohittamisen, mahdollistaa ohittamisen ahtaassa raossa ja tekee ohittamisesta vaivattomampaa. Teoriassa pelivaraa arviointivirheen varalta on hyvä olla olemassa, mutta kun kysytään, niin eihän kukaan ohitustilanteissa arviointivirheitä tee. Ei ainakaan ne palstan sankarit, joilla ei ole enää tarvetta tai kykyä ajotaitoaan kehittää. Joten tehon merkitys rajautuu kolmeen ensimmäiseen kohtaan, vaikka viimeisellä tehokkaan moottorin valintaa usein perustellaan.
Sitä osaa auton tehosta, joka ylittää 40 hevosvoimaa, ei käytännössä tarvita kuin rikolliseen toimintaan. Jo alle 40 hevosvoimalla voi tehdä liikennerikoksia.
Teho sinänsä ei ole itseisarvo, vaan suorituskyky. Vanhassa Hiluxissa on n. 80 hv, mutta kiihtyvyys muistuttaa 60-luvun pikkuautoja.
Onhan noita vakionopeuskuskeja paljonkin tien päällä. Sitä vain en tajua, miksi nimesit kaverin 80 rajoitusalueen ajotavan, etkä 50 rajoitusalueen ajotavan mukaan. Puhdas ylinopeuskuskihan siinä oli. Ja kuten noille tyypillistä, loogisuudesta ei kannata puhua. Jotain kuitenkin voi tuostakin oppia. Jos itse ajaa suurinta sallittua tieosuudella, jossa esim. 80 ja 100 vaihtelee, noudattamalla risteysalueiden 80 rajoitusta ei tuollaisen 100 alueella ajama 90 juurikaan omaa matkaa hidasta. 80 alueen läpi se kuitenkin ajaa 90 km/h läpi. Ei siis kannata ohittaa, kun se kuitenkin on hetken kuluttua puskurissa kiinni.
Joskus tuntuu, että ohittaminen on joillekin ihan pakkomielle. "Tosta kyllä menen ohi" pyörii kuskin päässä , vaikkei ohittamiselle oikeasti olisikaan mitään järkiperusteita.
Olen täysin samaa mieltä. Ohituksen yllykkeenä lienee testosteroni ja adrenaliini, metsästysvietin fysiologiset ainekset. Edessä näkyvän pullean saaliin nopeudesta suhteessa rajoitukseen ei ole kovasti väliä. Pääasia, että sen saa selätettyä ja lihoiksi. Erimerkkisillä autoilla ajelleena olen myös päätynyt käsitykseen, että jotkut merkit saavat saaliin roolin helpommin kuin toiset. Kerran olen kaahannut jopa pyöreälamppuisella Ladalla selvää ylinopeutta (olisi pitänyt olla kuulosuojaimet!). Tunsin sillä olevani kuin kani koiratarhassa. Sittemmin ranskalaiset ovat tuntuneet vetävän petoja puoleensa. Audilla ajellessa joku saattaa suostua ajelemaan perässäkin rajoitusten mukaisesti.
Joskus tuntuu, että ohittaminen on joillekin ihan pakkomielle. "Tosta kyllä menen ohi" pyörii kuskin päässä, vaikkei ohittamiselle oikeasti olisikaan mitään järkiperusteita.
Hitaamman ohittaminen on aina järkiperuste ohitukselle. Turhia ohituksiakin toki näkee, että ensin mennään ohi ja sitten kiire loppuu. Mielestäni ohittajalla on jonkinlainen velvollisuus jatkaa ajoaan reippaammin kuin alunperin ohitettava ajoi. Joskus tämä on vaikeaa, koska ohitettava muuttaa ajotapaansa jouduttuaan ohitetuksi, ja ohittaja joutuu lisäämään vauhtiaan jotta ohitus ei tuntuisi virheliikkeeltä.
Mielestäni ohituksia suurempi ongelma, testosteroniohituksiakin, on se jos ohitettavat kokevat ohitusten kolhivan itsetuntoaan.
Nykyinen tehokas auto on kidutusväline. Kuskia härnätään tietoisuudella, että vauhtia ja kiihtyvyyttä löytyisi, mutta siitä ei ole lupa nauttia. Sen sijaan pitää madella "nopeuksilla", joissa ei edes huomaa, onko autossa ajo-ominaisuuksia.
Toisille tuosta voi tulla ongelma, toisille ei. Onneksi tuossa kidutuksessa ei ole mitään fyysiseen koskemattomuuteesi kajoavaa ja jos et autoa ajaessa saa henkistä puoltasi kuriin, niin aika ihme juttu kyllä oikeasti. Mihin kaikkeen tuo tehokas kidutus mielestäsi oikeuttaa sinut sitten, tai kanssakulkijat?
SO2001:
Tehokas kidutusväline. En kirjoittanut oikeuttamisesta, joten en osaa vastata kysymykseen.
Et siis mitenkään, etkä millään tavalla sisällyttänyt tuohon sitä ajatusta, että kidutuksesta pääsee eroon sillä, että viis veisaa vaikka nopeusrajoituksista. Johan helpottaisi?
Ihan hyvä sinänsä, jos et noin tarkoittanut. Mutta sitten ajatuksessasi onkin heti jotakin ristiriitaista: miksi se auto kiduttaisi ketään, koska ymmärretään ihan hyvin, että liikenteessä on rajoituksia nopeudelle?
SO2001:
Mitä tarvetta varten ihmiset ostavat auton? Mistä tekijöistä ja ominaisuuksista asiakkaat maksavat, kun he siirtävät 19.990,00 euroa tai 24.990,00 euroa tai 39.990,00 euroa tai 49.900,00 euroa?
Ehkä sitten tehokkaaksi kidutusvälineeksi itselleen maantieliikenteeseen? Tai sitten kyse on jostakin muusta kuin siitä, kuinka kovaa voi autollaan ajaa, jos painaisi kaasun pohjaan. Uskotko, että aika monella on just tasan muita vaikuttimia kuitenkin?
SO2001:
Jos auto olisi pelkkä liikkumisväline, jokin Trabantin tai Rättisitikan tai perinteisen Kuplavolkkarin kaltainen auto riittäisi aivan hyvin.
No mietipä sitä! Minusta auto on kyllä kehittynyt muutenkin kuin vain ajamisominaisuuksiltaan tai huippunopeudeltaan, joten miksi piti vetää tuolla lailla överiksi. Kyllä kuka vaan arvostaa varmaankin nykyautojen turvallisuusominaisuuksia ja mukavuusvarusteita, jotka kehityksen mukana ovat tulleet yhä edullisempiin autoihin vieläpä. Ei kehityksen tarvitse pysähtyä siksi, ettei autolla saa ajaa niin kovaa kuin sillä pääsee.
Jos oman auton tehot kiduttavat mielikuvitusta, tai mitä lie ja menohalujen hillintä on sen takia vaikeaa, niin ehkä elämä sitten helpottuu jos ostaa samanlaisen auton pienimmällä moottorilla ja sen tehoilla?
SO2001:
Henkilöautoille voitaisiin aivan hyvin säätää 40 hevosvoiman tehoraja.
No mihin sitten tarvittaisiin enää kesämoottorinopeuksiakaan? Millä 40hv:n autolla pääsee 120km/h vaikka 4 hengen kuormalla ilman, että auto rääkätään henkihieveriin. Sitäkö haluat oikeasti, vai miksi tuossakin piti vetää överiksi? Mitäs jos laittaisikin vaihtoehtoisesti nopeusrajoittimet, niin kuin kuorma-autolla. Tai lakattaisiin tekemästä autoja joilla voi ajaa kovempaa kuin rajoitusnopeudet? Onhan noita vaihtoehtoja, mutta kaikki eivät niin kovin kivoja.
Minusta homma on ihan yksinkertainen: jos haluat ostaa auton, jolla voisi vetää vaikka LeMansin kisan ja kuitenkin käytät sitä elävässä elämässä vain kotinurkilla, työmatkoilla ja maanteillä Suomessa, niin ei pidä syyttää suomalaisia liikenneolosuhteita, vaan ihan itseään, jos tuntuu siltä, että auto ansaitsisi parempaa. Jos tuntuu kiduttavalta, niin on varmaan ostanut väärän auton?
Syytön yhteiskunta on siihen, ettei auto pääse oikeuksiinsa (ja tokihan niitä eroja saa pienemmissäkin nopeuksissa). Autonvalmistaja osaa kyllä nykiä oikeista naruista ja tyhmähän ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa, tässäkin asiassa. Tai sitten voi tyydyttää menohalunsa suljetuilla radoilla, jos mahdollista lähialueella tms.
