Ehdin jo kirjoittaa paremman kuvauksen kuntoilusta, mutta korvasin sitten jyrkän kontraamisen yksinkertaisella mitalla, joka kertoo, että taksin näköisellä autolla voi ajaa ilman taksarivartaloakin.
Aivan aiheesta otitte kiinni, huono analogiahan siitä tuli. Eihän lähelläkään normaali painoindeksi tosiaan ole mikään kunnon mitta, ei hyvä eikä huono.
Järjellisen painoinenkin varmasti parantaa kuntoaan hyötyliikunnalla, jolla saavuttaa jo merkittäviä terveysvaikutuksia. Tästä ei ole kuin hyvää sanottavaa.
Mutta sitten kun treenitavoitteet ovat vähän korkeammalla, ei kuntoa voikaan enää nostaa hyötyliikunnalla kävellen, halkoja pienien ja muuta puuhastellen. Pienin minäkin halkoni sekä mökin takkaan että leivinuuniin kotona, mutta en laske tätä kuntoiluksi ollenkaan.
Coopertestikään ei ole mikään todellisen kunnon mitta, vaan lähinnä lyhyt sprintti, joka vedetään sinnillä. Tunnin vedossa ei voi fuskata, mutta ei toisaalta kisata vielä energiapatukoita puseron alla. Tuollaisia pidempiä vetoja hyvällä vauhdilla säännöllisesti kiskovan kunto ei enää paranekaan kävelyllä, halonteolla tai marjanpoiminnalla, vaan pitää mennä omaa kovaa ja välillä intervalleina. Tuo täysien vetojen sprinttailu sopii kaupunkiliikenteeseen polkupyörällä yhtä huonosti kuin kovakulkuisen moottoripyörän sisäänajo.
Ajan polkupyörää ja etenkin rullaluistelijan huonoista jarruista johtuen rullaan mielelläni itse valitsemaani hiljaista reittiä, koska työmatkani olisi ikävä polkea. En viitsi ajaa työmatkaa lainkaan viemättä pyyhettä ja vaihtovaatteita työpaikalle edellisenä päivänä. Polkupyörän kuljettaja on ensisijaisesti kuljettaja, mikä joillain muilla näyttää joskus unohtuvan. Minä pyrin tuon muistamaan, mikä tekee työmatkani liikenneympäristöstä vähän kömpelön vetää lenkkivauhdilla. Ehkä en vaan ole kunnossa, kun jatkuva hidastaminen pensasaitojen ja sokeiden risteysten vuoksi tuntuu ikävältä. En myöskään käytä sauvoja rullatessani, vaikka se hyvä harjoitus käsille ja keskivartalolle olisikin. Mutta vauhtia tulee muutenkin noille jarruille epäterveellisen paljon.
Nyt siis puhutaan vauhdista, jolla vedetään lähes 30 vuotta minua nuoremman äijän taulukolla erinomaisia coopertestejä viisi putkeen yhden tunnin aikana. Montakohan menisi, jos treenien lisäksi pyöräilisi töihin?
Minulle polkupyörä on vain yksi treenikampe muiden joukossa ja päälaji ihan muualla, joten olen vähän ujo esittäytymään pyöräilijänä ollenkaan. Mutta perheen lähes 10.000 km vuodessa ajava pyöräilijä polkee työmatkat talvellakin. Ja koska työmatkalka ei voi kunnolla treenata, vaihtaa sen jälkeen oikean pyörän, jolla vetää muutaman tunnin lenkin. Tai talvella ajaa tietokonesimuloidun vakioteholenkin.
Turha näistä on kisata, koska ihmistä on vaikea motivoida tekemään asioita, jotka eivät häntä kiinnosta, vaikka ne "ovat hänelle hyväksi". Jos työmatka tuntuu kätevältä pyöräillä, niin antaa mennä vaan. Jos käy juosten, kävellen, ties miten lenkillä tai salilla työmatkan jälkeen, sekin on hyvä. Mutta ei siitä sädekehää saa.
Toisten laillisten valintojen moralisointi onkin arveluttavaa, kun ei tiedetä valintojen perusteita. Silti valinnan tekijän on syytä tiedostaa valintansa seuraukset ja ymmärtää, että korkeammasta kulutuksesta johtuvat käyttökustannukset mm. verojen muodossa ei kuittaa asiaa. Se, miten rahat käytetään, riippuu poliitikoistamme. Rahalla voidaan maksaa velkoja, rakentaa moottoritietä tai kuitata liikkumattomuuden takia kasvaneita terveydenhuoltomenoja. Mikään noista vaihtoehdoista ei poista co2-päästöjen vaikutusta ilmakehästä. Ihan kuten ei poista vihreän poliitikon päästöjä aiheuttavien valintojenkaan kohdalla, vaikka niitä on jostain syystä paljon hyväksyttävämpää moralisoida.
Tästä huolimatta koen olevani oikeutettu ilmaisemaan mielipiteeni Skodasta aivan samalla tavalla kuin TM:llä on oikeus painaa oma mielipiteensä samasta suurikulutuksisesta autosta lehden kanteen. Tässä tapauksessa on kiinnostavaa se, miksi lehti on päättänyt autoa kannessa ylistää, vaikka samaan aikaan etenkin lehden nettisivuilla julkaistaan toinen toistaan synkempiä juttuja ilmaston kehityksestä.
Herbert: Silti valinnan tekijän on syytä tiedostaa valintansa seuraukset ja ymmärtää, että korkeammasta kulutuksesta johtuvat käyttökustannukset
Tästä ollaan samaa mieltä, vaikka sinä katsotkin minua laajemmin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Itse argumentoin ostajan lompsan kautta, jonka uskon kiinnostavan vielä useampia ostajia.
Korkealla autolla on hyvät puolensa, mutta ne eivät tule ilmaiseksi auton muiden hyvien puolien lisäksi, vaan joidenkin muiden hyvien puolien sijasta.
Skoda Kodiak on muuten lyhyenläntä tumppi. E-sarjalaisessa on kuskin takana muutama sentti pidemmästi pyöränkuljetustilaa. Ei vaan tulisi mielen viereenkään työntää suonsilmäkkeestä nostettua Twenty-nineria minkään auton sisälle, joten Thule vetokuulassa ja liikenneturvallisuuden vuoksi kolmekilpiseksi rekisteröity auto.
Herbert: Mikään noista vaihtoehdoista ei poista co2-päästöjen vaikutusta ilmakehästä.
Tässä on avainkohta ja se merkitsee, että litrat vuodessa ratkaisevat eikä parkkipaikalla seisovan kolossin litraa / 100 km.
Ihan kaikki kulutus henkeä kohden tässä vaikuttaa, yksi lysti vaikka joku polttaisi koko kiintiönsä Hummerilla parissa viikossa ja kävelisi loppuvuoden.
Autoja ei osteta kuluttamaan tiettyä litramäärää, vaan kuljettamaan ihmisiä ja tavaroita tietyn matkan. Silloin ratkaisee se, paljonko auto kuluttaa per kuljettu matka.
Siksipä olenkin sitä mieltä, että mahdollisimman suuri osa matkoista kannattaa kulkea polkupyörällä.
Quun spekulointi elintasomme jakamisesta on sikäli turhaa, ettei tällaista isojakoa ole näköpiirissä. Mutta jos olisi, voitaisiin haikeudella muistella meidän ensiluokkaista tiestöämme, ostovoimaan suhteutettuna halpaa autoilua ja lukemattomia premium-luokan autoja koskevia keskusteluja TM:n keskustelupalstalla. Ja jossitella, mihin kaikkeen olisi itse kukin ollut valmis, jotta tuollaiseen tilanteeseen ei olisi jouduttu.
Tavallaan ajatus kuitenkin on ajankohtainen. Siitä huolimatta, etten ikinä voisi kuvitella äänestäväni vihreitä, alan hyväksyä heidän ajatuksia nykytilanteen ratkaisuista. Teknologia ja uusiutuvien raaka-aineiden + energian käyttö ei yksin riitä, myös kulutusta on vähennettävä. Taas ympyrä sulkeutuu tämän viestikejun aiheen osalta ja yksi pieni tekijä on siinä autoilun korvaaminen pyöräilyllä silloin, kun se on mahdollista. Mitä paremmassa kunnossa itsensä pitää niin fyysisesti kuin psyykkisesti, sitä useammin se on mahdollista. Hauska yhteensattuma on se, että pyöräily tukee molempia tavoitteita eli kyseessä on positiivinen noidankehä.
