Tilanteita liikenteessä

195 kommenttia
24567
  • Herbert: ”Mikä ilmiö saa niin monet painamaan kaasua, kun edessä aukeaa tilaa, vaikka kovempaa nopeutta ei kuitenkaan pysty hyödyntämään. Punaisten valojen sijasta saattaa olla kyse 100 m vapaasta tieosuudesta, jonka jälkeen kovemmalla nopeudella ajava saa kiinni seuraavat autot. Tuossa tuskin on samasta reaktiosta kyse, kuin moottoritiellä ohittamisesta. Kyse lienee tavoitenopeudesta, ilmeisesti monille ruutukaavalla ajettava n. 40 km/h on aivan liian alhainen. Vai onko kuitenkin kyse jostain muusta? Takana ajava kokee tilanteen ahdistavana ja kun tilaa löytyy, tuo vapauden tunne saa painamaan kaasua.”

    Minulla on tästäkin hölmöilystä sisäpiirin tietoa, koska olen itsekin ajanut pitkään juuri noin. Jälkeenpäin muistellen itselläni tuohon kärkkymiseen johti lyhytnäköisyys ja tunteet. Jos en voinut ajaa haluamaani nopeutta, tuli kärsimätön ja rauhaton olo, jota en edes tunnistanut ongelmaksi. Ajamisellani ei ollut mitään tulevia tavoitteita eikä historiaa, vaan ajaminen oli ikään kuin sarja toisiinsa liittymättömiä yksittäisiä tapahtumia. Tuossa tilanteessa tulevaisuus ylti vain siihen edellä ajavaan, ja hän katosi historiasta heti kun olin päässyt ohi. Rauhaton tunne oli kadonnut, mission accomplished, mennään seuraavaan asiaan.

    Tässäkin asiassa huomasin oman hölmöilyni vasta kun olin ensin huomannut sen muilla. Kun aloittelin ajamisen ja ajattelun yhdistämistä, ensimmäiset näkyvät muutokset olivat pidemmät turvavälit ja vähemmän ohituksia. Tuon sivutuotteena minulle aukesi loistava tarkkailupaikka, josta huomasin mm. tämän puheeksi ottamasi ilmiön. Ensin siitä tuli mieleen että jestas miten tyhmiä ihmiset ovat, ja vasta sen jälkeen älysin, että ajaisin itsekin edelleen noin, ellen olisi sattumalta yrittänyt helpottaa pitkästymistäni kokeilemalla erilaisia ajotapoja.

    Se pakon edessä muiden vauhtiin sopeutumisen tuoma ahdistus ei kadonnut heti kun olin tajunnut mitä tapahtuu. Kaasujalka ohitti aivot ja vei liian lähelle edellä ajavaa vielä monta monta kertaa sen jälkeen kun tuon ajotavan hölmöys oli jo tiedossani. Ensin eroa oli vain siinä, että nyt osasin sentään hävetä huonoa ajamistani. Nähtävästi se motivoi muuttamaan ajotapoja, ja vähitellen tapa hiipui pois.

      
  • SO2001: ”Mitäpä tässä muista” ajotapaa harjoittava kuljettaja lähestyy risteystä niin hitaasti, että vihreä valo ehtii syttyä hyvissä ajoin ennen kuin hän on risteyksessä. Hän ehtii silti hyvin ajaa risteyksen läpi. Mutta hänen takanaan ajavat autot, joiden kulkua hän on matelemisellaan hidastanut, eivät enää ehdikään. Jos sen sijaan ensimmäisenä risteystä lähestyvä auto hieman lisäisi nopeuttaan ja ajoittaisi tulonsa liikennevaloihin optimaalisesti, sekä se että muutama sen takana tuleva auto ehtisivät läpi risteyksen.

    Muistatko minkä kerroit syyksi sille että et välitä nopeustottumuksiesi aiheuttamasta liikennekuoleman todennäköisyyden kasvusta? Kerroit että teidän suvussa on tapana kuolla varhain, ja ”Kun ennuste on tuollainen, miksi ihmeessä nostaisin edellä mainitun alle puolen prosentin liikennekuolemariskin elämää suuremmaksi asiaksi...” Tuli vaan mieleen kun moitit tuossa muita ”mitäpä tässä muista”-asenteesta. Se sinun osaltasi pieni riski edustaa koko liikenteen osalta yhtä suurimmistä yksittäisistä riskitekijöistä liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrällä mitattuna, ja sinä edistät sitä mielipiteilläsi ja esimerkilläsi. Mitäpä tässä muista, tärkeintä on että itsellä ei ole paha mieli.

      
  • Oli epätavallinen ja suorastaan outo kokemus lukea TeeCeen kaksi viimeistä edeltävää kommenttia (20.2.2017 klo. 8:57 ja 9:32) kirjoituksiini. Niissä hän nimittäin kirjoitti käsiteltävänä olevasta asiasta eikä tapansa mukaan vetänyt keskusteluun harhaisuuttani ja aikaisemmin joistakin aivan eri asioista esittämiäni mielipiteitä.

    Mutta vanha TeeCee on palannut, kuten hänen viimeisin kirjoituksensa osoittaa.

    Sitä jäin hieman miettimään, mikä on TeeCeen uusimman kirjoituksen keskeinen sanoma? Sekö, että ainoastaan nopeusrajoituksia tiukasti noudattavilla on moraalinen oikeus käsitellä liikenteessä esiintyviä ilmiöitä.

    Oli miten oli, käsittelen ilmiöitä siitä huolimatta.

    Vaikka ajankin usein mutta en kuitenkaan aina ylinopeutta (eilenkin ajoin moottoritiellä pitkät matkat alle 100 kilometrin tuntinopeudella ja jääuraisella pienemmällä tiellä ajoin jopa hitaammin kun mitä nopeusrajoitus edellyttäisi), en siitä huolimatta myönnä olevani muista ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan välittämätön kuljettaja. En ole aiheuttanut kenenkään ihmisen edes lievää loukkaantumista ajamisellani eivätkä autotkaan ole vahingoittuneet niin pahasti, etteikö niitä olisi saanut ajettua tapahtumapaikalta pois, jos jonkinlainen pieni vahinko on joskus tapahtunut.

    Yritän muutenkin ajaa niin, ettei ajamisestani olisi haittaa kenellekään. Itseään ei pidä kehua, mutta uskallan silti väittää, että olen vähintään keskimääräisen kohtelias ja muut huomioiva autoilija. Jos mitenkään voin asioihin omalla ajotavallani vaikuttaa, annan tietä niin jalankulkijoille kuin muille autoilijoillekin aina kun tarve vaatii ja tilaisuus tulee. Mieluummin rikon lakia, jos katson, että kohteliaisuus ja muiden huomioiminen sitä edellyttää, kuin noudatan lakia, vaikka näkisin, että muiden etu lain pilkuntarkan noudattamisen takia kärsii.

    Eilen kaupungilla kävellessäni ja ajoneuvon äänimerkin kuullessani mietin sitä, miten tarpeeton väline äänimerkki on omissa autoissani ollut. En ole tarvinnut sitä vielä kertaakaan. Hyvä jos tiedän, mistä napista tai vivusta sen saa toimimaan. En myöskään ole koskaan elämäni aikana nähnyt ajoneuvon äänimerkkiä käytettävän siihen tarkoitukseen, mihin se muka on tarkoitettu – eli vaarasta varoittamiseen. Havaintojeni perusteella väitän, että äänimerkkiä käytetään 99,999 -prosenttisesti toisten tiellä liikkuvien toiminnan arvostelemiseen – lievimmillään huomauttamiseen, voimakkaimmillaan raivoprotestoimiseen. Näkemissäni ja kokemissani tapauksissa ei ole koskaan ollut kyse vaarasta ja siitä varoittamisesta.