Joskus tuntuu, että ohittaminen on joillekin ihan pakkomielle. "Tosta kyllä menen ohi" pyörii kuskin päässä, vaikkei ohittamiselle oikeasti olisikaan mitään järkiperusteita.
Hitaamman ohittaminen on aina järkiperuste ohitukselle. ...
Joo - ainakin formulakisoissa.
Jos sanomaasi toteutetaan liikenteessä niin eikös siitä tule jonkilaista kilpa-ajoa. Ei mitään järkeä!
Jos auto olisi pelkkä liikkumisväline, jokin Trabantin tai Rättisitikan tai perinteisen Kuplavolkkarin kaltainen auto riittäisi aivan hyvin. Alkuperäisessä Kuplavolkkarissa oli 25 hevosvoimaa. Se riittäisi edelleenkin Suomen talvinopeuksiin. Citroen 2 CV:n moottorin teho oli 9-29 hevosvoimaa. Trabantin 1980-luvun lopun malleissa oli 26 hevosvoiman moottori.
Tässä on ajatusta. Ajelin joskus 70-luvulla 1200-kuutioisella kuplalla, 34 hv. Sillä pääsi ohikin, kunhan jättäytyi ensin jälkeen ja kiihdytteli valmiiksi sopivan ohitusvauhdin. Kovin usein ei tarvinnut ohitella. Auto oli hiljainen, koska edellinen omistaja oli massannut pohjalevyä joka vuosi; paksuimmillaan massaa taisi olla 3 senttiä. Painopiste oli alhaalla ja takapyörät negatiivisella camberilla, hyvä oli ajaa.
Nykytekniikalla voisi hyvin toteuttaa auton, jossa olisi ääritaloudellinen vakionopeudella toimiva noin 40 hv:n diesel generaattorina sähkömoottoreille. Jokaisella pyörällä voisi olla oma moottorinsa sijoitettuna vetoakseleiden sisäpäähän, esimerkiksi keskusputkirungon (jonka sisällä akusto) kylkeen. Näin voitaisiin hoitaa sähköohjatusti kaikki keskeiset ajonhallintatoiminnat ( alkaen tasauspyörästöstä ) ja auto olisi tarvittaessa nelivetoinen kaikilla lukoilla.
Olen samaa mieltä siitä, että 40-50 hevosvoiman tehon pitäisi riittää liikkumiseen. Autoiluhan on nykyisin sosiaalista toimintaa, eikä itseilmaisua, kuten joskus menneinä vuosikymmeninä. Autosuunnittelussa on tehon lisäksi muitakin outoja kasvutrendejä: vaikkapa auton pituus. Joka sentti, joka menee yli 4,50:n on mielestäni turhaa, jos puhutaan 4-7 hengen autoista. Hyvällä suunnittelulla 4,5 metriin saadaan erinomaiset tilat. Ilmanvastuksestakaan ei tule ylipääsemätöntä tekijää - hyvä esimerkki on uusi B-Mercedes; korkeutta joku 1,56 (tila-autoluokkaa)ja cW arvo vain 0,26!
Onkohan niin, että autosuunnitteluun ei tule järkeä, ennen kuin Saksan moottoriteille asetetaan pysyvä 120km/t rajoitus?
Onhan noita vakionopeuskuskeja paljonkin tien päällä. Sitä vain en tajua, miksi nimesit kaverin 80 rajoitusalueen ajotavan, etkä 50 rajoitusalueen ajotavan mukaan. Puhdas ylinopeuskuskihan siinä oli.
Tämä porukka edustaa liikenteen kolmatta ulottuvuutta. Lähes poikkeuksetta näillä ei myöskään valot eikä vilkut toimi. Heti rattijuoppojen jälkeen välinpitämättömimpejä kuskeja, millään säännöillä ei ole mitään väliä, ajetaan siten mikä itsestä hyvältä tuntuu. Tämä on yksi syy miksi kannatan elävää valvontaa, 50 alueilla kun aika harvoin on maanteillä kameratolppia ja vielä harvemmin kameroita, ne on 80 rajoituksilla.
Olisi hauska nähdä naamanilme ja kuulla kommentit kun tällainen tasanopeuskuski liputetaan sivuun, selitystä tulisi kuin Niinistöltä konsanaan.
Et ole tainnut lukea sitä tutkimusta. Se Adeleiden tuloksiin perustuvan tutkimuksen yksi havainto oli tässä tutkimuksessa mukana vain sivuhuomautuksena kun puhuttiin siitä mitä muut tutkijat ovat saaneet selville samasta aiheesta. Tutkimuksen The effects of drivers speed on the frequency of road accidents tekijät ainakin ovat varmoja siitä että muita hitaammin ajaville sattuu kolareita keskimääräistä harvemmin ja että onnettomuustiheys on sitä isompi mitä isompi osuus liikennevirrasta ajaa yli rajoituksen. Siihen asti kunnes tämä tieto kumotaan ei puolueettomasti suhtautuva voi mielestäni olla muuta mieltä kuin mitä sanoin; on väärin perustella turvallisuussyillä mielipidettä, että liikenteen nopeushajontaa pitäisi vähentää ajamalla muiden mukana ylinopeutta. Sinun neuvomallasi ajotavalla on parhaan käytössäni olevan tiedon mukaan päinvastainen vaikutus kuin väität.
Olen lukenut. Kyseinen tutkimus ei vain miltään osin todista, että ajonopeuden ja onnettomuuteen joutumisen välillä olisi syy-seuraus suhde. On siis täysin perusteetonta väittää, että juuri yksittäisen kuljettajan nopeuden laskeminen aiheuttaisi vähemmän onnettomuuksia. Tutkimusesta voidaan sen sijaan varsin hyvin havaita, että liikenneinfran turvallisuuteen satsaamalla säästetään erittäin hyvin ihmishenkiä.
JEV2: Miten nopeushajonta liittyy potenssimallitulkintaasi? Tai liikennevirran keskinopeudesta poikkeamisesta keskustelu?
Etsiessäni tähän aiheeseen tietoja törmäsin tutkimuksiin, joiden mukaan oma tulkintani potenssimallin ennustuskyvystä nopeudenmuutoksen vaikutuksesta yksilötasolla oli väärä.
Aivan. Niinpä tartuit seuraavaan oljenkorteen.
TeeCee:
Jos pitäisin tiukasti kiinni asettamastasi ketjun aiheesta, en kertoisi että nykyisten tietojeni mukaan yksittäisen kuljettajan nopeusvalinnat vaikuttavat paljon enemmän kuin potenssimallilla ennustaen näyttää. Tällöin tämän ketjun alla olevan keskustelun johtopäätökseksi tulisi että potenssimalli ei ennusta yksilötason muutoksia oikein, mistä sinä vetäisit johtopäätöksen että muita hitaammin ajavan kannattaa turvallisuussyistä alkaa ajamaan takaa tulevan ylinopeudella ajavan nopeudella. Sekö auttaisi säilyttämään sen punaisen langan?
Olet siis vetänyt tuosta TRL421 -raportista kuitenkin sen johtopäätöksen, että se on juuri kuljettajien alempi ajonopeus joka on vaikuttanut onnettomuusriskiin? Tämä siitäkin huolimatta, että tutkimuksesta ei sen puutteiden takia tätä johtopäätöstä voi mitenkään tehdä. Koska tilanne on tämä, ei voida myöskään yksiselitteisesti todeta että nopeuden nostaminen liikennevirran nopeuteen vaikuttaisi onnettomuusriskiin sitä nostavasti.
Miksi juuri ylinopeus on se raja, jossa liikennevirran nopeuteen liittyminen muuttuu vaaralliseksi? Siksikö, että se on kiellettyä? Entäpä jos liikennevirta liikkuukin rajoitusnopeutta tai sen alle?
En tiennyt Kloedenin tutkimuksen puutteista ennen kuin mainitsit asiasta, mutta sen havainnot ovat vain yksi pieni tekijä tässä asiassa. Nyt kun katselen tarkemmin niin huomaan että se tutkimus raakattiin myös molemmista potenssimallin tarkkuutta selvittäneistä tutkimuksista, syynä potentiaalinen systemaattinen virhe mittauksissa. Eli hylkäys tuli samasta syystä kuin Solomonin ja Cirillon tutkimuksille.
