Olisit vain laittanut tilaston siitä, kuinka huonosti meidän autokantamme on päästöjen suhteen kehittynyt suhteessa muuhun Eurooppaan. Onko sinulla edes tiedossa, miten tuo kehitys on mennyt, vai käytätkö noxia ja hc:tä pakoreittinä ulos tilanteesta, jossa olet moittinut järjestelmää siitä huolimatta, että omat kommenttisi muistuttaa tehosekoitinta? Ja miten arvioit päästöjä kokonaisuudessaan, koska co2, hc ja nox ei ole yhteismitallisia? Vastaa ensin näihin kysymyksiin ja jatketaan sitten muiden asioiden käsitelyä.
Rajasin saastuttavuuden tarkoittamaan c02-päästöä, koska 20.8.2013 15:40 kommentissasi puhuit polttoaineen kulutuksesta. Samoin aiemmin me olemme käsitelleet vain kulutusta.
Mikä oli virhetulkintani, kun sanon uutena myytyjen autojen normikulutusten kehittyneen samaa tahtia muun Euroopan kanssa? Tieto, joka on peräisin sinulta.
Toki Suomessa myydään vähän sellaisia autoja, joiden suuntaan myyntiä tulisi ohjata. Näin siis, kun vertaan esim. Saksaan tai vaikka Ruotsiin. Mutta noissa maissa myydään kaikkia autoja paljon verrattuna Suomeen. Silti keskiarvot on linjassa ja sehän ratkaisee.
Se on vain normi. Todellinen auton kulutus on useimpien ajotavalla suurempi. Suomessa on kuluttajan etu, että sovelletaan kaikille samaa normia eikä todellista kulutusta (jos se olisi siis mahdollista). Todellisen kulutuksen mukainen auton vero olisi paljon nykyistä suurempi.
Tuo on pelkkä ajatusvirhe. Veron haluttu määrähän määritellään budjetteja luotaessa ja sen jälkeen laitetaan koneisto miettimään laskukaavaa, jolla tuohon verokertymään päästään.
Puhut tässä oman vaatimuksesi kanssa ristiin siinä mielessä, että uusien autojen ympäristöystävällisyyttä perustellaan nimenomaan tuolla alhaisella normikulutuksella. Todellinen kulutusero vanhempiin on merkittävästi pienempi kuin normi kertoo, eli ympäristöperusteet auton uusimiselle ovat paljon vähäisemmät kuin ns. virallinen totuus. Tämän näkee siitäkin, että uusista autoista huolimatta polttoaineen kokonaiskulutus ei juuri laske missään maassa.
Muut saasteet ja turvallisuus sitä vastoin ovat parantuneet tuntuvasti. Siksi uusi auto on suositeltava.
Ja muista, ketkä tämän normin ovat tällaiseksi halunneet ja ketkä itse halusivat että autojen normipäästöille asetetaan tavoitearvoja. Autotehtaat ja niiden etujen valvojat ja syykin on selvä. Autot ovat todellisuudessa kuluttavampia ja vähemmän ympäristöystävällisiä ja se tieto laajemman väen keskuudessa ei olisi ollenkaan hyvä asia bisnekselle ja automyynnille.
On aivan oikein pyrkiä kohti parempaa energiatehokkuutta Tässä tapauksessa suurin ongelma on huono mittausnormi energiatehokkuudelle. Toivoa sopii, että pian saataisiin uusi fiksumpi normi käyttöön.
Kansallisen tason intressi on kauppataseessa, muuta merkitystä kulutuksella ei EU-maiden nykyisellä toimintatavalla juuri ole koska vanhat kuluttavat autot myydään muualle joka tapauksessa
.
Hyppäsit nyt ympäristöasioista kauppataseeseen ja esitit virheellisen väittämän. Vanhoja paljon kuluttavia autoja romutetaan takuulla paljon. EU-maissa romutetaan useita miljoonia autoja vuosittain. Kai sinne jokunen vanha ja suurikulutuksinenkin sekaan eksyy. Vai uusia pienikulutuksisiako nuo kaikki romutetut ovat?
Nimenomaan tuo yksisilmäinen kansallisen tason tarkastelu on pahinta viherpesua, jos toimenpiteisiin ei kuulu vanhempien autojen pakkoromutus ulkomaille myynnin sijaan. Tämä kansallisen tason tarkastelu on juuri sitä vihreiden politiikkaa, jonka mukaan esimerkiksi maailma pelastuu kun teollisuuden toiminta Euroopassa tehdään vaikeaksi ja se siirtyy Kiinaan saastuttamaan nykyistä enemmän.
Luonnollisesti tuo on totta, mutta kannattaisi vähän miettiä kommentoimasi lauseen asiayhteyttä. Itse ainakin näen kansan olevan yksilöä olennaisempi kokonaisuutta arvioitaessa. Tärkeintä on tietenkin koko maailman kulutus, mutta Suomen autoveron vaikutusmahdollisuudet siihen ovat rajalliset.
Toiseksi kansallisen tason tarkastelussa autojen kokonaismäärä ja ajomäärä ovat ne mitkä ratkaisevat kulutuksen. Autokannan kasvaessa menetetään se etu mikä uudemmasta kalustosta kulutuksen suhteen saadaan. Ja mehän ilmeisesti molemmat tiedämme, että tuo etu on normaalikäytössä keskimäärin paljon pienempi kuin mitä meille normilla osoitetaan. Toki nykyautoilla pääsee vähällä kulutuksellakin, jos viitsii asiaan vähän paneutua.
Automäärä ei polttoaineen kulutusta lisää tai vähennä.
Autojen päästöt eivät ole olleet Suomessa merkittävä ongelma enää pitkiin aikoihin
Elämä jatkuisi, vaikka kansaa kuolisi liikenteessä tuplamäärä ja liikenteen päästöt kaksinkertaistuisivat. Mitä sitten?
No jaa, tätä viimeistä muutosta edeltäneen veromuutoksen ansiosta uusien myytyjen autojen normikulutus laski Suomessa poikkeuksellisen merkittävästi.
Eikä tuo viimeinenkään verotusmuutos vuonna 2012 jäänyt ilman vaikutusta. Keskimääräiset päästöt putosivat vuoden 2012 aikana kuin sattumoisin samaan tahtiin veromuutoksen kanssa.
Luonnollisesti verotuksen muuttuessa hetkellisiä rajujakin heilahteluja esiintyy. Viimeinen muutoshan esimerkiksi nosti päästöjä muutosta edeltävänä aikana ja heti muutoksen jälkeen. Kun katsotaan vuositason kehitystä, niin sieltä ei löydy mitään yleistä kehitystä parempaan viittaavaa.
2011: 144,8 g/km
2012: 139,7 g/km
Luvut ovat Trafin. Samaisen virasto arvio veromuutoksen jälkeen:
Autoverosta voimme olla mitä mieltä hyvänsä, mutta ei nyt ihan päivänselvyyksiä kannata lähteä kiistämään. Veromuutos pudotti päästöjä selvästi.
Trafin lukujen mukaan pudotus on maltillinen ja samaa luokkaa yleisen kehityksen kanssa. Millä perusteella väität jotain muuta?
Ainakin HS:n toimittaja tuossa linkittämässäni jutussa on löytänyt hyvinkin merkittävää kehitystä.
Toimittajalta on tainnut mennä sellainen pikkujuttu ohi, että autojen normipäästöt ovat tuona aikana laskeneet tuntuvasti ja muuallakin kehitys on ollut samanlaista ilman ja laittomia verojakin.
Totta on, että ennen veromuutoksia positiivista kehitystä ei juuri ollut. Veromuutoksen jälkeen sen sijaan uusien autojen keskimääräiset päästöt putosivat kertaheitolla.
Kumppani:
Mikä olikaan muutoksen tarve ja tavoite? Kuka sen on ilmoittanut?
Etkö tosiaan tiedä mistä tavoitteet, direktiivit ja lait tulevat vai miksi tuollaista kyselet?
Olisitkohan kysellyt samaan sävyyn, jos et olisi sekoittanut nimimerkkejä?
Olisit vain laittanut tilaston siitä, kuinka huonosti meidän autokantamme on päästöjen suhteen kehittynyt suhteessa muuhun Eurooppaan. Onko sinulla edes tiedossa, miten tuo kehitys on mennyt, vai käytätkö noxia ja hc:tä pakoreittinä ulos tilanteesta, jossa olet moittinut järjestelmää siitä huolimatta, että omat kommenttisi muistuttaa tehosekoitinta? Ja miten arvioit päästöjä kokonaisuudessaan, koska co2, hc ja nox ei ole yhteismitallisia? Vastaa ensin näihin kysymyksiin ja jatketaan sitten muiden asioiden käsitelyä.
Voit laittaa itse tilaston, joka osoittaa väitteeni vääräksti, jos koet tilaston olennaiseksi. Minulle riittää kun katsoa kaluston ikää ja saastuttavuuden vuoksi saksalaisten hylkäämien autojen roudaamista Suomeen.
Rajasin saastuttavuuden tarkoittamaan c02-päästöä, koska 20.8.2013 15:40 kommentissasi puhuit polttoaineen kulutuksesta. Samoin aiemmin me olemme käsitelleet vain kulutusta.
Vastaisuuden varalle kannattaa muistaa, että polttoaineen kulutus ei ole yhtä kuin saastuttavuus.
Mikä oli virhetulkintani, kun sanon uutena myytyjen autojen normikulutusten kehittyneen samaa tahtia muun Euroopan kanssa? Tieto, joka on peräisin sinulta.