Coopertestikään ei ole mikään todellisen kunnon mitta, vaan lähinnä lyhyt sprintti, joka vedetään sinnillä. Tunnin vedossa ei voi fuskata, mutta ei toisaalta kisata vielä energiapatukoita puseron alla. Tuollaisia pidempiä vetoja hyvällä vauhdilla säännöllisesti kiskovan kunto ei enää paranekaan kävelyllä, halonteolla tai marjanpoiminnalla, vaan pitää mennä omaa kovaa ja välillä intervalleina. Tuo täysien vetojen sprinttailu sopii kaupunkiliikenteeseen polkupyörällä yhtä huonosti kuin kovakulkuisen moottoripyörän sisäänajo.
Miksi mennä kaupunkiin sprinttailemaan, kun Suomessa maantietä riittää? Pohjanmaalla toki on vähän mäkiä, joissa monella muulla seudulla tulee luonnolisia intervalleja ihan vain matkaa ajaessa. Itse en nyt missään nimessä kestävyysurheilija ole, mutta olenpa kuitenkin ajanut työmatkaa nelinumeroisia kilometrejä pyörällä kuukausittain. Koin kyllä tuolla olevan vaikutusta kuntooni, muttei minulla tosiaan sen kummempaa tavoitteellisuutta tuossa lajissa olekaan.
Kevytrakenteisuuden ihannoinnin lisäksi jutuissasi häiritsee kovin yksipuoleinen käsitys kunnosta, joka on paljon muutakin kuin pitkän matkan juoksu-/hiihtokuntoa. Monesti yksisilmäisyyden sivutuotteena laiminlyödään muita osa-alueita, joka on kokonaisvaltaiselle kunnolle haitaksi. Itse en enää mitään megapitkiä aerobisiä treenejä kovin usein edes halua tehdä - ihan vain kunnon ja ajankäytön parantamisen vuoksi. Metsuri Pessinen tosin on päässyt aika kovaan kuntoon ihan vain pitkäkestoisen työrasituksen sivutuotteena, vaikkei varmaan mikään maratoonari olekaan.
20% lisäys pyöräilyssä ja/tai kävellen säästäisi yhteiskunnan varoja jo 4 mrd joka vuosi...
siis myös asukkaiden verorahoja... ja niitähän kerätään täälläkin kerrotun mukaan paljon
muiltakin kuin autoilijoilta - siis moninverroin enemmän. Joten kantsis ehkä hillitä siitä autoverotuksesta vouhottamista hiukka...
Tuon pyöräilyn lisääntymisestä saatava säästö syntyisi ihan ilman kilpaurheilijan tason cooppereita, tms Peruskuntoisuuskin jo riittäisi sen saavuttamiseen
740 GLE: "Minulle polkupyörä on vain yksi treenikampe muiden joukossa ja päälaji ihan muualla, joten olen vähän ujo esittäytymään pyöräilijänä ollenkaan."
Monipuolisuus on hyvä asia. Mielestäni ei olekaan oleellista luokitella ihmisiä pyöräilijöiksi suorituskyvyn perusteella. Oleellista on se, että koittaa korvata osan autolla ajettavista matkoista pyörällä. Jokainen pyöräilty kilometri on saavutus varsinkin, kun tässä iässä huomaa fysiikan rapistuvan liikkumattomuuden seurauksena kovin herkästi. Parikymppisenä tilanne oli toinen, kympin juoksulenkki meni aina heittämällä n. 5-5,5 min/km riippumatta siitä, oliko taukoa edellisestä treenistä kuukausi vai puoli vuotta. Edelleen parikymmentä vuotta myöhemmin tuohon vauhtiin pääsen, mutta sepä ei enää olekaan normaali lenkki.
Ja koska työmatkalka ei voi kunnolla treenata, vaihtaa sen jälkeen oikean pyörän, jolla vetää muutaman tunnin lenkin.
Monille työmatka olisi aivan erinomainen lenkki. Valitettavasti matka on näiden mielestä aivan liian pitkä pyöräiltäväksi. Useampikin työkaveri autoilee siksi 10 kilsan molemmin puolin olevia matkoja. Itse en voi käsittää tuollaisen ylellisyystuotteen hukkaamista.
Turha näistä on kisata, koska ihmistä on vaikea motivoida tekemään asioita, jotka eivät häntä kiinnosta, vaikka ne ”ovat hänelle hyväksi”.
Motivointi nimenomaan on nyt pointtina. Sähköpyöräily voisi toimia joillain, toisilla jokin muu. Kenties tietämättömyys sopivasta kalustosta on yksi tekijä, kun pyörinä nähdään vain näitä vesijohtoputkesta kasattuja huoltamattomia Tuntureita, joissa vaihteet takkuaa, eikä jarrut pidä. Sinulla työmatka reittinä on epämiellyttävä eli olosuhteiden parantaminen saattaisi joillain riittää. Taaskaan ei siis ole yhtä hokkuspokkustemppua, vaan kehitys syntyy monien pienien asioiden summasta. Siltikään kaikki ei pyöräilyyn siirry, eikä se olisi edes realistinen tavoite. Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa onkin esitetty ihan realistisia lukuja.
Jos työmatka tuntuu kätevältä pyöräillä, niin antaa mennä vaan. Jos käy juosten, kävellen, ties miten lenkillä tai salilla työmatkan jälkeen, sekin on hyvä. Mutta ei siitä sädekehää saa.
Sädekehä ei pitäisi olla tavoitteena, vaan sekä yleisesti ottaen parempi liikennejärjestelmä, että itsekkäät asiat, kuten oman terveyden koheneminen. Siitä tosin hyötyy yhteiskuntakin, kun suorituskyky myös työpaikalla paranee ja terveydenhuoltomenot laskee.
Auton käytöstä kertyvät verotulot pitää pyöräilijänkin palkkaveron kohtuullisena. Autot myös työllistää kymmeniä tuhansia Suomalaisia ja sitä kautta pitää osaltaan tätä saavuttamaamme kansainvälisesti niukkaa elintasoa
Meidän niukka elintasomme kuluttaa 3,6-kertaisesti maapallon kestävän tuotannon.
Ei auton käytön vähenemisestä säästyneet rahat sukanvarteen kuitenkaan jää. Joku menee kampaajalle, toinen remontoi asuntoaan. Eikä pyöräily vuotuisesta moottoriajoneuvojen liikennesuoritteesta (55-60 Mrd km?) niin suurta osaa leikkaa milloinkaan, että autoalan työllisyysvaikutuksista pitäisi huolestua. Toisaalta pyörä vaatii ainakin ajomatkassa laskettuna huoltoa useammin kuin auto, joten kai pyöräilyn suosion kasvu työpaikkojakin loisi.
Polttoaineverotus:
Arvonlisävero on veroa verolle
Polttoaineen kuluttajahintaan on sisällytetty myös 24 prosentin arvonlisävero. Arvonlisävero maksetaan polttoaineen polttoaineverollisesta hinnasta, eli myös hintaan sisältyvästä valmisteverosta.
Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousi vuoden 2017 alussa keskimäärin 3 %, ja fossiilisen bensiinin polttoainevero on korotuksen jälkeen 70,25 senttiä litralta.
No ainakin se lisää yhteiskunnan tuilla elävien ostovoimaa.
He myös käyttää se lisääntyvän tulon kulutukseen.
Autonomistajan kassakuittiin tuskin tulee lisää bonuksia vaikka hän ajaisi polkupyörällä.
Herbert:yksi pieni tekijä on siinä autoilun korvaaminen pyöräilyllä silloin, kun se on mahdollista.
Tässä suhteessa myönnän olevani sinua laiskempi. En korvaa autoa pyörällä silloin kun se on mahdollista, vaan ainoastaan silloin kun se on mukavaa.
Tartuin työmatka-agitaatioon siksi, että se reitti on minulle niin takkuinen, että sitä ei ole mukava ajaa pyörällä. Jos voin vaihtaa polkupyörän hyötyajon tilanteeseen, jossa piha-aitaa tehdessäni huomaan ruuvien loppuvan, niin erittäin todennäköisesti noudan niitä lisää noin 15 km pyörälenkillä, koska ajosuunta on rullaluistelijoidenkin suosimaa hyväpintaista ja ennen kaikkea näköesteistä, liikennevaloista ja muista pakko-hidastaa paikoista vapaata kiitorataa.