    Vaikea vaarasta olisi äänimerkin avulla varoittaakin, koska vaaratilanteet ovat yleensä niin nopeita ja yllättäviä, ettei kuljettajilla ole aikaa soitella torvia, kun huomio menee vaarasta selviämiseen. Pitää jarruttaa ja/tai väistää. Äänimerkki soikin vasta mahdollisen vaaratilanteen jälkeen, jos on soidakseen, eikä sitä silloin käytetä vaarasta varoittamiseen vaan protestoimiseen siitä, että joku on aiheuttanut potentiaalisen vaaratilanteen. Lisäsin sanan ”potentiaalisen”, koska en ole juurikaan havainnut äänimerkkiä käytettävän todellisten vaaratilanteiden jälkeen ilmeisesti siksi, että kuljettajilla on tuollaisella hetkellä muutakin mietittävää kuin muiden huomauttaminen. Vaaratilannehan aiheuttaa usein jonkinlaisen säikähdyksen.

    Itse asiassa näin viikonloppuna Helsingin liikenteessä tilanteita, joissa joidenkin autoilijoiden pinna paloi, ja he soittivat autonsa torvea protestoidakseen siitä, että liikenne ei etene. Eräällä kerralla syynä tukokseen oli taksi, joka oli pysähtynyt ajokaistalle tukkien liikenteen. Taksi esti myös kadun reunasta liikkeelle lähtöä yrittävän auton kulun. En tiedä, mitä ihmiset puhuivat, mutta näin autoilijan nousevan autosta ja viittilöivän taksinkuljettajalle, voisiko hän mahdollisesti peruuttaa autoaan sen verran, että kadun varresta pääsisi lähtemään.

    Ongelmia aiheutti paitsi taksi, myös sen takana ollut arka autoilija, joka ei uskaltanut ohittaa taksia raitiovaunukiskojen ja pienen korokkeen päältä ajaen, vaikka hänen autonsa edessä ollut auto teki tuollaisen ohituskierroksen. Minä olin jonossa seuraavana aran autoilijan takana ja odotin kuuliaisesti, milloin taksi lähtee liikkeelle. Kun se ei lähtenyt, ja kun autojono perässäni kasvoi, minäkin rohkaisin mieleni ja kiersin raitiovaunukiskojen päältä ohittaen sekä aran autoilijan että taksin. Peilistä näin kuinka myös takanani olleet autot tekivät samoin, ei kuitenkaan arka autoilija, joka jäi taksin perään odottelemaan. Jos kiinnostaa, tässä tapahtumapaikka.

    En tiedä tapauksen juridista puolta, eli oliko tilapäisen esteen takia raitiovaunukiskojen päältä kiertäminen kiellettyä. Mikäpä ei nykymaailmassa olisi.

    Tuo kertomani tapaus osoittaa mielestäni sen, että liikenteen hidastaminen ja tukkiminen saa autoilijat ärsyyntymään. Kiihkeimmät soittavat torvea. Joku nousee autostaan ja vaatii tien tukkona olevan ajoneuvon siirtämistä. Jotkut kyllästyvät odottamiseen ja kiertävät esteen, vaikka kiertäminen saattaakin olla liikennesääntöjen vastaista.

    Ja kyllä risteyksissä hidasteleminenkin saa jotkut ärsyyntymään, kuten seuraava eräältä nettifoorumilta löytyvä kommenttikin osoittaa. Keskustelussa on kyse on siitä, mikä kirjoittajien mielestä ärsyttää liikenteessä.

    ”Hidastelu liikennevaloissa, siis kun valo vaihtuu vihreään niin jäädään arpomaan ja jos lähdetäänkin liikkeelle, niin mahdollisimman hitaasti, niin hitaasti, ettei sillä vihreällä ehdi hyvässä lykyssä kuin 2 autoa risteyksen yli. Useissa paikoissa valot vaihtuu nopeaa, tällöin NOPEA kiihdytys valojen vaihtuessa, että liikenne etenee! Hoksottimet mukana koko ajan!”

    Itse asiassa netistä eri foorumeilta löytyy paljon mielipiteitä siitä, miten hidastelu koetaan epämukavana, ja se saa ihmiset ärsyyntymään. Se, että mainitsin tästä asiasta omassa kirjoituksessani on aivan normaalin rajoissa.

    http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/kysely-matelijat-arsyttavat-liikenteessa/216622

      
  • SO2001: ”Sitä jäin hieman miettimään, mikä on TeeCeen uusimman kirjoituksen keskeinen sanoma? Sekö, että ainoastaan nopeusrajoituksia tiukasti noudattavilla on moraalinen oikeus käsitellä liikenteessä esiintyviä ilmiöitä.”

    Sinun sietääkin hieman miettiä, sillä ensimmäinen tulkintasi meni täysin pieleen. Minä kysyin sinulta, että muistatko kun kerroit ”mitäpä tässä muista”-tyyliin miksi et välitä liikenteessä aiheuttamastasi liikennekuolemanriskin kasvattamisesta, ja nyt puhut kuin tuossa tyylissä olisi jotain vikaa kun jotkut muut soveltavat sitä käytökseensä liikennevaloissa.

      
  • SO2001:
    Sitä jäin hieman miettimään, mikä on TeeCeen uusimman kirjoituksen keskeinen sanoma? Sekö, että ainoastaan nopeusrajoituksia tiukasti noudattavilla on moraalinen oikeus käsitellä liikenteessä esiintyviä ilmiöitä.

    Ehkä sinun pitäisi vain lukea uudestaan TeeCeen kirjoitus 21.02.2017, 11:41. Minusta hän ei kirjoittanut tuonne päinkään.

    Hyvä jos tiedän, mistä napista tai vivusta sen (äänimerkin) saa toimimaan.

    Tiedätkö mitä, minä melkeinpä voisin uskoa sinua tuon suhteen. Mutta se ei mairittele sinua yhtään. Vaikka väittäisit jälkeenpäin "vitsailleesi", en enää uskoisi. Ehkä "vaarallisten tilanteiden varalle" töötin käyttö kannattaa kerrata. Ääni on ilmeisen tuttu kuitenkin, se on hyvä tunnistaa, jos sattuu että sinulle joskus töötätään...

    En ole koskaan elämäni aikana nähnyt ajoneuvon äänimerkkiä käytettävän siihen tarkoitukseen, mihin se muka on tarkoitettu – eli vaarasta varoittamiseen. Havaintojeni perusteella väitän, että äänimerkkiä käytetään 99,999 -prosenttisesti toisten tiellä liikkuvien toiminnan arvostelemiseen – lievimmillään huomauttamiseen, voimakkaimmillaan raivoprotestoimiseen.

    Olet varmaan osittain oikeassa, torven käytössä on tulkinnan varaa. Veikkaan ennemminkin sinun tulkitsevan tuon "vaarasta varoittamisen" kovin (yli)dramaattisesti. Vaaran asteita on muitakin kuin kuolemanvaara vaikkapa.

    Minun havaintojen mukaan tyypillisimmin ihan vain peltikolarin välttämiseksi tööttääminen on yleisempää kuin protestointi. Ehkä sinä muutenkin liikennesäikkynä vain tulkitset sen sellaiseksi, vaikka useimmiten tööttäys on nimenomaan auttanut ja kolari on vältetty. Sinä kuulet vain tööttäyksen ja toteat "eihän tuossa edes sattunut mitään"!

    Niinpä. Varsinaiset osalliset näkivät sen uhkaavan tilanteen, toinen varoittaakseen joutumasta kolariin, toinen "herättyään" ko. liikennetilanteeseen ja oikaisten sen kuntoon.

    Seuraavaksi yleisimmät torvenkäyttötilanteet mielestäni ovat vaikkapa "töt (lyhyt), huomasitko että vihreät valot vaihtuivat, sinä edessäni risteyksessä seisova?", tai vaikkapa "töt-tööt, terve Turo!" (heilutusta päälle) Heh...

      
  • SO2001: ” ...en siitä huolimatta myönnä olevani muista ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan välittämätön kuljettaja.”

    Myönnät tai et, mutta olet kuitenkin useaan otteeseen puhunut kuin et välittäisi ajamisesi vaikutuksesta muiden ihmisten turvallisuuteen, esimerkiksi sillä perusteella että liikenne on kokonaisuutena niin vähäpätöinen tappaja moneen muuhun vaaratekijään verrattuna.

    Sinun pitäisi epäillä itsekin kykyäsi arvioida ajotapojesi vaikutuksia riskeihin, sillä olet tietoinen omasta ADHD:stasi ja olet tietoinen että sen oireisiin kuuluu mm. vaikeus arvioida todenmukaisesti omaa ajokykyä.

