En ikinä usko, että 10 kilon massa aiheuttaa 100 W tehontarpeen. Johan pyöräilijä 80 kg + pyörä 10 kg liikkuu parin sadan watin teholla reipasta vauhtia.
Akun tyhjeneminen ei tosiaan naurata, mutta mihin se liittyy? Keksitäänkö lisää huonoja juttuja? Rengasrikko, kolari, myrskylukemissa oleva vastatuuli... Yleensä polkijalla on käsitys edessä olevasta matkasta ja tämä osaa arvioida akun riittävyyden ihan kuten sähköautoilija latauksen. Ei sähköavusteista ole tarkoitettukaan mihinkään brevetteihin.
Quu, sähköavusteisessa polkupyörässä pitää polkea ja sähkömoottori avustaa siinä 25km/h asti. Teho on muistaakseni rajattu 250 wattiin.
On reilusti yli 250 wattisiakin pyöriä joita voidaan käyttää kahvasta, eikä siis tarvitse edes polkea. Ne pitää vakuuttaa ja se toimii tavallaan rekisteröintinä ilman kilpeä.
Herbert, tuo oli arvioini kun ajelin huippu kevyellä pyörällä, se kulki uskomattomasti ja kuin itsestään. Jaksoin nostaa sen vaivatta yhdellä kädellä.
Tarkkaan mittaukseen tarvitaan tietenkin sykemittaria ja laskutehtäviä tuon arvioni osoittamiseksi. Katsotaan tarkemmin lumien poistuessa, sähköpyörä ja tuo ”huippupyörä” ovat käytettävissäni.
En osaa sanoa, onko tuossa (Panasonic) sähkömoottorin yhteydessä jonkinlaisia tehohäviöitä. Pelkkä painokaan ei oikein sitä selitä, niinkuin mainitsit.
Kaikenlaiset tuet vääristää markkinahinnat.
Nyt me maksetaan asuntotuella ihmisten yli varojen asumine ja nyt pitäisi niille vielä pyörät kustantaa.
Käveleminen on terveellistä jo meidän yhdessä kustantamalle julkiselle liikennevälineelle.
Veikkaan, että akun tyhjenyttyä moottorin kitkat vaikuttaa, mutta paino sinänsä ei kovinkaan paljon. Eikös moottorin teho ole se, mikä siitä saadaan ulos eli käytössä ollessaan 250 w tai todellisuudessa hetkellisesti enemmänkin sieltä tulee avustamaan liikettä.
Quu, pyörien nettikauppa on vilkasta. Itsekin olen Saksasta pyörän ostanut ja niiden hinnoitteluun ei suomalainen tukijärjestelmä vaikuta yhtään mitään. Kivijalkaliikkeet on tämän takia jo nyt ahtaalla ja joutuvat jatkuvasti seuraamaan nettikauppojen hinnoittelua tai vaihtoehtoisesti löytämään kilpailukyvyn jostain muusta kuin hinnoittelusta.
Kävely on terveellistä, samoin pyöräily. Suomessa onkin laadittu ohjelma, jolla kävelyn ja pyöräilyn määrää koitetaan lisätä. Tämä on yksi osa sen ohjelman toteuttamista.
Jos hankintatuki on huono asia, millä tavoin sinun mielestäsi tavoitteeseen pitäisi pyrkiä ja paljonko se maksasi?
Herbert, tuo oli arvioini kun ajelin huippu kevyellä pyörällä, se kulki uskomattomasti ja kuin itsestään. Jaksoin nostaa sen vaivatta yhdellä kädellä.
Tarkkaan mittaukseen tarvitaan tietenkin sykemittaria ja laskutehtäviä tuon arvioni osoittamiseksi. Katsotaan tarkemmin lumien poistuessa, sähköpyörä ja tuo ”huippupyörä” ovat käytettävissäni.
Massan kuljettamiseen ei tehoa juurikaan kulu. Tasamaalla tasaista vauhtia kuljettaessa vaikutus on olemattoman ja nolla välissä. Ylämäessä massa toki hidastaa, mutta alamäessä se taas auttaa. Samoin kiihdytyksissä massa hidastaa, mutta pyöräilyssä tuo on aika pieni tekijä, koska ylivoimaisesti suurin osa työtä tehdää ilmanvastuksen voittamiseen, eikä siinä kaavassa ole massalla mitään tekemistä.