Tulen mielelläni mukaan kampanjaan, jossa rohkaistaan jokaista käyttämään pyörää siihen mihin se luonnostaan sopii, mutta en lähde kääntämään muiden puolesta, mitä se itse kunkin omassa elämässä käytännössä merkitsee.
Jaakko: 20% lisäys pyöräilyssä ja/tai kävellen säästäisi yhteiskunnan varoja jo 4 mrd joka vuosi…
siis myös asukkaiden verorahoja…
Kumpi on tavoitteesi, kustannukset vai terveys?
Useimmille autoilijoille saman suuruusluokan säästö on saavutettavissa pelkästään ryhtymällä ajamaan autonsa normikulutuksella, tai mieluummin sen alle, koska useimmat autot siihen pystyvät kuitenkin, jos vain kuljettaja sen sallii.
Jaakko: Tuon pyöräilyn lisääntymisestä saatava säästö syntyisi ihan ilman kilpaurheilijan tason cooppereita, tms Peruskuntoisuuskin jo riittäisi sen saavuttamiseen
Varmaan, ja tämä koskee erityisesti niitä, jotka eivät liiku kuin autolla. Mutta huomaathan, että tätä asiaa selvittämättä sinä lähdit opastamaan pyöräilyn eduista juuri minua, joten katsoin oikeudekseni vastata omasta näkökulmastani.
Koska lyhempien nopeiden vetojen referenssinä minulla on tosiaan ikäisteni SM-mitaliajat, ei kunto enää nouse marjanpoiminnalla eikä mummopyöräilyllä. Treenaan toki mielelläni pyörälläkin, mutta valitsen siihen sellaisen paikan, jossa KULJETTAJA minäni pystyy vetämään kuntoilijaminäni toivomaa vauhtia ilman hölmöjä riskejä ja jatkuvia kesketyksiä.
Otan silti haasteesi vastaan, ja vähintään tuplaan tämän vuoden polkupyöräilykilometrini. Kuten jo Herbertille vastasinkin, en pidä itseäni pyöräilijänä, joten vähästä on helppo parantaa. En kuitenkaan lupaa yhtä suurta määrää autoni kilometreistä pois. Muutaman lisäpäivän auto parkissa kuitenkin. Osa säästöstä tosin tärveltyy maastopyörän kuskaamiseen mökille ja takaisin, jonne en vie sitä ajamalla 150 km päähän.
NHB: Miksi mennä kaupunkiin sprinttailemaan, kun Suomessa maantietä riittää?
Juuri tätä ajan takaa itsekin. Työmatkani on kömpelö ajettavaksi pyörällä minun rytmilläni, mutta rauhallisemmassa ympäristössä pyöräilen mielelläni, kun voin tehdä sen omalla rytmilläni.
NHB: Kevytrakenteisuuden ihannoinnin lisäksi jutuissasi häiritsee kovin yksipuoleinen käsitys kunnosta, joka on paljon muutakin kuin pitkän matkan juoksu-/hiihtokuntoa. Monesti yksisilmäisyyden sivutuotteena laiminlyödään muita osa-alueita, joka on kokonaisvaltaiselle kunnolle haitaksi.
Guilty as charged, mutta muista, että vastasin "syytteeseen" autoilun terveysvaikutuksista, jolloin myös ylipaino kuuluu keskusteluun. Heinäkeppivartalo on minun rasitteeni, mutta minun mittaiseni hyväkuntoinen mies voi helposti painaa 15 - 20 kiloa minua enemmän olematta yhtään ylipainoinen.
Päälajini on vaihtunut muutaman kerran vuosien varrella, mutta nyt se on uinti, joka on erittäin monipuolinen. Näillä harteilla saisi punttisalilta lisää vauhtia, mutta jostain syystä se ei vaan nappaa vähän pätkää, joten lajitreenillä mennään. Otetaan välillä vaikka lätkillä lisää vastusta.
Kehän sulkemiseksi suosittelen ammatikseen ajavia tai paljon istuvia tutustumaan lajiin. Rasitteena on alun tekniikkaharjoituksien läpi rämpiminen ennen kuin niska lakkaa tulemasta kipeäksi, mutta etenkin perhosuinti ja delffarit volttikäännösten jälkeen vahvistavat vatsaa ja selkää tavalla, josta istumatyöläinen hyötyy.
Uinnissa ja pyöräilyssä on myös se hyvä etu, että kun paino ei ole jalkojen varassa, nivelet eivät mene rikki vaikka ikää ja ylipainoa olisi ehtinyt kertyä jo.
Minulla ei päälajia olekaan, koska en tavoitteellisesti treenaa. Kisoihin osallistun n. 0-2 krt vuodessa.
Uintia voin itsekin suositella. Perhosta, delfiinipotkuja tai voltteja en osaa, silti laji tukee monipuolisuutta mm. hiihdon, pyöräilyn (maantie + maasto) ja juoksun/suunnistuksen ohella. Avovesikausi antaa vielä ylimääräistä fiilistä talvikauden 25 m altaan sahaamisen ja muiden uimareiden väistelyn jälkeen. Märkäpuku + poiju on kyllä tarpeen. Erinomaisen palauttava ja muutenkin mukava (painotus tässä piirteessä) laji on lavatanssi, jossa siinäkin saa hien pintaan kevyelläkin vaatetuksella. Huonoin puoli siinä on myöhäinen aika ja lastenhoidon järjestäminen.
740 GLE: "Tulen mielelläni mukaan kampanjaan, jossa rohkaistaan jokaista käyttämään pyörää siihen mihin se luonnostaan sopii, mutta en lähde kääntämään muiden puolesta, mitä se itse kunkin omassa elämässä käytännössä merkitsee."
Kirjoitin autoilun korvaamisesta pyöräilyllä silloin, kun se on mahdollista. Tuo käsitehän ei ole mikään absoluuttinen määritelmä, vaan jokainen näkee mahdollisuudet omalla tavallaan. Siksi kampanjassa olisi tärkeää saada ihmiset näkemään mahdollisuuksia sielläkin, missä tähän saakka ei ole nähty. Esim. 10 km:n työmatkan pitäminen liian pitkänä, talvipyöräily, tavaran kuljettaminen jne.
Hei Volvo-tyyppi - EN lähtenyt neuvomaan sinua, vaan osallistuin vaan mielipiteidenvaihtoon. Eikä tää ketju oo muuten mikään vero-keskusteluketju, joksi sinä tätä aiemmin väitit mulle kommentoidessasi. Tän ketjun pääotsikkohan on: pyörällä pääsee, tms
Sinä lienet kovakuntoinen, mutt moni muu ei ole... ja siksi painotan ja haluan tuoda esiin liikunnan ja erityisesti pyöräilyn vaikutusta. Enkä mitenkään ymmärrä, että autoilijat kiukuttelevat, kun heiltä perityt verot käytetäänkin johonkin muuhun, vaan vaativat, ett olis käytettävä autoilun hyväksi. Meidän muitakin vero€uroja käytetään ties mihin hyvään ja tarpeelliseksi nähtyyn. Verovarat kun eivät ole ’korvamerkittyjä’. Autoilijat vaikuttavat perin itsekeskeisiltä tyypeiltä. Onkohan se pää edellä kippurasarvista kiinnipitäen tyhjännyt pahasti korvien välit, vai mistä lie moinen asenne muunlaisesti liikkuvia ja nautiskelevia pyöräilijöitä kohtaan. Pyöräilystä kun voi nauttia muutenkin kuin veren maku suussa ...jopa sähköllä avitettuna...
Aivan, kysy niiltä, joilla kiristää. Ei minulla ainakaan. Ehkä joillain huippu-urheilijoilla ja/tai muilla trikoopelleillä... ilmanvastusta päällään puskien niin, ett korvienvälikin perän kautta tyhjäksi suhisee
Jaakko hyvä, minä ainakin koen joutuneeni syytetyksi, kun mielestäni kovinkin polkupyöräaiheisen postaukseni yhdestä verokommentista on väännetty jo pari sivua.
Se verokommenttinikin oli polkupyöräaiheinen, kunnes sinä laajensit keskustelun autoverotukseen.
Tämä on nettikeskustelun luontaista polveilua, mutta yksi asia ärsyttää minua. Nimittäin se, että projisoit minuun omia kuvitelmiasi, ja sitten syytät minua tästä mielikuvituksesi tuotteesta. Selvitä hyvä ihminen kuka on kuka ennen kuin syyllistät häntä omilla mielikuvillasi.
