"Ei se, että hybridiautoon liitetään tarkennus hybriditekniikan tyypistä, joka tuossa on se yleisin eli sähkö, mitään muuta"
Jee, eli rakastata kauppanimiä ja yleistyksiä, mutta jos nyt puhutaan totuuksista niin hybridiautossa on 2 eri käyttövoimaa itsenäisesti, sinä voit noita autoscenen esson-baarihorinoita jankuttaa mutta ei se totuutta muuta, lainsäädöntöä käyttövoimaveroineen, JRC:n määritelmää, jenkkien lainsäädäntöä, ekoautovalinnan prosessia tai muutakaan. HEV on vain löyhä määritelmä noille Monofuel autojen yhdenkäyttövoiman kierrätyksille, hybridin kanssa ei mitään tekemistä, se hybrid electric sana tarkoittaa siinä että on hybridijarrut, on tavalliset käyttövoimaltaan ja sähkömoottori käyttövoimaltaan jos tarkkoja ollaan, itse käyttövoimiin se ei ota kantaan vaan on edelleen käytännössä sitä polttoaineen kierrätystä.
"Hybridin määritteleminen käyttövoiman verotuksen kautta on yksi epäloogisimpia väitteitä, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. "
Niin eli ymmärsit nyt itsekkin periaatteessa mikä on hybridiauto, mutta ajatus sinulla jälleen kerran katkesi kesken. PHEV-autojahan verotetaan rankemmin kun ne on aitoja hybridiautoja ja voivat kulkea myös verkosta ladatulla sähköllä vaikka bensatankissa ei olisi rahtuakaan.
"En ole siis missään vaiheessa mitään keksinyt tyhjästä tai puhunut ikiliikkujasta, vaan kirjoitin energian tulleen bensasta. "
Eli tajuat itsekkin että Bensa-Prius on vain bensa-auto, silti pitää täällä vielä raivota kuin jokin hullu?
"Sinä kun näyt rakastavan noita auktoriteettejä,"
No miksi sinä et rakasta auktoriteetteja ja alan korkeimpia asiantuntijoita, vaan haluat jankata jotain essonbaarihöpinöitä ja Tojotan kauppanimiä? Et satu olemaan Lojotalla töissä Suomessa, nehän on lanseenannu jo itselaatava-hybridikäsitteenkin kauppanimekseen, jotka sinä varmaan taas uskoit sinisin silmin olevan jokin totuus, akateemista kieltä ja löytyy nykysuomen sanakirjastakin? Sinua on NHB huijjattu, hävettääkö myöntää, varsinkin kun sinä olet ihminen joka tulee ympäristöstä missä ei koskaan saa myöntää omia virheitään koska niistä rangotaan jumalattomasti? Nyt taidat ihan jo täristä siellä ja käyttää liskoaivojasi taas.
Sei se tarvitse pistoketta kun se on täyshybridi ja lataa akun polttomoottorilla generaattorin välityksellä itse.
Perussuomalainen, lopeta jo taistelu hybridi auto määritelmää vastaan. olet jo nolannut perussuomalaiset täysin.
Jep jep. No,oletetaan että et ole trolli. Keskustellaan yhdestä asiasta kerrallaan, ilman aiheen viereen sortumista, haukkumista tai muuta asiaan liittymätön tässä. Katsotaan onnistuuko
Persu. Sanot että sen mitä kaikki muut tässä keskustelussa kutsuvat hybridiksi, virallinen määritelmä on energian kierrätys. Mihin tämä perustuu, mikä on se taho joka näin on määritellyt? Kerro selkeästi, ja anna lähteellesi viite.
Minä vastaan mielelläni sitten johonkin esittämääsi kysymykseen.
Tajua nyt lopultakin miksi yli 10 000 000 Toyota hybridilokoa käyttävää autoa on määritelty hybridiksi.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/46/EY,
3 artikla
Määritelmät
14)
’hybridiajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on (ajoneuvossa) vähintään kaksi erilaista energian muunninta ja kaksi erilaista energian varastointijärjestelmää;
15)
’sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ hybridiajoneuvoa, joka saa energian mekaaniseen käyttövoimaansa molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian/tehon lähteestä:
—
käyttöpolttoaine,
—
sähköinen energian/tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori jne.);
Jee, eli rakastata kauppanimiä ja yleistyksiä, mutta jos nyt puhutaan totuuksista niin hybridiautossa on 2 eri käyttövoimaa itsenäisesti, sinä voit noita autoscenen esson-baarihorinoita jankuttaa mutta ei se totuutta muuta, lainsäädöntöä käyttövoimaveroineen, JRC:n määritelmää, jenkkien lainsäädäntöä, ekoautovalinnan prosessia tai muutakaan.
Eli esimerkiksi EU parlamentin direktiivit, EPA:n määritelmät ja USCUSA ovat sinulle vain essonbaarin höpisijöitä. Totuuden kieltämisesi menee uskomattoman pitkälle. Sinähän et ole esittänyt yhtään lähdettä, joka tukisi väitettäsi. Ainoat lähteesi ovat wikipedian lainaus, jossa et ymmärtänyt mitä englannin kielen sana or tarkoittaa ja trafin käyttövoiman verotukseen luoma lista, jota tulkitset aivan toisessa tarkoituksessa kuin mihin se on tarkoitettu. Syykin löhteiden puuttumiseen on selvä: yksikään taho maailmassa ei ajattele samoin kuin sinä.