      
  • SO2001: ”En ole aiheuttanut kenenkään ihmisen edes lievää loukkaantumista ajamisellani...”

    Tuossa on yksi sokeista pisteistäsi. Puhut ensin vaaran aiheuttamisesta, ja sitten pomppaat puhumaan loukkaantumisesta. Vaara tarkoittaa liikenteestä puhuttaessa riskiä, eli onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Se on olemassa, vaikka onnettomuutta ei vielä olisi tapahtunutkaan. Sinä kuitenkin puhut kuin vaaraa olisi olemassa vain silloin kun tapahtuu onnettomuus jossa joku satuttaa itsensä; ”…jos on tehty rikos ja aiheutettu ”vaaraa”, kai sen jotenkin pitäisi näkyäkin.” Ei vaaran tarvitse näkyä kuolemina ja loukkaantumisina ollakseen oikea vaara, vaan melkein kaikki vaara on tilastollista. Joka ikinen kerta kun esimerkiksi sinä teet jotain mikä tilastollisesti lisää henkilövahingon todennäköisyyttä, olet aiheuttanut varaa, vaikka mitään ei olekaan tapahtunut.

    Olet sitä mieltä että vaaran aiheuttamisesta pitää rangaista, ja että vaaraa on vasta se, kun tapahtuu vahinkoja. Kerroit kerran tapauksesta jossa nainen oli ajanut sillalta jokeen ja hänen kaksi lastaan, siskonsa, ja tämän kaksi lasta oli kuollut. Oli siis kuollut viisi ihmistä, joten oli siis aihetta olettaa, että kuski oli aiheuttanut vaaraa myös siinä sinun tarkoittamassa merkityksessä.

    Kun poliisi sitten kuulusteli kuskia syylliseksi epäiltynä, sinä kerroit kokevasi sanoin kuvaamatonta vastenmielisyyttä poliisia kohtaan. Et sulata omaasi etkä muun maailman versiota sanasta ”vaara”.

      
  • TeeCee: Sinun sietääkin hieman miettiä, sillä ensimmäinen tulkintasi meni täysin pieleen.

    Kun hidastelee muiden autojen edessä liikennevaloissa tai tukkii tien muilta, haitat kohdistuvat suoraan ja kiistämättä ja ilman selittelyjä muihin ihmisiin. Tällainen konkreettinen haitanteko on täysin eri asia kuin pelkästään tilastollisella tasolla teoriassa ilmenevä haitan tuottaminen, jota ei siis konkreettisesti edes tapahdu, ja joka on muutenkin kiistanalainen.

    TeeCee: Myönnät tai et, mutta olet kuitenkin useaan otteeseen puhunut kuin et välittäisi ajamisesi vaikutuksesta muiden ihmisten turvallisuuteen, esimerkiksi sillä perusteella että liikenne on kokonaisuutena niin vähäpätöinen tappaja moneen muuhun vaaratekijään verrattuna.

    Oma ajamiseni ja sen turvallisuusvaikutukset eivät ole mielessäni, kun kirjoitan liikenteen olevan vähäpätöinen tappaja moneen muuhun asiaan verrattuna. Asia nyt vain on näin, jos sitä viileän analyyttisesti tarkastelee. On suurempi kuolemanriski tukehtua ruokaan kuin kuolla selvin päin ajetun ylinopeuden uhrina. Edellinen kuolintapa vain ei ole niin mediaseksikäs, että siitä jatkuvasti kirjoitettaisiin tai sen estämiseen kiinnitettäisiin huomiota.

    Kun kirjoitan arvion siitä, miten suuri liikennekuoleman riski on verrattuna muihin riskeihin, ajattelen myös koko tätä valtavaa keinotekoista hössötystä ja showta joka esimerkiksi ylinopeuksien ympärillä käydään. Sellaisen ”ongelman” ympärillä, joka voitaisiin lakaista historiaan milloin tahansa, jos niin oikeasti haluttaisiin tehdä. Ajattelen myös sitä käsittämätöntä kaksimielisyyttä tai kaksijakoisuutta, joka liikennettä käsiteltäessä ilmenee. Autojen vauhtia ja nopeutta ja tehoa ihaillaan, ja näiden ominaisuuksien käyttämistä paheksutaan.

    Jos mennään omaan ajamiseeni, niin ajotavassani on paljon turvallisuuden kannalta positiivisiakin puolia. Siitä huolimatta, että suhtaudun nopeusrajoituksiin niin kuin suhtaudun, ja tästä syystä ohitan aika usein, olen hyvin arka ja turvallisuustietoinen ohittaja. Pieniä lipsahduksia voi tietysti sattua kenelle tahansa, mutta jos niitä sattuu, yritän ottaa niistä oppia, ettei virhe toistuisi. En myöskään aja liian lähellä toisten perässä enkä myöskään liian lähellä keskiviivaa. Ajan mitä ilmeisemmin kauempana edellä ajavista kuin kuljettajat keskimäärin. Keskiviivan suhteen ajan suunnilleen yleisellä ajolinjalla, mutta jos poikkeamaa tapahtuu, se tapahtuu tien reunan suuntaan eikä keskiviivan suuntaan.

    Väitän, vaikka en pystykään tätä käytännössä todistamaan, että liukkaan kelin ajotaitoni on vähintään keskitasoa ellei parempikin. Hoidan mahdolliset luistot rutiininomaisesti menettämättä auton hallintaa. Eilen pitkällä reissulla piti tehdä yksi salamannopea korjausliike, kun auton takapyörät lähtivät urista sivuluisuun. Pieniä luistotilanteita oli muitakin.

    Itse asiassa minulle sattui vuosikausiin pahin autonhallinnan ongelmatilanne noin viikko sitten ajaessani erittäin liukkaalla jäisellä, vetisellä ja uraisella tiellä, jossa oli autojen renkaiden tekemien syvien urien lisäksi lumiauran tai tiehöylän tekemiä uria. Auto tuntui menevän välillä minne sattuu, kun urat heittelivät sitä. Pahin lipsahdus tapahtui tilanteessa, jossa olin kaivamassa kännykkää esille kotelosta (lainvastaisesti kaiketi, vaikka en ollutkaan soittamassa) ja tästä syystä ohjasin vain toisella kädellä jos silläkään. Yhtäkkiä ura heitti auton perää sivulle niin paljon, että auto meni jo osittain vastaan tulevien kaistalle ennen kuin sain sen palautettua omalle kaistalle nokka menosuuntaan. Tässäkään tapauksessa ei ollut kuitenkaan kyse mistään lehdissä mainituista "auto heittelehti" tilanteesta, koska ei se auto heittelehtinyt vaan sen takapyörät luisuivat yhteen suuntaan eli vasemmalle. Tavallisella keinolla eli kaasua lisäämällä ja rattia kääntämällä tilanne palautui normaaliksi.

    En sanoisi edellä kuvattua tapahtumaa vielä miksikään akuutiksi vaaratilanteeksi, koska ojaan ajaminen olisi vaatinut virheellistä toimintaa. Vastaan ei myöskään tullut autoja, joten väärällä kaistalla käväisy ei ollut siinä mielessä vaarallista. Erittäin vaativa keli huomioon ottaen olisin ajanut hitaammalla nopeudella ja ohjannut huolellisesti kahdella kädellä, jos auto olisi tullut vastaan. Olisin ajanut myös lähempänä tien laitaa ja ottanut urien vaikutuksen huomioon. Nyt en keskittynyt tilanteeseen ja sen lisäksi ohjasin "puolella kädellä" jostakin ratin alareunasta kiinni pitäen, mikä ei ole paras ote, jos vaaditaan nopeaa refleksimäistä ohjausliikettä.

      
  • SO2001: ”Mieluummin rikon lakia, jos katson, että kohteliaisuus ja muiden huomioiminen sitä edellyttää, kuin noudatan lakia, vaikka näkisin, että muiden etu lain pilkuntarkan noudattamisen takia kärsii.”