Hyvä pyörä tuntuu kulkevan keveästi lähinnä siksi, koska siinä on hyvin rullaavat renkaat, sen voimansiirto/laakerointi on häviöiltään pieni ja ajoasento on ilmanvastukseltaan vähäinen. Pieni massa antaa lähinnä nopeuden tuntuman, kun pyörä kiihtyy nopeasti, mutta se ilo loppuu hyvin nopeasti vauhdin ja samalla ilmanvastuksen noustessa. Ylämäet ovat ainoita paikkoja, missä keveys antaa merkittävän edun, mutta sielläkään vaikutus ei ole valtavan suuri, koska polkija itse on se ylivoimaisesti suurin massa, mikä sinne mäen päälle pitää polkea.
Juu ja pyöräily myös sähköavusteisena säästää terveyden ja sairaanhoitokuluissa monin verroin tuon avustuksen määrän. Mitä muuten mopoilu ei säästäisi... Kävely toki on myös kelpo liikuntaa.
Tuki säästää myös tieinfran rakentamis- ja ylläpitokuluissa, jos autokantaa tai edes sen kasvua saadaan hillittyä sen avulla. Helkaman Kaunotar ei siihen minun kohdallani pystynyt, vaikka sitäkin sain pari kertaa polkaista aikoinaan ...temppuilu ylämäissä kun ei tuntunut niin nautittavalta...
Ylen uutisen mukaan perjantaina julkistetaan lisää pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä. Hieno juttu ja kiinnostava nähdä, mitä on tulossa. Veikkauksia tai huhuja?
"Lakimuutos on osa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, jotka on määrä julkistaa tämän viikon perjantaina. Muutos tähtää hallitusohjelman biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja koskevan hankkeen tavoitteiden toteutumiseen." https://yle.fi/uutiset/3-10122764
NHB on epäilemättä oikeassa, lyhyt kokeilu antoi ehkä liian positiivisen kuvan.
Vastatuulessa tulee totuus esiin ja silloin sähköpyöräilijöitä naurattaa.
Vuosikausia sitten (muistaakseni mestari Kari Myyryläinen) testasi TM:ssa kolmea eri pyörätyyppiä vähävaihteisesta retkipyörästä alkaen. Ajoi samalla sykkeellä näillä määrätyn reitin ja erot olivat selvät. Löytynee 90-luvun arkistoista. Paras tulos hänelle tuli varvaskoukuilla varustetuilla kovarenkaisilla.
Alemman palkkatason työnteon halut on jo viety yhteiskunnan tuilla ja ne makaa vuokratuella kotona, nyt pitäisi vielä alkaa maksamaan virikerahaa että ne saadaan liikkumaa.
Quu: "Alemman palkkatason työnteon halut on jo viety yhteiskunnan tuilla ja ne makaa vuokratuella kotona, nyt pitäisi vielä alkaa maksamaan virikerahaa että ne saadaan liikkumaa."
Tuki ei ole tulosidonnainen juttu. Sen saa ja sitä todennäköisesti tulee käyttämään eniten ne, joilla on mahdollisuus työmatkapyöräilyyn. Kun kelvollinen pyörä maksaa pari tonnia ja tuenkin jälkeen vähintään 1500 €, tuollaista tuskin vuokratuella kotona makoilevat ostelevat. Itsekin olen töissä, silti tuetun sähköpyörän hintaisen luomupyörän hankintaa piti aikanaan kahteen kertaan miettiä. Eikä nälkä siihen edes loppunut.
Viime syksynä tuli vietettyä kohtalainen määrä aikaa kylän yhden pääpyöräilyreitin varrella. Siinä ehti havaintoja tekemään. Työmatkapyöräilijöiden määrä oli ilahduttavan suuri. Kalusto luonnollisesti laidasta laitaan, mutta huoltamattomalla peruspyörällä valoitta ajavien osuus yllättävän pieni. Valtaosa näytti olevan asiallista kalustoa, niistä krossarien suuri määrä yllätti. Toisaalta kun se on erinomainen tuohon tarpeeseen, mitään yllättävää ei siinä pitäisi olla. Sähköpyöriä oli vain vähän, mutta luultavasti tilanne muuttuu nopeasti.