Eli tajuat itsekkin että Bensa-Prius on vain bensa-auto, silti pitää täällä vielä raivota kuin jokin hullu? =)
Ainoastaan sinä raivoat täällä ja argumentoit kuin hullu. Minähän korjasin tuossakin valheellisen väitteesi hyvin asiallisesti.
No miksi sinä et rakasta auktoriteetteja ja alan korkeimpia asiantuntijoita, vaan haluat jankata jotain essonbaarihöpinöitä ja Tojotan kauppanimiä? Et satu olemaan Lojotalla töissä Suomessa, nehän on lanseenannu jo itselaatava-hybridikäsitteenkin kauppanimekseen, jotka sinä varmaan taas uskoit sinisin silmin olevan jokin totuus, akateemista kieltä ja löytyy nykysuomen sanakirjastakin? ? Sinua on NHB huijjattu, hävettääkö myöntää, varsinkin kun sinä olet ihminen joka tulee ympäristöstä missä ei koskaan saa myöntää omia virheitään koska niistä rangotaan jumalattomasti? =) Nyt taidat ihan jo täristä siellä ja käyttää liskoaivojasi taas.
Jos olisit tässäkin paremmin kartalla, niin tietäisit, että pidin tuota itselataavaa teknisessä mielessä ongelmallisena markkinointiterminä jo jonkin aikaa sitten, mutta tuokin on näköjään sinulta mennyt ohi. On melko noloa, että kaikki lapselliset pilkkayrityksesi kääntyvät sinua vastaan. Tässäkin on huomioimisen arvoista se, että ohitit sanallakaan kommentoimatta kaikki auktoriteetit, jotka selvästi ovat eri kannalla kuin sinä ja jouduit alentumaan tuollaiseen tyhjänpäiväiseen leukojen louskuttamiseen. Sellaista se on, kun väitteesi on niin pehmoinen, ettei sitä millään järkevällä argumentilla voi tukea. Se, oletko trolli vai kamppailetko vain mielenterveytesi kanssa, on kysymys, johon en osaa vastata. Molemmat vaihtoehdot taitavat kyllä johtaa lopulta yhteen ja samaan juurisyyhyn.
Minä alan kallistua siihen ajatukseen, että Perussuomalainen vain piruuttaan kirjoittelee noita hybridi-määritelmään liittyviä juttujaan.
Tekniikastahan hän ei ole eri mieltä, vaan puhuu siitä, mitä hybridi-termillä tarkoitetaan. Eikä siinä asiassa ole mitään epäselvää, koska hybridi tarkoittaa yhdistelmää, olipa kyse mistä tahansa asiasta.
Asiasta kinaamisessa ei ole mitään järkeä minkään muun kannalta kuin, että on jotain mitä ajankulukseen kirjoitella / lukea.
Näin on. Kukaan ei ole tainnut varsinaisesti kaivata vastausta mihinkään kysymykseen.
Suurin ero hybridin ja plug-in hybridin välillä on se että plug-in autossa on paljon isompi akku minkä voi ladata verkkovirralla.
Koska silloin ei joudu ostamaan bensiiniä muistaa verottaja käyttövoimaverolla (dieselverolla), mikä on tosin on huvittavan alhainen. Jos bensa-autoa voi ladata on vero 0,5 snt/pv (36,50 € vuodessa jos auton kokonaispaino on 2000 kg, eli omapaino + kantavuus), ja täyssähköisessä se on 1,5 snt/pv (109,50 € vuodessa).
Dieselautossa vero on 5,5 snt/pv/alkava 100 kg (2000 kg kokonaispaino =1,10 euro pv= 401,5 vuodessa). Vero perustuu siihen että diesel on tankatessa Suomessa halvempaa, poislukien uusiutuva diesel mikä on yhtä kallista kuin 95E.
Ladattava sähkö- ja diesel on puolestaan 4,9 snt/pv alkava 100 kg. Se ei tunnu kovin loogiselta jos ladattavan bensa-auton virallinen -verottajan hyväksymä lukema - kulutus on esim. 1,0 l/100 km (Prius). Toki realismia taitaa olla mukana, eli dieselauton 1500 km matkalla vain ensimmäiset 50 km menisi sähköllä.
Minulla on yksi kysymys, johon voisin tietysti yrittää etsiä vastausta netistä, mutta ehkä joku osaisi kertoa sen yksinkertaisesti toisella kotimaisella eli suomeksi, jota ymmärrän paremmin kuin toista kotimaista, jolla sen myös voi kertoa, jos niin haluaa.
PHEV-hybridien viralliset kulutuslukemathan ovat reilustikin alle sen, mitä niillä pystyy ajamaan, jos ajaa aina pitkiä matkoja. Tosin virallisten lukujen alle pääsee, jos ajaa niin lyhyitä rupeamia, että sähkösäde riittää ainakin lähes koko matkaan.
Virallisesti ilmoitetaan kulutus litraa per 100km. Tehdäänkö testit 100km pätkän mukaan? Eli onko ns. virallisen kulutuslukeman tarkoituskaan vastata keskikulutusta per 100km vai onko se siis kulutus vain yhdelle yksittäiselle 100km vedolle?
Ja mikä on ero vanhan ja uuden testitavan välillä?
Karette: toki vanhemmat autot kuluttavat enemmän. Grand Picassoa jos käytetään esimerkkinä niin 150 hv diesel, päästö 112 g ja ajoneuvovero 175 euroa eli 20 euroa vähemmän kuin 129 g bensamoottorilla. Ja dieselistä tulee ylimääräistä 422 euroa. Kun ajoneuvovero vuodessa on 20 vähemmän niin dieselistä tulee lisää 402 euroa. Ja nopeasti laskien jos perhe joka ostaa Grand Picasson dieselillä ja ajaa sillä vuodessa 14500 km kuluttaa saman verran rahaa kuin jos ostaisi tuon 129 g päästöisen bensa-Grand Picasson. Mutta saa paljon väännökkäämmään moottorin (370 Nm vs. 240 Nm) ja kolaritilanteessa paloturvallisemman auton.