Toki Suomessa myydään vähän sellaisia autoja, joiden suuntaan myyntiä tulisi ohjata. Näin siis, kun vertaan esim. Saksaan tai vaikka Ruotsiin. Mutta noissa maissa myydään kaikkia autoja paljon verrattuna Suomeen. Silti keskiarvot on linjassa ja sehän ratkaisee.
Virhetulkintasi on juuri tuo, että vain uutena myytyjen keskiarvoinen päästö ratkaisee. Jos maahan myydään uutena yksi uusi Prius, mutta kansa ajaa vanhoilla Volgilla ja Ladoilla, niin silloinkaan ei päästä hyviin tuloksiin, vaikka uutena myytyjen keskiarvo on erinomainen.
Mikä olikaan muutoksen tarve ja tavoite? Kuka sen on ilmoittanut? Etkö tosiaan tiedä mistä tavoitteet, direktiivit ja lait tulevat vai miksi tuollaista kyselet?
Olisitkohan kysellyt samaan sävyyn, jos et olisi sekoittanut nimimerkkejä?
No sinulla meni kanssa nimimerkit tuossa sekaisin...
Voit laittaa itse tilaston, joka osoittaa väitteeni vääräksti, jos koet tilaston olennaiseksi.
Sinä olet esittänut väitteen, en minä. Yleensä väitteen esittäjällä on velvollisuus osoittaa väitteensä paikkaansa pitävyys.
Mutta koska sinulla ei tilastoa tai muutakaan faktaa puheidesi tueksi ole, voit vastata tähän: Miten arvioit päästöjä kokonaisuudessaan, koska co2, hc ja nox ei ole yhteismitallisia? Jos innostun kaivamaan päästötilastoja esiin, tarvitsen tietoa siitä, miten lukuja verrataan.
Minulle riittää kun katsoa kaluston ikää ja saastuttavuuden vuoksi saksalaisten hylkäämien autojen roudaamista Suomeen.
No niin. Noin vahvalla pohjalla sitten julistetaan meikäläinen systeemi kelvottomaksi. Hyvä nhb!
Virhetulkintasi on juuri tuo, että vain uutena myytyjen keskiarvoinen päästö ratkaisee. Jos maahan myydään uutena yksi uusi Prius, mutta kansa ajaa vanhoilla Volgilla ja Ladoilla, niin silloinkaan ei päästä hyviin tuloksiin, vaikka uutena myytyjen keskiarvo on erinomainen.
Ehkö olet ollut liian kauan Sveitsissä. Täällä ei ajeta vanhoilla Ladoilla ja Volgilla. Priuksiakin myydään enemmän kuin yksi muiden 100000 uuden auton ohella.
Veron haluttu määrähän määritellään budjetteja luotaessa ja sen jälkeen laitetaan koneisto miettimään laskukaavaa, jolla tuohon verokertymään päästään.
Kaikkien verojen on tarkoitus kerätä valtiolle rahaa. Onko siinä jotain ihmeellistä?
Muut saasteet ja turvallisuus sitä vastoin ovat parantuneet tuntuvasti. Siksi uusi auto on suositeltava.
Sinun mukaasi autojen määrä ei vaikuta mihinkään. Samaan tapaan ei vanhojen autojen määrä tai saastutuspotentiaali sinänsä tuota yhtään onnettomuutta tai saasteita. Ne riippuvat vain ja ainoastaan ajomäärästä.
On aivan oikein pyrkiä kohti parempaa energiatehokkuutta Tässä tapauksessa suurin ongelma on huono mittausnormi energiatehokkuudelle.
Verotus on tunnetusti tehokas keino ohjata noita pyrkimyksiä. Normilla ei sinänsä ole suurta väliä, koska se kuitenkin kertoo sen kuluttaako auto vähän vai paljon. Ei yksittäiset grammat mitään ratkaise.
Hyppäsit nyt ympäristöasioista kauppataseeseen ja esitit virheellisen väittämän. Vanhoja paljon kuluttavia autoja romutetaan takuulla paljon. EU-maissa romutetaan useita miljoonia autoja vuosittain. Kai sinne jokunen vanha ja suurikulutuksinenkin sekaan eksyy. Vai uusia pienikulutuksisiako nuo kaikki romutetut ovat?
Kauppatase ja riippuvuus ulkomaisesta energiasta ovat merkittäviä syitä muutokseen missä hyvänsä maassa. Turha energiantuhlaus liikenteessä ei tuota yhtään mitään.
Vanhoja autoja ei romuteta läheskään samaa tahtia kuin uusia myydään. Ja tehokkain tapa alentaa autojen keski- ikää, päästöjä ja onnettomuusriskejä on puuttua vanhoihin autoihin, ei niinkään uusien myyntiin.
Luonnollisesti tuo on totta, mutta kannattaisi vähän miettiä kommentoimasi lauseen asiayhteyttä. Itse ainakin näen kansan olevan yksilöä olennaisempi kokonaisuutta arvioitaessa. Tärkeintä on tietenkin koko maailman kulutus, mutta Suomen autoveron vaikutusmahdollisuudet siihen ovat rajalliset.
Juuri yhteiskunnan edulla perustellaan autoveroa, vaikka jotkut sinun kaltaisesi yksilöt siitä valittavatkin.
Automäärä ei polttoaineen kulutusta lisää tai vähennä.
Autot yleensä ostetaan ajoon. Harva ostaa uutta autoa sinun tapaasi seisottaakseen niitä paikallaan. Ainakin tähän asti Suomessa on autojen määrällä ollut selvä yhteys liikenteen määrään. En ole kuullut, että tämä asia olisi muuttunut.
Sikäli olet kyllä oikeassa, että vanhoilla autoilla ei ole suurta vaikutusta liikenne- tai ajomääriin. Niillä ajetaan merkittävästi uusia vähemmän ja tosiasia Suomessakin on, että suurin osa kilometreistä ajetaan varsin uudella ja hyvällä autokalustolla.
Automäärällä on kyllä myös muita negatiivisia vaikutuksia, kuten ylimääräisten autojen vaatima pysäköintitila joka on ongelma kaikissa taloyhtiöissä ja kaupungeissa.
Elämä jatkuisi, vaikka kansaa kuolisi liikenteessä tuplamäärä ja liikenteen päästöt kaksinkertaistuisivat.
Miksi liikennekuolemat ja päästöt lisääntyisivät? Suomen Liikenneturvallisuus on nytkin huippuluokkaa maailmassa. Tilanne on aivan toisenlainen kuin mitä sinä kerrot.
Luonnollisesti verotuksen muuttuessa hetkellisiä rajujakin heilahteluja esiintyy. Viimeinen muutoshan esimerkiksi nosti päästöjä muutosta edeltävänä aikana ja heti muutoksen jälkeen. Kun katsotaan vuositason kehitystä, niin sieltä ei löydy mitään yleistä kehitystä parempaan viittaavaa.
2011: 144,8 g/km
2012: 139,7 g/km
Ehkä kannattaa verrata vuoden 2011 ja 2012 viimeistä puoliskoa, niin saat veron vaikutuksen selville, Nyt tuossa sinun 2012 luvussasi on sekä vanhan veron että uuden veron alla myydyt autot mukana. Tuskin ihan vahingossa?
Trafin lukujen mukaan pudotus on maltillinen ja samaa luokkaa yleisen kehityksen kanssa. Millä perusteella väität jotain muuta?
2000-luvun alkupuolella ennen nykyisen veromallin käyttöönottoa Suomessa myytyjen uusien autojen päästöt olivat EU-alueen suurimpien joukossa. Veromallin käyttöönoton jälkeen ne ovat EU:n keskitasoa ja sen allekin. Aika merkittävä muutos.
Ja kun kerran asiasta tiedät niin paljon, niin kerropa nyt mitä ne keskiarvopäästöt ovat muualla?
Toimittajalta on tainnut mennä sellainen pikkujuttu ohi, että autojen normipäästöt ovat tuona aikana laskeneet tuntuvasti ja muuallakin kehitys on ollut samanlaista ilman ja laittomia verojakin.
Eli ei Suomen verotusmalli ainakaan lisää autojen kulutusta kuten väität. Ja toiseksi sinulta menee edelleen ohi se, että Suomessa myytyjen uusien autojen päästöissä tapahtui hyvin merkittävä muutos tällä veromallilla. Tultiin EU:n pohjasakasta kerralla keskikastiin ja sen yläpuolellekin.
Lisäksi Suomen uusien autojen päästöihin vaikuttaa merkittävästi se, että meillä myydään suurempia autoja kuin EU:ssa keskimäärin. Pikkuautoluokkien myynti on meillä hyvin vähäistä verrattuna esim. Etelä-Eurooppaan ja suurkaupunkeihin.
Toki muitakin malleja on olemassa, mutta tämä nyt sattuu olemaan Suomessa käytössä oleva ja se on todistettavasti laskenut uusien autojen päästöjä.
2000-luvun alkupuolella ennen nykyisen veromallin käyttöönottoa Suomessa myytyjen uusien autojen päästöt olivat EU-alueen suurimpien joukossa. Veromallin käyttöönoton jälkeen ne ovat EU:n keskitasoa ja sen allekin. Aika merkittävä muutos.
Ja kun kerran asiasta tiedät niin paljon, niin kerropa nyt mitä ne keskiarvopäästöt ovat muualla?
EU 15 -maiden joukossa Suomessa päästöt ovat laskeneet jopa hieman keskiarvoa vähemmän vuosien 2000-2011 välillä tämän mukaan. Vuonna 2000 Suomi oli tuossa tilastossa neljänneksi huonoin, vuonna 2011 toiseksi huonoin.