Viittaan keskustelumme alkuun 12.4.2018, jolloin Quu ja minä kommentoimme huhua sähköpyörän oletetusta tuesta. Sinä vastasitkin sitten heti seuraavana, selvästi Quulle ja minulle vastineesi kohdistaen.
Jaakko: EN lähtenyt neuvomaan sinua, vaan osallistuin vaan mielipiteidenvaihtoon. Eikä tää ketju oo muuten mikään vero-keskusteluketju, joksi sinä tätä aiemmin väitit mulle kommentoidessasi
Verokeskusteluvastaisuutesi on myöhäisherännäistä, koska vastasit 12.4. postiini, jossa käsittelin
TM:n maasturitestiä,
erilaisia etuvaihtajia,
oman pyöräni välityksiä
kysyin myös kokemuksia 29'erin erikoisesta rengaskoosta.
Kommentoin myös yhdessä kappaleessa viidestä polkupyörän ostotukea. Demonstroit polkupyöriin keskittymistäsi ja verokeskustelusta muualle ohjautumistasi tähän tapaan: Jaakko: Minusta se tuki olisi ollut todella hyvä ja tarpeellinen niille, joilla ei ole varaa oman auton pitoon työmatkoilleen.
Jaakko: Mutt ei, sitä ei vähempivaraisille haluttu, ettekä näimmä tekään halunneet, suoda.
Jaakko: Piti vaan yrittää parempiosaisille sopivampi prosentuaalinen avustus
Onko tuo sinusta veroväittelyä välttelevän polkupyöräkeskustelua? YHTÄÄN MITÄÄN et ole tähän mennessä sanonut yhdestäkään neljästä polkupyöräaiheisesta asiasta siinä postissa, johon vastasit. Katso peiliin ja hyväksy tosiasiat.
Minua harmittaa, että postini sivuasiaan vastatessasi syyllistät minut omista kuvitelmistasi, kas näin: Jaakko: Jostain kumman syystä te/he hyväksytte sähköautoille avustusta viisinkertaisesti
Ai hyväksymme vai? Annapa saman tien sitaatti, koska näin väität tietäväsi sen postin perusteella, jossa vertailin kolmen kiekon etuvaihtajaa läskärin pelkkään takavaihtajaan?
Jaakko: Sinä lienet kovakuntoinen, mutt moni muu ei ole… ja siksi painotan ja haluan tuoda esiin liikunnan ja erityisesti pyöräilyn vaikutusta.
Tämän keskustelun punainen lanka ei ole minun kuntoni, vaan se, että minulle ja Quulle vastatessasi sinä kauppasit polkupyörää valtion menojen tasapainotukseen selvittämättä vähän pätkää ojentamiesi ihmisten elintavoista. Minä koin tuon syytöksenä, mikä laukaisi puolustusreaktioni.
Ymmärsin kehotuksesi terveydestä huolehtimiseksi, joten vastasin lähinnä ylipainon johdosta tyypillisten elintasosairauksien välttämiseksi. Urheilu tuli minun puoleltani mukaan vasta NHB:n ja Herbertin otettua minut kiinni ihan aiheesta oikean kuntoilun kannalta hyvin ohuesta vastauksestani.
Voisitko nyt viimein päättää, enkö pyöräile riittväästi, vai pyöräilenkö liian kovaa?
Jaakko: Onkohan se pää edellä kippurasarvista kiinnipitäen tyhjännyt pahasti korvien välit, vai mistä lie moinen asenne muunlaisesti liikkuvia ja nautiskelevia pyöräilijöitä kohtaan.
Ei minulla ole asennetta sinua kohtaan, paitsi pahasti asenteellisena keskustelijana, joka syyttää minua jatkuvasti omista painajaisunistaan.
Mistä hefletistä sinä nuo kippurasarvet repäisit?
Maasturissani on aika yleisen käytännön mukaan suora tanko, syistä jotka varmaan tiedätkin, jos oikeasti olet pyöräilijä etkä vain Wannabe?
En edes omista kippurasarvista, koska katupyöräni on hybridi suoralla tangolla, koska ajan ruutukaavalla motoristityyliin yksi sormi kummallakin hydraulisen levyjarrun liipaisimella. Kuten jo sanoin, minun mielestäni pyöräilijä on liikenteessä ensisijaisesti KULJETTAJA, ja kaikki muu on toisarvoista tähän päätehtävään verrattuna. Rikkonaisuutensa vuoksi työmatkani ei ole ihannereittini pyöräilyyn.
Tässä asenteessani näkyy ehkä ihan vähän sekin, että kaipaamastasi sopeutumisesta erilaisten kulkijoiden tarpeisiin on jonkin verran kokemusta. Työmatkallani ja työtehtävissäni olen käyttänyt rullaluistinten ja polkupyörän lisäksi kaikkia ajokorttini isoja kirjaimia A, B, C ja CE. Tässä muiden asemaan sopeutumisessa taisi vaan taas käydä niin, että sinä opetat sorsaa uimaan, noin kauniisti sanottuna?
Tältä pohjalta tulee mieleen vielä yksi sellainen hyvä perustelu pyöräilyyn, jota ei ole vielä ehdotettukaa. Nimittäin jokaisen autoilijan olisi hyvä pyöräillä edes muutama tuhat km oppiakseen näkemään liikenteessä. Ja sen jälkeen sama mopolla, ellei kortti riitä moottoripyörään.
Kun itse ajaa edes jonkin verran pyörällä ja konepyörällä, se parantaa mahdollisuuksia nähdä kaksipyöräiset kulkijat itse ratin takana istuessaan.
740 GLE:n ehdotus: voidaanko resetoida meidän välinen keskustelu ja aloittaa alusta, ilman ennakkoasenteita?
Quu: Jos se pyöräily on niin kivaa, niin miksi se kiristää pinnaa myös pipon sisältä
Tässä on paljon samaa kuin moottoripyöräilyssä. Motoristienkin kesken on aika pieni paha, ellei harrasta lajia ollenkaan. Silloin on pelkkä nobody.
Mutta jos harrastaa väärin, ja vielä vääränlaisilla vehkeillä, niin sitten ei olekaan enää nobody, vaan vääräuskoinen, joka pitää eheyttää.
Mitä siitäkin tulisi, jos joku ajaisi TREKillä, hä?
Mielestäni olemme demonstroineet hienosti sen, miksi hyvänkään ajatuksen pakkomyynti ei toimi.
Quu: "Jos se pyöräily on niin kivaa, niin miksi se kiristää pinnaa myös pipon sisältä."
Ei pyöräily kiristä. Joskus tosin saattaa joidenkin tienkäyttäjen toiminta kiristää, mutta siihen voin vastata vain yrittämällä hoitaa oman osuuteni mahdollisimman hyvin. Ainakin keskusteluissa ylivoimaisesti eniten pyöräily kiristää niiden pipoa, jotka eivät itse pyöräile. Selitys tähän olisi kiinnostava saada. Veikkaan, että ollaan saman kysymyksen äärellä kuin lähestyttäessä autolla suojatietä ilman, että annetaan tilaa jalankulkijalle. Näin, koska muuten liikenteen sujuvuus kärsisi. Ja oliko se uusimmassa TM:ssä, kun kyselyn mukaan 9/10 antaa jalankulkijalle tilaa. Vähemmästäkin varmaan mielen tasapaino horjuu. Ja saattaa muuten olla, että suurinta sallittua ajavaan jonon vetäjään suhtautuminen on sukua tälle ilmiölle.
Minä muuten ajan Trekillä. En ole kysymyt muilta, mitä siitä tulee. Itse olen ollut tyytyväinen, vaikka Dt Swissin kiekkotarjousta katselemasta itseni löysinkin. M 1700 n. 400 eurolla BD:ssä... Hmm, ehkä annan olla.
En tiedä Herbertin tekemisistä ihan sama, minä kävelen +-6 kilometriä päivittäin ja joudun useasta kohtaa ylittämään pyörätien merkittyä suojatietä pitkin.
@NHB, Herbert, re: kuntoilu vs. painoindeksi
Ehdin jo kirjoittaa paremman kuvauksen kuntoilusta, mutta korvasin sitten jyrkän kontraamisen yksinkertaisella mitalla, joka kertoo, että taksin näköisellä autolla voi ajaa ilman taksarivartaloakin.