Jäi pois olettamukset eli bensan ja dieselin litrahintaero 20 senttiä joka se on ollut jo hyvän aikaa, ja kulutuksena käytetään valmistajan ilmoittamaa yhdistettyä kulutusta eli diesel 4,3 ja bensa 5,6.
Googlasin kun alkoi kiinnostaa testisyklit. Referoin lyhyesti ja epätarkasti:
Vanhassa testissä "ajettiin" rullien päällä 11km, mukana pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja ajoa (mutta varsin vähän yhtämittaista ajoa). Start stopit ja hybridit saivat mittauksissa kohtuutonta etua.
Uusi sykli on realistisempi ja ottaa huomioon aiempaan kohdistuneen kritiikin. Se on pidempi, keski- ja huippunopedet korkeampia, ja auto on vähemmän paikallaan. Plugarin testi aloitetaan täydellä akulla, ja toistetaan kunnes akku on tyhjä. Sykli ajetaan läpi myös tyhjällä akulla. Näistä saadaan jonkun kaavan mukaan laskettua standardin mukainen kulutus. Toteutunut kulutus on sitten aivan eri asia, ja riippuu siitä minkälaista matkaa ajaa ja miten autoaan lataa. Sehän voi olla lyhyiden päivämatkojen lähes nollakulutuksesta (polttoaineen osalta tietysti) siihen että ajetaan pelkällä bensalla lataamatta koskaan.
Kolmannella kotimaisella en mielelläni lue vaikka sitä työasioissa joudunkin käyttämään.
Mutta testisykli oli siis vanhalla testillä 11km ja uudella pidempi. Mutta paljonko pidempi? Kumma, että testi on niin pienellä km-määrällä, kun ei kai niitä tehdä montaa per automalli?
Kuinkahan monta autoyksilöä mahdetaan testata aina yhdestä automallista?
Välillä tulee mieleen, että pistokeladattavat hybridit ovat laillinen päästöhuijaus ja yleensä siihen suuntaan, että päästöt ovat suuremmat kuin verotusperuste. Mutta voi olla toiseenkin suuntaan joissain harvoissa enempi poikkeuksellisissa ajoprofiileissa.
Uuden pituus on suuruusluokkaa 23km, ja testin kesto pidentynyt 20 minuutista 30 minuuttiin.
Löysin toisen lähteen missä plugarin testi oli kuvattu vielä tarkemmin, mutta kännykän ruudulta en jaksa pientä tekstiä ja kaavoja koittaa nyt sisäistää. Käsittääkseni niissä kuitenkin nuo testisyklit ajetaan useampaan otteeseen, joten matka ja ajallinen kesto on pidempi.
Testattavien yksilöiden määrään en törmännyt. Ei niitä varmaan montaa ollut, ja vanhassa sai tehdä jippoja kuten teippailla umpeen rakoja ja jopa poistaa sivupeilit ilmanvastuksen pienentämiseksi (!?)
Samaa mieltä siitä että plugareiden verokohtelu on varsin houkutteleva. Pidän 90% varmana että seuraava autoni on sellainen, vaikka työsuhdeautoilijana ei sitä autoa edes kannata omaan pistorasiaan tökätä.
Ymmärrän pointin, ettei työsuhdeauto kannusta latailemaan kotona, mutta siinä kyllä menettää sitten osan plugarin miellyttävyydestä, kun sähköajosta joutuu tinkimään. Miksei kannattaisi keskustella työnantajan kanssa pienestä palkanlisästä, jos on vapaa autoetu. Säästyyhän siinä polttoainekuluja, jos lataa säännöllisesti eikä ladattu sähkö paljoakaan maksa per kk. Minä en ainakaan huomaa mitään eroa sähkölaskussa. Kertalataus tyhjästä täyteen maksaa n. 90senttiä.
"Jäi pois olettamukset eli bensan ja dieselin litrahintaero 20 senttiä"
Kyllä sen dieselveron melko nopeasti säästää.
On hyvä miettiä minkälaisen auton haluaa, ja sen jälkeen laskea onko jollakin yksittäisellä satasella merkitystä säästääkö sen, vai joutuuko ehkä maksamaan vähän enemmän. Jos taas ajaa ajoittain hyvin vähän, niin haluaako maksaa dieselveron vain siksi että autossa on dieselmoottori. Myös automallin ja -moottorin vakuutusmaksut tulisi selvittää etukäteen jos haluaa mennä talous edellä.
Itse päädyin tällä kertaa sellaiseen autoon mikä ei ole säästöversio, mutta ei myöskään tuhlaa. Kokeilemani hybridi ei innostanut autona (ei myöskään hinta/auto), vaan halusin mieluummin ajamisen iloa.
Jos ajaisin enemmän, niin silloin olisin valinnut toisin (dieselin), siksi että sitä ei tarvitse tankata niin usein eikä kertatankkauksen hinta kirvelisi (kalliimpi 98E on turboautossa nakutuksen kannalta parempi).