    Kuinka usein sinulle tulee liikenteessä eteen tilanteita, joissa muiden etu kärsii siitä että sinä noudatat liikennesääntöjä? Ja mikä on se muiden etu, jonka kärsimistä sinä silloin yrität välttää?

    Ihmisillä on kaikenlaisia etuja. Lisäksi ne vaihtelevat riippuen siitä arvioiko yhden ihmisen etuja joku muu vai hän itse. Siksi on aika paljon sanottu, että sinä toimisit muiden edun mukaisesti. Olen ihan varma että et ole edes ajatellut koko asiaa ennen kuin päätit toimia noin.

    Kun itse pistän tärkeysjärjestykseen ihmisten etuja liikenteessä, niin tärkeimmäksi asettaisin ihmisen oikeuden välttyä kuolemasta tai loukkaantumasta minun tekojeni tuloksena. Tämä valinta on pakko tehdä jos haluaa muutakin kuin vain höpöttää hyvältä kuulostavia tyhjänpäiväisyyksiä, ja minun valintani rajaa paljon vapauttani sen suhteen, miten voin rikkoa lakia liikenteessä.

    Koska en osaa ennustaa, voin arvioida tekojeni vaikutusta liikenneturvallisuuteen ainoastaan tieteellisen tiedon perusteella. Jos joudun tilanteeseen josta minulla ei ole sellaista tietoa, en yritä huomioida muita liikennesääntöjä rikkomalla. Silloin olisin vain yksi hyvää tarkoittava hölmö muiden samanlaisten joukossa, joka saakin aikaan pahaa. En pidä itseäni hölmönä, mutta se mielipide pitäisi muuttaa jos tekisin tietoisesti hölmöjä tekoja.

    En muista pitkään aikaan joutuneeni liikennetilanteeseen, jossa lain rikkominen olisi parantanut muiden liikenneturvallisuutta. Muistan että tällaisia tapauksia sattui minulle aikoinaan moottoritielle liittymisissä ja ohituskaistoilla. Ajauduin silloin tällöin tilanteisiin, joissa valittavana oli enää kaksi vaihtoehtoa; kiihdytys ylinopeuteen tai jarrutus kiihdytyskaistalla tai ohituskaistalla takapuskurissa kiinni ajavan edessä. Lopulta viesti meni perille ja älysin opetella ajamaan niin, että en enää joutuisi tuollaisiin tilanteisiin.

    Jos joutuu tilanteisiin joissa muiden turvallisuus vaatii liikennesääntöjen rikkomista, sitä ei pitäisi tulkita merkiksi liikennesääntöjen rikkomisen hyödyllisyydestä. Se pitäisi tulkita merkiksi siitä, että ajotapaa pitäisi muuttaa niin, ettei enää joudu sellaisiin tilanteisiin. Ei se ole mikään ylpeilyn aihe että pelastelee muita itse rakentamistaan ansoista liikennesääntöjä rikkomalla.

      
  • Robottiautojen onnettomuudet johtuu juuri pilkuntarkkaan noudatetuista liikennesäänöitä, ne ei osaa vielä reagoida kanssa autoilijoiden pieniin eikä isoihin liikennesääntöjen lipsumisiin missä normiautoilija luopuu omista oikeuksistaan välttääkseen onnettomuuden mahdollisesti itse säännöistä poikkeavalla tavalla.

      
  • Paljonko robottiautoille sattuu onnettomuuksia vs taviskuskit?

      
  • Robottiautot voivat lopettaa kolarit kokonaan

    Toyotan Crown-malli osaa Japanissa jo päättää itsenäisesti vaikeimmastakin kääntymisestä risteyksessä. Japanissa robottiautoilun uskotaan takaavan lisää liikkumisen vapautta maan vanhenevalle väestölle.

      
  • TeeCee: Kuinka usein sinulle tulee liikenteessä eteen tilanteita, joissa muiden etu kärsii siitä että sinä noudatat liikennesääntöjä? Ja mikä on se muiden etu, jonka kärsimistä sinä silloin yrität välttää?

    Tilanteita ei tule usein, koska vältän ajamasta niin, että muiden etu kärsisi. Ja jos tuollainen tilanne tulee, se ei välttämättä ole minun aiheuttamani. Sen voi aiheuttaa kuka tahansa, eikä minulla tai muillakaan ole mahdollisuutta estää tilanteen kehittymistä.

    Mainitsemassani esimerkissä taksi oli pysähtynyt keskelle ajokaistaa tukkien liikenteen. Mikäli taksin kiertäminen raitiovaunukiskojen ja korokkeen päältä ajaen oli liikennesääntöjen vastaista, tällöin näin tekevät autoilijat edistivät yhteistä hyvää eli liikenteen sujumista rikkomalla liikennesääntöä. En tiedä, mikä liikennelaki sanoo esteen kiertämisestä, joten osaa sanoa, oliko autoilijoiden toiminta liikennesääntöjen vastaista.

    Jos mennään pikkutarkkaan lakien ja liikennesääntöjen noudattamiseen, on helppo keksiä tapauksia, joissa lain rikkominen edistää yleistä hyvää. Kuvitellaan vaikka tilanne, jossa tilausbussi vie asiakkaita tunturivaellukselle. Kuljettajan rahakukkaro ajokortteineen häviää matkan aikana jonnekin, ja lainkuuliainen kuljettaja kieltäytyy ajamasta bussia pois. 40 turistia värjöttelee Lapin pimenevässä illassa odottaen, että jostakin kaukaa saadaan järjestettyä kuljettaja, jolla on ajokortti tallessa. Ihmiset myöhästyvät lennoilta ja jatkoyhteyksistä. Jos kuljettaja sen sijaan ajaisi, vaikka ajokorttia ei olekaan mukana, monelta ongelmalta ja kärsimyksiltä vältyttäisiin.

    Tilanteet ovat joskus moraalisesti hieman hankalia. Olin kerran eräällä bussireissulla, jonka aikana linja-autosta petti jokin paikka jousituksessa, ja auto kulki sen jälkeen voimakkaasti ojan suuntaan kallellaan. Sen käyttäytyminen oli muutenkin hyvin epävarman oloista. Tiessä olevien kuoppien kohdalla se huojahteli, ja näytti siltä, että kuljettajalla on vaikeuksia hallita autoa. Kuljettaja ei voinut ajaa kuin kuutta kymppiä. Minun mielestäni auto oli vaarallinen, ja pelkäsin kyydissä istuessani. Reissu kuitenkin jatkui suunnitelman mukaan aina perille asti.

    Tuossa tapauksessa kuljettaja joutui miettimään laillisuusnäkökohtia, taloudellisia näkökohtia, matkustajille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa, turvallisuusnäkökohtia ja myös oman työpaikkansa säilymistä. Hän päätyi siihen ratkaisuun, mihin päätyi, eli jatkoi ajamista, vaikka bussissa oli paha tekninen ongelma.

    TeeCee: Kun itse pistän tärkeysjärjestykseen ihmisten etuja liikenteessä, niin tärkeimmäksi asettaisin ihmisen oikeuden välttyä kuolemasta tai loukkaantumasta minun tekojeni tuloksena.

    Näin minäkin ajattelen, mutta en katso sen edellyttävän lakien ja asetusten pilkuntarkkaa noudattamista.

    TeeCee: Ajauduin silloin tällöin tilanteisiin, joissa valittavana oli enää kaksi vaihtoehtoa; kiihdytys ylinopeuteen tai jarrutus kiihdytyskaistalla tai ohituskaistalla takapuskurissa kiinni ajavan edessä. Lopulta viesti meni perille ja älysin opetella ajamaan niin, että en enää joutuisi tuollaisiin tilanteisiin.

    Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, minkä taikakeinon TeeCee on keksinyt välttääkseen joutumasta koskaan tuollaisiin tilanteisiin. Ajamisen pelkästään hiljaisen liikenteen aikana kenties?