Jos sähköpyörän hankintatuella on pyrkimys vähentää omanautonkäyttöä, niin arvaten tulos on olematon kokonaisuudenkannalta.
Kyllä autonkäyttäjät tietää että pyörällä ajaminen on mieltein imaista ilman tukiakin, verrattuna auton kilometrikuluihin.
NHB on epäilemättä oikeassa, lyhyt kokeilu antoi ehkä liian positiivisen kuvan.
Vastatuulessa tulee totuus esiin ja silloin sähköpyöräilijöitä naurattaa.
Aika kova vastatuuli pitää olla, ettei kunnossa oleva pyöräilijä sopivalla pyörällä polkisi samaa nopeutta, missä sähköpyörän avustus loppuu. Kevyttähän pyöräily sähkön avustamana on, mutta siinä samalla sitten menettää tilaisuuden kehittää kuntoaan.
Polkupyöräily on urheilullinen liikkumismuoto jota pääasiallisesti käytetään vain, jos aurinko paistaa. Sillä on vaikeaa korvata toimivaa julkista liikennettä, tai omaa umpiajoneuvoa.
80 prosenttisesti märkänä töihin ja märkänä kotiin, jos pyöräilet ympärivuotisesti. Sähkö on vain helpottava tekijä, tuki siihen tuntuu hyvin epämääräiseltä nypläykseltä.
NHB, sähköpyörällä on aina myötätuuli, siltä se tuntuu. Kyllä se kunto muuten nousee siinäkin, kun tekee vaan mieli mennä aina kovempaa. Sen saa myös kulkemaan kovempaa vaihtamalla 8 vaihteisessa takaratas. Kröhöm.
Yksi hevosvoima on muistaakseni 75 kiloa sekunnissa metrin korkeuteen. Ihminen polkupyörällä tuohon ei aivan pääsene. Korjatkaa jos olen väärässä.
Normaalikuntoisen pyöräilijän teho lienee 500 watissa?
Itse halajan yli 500 wattista sähköpyörän moottoria, harmi vaan kun jälleenmyyjiä ei ole kuin ilmeisesti yksi ja hinnatkin hyvin korkeita akkuineen. Jaa, jarrut vai? Mihin niitä tarvitaan?
Tarkkaa tietoa ei ole, mutta hyväkuntoinen voi kai hetkellisesti päästä 500 w tehoon. Pyöräilyssä tarvittavista ajallisista määristä puhuttaessa ei pääse lähellekään. Paitsi tosiaan nuo TdF-tyypit.
Quu: "Jos sähköpyörän hankintatuella on pyrkimys vähentää omanautonkäyttöä, niin arvaten tulos on olematon kokonaisuudenkannalta."
Mikä olisi kokonaisuuden(?) kannalta merkittävä, toteutuskelpoinen tekijä? Kovin vähän sellaisia on, joten täytyy parantaa tilannetta vähän siltä sun täältä. Kuten tuossa edellä totesin, perjantaina on luvassa lisää pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä. Tuskin nekään ovat mitään liikennettä ja päästöjä mullistavia tekijöitä, mutta kenties askeleita oikeaan suuntaan.
Quu: "Kyllä autonkäyttäjät tietää että pyörällä ajaminen on mieltein imaista ilman tukiakin, verrattuna auton kilometrikuluihin."
Niin no joo, taitaa auto olla ainakin minun kilometreilläni halvempi. Toki jokainen ajettu matka alentaa kilometrin hintaa ja kun kalusto alkaa olla kunnossa eli isot investoinnit tehty, näyttää paremmalta. Mutta kun pyörä on kulkumuodon lisäksi jonkin tason harrastus, omat riskinsä taloudellisuudessa aina on.
Lukija2644: "Polkupyöräily on urheilullinen liikkumismuoto jota pääasiallisesti käytetään vain, jos aurinko paistaa. Sillä on vaikeaa korvata toimivaa julkista liikennettä, tai omaa umpiajoneuvoa."
Ei ole tarkoituskaan korvata.
Keskusteluissa aletaan usein puhua auton korvaamisesta ja se myös yhdistetään pyöräilyn mahdollisuuksien vähättelyyn. Kyse on siitä, että käytetään pyörää enemmän ja autoa vähemmän kuin nyt.