Toki muitakin malleja on olemassa, mutta tämä nyt sattuu olemaan Suomessa käytössä oleva ja se on todistettavasti laskenut uusien autojen päästöjä.
Missä on tuo todiste? SMMT:n vertailu sitä ei ainakaan todista.
Ja kun kerran asiasta tiedät niin paljon, niin kerropa nyt mitä ne keskiarvopäästöt ovat muualla?
http://www.smmt.co.uk/co2report/#co2acrossEU EU 15 -maiden joukossa Suomessa päästöt ovat laskeneet jopa hieman keskiarvoa vähemmän vuosien 2000-2011 välillä tämän mukaan. Vuonna 2000 Suomi oli tuossa tilastossa neljänneksi huonoin, vuonna 2011 toiseksi huonoin.
Vielä 22.8.2013 klo 10:35 NHB kirjoitti päästöistä seuraavasti:
"Autot aiheuttavat lukuisia eri päästöjä, enkä näe mitään järkeä tuijottaa vain yhtä niistä. Mikä tuossa on niin vaikeata seurata? Ainakaan itse en voisi pitää sellaista autokantaa vähän saastuttavan, joka tuottaisi vähän hiilidioksidia, mutta muita saasteita syntyisi paljon."
22.8.2013 klo 14:41 NHB on tätä mieltä:
"Vastaisuuden varalle kannattaa muistaa, että polttoaineen kulutus ei ole yhtä kuin saastuttavuus."
Kuitenkin noin 16 tunnin kuluttua ensimmäisen lainaamani kommentin kirjoittamisesta NHB linkittää CO2-tilaston, kun puhutaan päästöistä.
Jatka vain samaa rataa, NHB! Tätä on hupaisaa seurata.
Kuitenkin noin 16 tunnin kuluttua ensimmäisen lainaamani kommentin kirjoittamisesta NHB linkittää CO2-tilaston, kun puhutaan päästöistä.
Jatka vain samaa rataa, NHB! Tätä on hupaisaa seurata.
Se, että viestistä toiseen jatkat jotain alkeellista nokittelua, kertoo paljon. Kun et kykene ehdollistamaan asioita, niin keskityt .
AkiK esitti väitteitä co2-päästöjen muutoksista. Vastasin esittämällä tilastotietoa co2-päästöistä. Ja mitä tekeekään arvon ninmimerkki Herbert... Hyvä että edes pystyt hauskuuttamaan itseäsi höpinöilläsi.
Ehkä kannattaa verrata vuoden 2011 ja 2012 viimeistä puoliskoa, niin saat veron vaikutuksen selville, Nyt tuossa sinun 2012 luvussasi on sekä vanhan veron että uuden veron alla myydyt autot mukana. Tuskin ihan vahingossa?
Luonnollisesti tuossa on mukana koko vuoden myynti. Muutoshan nosti päästöjä tilapäisesti ennen voimaantuloaan ja laski tilapäisesti voimaantolunsa jälkeen. Koko vuoden luvuissa näkyy muutoksen molemmat vaikutukset. Emmehän halua värittää tottutta mihinkään suuntaan vaan eliminoida tilastoja sotkevat häiriöt. Tuon H2 2012 aikana nuo keskimääräiset päästöt vieläpä olivat hassusti nousussa varmaankin ainoana maana koko Euroopassa. Tehdäänkö päätelmä, että autoveron viimeinen muutos käänsi trendin nousuun?
Loppuvuoden myynnissä on sekin ongelma, että 2012 myytiin todella heikosti autoja loppuvuonna. Kyseinen myyntitahti vanhentaisi Suomen autokantaa todella nopeasti.
Kaikkien verojen on tarkoitus kerätä valtiolle rahaa. Onko siinä jotain ihmeellistä?
Ei siinä ole mitään ihmeellistä eikä edes mitään tähän keskusteluun liittyvää. Kyse on vain siitä, että logiikkasi väitteesi takana oli virheellinen. Taisit huomata itsekin virheesi kun päätit siirtyä johonkin aivan toiseen aiheeseen.
Todellinen auton kulutus on useimpien ajotavalla suurempi. Suomessa on kuluttajan etu, että sovelletaan kaikille samaa normia eikä todellista kulutusta (jos se olisi siis mahdollista). Todellisen kulutuksen mukainen auton vero olisi paljon nykyistä suurempi.
AkiK esitti väitteitä co2-päästöjen muutoksista. Vastasin esittämällä tilastotietoa co2-päästöistä.
Öhöm. Taisi mennä vähän toisinpäin. Sinä olet edelleen esittänyt vain omia väitteitä ja niiden tueksi pari co2-lukua itse tarkoituksella valitsemiltasi vuosilta jotka sopivat tarkoitusperiisi.
Todellisuus on edelleen se, että uusien myytyjen autojen keskimääräiset co2-päästöt putosivat uudella verotusmallilla hyvin merkittävästi. Sen näkee jokainen kun katsoo niitä tilastoja.
Luonnollisesti tuossa on mukana koko vuoden myynti.
Niin, muutenhan sinä et olisi saanut siitä haluamiasi tuloksia.
Itsekin sanoit, että veromuutoksen molemmin puolin tapahtuu suuria heilahteluita. Siksi on parempi, että tarkastelee esimerkiksi vuosien 2011 ja 2012 loppuoliskoja, tai myöhemmin vuosia 2011 ja 2013, niistä on silloin pois verotusmuutoksen välittömät vaikutukset samoin kuin automyynnin normaali kausivaihtelu.
Ja kas kummaa, päästöt ovat pudonneet vuoden 2011 lopun tasosta vuoden 2012 loppuun selvästi. Enemmän tiedämme tämän vuoden jälkeen.
En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että verotus muuttui tuossa välissä. Autot eivät tuossa ajassa muuttuneet juuri mihinkäään. Ihan samoja autoja oli saatavana kaupasta myös vuoden 2011 loppupuoliskolla.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä eikä edes mitään tähän keskusteluun liittyvää. Kyse on vain siitä, että logiikkasi väitteesi takana oli virheellinen. Taisit huomata itsekin virheesi kun päätit siirtyä johonkin aivan toiseen aiheeseen.
Mikä logiikassa oli virheellistä? Minusta on täysin mahdollista tavoitella verotuksella sekä tuloja valtiolle että hyödyttää ympäristöä samalla. Sinusta se ei ole mahdollista, koska sinun mukaasi homma perustuu johonkin virkamiesten ja kartellien salaliittoon.
Ja tuohon aiempaan viitaten olen kyllä ihan varma, että jos auton todellinen kulutus olisi mahdollista määrittää, tai EU ottaa käyttöön todellisuutta paremmin kuvaavan normin, niin valtio ilomielin kerää veron sen perusteella koska siitä saa enemmän verotuloja kuin tästä normikulutuksesta joka kaunistelee jonkin verran asiaa. Normi on siis tavallaan autonostajan etu tässä Suomen tapauksessa.
EU 15 -maiden joukossa Suomessa päästöt ovat laskeneet jopa hieman keskiarvoa vähemmän vuosien 2000-2011 välillä tämän mukaan.
Tuon taulukon mukaan Suomen kehitys on siis kulkenut linjassa muiden maiden kanssa, vaikka sinä nimenomaan väität että meidän verotuksemme aiheuttaa erityisen suuria päästöjä. Kuten sanoin, muitakin malleja on aina olemassa, mutta sinä olet väärässä selittäessäsi että meillä verotuksen takia myydään suuripäästöisiä autoja. Ei myydä, kuten tuo taulukkokin osoittaa.
Merkittävä noihin päästöihin vaikutava tekijä on eri maissa myytyjen autojen kokoluokka. Tiedetään, että Suomessa myydään suhteessa selvästi enemmän isoja autoja kuin Keski-Euroopan kaupunkialueilla tai Etelä-Euroopassa, joissa myydään paljon pikkuluokan autoja.
Öhöm. Taisi mennä vähän toisinpäin. Sinä olet edelleen esittänyt vain omia väitteitä ja niiden tueksi pari co2-lukua itse tarkoituksella valitsemiltasi vuosilta jotka sopivat tarkoitusperiisi.
Älä viitsi valehdella turhaan, kun kirjoitukses on kaikkien nähtävillä.
AkiK 22.8.13 23:59: 2000-luvun alkupuolella ennen nykyisen veromallin käyttöönottoa Suomessa myytyjen uusien autojen päästöt olivat EU-alueen suurimpien joukossa. Veromallin käyttöönoton jälkeen ne ovat EU:n keskitasoa ja sen allekin. Aika merkittävä muutos.
Esität tuossa hyvin selkeitä väitteitä. Nyt kun puhdas tilastollinen fakta osoitti väitteesi valheellisiksi, kerrotkin minun esittäneen väitteitä. Kylläpä omien virheiden myöntäminen voi jollekin alla hankalaa.
Olen tässä esittänyt lukemia vuosilta 2000, 2010, 2011 ja 2012. Mitä lukemia oikein haluat? Käykö tämä 2013 1-7: 133,5 g/km? Onko niin, että sinulle kelpaa ainoastaan veromuutoksen jälkeisen muutamat kuukauden, joissa on täysin selvä tilapäinen häiriö?
Niin, muutenhan sinä et olisi saanut siitä haluamiasi tuloksia.
Älä ole lapsellinen. Olen esittänyt lukemia vuosilta 2010, 2011 ja 2012. Ei ole minun syy, että tilastollinen fakta osoittaa väitteesi vääräksi.