Aivan aiheesta otitte kiinni, huono analogiahan siitä tuli. Eihän lähelläkään normaali painoindeksi tosiaan ole mikään kunnon mitta, ei hyvä eikä huono.
Järjellisen painoinenkin varmasti parantaa kuntoaan hyötyliikunnalla, jolla saavuttaa jo merkittäviä terveysvaikutuksia. Tästä ei ole kuin hyvää sanottavaa.
Mutta sitten kun treenitavoitteet ovat vähän korkeammalla, ei kuntoa voikaan enää nostaa hyötyliikunnalla kävellen, halkoja pienien ja muuta puuhastellen. Pienin minäkin halkoni sekä mökin takkaan että leivinuuniin kotona, mutta en laske tätä kuntoiluksi ollenkaan.
Coopertestikään ei ole mikään todellisen kunnon mitta, vaan lähinnä lyhyt sprintti, joka vedetään sinnillä. Tunnin vedossa ei voi fuskata, mutta ei toisaalta kisata vielä energiapatukoita puseron alla. Tuollaisia pidempiä vetoja hyvällä vauhdilla säännöllisesti kiskovan kunto ei enää paranekaan kävelyllä, halonteolla tai marjanpoiminnalla, vaan pitää mennä omaa kovaa ja välillä intervalleina. Tuo täysien vetojen sprinttailu sopii kaupunkiliikenteeseen polkupyörällä yhtä huonosti kuin kovakulkuisen moottoripyörän sisäänajo.
Ajan polkupyörää ja etenkin rullaluistelijan huonoista jarruista johtuen rullaan mielelläni itse valitsemaani hiljaista reittiä, koska työmatkani olisi ikävä polkea. En viitsi ajaa työmatkaa lainkaan viemättä pyyhettä ja vaihtovaatteita työpaikalle edellisenä päivänä. Polkupyörän kuljettaja on ensisijaisesti kuljettaja, mikä joillain muilla näyttää joskus unohtuvan. Minä pyrin tuon muistamaan, mikä tekee työmatkani liikenneympäristöstä vähän kömpelön vetää lenkkivauhdilla. Ehkä en vaan ole kunnossa, kun jatkuva hidastaminen pensasaitojen ja sokeiden risteysten vuoksi tuntuu ikävältä. En myöskään käytä sauvoja rullatessani, vaikka se hyvä harjoitus käsille ja keskivartalolle olisikin. Mutta vauhtia tulee muutenkin noille jarruille epäterveellisen paljon.
Nyt siis puhutaan vauhdista, jolla vedetään lähes 30 vuotta minua nuoremman äijän taulukolla erinomaisia coopertestejä viisi putkeen yhden tunnin aikana. Montakohan menisi, jos treenien lisäksi pyöräilisi töihin?
Minulle polkupyörä on vain yksi treenikampe muiden joukossa ja päälaji ihan muualla, joten olen vähän ujo esittäytymään pyöräilijänä ollenkaan. Mutta perheen lähes 10.000 km vuodessa ajava pyöräilijä polkee työmatkat talvellakin. Ja koska työmatkalka ei voi kunnolla treenata, vaihtaa sen jälkeen oikean pyörän, jolla vetää muutaman tunnin lenkin. Tai talvella ajaa tietokonesimuloidun vakioteholenkin.
Turha näistä on kisata, koska ihmistä on vaikea motivoida tekemään asioita, jotka eivät häntä kiinnosta, vaikka ne "ovat hänelle hyväksi". Jos työmatka tuntuu kätevältä pyöräillä, niin antaa mennä vaan. Jos käy juosten, kävellen, ties miten lenkillä tai salilla työmatkan jälkeen, sekin on hyvä. Mutta ei siitä sädekehää saa.
Toisten laillisten valintojen moralisointi onkin arveluttavaa, kun ei tiedetä valintojen perusteita. Silti valinnan tekijän on syytä tiedostaa valintansa seuraukset ja ymmärtää, että korkeammasta kulutuksesta johtuvat käyttökustannukset mm. verojen muodossa ei kuittaa asiaa. Se, miten rahat käytetään, riippuu poliitikoistamme. Rahalla voidaan maksaa velkoja, rakentaa moottoritietä tai kuitata liikkumattomuuden takia kasvaneita terveydenhuoltomenoja. Mikään noista vaihtoehdoista ei poista co2-päästöjen vaikutusta ilmakehästä. Ihan kuten ei poista vihreän poliitikon päästöjä aiheuttavien valintojenkaan kohdalla, vaikka niitä on jostain syystä paljon hyväksyttävämpää moralisoida.
Tästä huolimatta koen olevani oikeutettu ilmaisemaan mielipiteeni Skodasta aivan samalla tavalla kuin TM:llä on oikeus painaa oma mielipiteensä samasta suurikulutuksisesta autosta lehden kanteen. Tässä tapauksessa on kiinnostavaa se, miksi lehti on päättänyt autoa kannessa ylistää, vaikka samaan aikaan etenkin lehden nettisivuilla julkaistaan toinen toistaan synkempiä juttuja ilmaston kehityksestä.
Herbert: Silti valinnan tekijän on syytä tiedostaa valintansa seuraukset ja ymmärtää, että korkeammasta kulutuksesta johtuvat käyttökustannukset
Tästä ollaan samaa mieltä, vaikka sinä katsotkin minua laajemmin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Itse argumentoin ostajan lompsan kautta, jonka uskon kiinnostavan vielä useampia ostajia.
Korkealla autolla on hyvät puolensa, mutta ne eivät tule ilmaiseksi auton muiden hyvien puolien lisäksi, vaan joidenkin muiden hyvien puolien sijasta.
Skoda Kodiak on muuten lyhyenläntä tumppi. E-sarjalaisessa on kuskin takana muutama sentti pidemmästi pyöränkuljetustilaa. Ei vaan tulisi mielen viereenkään työntää suonsilmäkkeestä nostettua Twenty-nineria minkään auton sisälle, joten Thule vetokuulassa ja liikenneturvallisuuden vuoksi kolmekilpiseksi rekisteröity auto.
Herbert: Mikään noista vaihtoehdoista ei poista co2-päästöjen vaikutusta ilmakehästä.
Tässä on avainkohta ja se merkitsee, että litrat vuodessa ratkaisevat eikä parkkipaikalla seisovan kolossin litraa / 100 km.
Ihan kaikki kulutus henkeä kohden tässä vaikuttaa, yksi lysti vaikka joku polttaisi koko kiintiönsä Hummerilla parissa viikossa ja kävelisi loppuvuoden.
Autoja ei osteta kuluttamaan tiettyä litramäärää, vaan kuljettamaan ihmisiä ja tavaroita tietyn matkan. Silloin ratkaisee se, paljonko auto kuluttaa per kuljettu matka.
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen kestävästi.
Jos kaikkien Suomalaisten elintaso jaettaisiin kaikkien maailman ihmisten kesken tasan, niin mitä jäisi käteen?
Auton kulutus on vain yksi tekijä. Yhtä paljon ratkaisee ajettujen matkojen määrä ja pituus sekä kuljettajan ajotavallaan valitsema kulutus.
Siksipä olenkin sitä mieltä, että mahdollisimman suuri osa matkoista kannattaa kulkea polkupyörällä.
Quun spekulointi elintasomme jakamisesta on sikäli turhaa, ettei tällaista isojakoa ole näköpiirissä. Mutta jos olisi, voitaisiin haikeudella muistella meidän ensiluokkaista tiestöämme, ostovoimaan suhteutettuna halpaa autoilua ja lukemattomia premium-luokan autoja koskevia keskusteluja TM:n keskustelupalstalla. Ja jossitella, mihin kaikkeen olisi itse kukin ollut valmis, jotta tuollaiseen tilanteeseen ei olisi jouduttu.
Tavallaan ajatus kuitenkin on ajankohtainen. Siitä huolimatta, etten ikinä voisi kuvitella äänestäväni vihreitä, alan hyväksyä heidän ajatuksia nykytilanteen ratkaisuista. Teknologia ja uusiutuvien raaka-aineiden + energian käyttö ei yksin riitä, myös kulutusta on vähennettävä. Taas ympyrä sulkeutuu tämän viestikejun aiheen osalta ja yksi pieni tekijä on siinä autoilun korvaaminen pyöräilyllä silloin, kun se on mahdollista. Mitä paremmassa kunnossa itsensä pitää niin fyysisesti kuin psyykkisesti, sitä useammin se on mahdollista. Hauska yhteensattuma on se, että pyöräily tukee molempia tavoitteita eli kyseessä on positiivinen noidankehä.