80 prosenttisesti märkänä töihin ja märkänä kotiin, jos pyöräilet ympärivuotisesti. Sähkö on vain helpottava tekijä, tuki siihen tuntuu hyvin epämääräiseltä nypläykseltä."
Noilla lukemilla märkyys on varmaan yleensä sisältä päin tulevaa. Sähkö kai oleellisesti vähentää tuota ilmiötä.
Sadepäiviä on huomattavasti vähemmän kuin 80%, eikä sadepäivänäkään sada koko päivää eli sade ei välttämättä kastele pyöräilijää ainakaan molempiin suuntiin ajettaessa. Mutta minusta on ihan ok jättää pyörä sateella kotiin. Jos ajaa vaikka 20% poutapäivistä nykyisen 100% auton käytön sijaan, on se jo suuri edistysaskel.
Ja minä maksan autonkäytöstä kaikkien verojen lisäksi
Vero yhteensä 147,095 €/vuosi, kuinka pyöräilijä osallistuu pyöräteiden ja katujen kunnossapitoon.
Lienemme kaikki olevamme mielissämme lisääntyvästä polkupyöräilystä ja olemme sen kannalla.
Itse Helsingin infraa tuntematta mietin, kuinka helppoa olisi toteuttaa kustannustehokkaasti rakentaa suojattuja pyöräilyreittejä aina keskustan tuntumaan asti edes yksi tai muutama?
En vielä tarkoita koneellisia myötätuulitunneleita, ainoastaan sen tapaisia aina ”kesäisiä” ja edes muutamia kilometrejä suoraan keskustaan, tai ainakin tuntumaan. Meillä niitä ainakin tarvittaisiin.
Nuo koululaisemme nimittäin jatkossakin pääsenevät pyörillään kouluun ilman sähköavustusta satoi tai paistoi, täällä haja-asutusseuduilla.
Quu, pyöräilijänä maksan veroa kahdesta autosta (toisen vuosimaksu samaa suuruusluokkaa kuin sinulla, toisessa tuplat), niillä poltetun bensan veroa ja alvia. Lisäksi maksan palkastani veroa, kaikista ostoksistani alvia sekä esim. vakuutusveroa, sähköveroa, kiinteistöveroa yms. kohdekohtaisia veroja. Kuntakin kerää omansa ja kun suurin osa pyöräteistä ja kaduista on kuntien tai kaupunkien ylläpitämiä, valtion keräämät auto- ja bensaverot ei edes kuntien kassaan päädy.
Jokohan voidaan lopettaa pyöräilyn yhteydessä tämä autoilijoiden veromarttyyrikeskustely? Mitään perustetta ei tällaiseen keskusteluun ole.
Kuten sanottu nyt olisi oikea hetki laittaa sähköpyöriin mopojenkaltainen rekisteröinti ja vakuutusmaksu kattamaan väistämättömät onnettomuuskulut, mitkä voi nousta henkilövahinkojen osalta korkeaksi.
Herbert, meillä pyöräilijöillä oli slogan ”kello kolmen sade”. Pääsimme töistä juuri tuohon aikaan. Oli yleistä helteellä, että koko päivän aurinko paistoi. Vaan kun kello löi 15, alkoi silloinkin ukkoskuurot.
Muuten vaan satoi syksyllä ja keväällä, aina tihkutti vähintään. Sadeasusta (goretex) ei ollut hyötyä, hiljaakin polkiessa noiden hengittävyys ei riittänyt. Kosteus kasteli polkijan, ulkoa tai sisältä.
Jos ei olisi päättänyt jo illalla mennä polkupyörällä töihin, nuo pyöräilypäivät olisivat jääneet marginaaliin.
Luulinpa kerran kuolevanikin, ilma oli pakkasen puolella, satoi alijäähtynyttä vettä. Housujeni jäätyessä jalkani hidastuivat. Metsäpolulleko äijä tuupertuu, mietin. Laitoin vauhtia entistäkin enemmän, ” hikoilevana ei voi kuolla kylmään” aattelin.
Seuraavana päivänä uudelleen, toki tuo ilmiö ei toistunut milloinkaan.