Ja silti syytät minua tietojen kertomatta jättämisestä ja tutkimusten valikoinnista...
TeeCee:
Tutkimus The effects of drivers speed on the frequency of road accidents käsittelee nopeuden vaikutusta onnettomuusherkkyyteen, ei heva-onnettomuusherkkyyteen. Siitä asiasta se tuli tähän tulokseen: 1 per cent change (increase or decrease) in an individual drivers choice of speed is associated with a 13% change in the individuals accident liability: the corresponding change for the nonmotorway roads study was 8%. Potenssiksi muutettuna tuo tarkoittaa 6 ja 12 tien tyypistä riippuen. Jos minä käytän tuota potenssia 6, niin liioittelenko minä sinun mielestäsi? Jos, niin paljonko ja millä perusteella?
Mielestäsi tutkimus osoittaa kiistattomasti, että juuri nopeusvalinta vaikuttaa onnettomuusriskiä alentavasti? Ei kuljettajan muut ominaisuudet, kuten ikä, ajokokemus, valppausaste, jne...
JEV2: Miten tämä yhteiskunnan "halu" mielestäsi näkyy nykyisissä puuttumiskynnyksissä?
Se ei mielestäni näy ensisijaisesti puuttumiskynnyksessä, se näkyy parhaiten siinä että ylinopeus on lailla kielletty. On liikennesääntöjen vastaista ajaa ylinopeutta ja liikennesääntöjenvastainen ajo on kielletty TLL 3 §:ssä.
Ja rangaistukset on määritelty mm. rikesakkolaissa. Yhteiskuntamme on lailla asettanut, että varsin suuristakin (<20 km/h) nopeudenylityksistä rangaistaan erittäin kevyesti. Todellinen tahto on siis jotain muuta.
TeeCee:
Aina ei ole tarkoituksenmukaista jakaa rangaistuksia vain koska lakia on rikottu, pitää ottaa huomioon myös muita tekijöitä.
Kaikki eivät tietenkään tätä vinkkiä edes huomaa ja vielä isompi osa huomaa mutta ei noudata koska eivät saa siitä rangaistusta. Mutta ei yhteiskunnan puuttumiskynnyksiä silti voi pelkästään tietämättömien ja välistävetäjien mukaan määrittää. Sinun mielipiteesi edellyttää tällaista, joten et voi olla oikeassa siinä, että yhteiskunta sallisi kaiken mihin se ei puutu.
Hyvin sanottu. Tämä näkyy mm. Niinistön taannoisissa ylinopeussakoissa, joissa 39 km/h ylinopeudesta huolimatta ei edes otettu korttia pois, koska olosuhteet olivat hyvät ja liikennettä vähän. Onko tämä mielestäsi linjassa sen kanssa, että yhteiskunta ei salli nopeusrajoituksen ylittämistä yhtään?
Yhteiskunnan puuttumiskynnyksen määrittää laki ja sitä valvova viranomainen. Koska rikesakon ylärajaksi on säädetty tuo 20 km/h, on varsin ymmärrettävää että sen puitteissa valtaosa liikenteestä liikkuu. Oletko sitä mieltä, että tilanne ei muuttuisi jos päiväsakkorajaksi asetettaisiin esim. +3km/h yli rajoituksen? Koska nopeus on mielestäsi erittäin tärkeä turvallisuustekijä, mitäpä luulet miksi näin ei ole tehty?
TeeCee: No mikäköhän se rooli mahtaisi olla? Villi arvaus: noin paljon rajoitusta hitaammin ajaminen lisää jonoutumista?
Ajaako tosiaan 15-20 % kuskeista vähintään 10 km/h alle rajoituksen? Kun minä ajan 0-5 km/h alle rajoituksen, saan hyvin harvoin ketään kiinni, ja silloinkin nopeuseromme on vain muutaman tuntikilometrin luokkaa. Ettet sinä nyt sekoita autoja ja viritettyjä mopoautoja?
JEV2: Hyvä, alat päästä jyvälle. Harmi, että kompastut jatkuvasti omaan näppäryyteesi. Tottahan olet lukenut "Autojen nopeudet pääteillä" raportin, josta tuokin tieto löytyy. Ainakin olet tuolla raportilla perustellut ylinopeutta ajavien vähemmistössä olemista
En tainnut päästä jyvälle edes sen vertaa että olisin ymmärtänyt mihin näppäryyteeni minä tällä kerralla kompastuin. En ole lukenut tuota tutkimusta, etsin siitä vain tietoa siitä, pitääkö ritsan puheet paikkaansa. Ei pitänyt, taas yksi hänen ylinopeudella ajamiselle antamistaan perusteluista osoittautui itse keksityksi.
Näitä keskusteluja jo vuosia seuranneena olen pannut merkille muutamia mielenkiintoisia asioita ihmisten käyttäytymisestä. Ihmiset näyttävät huomaavan muiden virheitä sielläkin missä niitä ei ole ja omia virheitä jää huomaamatta olivat ne kuinka ilmeisiä tahansa. Tässäkin tapauksessa minä en tiedä mitä tarkoitat minun jatkuvalla kompastumisellani omaan näppäryyteeni, mutta sinun mokasi ovat minulle erittäin selviä. Olet sitä mieltä että muita hiljempaa ajaminen lisää onnettomuusriskiä, mutta tutkimusten mukaan se vähentää riskiä. Olet sitä mieltä että onnettomuudet vähenevät kun rajoitusta noudattavat alkavat ajaa ylinopeudella ohitustarvetta vähentääkseen, mutta tutkimuksen mukaan liikennevirrassa tapahtuu sitä enemmän onnettomuuksia, mitä isompi osa ajaa ylinopeudella. Olet tarkkana lähdeaineiston laadusta, mutta perustelet silti omia mielipiteitäsi tutkimuksilla, jotka ovat nykytiedon mukaan väärässä. Ja kaikista pahin: et muuta mielipidettäsi vastaamaan uusia tietoja.
JEV2: . Silmiä avaavaa tietoa saatat löytyy raportin loppupäästä, missä on listattu kunkin LAM -aseman nopeushajonnat ja keskinopeudet. Mahtaisiko sieltä löytyä tieosuuksia joilla vuodesta toiseen käytännössä kaikki ajavat reilusti yli nopeusrajoituksen?
Minkä asian suhteen se avaisi silmiä, että löytyy mittauspisteitä joiden kohdalla kaikki ajavat ylinopeutta? Pitääkö se lukea raportista että silmät aukeavat, eikö riitä että itse tiedän monta sellaista tieosuutta? En ymmärrä pointtiasi, en edes ymmärrä mihin asiaan se liittyy.
ritsa:
Sinulta on jäänyt olennainen pointti huomaamatta. On syytä pitää huoli siitä, ettei itse aiheuta muille tarvetta sopeutua laittomaan ajotapaan.
Tiedän mainitsemiesi asioiden vaikutuksen, mutten tiedä, millaista vaikutusta odotat tiedon minussa aiheuttavan.
Herbert:
Turhaan siitä murehdit kun ei näytä poliisiakaan kiinnostavan. Kun itse pitää huolen että kameratolppien kohdalla ajaa rajoitusten mukaan ja muualla virran mukana ei muusta tarvitse murehtia. Sinun tehtävä liikenteessä on huolehtia omasta tontista, ei toisten, etkä niihin mitään pysty vaikuttamaan muuten kuin hidastamalla ja se taas aiheuttaa ohituksia joten älä tee sitä.
Herbert:
En enää odota sen aiheuttavan mitään järjellistä toimintaa.
ritsa:
Mielenkiintoista, kuinka onnistut sekoittamaan noin tiiviissä paketissa asiat noin hyvin.
Samaa mieltä olen siitä, että oma tontti pitää pitää kunnossa. Mutta kun pidän tonttini kunnossa, kehoitatkin olemaan tekemättä niin.
Herbert:
Mitä aiemmin sanoin valkoisesta ja mustasta. Ihminen näkee mitä haluaa kun on riittävän aivopesty.
ritsa:
Totta. Ja kun pesun on suorittanut ihan itse, ei mikään ulkopuolinen taho tulosta horjuta. Ei edes LAM-pisteiden tuottama informaatio.
Ja juuri kun oli puhetta valvomattomien osuuksien eri nopeuksista. Tässä näkee lopputuloksen kun aivot ei riitä omatoimiseen ajatteluun.