Ja kas kummaa, päästöt ovat pudonneet vuoden 2011 lopun tasosta vuoden 2012 loppuun selvästi. Enemmän tiedämme tämän vuoden jälkeen.
En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että verotus muuttui tuossa välissä. Autot eivät tuossa ajassa muuttuneet juuri mihinkäään. Ihan samoja autoja oli saatavana kaupasta myös vuoden 2011 loppupuoliskolla.
Tuleva veromuutos nosti vuoden 2011 loppupuolen päästöjä ja autot eivät olleet samoja vastaakaisesta todistamatta jäävästä väitteestäsi huolimatta. Itse muistan useita uutuusmalleja, joita alkoisaamaan vuoden 2012 aikana. Ja päästöt tippuivat Euroopassakin kautta linjan. Eiköhän senkin pitäisi kertoa selvästi, mistä on kyse. Tässä yksi esimerkki.
Tuon taulukon mukaan Suomen kehitys on siis kulkenut linjassa muiden maiden kanssa, vaikka sinä nimenomaan väität että meidän verotuksemme aiheuttaa erityisen suuria päästöjä. Kuten sanoin, muitakin malleja on aina olemassa, mutta sinä olet väärässä selittäessäsi että meillä verotuksen takia myydään suuripäästöisiä autoja. Ei myydä, kuten tuo taulukkokin osoittaa.
Ja taas turvaudut valheisiin, kun faktaa ei löydy. Väitteni tiivistettynä ovat:
a) Suomessa uutena myytyjen autojen keskimääräiset co2-päästöt eivät osoita surooppalaisessa vertaulissa merkkejä muita maita nopeammasta kehityksestä tai absoluuttisesta päästötasosta.
b) Suomessa myydään vain vähän vähäpäästöisiä autoja ja autokanta on vanha. Tämän vuoksi autokannan keskipäästöt ovat korkeat.
Merkittävä noihin päästöihin vaikutava tekijä on eri maissa myytyjen autojen kokoluokka. Tiedetään, että Suomessa myydään suhteessa selvästi enemmän isoja autoja kuin Keski-Euroopan kaupunkialueilla tai Etelä-Euroopassa, joissa myydään paljon pikkuluokan autoja.
Niin, Suomessa myydään keskimääräistä suuripäästöisempiä autoja. Jos Euroopan ydinmaat ovat liian kaukana, niin vertailu naapurimaahan lienee paikallaan.
Ruåtsi/Sovjetfinland 2000:
200,0/181,0 g/km
Ruåtsi/Sovjetfinland 2011:
141,8/143,9 g/km
Naapurimaamme on siis onnistunut alentamaa päästöjään paljon nopeammin, vaikka siellä ei rekisteröintiveron kanssa sekoilla. Vähäpäästöisiä autoja myös myydään siellä paljon enemmän suhteessa ihmisten määrään. Itse asiassa, kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä kymmenyksellä Suomen kehitys on ollut huonointa skandinaviassa. Mielenkiintoista nähdä se, miten yrität selitellä tätä. Varmaan ainakin väärin mitattu ja tutkijat valitsivat aikavälin tarkoitushakuisesti.
a) Suomessa uutena myytyjen autojen keskimääräiset co2-päästöt eivät osoita surooppalaisessa vertaulissa merkkejä muita maita nopeammasta kehityksestä tai absoluuttisesta päästötasosta.
Eli verotus ei nosta uusien autojen päästöjä, kuten sinä väität. Toki kaikilla veroilla on aina huonot puolensa.
Euro on yleensä paras konsultti, minä en usko että se ei olisi sitä myös autonostossa. Kun vähäpäästöisemmän saa halvemmalla, se myös ostetaan. Jäädään siis seuraamaan tilannetta. Siinä vaiheessa kun muualla maksetut ekoautotuet ym. loppuvat rahan puutteeseen, niin katsotaan miten käy. Joka tapauksessa jo tälläkin hetkellä Suomessa myydyt uudet autot ovat varsin vähäpäästöisiä, kuten itsekin toteat.
Vähäpäästöisistä autoista ovat myös puuttuneet suomalaisia kiinnostavat automallit kuten farmariautot, se tulee korjautumaan lähivuosina merkittävästi. Katsopa vaan miten esim. Toyota lisäähybridien myyntiä kun ne tulevat suosittuihin malleihin saataville.
b) Suomessa myydään vain vähän vähäpäästöisiä autoja ja autokanta on vanha. Tämän vuoksi autokannan keskipäästöt ovat korkeat.
Vielä vähän aikaa sitten autokannan koolla ei sinun mukaasi ollut mitään tekemistä ajamisen tai polttoaineen kokonaiskulutuksen kansssa. Nyt sillä taas onkin, kun osa autoista onkin vanhoja joilla ajetaan vähän.
Minusta suuri ja uusi autokanta ei ole mikään itseisarvoinen tavoite. Se on autotehtaiden ja niiden lobbarien tavoite.
Tehokkaimmin matalaan keski-ikään päästään autojen kohdalla laittamalla vanhoille käyttömaksu. Se on paljon tehokkaampi tapa kuin uusien veronalennnus.
Niin, Suomessa myydään keskimääräistä suuripäästöisempiä autoja.
Mikähän se keskimäärä nyt sitten on? Se ei ole EU-15, EU:ssa on tietääkseni vähän enememmän jäsenmaita. Mukaan voisi myös laskea Sveitsin, jossa on suuremmat päästöt vaikka ei veroa olekaan.
Naapurimaamme on siis onnistunut alentamaa päästöjään paljon nopeammin, vaikka siellä ei rekisteröintiveron kanssa sekoilla.
Naapurimaaan autonmyynnistä tuona aikana iso osuus oli kotimaisilla merkeillä. Niiden keskipäästöt olivat vielä 2000-luvun alussa tolkuttomat. Pelkästään Vollen malliston muutoksilla ja Saabin poistumisella myynnistä on ollut iso vaikutus Ruotsin keskipäästöihin.
Ja aina on muitakin toimintamalleja olemassa. Ruotsissa on ollut varaa myös tukea ekoautojen ostajiia ja etanoliautoja ym. Täällä ei siihen varaa ole ollut, enkä usko että ihan vähään aikaan onkaan.
Siihen asti kunnes Suomeeen saadaan käyttöön tiemaksuihin ym. perustuva verotus joka on tavoitteeksi asetettu, joudutaan tyytymään tähän autoveroon. Tämä veron nykymalli on kuitenkin ympäristötavoitteiden ja liikenteen kehityksen kannalta kannalta paljon parempi malli kuin se vanha veromalli.
Toissa viikolla ostamani "väliaikainen auto" maksoi 450 euroa, joten minunlaiseni autonkäyttäjän kannalta suunniteltu autoveron alennus ei paljon merkitse. No, ehkä 450 eurolla saa tulevaisuudessa hieman paremman auton kuin nykyisin. Rahallinen hyöty jää kuitenkin vähäiseksi. Käyttömaksun rahallinen merkitys sen sijaan ei ole vähäinen. Nykyisillä ajokilometreilläni käyttömaksu tulee olemaan noin 2000 - 3000 euroa vuodessa eli enemmän kuin autojeni yhteinen arvo. Uudistus tarkoittaa sitä, että paljon ajava köyhä maalainen maksaa autoilustaan nykyistä huomattavasti enemmän.
Entäs porschemiljonääri? Hän saa kymppitonnin alennuksen Porschestaan, joten hän jää nykytilanteeseen verrattuna rutkasti voitolle vaikka maksaisikin vuosittain tonnin tai pari käyttömaksuja. Ja tuskin niitä edes näin paljon kertyy. Porschemiljonäärihän pelkästään cruisailee kaupungilla ja ajaa silloin tällöin lentokentälle yksityisjetilleen tai purjehdusseuran satamaan luksusjahdilleen.
Uudistus merkitsee sitä, että rikkaat maksavat autoilustaan nykyistä vähemmän veroja, kun taas köyhät maksavat enemmän. Ja nimenomaan maaseudun köyhät maksavat enemmän, koska köyhät eivät hyödy merkittävästi uusien autojen hintojen halpenemisesta, ja maaseudulla joudutaan käytännön syistä ajamaan paljon. Koska kyseessä eivät ole tulot vaan menot, olisi ehkä väärin sanoa, että uudistus merkitsee tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Joka tapauksessa se merkitsee menojensiirtoa rikkailta köyhille.
Työryhmän vetäjä multimiljonääri Ollila on ilmeisesti täysin vieraantunut "tosielämästä" eli sellaisesta elämästä, jota huomattava osa Suomen kansasta joutuu elämään.
Samoin kenellä muulla, kuin paremmalla väellä, on varaa pitää jotain kotiapulaista.
Ja niiden, ja muiden kotitalousvähennysten alaisten hommien verohelpotusta pyritään kasvattamaan.
Aina se menee näin, mutta ei auta olla katkera.
Aina kannattaa myös muistaa, että niiden muutaman rikkaan kukkarolle käymisestä saa murto-osan niistä rahoista, kuin jos verot ja maksut painotetaan keskiluokalle.
Tasan ei käy, mutta pitikö sitä sitten syntyä köyhään perheeseen, ja tyhmäksi vielä.