    Jos moottoritielle ei näe kunnolla siksi, että saapumiskaistan ja moottoritien välissä on puita, miten moottoritielle saapuva autoilija voi arvioida hyvissä ajoin tilannetta moottoritiellä ja sovittaa oman nopeutensa jo alusta alkaen niin, että hän voi ajaa moottoritielle sopivaan koloon? Minun mielestäni ei oikein mitenkään. Hänen on vain kiihdytettävä ja toivottava, että tilaa löytyy, kunhan näköesteet poistuvat. Kun hän vihdoin näkee moottoritien kunnolla, hänen mahdollisuutensa päästä moottoritielle vauhtia säätämällä ovat jo huomattavasti pienemmät. Aikaa ja matkaa on vähemmän. Tilanne etenee sekunti sekunnilta. Moottoritiellä ajavien nopeutta voi olla hankala arvioida, kun autot ovat takaviistossa niin, ettei niitä kunnolla näe. Ja kaikki tämä tilanteen arvioiminen ja nopeuden säätäminen tapahtuu muutaman ohi menevän sekunnin aikana.

    En muista joutuneeni viime aikoina hankaliin tilanteisiin moottoritielle ajaessani. Ei ole ollut tarvetta hillittömiin kiihdytyksiin eikä myöskään koviin jarrutuksiin. En yleensä aja moottoritielle tullessani mitenkään erityisen kovaa. Jos nopeuteni jossakin vaiheessa menee ylinopeuden puolelle (aurinkoisina kevätpäivinä talvinopeusrajoituksen aikana tämä mahdollisuus on olemassa), se tapahtuu yleensä vasta myöhemmin. Lisäilen hiljalleen nopeutta, jos näen siihen syytä. Ajan vanhoilla autoilla, joiden polttoaineen kulutus on melko suuri, joten en yleensä aja moottoritiellä mitenkään kohtuuttoman kovaa. 100 kilometriä tunnissa riittää monesti.

      
  • Ajan kaupungista ulos nelikaistaista tietä (kaksi kaistaa/suunta, kenties moottoritie). Rajoitus on 80 km/h, joka nousee sataseen. Rajoituksia noudatetaan suht hyvin (itse pilkulleen vakionopeudensäätimen avustamana mittarivirhe huomioiden) ja liikenne on vilkasta, ei kuitenkaan lähelläkään ruuhkaa. Yleensä rajoituksen noustessa joku ottaa ennakkoa ja lähtee ohitukseen. Tämän ollessa rinnallani rajoitus nousee, jolloin minäkin haluaisin nostaa nopeuttani. Laki kuitenkin kieltää minulta sen. Lisäksi suurin osa ohittajista ei jatka ylinopeudella satasen alueella, jolloin nopeutta nostamalla pakottaisin ne jatkamaan ylinopeudella tai blokkaisi ne vasemmalle kaistalle. Jos en nosta nopeutta, kaikki takanani tulevat lähtevät luonnollisesti ohitukseen, ajanhan 20 km/h alle suurimman sallitun ilman päälle päin näkyvää syytä. Saattaa mennä useampi kilometri, ennen kuin voin nostaa nopeuteni suurimpaan sallittuun.

    Miten toimtte?
    A. Otatte ennakkoa kuten muutkin
    B. Nostatte nopeutta vasta merkin kohdalla ilman, että välitätte ohittajien tilanteesta (itsepähän ylinopeudellaan ongelmansa aiheuttivat)
    C. Nostatte nopeutta vähitellen
    D. Ette käsitä, mitä ongelmaa tilanteseen liittyy
    E. Joku muu vaihtoehto

    Entä moniko tunnistaa löytäneensä itsensä tuossa tilanteessa ohittajan paikalta? Oletteko koskaan pohtineet, mitä tilanteessa oikeasti tapahtui?

      
  • SO2001: "Jos moottoritielle ei näe kunnolla siksi, että saapumiskaistan ja moottoritien välissä on puita"

    Laitatko karttalinkin tuollaisen paikkaan? Itse en muista sellaista koskaan nähneeni.

      
  • SO2001: ” Itse asiassa netistä eri foorumeilta löytyy paljon mielipiteitä siitä, miten hidastelu koetaan epämukavana, ja se saa ihmiset ärsyyntymään. Se, että mainitsin tästä asiasta omassa kirjoituksessani on aivan normaalin rajoissa.”

    Hidastelu ärsyttää ja siitä puhuminen on ”normaalin rajoissa”, muistutin vain että perustelit kielteistä kantaasi hidasteluun samalla argumentilla jolla perustelit myönteistä kantaasi omaan tapaasi ajaa ylinopeudella. Tarkoitan puheitasi ”mitäpä tässä muista”-asenteesta. Unohdat muut aika äkkiä kun alat kertoilla ajatuksiasi ylinopeudesta.

    Ajat ”huomaavaista ylinopeutta” ja ajat ylinopeutta vain kun muita ei ole lähellä ja niin edelleen. Kuitenkin onnistut säästämään elämäsi aikana laskelmiesi mukaan monta työvuotta ilman että kenenkään muun riski kasvaisi. Selität tätä sillä että ajat niin paljon teillä joilla ei ole muuta liikennettä, mutta mistä sitten tulevat ne kaikki tarinasi kummallisista liikennetilanteista, joita sinulle sattuu? Pakkohan sinun on ajaa suunnilleen samoilla ajotavoilla meidän muidenkin seassa. Sinä et omien sanojesi mukaan pysty etkä halua noudattaa nopeusrajoituksia, en usko että sitä kykyä ja halua löytyy ratkaisevasti lisää muiden lähellä.

    ”Mitäpä tässä muista”-asenteesi näkyy myös mielipiteissäsi, että rajoituksia pitää nostaa ja niiden valvontaa vähentää. Tiedät että nuo molemmat lisäävät liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia, mutta pidät sitä vähäisempänä ongelmana kuin henkistä rasitusta, jonka nykyiset rajoitukset ja niiden noudattamisen valvonta sinulle aiheuttavat. Ja paheksut kuskeja, joilla on ”mitäpä tässä muista”-asenne.

    Jos sinun mielipiteesi eivät olisi harhaisia, sinä a) ymmärtäisit mistä tässä puhun ja b) osaisit kumota väitteeni oikeilla argumenteilla tai c) muuttaisit jotain mielipidettäsi. Tuohon et pysty. Jos ylipäätään käsittelet tätä ongelmaa, niin argumenttisi ovat sitä luokka, että kerrot kannattavasi automaattisesti ylinopeudet estävää järjestelmää. Tosin kannatat sitäkin vain meille muille, itsestäsi sanoit että JOISSAIN tilanteissa voisit jopa käyttää sitä. Eikä se laite minunkaan mielestäni poista sitä ongelmaa mistä nyt puhun, eli sinun harhaisia ja keskenään epäloogisia puheitasi liikenteestä.

      
  • SO2001: ” Kun hidastelee muiden autojen edessä liikennevaloissa tai tukkii tien muilta, haitat kohdistuvat suoraan ja kiistämättä ja ilman selittelyjä muihin ihmisiin. Tällainen konkreettinen haitanteko on täysin eri asia kuin pelkästään tilastollisella tasolla teoriassa ilmenevä haitan tuottaminen, jota ei siis konkreettisesti edes tapahdu, ja joka on muutenkin kiistanalainen.”

    Mikä on tämä ”pelkästään tilastollisella tasolla teoriassa ilmenevä haitan tuottaminen, jota ei siis konkreettisesti edes tapahdu, ja joka on muutenkin kiistanalainen”?

    Aiemmin olet puhunut tuohon sävyyn ylinopeudesta, mahtaakohan siitä olla kyse nytkin. Olet suorastaan närkästyny kun olen epäillyt että et pitäisi ylinopeutta sellaisena riskinä kuin se tieteellisen tiedon mukaan on: ”Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa se, että en kiistä tieteellisiä tosiasioita. Suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus. Myönnän tämän, ja sanoohan arkijärkikin sen.” Tuo puhuu sen puolesta että et tarkoittanut tuolla ylinopeutta.

    Mutta toisaalta puhut jatkuvasti ristiin ja elättelet kaikenalaisia hassuja ajatusharhoja nimenomaan tästä yhdestä liikenteen riskitekijästä, joten pitää kysyä että mitä tarkoitit.

      
  • TeeCee: Myönnät tai et, mutta olet kuitenkin useaan otteeseen puhunut kuin et välittäisi ajamisesi vaikutuksesta muiden ihmisten turvallisuuteen, esimerkiksi sillä perusteella että liikenne on kokonaisuutena niin vähäpätöinen tappaja moneen muuhun vaaratekijään verrattuna.