TeeCee: En tiedä heidän tavoitteistaan, en edes usko että joka kuudes kuski ajaisi 10 km/h alle rajoituksen. Jos ajaa, niin se tarkoittaa että tuo määrä ei vielä rajoita laillista nopeutta ajavan liikkumista edes sen vertaa että asian olisi huomannut liikenteessä.
JEV2: Älä nyt vain erehdy luulemaan, että jos SINÄ et ole johonkin asiaan törmännyt sitä ei voi olla olemassa.
Sain kommentistasi kuvan että joka kuudes kuski ajaa 10 km/h alle rajoituksen, tämä oli asia jota en uskonut enkä usko vieläkään. Jälkeenpäin on ilmennyt että tarkoititkin vain joitain yksittäisiä mittauspisteitä, ja sen minä uskon. Työmatkani varrellakin on sellainen kohta, jossa LAM-piste antaisi tuollaisia tuloksia. Kaikki eivät huomaa että rajoitus nousee noin kilometrin matkalle. Kun he ajavat vanhaa rajoitusta ylinopeudella, tuloksena olisi suunnilleen kuvaamasi kaltainen tilasto.
En väitä etteikö tilaston kertoma asia olisi olemassa, väitän vain että jos tuo olisi oikeasti joku ongelma liikenteessä, niin minun ajosuoritteellani heitä pitäisi osua eteeni päivittäin. Vaan ei osu, en edes muista koska olisin saanut kiinni viimeksi maantiellä henkilöauton, jonka ohittamisesta olisi ollut minulle hyötyä. Noin puolitoista kuukautta takaperin jouduin hidastamaan vähän pidemmäksi ajaksi. Sain hitaamman kiinni jossain Oriveden ja Keuruun välillä. Jouduin tekemään niinkin hermoja rassaavan asian kuin klikkaamaan cruiseen 3 km/h pienempi nopeus. Tätä helvettiä kesti ehkä 10 minuuttia ja sitten hitaampi kääntyi sivutielle. Sillä keikalla ( n. 320 km ) minut ohitti muistaakseni kuusi autoa, ja itseäni hitaampia sain kiinni tuon yhden.
Tuo on tietysti vain epämääräistä mutu-tuntumaa, mutta se kuvaa kuitenkin hyvin minun keskimääräisiä kokemuksiani tästä asiasta. Ero kohtaamisten lukumäärässä rajoitusta hitaampien ja ylinopeutta ajavien kanssa on moninkertainen, silti moni nimimerkki on huolissaan vain tuon pienemmän ryhmän aiheuttamasta ohitustarpeesta.
Alle rajoituksen ajavista huolissaan olevilla näyttää olevan yksi yhteinen nimittäjä; kaikki, jotka ovat suostuneet asiasta puhumaan, ovat kertoneet että heidän ajotapoihinsa kuuluu tahallinen ylinopeus. Tästä ehkä kovastikin tärkeästä yhteydestä ei kuitenkaan tunnu saavan aikaan keskustelua, pitäisi äimistellä vain sitä että miksi eräät eivät siirry julkisiin kulkuneuvoihin vaan vaarantavat liikennettä ajamalla liikennerikollisia hiljempaa.
Kunnon perusteluja on tullut yksi, mutta se on esitetty sitten sitäkin useammin: kukaan ei saa haitata toisen ajoa vaikka se toinen rikkoisikin liikennesääntöjä. Tottahan se onkin, mutta liittyy eri asiaan. Se liittyy siihen tilanteeseen kun ollaan jo saatu kiinni hitaampi, mutta oleellinen kysymys on myös se, että miksi se hitaampi tuli kiinni ajetuksi.
Olisi kiva kuulla joskus laitonta nopeutta ajavan sanovan suoraan että hän ihan itse ajoi kiinni ne ohituksia aiheuttavat joiden tekemisistä hän täällä valittaa, rikkoen tahallaan nopeusrajoitusta jonka tarkoitus on vähentää juuri tällaisia tapauksia. Näinhän se asia kuitenkin oikeasti on, miksei sitä siis voi sanoa ääneen? Ja kun ei voi, niin olisiko siitä syytä päätellä jotain omista ajoasenteista? Miten voi korjata omia ajoasenteita jos niistä ei pysty edes keskustelemaan?
Jos autot ajavat 108-109 kilometrin tuntinopeudella, ne jäävät vielä edellä mainitun kymmenen prosentin ulkopuolelle. Koska autojen nopeusmittarit näyttävät yleensä liikaa, tuollaisessa nopeudessa ajava kokee, että "kaikki" ajavat yli 10 km/h ylinopeutta.
Edellä taidettiin jo pohtia tätä asiaa, mutta myös siitä voi olla erilaisia käsityksiä, mitä tarkoitetaan käsitteellä "ajaa yli 10 km/h ylinopeudella". Jonkun mielestä auto ajaa yli 10 km/h ylinopeudella, jos se edes hetken ajan ylittää nopeusrajoituksen yli kymmenellä kilometrillä tunnissa jollakin tieosuudella. Jonkun mielestä taas auto ei aja yli 10 km/h ylinopeudella, jos se edes joskus hidastaa vauhdin hetkeksi alle edellä mainitun nopeuden. Nämä ovat tietenkin kuvitteellisia ääripäitä, mutta kuinka monta prosenttia matkasta pitää ajaa yli 10 km/h ylinopeudella, jotta kuuluu määritelmän "ajaa yli 10 km/h ylinopeudella" piiriin.
Epäilen, että sellaisia kuljettajia on melko vähän, jotka eivät ole koskaan ajaneet yli 10 km/h ylinopeudella.
Suurin ajamani nopeus on ollut mittarilukeman perusteella 200 km/h Jämsän varalaskupaikalla 1970-luvulla. Auto oli Chevrolet. Kokeilin, kuinka kovaa se kulkee. En tiedä mittarivirhettä, enkä siis tiedä, mikä oli todellinen nopeus. 7,4 litran koneella varustetussa Chevroletissa on sellainen mielenkiintoinen piirre, että 100 km/h nopeuden jälkeen kiihtyvyys tuntuu vaatimattomalta, kunnes noin 160 km/h kohdalla moottori ikään kuin panee "turbon" päälle ja auto alkaa kiihtyä uudestaan. Ilmeisesti kone vasta tuossa nopeudessa saavuttaa ne kierrokset, jolloin teho on parhaimmillaan. On aika hieno tunne, kun auto vielä 160 km/h nopeudessa tuntuu "hyökkäävän". Nykyautot tietysti tekevät kaikki noin, mutta niitä en ole päässyt kokeilemaan.
Nykyinen tehokas auto on kidutusväline. Kuskia härnätään tietoisuudella, että vauhtia ja kiihtyvyyttä löytyisi, mutta siitä ei ole lupa nauttia. Sen sijaan pitää madella "nopeuksilla", joissa ei edes huomaa, onko autossa ajo-ominaisuuksia.
Micralla ajoin kesällä 2001 kaasu pohjassa saksalaisella moottoritiellä muutamia kymmeniä kilometrejä. Mittari näytti alussa 170 km/h, mutta viisari kipusi hiljalleen 180 km/h lukemaan, kun moottori tottui kierroksiin. Jos Suomessa aikoisi kokeilla auton huippunopeutta, pitäisi olla joku kaveri kännykän kanssa ilmoittamassa, milloin reitti on "turvallinen".
JEV2: Harkitsevan jäärän vastakohta onkin sitten kaltaisesi "tuuliviiri rauhaton", joka muuttaa mielipidettään jatkuvasti ja julistaa sen saman tien "tieteen kannaksi".
En tiedä mitä tarkoitat harkitsevalla jäärällä, mutta minun suhteeni olet periaatteessa oikeassa. Minun kaltaiseni muuttaa mielipidettään sitä mukaa kun tieto lisääntyy ja jos se lisääntyy vauhdilla, mielipiteetkin muuttuvat jatkuvasti.
En julista mielipiteitäni tieteen kannaksi vaan yritän ymmärtää ensin tieteen kannan ja julistan sen sitten mielipiteekseni. Se näyttää näin kirjoitettuna pieneltä erolta mutta todellisuudessa nuo asiat ovat toistensa vastakohtia. Joskus ymmärrän tieteen kannan väärin, mutta tämä valitsemani toimintatapa on itseään korjaava: kun käy ilmi että olen ymmärtänyt tieteen kannan väärin, tuuliviiri kääntyy taas. Minusta tämä on ainoa järkevä tapa toimia, muut vaihtoehdot olisivat että en muuta kantojani tiedon lisääntyessä, tai sitten minun olisi tiedettävä ja ymmärrettävä kaikki asiat.