Rohkea poika tuon Mersun ostaja, kun korjaamon varassa asuvana ostaa tuollaisen. Satalankuksihan tuo on juuri sopiva ikä, viimeistä malliversiota ja vähän ajettukin vielä. Mutta bensamoottori, farkku ja automaatti ovat tuossa mallissa vähän outoja valintoja käyttöautolle, vaikka Tempomat ja ilmastointi onkin varusteena. Ja jos bensa-Mersua tekee mieli, niin miksi pitää ostaa tuollainen, eikä samalla hinnalla tai halvemmalla puolta vähemmän ajettu ja oikeasti uudesta saakka kunnolla hoidettu?
Itse olen pyrkinyt ostamaan käytettävissä olevalla budjetilla mahdollisimman hyvän auton. Joskus olen ihmetellytkin mitä ihmettä kaikille myyntiin tarjoituille rysille ja muille pyydyksille tapahtuu. Nyt tiedän.
Eipä tuo meille opiskelija-autoksi ostettu vuotta vanhempi Mersukaan ihan virheetön ole ollut. Pari 10.000 km huoltoa on tehty elokuun jälkeen, koska kiertotähti menee lähes taksin kilometrejä, toivottavasti vielä nelisen vuotta?
Määräaikaishuoltojen lisäksi on mennyt yksi raidetangonpää ja narinahelat vaihtoon. Katsuri ei puhunut mitään, mutta kun pitikin mennä koeajamaan kaverin hienokuntoista harrasteautoa, jonka timmi alusta osoitti, ettei seilaamista tarvitse hyväksyä. Noin vähän ajetun pitää mennä paimentamatta suoraan, joten laitettiin kaikki vähänkin irtonainen tavara vaihtoon ja nelipyöräsuuntaukselle. Tavaratilan valolle piti vielä vetää uuden johdon, kun maadoituskatkaisimelta eteen päin oli jossain katko.
Jutussa mainittu lasinpyyhin on muuten asiantuntijoidden käytännössä kokeman mallikohtaisen vahvennetun huolto-ohjeen huoltokohde. Suojakilpi pois ja sprayvaseliinia jatkoniveleen, ettei jumitu.
Ketjussa "Ajolinjat omaa napaa tuijottaen" käsiteltiin katsetekniikkaa, etenkin kommentistani 22.12.07 6:58 alkaen. Edelleen tuo on minusta tärkeä ja kiinnostava aihe, mutta todennäköisesti autoilijoiden parissa kovin heikosti käsitelty ja siten useimmille vieras.
Mersujuttu oli hassu. Lähtökilometrit 392000 ja kuvaushetkellä 213017. Muutamalla tonnilla korjattu, joten kilometreille on tullut hintaa.
Olisi ostanut Nissan Micran.
Hesarissa oli juttua autojen vioista. Kolme vuotta vanhoissa autoissa vikatilastoja johti Renault Megane ja saman firman Dacia.
Megane on ollut vikatilastojen huonoin niin kauan kuin muistan tällaisia tilastoja lukeneeni.
Omaakin kokemusta on reilun kymmenen tuhannen kilometrin verran. Ja voin vahvistaa, että Megane on ollut surkein autonromu mitä sukuumme on koskaan ostettu. Se hankittiin pakkotilanteessa 450 eurolla, kun joku piti saada. Autoa on milloin työnnetty, milloin vedetty. Vettä on kannettu ja akkuakin on kannettu. Lahteen piti jäädä yöksi ja ostaa huoltoasemalta akkulaturi ja ostaa yhdelle matkalaiselle junalippu ja niin edelleen. Seikkailua on riittänyt niin, että joskus on oikein naurattanut. Että miten on voitu tehdä niin surkea auto. Muutaman kerran kaasu on hyökännyt valtaville kierroksille ja autoa on joutunut jarruttelemaan. Joskus auto on lähtenyt pakilla liikennevaloista, kun olisi pitänyt lähteä eteenpäin. Auton perästä on tullut höyryä kuin vanhasta veturista (kannentiivistevuoto). Kun Micran mittarissa oli sama kilometrilukema kuin Meganella nyt, autolla oli vielä edessään 340000 suhteellisen huoletonta kilometriä (ja vieläkin olisi, jos raskisin ostaa siihen käytetyn vaihdelaatikon).
Se ihmetyttää, miksi kukaan yleensä ostaa Renault merkkisen auton. Niillähän on ollut romuauton maine jo 1960-luvulta lähtien. Ei uutta autoa osteta pakkotilanteessa, joten siitä ei voi olla kyse. Minun käytetyn auton ostotapauksessani tilanne oli se, että osta auto nyt, tai liftaa 60 kilometriä - tai vietä yö jossakin ja matkusta seuraavana päivänä linja-autolla, jolloin ollaan joka tapauksessa taas lähtötilanteessa entistä köyhempänä. Tiesin ostavani romun. Romu yllätti kuitenkin olemalla vieläkin romumpi kuin olin arvannut.
Mersun laadusta minulla ei ole harhakäsityksiä. Auto sekin vain on. Jotkut mallit lisäksi karmeita ruostumaan.
Automaattivaihteista autoa ei kannata ostaa. Eräs tuttavani osti yhdellätoistatuhannella Saksasta tuodun automaattivaihteisen Diesel-Audin. Hieno peli, jossa on nahkaistuimet ja muutakin. Ajokilometrejäkään ei ollut kertynyt mittariin kovin paljon. Autolla vain ei tehnyt mitään. Automaattivaihteisto hajosi parinkymmenen tuhannen kilometrin jälkeen, ja korjaus maksoi tuhansia euroja. Auto seisoi pitkään, kun omistajan piti säästää rahaa korjaukseen. Kun ajaminen pitkän tauon jälkeen taas alkoi, kilometrejä ei ehtinyt kertyä kuin muutama tuhat, kun syöttöpumppu hajosi. Ja se oli niin kallis osa, että auton tarina päättyi. Kaveri kauppasi autoa varaosiksi muutamalla satasella, mutta ei tainnut saada siitä edes niitä. Ajokilometrejä oli mittarissa alle 300000, eikä autolla tehnyt mitään. Kuulema tyyppivikoja. Kaveri ehti ajaa autolla alle 30000 kilometriä (en ole aivan varma lukemasta, mutta ei se suuri ollut), joten kilometrit ovat tulleet kalliiksi.
Olisit vain laittanut tilaston siitä, kuinka huonosti meidän autokantamme on päästöjen suhteen kehittynyt suhteessa muuhun Eurooppaan. Onko sinulla edes tiedossa, miten tuo kehitys on mennyt, vai käytätkö noxia ja hc:tä pakoreittinä ulos tilanteesta, jossa olet moittinut järjestelmää siitä huolimatta, että omat kommenttisi muistuttaa tehosekoitinta? Ja miten arvioit päästöjä kokonaisuudessaan, koska co2, hc ja nox ei ole yhteismitallisia? Vastaa ensin näihin kysymyksiin ja jatketaan sitten muiden asioiden käsitelyä.
Rajasin saastuttavuuden tarkoittamaan c02-päästöä, koska 20.8.2013 15:40 kommentissasi puhuit polttoaineen kulutuksesta. Samoin aiemmin me olemme käsitelleet vain kulutusta.
Mikä oli virhetulkintani, kun sanon uutena myytyjen autojen normikulutusten kehittyneen samaa tahtia muun Euroopan kanssa? Tieto, joka on peräisin sinulta.
Toki Suomessa myydään vähän sellaisia autoja, joiden suuntaan myyntiä tulisi ohjata. Näin siis, kun vertaan esim. Saksaan tai vaikka Ruotsiin. Mutta noissa maissa myydään kaikkia autoja paljon verrattuna Suomeen. Silti keskiarvot on linjassa ja sehän ratkaisee.
AkiK:
Tuo on pelkkä ajatusvirhe. Veron haluttu määrähän määritellään budjetteja luotaessa ja sen jälkeen laitetaan koneisto miettimään laskukaavaa, jolla tuohon verokertymään päästään.
Muut saasteet ja turvallisuus sitä vastoin ovat parantuneet tuntuvasti. Siksi uusi auto on suositeltava.
On aivan oikein pyrkiä kohti parempaa energiatehokkuutta Tässä tapauksessa suurin ongelma on huono mittausnormi energiatehokkuudelle. Toivoa sopii, että pian saataisiin uusi fiksumpi normi käyttöön.
.
Hyppäsit nyt ympäristöasioista kauppataseeseen ja esitit virheellisen väittämän. Vanhoja paljon kuluttavia autoja romutetaan takuulla paljon. EU-maissa romutetaan useita miljoonia autoja vuosittain. Kai sinne jokunen vanha ja suurikulutuksinenkin sekaan eksyy. Vai uusia pienikulutuksisiako nuo kaikki romutetut ovat?
Luonnollisesti tuo on totta, mutta kannattaisi vähän miettiä kommentoimasi lauseen asiayhteyttä. Itse ainakin näen kansan olevan yksilöä olennaisempi kokonaisuutta arvioitaessa. Tärkeintä on tietenkin koko maailman kulutus, mutta Suomen autoveron vaikutusmahdollisuudet siihen ovat rajalliset.
Automäärä ei polttoaineen kulutusta lisää tai vähennä.
Elämä jatkuisi, vaikka kansaa kuolisi liikenteessä tuplamäärä ja liikenteen päästöt kaksinkertaistuisivat. Mitä sitten?
Luonnollisesti verotuksen muuttuessa hetkellisiä rajujakin heilahteluja esiintyy. Viimeinen muutoshan esimerkiksi nosti päästöjä muutosta edeltävänä aikana ja heti muutoksen jälkeen. Kun katsotaan vuositason kehitystä, niin sieltä ei löydy mitään yleistä kehitystä parempaan viittaavaa.