"Itse päädyin tällä kertaa sellaiseen autoon mikä ei ole säästöversio, mutta ei myöskään tuhlaa"
Samanlaiseen autoon päädyin itsekin yli 11 vuotta sitten. Keskikulutus 11 vuoden aikana tankkauksista mitattuna on 7,2 litraa, ehkä 40-50% maantieajoa, automaatti ja automaattinen ilmastointi aina päällä. Voimaa ja vääntöä riittää samoin kuin tilaa auton sisällä.
"Kokeilemani hybridi ei innostanut autona (ei myöskään hinta/auto)"
En ole hybridiä kokeillut, mutta varsinkin eurooppalaiset hybridit tuntuvat olevan viherpesumalleja: iso kone, tehoa järjettömästi, pieni ilmoitettu kulutus - joka tuskin pitää paikkansa jokapäiväisessä ajossa. Ainoat tavallisen kokoiset volyymihybridit taitavat olla tällä hetkellä korealaisia ja Toyota/Lexus. Ja niissäkin on vähän ladattavia malleja.
Kiinnostuneena odotan millä vuosisadalla polttomoottoriautot kuolevat.
Kokeilemani hybridi oli korealainen. Ihan kiva, mutta rengasmelua oli hiljaiseksi markkinoiduksi autotyypiksi aika paljon ja tavaratila oli turhan pieni yms.
Eurooppalaisia malleja on esimerkiksi VW Jetta hybrid, mutta sen myynti on loppunut.
VW GTE plug-in ei ole farmari, ja siinä on vain kahden vuoden takuu (paitsi akut 8 vuotta) - ja se on sen verran kallis (autoveroa vain 1927 €) että valinta pitää tehdä GTI-luokassa, ei ekoautona. Hintaerolla dieselfarkun ostaja saa yli 20 vuoden dieselverot kaupan päälle vaikka ostovaiheessa hintaeroa tasoittaa kaksinkertainen autovero (3824 €).
Ehkä jonkun ajan päästä tarjontaa alkaa olla enemmän. On hyvä huomioida että Suomessa on ankara autoverotus, eli perinteistä tekniikkaa edustavat autot eivät ole suurten volyymien maissa yhtä kalliita kuin Suomessa, eli autovero ei tasoita hintaeroja. Esimerkiksi Virossa myydään esimerkiksi Toyota Aurista, Renault Meganea ja Opel Astraa vielä perinteisillä 1,6 ja 1,4 moottoreilla, Suomessa ne olisivat veron vuoksi kalliita turbokoneisiin verrattuna.
Samanlaiseen autoon päädyin itsekin yli 11 vuotta sitten. Keskikulutus 11 vuoden aikana tankkauksista mitattuna on 7,2 litraa, ehkä 40-50% maantieajoa, automaatti ja automaattinen ilmastointi aina päällä. Voimaa ja vääntöä riittää samoin kuin tilaa auton sisällä.
En ole hybridiä kokeillut, mutta varsinkin eurooppalaiset hybridit tuntuvat olevan viherpesumalleja: iso kone, tehoa järjettömästi, pieni ilmoitettu kulutus – joka tuskin pitää paikkansa jokapäiväisessä ajossa.
Jaa no itselläni on tuollainen Passatin hybridimalli, jolla pääsen ilman ulkopuolista sähköä noin kaksi litraa omaasi piemmällä kulutuksella. En pidä myöskään 1,4 litraista isolohkoa mitenkään tajuttoman tehokkaana tao suurena.
Normaalisti kulutus on välillä 1-2 l/100km.
Polttomoottoriautojen korvautuminen muutamassa vuosikymmenessä sähköautoilla (mukaanlukien vety) ei taida enää olla mikään uskon asia vaan fakta.
jo nykyisissä autoissa on keskivertokäyttäjälle riittävä kapasiteetti. Kyse on jo enemmän hinnasta ja asenteista/ennakkoluuloista kuin tekniikasta. Ja esimerkiksi Hyundai/Kia myy niitä jo keskiluokankin kukkarolle sopivaan hintaan.
isot tekijät ovat tulleet mukaan peliin vasta viime vuosina -> tuotekehityksen käytetään huimasti enemmän resursseja kuin vaikka 10v sitten. Se tulee vääjäämättä tuottamaan tulosta.
akkuteknologian "läpimurtoja" julkistetaan joka kuukausi. Toistaiseksi ei ole nähty mullistavia yksittäisiä läpimurtoja, mutta kehitystä tapahtuu silti koko ajan. Ehkä se mullistava läpimurtokin saattaa tulla.
-lainsäädäntö ja ilmastonmuutos pakottaa siihen.
Eiköhän sähköautojen kehitykseen päde ihan samat lainalaisuudet kuin muuhunkin tekniikkaan. Alkuun kehitys on hitaampaa,
pikkuhiljaa päästään massatuotantoon ja massamarkkinoidenn avauduttua hinnat tippuvat kun valmistus- ja tuotekehityskustannukset per tuotettu yksikkö alenevat.
Vety on käytännössä sähkön varastointimuoto, se ei siis mitenkään pelasta sähkön tarpeelta.
Sähköä varmasti tuotetaan sen verran kuin tarvitaan, vaikea nähdä että mikään energian tuotantotapa olisi huonompi kuin bensan polttaminen maantiellä. Toisaalta, vaihdettiinhan saksassakin valtavasti ydinenergiaa hiilivoimaan... En kuitenkaan usko että jää sähkön saatavuudesta kiinni tämä.