En ikinä usko, että 10 kilon massa aiheuttaa 100 W tehontarpeen. Johan pyöräilijä 80 kg + pyörä 10 kg liikkuu parin sadan watin teholla reipasta vauhtia.
Akun tyhjeneminen ei tosiaan naurata, mutta mihin se liittyy? Keksitäänkö lisää huonoja juttuja? Rengasrikko, kolari, myrskylukemissa oleva vastatuuli... Yleensä polkijalla on käsitys edessä olevasta matkasta ja tämä osaa arvioida akun riittävyyden ihan kuten sähköautoilija latauksen. Ei sähköavusteista ole tarkoitettukaan mihinkään brevetteihin.
Quu, sähköavusteisessa polkupyörässä pitää polkea ja sähkömoottori avustaa siinä 25km/h asti. Teho on muistaakseni rajattu 250 wattiin.
On reilusti yli 250 wattisiakin pyöriä joita voidaan käyttää kahvasta, eikä siis tarvitse edes polkea. Ne pitää vakuuttaa ja se toimii tavallaan rekisteröintinä ilman kilpeä.
Quu, vaikuttiko muistiossa mainittu asia mielipiteeseesi asiasta?
Herbert, tuo oli arvioini kun ajelin huippu kevyellä pyörällä, se kulki uskomattomasti ja kuin itsestään. Jaksoin nostaa sen vaivatta yhdellä kädellä.
Tarkkaan mittaukseen tarvitaan tietenkin sykemittaria ja laskutehtäviä tuon arvioni osoittamiseksi. Katsotaan tarkemmin lumien poistuessa, sähköpyörä ja tuo ”huippupyörä” ovat käytettävissäni.
En osaa sanoa, onko tuossa (Panasonic) sähkömoottorin yhteydessä jonkinlaisia tehohäviöitä. Pelkkä painokaan ei oikein sitä selitä, niinkuin mainitsit.
Kaikenlaiset tuet vääristää markkinahinnat.
Nyt me maksetaan asuntotuella ihmisten yli varojen asumine ja nyt pitäisi niille vielä pyörät kustantaa.
Käveleminen on terveellistä jo meidän yhdessä kustantamalle julkiselle liikennevälineelle.
Veikkaan, että akun tyhjenyttyä moottorin kitkat vaikuttaa, mutta paino sinänsä ei kovinkaan paljon. Eikös moottorin teho ole se, mikä siitä saadaan ulos eli käytössä ollessaan 250 w tai todellisuudessa hetkellisesti enemmänkin sieltä tulee avustamaan liikettä.
Quu, pyörien nettikauppa on vilkasta. Itsekin olen Saksasta pyörän ostanut ja niiden hinnoitteluun ei suomalainen tukijärjestelmä vaikuta yhtään mitään. Kivijalkaliikkeet on tämän takia jo nyt ahtaalla ja joutuvat jatkuvasti seuraamaan nettikauppojen hinnoittelua tai vaihtoehtoisesti löytämään kilpailukyvyn jostain muusta kuin hinnoittelusta.
Kävely on terveellistä, samoin pyöräily. Suomessa onkin laadittu ohjelma, jolla kävelyn ja pyöräilyn määrää koitetaan lisätä. Tämä on yksi osa sen ohjelman toteuttamista.
Jos hankintatuki on huono asia, millä tavoin sinun mielestäsi tavoitteeseen pitäisi pyrkiä ja paljonko se maksasi?
Massan kuljettamiseen ei tehoa juurikaan kulu. Tasamaalla tasaista vauhtia kuljettaessa vaikutus on olemattoman ja nolla välissä. Ylämäessä massa toki hidastaa, mutta alamäessä se taas auttaa. Samoin kiihdytyksissä massa hidastaa, mutta pyöräilyssä tuo on aika pieni tekijä, koska ylivoimaisesti suurin osa työtä tehdää ilmanvastuksen voittamiseen, eikä siinä kaavassa ole massalla mitään tekemistä.
Hyvä pyörä tuntuu kulkevan keveästi lähinnä siksi, koska siinä on hyvin rullaavat renkaat, sen voimansiirto/laakerointi on häviöiltään pieni ja ajoasento on ilmanvastukseltaan vähäinen. Pieni massa antaa lähinnä nopeuden tuntuman, kun pyörä kiihtyy nopeasti, mutta se ilo loppuu hyvin nopeasti vauhdin ja samalla ilmanvastuksen noustessa. Ylämäet ovat ainoita paikkoja, missä keveys antaa merkittävän edun, mutta sielläkään vaikutus ei ole valtavan suuri, koska polkija itse on se ylivoimaisesti suurin massa, mikä sinne mäen päälle pitää polkea.