2011: 144,8 g/km
2012: 139,7 g/km
Luvut ovat Trafin. Samaisen virasto arvio veromuutoksen jälkeen:
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1869/uusien_autojen_paastot_vahenevat_suomessa_hitaasti
Trafin lukujen mukaan pudotus on maltillinen ja samaa luokkaa yleisen kehityksen kanssa. Millä perusteella väität jotain muuta?
Toimittajalta on tainnut mennä sellainen pikkujuttu ohi, että autojen normipäästöt ovat tuona aikana laskeneet tuntuvasti ja muuallakin kehitys on ollut samanlaista ilman ja laittomia verojakin.
Totta on, että ennen veromuutoksia positiivista kehitystä ei juuri ollut. Veromuutoksen jälkeen sen sijaan uusien autojen keskimääräiset päästöt putosivat kertaheitolla.
Kumppani:
Olisitkohan kysellyt samaan sävyyn, jos et olisi sekoittanut nimimerkkejä?
Herbert:
Voit laittaa itse tilaston, joka osoittaa väitteeni vääräksti, jos koet tilaston olennaiseksi. Minulle riittää kun katsoa kaluston ikää ja saastuttavuuden vuoksi saksalaisten hylkäämien autojen roudaamista Suomeen.
Vastaisuuden varalle kannattaa muistaa, että polttoaineen kulutus ei ole yhtä kuin saastuttavuus.
Virhetulkintasi on juuri tuo, että vain uutena myytyjen keskiarvoinen päästö ratkaisee. Jos maahan myydään uutena yksi uusi Prius, mutta kansa ajaa vanhoilla Volgilla ja Ladoilla, niin silloinkaan ei päästä hyviin tuloksiin, vaikka uutena myytyjen keskiarvo on erinomainen.
NHB:
No sinulla meni kanssa nimimerkit tuossa sekaisin...
NHB:
Sinä olet esittänut väitteen, en minä. Yleensä väitteen esittäjällä on velvollisuus osoittaa väitteensä paikkaansa pitävyys.
Mutta koska sinulla ei tilastoa tai muutakaan faktaa puheidesi tueksi ole, voit vastata tähän: Miten arvioit päästöjä kokonaisuudessaan, koska co2, hc ja nox ei ole yhteismitallisia? Jos innostun kaivamaan päästötilastoja esiin, tarvitsen tietoa siitä, miten lukuja verrataan.
No niin. Noin vahvalla pohjalla sitten julistetaan meikäläinen systeemi kelvottomaksi. Hyvä nhb!
Ehkö olet ollut liian kauan Sveitsissä. Täällä ei ajeta vanhoilla Ladoilla ja Volgilla. Priuksiakin myydään enemmän kuin yksi muiden 100000 uuden auton ohella.
NHB:
Kaikkien verojen on tarkoitus kerätä valtiolle rahaa. Onko siinä jotain ihmeellistä?
Sinun mukaasi autojen määrä ei vaikuta mihinkään. Samaan tapaan ei vanhojen autojen määrä tai saastutuspotentiaali sinänsä tuota yhtään onnettomuutta tai saasteita. Ne riippuvat vain ja ainoastaan ajomäärästä.
Verotus on tunnetusti tehokas keino ohjata noita pyrkimyksiä. Normilla ei sinänsä ole suurta väliä, koska se kuitenkin kertoo sen kuluttaako auto vähän vai paljon. Ei yksittäiset grammat mitään ratkaise.
Kauppatase ja riippuvuus ulkomaisesta energiasta ovat merkittäviä syitä muutokseen missä hyvänsä maassa. Turha energiantuhlaus liikenteessä ei tuota yhtään mitään.
Vanhoja autoja ei romuteta läheskään samaa tahtia kuin uusia myydään. Ja tehokkain tapa alentaa autojen keski- ikää, päästöjä ja onnettomuusriskejä on puuttua vanhoihin autoihin, ei niinkään uusien myyntiin.
NHB:
Juuri yhteiskunnan edulla perustellaan autoveroa, vaikka jotkut sinun kaltaisesi yksilöt siitä valittavatkin.
Autot yleensä ostetaan ajoon. Harva ostaa uutta autoa sinun tapaasi seisottaakseen niitä paikallaan. Ainakin tähän asti Suomessa on autojen määrällä ollut selvä yhteys liikenteen määrään. En ole kuullut, että tämä asia olisi muuttunut.
Sikäli olet kyllä oikeassa, että vanhoilla autoilla ei ole suurta vaikutusta liikenne- tai ajomääriin. Niillä ajetaan merkittävästi uusia vähemmän ja tosiasia Suomessakin on, että suurin osa kilometreistä ajetaan varsin uudella ja hyvällä autokalustolla.
Automäärällä on kyllä myös muita negatiivisia vaikutuksia, kuten ylimääräisten autojen vaatima pysäköintitila joka on ongelma kaikissa taloyhtiöissä ja kaupungeissa.
Miksi liikennekuolemat ja päästöt lisääntyisivät? Suomen Liikenneturvallisuus on nytkin huippuluokkaa maailmassa. Tilanne on aivan toisenlainen kuin mitä sinä kerrot.
Ehkä kannattaa verrata vuoden 2011 ja 2012 viimeistä puoliskoa, niin saat veron vaikutuksen selville, Nyt tuossa sinun 2012 luvussasi on sekä vanhan veron että uuden veron alla myydyt autot mukana. Tuskin ihan vahingossa?
2000-luvun alkupuolella ennen nykyisen veromallin käyttöönottoa Suomessa myytyjen uusien autojen päästöt olivat EU-alueen suurimpien joukossa. Veromallin käyttöönoton jälkeen ne ovat EU:n keskitasoa ja sen allekin. Aika merkittävä muutos.
Ja kun kerran asiasta tiedät niin paljon, niin kerropa nyt mitä ne keskiarvopäästöt ovat muualla?
Eli ei Suomen verotusmalli ainakaan lisää autojen kulutusta kuten väität. Ja toiseksi sinulta menee edelleen ohi se, että Suomessa myytyjen uusien autojen päästöissä tapahtui hyvin merkittävä muutos tällä veromallilla. Tultiin EU:n pohjasakasta kerralla keskikastiin ja sen yläpuolellekin.
Lisäksi Suomen uusien autojen päästöihin vaikuttaa merkittävästi se, että meillä myydään suurempia autoja kuin EU:ssa keskimäärin. Pikkuautoluokkien myynti on meillä hyvin vähäistä verrattuna esim. Etelä-Eurooppaan ja suurkaupunkeihin.
Toki muitakin malleja on olemassa, mutta tämä nyt sattuu olemaan Suomessa käytössä oleva ja se on todistettavasti laskenut uusien autojen päästöjä.
AkiK:
http://www.smmt.co.uk/co2report/#co2acrossEU
EU 15 -maiden joukossa Suomessa päästöt ovat laskeneet jopa hieman keskiarvoa vähemmän vuosien 2000-2011 välillä tämän mukaan. Vuonna 2000 Suomi oli tuossa tilastossa neljänneksi huonoin, vuonna 2011 toiseksi huonoin.
Missä on tuo todiste? SMMT:n vertailu sitä ei ainakaan todista.
NHB:
Vielä 22.8.2013 klo 10:35 NHB kirjoitti päästöistä seuraavasti:
"Autot aiheuttavat lukuisia eri päästöjä, enkä näe mitään järkeä tuijottaa vain yhtä niistä. Mikä tuossa on niin vaikeata seurata? Ainakaan itse en voisi pitää sellaista autokantaa vähän saastuttavan, joka tuottaisi vähän hiilidioksidia, mutta muita saasteita syntyisi paljon."
22.8.2013 klo 14:41 NHB on tätä mieltä:
"Vastaisuuden varalle kannattaa muistaa, että polttoaineen kulutus ei ole yhtä kuin saastuttavuus."
Kuitenkin noin 16 tunnin kuluttua ensimmäisen lainaamani kommentin kirjoittamisesta NHB linkittää CO2-tilaston, kun puhutaan päästöistä.
Jatka vain samaa rataa, NHB! Tätä on hupaisaa seurata.
Herbert:
Se, että viestistä toiseen jatkat jotain alkeellista nokittelua, kertoo paljon. Kun et kykene ehdollistamaan asioita, niin keskityt .
AkiK esitti väitteitä co2-päästöjen muutoksista. Vastasin esittämällä tilastotietoa co2-päästöistä. Ja mitä tekeekään arvon ninmimerkki Herbert... Hyvä että edes pystyt hauskuuttamaan itseäsi höpinöilläsi.
AkiK:
Luonnollisesti tuossa on mukana koko vuoden myynti. Muutoshan nosti päästöjä tilapäisesti ennen voimaantuloaan ja laski tilapäisesti voimaantolunsa jälkeen. Koko vuoden luvuissa näkyy muutoksen molemmat vaikutukset. Emmehän halua värittää tottutta mihinkään suuntaan vaan eliminoida tilastoja sotkevat häiriöt. Tuon H2 2012 aikana nuo keskimääräiset päästöt vieläpä olivat hassusti nousussa varmaankin ainoana maana koko Euroopassa. Tehdäänkö päätelmä, että autoveron viimeinen muutos käänsi trendin nousuun?
Loppuvuoden myynnissä on sekin ongelma, että 2012 myytiin todella heikosti autoja loppuvuonna. Kyseinen myyntitahti vanhentaisi Suomen autokantaa todella nopeasti.