NHB:
"Ei se, että hybridiautoon liitetään tarkennus hybriditekniikan tyypistä, joka tuossa on se yleisin eli sähkö, mitään muuta"
Jee, eli rakastata kauppanimiä ja yleistyksiä, mutta jos nyt puhutaan totuuksista niin hybridiautossa on 2 eri käyttövoimaa itsenäisesti, sinä voit noita autoscenen esson-baarihorinoita jankuttaa mutta ei se totuutta muuta, lainsäädöntöä käyttövoimaveroineen, JRC:n määritelmää, jenkkien lainsäädäntöä, ekoautovalinnan prosessia tai muutakaan. HEV on vain löyhä määritelmä noille Monofuel autojen yhdenkäyttövoiman kierrätyksille, hybridin kanssa ei mitään tekemistä, se hybrid electric sana tarkoittaa siinä että on hybridijarrut, on tavalliset käyttövoimaltaan ja sähkömoottori käyttövoimaltaan jos tarkkoja ollaan, itse käyttövoimiin se ei ota kantaan vaan on edelleen käytännössä sitä polttoaineen kierrätystä.
"Hybridin määritteleminen käyttövoiman verotuksen kautta on yksi epäloogisimpia väitteitä, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. "
Niin eli ymmärsit nyt itsekkin periaatteessa mikä on hybridiauto, mutta ajatus sinulla jälleen kerran katkesi kesken. PHEV-autojahan verotetaan rankemmin kun ne on aitoja hybridiautoja ja voivat kulkea myös verkosta ladatulla sähköllä vaikka bensatankissa ei olisi rahtuakaan.
"En ole siis missään vaiheessa mitään keksinyt tyhjästä tai puhunut ikiliikkujasta, vaan kirjoitin energian tulleen bensasta. "
Eli tajuat itsekkin että Bensa-Prius on vain bensa-auto, silti pitää täällä vielä raivota kuin jokin hullu?
"Sinä kun näyt rakastavan noita auktoriteettejä,"
No miksi sinä et rakasta auktoriteetteja ja alan korkeimpia asiantuntijoita, vaan haluat jankata jotain essonbaarihöpinöitä ja Tojotan kauppanimiä? Et satu olemaan Lojotalla töissä Suomessa, nehän on lanseenannu jo itselaatava-hybridikäsitteenkin kauppanimekseen, jotka sinä varmaan taas uskoit sinisin silmin olevan jokin totuus, akateemista kieltä ja löytyy nykysuomen sanakirjastakin?
Sinua on NHB huijjattu, hävettääkö myöntää, varsinkin kun sinä olet ihminen joka tulee ympäristöstä missä ei koskaan saa myöntää omia virheitään koska niistä rangotaan jumalattomasti? 
Nyt taidat ihan jo täristä siellä ja käyttää liskoaivojasi taas.
Hävettää kun huomaan langenneeni trollauksen uhriksi vastaamalla persun kommenttiin. Kiitos hei.
M880:
InternetSoturin kuluneita yrityksiä. "olet vain trolli" kun huomasi jäävänsä totaalisen häviölle eikä ymmärtävän näistä asioista höykäsen pölähtämää
Kasvattaisit selkärangan, kun ei tässä kukaan ole trolli, tai jos joku on niin korkeintaan sinä olet.
Quu2018:
Missä on Bensa-Priuksessa sähkön latauspistoke että sillä voisi ajella?
Sei se tarvitse pistoketta kun se on täyshybridi ja lataa akun polttomoottorilla generaattorin välityksellä itse.
Perussuomalainen, lopeta jo taistelu hybridi auto määritelmää vastaan. olet jo nolannut perussuomalaiset täysin.
Jep jep. No,oletetaan että et ole trolli. Keskustellaan yhdestä asiasta kerrallaan, ilman aiheen viereen sortumista, haukkumista tai muuta asiaan liittymätön tässä. Katsotaan onnistuuko
Persu. Sanot että sen mitä kaikki muut tässä keskustelussa kutsuvat hybridiksi, virallinen määritelmä on energian kierrätys. Mihin tämä perustuu, mikä on se taho joka näin on määritellyt? Kerro selkeästi, ja anna lähteellesi viite.
Minä vastaan mielelläni sitten johonkin esittämääsi kysymykseen.
Tajua nyt lopultakin miksi yli 10 000 000 Toyota hybridilokoa käyttävää autoa on määritelty hybridiksi.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/46/EY,
3 artikla
Määritelmät
14)
’hybridiajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on (ajoneuvossa) vähintään kaksi erilaista energian muunninta ja kaksi erilaista energian varastointijärjestelmää;
15)
’sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ hybridiajoneuvoa, joka saa energian mekaaniseen käyttövoimaansa molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian/tehon lähteestä:
—
käyttöpolttoaine,
—
sähköinen energian/tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori jne.);
Eli esimerkiksi EU parlamentin direktiivit, EPA:n määritelmät ja USCUSA ovat sinulle vain essonbaarin höpisijöitä. Totuuden kieltämisesi menee uskomattoman pitkälle. Sinähän et ole esittänyt yhtään lähdettä, joka tukisi väitettäsi. Ainoat lähteesi ovat wikipedian lainaus, jossa et ymmärtänyt mitä englannin kielen sana or tarkoittaa ja trafin käyttövoiman verotukseen luoma lista, jota tulkitset aivan toisessa tarkoituksessa kuin mihin se on tarkoitettu. Syykin löhteiden puuttumiseen on selvä: yksikään taho maailmassa ei ajattele samoin kuin sinä.
Ainoastaan sinä raivoat täällä ja argumentoit kuin hullu. Minähän korjasin tuossakin valheellisen väitteesi hyvin asiallisesti.