    SO2001: ” Oma ajamiseni ja sen turvallisuusvaikutukset eivät ole mielessäni, kun kirjoitan liikenteen olevan vähäpätöinen tappaja moneen muuhun asiaan verrattuna. Asia nyt vain on näin, jos sitä viileän analyyttisesti tarkastelee.”

    Kyllä, noin se viileän analyyttisesti tarkastellen on. Mutta mieti yhtä viileän analyyttisesti mikä palsta tämä on. Tämä on liikenneaiheinen palsta, joten vertailtavina eivät ole liikenteen uhrit versus muut uhrit, vaan verrattavina ovat liikenteen eri riskit. Jos tarkastelet viileän analyyttisesti LIIKENTEEN riskitekijöitä, niin kuinka tärkeä rooli ajonopeudella tieteellisen tiedon mukaan on liikennekuoleman todennäköisyyteen verrattuna muihin riskitekijöihin? Sinun pitäisi tietää se, siitä on tainnut joskus olla puhetta.

    Puhuit siitä miten ärsyttävää se on kun joku ajaa liikennevaloista hidastellen ja välittämättä miten muut ehtivät läpi vihreiden valojen aikana. Jos pompitaan aihealueesta toiseen sinun laillasi, niin voisin sanoa että liikenteen harmitukset ovat mitättömän pieni osa kaikista ihmisiä harmittavista asioista. Voin vakuuttaa, että esimerkiksi viallinen, pohjastaan avonaiseksi jäänyt koiranpaskapussi harmittaa sen verran, että liikennevaloissa koetut harmitukset eivät tunnu missään.

    Se on oma asiasi, paljonko painoarvoa annat liikenteen vuoksi menetetyille ihmishengille tai terveydelle, mutta jos toimit tai puhut vain oman mielipiteesi mukaan, niin ei ole viisasta moittia kun joku toisenkin toimii liikenteessä ”mitäpä tässä muista”-asenteella.

      
  • SO2001: ”Kun kirjoitan arvion siitä, miten suuri liikennekuoleman riski on verrattuna muihin riskeihin, ajattelen myös koko tätä valtavaa keinotekoista hössötystä ja showta joka esimerkiksi ylinopeuksien ympärillä käydään. Sellaisen ”ongelman” ympärillä, joka voitaisiin lakaista historiaan milloin tahansa, jos niin oikeasti haluttaisiin tehdä.”

    Mitä jos se hössötys ei olekaan keinotekoista, vaan se ainoastaan tuntuu keinotekoiselta sellaisesta ihmisestä, joka ei omien henkilökohtaisten syidensä vuoksi kykene ymmärtämään miksi nopeudelle on annettu liikenneturvallisuudessa niin suuri rooli? Et kykene käsittelemään tätä asiaa loppuun, pakenet aina uudelleen samoihin marinoihin ylinopeuksien teknisestä estämisestä ja vastaavista. Harhoihin pakenemisen sijasta sinun pitäisi antaa asioille ajatuksissasi se merkitys, mitä niillä on tieteessä tällä hetkellä vallitsevan kannan mukaan. Sinun pitäisi kyetä huomaamaan, että ylinopeuden suhteen sinä et pysty siihen, ja tämän pitäisi herättää sinussa ihmettelyä, mutta sinä ihmetteletkin puheittesi ihmettelijöitä.

    Tuosta seuraa, että mielipiteesi ylinopeudesta eivät vastaa todellisuutta. Ja kun mielipide ei vastaa todellisuutta, on kyse virhepäätelmästä. Ja jos sitä ei voi horjuttaa järkiperusteilla, on kyse ajatusharhasta. Jota johtopäätöstä sinä vastustat ja annat todisteeksi harhaisia väittämiä.

      
  • SO2001: ” Ajattelen myös sitä käsittämätöntä kaksimielisyyttä tai kaksijakoisuutta, joka liikennettä käsiteltäessä ilmenee. Autojen vauhtia ja nopeutta ja tehoa ihaillaan, ja näiden ominaisuuksien käyttämistä paheksutaan.”

    Sinä, epäloogisten sekoilujen kruunaamaton kuningas, ihmettelet muiden epäloogisuutta. Ihminen on irrationaalinen eläin, joten ihmiseen pitää suhtautua sen mukaan. Kaikkein tärkein tuosta vedettävissä oleva johtopäätös minun osaltani on, että koska olen ihminen, olen luonnostani irrationaaliseen ajatteluun ja käytökseen pyrkivä eläin. Tämän kun muistaa aina ajatellessaan, ei tule uskoneeksi ihan kaikkea mitä oma pää tuottaa.

    Minusta tuntuu, että sinä et ole tehnyt tuota johtopäätöstä, minkä vuoksi et epäile riittävästi omia ajatuksiasi. Tai ei minusta tunnu tuolta, minä pystyn esittämään kymmeniä mielipiteitäsi joita tukevaa tieteellistä tietoa ei löydy koska ne perustuvat vain sinun omiin kuvitelmiisi.

    Oikeasti autojen huippunopeuksilla ja sinun mielipiteilläsi ylinopeudesta ei ole yhteyttä. Jos autot eivät kulkisi rajoituksia kovempaa, se varmasti helpottaisi sinulle luonnostaan vaikeaa auton nopeuden pitämistä laillisissa rajoissa, mutta se ei ole syy siihen miksi sinun on niin vaikea ajaa rajoitusten mukaan.

      
  • "Tämän kun muistaa aina ajatellessaan, ei tule uskoneeksi ihan kaikkea mitä oma pää tuottaa."

    Älä muuta sano TeeCee.

      
  • TeeCee muistuttaa, että olen kirjoittanut, että en kiistä sitä tosiasiaa, etteikö suurempi nopeus olisi vaarallisempi kuin pienempi nopeus.

    En kiistäkään, mutta entä sitten.

    Kun kuljettaja ajaa 80 kilometrin tuntinopeudella ja nostaa nopeuden sataan kilometriin tunnissa, turvallisuus heikkenee, ja muille tiellä liikkujille aiheutuva vaara kasvaa.

    Tietoisena siitä, että ajaminen on vaarallisempaa ja aiheuttaa laskennallisesti enemmän vakavia loukkaantumisia ja kuolonuhreja, kuljettaja lisää silti nopeutta. Miksikö? Koska laki ei sitä kiellä, ja koska kuljettaja haluaa päästä nopeammin perille.

    Minäkin toimin noin. Ainoa ero joihinkin toisiin kuljettajiin verrattuna on siinä, että en suuresti välitä tien varressa olevista nopeusrajoitusmerkeistä. Nostan nopeuden sataan kilometriin tunnissa, vaikka liikennemerkissä olisi lukema 80, jos katson, että olosuhteet sen muuten sallivat (esimerkiksi sulalla tiellä aurinkoisena kevätpäivänä talvinopeusrajoituksen ollessa vielä voimassa). Ajattelen niin, että mitä väliä turvallisuuden vaarantamisen kannalta on sillä, tekeekö sen laillisesti vai laittomasti. Jos murha poistettaisiin rikoslaista, muuttuisiko se hyväksi teoksi?

    Jos ihminen katsoo, että laki on hyvän ja pahan mittari, ja lakia pitää ehdottomasti noudattaa, hänen mielestään turvallisuuden heikentäminen lakia rikkomalla on pahempi asia kuin turvallisuuden heikentäminen lakia noudattamalla. Avainkysymys ei ole tällöin turvallisuuden heikentäminen vaan se, rikotaanko lakia vai ei.

    TeeCeen esittämässä ylinopeuskritiikissä on mielestäni nimenomaan tuosta kyse. Ei turvallisuudesta itsessään, koska hän hyväksyy turvallisuuden heikentämisen, kunhan vain laki sen sallii. En tiedä, miten kovaa TeeCee ajaa saksalaisella moottoritiellä, mutta mikäli hän ajaa kovempaa kuin suomalaisen nopeusrajoituksen sallimat 120 kilometriä tunnissa, hän osoittaa toiminnallaan turvallisuuden olevan toissijainen asia ja lain ensisijainen asia. Eli kun laki sallii, niin siitä vaan.