Juu ja pyöräily myös sähköavusteisena säästää terveyden ja sairaanhoitokuluissa monin verroin tuon avustuksen määrän. Mitä muuten mopoilu ei säästäisi... Kävely toki on myös kelpo liikuntaa.
Tuki säästää myös tieinfran rakentamis- ja ylläpitokuluissa, jos autokantaa tai edes sen kasvua saadaan hillittyä sen avulla. Helkaman Kaunotar ei siihen minun kohdallani pystynyt, vaikka sitäkin sain pari kertaa polkaista aikoinaan ...temppuilu ylämäissä kun ei tuntunut niin nautittavalta...
Suomi polkemalla terveemmäksi!
Ylen uutisen mukaan perjantaina julkistetaan lisää pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä. Hieno juttu ja kiinnostava nähdä, mitä on tulossa. Veikkauksia tai huhuja?
"Lakimuutos on osa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, jotka on määrä julkistaa tämän viikon perjantaina. Muutos tähtää hallitusohjelman biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja koskevan hankkeen tavoitteiden toteutumiseen."
https://yle.fi/uutiset/3-10122764
NHB on epäilemättä oikeassa, lyhyt kokeilu antoi ehkä liian positiivisen kuvan.
Vastatuulessa tulee totuus esiin ja silloin sähköpyöräilijöitä naurattaa.
Vuosikausia sitten (muistaakseni mestari Kari Myyryläinen) testasi TM:ssa kolmea eri pyörätyyppiä vähävaihteisesta retkipyörästä alkaen. Ajoi samalla sykkeellä näillä määrätyn reitin ja erot olivat selvät. Löytynee 90-luvun arkistoista. Paras tulos hänelle tuli varvaskoukuilla varustetuilla kovarenkaisilla.
Alemman palkkatason työnteon halut on jo viety yhteiskunnan tuilla ja ne makaa vuokratuella kotona, nyt pitäisi vielä alkaa maksamaan virikerahaa että ne saadaan liikkumaa.
Tarkoituksena onkin saattaa sähköpyöräilykin jokamiehen oikeuden piiriin. Niille jolla ei ole varaa, saavat sen tietenkin...no tuota, ilmaiseksi.
Quu: "Alemman palkkatason työnteon halut on jo viety yhteiskunnan tuilla ja ne makaa vuokratuella kotona, nyt pitäisi vielä alkaa maksamaan virikerahaa että ne saadaan liikkumaa."
Tuki ei ole tulosidonnainen juttu. Sen saa ja sitä todennäköisesti tulee käyttämään eniten ne, joilla on mahdollisuus työmatkapyöräilyyn. Kun kelvollinen pyörä maksaa pari tonnia ja tuenkin jälkeen vähintään 1500 €, tuollaista tuskin vuokratuella kotona makoilevat ostelevat. Itsekin olen töissä, silti tuetun sähköpyörän hintaisen luomupyörän hankintaa piti aikanaan kahteen kertaan miettiä. Eikä nälkä siihen edes loppunut.
Viime syksynä tuli vietettyä kohtalainen määrä aikaa kylän yhden pääpyöräilyreitin varrella. Siinä ehti havaintoja tekemään. Työmatkapyöräilijöiden määrä oli ilahduttavan suuri. Kalusto luonnollisesti laidasta laitaan, mutta huoltamattomalla peruspyörällä valoitta ajavien osuus yllättävän pieni. Valtaosa näytti olevan asiallista kalustoa, niistä krossarien suuri määrä yllätti. Toisaalta kun se on erinomainen tuohon tarpeeseen, mitään yllättävää ei siinä pitäisi olla. Sähköpyöriä oli vain vähän, mutta luultavasti tilanne muuttuu nopeasti.
Jos sähköpyörän hankintatuella on pyrkimys vähentää omanautonkäyttöä, niin arvaten tulos on olematon kokonaisuudenkannalta.