Jos olisit tässäkin paremmin kartalla, niin tietäisit, että pidin tuota itselataavaa teknisessä mielessä ongelmallisena markkinointiterminä jo jonkin aikaa sitten, mutta tuokin on näköjään sinulta mennyt ohi. On melko noloa, että kaikki lapselliset pilkkayrityksesi kääntyvät sinua vastaan. Tässäkin on huomioimisen arvoista se, että ohitit sanallakaan kommentoimatta kaikki auktoriteetit, jotka selvästi ovat eri kannalla kuin sinä ja jouduit alentumaan tuollaiseen tyhjänpäiväiseen leukojen louskuttamiseen. Sellaista se on, kun väitteesi on niin pehmoinen, ettei sitä millään järkevällä argumentilla voi tukea. Se, oletko trolli vai kamppailetko vain mielenterveytesi kanssa, on kysymys, johon en osaa vastata. Molemmat vaihtoehdot taitavat kyllä johtaa lopulta yhteen ja samaan juurisyyhyn.
Persun mietteitä area51:stä, Kennedyn murhasta ja vaikkapa Estonian onnettomuudesta odotellaan seuraavaksi! Kaikki on suurta teatteria ja huijausta.
Minä alan kallistua siihen ajatukseen, että Perussuomalainen vain piruuttaan kirjoittelee noita hybridi-määritelmään liittyviä juttujaan.
Tekniikastahan hän ei ole eri mieltä, vaan puhuu siitä, mitä hybridi-termillä tarkoitetaan. Eikä siinä asiassa ole mitään epäselvää, koska hybridi tarkoittaa yhdistelmää, olipa kyse mistä tahansa asiasta.
Asiasta kinaamisessa ei ole mitään järkeä minkään muun kannalta kuin, että on jotain mitä ajankulukseen kirjoitella / lukea.
"Asiasta kinaamisessa ei ole mitään järkeä"
Näin on. Kukaan ei ole tainnut varsinaisesti kaivata vastausta mihinkään kysymykseen.
Suurin ero hybridin ja plug-in hybridin välillä on se että plug-in autossa on paljon isompi akku minkä voi ladata verkkovirralla.
Koska silloin ei joudu ostamaan bensiiniä muistaa verottaja käyttövoimaverolla (dieselverolla), mikä on tosin on huvittavan alhainen. Jos bensa-autoa voi ladata on vero 0,5 snt/pv (36,50 € vuodessa jos auton kokonaispaino on 2000 kg, eli omapaino + kantavuus), ja täyssähköisessä se on 1,5 snt/pv (109,50 € vuodessa).
Dieselautossa vero on 5,5 snt/pv/alkava 100 kg (2000 kg kokonaispaino =1,10 euro pv= 401,5 vuodessa). Vero perustuu siihen että diesel on tankatessa Suomessa halvempaa, poislukien uusiutuva diesel mikä on yhtä kallista kuin 95E.
Ladattava sähkö- ja diesel on puolestaan 4,9 snt/pv alkava 100 kg. Se ei tunnu kovin loogiselta jos ladattavan bensa-auton virallinen -verottajan hyväksymä lukema - kulutus on esim. 1,0 l/100 km (Prius). Toki realismia taitaa olla mukana, eli dieselauton 1500 km matkalla vain ensimmäiset 50 km menisi sähköllä.
Persun luulisi pikkuhiljaa aloittavan hulluna raivoavan kampanjan kaikkia hybrid-termiä väärin käyttäviä vastaan!
Mitä odotat?!?!?!
Minulla on yksi kysymys, johon voisin tietysti yrittää etsiä vastausta netistä, mutta ehkä joku osaisi kertoa sen yksinkertaisesti toisella kotimaisella eli suomeksi, jota ymmärrän paremmin kuin toista kotimaista, jolla sen myös voi kertoa, jos niin haluaa.
PHEV-hybridien viralliset kulutuslukemathan ovat reilustikin alle sen, mitä niillä pystyy ajamaan, jos ajaa aina pitkiä matkoja. Tosin virallisten lukujen alle pääsee, jos ajaa niin lyhyitä rupeamia, että sähkösäde riittää ainakin lähes koko matkaan.
Virallisesti ilmoitetaan kulutus litraa per 100km. Tehdäänkö testit 100km pätkän mukaan? Eli onko ns. virallisen kulutuslukeman tarkoituskaan vastata keskikulutusta per 100km vai onko se siis kulutus vain yhdelle yksittäiselle 100km vedolle?
Ja mikä on ero vanhan ja uuden testitavan välillä?
Karette: toki vanhemmat autot kuluttavat enemmän. Grand Picassoa jos käytetään esimerkkinä niin 150 hv diesel, päästö 112 g ja ajoneuvovero 175 euroa eli 20 euroa vähemmän kuin 129 g bensamoottorilla. Ja dieselistä tulee ylimääräistä 422 euroa. Kun ajoneuvovero vuodessa on 20 vähemmän niin dieselistä tulee lisää 402 euroa. Ja nopeasti laskien jos perhe joka ostaa Grand Picasson dieselillä ja ajaa sillä vuodessa 14500 km kuluttaa saman verran rahaa kuin jos ostaisi tuon 129 g päästöisen bensa-Grand Picasson. Mutta saa paljon väännökkäämmään moottorin (370 Nm vs. 240 Nm) ja kolaritilanteessa paloturvallisemman auton.
Jäi pois olettamukset eli bensan ja dieselin litrahintaero 20 senttiä joka se on ollut jo hyvän aikaa, ja kulutuksena käytetään valmistajan ilmoittamaa yhdistettyä kulutusta eli diesel 4,3 ja bensa 5,6.