Miksi mennä kaupunkiin sprinttailemaan, kun Suomessa maantietä riittää? Pohjanmaalla toki on vähän mäkiä, joissa monella muulla seudulla tulee luonnolisia intervalleja ihan vain matkaa ajaessa. Itse en nyt missään nimessä kestävyysurheilija ole, mutta olenpa kuitenkin ajanut työmatkaa nelinumeroisia kilometrejä pyörällä kuukausittain. Koin kyllä tuolla olevan vaikutusta kuntooni, muttei minulla tosiaan sen kummempaa tavoitteellisuutta tuossa lajissa olekaan.
Kevytrakenteisuuden ihannoinnin lisäksi jutuissasi häiritsee kovin yksipuoleinen käsitys kunnosta, joka on paljon muutakin kuin pitkän matkan juoksu-/hiihtokuntoa. Monesti yksisilmäisyyden sivutuotteena laiminlyödään muita osa-alueita, joka on kokonaisvaltaiselle kunnolle haitaksi. Itse en enää mitään megapitkiä aerobisiä treenejä kovin usein edes halua tehdä - ihan vain kunnon ja ajankäytön parantamisen vuoksi. Metsuri Pessinen tosin on päässyt aika kovaan kuntoon ihan vain pitkäkestoisen työrasituksen sivutuotteena, vaikkei varmaan mikään maratoonari olekaan.
20% lisäys pyöräilyssä ja/tai kävellen säästäisi yhteiskunnan varoja jo 4 mrd joka vuosi...
siis myös asukkaiden verorahoja... ja niitähän kerätään täälläkin kerrotun mukaan paljon
muiltakin kuin autoilijoilta - siis moninverroin enemmän. Joten kantsis ehkä hillitä siitä autoverotuksesta vouhottamista hiukka...
Tuon pyöräilyn lisääntymisestä saatava säästö syntyisi ihan ilman kilpaurheilijan tason cooppereita, tms Peruskuntoisuuskin jo riittäisi sen saavuttamiseen
740 GLE: "Minulle polkupyörä on vain yksi treenikampe muiden joukossa ja päälaji ihan muualla, joten olen vähän ujo esittäytymään pyöräilijänä ollenkaan."
Monipuolisuus on hyvä asia. Mielestäni ei olekaan oleellista luokitella ihmisiä pyöräilijöiksi suorituskyvyn perusteella. Oleellista on se, että koittaa korvata osan autolla ajettavista matkoista pyörällä. Jokainen pyöräilty kilometri on saavutus varsinkin, kun tässä iässä huomaa fysiikan rapistuvan liikkumattomuuden seurauksena kovin herkästi. Parikymppisenä tilanne oli toinen, kympin juoksulenkki meni aina heittämällä n. 5-5,5 min/km riippumatta siitä, oliko taukoa edellisestä treenistä kuukausi vai puoli vuotta. Edelleen parikymmentä vuotta myöhemmin tuohon vauhtiin pääsen, mutta sepä ei enää olekaan normaali lenkki.
Ja koska työmatkalka ei voi kunnolla treenata, vaihtaa sen jälkeen oikean pyörän, jolla vetää muutaman tunnin lenkin.
Monille työmatka olisi aivan erinomainen lenkki. Valitettavasti matka on näiden mielestä aivan liian pitkä pyöräiltäväksi. Useampikin työkaveri autoilee siksi 10 kilsan molemmin puolin olevia matkoja. Itse en voi käsittää tuollaisen ylellisyystuotteen hukkaamista.
Turha näistä on kisata, koska ihmistä on vaikea motivoida tekemään asioita, jotka eivät häntä kiinnosta, vaikka ne ”ovat hänelle hyväksi”.
Motivointi nimenomaan on nyt pointtina. Sähköpyöräily voisi toimia joillain, toisilla jokin muu. Kenties tietämättömyys sopivasta kalustosta on yksi tekijä, kun pyörinä nähdään vain näitä vesijohtoputkesta kasattuja huoltamattomia Tuntureita, joissa vaihteet takkuaa, eikä jarrut pidä. Sinulla työmatka reittinä on epämiellyttävä eli olosuhteiden parantaminen saattaisi joillain riittää. Taaskaan ei siis ole yhtä hokkuspokkustemppua, vaan kehitys syntyy monien pienien asioiden summasta. Siltikään kaikki ei pyöräilyyn siirry, eikä se olisi edes realistinen tavoite. Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa onkin esitetty ihan realistisia lukuja.
Jos työmatka tuntuu kätevältä pyöräillä, niin antaa mennä vaan. Jos käy juosten, kävellen, ties miten lenkillä tai salilla työmatkan jälkeen, sekin on hyvä. Mutta ei siitä sädekehää saa.
Sädekehä ei pitäisi olla tavoitteena, vaan sekä yleisesti ottaen parempi liikennejärjestelmä, että itsekkäät asiat, kuten oman terveyden koheneminen. Siitä tosin hyötyy yhteiskuntakin, kun suorituskyky myös työpaikalla paranee ja terveydenhuoltomenot laskee.
Auton käytöstä kertyvät verotulot pitää pyöräilijänkin palkkaveron kohtuullisena. Autot myös työllistää kymmeniä tuhansia Suomalaisia ja sitä kautta pitää osaltaan tätä saavuttamaamme kansainvälisesti niukkaa elintasoa
Meidän niukka elintasomme kuluttaa 3,6-kertaisesti maapallon kestävän tuotannon.
Ei auton käytön vähenemisestä säästyneet rahat sukanvarteen kuitenkaan jää. Joku menee kampaajalle, toinen remontoi asuntoaan. Eikä pyöräily vuotuisesta moottoriajoneuvojen liikennesuoritteesta (55-60 Mrd km?) niin suurta osaa leikkaa milloinkaan, että autoalan työllisyysvaikutuksista pitäisi huolestua. Toisaalta pyörä vaatii ainakin ajomatkassa laskettuna huoltoa useammin kuin auto, joten kai pyöräilyn suosion kasvu työpaikkojakin loisi.
Auton omistajat ei ole niin pa, ettei käyttäisi maisemiasi palvelluita.
Auton kilometrikuluista valtaosa on veroja. pohjalla on 24% ja siitä ylöspäin.
Tarkoitatko, että myöskään esim. autoilun veroasteen nosto ei heikennä ostovoimaa?
Polttoaineverotus:
Arvonlisävero on veroa verolle
Polttoaineen kuluttajahintaan on sisällytetty myös 24 prosentin arvonlisävero. Arvonlisävero maksetaan polttoaineen polttoaineverollisesta hinnasta, eli myös hintaan sisältyvästä valmisteverosta.
Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousi vuoden 2017 alussa keskimäärin 3 %, ja fossiilisen bensiinin polttoainevero on korotuksen jälkeen 70,25 senttiä litralta.
No ainakin se lisää yhteiskunnan tuilla elävien ostovoimaa.
He myös käyttää se lisääntyvän tulon kulutukseen.
Autonomistajan kassakuittiin tuskin tulee lisää bonuksia vaikka hän ajaisi polkupyörällä.
Herbert:yksi pieni tekijä on siinä autoilun korvaaminen pyöräilyllä silloin, kun se on mahdollista.
Tässä suhteessa myönnän olevani sinua laiskempi. En korvaa autoa pyörällä silloin kun se on mahdollista, vaan ainoastaan silloin kun se on mukavaa.
Tartuin työmatka-agitaatioon siksi, että se reitti on minulle niin takkuinen, että sitä ei ole mukava ajaa pyörällä. Jos voin vaihtaa polkupyörän hyötyajon tilanteeseen, jossa piha-aitaa tehdessäni huomaan ruuvien loppuvan, niin erittäin todennäköisesti noudan niitä lisää noin 15 km pyörälenkillä, koska ajosuunta on rullaluistelijoidenkin suosimaa hyväpintaista ja ennen kaikkea näköesteistä, liikennevaloista ja muista pakko-hidastaa paikoista vapaata kiitorataa.
Tulen mielelläni mukaan kampanjaan, jossa rohkaistaan jokaista käyttämään pyörää siihen mihin se luonnostaan sopii, mutta en lähde kääntämään muiden puolesta, mitä se itse kunkin omassa elämässä käytännössä merkitsee.