Kyllä autonkäyttäjät tietää että pyörällä ajaminen on mieltein imaista ilman tukiakin, verrattuna auton kilometrikuluihin.
Aika kova vastatuuli pitää olla, ettei kunnossa oleva pyöräilijä sopivalla pyörällä polkisi samaa nopeutta, missä sähköpyörän avustus loppuu. Kevyttähän pyöräily sähkön avustamana on, mutta siinä samalla sitten menettää tilaisuuden kehittää kuntoaan.
Polkupyöräily on urheilullinen liikkumismuoto jota pääasiallisesti käytetään vain, jos aurinko paistaa. Sillä on vaikeaa korvata toimivaa julkista liikennettä, tai omaa umpiajoneuvoa.
80 prosenttisesti märkänä töihin ja märkänä kotiin, jos pyöräilet ympärivuotisesti. Sähkö on vain helpottava tekijä, tuki siihen tuntuu hyvin epämääräiseltä nypläykseltä.
NHB, sähköpyörällä on aina myötätuuli, siltä se tuntuu. Kyllä se kunto muuten nousee siinäkin, kun tekee vaan mieli mennä aina kovempaa. Sen saa myös kulkemaan kovempaa vaihtamalla 8 vaihteisessa takaratas. Kröhöm.
Yksi hevosvoima on muistaakseni 75 kiloa sekunnissa metrin korkeuteen. Ihminen polkupyörällä tuohon ei aivan pääsene. Korjatkaa jos olen väärässä.
Normaalikuntoisen pyöräilijän teho lienee 500 watissa?
Itse halajan yli 500 wattista sähköpyörän moottoria, harmi vaan kun jälleenmyyjiä ei ole kuin ilmeisesti yksi ja hinnatkin hyvin korkeita akkuineen. Jaa, jarrut vai? Mihin niitä tarvitaan?
500W teholla pidempään pyörittävä pyöräilijä on jo lähellä Tour de France -tasoa.
Tarkkaa tietoa ei ole, mutta hyväkuntoinen voi kai hetkellisesti päästä 500 w tehoon. Pyöräilyssä tarvittavista ajallisista määristä puhuttaessa ei pääse lähellekään. Paitsi tosiaan nuo TdF-tyypit.
Quu: "Jos sähköpyörän hankintatuella on pyrkimys vähentää omanautonkäyttöä, niin arvaten tulos on olematon kokonaisuudenkannalta."
Mikä olisi kokonaisuuden(?) kannalta merkittävä, toteutuskelpoinen tekijä? Kovin vähän sellaisia on, joten täytyy parantaa tilannetta vähän siltä sun täältä. Kuten tuossa edellä totesin, perjantaina on luvassa lisää pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä. Tuskin nekään ovat mitään liikennettä ja päästöjä mullistavia tekijöitä, mutta kenties askeleita oikeaan suuntaan.
Quu: "Kyllä autonkäyttäjät tietää että pyörällä ajaminen on mieltein imaista ilman tukiakin, verrattuna auton kilometrikuluihin."
Niin no joo, taitaa auto olla ainakin minun kilometreilläni halvempi. Toki jokainen ajettu matka alentaa kilometrin hintaa ja kun kalusto alkaa olla kunnossa eli isot investoinnit tehty, näyttää paremmalta. Mutta kun pyörä on kulkumuodon lisäksi jonkin tason harrastus, omat riskinsä taloudellisuudessa aina on.
Ja jonkin tason harrastukseksi se jääkin, joten on järjenvastaista tukea sitä velkarahalla.
Lukija2644: "Polkupyöräily on urheilullinen liikkumismuoto jota pääasiallisesti käytetään vain, jos aurinko paistaa. Sillä on vaikeaa korvata toimivaa julkista liikennettä, tai omaa umpiajoneuvoa."
Ei ole tarkoituskaan korvata.
Keskusteluissa aletaan usein puhua auton korvaamisesta ja se myös yhdistetään pyöräilyn mahdollisuuksien vähättelyyn. Kyse on siitä, että käytetään pyörää enemmän ja autoa vähemmän kuin nyt.
80 prosenttisesti märkänä töihin ja märkänä kotiin, jos pyöräilet ympärivuotisesti. Sähkö on vain helpottava tekijä, tuki siihen tuntuu hyvin epämääräiseltä nypläykseltä."