Googlasin kun alkoi kiinnostaa testisyklit. Referoin lyhyesti ja epätarkasti:
Vanhassa testissä "ajettiin" rullien päällä 11km, mukana pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja ajoa (mutta varsin vähän yhtämittaista ajoa). Start stopit ja hybridit saivat mittauksissa kohtuutonta etua.
Uusi sykli on realistisempi ja ottaa huomioon aiempaan kohdistuneen kritiikin. Se on pidempi, keski- ja huippunopedet korkeampia, ja auto on vähemmän paikallaan. Plugarin testi aloitetaan täydellä akulla, ja toistetaan kunnes akku on tyhjä. Sykli ajetaan läpi myös tyhjällä akulla. Näistä saadaan jonkun kaavan mukaan laskettua standardin mukainen kulutus. Toteutunut kulutus on sitten aivan eri asia, ja riippuu siitä minkälaista matkaa ajaa ja miten autoaan lataa. Sehän voi olla lyhyiden päivämatkojen lähes nollakulutuksesta (polttoaineen osalta tietysti) siihen että ajetaan pelkällä bensalla lataamatta koskaan.
Linkin takaa kolmannella kotimaisella varsin hyvin selitettynä https://www.vda.de/en/topics/environment-and-climate/Global-WLTP-roll-out-for-more-realistic-results-in-fuel-consumption/WLTP-Why-a-new-test-procedure.html
Kolmannella kotimaisella en mielelläni lue vaikka sitä työasioissa joudunkin käyttämään.
Mutta testisykli oli siis vanhalla testillä 11km ja uudella pidempi. Mutta paljonko pidempi? Kumma, että testi on niin pienellä km-määrällä, kun ei kai niitä tehdä montaa per automalli?
Joutaisivat varmaan päräyttämään pidemmätkin testit.
Kuinkahan monta autoyksilöä mahdetaan testata aina yhdestä automallista?
Välillä tulee mieleen, että pistokeladattavat hybridit ovat laillinen päästöhuijaus ja yleensä siihen suuntaan, että päästöt ovat suuremmat kuin verotusperuste. Mutta voi olla toiseenkin suuntaan joissain harvoissa enempi poikkeuksellisissa ajoprofiileissa.
Uuden pituus on suuruusluokkaa 23km, ja testin kesto pidentynyt 20 minuutista 30 minuuttiin.
Löysin toisen lähteen missä plugarin testi oli kuvattu vielä tarkemmin, mutta kännykän ruudulta en jaksa pientä tekstiä ja kaavoja koittaa nyt sisäistää. Käsittääkseni niissä kuitenkin nuo testisyklit ajetaan useampaan otteeseen, joten matka ja ajallinen kesto on pidempi.
Testattavien yksilöiden määrään en törmännyt. Ei niitä varmaan montaa ollut, ja vanhassa sai tehdä jippoja kuten teippailla umpeen rakoja ja jopa poistaa sivupeilit ilmanvastuksen pienentämiseksi (!?)
Samaa mieltä siitä että plugareiden verokohtelu on varsin houkutteleva. Pidän 90% varmana että seuraava autoni on sellainen, vaikka työsuhdeautoilijana ei sitä autoa edes kannata omaan pistorasiaan tökätä.
Ymmärrän pointin, ettei työsuhdeauto kannusta latailemaan kotona, mutta siinä kyllä menettää sitten osan plugarin miellyttävyydestä, kun sähköajosta joutuu tinkimään. Miksei kannattaisi keskustella työnantajan kanssa pienestä palkanlisästä, jos on vapaa autoetu. Säästyyhän siinä polttoainekuluja, jos lataa säännöllisesti eikä ladattu sähkö paljoakaan maksa per kk. Minä en ainakaan huomaa mitään eroa sähkölaskussa. Kertalataus tyhjästä täyteen maksaa n. 90senttiä.
"Jäi pois olettamukset eli bensan ja dieselin litrahintaero 20 senttiä"
Kyllä sen dieselveron melko nopeasti säästää.
On hyvä miettiä minkälaisen auton haluaa, ja sen jälkeen laskea onko jollakin yksittäisellä satasella merkitystä säästääkö sen, vai joutuuko ehkä maksamaan vähän enemmän. Jos taas ajaa ajoittain hyvin vähän, niin haluaako maksaa dieselveron vain siksi että autossa on dieselmoottori. Myös automallin ja -moottorin vakuutusmaksut tulisi selvittää etukäteen jos haluaa mennä talous edellä.
Itse päädyin tällä kertaa sellaiseen autoon mikä ei ole säästöversio, mutta ei myöskään tuhlaa. Kokeilemani hybridi ei innostanut autona (ei myöskään hinta/auto), vaan halusin mieluummin ajamisen iloa.
Jos ajaisin enemmän, niin silloin olisin valinnut toisin (dieselin), siksi että sitä ei tarvitse tankata niin usein eikä kertatankkauksen hinta kirvelisi (kalliimpi 98E on turboautossa nakutuksen kannalta parempi).
Kun syklistä kysyttiin, niin tämän ketjun sivulla 1 on video NEDC-syklin oletetusta ajotavasta.
"Itse päädyin tällä kertaa sellaiseen autoon mikä ei ole säästöversio, mutta ei myöskään tuhlaa"
Samanlaiseen autoon päädyin itsekin yli 11 vuotta sitten. Keskikulutus 11 vuoden aikana tankkauksista mitattuna on 7,2 litraa, ehkä 40-50% maantieajoa, automaatti ja automaattinen ilmastointi aina päällä. Voimaa ja vääntöä riittää samoin kuin tilaa auton sisällä.