    Katsoin tässä juuri sattumalta Yle Areenasta dokumenttiohjelman toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista keskitysleireistä. Filmit olivat karua katsottavaa, niin kuin tiedetään. Miten nämä hirmutyöt tehtiin? Esivaltaa vastaan kapinoimallako? Lakeja rikkomallako? Ei vaan esivaltaa tottelemalla ja lakeja ja käskyjä noudattamalla. En mainitse ketään nimeltä tai nimimerkiltä, mutta mielessäni ajattelen ketkä voisivat olla hyvää ainesta muokattavaksi toteuttamaan dokumenttiohjelmassa näytettyjä tekoja. Ne ihmiset, jotka ulkoistavat asioiden moraalisen pohdinnan ylemmilleen. Ne ihmiset, jotka kiihkeimmin uskovat auktoriteettien erehtymättömyyteen ja alamaisten tinkimättömään velvollisuuteen totella kyselemättä.

    TeeCee: Mitä jos se hössötys ei olekaan keinotekoista, vaan se ainoastaan tuntuu keinotekoiselta sellaisesta ihmisestä, joka ei omien henkilökohtaisten syidensä vuoksi kykene ymmärtämään miksi nopeudelle on annettu liikenneturvallisuudessa niin suuri rooli?

    Hössötys on nimenomaan keinotekoista, koska nykytekniikalla ylinopeudet voitaisiin lakkauttaa kokonaan. Hössötykseen kuuluvat lehtien jutut julkkisten ylinopeuskäryistä, pahimmista sakkorysistä, uusista puuttumistoleransseista ja niin edelleen. Nopeusrajoitukset ja ylinopeudet ovat erittäin merkittävä aihe tiedotusvälineissä, jos sitä arvioidaan palstamillimetreinä ja lööppeinä ja lehtien irtonumeromyyntinä. Kyse on viihteestä ja bisneksestä. Ylinopeusuutisilla Suomi profiloituu lisäksi maana, jossa ei isokenkäisiä kumarrella.

    ”Kansanedustaja kaahasi Jaguarilla 18 640 euron ylinopeussakot - pyysi sakkojen kohtuullistamista”

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702232200075506_uu.shtml

    Ja lehtijuttujen päälle tulevat tosi-TV ohjelmat maanteiden hurjista takaa-ajoista, joissa ylinopeudella on ratkaiseva merkitys.

    Hössötykseksi katsoisin myös lehdissä julkaistavat autojen koeajoraportit, jotka on laadittu aivan kuten käsitettä nopeusrajoitus ei olisi lainkaan olemassa. Viime lauantaina ilmestynyt Helsingin Sanomien Audi A5 Coupen koeajo on esimerkki tällaisesta vaikkakaan ei paras mahdollinen. Kirjoittaja kuvailee auton ominaisuuksia mm. seuraavasti:

    ”Koeajoyksilön kaksilitrainen ja 252-hevosvoimainen bensamoottori riittää kuljettamaan Audia linjakkaan ulkomuodon mukaisella ripeydellä.”

    Millä ihmeen ”ripeydellä”? Jos maantien reunassa on 80 km/h rajoitusmerkki, se koskee myös autoja, joiden linjakas ulkomuoto edellyttäisi ripeämpää menoa. Mateleminen on matelemista istuipa kuljettaja minkä mallisessa peltilaatikossa tahansa. Kaksi kolmasosaa Audin hevosvoimista on turhia, ja niillä on käyttöä vain öykkärimäisessä liikennevalorevittelyssä tai ylinopeudella ajamisessa.

    Lehti kirjoittaa autosta edelleen, että....

    ”Se kääntyy mukavan hanakasti moottorin voiman ja nelivedon avustamana myös kitkarenkailla.”

    Mitähän ”hanakasti” kääntyminen oikein on? Eikö jokainen auto käänny sinne minne pitää, kunhan kuljettaja kääntää rattia? Jos nopeus on korkeintaan 80 kilometriä tunnissa, niin kuin se suurimmalla osalla Suomen tieverkostosta varsinkin talviaikaan on, mitä ihmeen ”hanakasti” kääntymisiä tarvitaan. Lösömateleminen tuntunee sitä enemmän lösömatelemiselta, mitä paremmalla autolla ajetaan. Trabantilla ajaminen voisi tuntua urheilullisemmalta.

    Vielä poiminta lehdestä...

    ”Coupé etenee hiljaa ja eleettömästi, kun niin halutaan.”

    Ai. Joku muu autoko ei etene? Taitaa olla niin, että Audilla nimenomaan pitää aina ajaa hiljaa ja eleettömästi. Niin hiljaa, että kuvitelmaa nopeudesta pitää simuloida syöttämällä moottoriääniä kaiuttimista, niin kuin lehti kertoo.

    Moottoritienopeutta Saksassa.

    https://uppaa.fi/image/h0v

      
  • SO2001:”Siitä huolimatta, että suhtaudun nopeusrajoituksiin niin kuin suhtaudun, ja tästä syystä ohitan aika usein, olen hyvin arka ja turvallisuustietoinen ohittaja. Pieniä lipsahduksia voi tietysti sattua kenelle tahansa, mutta jos niitä sattuu, yritän ottaa niistä oppia, ettei virhe toistuisi. En myöskään aja liian lähellä toisten perässä enkä myöskään liian lähellä keskiviivaa. Ajan mitä ilmeisemmin kauempana edellä ajavista kuin kuljettajat keskimäärin. Keskiviivan suhteen ajan suunnilleen yleisellä ajolinjalla, mutta jos poikkeamaa tapahtuu, se tapahtuu tien reunan suuntaan eikä keskiviivan suuntaan.”

    Ajat sinä ihan miten turvallisesti tai turvattomasti tahansa, niin sinulla on mahdollisuus joutua osalliseksi omasta tai toisen syystä tai vain huonon onnen vuoksi onnettomuuteen. Sen seurausten vakavuuteen vaikuttaa kaikkia muita riskitekijöitä enemmän se, millä nopeudella jouduit onnettomuuteen. Siihen nopeuteen puolestaan vaikuttaa se, mitä matkanopeutta ajoit ennen onnettomuutta. Ja ylinopeudella ajaessahan matkanopeus on isompi kuin laillista nopeutta ajettaessa.

    Minkään toisen riskitekijän pienentäminen ei vähennä nopeuden vaikutusta. Ei turvaväli, ei se, onko selvinpäin eikä kännissä, ei virkeys, ei reaktionopeus, ei ajotaito. Nuo ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat onnettomuustiheyteen käytetystä nopeudesta riippumatta. Monista kommenteistasi, tämä mukaan lukien, minulle on tullut kuva että et tajua tätä.

      
  • TeeCee: Kuinka usein sinulle tulee liikenteessä eteen tilanteita, joissa muiden etu kärsii siitä että sinä noudatat liikennesääntöjä? Ja mikä on se muiden etu, jonka kärsimistä sinä silloin yrität välttää?

    SO2001:”Tilanteita ei tule usein, koska vältän ajamasta niin, että muiden etu kärsisi.”

    Tarkoitatko että sinun liikennesääntöjen noudattamisesi ei usein aiheuta haittaa muiden edulle, vai tarkoitatko, että et noudata liikennesääntöjä niin usein että siitä aiheutuisi usein haittaa muille?

    Sanoit rikkovasi mieluummin lakia, jos katsot, että kohteliaisuus ja muiden huomioiminen sitä edellyttää, kuin noudatat lakia, vaikka näkisit, että muiden etu lain pilkuntarkan noudattamisen takia kärsii. Suoraan sanoen en ymmärrä tuota lausetta, mutta nähtävästi tarkoituksesi on tuoda esiin että lakia ei kannata noudattaa tarkasti. Yritän siksi haarukoida että kuinka usein sinulla käy niin, että jonkun toisen etu kärsii siitä että sinä noudatat jotain liikennesääntöä. Ensimmäisen selvennyksesi jälkeen ymmärrän entistäkin huonommin alkuperäisen kommenttisi pointin.