Noilla lukemilla märkyys on varmaan yleensä sisältä päin tulevaa. Sähkö kai oleellisesti vähentää tuota ilmiötä.
Sadepäiviä on huomattavasti vähemmän kuin 80%, eikä sadepäivänäkään sada koko päivää eli sade ei välttämättä kastele pyöräilijää ainakaan molempiin suuntiin ajettaessa. Mutta minusta on ihan ok jättää pyörä sateella kotiin. Jos ajaa vaikka 20% poutapäivistä nykyisen 100% auton käytön sijaan, on se jo suuri edistysaskel.
Ja jonkin tason harrastukseksi se jääkin, joten on järjenvastaista tukea sitä velkarahalla.
Minä en saa pyöräilyyni tukea.
Ja minä maksan autonkäytöstä kaikkien verojen lisäksi
Vero yhteensä 147,095 €/vuosi, kuinka pyöräilijä osallistuu pyöräteiden ja katujen kunnossapitoon.
Lienemme kaikki olevamme mielissämme lisääntyvästä polkupyöräilystä ja olemme sen kannalla.
Itse Helsingin infraa tuntematta mietin, kuinka helppoa olisi toteuttaa kustannustehokkaasti rakentaa suojattuja pyöräilyreittejä aina keskustan tuntumaan asti edes yksi tai muutama?
En vielä tarkoita koneellisia myötätuulitunneleita, ainoastaan sen tapaisia aina ”kesäisiä” ja edes muutamia kilometrejä suoraan keskustaan, tai ainakin tuntumaan. Meillä niitä ainakin tarvittaisiin.
Nuo koululaisemme nimittäin jatkossakin pääsenevät pyörillään kouluun ilman sähköavustusta satoi tai paistoi, täällä haja-asutusseuduilla.
Tuo tuntuisi kannattavalta investoinnilta?
Quu, pyöräilijänä maksan veroa kahdesta autosta (toisen vuosimaksu samaa suuruusluokkaa kuin sinulla, toisessa tuplat), niillä poltetun bensan veroa ja alvia. Lisäksi maksan palkastani veroa, kaikista ostoksistani alvia sekä esim. vakuutusveroa, sähköveroa, kiinteistöveroa yms. kohdekohtaisia veroja. Kuntakin kerää omansa ja kun suurin osa pyöräteistä ja kaduista on kuntien tai kaupunkien ylläpitämiä, valtion keräämät auto- ja bensaverot ei edes kuntien kassaan päädy.
Jokohan voidaan lopettaa pyöräilyn yhteydessä tämä autoilijoiden veromarttyyrikeskustely? Mitään perustetta ei tällaiseen keskusteluun ole.
Kuten sanottu nyt olisi oikea hetki laittaa sähköpyöriin mopojenkaltainen rekisteröinti ja vakuutusmaksu kattamaan väistämättömät onnettomuuskulut, mitkä voi nousta henkilövahinkojen osalta korkeaksi.
Herbert, meillä pyöräilijöillä oli slogan ”kello kolmen sade”. Pääsimme töistä juuri tuohon aikaan. Oli yleistä helteellä, että koko päivän aurinko paistoi. Vaan kun kello löi 15, alkoi silloinkin ukkoskuurot.
Muuten vaan satoi syksyllä ja keväällä, aina tihkutti vähintään. Sadeasusta (goretex) ei ollut hyötyä, hiljaakin polkiessa noiden hengittävyys ei riittänyt. Kosteus kasteli polkijan, ulkoa tai sisältä.
Jos ei olisi päättänyt jo illalla mennä polkupyörällä töihin, nuo pyöräilypäivät olisivat jääneet marginaaliin.
Luulinpa kerran kuolevanikin, ilma oli pakkasen puolella, satoi alijäähtynyttä vettä. Housujeni jäätyessä jalkani hidastuivat. Metsäpolulleko äijä tuupertuu, mietin. Laitoin vauhtia entistäkin enemmän, ” hikoilevana ei voi kuolla kylmään” aattelin.
Seuraavana päivänä uudelleen, toki tuo ilmiö ei toistunut milloinkaan.
Quu, tiedätkö tapauksia jolloin polkupyöräilijä on vahingoittanut merkittävästi muita?
Tiedän.