Mitä käytännön eroa on harkitsevalla jäärällä ja tavallisella jäärällä? Minusta sellainen ihminen on jäärä, jonka mielipiteet ja asenteet eivät kehity koska niiden haltija ei kyseenalaista niitä eikä ota vastaan muiden kritiikkiä. Kun sellainen ihminen harkitsee asioita, hän harkitsee vain että miksi muut eivät tajua olevansa väärässä. Jos hän harkitsisi laajemmin, omat asenteensa ja vanhat mielipiteensä unohtaen, niin hän ei olisi jäärä, eikä hän siksi voisi olla myöskään harkitseva jäärä.
JEV2: Huomasithan Elvikin sanovan, että MYÖS kyselytutkimusten tulokset ovat haavoittuvaisia.
Kyllä. Huomasithan miten asia huomioitiin tutkimuksessa The effects of drivers speed on the frequency of road accidents?
TeeCee: Yksi asia kaipaa tarkennusta: tarkkaan ottaen ei ole havaittu, että muita hitaammin ajaminen pienentää kuskin todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen, todistettu on vain, että muita hiljempaa ajavat joutuvat harvemmin onnettomuuksiin. Asioilla on yhteys, mutta ei välttämättä syy-seuraus-yhteyttä. Voi olla niinkin, että joku muu kuskin ominaisuus saa aikaan sekä muita hiljempaa ajamisen että pienemmän todennäköisyyden joutua onnettomuuteen: It is important to stress at this stage however that these models merely represent associations between the variables. These associations represented by the models may arise from a causal link between speed and accidents or from causal links between accidents and a number of key variables (age or mileage for example) and between speed and the same variables.
JEV2: Potenssimallihan ei ota kantaa siihen, ajaako muita hiljempaa vai ei. Itse asiassa se ei ota kantaa yksittäiseen kuljettajaan ollenkaan. Aika kaukaa siis haet perusteita omalle potenssimallitulkinnallesi. Vai onko kyseessä jo nopeuspoikkeamatulkinta jota perustelet potenssimallin lukemin?
Kommenttini ei liittynyt potenssimalliin vaan siihen asiaan, josta tämä kina lähti liikkeelle: muuta liikennettä hitaampien kuljettajien vaikutus liikenneturvallisuuteen. Tuo lainaukseni oli tutkimuksesta The effects of drivers speed on the frequency of road accidents joka on laajin tiedossani oleva tätä asiaa käsittelevä tutkimus. Tuo lainaus sisältää erittäin tärkeän pointin tämän keskustelun kannalta. Nykytietämys ei riitä kertomaan mikä saa aikaan sen että muita hitaammin ajaville sattuu vähemmän kolareita. Siksi en voi enää sanoa varmaksi että vauhdin hidastaminen muiden vauhtia alhaisemmaksi vähentäisi kuskin kolarialttiutta. Se voi vähentää sitä, mutta saattaa olla myös niin että joku tai jotkut muut tekijät saavat vähemmän kolareita ajavat kuskit ajamaan muuta liikennettä hitaammin. Syyt ja seuraukset eivät ole tiedossa, tiedossa on vain lopputulos.
SO2001:
Voi voi.
Toisille tuosta voi tulla ongelma, toisille ei. Onneksi tuossa kidutuksessa ei ole mitään fyysiseen koskemattomuuteesi kajoavaa ja jos et autoa ajaessa saa henkistä puoltasi kuriin, niin aika ihme juttu kyllä oikeasti.
Mihin kaikkeen tuo tehokas kidutus mielestäsi oikeuttaa sinut sitten, tai kanssakulkijat? Missä nopeudessa kidutusfiiliksen voisi kuvitella loppuvan? Onko se raja jossakin tyyliin aina kun ajan ylinopeutta +15 alkaen, oli rajoitus mikä hyvänsä, vaikkapa?
TeeCee: Tämä voisi selittää sen, miksi nopeudenmuutoksen ja onnettomuusherkkyyden suhde on niin iso. Ehkä vaikutusmekanismi onkin se, että kuski joka pitää oman turvalliseksi tietämänsä nopeuden muiden painostuksenkin alaisena pystyy hallitsemaan itsensä muissakin tilanteissa keskitasoa paremmin, ja se olisikin TÄMÄ joka pienentää niin paljon hänen onnettomuusherkkyyttään.
JEV2: Ehkä. Tai sitten hitaammin ajavat ovatkin hyvin vähän ajavia, vanhuksia, sairaita, huolettomia, turisteja tai mitä ikinä mieleen juolahtaa. Ehkä nyt huomasit, missä pelkästään nopeuksiin keskittyneiden kyselytutkimusten puutteet ovat.
Minun tietämykseni kyselytutkimusten puutteista ei ole ongelma, tärkeää on että tutkijat tietävät ne puutteet jotta osaavat ottaa ne huomioon johtopäätöksissään. Tieteellisen tutkimuksen piirteisiin kuuluu, että epävarmoja tekijöitä käsitellään niin, että virhe ei ainakaan lisää tutkittavan tekijän vaikutusta.
Tutkijatkin ehdottivat ikää tai ajokokemusta mahdollisiksi selittäviksi tekijöiksi, mutta veikkaan että he tarkoittavat ajokokemuksella isoa sellaista, kun taas sinä puhut vähästä ajokokemuksesta. Ei vaikuta uskottavalta että kokemattomasta kuskista tulisi kokenutta turvallisempi vain sillä että hän ajaisi muita hitaammin. Jos näin olisi, niin se puhuisi eniten sen puolesta, että se vaikuttava tekijä olisi nimenomaan pudotettu ajonopeus. Jos ajokokemus on selittävä tekijä, niin sen vaikutusmekanismin on pakko mennä niin päin että kokeneemmat kuskit pystyvät kokemattomia paremmin hahmottamaan riskit ja päättävät siksi muiden muutosten lisäksi myös ajaa entistä hiljempaa.
Turistit tuskin pääsivät vaikuttamaan tutkimustulokseen, koska kysely postitettiin koteihin. Postitustiedot olivat peräisin englantilaisesta autorekisteristä, enkä usko että heillä on käytössään myös muiden maiden rekisteritiedot. Suomen Autorekisterikeskuksella ei ainakaan ole muiden maiden tiedostoja.
En tiedä minkä ikäisiä tarkoitit vanhuksilla, mutta on tutkittu tosiasia että iän karttuessa kuljettajilla on taipumus laskea ajonopeuttaan. Oma arvaukseni on että tämä tekijä on mukana vaikuttamassa tutkimuksen tulokseen. Osa varmaankin reagoi vauhtia pudottamalla vain havaitsemaansa iän heikentämään ajokykyynsä, heillä voisi olettaa että mitään isompaa muutosta liikenneturvallisuudessa ei iän myötä tapahdu. Mutta osa ihmisistä saattaa viisastua vanhetessaan ja muuttaa kaikkia ajotapojaan turvallisempaan suuntaan.
JEV2:
Minusta kaikki nämä: yksittäisen kuskin nopeuden alentaminen ihan omatoimisesti, valvonta ja rajoitusten alentaminen, kun siihen on perusteet.
Itse olen vähitellen oppinut ajamaan rajoituksia noudattaen. Se on ainoa juttu, jolla itse voin "osallistua talkoisiin". Kun näitä noudattajia on tarpeeksi vaikuttaa se toki myös muiden nopeuksiin etenkin, jos ohitusmahdollisuutta ei ole. Sitäkös täällä muutama jo itkikin!
Tänään töihin ajellessa oli taajamassa (rajoitus 50) myös nopeusvalvontaa. Todella hyvä asia, että sitäkin joskus näkee, varsinkin kun paikka oli lähellä kouluja. Näytti sieltä poliisiautosta tulevan ulos asikkaita.
Itse ajelin "alinopeutta" eli vähän alle rajoituksen, kun katsoin sen asialliseksi. Alemman nopeuden käyttöä toki edellyttää "lapsia" liikennemerkki ja kouluun menijöitä oli tähän aikaan. Mielestäni paikalla olisi perusteltua 40 km/h nopeusrajoitus, joka varmasti jonkin verran alentaisi nopeuksia, varsinkin silloin, kun joskus sitä valvontaakin olisi.
Kumppani:
Tehokas kidutusväline. En kirjoittanut oikeuttamisesta, joten en osaa vastata kysymykseen.