"Kokeilemani hybridi ei innostanut autona (ei myöskään hinta/auto)"
En ole hybridiä kokeillut, mutta varsinkin eurooppalaiset hybridit tuntuvat olevan viherpesumalleja: iso kone, tehoa järjettömästi, pieni ilmoitettu kulutus - joka tuskin pitää paikkansa jokapäiväisessä ajossa. Ainoat tavallisen kokoiset volyymihybridit taitavat olla tällä hetkellä korealaisia ja Toyota/Lexus. Ja niissäkin on vähän ladattavia malleja.
Kiinnostuneena odotan millä vuosisadalla polttomoottoriautot kuolevat.
Kokeilemani hybridi oli korealainen. Ihan kiva, mutta rengasmelua oli hiljaiseksi markkinoiduksi autotyypiksi aika paljon ja tavaratila oli turhan pieni yms.
Eurooppalaisia malleja on esimerkiksi VW Jetta hybrid, mutta sen myynti on loppunut.
VW GTE plug-in ei ole farmari, ja siinä on vain kahden vuoden takuu (paitsi akut 8 vuotta) - ja se on sen verran kallis (autoveroa vain 1927 €) että valinta pitää tehdä GTI-luokassa, ei ekoautona. Hintaerolla dieselfarkun ostaja saa yli 20 vuoden dieselverot kaupan päälle vaikka ostovaiheessa hintaeroa tasoittaa kaksinkertainen autovero (3824 €).
Ehkä jonkun ajan päästä tarjontaa alkaa olla enemmän. On hyvä huomioida että Suomessa on ankara autoverotus, eli perinteistä tekniikkaa edustavat autot eivät ole suurten volyymien maissa yhtä kalliita kuin Suomessa, eli autovero ei tasoita hintaeroja. Esimerkiksi Virossa myydään esimerkiksi Toyota Aurista, Renault Meganea ja Opel Astraa vielä perinteisillä 1,6 ja 1,4 moottoreilla, Suomessa ne olisivat veron vuoksi kalliita turbokoneisiin verrattuna.
"Kiinnostuneena odotan millä vuosisadalla polttomoottoriautot kuolevat."
Uskot siis uudestisyntymiseen?
Jaa no itselläni on tuollainen Passatin hybridimalli, jolla pääsen ilman ulkopuolista sähköä noin kaksi litraa omaasi piemmällä kulutuksella. En pidä myöskään 1,4 litraista isolohkoa mitenkään tajuttoman tehokkaana tao suurena.
Normaalisti kulutus on välillä 1-2 l/100km.
Jaa. Miksi Passat ei mielestäsi ole farkku?
Polttomoottoriautojen korvautuminen muutamassa vuosikymmenessä sähköautoilla (mukaanlukien vety) ei taida enää olla mikään uskon asia vaan fakta.
jo nykyisissä autoissa on keskivertokäyttäjälle riittävä kapasiteetti. Kyse on jo enemmän hinnasta ja asenteista/ennakkoluuloista kuin tekniikasta. Ja esimerkiksi Hyundai/Kia myy niitä jo keskiluokankin kukkarolle sopivaan hintaan.
isot tekijät ovat tulleet mukaan peliin vasta viime vuosina -> tuotekehityksen käytetään huimasti enemmän resursseja kuin vaikka 10v sitten. Se tulee vääjäämättä tuottamaan tulosta.
akkuteknologian "läpimurtoja" julkistetaan joka kuukausi. Toistaiseksi ei ole nähty mullistavia yksittäisiä läpimurtoja, mutta kehitystä tapahtuu silti koko ajan. Ehkä se mullistava läpimurtokin saattaa tulla.
-lainsäädäntö ja ilmastonmuutos pakottaa siihen.
Eiköhän sähköautojen kehitykseen päde ihan samat lainalaisuudet kuin muuhunkin tekniikkaan. Alkuun kehitys on hitaampaa,
pikkuhiljaa päästään massatuotantoon ja massamarkkinoidenn avauduttua hinnat tippuvat kun valmistus- ja tuotekehityskustannukset per tuotettu yksikkö alenevat.
"Polttomoottoriautojen korvautuminen muutamassa vuosikymmenessä sähköautoilla (mukaanlukien vety) ei taida enää olla mikään uskon asia vaan fakta."
Älä unta näe, no ehkä vedyllä on mahdollisuuksia, muuten sähkö ei riitä.
Ydinvoimalavastustuskin on tapissa.
Vety on käytännössä sähkön varastointimuoto, se ei siis mitenkään pelasta sähkön tarpeelta.
Sähköä varmasti tuotetaan sen verran kuin tarvitaan, vaikea nähdä että mikään energian tuotantotapa olisi huonompi kuin bensan polttaminen maantiellä. Toisaalta, vaihdettiinhan saksassakin valtavasti ydinenergiaa hiilivoimaan... En kuitenkaan usko että jää sähkön saatavuudesta kiinni tämä.
Ihan sama, meistä ei ole kukaan näkemässä viimeistä liikenteessä olevaa polttomoottoria.
Muistan kuinka 1980-luvulla kuviteltiin millaisia 21 vuosisadan autot ovat? Haaveiltiin lentävistä ja ties kuinka hämmästyttävistä autoista.
Minä tiesin 2000-luvun autoni rekisteritunnuksenkin jo silloin.
Parasta kierrätystä on kiertää avainta virtalukossa ja ajaa menemään hyvin hoidetulla vanhalla autolla.