Jaakko: 20% lisäys pyöräilyssä ja/tai kävellen säästäisi yhteiskunnan varoja jo 4 mrd joka vuosi…
siis myös asukkaiden verorahoja…
Kumpi on tavoitteesi, kustannukset vai terveys?
Useimmille autoilijoille saman suuruusluokan säästö on saavutettavissa pelkästään ryhtymällä ajamaan autonsa normikulutuksella, tai mieluummin sen alle, koska useimmat autot siihen pystyvät kuitenkin, jos vain kuljettaja sen sallii.
Jaakko: Tuon pyöräilyn lisääntymisestä saatava säästö syntyisi ihan ilman kilpaurheilijan tason cooppereita, tms Peruskuntoisuuskin jo riittäisi sen saavuttamiseen
Varmaan, ja tämä koskee erityisesti niitä, jotka eivät liiku kuin autolla. Mutta huomaathan, että tätä asiaa selvittämättä sinä lähdit opastamaan pyöräilyn eduista juuri minua, joten katsoin oikeudekseni vastata omasta näkökulmastani.
Koska lyhempien nopeiden vetojen referenssinä minulla on tosiaan ikäisteni SM-mitaliajat, ei kunto enää nouse marjanpoiminnalla eikä mummopyöräilyllä. Treenaan toki mielelläni pyörälläkin, mutta valitsen siihen sellaisen paikan, jossa KULJETTAJA minäni pystyy vetämään kuntoilijaminäni toivomaa vauhtia ilman hölmöjä riskejä ja jatkuvia kesketyksiä.
Otan silti haasteesi vastaan, ja vähintään tuplaan tämän vuoden polkupyöräilykilometrini. Kuten jo Herbertille vastasinkin, en pidä itseäni pyöräilijänä, joten vähästä on helppo parantaa. En kuitenkaan lupaa yhtä suurta määrää autoni kilometreistä pois. Muutaman lisäpäivän auto parkissa kuitenkin. Osa säästöstä tosin tärveltyy maastopyörän kuskaamiseen mökille ja takaisin, jonne en vie sitä ajamalla 150 km päähän.
NHB: Miksi mennä kaupunkiin sprinttailemaan, kun Suomessa maantietä riittää?
Juuri tätä ajan takaa itsekin. Työmatkani on kömpelö ajettavaksi pyörällä minun rytmilläni, mutta rauhallisemmassa ympäristössä pyöräilen mielelläni, kun voin tehdä sen omalla rytmilläni.
NHB: Kevytrakenteisuuden ihannoinnin lisäksi jutuissasi häiritsee kovin yksipuoleinen käsitys kunnosta, joka on paljon muutakin kuin pitkän matkan juoksu-/hiihtokuntoa. Monesti yksisilmäisyyden sivutuotteena laiminlyödään muita osa-alueita, joka on kokonaisvaltaiselle kunnolle haitaksi.
Guilty as charged, mutta muista, että vastasin "syytteeseen" autoilun terveysvaikutuksista, jolloin myös ylipaino kuuluu keskusteluun. Heinäkeppivartalo on minun rasitteeni, mutta minun mittaiseni hyväkuntoinen mies voi helposti painaa 15 - 20 kiloa minua enemmän olematta yhtään ylipainoinen.
Päälajini on vaihtunut muutaman kerran vuosien varrella, mutta nyt se on uinti, joka on erittäin monipuolinen. Näillä harteilla saisi punttisalilta lisää vauhtia, mutta jostain syystä se ei vaan nappaa vähän pätkää, joten lajitreenillä mennään. Otetaan välillä vaikka lätkillä lisää vastusta.
Kehän sulkemiseksi suosittelen ammatikseen ajavia tai paljon istuvia tutustumaan lajiin. Rasitteena on alun tekniikkaharjoituksien läpi rämpiminen ennen kuin niska lakkaa tulemasta kipeäksi, mutta etenkin perhosuinti ja delffarit volttikäännösten jälkeen vahvistavat vatsaa ja selkää tavalla, josta istumatyöläinen hyötyy.
Uinnissa ja pyöräilyssä on myös se hyvä etu, että kun paino ei ole jalkojen varassa, nivelet eivät mene rikki vaikka ikää ja ylipainoa olisi ehtinyt kertyä jo.
Minulla ei päälajia olekaan, koska en tavoitteellisesti treenaa. Kisoihin osallistun n. 0-2 krt vuodessa.
Uintia voin itsekin suositella. Perhosta, delfiinipotkuja tai voltteja en osaa, silti laji tukee monipuolisuutta mm. hiihdon, pyöräilyn (maantie + maasto) ja juoksun/suunnistuksen ohella. Avovesikausi antaa vielä ylimääräistä fiilistä talvikauden 25 m altaan sahaamisen ja muiden uimareiden väistelyn jälkeen. Märkäpuku + poiju on kyllä tarpeen. Erinomaisen palauttava ja muutenkin mukava (painotus tässä piirteessä) laji on lavatanssi, jossa siinäkin saa hien pintaan kevyelläkin vaatetuksella. Huonoin puoli siinä on myöhäinen aika ja lastenhoidon järjestäminen.
740 GLE: "Tulen mielelläni mukaan kampanjaan, jossa rohkaistaan jokaista käyttämään pyörää siihen mihin se luonnostaan sopii, mutta en lähde kääntämään muiden puolesta, mitä se itse kunkin omassa elämässä käytännössä merkitsee."
Kirjoitin autoilun korvaamisesta pyöräilyllä silloin, kun se on mahdollista. Tuo käsitehän ei ole mikään absoluuttinen määritelmä, vaan jokainen näkee mahdollisuudet omalla tavallaan. Siksi kampanjassa olisi tärkeää saada ihmiset näkemään mahdollisuuksia sielläkin, missä tähän saakka ei ole nähty. Esim. 10 km:n työmatkan pitäminen liian pitkänä, talvipyöräily, tavaran kuljettaminen jne.
Hei Volvo-tyyppi - EN lähtenyt neuvomaan sinua, vaan osallistuin vaan mielipiteidenvaihtoon. Eikä tää ketju oo muuten mikään vero-keskusteluketju, joksi sinä tätä aiemmin väitit mulle kommentoidessasi. Tän ketjun pääotsikkohan on: pyörällä pääsee, tms
Sinä lienet kovakuntoinen, mutt moni muu ei ole... ja siksi painotan ja haluan tuoda esiin liikunnan ja erityisesti pyöräilyn vaikutusta. Enkä mitenkään ymmärrä, että autoilijat kiukuttelevat, kun heiltä perityt verot käytetäänkin johonkin muuhun, vaan vaativat, ett olis käytettävä autoilun hyväksi. Meidän muitakin vero€uroja käytetään ties mihin hyvään ja tarpeelliseksi nähtyyn. Verovarat kun eivät ole ’korvamerkittyjä’. Autoilijat vaikuttavat perin itsekeskeisiltä tyypeiltä. Onkohan se pää edellä kippurasarvista kiinnipitäen tyhjännyt pahasti korvien välit, vai mistä lie moinen asenne muunlaisesti liikkuvia ja nautiskelevia pyöräilijöitä kohtaan. Pyöräilystä kun voi nauttia muutenkin kuin veren maku suussa
...jopa sähköllä avitettuna...
Kyllä autoilijat maksaa mielellään veroja.
Liikenteestä kertyvät ja liikenteeseen menevät verotulot koskee olennaisesti myös pyöräilijöitä.
Jos se pyöräily on niin kivaa, niin miksi se kiristää pinnaa myös pipon sisältä.
Aivan, kysy niiltä, joilla kiristää. Ei minulla ainakaan. Ehkä joillain huippu-urheilijoilla ja/tai muilla trikoopelleillä... ilmanvastusta päällään puskien niin, ett korvienvälikin perän kautta tyhjäksi suhisee
Jaakko hyvä, minä ainakin koen joutuneeni syytetyksi, kun mielestäni kovinkin polkupyöräaiheisen postaukseni yhdestä verokommentista on väännetty jo pari sivua.
Se verokommenttinikin oli polkupyöräaiheinen, kunnes sinä laajensit keskustelun autoverotukseen.
Tämä on nettikeskustelun luontaista polveilua, mutta yksi asia ärsyttää minua. Nimittäin se, että projisoit minuun omia kuvitelmiasi, ja sitten syytät minua tästä mielikuvituksesi tuotteesta. Selvitä hyvä ihminen kuka on kuka ennen kuin syyllistät häntä omilla mielikuvillasi.