AkiK:
NHB:
Öhöm. Taisi mennä vähän toisinpäin. Sinä olet edelleen esittänyt vain omia väitteitä ja niiden tueksi pari co2-lukua itse tarkoituksella valitsemiltasi vuosilta jotka sopivat tarkoitusperiisi.
Todellisuus on edelleen se, että uusien myytyjen autojen keskimääräiset co2-päästöt putosivat uudella verotusmallilla hyvin merkittävästi. Sen näkee jokainen kun katsoo niitä tilastoja.
NHB:
Niin, muutenhan sinä et olisi saanut siitä haluamiasi tuloksia.
Itsekin sanoit, että veromuutoksen molemmin puolin tapahtuu suuria heilahteluita. Siksi on parempi, että tarkastelee esimerkiksi vuosien 2011 ja 2012 loppuoliskoja, tai myöhemmin vuosia 2011 ja 2013, niistä on silloin pois verotusmuutoksen välittömät vaikutukset samoin kuin automyynnin normaali kausivaihtelu.
Ja kas kummaa, päästöt ovat pudonneet vuoden 2011 lopun tasosta vuoden 2012 loppuun selvästi. Enemmän tiedämme tämän vuoden jälkeen.
En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että verotus muuttui tuossa välissä. Autot eivät tuossa ajassa muuttuneet juuri mihinkäään. Ihan samoja autoja oli saatavana kaupasta myös vuoden 2011 loppupuoliskolla.
NHB:
Mikä logiikassa oli virheellistä? Minusta on täysin mahdollista tavoitella verotuksella sekä tuloja valtiolle että hyödyttää ympäristöä samalla. Sinusta se ei ole mahdollista, koska sinun mukaasi homma perustuu johonkin virkamiesten ja kartellien salaliittoon.
Ja tuohon aiempaan viitaten olen kyllä ihan varma, että jos auton todellinen kulutus olisi mahdollista määrittää, tai EU ottaa käyttöön todellisuutta paremmin kuvaavan normin, niin valtio ilomielin kerää veron sen perusteella koska siitä saa enemmän verotuloja kuin tästä normikulutuksesta joka kaunistelee jonkin verran asiaa. Normi on siis tavallaan autonostajan etu tässä Suomen tapauksessa.
NHB:
Tuon taulukon mukaan Suomen kehitys on siis kulkenut linjassa muiden maiden kanssa, vaikka sinä nimenomaan väität että meidän verotuksemme aiheuttaa erityisen suuria päästöjä. Kuten sanoin, muitakin malleja on aina olemassa, mutta sinä olet väärässä selittäessäsi että meillä verotuksen takia myydään suuripäästöisiä autoja. Ei myydä, kuten tuo taulukkokin osoittaa.
Merkittävä noihin päästöihin vaikutava tekijä on eri maissa myytyjen autojen kokoluokka. Tiedetään, että Suomessa myydään suhteessa selvästi enemmän isoja autoja kuin Keski-Euroopan kaupunkialueilla tai Etelä-Euroopassa, joissa myydään paljon pikkuluokan autoja.
AkiK:
Älä viitsi valehdella turhaan, kun kirjoitukses on kaikkien nähtävillä.
AkiK 22.8.13 23:59: 2000-luvun alkupuolella ennen nykyisen veromallin käyttöönottoa Suomessa myytyjen uusien autojen päästöt olivat EU-alueen suurimpien joukossa. Veromallin käyttöönoton jälkeen ne ovat EU:n keskitasoa ja sen allekin. Aika merkittävä muutos.
Esität tuossa hyvin selkeitä väitteitä. Nyt kun puhdas tilastollinen fakta osoitti väitteesi valheellisiksi, kerrotkin minun esittäneen väitteitä. Kylläpä omien virheiden myöntäminen voi jollekin alla hankalaa.
Olen tässä esittänyt lukemia vuosilta 2000, 2010, 2011 ja 2012. Mitä lukemia oikein haluat? Käykö tämä 2013 1-7: 133,5 g/km? Onko niin, että sinulle kelpaa ainoastaan veromuutoksen jälkeisen muutamat kuukauden, joissa on täysin selvä tilapäinen häiriö?
AkiK:
Älä ole lapsellinen. Olen esittänyt lukemia vuosilta 2010, 2011 ja 2012. Ei ole minun syy, että tilastollinen fakta osoittaa väitteesi vääräksi.
Tuleva veromuutos nosti vuoden 2011 loppupuolen päästöjä ja autot eivät olleet samoja vastaakaisesta todistamatta jäävästä väitteestäsi huolimatta. Itse muistan useita uutuusmalleja, joita alkoisaamaan vuoden 2012 aikana. Ja päästöt tippuivat Euroopassakin kautta linjan. Eiköhän senkin pitäisi kertoa selvästi, mistä on kyse. Tässä yksi esimerkki.
AkiK:
Ja taas turvaudut valheisiin, kun faktaa ei löydy. Väitteni tiivistettynä ovat:
a) Suomessa uutena myytyjen autojen keskimääräiset co2-päästöt eivät osoita surooppalaisessa vertaulissa merkkejä muita maita nopeammasta kehityksestä tai absoluuttisesta päästötasosta.
b) Suomessa myydään vain vähän vähäpäästöisiä autoja ja autokanta on vanha. Tämän vuoksi autokannan keskipäästöt ovat korkeat.
Niin, Suomessa myydään keskimääräistä suuripäästöisempiä autoja. Jos Euroopan ydinmaat ovat liian kaukana, niin vertailu naapurimaahan lienee paikallaan.
Ruåtsi/Sovjetfinland 2000:
200,0/181,0 g/km
Ruåtsi/Sovjetfinland 2011:
141,8/143,9 g/km
Naapurimaamme on siis onnistunut alentamaa päästöjään paljon nopeammin, vaikka siellä ei rekisteröintiveron kanssa sekoilla. Vähäpäästöisiä autoja myös myydään siellä paljon enemmän suhteessa ihmisten määrään. Itse asiassa, kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä kymmenyksellä Suomen kehitys on ollut huonointa skandinaviassa. Mielenkiintoista nähdä se, miten yrität selitellä tätä. Varmaan ainakin väärin mitattu ja tutkijat valitsivat aikavälin tarkoitushakuisesti.
NHB:
Eli verotus ei nosta uusien autojen päästöjä, kuten sinä väität. Toki kaikilla veroilla on aina huonot puolensa.
Euro on yleensä paras konsultti, minä en usko että se ei olisi sitä myös autonostossa. Kun vähäpäästöisemmän saa halvemmalla, se myös ostetaan. Jäädään siis seuraamaan tilannetta. Siinä vaiheessa kun muualla maksetut ekoautotuet ym. loppuvat rahan puutteeseen, niin katsotaan miten käy. Joka tapauksessa jo tälläkin hetkellä Suomessa myydyt uudet autot ovat varsin vähäpäästöisiä, kuten itsekin toteat.
Vähäpäästöisistä autoista ovat myös puuttuneet suomalaisia kiinnostavat automallit kuten farmariautot, se tulee korjautumaan lähivuosina merkittävästi. Katsopa vaan miten esim. Toyota lisäähybridien myyntiä kun ne tulevat suosittuihin malleihin saataville.
Vielä vähän aikaa sitten autokannan koolla ei sinun mukaasi ollut mitään tekemistä ajamisen tai polttoaineen kokonaiskulutuksen kansssa. Nyt sillä taas onkin, kun osa autoista onkin vanhoja joilla ajetaan vähän.
Minusta suuri ja uusi autokanta ei ole mikään itseisarvoinen tavoite. Se on autotehtaiden ja niiden lobbarien tavoite.
Tehokkaimmin matalaan keski-ikään päästään autojen kohdalla laittamalla vanhoille käyttömaksu. Se on paljon tehokkaampi tapa kuin uusien veronalennnus.
Mikähän se keskimäärä nyt sitten on? Se ei ole EU-15, EU:ssa on tietääkseni vähän enememmän jäsenmaita. Mukaan voisi myös laskea Sveitsin, jossa on suuremmat päästöt vaikka ei veroa olekaan.
Naapurimaaan autonmyynnistä tuona aikana iso osuus oli kotimaisilla merkeillä. Niiden keskipäästöt olivat vielä 2000-luvun alussa tolkuttomat. Pelkästään Vollen malliston muutoksilla ja Saabin poistumisella myynnistä on ollut iso vaikutus Ruotsin keskipäästöihin.
Ja aina on muitakin toimintamalleja olemassa. Ruotsissa on ollut varaa myös tukea ekoautojen ostajiia ja etanoliautoja ym. Täällä ei siihen varaa ole ollut, enkä usko että ihan vähään aikaan onkaan.
Siihen asti kunnes Suomeeen saadaan käyttöön tiemaksuihin ym. perustuva verotus joka on tavoitteeksi asetettu, joudutaan tyytymään tähän autoveroon. Tämä veron nykymalli on kuitenkin ympäristötavoitteiden ja liikenteen kehityksen kannalta kannalta paljon parempi malli kuin se vanha veromalli.