Mitä tarvetta varten ihmiset ostavat auton? Mistä tekijöistä ja ominaisuuksista asiakkaat maksavat, kun he siirtävät 19.990,00 euroa tai 24.990,00 euroa tai 39.990,00 euroa tai 49.900,00 euroa tai jonkin muun huomattavan summan autoliikkeen tilille (niin ja tietenkin lisäksi 600-900 euroa toimituskuluja)?
Jos ihmiset ostavat uuden auton pelkästään tyydyttääkseen liikkumisen tarpeensa (paikkojen A ja B välillä, niin kuin monesti sanotaan), miksi he maksavat autostaan huomattavasti enemmän kuin mitä heidän kuuluisi maksaa, jos olisi pelkästään kyse liikkumisvälineestä. Liikkumiseenhan riittää se, että auto liikkuu. Ja jos vähän mukavuutta halutaan, niin peltikuoret, pehmustettu penkki ja lämmityslaite riittävät aivan hyvin mukavuusvarusteiksi. Ei tarvita mitään metalliväriä ja muita lisukkeita, joista pitää maksaa satoja euroja ylimääräistä. Eikä missään nimessä tarvita tehokasta moottoria, joka lisää polttoaineen kulutusta. Eiväthän ihmiset osta autoa ajaakseen kilpaa suljetulla kilparadalla vaan ajaakseen liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten mukaisesti yleisillä maanteillä.
Katumaastureiden ja muiden ökyautojen suosio kertoo siitä, että liikkumisen tarve on vain yksi osa auton hankkimisen perusteista. Huomattavan suuri osa on muuta kuten näyttämisen tarvetta tai sosiaalisen statuksen osoittamisen tarvetta katsokaa ja kadehtikaa köyhä rupusakki, minulla on Lexus.
Oma käytetty autoni maksoi 1400 euroa, ja olen ajanut sillä tähän mennessä yli 130000 kilometriä. Liikkumisen tarve on tullut hoidetuksi. Vaikka nykyinen autoni mitä ilmeisimmin ei ole minulle statusesine, jolla osoittaisin kuuluvani yläluokkaan, sen ostaminen ja omistaminen on palvellut myös sosiaalisen viestinnän tarpeita aivan samalla tavalla kuin Toyota Avensis palvelee omistajansa sosiaalisen viestinnän tarpeita. Tätä olisi turha kiistää.
Auto on tavallaan kuin vaate, johon pukeudumme. Se on vaatetuksemme uloin kuori, kun liikumme ihmisten ilmoilla. Se kertoo meistä aivan samalla tavalla kuin se varsinainen kankaasta tehty pukumme mikä peittää vartalomme.
Saatuani syksyllä 2008 vakuutuskorvauksia erään pienen kolarin jälkeen, etsin käytettyä autoa Nettiauton sivuilta. Etsinnässä samoja kriteereitä kuin uuden auton etsijälläkin. Kun valitsin automerkkiä, mietin, minkä kuvan auto antaisi minusta. Jotkut mallit ja merkit olivat pois suljettuja, koska en halunnut profiloitua miksikään tojokuskiksi. Vaatimaton budjetti eli noin 1500 euroa tietysti kavensi valikoima. Vaikka olisin halunnutkin, minusta ei olisi voinut tulla mersukuskia, ellen olisi tyytynyt johonkin liikkuuko vai eikö liiku ruostepesään. Ostin auton liikkumistarvetta varten. Projektiautoja on jo tarpeeksi.
Auton ulkonäön ja tyylin piti olla OK. Auto ei saanut olla ruostumisaltista mallia. Auton tekniikan piti olla kunnossa. Auton kilometrilukeman piti olla mahdollisimman pieni. Auton piti olla mahdollisimman siisti. Ja hinnan suhteessa uuden vastaavan auton hintaan piti olla mahdollisimman alhainen. Ja maksimihinta oli siis 1500 euroa.
Toyotat sekä eräät muut merkit ovat jo lähtökohtaisesti pois laskuista. Toyota on ikäänsä nähden kallis, ja myytävät vanhemmat yksilöt ovat ruostuneita. 1500 eurolla olisin saanut vanhan, kuluneen ja paljon ajetun ruosteisen Corollan.
Yksityishenkilön kauppaama Peugeot 405 täytti vaatimukset. Pininfarinan suunnittelema vuoden auto 1988. Ulkonäkö ja tyyli OK. Ranskalainen, ei mikään japsi. Ajokilometrit 179800, mikä oli ikään nähden kohtuullinen lukema. Siisti ja tupakoimaton. Malli on yksi vähiten ruostuvista autoista. Ei siis ruostevauriota. Vastaavan ikäiset Toyotat olisivat olleet moneen kertaan hitsattuja pakkelipesiä. Ajo-ominaisuudet OK ja todennäköisesti paremmat kuin Toyotassa. Siinä muutamia perusteita maksaa 1400 markan myyntihinta. Tietenkin myös miinuspuoli oli tiedossa, eli vaikka auto on pelleiltään hyvä, se ei ole teknisesti samanlainen laatuauto kuin Toyota, mikä selittää käytettyjen alhaisen hintatason. Mutta tekniikkaa korjaa mieluummin kuin peltejä.
Mitä sosiaalisia viestejä vanha autoni antaa ulkopuolisille. Sen, että en todennäköisesti ole varakas ja suurituloinen. Se ei haittaa, koska en kokisi tarvetta julistaa tulojani varallisuuttani auton avulla, vaikka niitä olisikin. Vanha auto, joka on kuitenkin päällisin puolin siistin näköinen, kertoo siitä, että omistaja pitää omaisuudestaan huolen, eikä hänellä ole tarvetta isotella ja näyttää sosiaalista statustaan auton avulla mahdollisesti jonkun velkavetoisen katumaasturin avulla. Auto on mahdollisimman huono sijoituskohde, koska se menettää arvoaan, joten vanhalla autolla ajava ei anna kuvaa itsestään ihmisenä, joka sijoittaa suuren summan rahaa niin typerään tarkoitukseen kuin oman egonsa hetkelliseen pönkittämiseen. Tästähän ökyautojen omistamisessa on kyse eikä mistään muusta. Kukaan tavallinen autonkäyttäjä ei oikeasti tarvitse yli 15000 euroa maksavaa autoa ellei nyt jonkin työn tai muun erikoisen asian takia.
Jos auto olisi pelkkä liikkumisväline, jokin Trabantin tai Rättisitikan tai perinteisen Kuplavolkkarin kaltainen auto riittäisi aivan hyvin. Alkuperäisessä Kuplavolkkarissa oli 25 hevosvoimaa. Se riittäisi edelleenkin Suomen talvinopeuksiin. Citroen 2 CV:n moottorin teho oli 9-29 hevosvoimaa. Trabantin 1980-luvun lopun malleissa oli 26 hevosvoiman moottori.
http://phors.locost7.info/phors06.htm
Henkilöautoille voitaisiin aivan hyvin säätää 40 hevosvoiman tehoraja.
1960-luvun auton tehosta muistuu mieleeni se, kun olin erään puolisokean laivan kapteenin kyydissä vuosimallin 1962 Consul Cortinassa (ensimmäistä Suomeen tuotua erää, otettu käyttöön syksyllä 1962 vain muutama viikko automallin ensiesittelyn jälkeen), jossa oli Anglian koneesta suurennettu 1,2 litran moottori, jonka teho oli 48 hevosvoimaa. Olin 13-vuotias, joten katselin ajamista vain matkustajan näkökulmasta. Ymmärsin kuitenkin pelätä, kun kapteeni lähti ohittamaan rekkaa ylämäessä, eikä ohituksesta meinannut tulla mitään. Kapteeni kurottautui ratin yli pullonpohjalaseineen ja tuhisi itsekseen yrittäen ilmeisesti manata autolle lisää vauhtia. Onneksi ketään ei tullut vastaan. Kapteeni ei ollut sukua minulle. Olin hänen kyydissään sattumalta.
Edellä esittämääni kertomusta voisi käyttää perusteluna sille, miksi autoissa tarvitaan ylimääräistä tehoa. Turvallisiin ohituksiin. Peruste on siinä mielessä huono, että miksi ihmeessä autossa pitäisi olla ominaisuus, josta on hyötyä vain liikennerikosten tekemisessä. En tiedä, mitä foorumin laillisuusmiehet asiasta sanovat, mutta käsitykseni on se, että jos noudattaa nopeusrajoituksia, ohittaminen on harvinainen tapahtuma. Ja jos sellainen tapahtuu, siinä käytetään niin pientä nopeuseroa, että auton hyvällä kiihtyvyydellä ei ole merkitystä. Tarvitaanko autossa polttoaineen kulutusta lisäävä tehokas moottori pelkästään siksi, että kuljettaja voisi kerran vuodessa ohittaa auton ja ehkä tuolloin hyötyä hieman moottorin tehosta.
Sitä osaa auton tehosta, joka ylittää 40 hevosvoimaa, ei käytännössä tarvita kuin rikolliseen toimintaan. Jo alle 40 hevosvoimalla voi tehdä liikennerikoksia.
Miten sujuisi tämä testi?
http://youtu.be/Sc7u2XjDBJ0
SO2001:
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta.
Varmastikin tuntuu monesta ristiriitaiselta se, että autot kehittyvät ja myös niiden turvallisuus paranee ja sitten toisaalta nopeusrajoituksissa mennään pikemminkin alaspäin niin meillä kuin muualla. Kannattaa miettiä miksi näin.
Niin ja ohitukset. Kun noudattaa rajoituksia ja suvaitsee senkin, että edelllä ajava ajaa vähän "alinopeutta", niin eipä niitä ohituksia kovin paljoa normaalisti tule. Jos nyt joku ajelee reippaasti hitaammin, niin siitä pääsee kyllä ohi vaikkei niitä tehoja ihan hirveästi ole.
Joskus tuntuu, että ohittaminen on joillekin ihan pakkomielle. "Tosta kyllä menen ohi" pyörii kuskin päässä , vaikkei ohittamiselle oikeasti olisikaan mitään järkiperusteita.
Hyvin tehty ohitus on toki normaalia liikenettä, mutta kyllä niitä tehdään myös riskillä. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi järkevää yleensäkin vähentää ohituksia. Toki suuri hyöty tulisi myös , kun ajatellaan taloudellisuutta, niin ihan yksittäisen kuskin kuin koknaistaloudellisuuden kannalta.
SO2001:
Kaksikaistaisella tiellä tosiaan tulee aika vähän ohiteltua, mutta mitenkään tavattoman harvinaisesta tilanteesta ei ole kyse.
Loppuosaa kommentista on syytä selventää. Nykyaikaiselle henkilöautolle tavanomainen suorituskyky riittää enemmän kuin hyvin turvalliseen ohitukseen. Ei siksi, että nopeusero olisi pieni (on se pienempi kuin palstan sujuvilla ohittajilla), vaan siksi, että pienellä ennakoinnilla auton saa kevyesti vauhtiin. Sekunnin päästä ohitettavan perää ei pidä lähteä kiihdytykseen. Lisäksi ohituspaikat valitaan siten, että tila riittää ohitukseen. Ei tarvita mitään 30-40 km/h nopeuseroja.
Tehon merkitys on minusta siinä, että se mahdollistaa huonollakin ajotaidolla ohittamisen, mahdollistaa ohittamisen ahtaassa raossa ja tekee ohittamisesta vaivattomampaa. Teoriassa pelivaraa arviointivirheen varalta on hyvä olla olemassa, mutta kun kysytään, niin eihän kukaan ohitustilanteissa arviointivirheitä tee. Ei ainakaan ne palstan sankarit, joilla ei ole enää tarvetta tai kykyä ajotaitoaan kehittää. Joten tehon merkitys rajautuu kolmeen ensimmäiseen kohtaan, vaikka viimeisellä tehokkaan moottorin valintaa usein perustellaan.
Teho sinänsä ei ole itseisarvo, vaan suorituskyky. Vanhassa Hiluxissa on n. 80 hv, mutta kiihtyvyys muistuttaa 60-luvun pikkuautoja.
Onhan noita vakionopeuskuskeja paljonkin tien päällä. Sitä vain en tajua, miksi nimesit kaverin 80 rajoitusalueen ajotavan, etkä 50 rajoitusalueen ajotavan mukaan. Puhdas ylinopeuskuskihan siinä oli. Ja kuten noille tyypillistä, loogisuudesta ei kannata puhua. Jotain kuitenkin voi tuostakin oppia. Jos itse ajaa suurinta sallittua tieosuudella, jossa esim. 80 ja 100 vaihtelee, noudattamalla risteysalueiden 80 rajoitusta ei tuollaisen 100 alueella ajama 90 juurikaan omaa matkaa hidasta. 80 alueen läpi se kuitenkin ajaa 90 km/h läpi. Ei siis kannata ohittaa, kun se kuitenkin on hetken kuluttua puskurissa kiinni.
TM 36
Joskus tuntuu, että ohittaminen on joillekin ihan pakkomielle. "Tosta kyllä menen ohi" pyörii kuskin päässä , vaikkei ohittamiselle oikeasti olisikaan mitään järkiperusteita.
Olen täysin samaa mieltä. Ohituksen yllykkeenä lienee testosteroni ja adrenaliini, metsästysvietin fysiologiset ainekset. Edessä näkyvän pullean saaliin nopeudesta suhteessa rajoitukseen ei ole kovasti väliä. Pääasia, että sen saa selätettyä ja lihoiksi. Erimerkkisillä autoilla ajelleena olen myös päätynyt käsitykseen, että jotkut merkit saavat saaliin roolin helpommin kuin toiset. Kerran olen kaahannut jopa pyöreälamppuisella Ladalla selvää ylinopeutta (olisi pitänyt olla kuulosuojaimet!). Tunsin sillä olevani kuin kani koiratarhassa. Sittemmin ranskalaiset ovat tuntuneet vetävän petoja puoleensa. Audilla ajellessa joku saattaa suostua ajelemaan perässäkin rajoitusten mukaisesti.
TM 36:
Hitaamman ohittaminen on aina järkiperuste ohitukselle. Turhia ohituksiakin toki näkee, että ensin mennään ohi ja sitten kiire loppuu. Mielestäni ohittajalla on jonkinlainen velvollisuus jatkaa ajoaan reippaammin kuin alunperin ohitettava ajoi. Joskus tämä on vaikeaa, koska ohitettava muuttaa ajotapaansa jouduttuaan ohitetuksi, ja ohittaja joutuu lisäämään vauhtiaan jotta ohitus ei tuntuisi virheliikkeeltä.
Mielestäni ohituksia suurempi ongelma, testosteroniohituksiakin, on se jos ohitettavat kokevat ohitusten kolhivan itsetuntoaan.
SO2001:
Toisille tuosta voi tulla ongelma, toisille ei. Onneksi tuossa kidutuksessa ei ole mitään fyysiseen koskemattomuuteesi kajoavaa ja jos et autoa ajaessa saa henkistä puoltasi kuriin, niin aika ihme juttu kyllä oikeasti. Mihin kaikkeen tuo tehokas kidutus mielestäsi oikeuttaa sinut sitten, tai kanssakulkijat?
SO2001:
Et siis mitenkään, etkä millään tavalla sisällyttänyt tuohon sitä ajatusta, että kidutuksesta pääsee eroon sillä, että viis veisaa vaikka nopeusrajoituksista. Johan helpottaisi?
Ihan hyvä sinänsä, jos et noin tarkoittanut. Mutta sitten ajatuksessasi onkin heti jotakin ristiriitaista: miksi se auto kiduttaisi ketään, koska ymmärretään ihan hyvin, että liikenteessä on rajoituksia nopeudelle?
SO2001:
Ehkä sitten tehokkaaksi kidutusvälineeksi itselleen maantieliikenteeseen? Tai sitten kyse on jostakin muusta kuin siitä, kuinka kovaa voi autollaan ajaa, jos painaisi kaasun pohjaan. Uskotko, että aika monella on just tasan muita vaikuttimia kuitenkin?
SO2001:
No mietipä sitä! Minusta auto on kyllä kehittynyt muutenkin kuin vain ajamisominaisuuksiltaan tai huippunopeudeltaan, joten miksi piti vetää tuolla lailla överiksi. Kyllä kuka vaan arvostaa varmaankin nykyautojen turvallisuusominaisuuksia ja mukavuusvarusteita, jotka kehityksen mukana ovat tulleet yhä edullisempiin autoihin vieläpä. Ei kehityksen tarvitse pysähtyä siksi, ettei autolla saa ajaa niin kovaa kuin sillä pääsee.
Jos oman auton tehot kiduttavat mielikuvitusta, tai mitä lie ja menohalujen hillintä on sen takia vaikeaa, niin ehkä elämä sitten helpottuu jos ostaa samanlaisen auton pienimmällä moottorilla ja sen tehoilla?
SO2001:
No mihin sitten tarvittaisiin enää kesämoottorinopeuksiakaan? Millä 40hv:n autolla pääsee 120km/h vaikka 4 hengen kuormalla ilman, että auto rääkätään henkihieveriin. Sitäkö haluat oikeasti, vai miksi tuossakin piti vetää överiksi? Mitäs jos laittaisikin vaihtoehtoisesti nopeusrajoittimet, niin kuin kuorma-autolla. Tai lakattaisiin tekemästä autoja joilla voi ajaa kovempaa kuin rajoitusnopeudet? Onhan noita vaihtoehtoja, mutta kaikki eivät niin kovin kivoja.
Minusta homma on ihan yksinkertainen: jos haluat ostaa auton, jolla voisi vetää vaikka LeMansin kisan ja kuitenkin käytät sitä elävässä elämässä vain kotinurkilla, työmatkoilla ja maanteillä Suomessa, niin ei pidä syyttää suomalaisia liikenneolosuhteita, vaan ihan itseään, jos tuntuu siltä, että auto ansaitsisi parempaa. Jos tuntuu kiduttavalta, niin on varmaan ostanut väärän auton?
Syytön yhteiskunta on siihen, ettei auto pääse oikeuksiinsa (ja tokihan niitä eroja saa pienemmissäkin nopeuksissa). Autonvalmistaja osaa kyllä nykiä oikeista naruista ja tyhmähän ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa, tässäkin asiassa. Tai sitten voi tyydyttää menohalunsa suljetuilla radoilla, jos mahdollista lähialueella tms.
just drive:
Joo - ainakin formulakisoissa.
Jos sanomaasi toteutetaan liikenteessä niin eikös siitä tule jonkilaista kilpa-ajoa. Ei mitään järkeä!
SO 2001:
Jos auto olisi pelkkä liikkumisväline, jokin Trabantin tai Rättisitikan tai perinteisen Kuplavolkkarin kaltainen auto riittäisi aivan hyvin. Alkuperäisessä Kuplavolkkarissa oli 25 hevosvoimaa. Se riittäisi edelleenkin Suomen talvinopeuksiin. Citroen 2 CV:n moottorin teho oli 9-29 hevosvoimaa. Trabantin 1980-luvun lopun malleissa oli 26 hevosvoiman moottori.
Tässä on ajatusta. Ajelin joskus 70-luvulla 1200-kuutioisella kuplalla, 34 hv. Sillä pääsi ohikin, kunhan jättäytyi ensin jälkeen ja kiihdytteli valmiiksi sopivan ohitusvauhdin. Kovin usein ei tarvinnut ohitella. Auto oli hiljainen, koska edellinen omistaja oli massannut pohjalevyä joka vuosi; paksuimmillaan massaa taisi olla 3 senttiä. Painopiste oli alhaalla ja takapyörät negatiivisella camberilla, hyvä oli ajaa.
Nykytekniikalla voisi hyvin toteuttaa auton, jossa olisi ääritaloudellinen vakionopeudella toimiva noin 40 hv:n diesel generaattorina sähkömoottoreille. Jokaisella pyörällä voisi olla oma moottorinsa sijoitettuna vetoakseleiden sisäpäähän, esimerkiksi keskusputkirungon (jonka sisällä akusto) kylkeen. Näin voitaisiin hoitaa sähköohjatusti kaikki keskeiset ajonhallintatoiminnat ( alkaen tasauspyörästöstä ) ja auto olisi tarvittaessa nelivetoinen kaikilla lukoilla.
Olen samaa mieltä siitä, että 40-50 hevosvoiman tehon pitäisi riittää liikkumiseen. Autoiluhan on nykyisin sosiaalista toimintaa, eikä itseilmaisua, kuten joskus menneinä vuosikymmeninä. Autosuunnittelussa on tehon lisäksi muitakin outoja kasvutrendejä: vaikkapa auton pituus. Joka sentti, joka menee yli 4,50:n on mielestäni turhaa, jos puhutaan 4-7 hengen autoista. Hyvällä suunnittelulla 4,5 metriin saadaan erinomaiset tilat. Ilmanvastuksestakaan ei tule ylipääsemätöntä tekijää - hyvä esimerkki on uusi B-Mercedes; korkeutta joku 1,56 (tila-autoluokkaa)ja cW arvo vain 0,26!
Onkohan niin, että autosuunnitteluun ei tule järkeä, ennen kuin Saksan moottoriteille asetetaan pysyvä 120km/t rajoitus?
Herbert:
Ylinopeuskuski vai vakionopeukuski?
Molempia.
Tämä porukka edustaa liikenteen kolmatta ulottuvuutta. Lähes poikkeuksetta näillä ei myöskään valot eikä vilkut toimi. Heti rattijuoppojen jälkeen välinpitämättömimpejä kuskeja, millään säännöillä ei ole mitään väliä, ajetaan siten mikä itsestä hyvältä tuntuu. Tämä on yksi syy miksi kannatan elävää valvontaa, 50 alueilla kun aika harvoin on maanteillä kameratolppia ja vielä harvemmin kameroita, ne on 80 rajoituksilla.
Olisi hauska nähdä naamanilme ja kuulla kommentit kun tällainen tasanopeuskuski liputetaan sivuun, selitystä tulisi kuin Niinistöltä konsanaan.
TeeCee:
Olen lukenut. Kyseinen tutkimus ei vain miltään osin todista, että ajonopeuden ja onnettomuuteen joutumisen välillä olisi syy-seuraus suhde. On siis täysin perusteetonta väittää, että juuri yksittäisen kuljettajan nopeuden laskeminen aiheuttaisi vähemmän onnettomuuksia. Tutkimusesta voidaan sen sijaan varsin hyvin havaita, että liikenneinfran turvallisuuteen satsaamalla säästetään erittäin hyvin ihmishenkiä.
TeeCee:
Aivan. Niinpä tartuit seuraavaan oljenkorteen.
TeeCee:
Olet siis vetänyt tuosta TRL421 -raportista kuitenkin sen johtopäätöksen, että se on juuri kuljettajien alempi ajonopeus joka on vaikuttanut onnettomuusriskiin? Tämä siitäkin huolimatta, että tutkimuksesta ei sen puutteiden takia tätä johtopäätöstä voi mitenkään tehdä. Koska tilanne on tämä, ei voida myöskään yksiselitteisesti todeta että nopeuden nostaminen liikennevirran nopeuteen vaikuttaisi onnettomuusriskiin sitä nostavasti.
Miksi juuri ylinopeus on se raja, jossa liikennevirran nopeuteen liittyminen muuttuu vaaralliseksi? Siksikö, että se on kiellettyä? Entäpä jos liikennevirta liikkuukin rajoitusnopeutta tai sen alle?
TeeCee:
Ja silti syytät minua tietojen kertomatta jättämisestä ja tutkimusten valikoinnista...
TeeCee:
Mielestäsi tutkimus osoittaa kiistattomasti, että juuri nopeusvalinta vaikuttaa onnettomuusriskiä alentavasti? Ei kuljettajan muut ominaisuudet, kuten ikä, ajokokemus, valppausaste, jne...
Tuolta löydät hyvää pohdintaa asian ympäriltä:
http://www.safespeed.org.uk/trl421.html
TeeCee:
Ja rangaistukset on määritelty mm. rikesakkolaissa. Yhteiskuntamme on lailla asettanut, että varsin suuristakin (<20 km/h) nopeudenylityksistä rangaistaan erittäin kevyesti. Todellinen tahto on siis jotain muuta.
TeeCee:
Hyvin sanottu. Tämä näkyy mm. Niinistön taannoisissa ylinopeussakoissa, joissa 39 km/h ylinopeudesta huolimatta ei edes otettu korttia pois, koska olosuhteet olivat hyvät ja liikennettä vähän. Onko tämä mielestäsi linjassa sen kanssa, että yhteiskunta ei salli nopeusrajoituksen ylittämistä yhtään?
Yhteiskunnan puuttumiskynnyksen määrittää laki ja sitä valvova viranomainen. Koska rikesakon ylärajaksi on säädetty tuo 20 km/h, on varsin ymmärrettävää että sen puitteissa valtaosa liikenteestä liikkuu. Oletko sitä mieltä, että tilanne ei muuttuisi jos päiväsakkorajaksi asetettaisiin esim. +3km/h yli rajoituksen? Koska nopeus on mielestäsi erittäin tärkeä turvallisuustekijä, mitäpä luulet miksi näin ei ole tehty?