Viittaan keskustelumme alkuun 12.4.2018, jolloin Quu ja minä kommentoimme huhua sähköpyörän oletetusta tuesta. Sinä vastasitkin sitten heti seuraavana, selvästi Quulle ja minulle vastineesi kohdistaen.
Jaakko: EN lähtenyt neuvomaan sinua, vaan osallistuin vaan mielipiteidenvaihtoon. Eikä tää ketju oo muuten mikään vero-keskusteluketju, joksi sinä tätä aiemmin väitit mulle kommentoidessasi
Verokeskusteluvastaisuutesi on myöhäisherännäistä, koska vastasit 12.4. postiini, jossa käsittelin
Kommentoin myös yhdessä kappaleessa viidestä polkupyörän ostotukea. Demonstroit polkupyöriin keskittymistäsi ja verokeskustelusta muualle ohjautumistasi tähän tapaan:
Jaakko: Minusta se tuki olisi ollut todella hyvä ja tarpeellinen niille, joilla ei ole varaa oman auton pitoon työmatkoilleen.
Jaakko: Mutt ei, sitä ei vähempivaraisille haluttu, ettekä näimmä tekään halunneet, suoda.
Jaakko: Piti vaan yrittää parempiosaisille sopivampi prosentuaalinen avustus
Onko tuo sinusta veroväittelyä välttelevän polkupyöräkeskustelua? YHTÄÄN MITÄÄN et ole tähän mennessä sanonut yhdestäkään neljästä polkupyöräaiheisesta asiasta siinä postissa, johon vastasit. Katso peiliin ja hyväksy tosiasiat.
Minua harmittaa, että postini sivuasiaan vastatessasi syyllistät minut omista kuvitelmistasi, kas näin:
Jaakko: Jostain kumman syystä te/he hyväksytte sähköautoille avustusta viisinkertaisesti
Ai hyväksymme vai? Annapa saman tien sitaatti, koska näin väität tietäväsi sen postin perusteella, jossa vertailin kolmen kiekon etuvaihtajaa läskärin pelkkään takavaihtajaan?
Jaakko: Sinä lienet kovakuntoinen, mutt moni muu ei ole… ja siksi painotan ja haluan tuoda esiin liikunnan ja erityisesti pyöräilyn vaikutusta.
Tämän keskustelun punainen lanka ei ole minun kuntoni, vaan se, että minulle ja Quulle vastatessasi sinä kauppasit polkupyörää valtion menojen tasapainotukseen selvittämättä vähän pätkää ojentamiesi ihmisten elintavoista. Minä koin tuon syytöksenä, mikä laukaisi puolustusreaktioni.
Ymmärsin kehotuksesi terveydestä huolehtimiseksi, joten vastasin lähinnä ylipainon johdosta tyypillisten elintasosairauksien välttämiseksi. Urheilu tuli minun puoleltani mukaan vasta NHB:n ja Herbertin otettua minut kiinni ihan aiheesta oikean kuntoilun kannalta hyvin ohuesta vastauksestani.
Voisitko nyt viimein päättää, enkö pyöräile riittväästi, vai pyöräilenkö liian kovaa?
Jaakko: Onkohan se pää edellä kippurasarvista kiinnipitäen tyhjännyt pahasti korvien välit, vai mistä lie moinen asenne muunlaisesti liikkuvia ja nautiskelevia pyöräilijöitä kohtaan.
Ei minulla ole asennetta sinua kohtaan, paitsi pahasti asenteellisena keskustelijana, joka syyttää minua jatkuvasti omista painajaisunistaan.
Mistä hefletistä sinä nuo kippurasarvet repäisit?
Maasturissani on aika yleisen käytännön mukaan suora tanko, syistä jotka varmaan tiedätkin, jos oikeasti olet pyöräilijä etkä vain Wannabe?
En edes omista kippurasarvista, koska katupyöräni on hybridi suoralla tangolla, koska ajan ruutukaavalla motoristityyliin yksi sormi kummallakin hydraulisen levyjarrun liipaisimella. Kuten jo sanoin, minun mielestäni pyöräilijä on liikenteessä ensisijaisesti KULJETTAJA, ja kaikki muu on toisarvoista tähän päätehtävään verrattuna. Rikkonaisuutensa vuoksi työmatkani ei ole ihannereittini pyöräilyyn.
Tässä asenteessani näkyy ehkä ihan vähän sekin, että kaipaamastasi sopeutumisesta erilaisten kulkijoiden tarpeisiin on jonkin verran kokemusta. Työmatkallani ja työtehtävissäni olen käyttänyt rullaluistinten ja polkupyörän lisäksi kaikkia ajokorttini isoja kirjaimia A, B, C ja CE. Tässä muiden asemaan sopeutumisessa taisi vaan taas käydä niin, että sinä opetat sorsaa uimaan, noin kauniisti sanottuna?
Tältä pohjalta tulee mieleen vielä yksi sellainen hyvä perustelu pyöräilyyn, jota ei ole vielä ehdotettukaa. Nimittäin jokaisen autoilijan olisi hyvä pyöräillä edes muutama tuhat km oppiakseen näkemään liikenteessä. Ja sen jälkeen sama mopolla, ellei kortti riitä moottoripyörään.
Kun itse ajaa edes jonkin verran pyörällä ja konepyörällä, se parantaa mahdollisuuksia nähdä kaksipyöräiset kulkijat itse ratin takana istuessaan.
740 GLE:n ehdotus: voidaanko resetoida meidän välinen keskustelu ja aloittaa alusta, ilman ennakkoasenteita?
Peace, Brother!
Quu: Jos se pyöräily on niin kivaa, niin miksi se kiristää pinnaa myös pipon sisältä
Tässä on paljon samaa kuin moottoripyöräilyssä. Motoristienkin kesken on aika pieni paha, ellei harrasta lajia ollenkaan. Silloin on pelkkä nobody.
Mutta jos harrastaa väärin, ja vielä vääränlaisilla vehkeillä, niin sitten ei olekaan enää nobody, vaan vääräuskoinen, joka pitää eheyttää.
Mitä siitäkin tulisi, jos joku ajaisi TREKillä, hä?
Mielestäni olemme demonstroineet hienosti sen, miksi hyvänkään ajatuksen pakkomyynti ei toimi.
Quu: "Jos se pyöräily on niin kivaa, niin miksi se kiristää pinnaa myös pipon sisältä."
Ei pyöräily kiristä. Joskus tosin saattaa joidenkin tienkäyttäjen toiminta kiristää, mutta siihen voin vastata vain yrittämällä hoitaa oman osuuteni mahdollisimman hyvin. Ainakin keskusteluissa ylivoimaisesti eniten pyöräily kiristää niiden pipoa, jotka eivät itse pyöräile. Selitys tähän olisi kiinnostava saada. Veikkaan, että ollaan saman kysymyksen äärellä kuin lähestyttäessä autolla suojatietä ilman, että annetaan tilaa jalankulkijalle. Näin, koska muuten liikenteen sujuvuus kärsisi. Ja oliko se uusimmassa TM:ssä, kun kyselyn mukaan 9/10 antaa jalankulkijalle tilaa. Vähemmästäkin varmaan mielen tasapaino horjuu. Ja saattaa muuten olla, että suurinta sallittua ajavaan jonon vetäjään suhtautuminen on sukua tälle ilmiölle.
Minä muuten ajan Trekillä. En ole kysymyt muilta, mitä siitä tulee. Itse olen ollut tyytyväinen, vaikka Dt Swissin kiekkotarjousta katselemasta itseni löysinkin. M 1700 n. 400 eurolla BD:ssä... Hmm, ehkä annan olla.
740GLE:llä on niin hienoja sanoja ettei niitä ymmärrä kansakoulupohjalta.
Suojatie on hyvä esimerkki ettei pyöräilijät ymmärrä väistämisvelvollisuuttaan kun suojatie ylittää pyörätien.
Quu: "Suojatie on hyvä esimerkki ettei pyöräilijät ymmärrä väistämisvelvollisuuttaan kun suojatie ylittää pyörätien."
Olenko minä pyöräilijä?
En tiedä Herbertin tekemisistä ihan sama, minä kävelen +-6 kilometriä päivittäin ja joudun useasta kohtaa ylittämään pyörätien merkittyä suojatietä pitkin.
Pyöräilijät. Olet tavannut ehkä promillen murto-osan pyöräilijöistä ja tiedät, ettei ne osaa väistää tuollaisessa kohdassa.