Kädenojennus porschemiljonääreille, raipanisku maaseudun köyhille:
"Työryhmä, jonka johtaja on Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, esittelee ehdotuksiaan tänään...
http://yle.fi/uutiset/hs_tienkayttomaksu_korvaisi_autoveron/6809659
Toissa viikolla ostamani "väliaikainen auto" maksoi 450 euroa, joten minunlaiseni autonkäyttäjän kannalta suunniteltu autoveron alennus ei paljon merkitse. No, ehkä 450 eurolla saa tulevaisuudessa hieman paremman auton kuin nykyisin. Rahallinen hyöty jää kuitenkin vähäiseksi. Käyttömaksun rahallinen merkitys sen sijaan ei ole vähäinen. Nykyisillä ajokilometreilläni käyttömaksu tulee olemaan noin 2000 - 3000 euroa vuodessa eli enemmän kuin autojeni yhteinen arvo. Uudistus tarkoittaa sitä, että paljon ajava köyhä maalainen maksaa autoilustaan nykyistä huomattavasti enemmän.
Entäs porschemiljonääri? Hän saa kymppitonnin alennuksen Porschestaan, joten hän jää nykytilanteeseen verrattuna rutkasti voitolle vaikka maksaisikin vuosittain tonnin tai pari käyttömaksuja. Ja tuskin niitä edes näin paljon kertyy. Porschemiljonäärihän pelkästään cruisailee kaupungilla ja ajaa silloin tällöin lentokentälle yksityisjetilleen tai purjehdusseuran satamaan luksusjahdilleen.
Uudistus merkitsee sitä, että rikkaat maksavat autoilustaan nykyistä vähemmän veroja, kun taas köyhät maksavat enemmän. Ja nimenomaan maaseudun köyhät maksavat enemmän, koska köyhät eivät hyödy merkittävästi uusien autojen hintojen halpenemisesta, ja maaseudulla joudutaan käytännön syistä ajamaan paljon. Koska kyseessä eivät ole tulot vaan menot, olisi ehkä väärin sanoa, että uudistus merkitsee tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Joka tapauksessa se merkitsee menojensiirtoa rikkailta köyhille.
Työryhmän vetäjä multimiljonääri Ollila on ilmeisesti täysin vieraantunut "tosielämästä" eli sellaisesta elämästä, jota huomattava osa Suomen kansasta joutuu elämään.
Samoin kenellä muulla, kuin paremmalla väellä, on varaa pitää jotain kotiapulaista.
Ja niiden, ja muiden kotitalousvähennysten alaisten hommien verohelpotusta pyritään kasvattamaan.
Aina se menee näin, mutta ei auta olla katkera.
Aina kannattaa myös muistaa, että niiden muutaman rikkaan kukkarolle käymisestä saa murto-osan niistä rahoista, kuin jos verot ja maksut painotetaan keskiluokalle.
Tasan ei käy, mutta pitikö sitä sitten syntyä köyhään perheeseen, ja tyhmäksi vielä.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194857471953/artikkeli/taman+takia+moni+kokematon+kuski+suistuu+tielta+mutkassa.html
Mutkanlukutaidossa ongelmia (tai nopeusmittarin lukutaidossa) kokeneemmillakin. Eikä edes premium-auto (kuten Porshe) pelasta.
>kartta<
http://yle.fi/uutiset/elokuvanayttelija_paul_walker_on_kuollut/6962737
http://www.ksml.fi/tv/mersu-on-koetellut-omistajaansa-useita-kuukausia/1748861
Rohkea poika tuon Mersun ostaja, kun korjaamon varassa asuvana ostaa tuollaisen. Satalankuksihan tuo on juuri sopiva ikä, viimeistä malliversiota ja vähän ajettukin vielä. Mutta bensamoottori, farkku ja automaatti ovat tuossa mallissa vähän outoja valintoja käyttöautolle, vaikka Tempomat ja ilmastointi onkin varusteena. Ja jos bensa-Mersua tekee mieli, niin miksi pitää ostaa tuollainen, eikä samalla hinnalla tai halvemmalla puolta vähemmän ajettu ja oikeasti uudesta saakka kunnolla hoidettu?
Itse olen pyrkinyt ostamaan käytettävissä olevalla budjetilla mahdollisimman hyvän auton. Joskus olen ihmetellytkin mitä ihmettä kaikille myyntiin tarjoituille rysille ja muille pyydyksille tapahtuu. Nyt tiedän.
Eipä tuo meille opiskelija-autoksi ostettu vuotta vanhempi Mersukaan ihan virheetön ole ollut. Pari 10.000 km huoltoa on tehty elokuun jälkeen, koska kiertotähti menee lähes taksin kilometrejä, toivottavasti vielä nelisen vuotta?
Määräaikaishuoltojen lisäksi on mennyt yksi raidetangonpää ja narinahelat vaihtoon. Katsuri ei puhunut mitään, mutta kun pitikin mennä koeajamaan kaverin hienokuntoista harrasteautoa, jonka timmi alusta osoitti, ettei seilaamista tarvitse hyväksyä. Noin vähän ajetun pitää mennä paimentamatta suoraan, joten laitettiin kaikki vähänkin irtonainen tavara vaihtoon ja nelipyöräsuuntaukselle. Tavaratilan valolle piti vielä vetää uuden johdon, kun maadoituskatkaisimelta eteen päin oli jossain katko.
Jutussa mainittu lasinpyyhin on muuten asiantuntijoidden käytännössä kokeman mallikohtaisen vahvennetun huolto-ohjeen huoltokohde. Suojakilpi pois ja sprayvaseliinia jatkoniveleen, ettei jumitu.
mikahe:
Motoristille opetetaan katsetekniikkaa. Pitäisikö opettaa autoilijoillekin?
Ketjussa "Ajolinjat omaa napaa tuijottaen" käsiteltiin katsetekniikkaa, etenkin kommentistani 22.12.07 6:58 alkaen. Edelleen tuo on minusta tärkeä ja kiinnostava aihe, mutta todennäköisesti autoilijoiden parissa kovin heikosti käsitelty ja siten useimmille vieras.
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t4841
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194866488443/artikkeli/henkiloauto+katon+kautta+ympari+ja+ulos+liukkaalta+tielta+valkeakoskella.html
Mersujuttu oli hassu. Lähtökilometrit 392000 ja kuvaushetkellä 213017. Muutamalla tonnilla korjattu, joten kilometreille on tullut hintaa.
Olisi ostanut Nissan Micran.
Hesarissa oli juttua autojen vioista. Kolme vuotta vanhoissa autoissa vikatilastoja johti Renault Megane ja saman firman Dacia.
Megane on ollut vikatilastojen huonoin niin kauan kuin muistan tällaisia tilastoja lukeneeni.
Omaakin kokemusta on reilun kymmenen tuhannen kilometrin verran. Ja voin vahvistaa, että Megane on ollut surkein autonromu mitä sukuumme on koskaan ostettu. Se hankittiin pakkotilanteessa 450 eurolla, kun joku piti saada. Autoa on milloin työnnetty, milloin vedetty. Vettä on kannettu ja akkuakin on kannettu. Lahteen piti jäädä yöksi ja ostaa huoltoasemalta akkulaturi ja ostaa yhdelle matkalaiselle junalippu ja niin edelleen. Seikkailua on riittänyt niin, että joskus on oikein naurattanut. Että miten on voitu tehdä niin surkea auto. Muutaman kerran kaasu on hyökännyt valtaville kierroksille ja autoa on joutunut jarruttelemaan. Joskus auto on lähtenyt pakilla liikennevaloista, kun olisi pitänyt lähteä eteenpäin. Auton perästä on tullut höyryä kuin vanhasta veturista (kannentiivistevuoto). Kun Micran mittarissa oli sama kilometrilukema kuin Meganella nyt, autolla oli vielä edessään 340000 suhteellisen huoletonta kilometriä (ja vieläkin olisi, jos raskisin ostaa siihen käytetyn vaihdelaatikon).
Se ihmetyttää, miksi kukaan yleensä ostaa Renault merkkisen auton. Niillähän on ollut romuauton maine jo 1960-luvulta lähtien. Ei uutta autoa osteta pakkotilanteessa, joten siitä ei voi olla kyse. Minun käytetyn auton ostotapauksessani tilanne oli se, että osta auto nyt, tai liftaa 60 kilometriä - tai vietä yö jossakin ja matkusta seuraavana päivänä linja-autolla, jolloin ollaan joka tapauksessa taas lähtötilanteessa entistä köyhempänä. Tiesin ostavani romun. Romu yllätti kuitenkin olemalla vieläkin romumpi kuin olin arvannut.
Mersun laadusta minulla ei ole harhakäsityksiä. Auto sekin vain on. Jotkut mallit lisäksi karmeita ruostumaan.
Automaattivaihteista autoa ei kannata ostaa. Eräs tuttavani osti yhdellätoistatuhannella Saksasta tuodun automaattivaihteisen Diesel-Audin. Hieno peli, jossa on nahkaistuimet ja muutakin. Ajokilometrejäkään ei ollut kertynyt mittariin kovin paljon. Autolla vain ei tehnyt mitään. Automaattivaihteisto hajosi parinkymmenen tuhannen kilometrin jälkeen, ja korjaus maksoi tuhansia euroja. Auto seisoi pitkään, kun omistajan piti säästää rahaa korjaukseen. Kun ajaminen pitkän tauon jälkeen taas alkoi, kilometrejä ei ehtinyt kertyä kuin muutama tuhat, kun syöttöpumppu hajosi. Ja se oli niin kallis osa, että auton tarina päättyi. Kaveri kauppasi autoa varaosiksi muutamalla satasella, mutta ei tainnut saada siitä edes niitä. Ajokilometrejä oli mittarissa alle 300000, eikä autolla tehnyt mitään. Kuulema tyyppivikoja. Kaveri ehti ajaa autolla alle 30000 kilometriä (en ole aivan varma lukemasta, mutta ei se suuri ollut), joten kilometrit ovat tulleet kalliiksi.