    Yritetään tätä: osaatko arvioida ovatko ympärilläsi ajavien, kävelevien ja pyöräilevien edut paremmassa vai huonommassa turvassa kun sinä pyrit noudattamaan parhaasi mukaan liikennesääntöjä verrattuna tilanteeseen, että rikot niistä tahallasi niitä, joiden noudattaminen on sinusta turhaa tai vastenmielistä?

      
  • SO2001:” Jos mennään pikkutarkkaan lakien ja liikennesääntöjen noudattamiseen, on helppo keksiä tapauksia, joissa lain rikkominen edistää yleistä hyvää. Kuvitellaan vaikka tilanne, jossa tilausbussi vie asiakkaita tunturivaellukselle. Kuljettajan rahakukkaro ajokortteineen häviää matkan aikana jonnekin, ja lainkuuliainen kuljettaja kieltäytyy ajamasta bussia pois. 40 turistia värjöttelee Lapin pimenevässä illassa odottaen, että jostakin kaukaa saadaan järjestettyä kuljettaja, jolla on ajokortti tallessa. Ihmiset myöhästyvät lennoilta ja jatkoyhteyksistä. Jos kuljettaja sen sijaan ajaisi, vaikka ajokorttia ei olekaan mukana, monelta ongelmalta ja kärsimyksiltä vältyttäisiin.”

    Aivan, kaikenlaisia tapauksia on helppo keksiä. Kun niitä keksittyjä tapauksia ottaa samalta henkilöltä monta, niistä voi löytyä pienin yhteinen nimittäjä josta voi päätellä, miksi henkilö keksii juuri tietynlaisia tapauksia.

      
  • Tilanne 1.

    Eilen illalla eräällä tiellä oli hiekka-auto lava pystyssä. Se laski hiekkaa, mutta se ei laskenut sitä tielle vaan tien reunaan lavasta lähtevän putken ja levittimen avulla. Kyseessä oli penkereiden viimeistely tai maisemointi tai miksi sitä sanotaan. Kuorma-auto liikkui hyvin hitaasti, hitaammin kuin ihminen normaalisti kävelee.

    Kuorma-auton kohdalla tiellä tuli vastaan toinenkin tietöihin liittyvä kuorma-auto. Kun se oli mennyt, ohitin hiekanlevittäjäauton ja jatkoin matkaani.

    Kysymys legalisteille.

    Paikassa, jossa ohitin hiekanlevittäjäauton, oli ylämäki ja keltainen viiva. Rikoin siis ilmeisesti lakia.

    Tieliikenneasetuksessa (34 §) sanotaan seuraavaa:

    "Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Milloin tällainen sulkuviiva on keltainen, ei ajoneuvo myöskään saa ajaa sen vasemmalla puolella."

    Miten legalisti toimisi? Seuraisiko hän hitaalla kävelyvauhdilla etenevää hiekanlevitysautoa vaikka kilometrin, jos keltainen viiva jatkuisi näin pitkään? Vai olisiko legalistilla, koska hän tuntee lain, jokin hätäratkaisu tähän asiaan? Voiko tuollaisen auton ohittaa jollakin perusteella, vaikka joutuisikin ylittämään keltaisen viivan?

    Tilanne 2.

    Saavutin tänään ajellessani kaksi henkilöautoa. Ohitin jälkimmäisen niistä eräällä suoralla ja jäin ajelemaan etummaisen perään. Suunnittelin ohittavani sen hetken päästä, kun avautuisi reitin paras ohitussuora. Kyseinen suora aukeaa oikealle kääntyvän mutkan jälkeen, ja valmistauduin ohitukseen siten, että kiihdytin nopeutta jo mutkassa, niin että kun suora ilmestyisi näkyviin, voisin tehdä ohituksen nopeasti. Kaikki näyttikin menevän niin kuin olin suunnitellut paitsi, että ohitettava auto (jokin isomman puoleinen Fiat) kiihdyttikin vauhtia eli esti ohituksen. En heti huomannut, että sen vauhti kiihtyy, koska olin keskittynyt tarkkailemaan, onko tie vapaa. Kun ohitus alkoi venyä epätavallisen pitkäksi, huomasin toisen auton lisänneen vauhtiaan. Autoni nopeusmittari näytti jo "vaikka mitä", enkä silti päässyt Fiatin ohitse. Kun lisäksi suoran päässä näkyi vastaan tulevan polkupyöräilijän huomioliivi, päätin luopua ohitusyrityksestä. Vetäydyin siis takaisin omalle kaistalleni ja ajelin Fiatin perässä. Se ajoi vähän aikaa samaa vauhtia, mihin se oli kiihdyttänyt estäessään ohitukseni. Pian sen nopeus kuitenkin hidastui, ja se alkoi ajaa samaa vauhtia kuin alun perin. Myöhemmin se hidasti vieläkin enemmän nopeuttaan ja välillä kiihdytti sitä ja oli nopeuden suhteen täysin arvaamaton. En tietenkään enää uudestaan yrittänyt ohittaa sitä. Autossa näytti olevan useita ihmisiä, jonkinlainen "sakki" ilmeisesti.

    Vaikka auto vaihtelikin nopeuttaan, sen keskimääräinen nopeus oli hitaampi kuin se nopeus, jota olisin ajanut, jos auto ei olisi ollut edessäni.

    Tämä on nyt jo kuudes kerta, kun tämän tyyppistä tapahtuu muutaman vuoden aikana. Hassuinta on se, että kaikki tapaukset ovat sattuneet muutaman kymmenen kilometrin säteellä toisistaan kolmen eri kunnan alueella. Tällainen autoilukulttuuri täällä seudulla siis vallitsee.

    Ohituskiilaamisten lisäksi on ilmennyt sellaista, että kun olen ohittanut hitaasti kulkevan auton, se on kiihdyttänyt nopeuttaan ja tullut muutaman metrin päähän takapuskurista roikkumaan ja pysynyt siinä, vaikka olisin kiihdyttänyt miten paljon omaa nopeuttani. On myös ollut tapaus, jossa ohitin noin 80-90 kilometrin tuntinopeudella kulkevan auton, ja joka lähti kiihdyttämään perääni ja ohitti minut ajaen ohitustilanteessa noin 170-180 kilometrin tuntinopeudella. Eli kilpailuksi meni.

    On ollut muitakin ohituksiin liittyviä omituisia tapauksia, mutta en nyt kerro niitä. Joitakin niistä olen jo kertonut.

      
  • En tiedä onko täällä legalisteja sinun tarkoittamassasi muodossa, jotka voisivat vastata sinulle, SO2001 (sinä ikuinen kapinallinen)?

      
  • SO2001 verrattuna aika moni saattaa olla legalisti?

    Tilanne 1: en tiedä miten toimisin, jos edellä ajava "ei liiku"? Erittäin hitaita traktoreita tms. olen seurannut vastaavassa tilanteessa kilometrejä. Valoristeyksessä odotan paikalle saapuvaa autoa, ellei nuuskuvalon torvelo huomaa moottoripyörääni, jossa on nykyään sata kiloa vähemmän rautaa kuin ennen.

    Mutta ellei se hiekkakasa oikeasti liiku ollenkaan, niin kaipa sieltä olisi kotiin lähdettävä vaikka viivan ylikin. Mutta vain kahdella ehdolla: minä näen riittävästi ja muut eivät näe. Viivan yli ohitus on TLV, jonka lunnaat ovat minulle kestämättömät.

    Tilanne 2: 200 metrin turvaväli, ja siinäpä värkätköön mitä lystää. Päiväsakko maksaa enemmän kuin Kemoran ratavuokra koko kesälomaksi, joten sitä ei ole varaa ottaa.

    Oliko Special T, Mirafiori Racing vai peräti punakantinen V6 Fiat?

      
  • Oletko itse olevinasi legalisti SO2001:een verrattuna- 740GLE - vastauksiisi peilaten (ja nyt: pilkettä silmäkulmaan)?

      
  • Tilanne 1. Mä olen käyttänyt ohjenuorana tätä:

    "Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää, asianmukaisesti merkittyä ajoneuvoa ohitettaessa saa menetellä olosuhteisiin nähden sopivimmalla tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen." (TLL 17 § Ohittaminen)

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit