@Lukija336949 kirjoitti:
Näissäkin nopeudella on suurimerkitys:
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2 000 hirvionnettomuutta.
Suomessa hirvionnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain noin 300–400 ihmistä.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 3 659 peurakolaria. Peuraonnettomuudet ovat yleisiä erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, missä peurojen kannat ovat tiheimmillään.
Mäyräonnettomuuksia ei tilastoida yhtä tarkasti, mutta liikenne on tuhoisaa mäyrille, ja monet harhautuvat maanteille jääden autojen alle.
Ja nuo kaikki tullee tyhjältä näyttävälle tielle kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Peura+kauriskolareita ajetaan 10 000 ja hirvikolarit siihen päälle.
@Lukija336949 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa turvallinen nopeus nopeusrajoituksen ulkopuolella?
Että turvallista nopeutta voi ajaa vaikka nopeus olisi juridisen ylinopeuden puolella. Kiistaton esimerkki tästä on keväinen sula moottoritie aurinkoisella ilmalla, kun ajetaan vaikkapa 115km/h nopeusrajoituksen ollessa 100km/h.
Nopeuden nostaminen ei tee ajamisesta turvallista, olipa se nopeusrajoitusten sisäpuolella tai niiden ulkopuolella.
Tietenkään nopeuden nostaminen ei tee ajamisesta sen turvallisempaa kuin se oli alemmalla nopeudella, mutta nopeuden nostaminen ei välttämättä turvallisuutta vähennäkään. Kaikkihan riippuu siitä, minkälaisen nopeuden kuljettaja valitsee ja miten käyttäytyy missäkin tilanteessa.
Sinä, Herbert ja muut samanhenkiset ette osaa erotella juridista ylinopeutta turvallisesta nopeudesta eli nopeuksista puhuminen on sillä tavalla vääristynyttä, että leikkaatte pois ainakin keskustelusta ja ehkä myös omasta ajattelustannekin näkemykset nopeuksista, jotka ylittävät juridisen ylinopeuden. Paitsi tietysti tyyliin "nelostiellä näkyy ruuhkassa huomattavia ylinopeuksia". On ikään kuin joko tai. Ajetaan korkeintaan rajoitusnopeutta tai sitten ajetaan huomattavaa ylinopeutta. Oikeasti liikenteessä ajetaan paljon lieviä 20km/h tai alle rajoituksen ylittäviä nopeuksia. Se ei vähennä turvallisuutta, kunhan ajetaan asiallisesti ja muut huomioiden, niinkuin yleensä tapahtuu.
Juurihan 539:n kanssa käydyn keskustelun perusteella tuli todettua, että ylinopeutta ajava ei tunnistanut tekojensa vaikutusta muulle liikenteelle.
On varmasti paljon tilanteita, jossa ylinopeudesta ei ole haittaa ja riskilisäkin on pieni. Mutta jos tällainen hyväksyttäisiin, homma riistäytyisi käsistä. Rajoituksista tulisi vitsi, koska tutkaan ajettuna kuskit alkaisivat naurattaa poliiseja tarinoillaan harmittomasta juridisesta ylinopeudesta. Turvavyökin on pakollinen aina, vaikka käytännössä aina turha kun ei huomioida nykyautojen intoa pimputtaa avoimesta vyöstä. Silti kukaan ei kiistä sakkolappua, jos normaalista liikenteestä tämän takia kärähtää. Vai suhtaudutko turvavyöhönkin samalla tavalla eli sitä pitää käyttää vain, kun kokee riskin olevan olemassa?
Herbertillä on paljon/usein huomautettavaa muiden ajamisista, kun taas minusta liikenne sujuu yleensä ihan ok.
Onko nämä asiat mielestäsi jotenkin rinnasteisia? Olen kertonut täällä muutamasta tilanteesta. Ajan vuodessa n. 40 tkm/vuosi eli reilut 3000 km/v. Laske siitä, millaista osuutta kokonaisuudesta nämä tilanteet edustavat ja miten realistisen rinnastuksen tuossa esitit.
En tosin aja usein pääkaupunkiseudun enkä muutenkaan kaupunkien ruuhkissa, ehkä siellä on enemmän häiriökäyttäytymistä ja liikenneraivoa.
Tällä hetkellä minäkään en aja pääkaupunkiseudulla kuin satunnaisesti, joten esimerkkini eivät ole sieltä. Sen verran olen kyllä ajanut, että tiedän millaista liikenne yleisesti ottaen on.
Ei mene sinulle jakeluun, että turvallisuus ei tule nopeusrajoitusmerkistä.
Minulle ei mene jakeluun että puolustelee ylinopeutta, tuleehan sitä ajettua itsekin ”salaa” silloin tällöin. Ei kuitenkaan tulisi mieleenkään puolustella sen olevan turvallista hyvässäkään olosuhteissa.
Niin, luulen monen tälle palstalle kirjoittavan ajavan ainakin joskus juridista ylinopeutta, mutta kirjoittavat kuin eivät koskaan ajaisi.
En tiedä ketään, joka väittäisi ajavansa aina nollatoleranssilla ylinopeuden suhteen. Joskus oli puhetta määrästä. Sehän syntyy ylinopeudella ajetun matkan tai ajan ja ylinopeuden suuruuden tulosta. Tästä laskutoimituksesta syntyy varmasti suuria eroja täällä kirjoittavien välille.
On parempi sanoa tekevänsä niin kuin kuuluu eli ei aja juridista ylinopeutta. Jos kuitenkin ajaa, niin vain ihan pikkuisen silloin tällöin, eikä siitä sitten puhuta.
Vosikohan ajatella, että kyseessä on tekopyhyys?
Ensimmäinen ongelma on se, mikä muokkaa omaa ajattelua niin, että muodostaa mielipidettä muista väärien lähtöarvojen perusteella. Onkohan se itsesuojelumekanismi, jolla ohjataan huomio pois omista virheistä muihin kuljettajiin.
Toinen ja kiinnostavampi asia on se, että täällä on puhuttu ajotavan vaikutuksista liikenteeseen. Kun kuljettaja muodostaa mielipiteen asiasta, se ohjaa kuljettajan ratkaisuja liikenteessä. Jos kuljettaja kokee, että aiheuttaa liikenteelle ylimääräistä haittaa ylinopeudellaan, ilman erityistä tarvetta (oma etu kävelee normaalin hyvän käyttäytymisen yli) ei ylinopeutta tule ajettua. Toki jos on oikeasti kiire, vaikka syystä tai toisesta päässyt liikkeelle myöhässä ja pitää olla tiettynä aikana perillä, parin minuutinkin myöhästyminen palaverista olisi nolo juttu, silloin voi ajaa ylinopeutta, ottaa riskin sakosta ja tietoisesti aiheuttaa haittaa muille liikenteessä. Tällöin ei kuitenkaan tule täällä jutusteltu, että oikeasti ylinopeus on ihan ok.
Hirvieläinonnettomuusriskiiin liittyen. Peurojen tihentymäalueella eli suunnilleen alueen Satakunta-Pirkanmaa-Kanta-Häme -Uusimaa sisäpuolella kannattaa pysähtyä kiikaroimaan maisemaa. Se määrä peuroja ja muita eläimiä, minkä autosta näkee kesken ajamisen paljaalla silmällä, voi kertoa ainakin kymmenellä ja näin saadaan tulos, paljonko elukoita maisemassa oikeasti on.
Tämä voi antaa uutta informaatiota nopeusvalintoihin.
@Lukija336949 kirjoitti:
Liikennemerkit on asetettu noudatettaviksi, myös nopeusrajoitukset, vaikka ne tuntuisivatkin joskus typeriltä omasta mielestä.
Tuo on yksi tapa ajatella. On myös rehellisempää ilmaista asia noin kuin, että alkaa keksiä erilaisia perusteita, miksi nopeusrajoitusten noudattaminen olisi tärkeää. Siihen on vain tuo yksi syy: "sääntöjä on noudatettava". Minä en osaa ajatella niin, vaan odotan säännöillä olevan myös ymmärrettävät perustelut. Kun/jos ei ole, niin säännön noudattaminen jää vain pakottamisen varaan.
@Herbert kirjoitti:
Hirvieläinonnettomuusriskiiin liittyen. Peurojen tihentymäalueella eli suunnilleen alueen Satakunta-Pirkanmaa-Kanta-Häme -Uusimaa sisäpuolella kannattaa pysähtyä kiikaroimaan maisemaa. Se määrä peuroja ja muita eläimiä, minkä autosta näkee kesken ajamisen paljaalla silmällä, voi kertoa ainakin kymmenellä ja näin saadaan tulos, paljonko elukoita maisemassa oikeasti on.
Tämä voi antaa uutta informaatiota nopeusvalintoihin.
Olen kerran kauan sitten ajanut peurakolarin. Peura kuoli ja auton keula meni remonttiin. Auton vauriot (Mazda 626) olivat niin pienet, että saatoin jatkaa matkaa ja muutenkin käyttää autoa, kunnes sain sen korjaamolle. Poliisit kävivät peräkärryllä hakemassa peura-vainajan ja vähän moittivat minua, kun en ollut laskenut veriä pois. Meni kuulamma paisti pilalle. Oliko vitsi vai ei, en tiedä.
Hirvikolarin vaara on toinen juttu. Lottoa vai venäläinen ruletti? Hirvivaroitusalueilla tulee usein laskettua nopeutta varsinkin syksyisin aamu- ja iltahämärässä. Onneksi hirviaitoja on pääväylillä aika paljon.
Peurakolarin korjaus maksaa tyypillisesti 5000 e. Vaikka tuo meneekin vakuutuksesta, eikä henkilövahinkoja yleensä tule, riittää se minulle kannusteeksi ajaa ihmisiksi.
@Lukija336949 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa turvallinen nopeus nopeusrajoituksen ulkopuolella?
Että turvallista nopeutta voi ajaa vaikka nopeus olisi juridisen ylinopeuden puolella. Kiistaton esimerkki tästä on keväinen sula moottoritie aurinkoisella ilmalla, kun ajetaan vaikkapa 115km/h nopeusrajoituksen ollessa 100km/h.
Nopeuden nostaminen ei tee ajamisesta turvallista, olipa se nopeusrajoitusten sisäpuolella tai niiden ulkopuolella.
Tietenkään nopeuden nostaminen ei tee ajamisesta sen turvallisempaa kuin se oli alemmalla nopeudella, mutta nopeuden nostaminen ei välttämättä turvallisuutta vähennäkään. Kaikkihan riippuu siitä, minkälaisen nopeuden kuljettaja valitsee ja miten käyttäytyy missäkin tilanteessa.
Sinä, Herbert ja muut samanhenkiset ette osaa erotella juridista ylinopeutta turvallisesta nopeudesta eli nopeuksista puhuminen on sillä tavalla vääristynyttä, että leikkaatte pois ainakin keskustelusta ja ehkä myös omasta ajattelustannekin näkemykset nopeuksista, jotka ylittävät juridisen ylinopeuden. Paitsi tietysti tyyliin "nelostiellä näkyy ruuhkassa huomattavia ylinopeuksia". On ikään kuin joko tai. Ajetaan korkeintaan rajoitusnopeutta tai sitten ajetaan huomattavaa ylinopeutta. Oikeasti liikenteessä ajetaan paljon lieviä 20km/h tai alle rajoituksen ylittäviä nopeuksia. Se ei vähennä turvallisuutta, kunhan ajetaan asiallisesti ja muut huomioiden, niinkuin yleensä tapahtuu.
Juurihan 539:n kanssa käydyn keskustelun perusteella tuli todettua, että ylinopeutta ajava ei tunnistanut tekojensa vaikutusta muulle liikenteelle.
On varmasti paljon tilanteita, jossa ylinopeudesta ei ole haittaa ja riskilisäkin on pieni. Mutta jos tällainen hyväksyttäisiin, homma riistäytyisi käsistä. Rajoituksista tulisi vitsi, koska tutkaan ajettuna kuskit alkaisivat naurattaa poliiseja tarinoillaan harmittomasta juridisesta ylinopeudesta. Turvavyökin on pakollinen aina, vaikka käytännössä aina turha kun ei huomioida nykyautojen intoa pimputtaa avoimesta vyöstä. Silti kukaan ei kiistä sakkolappua, jos normaalista liikenteestä tämän takia kärähtää. Vai suhtaudutko turvavyöhönkin samalla tavalla eli sitä pitää käyttää vain, kun kokee riskin olevan olemassa?
Olen samaa mieltä, että nopeusrajoitukset ja periaate, että ohittaessakaan ei saa ylittää rajoitusta, täytyy pitää yksiselitteisinä, koska muuten osa porukkaa ajaisi käytännössä aina sillä ylärajalla eikä nopeusrajoitus olisikaan enää joustava.
Paras periaate lienee, että poliisi käyttää harkintaa sen sijaan, että vaatii pilkun tarkkaa rajoitusten noudattamista. Nykyisellä systeemillä nopeudet pysyvät suuruusluokaltaan rajoitusten mukaisina lukuunottamatta pientä joukkoa väärässä paikassa huomattavaa nopeutta ajavia.
Aina, kun lähtee liikenteeseen, onnettomuus on jollain todennäköisyydellä mahdollinen, mutta ei siksi, että ajonopeus olisi yli rajoituksen.
En käyttäisi turavyötä aina, jos auto ei painostaisi siihen. Tesla esim. ei vaihda automaattisesti D ja R vaihteiden välillä, jos turvavyö ei ole kiinni. Silloin vaihteet täytyy vaihtaa manuaalisesti. Ja turvavyö-pimputus alkaa nopeudesta riippumatta. Vaikka siirrät autoa parkkialueella tai ajat metsässä mökkitiellä 30km/h, niin turvavyö pitää olla kiinni. Se on idioottimaista ja heikentää sääntöjen kunnioittamista.
Pidän voimassa talon palovakuutukset, mutta en siksi, että pelkäisin itse sytyttäväni torpan tuleen.
Turvavyö on turvallisuusväline, jonka käyttäminen on pieni vaiva ja siitä on tullut niin itsestään selvä rutiini liikenteeseen lähtiessä, että ei sen käyttämistä tule erikseen miettineeksi. Turvavyömuistutukset autossa voisi kuitenkin järkiperäistää.
@Herbert kirjoitti:
Peurakolarin korjaus maksaa tyypillisesti 5000 e. Vaikka tuo meneekin vakuutuksesta, eikä henkilövahinkoja yleensä tule, riittää se minulle kannusteeksi ajaa ihmisiksi.
Siellä taas sääntö-Seppo nostaa päätään. Tai riippuu siitä, mitä tarkoitat "ihmisiksi ajamisella"? Jos siihen sisältyy se, että nopeus on sama tai alle voimassa olevan nopeusrajoituksen, niin sitten se on sisäisen sääntö-Sepposi tai tekoälysi luoma kommentti.
@HybridRules kirjoitti:
Minä en osaa ajatella niin, vaan odotan säännöillä olevan myös ymmärrettävät perustelut. Kun/jos ei ole, niin säännön noudattaminen jää vain pakottamisen varaan.
Jaa että jokaiseen liikennemerkkiin pitäisi laitaa perusteet, miksi se juuri tälle tie osalle laitettu.
@HybridRules kirjoitti:
Minä en osaa ajatella niin, vaan odotan säännöillä olevan myös ymmärrettävät perustelut. Kun/jos ei ole, niin säännön noudattaminen jää vain pakottamisen varaan.
Jaa että jokaiseen liikennemerkkiin pitäisi laitaa perusteet, miksi se juuri tälle tie osalle laitettu.
Liikennemerkkeihin ei tarvitse kirjoittaa perusteita, vaan syyt liikennemerkeille pitäisi olla ymmärrettäviä ilman erillisiä perusteluja. Liikennesäännöillä säädellään ihmisten vuorovaikutusta liikenteessä. Esimerkiksi pitää tietää, kuka väistää risteyksessä, koska ilman väistämissääntöjä risteykseen syntyisi kaaos tai ainakin siinä joutuisi kyttäämään vuoroaan ja aremmat jäisivät röyhkeimpien "jyräämiksi".
Sääntöjä tarvitaan, kun vähintään kaksi tien käyttäjää joutuvat vuorovaikutukseen. Heidän on hyvä tietää etukäteen, miten toimia, jotta jokaisessa tilanteessa ei tarvitse aina erikseen löytää/keksiä tapaa, miten edetään toista haittaamatta tai turvallisuutta vaarantamatta.
Yksin tiellä liikkuessa säännöillä ei enää ole varsinaisesti merkitystä paitsi automaattisen liikenteenvalvonnan varomisen kannalta. Silloin säännöstä on tullut itsetarkoitus eikä se enää ole olemassa turvallisuuden parantamisen takia.
Jos sääntöä ei koeta tarkoituksen mukaiseksi, ei sitä noudateta vapaaehtoisesti. Kuvaava esimerkki näkyy usein nurmikoilla. On tehty säännölliset 90-asteen kulmat ja risteykset jalkailijoille ja pyöräilijöille, mutta monesti kulman leikkaa nurmeen kulunut syvä polku, koska ihmisten sisäinen sääntö-Seppo on ollut vapaalla.
Kauriskolari, vaikka siinä ei ihminen itse loukkaantuisi, niin sellainen tekee massiivisen miinusmerkin liikenteessä säästettyyn aikaan. Matkan keskeytyminen ja korjaamokäynti, niin sellainen sotkee aikataulut. Jos on liukuva työaika, niin tunnit pitää tehdä takaisin jotka käyttää auton noutamiseen ja viemiseen, ja rahat vakuutuksen omavastuuseenkin pitää tienata (jos ajaa jonkun toisen autolla, tai vaihtaa autoa usein, niin kolarointi ei niin harmita).
Ajaa ihmisiksi on yksi sanavalinta, mutta ongelma piileekin siinä että niin moni ei noudata tilannenopeuksia, vaan haluaa jatkaa ylinopeuttaan tilanteissa joissa se on epäasiallista. Varmaankin siksi sakko kirjoitetaan aina ylityksistä, eli oletetaan että kyseessä on elämäntapa (vakiintunut ajotapa), että vain harva hidastaa silloin kun siihen on aihetta.
Turvavyön ja suuntamerkin käyttö ovat hyviä opetella refleksiksi. Eli tehdä se aina, paitsi silloin jos ajattelemalla aktiivisesti päättää että nyt en käytä vilkkua, tai nyt en todellakaan halua käyttää kasvoille laukeavasta airbagista huolimatta turvavyötä.
Olisi hienoa jos ihmiset osaisivat ajaa ylinopeutta, mutta enemmistö ei sitä hanskaa. Liian lyhyet turvavälit, suojatiellä esteettömän kulun antaminen, risteykseen saapuminen... Mitä niitä onkaan missä kuuluisi noudattaa asiallista tilannenopeutta.
"25 § Väistämisen osoittaminen
Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä."
Kauan sitten totesin että minut on koulutettu ajamaan pitkiäkin matkoja korkeintaan 80 km/h, riipumatta onko kyseessä seututie, kantatie, tai moottoritie, perävaunulla tai ilman. Joskus se unohtuu, mutta kyllä se onnistuu edelleen. Toisaalta, rajoitin pitää huolen siitä että ammattilainen ei alkaisi omatoimisesti soveltamaan määräyksiä.
"Lastbilar delas in i lätta och tunga lastbilar. Lätt lastbil har en totalvikt på högst 3,5 ton. En tung lastbil har en totalvikt som överstiger 3,5 ton. Tung lastbil får köra högst 90 km/timmen på motorväg eller motortrafikled, 80 km/timmen på annan väg eller om lastbilen har släp. Lätt lastbil får köra den hastighet som gäller för vägen."
Ruotsissa kuorma-autolla (ilman perävaunua) saa moottoritiellä ajaa 90 km/h. Ja sitten Sprinter-koppiautolla saa ajaa henkilöautojen tapaan tiekohtaista rajoitusta (ellei siinä ole paripyöriä takana, jolloin se on kuorma-auto).
@Herbert kirjoitti:
Peurakolarin korjaus maksaa tyypillisesti 5000 e. Vaikka tuo meneekin vakuutuksesta, eikä henkilövahinkoja yleensä tule, riittää se minulle kannusteeksi ajaa ihmisiksi.
Aika kova väite, että pystyt väistämään kauriin/peuran varmasti, tai sitten ajat hyvinkin hitaasti, max60km/h. Tälläisiä nopeuksia en ole nähnyt 80..100km/h teillä käytettävän. 80km/h:sta tinkii alaspäin enään harva, 100km/h lueella 80-90 km/h on yleistä. Tälle tasolle itsekin pudotan vauhtia tilanteissa syytä epäillä. Alempi nopeus pienentään kuhmua keulassa, mutta sopivassa paikassa täysillä eteen kiitävää peuraa ei väistä olitpa millainen rattimies tahansa. Väistö on lottoa, josku onnistuu joskus ei. Sama on noiden muiden pienempien tai isompien elukoiden kanssa. Vauhdin laskemisen merkittävin etu on, että se vähentään törmäyksen energiaa, millä on postiivisia seurauksia: pienempi kuhmu, auto pysyy tiellä osuman jälkeen, henkilövahingon riski pieneee.
Pahimpaa aikaan/paikkaan (tuttu paikka, jossa näköhavaintoja) on mielestäni reikäpäistä ajaa laskematta ajonopeuttaan. Erityisesti syksyllä hämärän aikana, kesällä keskellä yötä tai kun näkyvyys on muuten heikentynyt sateen tai sumun vuoksi, koska näiden turvinhan elukka luulee olevansa suojassa ja lähtee nimenomaan liikkeellä. Onneksi moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä on riista-aidat, itse suosin näitä reittejä riskiaikaan, vaikka ne lisäisivätkin hieman ajettavaa matkaa, ajaminen on kuitenkin levollisempaa. Ajallisesti ollaan samoissa, koska toisella reitillä on laskettava vauhtia. Jos riista-aidassa on aukko, tottakai sama juttu - vauhtia hetkellisesti vähemmän, jos näkemä on heikko.
En väitä, että pystyn väistämään elukat edes suurimmalla sallitulla nopeudella. Tiedän, että huonolla tuurilla ei ole mitään tehtävissä, sen verran nopeasti eläin on auton edessä. Lähivaloilla on vaikeuksia, vaikka eläin seisoisi suoralla tiellä paikoillaan, kohtaamistilanteesta puhumattakaan. Siksi ylinopeus on pöhköä, kun ymmärsin HR:n perustelevan ylinopeuden ongelmattomuutta henkilövahingon riskin pienuudella.
@Herbert kirjoitti:
Peurakolarin korjaus maksaa tyypillisesti 5000 e. Vaikka tuo meneekin vakuutuksesta, eikä henkilövahinkoja yleensä tule, riittää se minulle kannusteeksi ajaa ihmisiksi.
Siellä taas sääntö-Seppo nostaa päätään. Tai riippuu siitä, mitä tarkoitat "ihmisiksi ajamisella"? Jos siihen sisältyy se, että nopeus on sama tai alle voimassa olevan nopeusrajoituksen, niin sitten se on sisäisen sääntö-Sepposi tai tekoälysi luoma kommentti.
Sääntö-Seppo? Kun nimenomaan määrittelen ajonopeutta tilanteen perusteella eli hirvieläinkolarin riskin suuruudella. Ylinopeutta ei tuolloin voi perustella mitenkään ja monilla tieosuuksilla tietyissä tilanteissa suurin sallittukin on hulluutta.
Väistämisen kannalta on hyvä huomioida että nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu. Sama toimii käänteisesti: nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen. Ja kun tähän lisätään vielä jarruttamatta tai väistämättä ajettu matka, eli reaktioaika sille että ymmärtää sen että kyseessä on hätätilanne.
Jos ajaa 100 km/h voinee laskea että jarrutusmatka + reaktioaikana ajettu matka on kaksinkertainen nopeuteen 80 verrattuna. Ihan hyvä laskelma myös sille ajalle kun ajaa talvirenkailla, joidenka suorituskyky etenkin märällä asfaltilla on huonompi kuin kesärenkailla.
Kun nopeus nousee, niin terävänäkökenttä kapenee. Hetken voi yrittää ehtiä näkemään mitä sivuilla tapahtuu, mutta jonkun ajan päästä ei enää jaksa keskittyä siihen. Vauhtisokeus käänteisenä on sitten sitä että hidastaminen nopean ajon jälkeen alkaa tuntumaan korostetun hitaalta.
Jokainen yksin ajaessaan määrittelee itse oman riskinottohalunsa, toisaalta moniko on kokeillut väistämistä, tai pohtinut kuljettajan oman toiminna merkitystä suhteessa siihen mitä sattuma tai huono tuuri vaikuttaa. Ajelemalla rauhallisesti on kolaririski melko matala, mutta nopeutta lisäämällä ottamatta huomioon tilannenopeuksia nousee riski, ja ajoittain se sitten myös realisioituu.
Aiemmin oli joku ajatus siitä miten lähellä pitää ajaa jos aikoo ohittaa. Moottoritiellä ohituspaikan odottamista ei tarvitse tehdä alle 1 sekunnin etäisyydellä edelläajavaan, ohi pääse ilman että vastaantulija vaikuttaisi ohitusmahdollisuuteen. Takanatulevat, vasemmalla kaistalla ajavat vaikuttavat hetken, tai jos vaikuttavat pidempään, niin puhutaan jo ruuhkasta. Ruuhkassa saa olla tyytyväinen jos voi ajaa edes 80 km/h, kun vielä vuonna 1990 ei moottoritieverkosto ollut yhtä kattava kuin nykypäivänä. Silloin Helsinki-Tampere-välillä joskus liikenne seisoi paikoillaan.
Niin tuo viranomaisten näkemys, sen vuoksi seuraamus on liikennevirhemaksu. Luokittelu ei ole siis minun ja oma käsitys moottoritiellä kesäkelissä poikkeaa tästä virallisesta jonkin verran ylöspäin.
Toisin saonen sinua kiinnostaa vain se, kuinka kovaa viranomainen läppäisee poskelle, ei se mikä vaikutus ennakoitavuuteen kanssaliikennöijille asialla on, saati mitä seurannaisvaikutuksia vauhdilla ylipäätään on silloin kun sattuu ja tapahtuu
Kommentoin aiemmin, olitko huomioinut Suomen autokannan kommentissasi miten turvallista on törmätä kovaa, samoin muut ajoneuvokategoriat, joiden kanssa ollaan tekemisissä liikenteessä. Jalankulkijoista puhumattakaan!
Kyllä, useampi jopa 20-vuotias auto pystyy tuohon, jos ruoste ei ole raiskannut rakenteita.
On se hienoa, että voit luottaa siihen, että Suomen autokanta kykenee törmäilemään liikenteessä ylinopeuksillakin. Todellisuudessa nopeuden lisäksi onnettomuuksissa on useita vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat seurauksiin, mutta nopeus eniten.
Jalankulkijat onkin moottoritiellä yleinen ilmiö.
Eivät tietenkään ole motareilla, mutta väärinymmärsit tahallasi yleisen tason kommenttini. Vauhti ratkaisee millä teillä tahansa, myös niillä joilla on jalankulkijoita ylittämässä teitä, tai sanotaan kevyttä liikennettä laajemmin.
Jos väität asian olevan vaarallista, niin riskien toteutumista voi tarkastella tilastoista. Tarkoitin sanoa, että tilasto ei tue väitteitäsi. Toki ei se mikään tae tulevaisuudelle ole. Mutta onko järkevää pelätä ja varautua että taivas putoaa niskaan.
Tilastollisesti liikenteessä on ylipäätään turvallista Suomessa. Koskee myös moottoriteitä. Lisäksi missä tahansa voi ajaa vaikka kuinka paljon ylinopeutta, jos on varmaa tietoa, ettei edessä ole mitään väistettävää tai muuten normaalisti huomioitavaa.
En vaan koskaa lakkaa hämmentymästä sinunlaisia nopeuden ulosmittaajia. Olet yhtä lailla viranomaisten, tutkijoiden ja tilastojen faktoja vastaan mielipiteesi kanssa, vaikka yrität kääntää asiaa toisin päin väkisin.
Olen ajanut näin aina, en hitaammin enkä juuri nopeammin. Autot ovat kehittyneet tänä aikana paljon turvallisemmiksi, niin miten tuo ulosmittaus tapahtuu?
Onko sinun. noin vaikea hahmottaa riskien kasvaminen? Ja se, ettet ole yksin liikenteessä. Väitän edelleen, ettet halua törmätä autollasi mihinkään millään maaantietyypin sallimalla nopeudella.
Itse koen että nyt tilanne on paljon turvallisempi kuin lähes 40-vuotta sitten ajaessani noin 800kg painoisella Civiillä ilman airbagejä, ABS:ää tai muita avustimia, valot oli heikot, korissa yhtä paksusti peltiä kuin maalia.
Saabia pidettiin turvapuskurinsa kanssa kovasti turvallisena, samoin Volvoa alkaen 3-pisteturvavyönsä kanssa jne. Tottakai kehitys kehittyy. Onnettomuuksia sattuu edelleen. Nopeus on niissä yksi ja eniten seurauksia määräävä tekijä. Ehka sinunlaisia määrittelee sitten sellainen itsekkyys, että "kunhan itselleni ei tapahdu mitään, niin muista ei ole väliä".
Rajoitusnopeuksillakin on joskus tiukkaa reagoida eteen tuleviin tilanteisiin, niin vaikka mitä muuta väität, niin ylinopeudella 20km/h sinulla on laskennallisesti vähemmän sekunteja keksiä mitä teet, saati saada auto seis. Jos onnistut, niin huokaistaan helpotuksesta. Jos et onnistu, niin mikä tahansa nopeus voi olla tietenkin ratkaisevaa, saako joku osapuoli surmansa, vai "vain" loukkaantuu. Loukkaantumisia on myös eri asteikolla.
Ja sen takia ne viranomaiset ympäri maailman ovat asettaneet niitä rajoitusnopeuksia ja kantava ajatus on, että niitä olisi tarkoitus noudattaa. Sinä lähdet vain siitä, saatko enemmän vai vähemmän taloudellista seuraamusta. Asia pihvi.
Jos kuitenkin ajaa, niin vain ihan pikkuisen silloin tällöin, eikä siitä sitten puhuta. Voisikohan ajatella, että kyseessä on tekopyhyys?
Aloitetaan vaikka sillä, että "pikkuisen ylinopeutta" tulkitaan täällä aika eri tavoin. Sinun voisi myös sanoa olevan aika tekopyhä, jos pidät esim. +20km/h sellaisena, koska ainoa vaikuttamisesi erään toisen kirjoittajan kanssa tuntuu olevan taloudelisen seuraamuksen välttäminen, tai minimointi.
@Lukija336949 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa turvallinen nopeus nopeusrajoituksen ulkopuolella?
Että turvallista nopeutta voi ajaa vaikka nopeus olisi juridisen ylinopeuden puolella. Kiistaton esimerkki tästä on keväinen sula moottoritie aurinkoisella ilmalla, kun ajetaan vaikkapa 115km/h nopeusrajoituksen ollessa 100km/h.
Nopeuden nostaminen ei tee ajamisesta turvallista, olipa se nopeusrajoitusten sisäpuolella tai niiden ulkopuolella.
Tietenkään nopeuden nostaminen ei tee ajamisesta sen turvallisempaa kuin se oli alemmalla nopeudella, mutta nopeuden nostaminen ei välttämättä turvallisuutta vähennäkään. Kaikkihan riippuu siitä, minkälaisen nopeuden kuljettaja valitsee ja miten käyttäytyy missäkin tilanteessa.
Sinä, Herbert ja muut samanhenkiset ette osaa erotella juridista ylinopeutta turvallisesta nopeudesta eli nopeuksista puhuminen on sillä tavalla vääristynyttä, että leikkaatte pois ainakin keskustelusta ja ehkä myös omasta ajattelustannekin näkemykset nopeuksista, jotka ylittävät juridisen ylinopeuden. Paitsi tietysti tyyliin "nelostiellä näkyy ruuhkassa huomattavia ylinopeuksia". On ikään kuin joko tai. Ajetaan korkeintaan rajoitusnopeutta tai sitten ajetaan huomattavaa ylinopeutta. Oikeasti liikenteessä ajetaan paljon lieviä 20km/h tai alle rajoituksen ylittäviä nopeuksia. Se ei vähennä turvallisuutta, kunhan ajetaan asiallisesti ja muut huomioiden, niinkuin yleensä tapahtuu.
Juurihan 539:n kanssa käydyn keskustelun perusteella tuli todettua, että ylinopeutta ajava ei tunnistanut tekojensa vaikutusta muulle liikenteelle.
On varmasti paljon tilanteita, jossa ylinopeudesta ei ole haittaa ja riskilisäkin on pieni. Mutta jos tällainen hyväksyttäisiin, homma riistäytyisi käsistä. Rajoituksista tulisi vitsi, koska tutkaan ajettuna kuskit alkaisivat naurattaa poliiseja tarinoillaan harmittomasta juridisesta ylinopeudesta. Turvavyökin on pakollinen aina, vaikka käytännössä aina turha kun ei huomioida nykyautojen intoa pimputtaa avoimesta vyöstä. Silti kukaan ei kiistä sakkolappua, jos normaalista liikenteestä tämän takia kärähtää. Vai suhtaudutko turvavyöhönkin samalla tavalla eli sitä pitää käyttää vain, kun kokee riskin olevan olemassa?
Olen samaa mieltä, että nopeusrajoitukset ja periaate, että ohittaessakaan ei saa ylittää rajoitusta, täytyy pitää yksiselitteisinä, koska muuten osa porukkaa ajaisi käytännössä aina sillä ylärajalla eikä nopeusrajoitus olisikaan enää joustava.
En hoksaa, mikä riski olisi siihen, että jousto alaspäin haviäisi.
Paras periaate lienee, että poliisi käyttää harkintaa sen sijaan, että vaatii pilkun tarkkaa rajoitusten noudattamista.
Niinhän poliisi käyttääkin.
Nykyisellä systeemillä nopeudet pysyvät suuruusluokaltaan rajoitusten mukaisina lukuunottamatta pientä joukkoa väärässä paikassa huomattavaa nopeutta ajavia.
20 ylitykset kyllä erottuu hyvin.
Aina, kun lähtee liikenteeseen, onnettomuus on jollain todennäköisyydellä mahdollinen, mutta ei siksi, että ajonopeus olisi yli rajoituksen.
Niin kovemmalla nopeudella riski on vain isompi.
Vaikka siirrät autoa parkkialueella tai ajat metsässä mökkitiellä 30km/h, niin turvavyö pitää olla kiinni. Se on idioottimaista ja heikentää sääntöjen kunnioittamista.
Ei kai mökkitiellä tarvitse vyötä käyttää, kun ei olla tieliikennelain soveltamisalan mukaisessa paikassa. Autosi vaan on ominaisuuksiltaan niin huono, ettei se tätä salli.
Pidän voimassa talon palovakuutukset, mutta en siksi, että pelkäisin itse sytyttäväni torpan tuleen.
Vakuutukset liittyy riskien hallintaan, ei ajonopeuden valintaan ja sen vaikutuksiin liikenteelle.
@Lukija21885 kirjoitti:
Väistämisen kannalta on hyvä huomioida että nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu. Sama toimii käänteisesti: nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen. Ja kun tähän lisätään vielä jarruttamatta tai väistämättä ajettu matka, eli reaktioaika sille että ymmärtää sen että kyseessä on hätätilanne.
Jos ajaa 100 km/h voinee laskea että jarrutusmatka + reaktioaikana ajettu matka on kaksinkertainen nopeuteen 80 verrattuna. Ihan hyvä laskelma myös sille ajalle kun ajaa talvirenkailla, joidenka suorituskyky etenkin märällä asfaltilla on huonompi kuin kesärenkailla.
Kun nopeus nousee, niin terävänäkökenttä kapenee. Hetken voi yrittää ehtiä näkemään mitä sivuilla tapahtuu, mutta jonkun ajan päästä ei enää jaksa keskittyä siihen. Vauhtisokeus käänteisenä on sitten sitä että hidastaminen nopean ajon jälkeen alkaa tuntumaan korostetun hitaalta.
Lisäksi väistöistä tulee loivempia. Reaktioaikaan taas vaikuttaa tehtävän vaikeusaste. Mitä vaikeampi tilanne, sitä kauemmin prosessori raksuttaa. Kovempi nopeus yleensä lisää vaikeusastetta.
Olet varsin pätevä kääntämään sopivasti lainaten ja lisäten asiat päälaelleen, minkä vuoksi keskustelu kanssasi on vähän samaan kuin valtiotasolla on Venjäjän kanssa keskutelut. Mutta kommentoidaan nyt sadepäivän ratoksi kirjoituksiasi vähän, vaikka tiedänkin, että et niitä lue kuin siinä mielessä, että voi taas jatkaa sopivasti lainailua.
Niin tuo viranomaisten näkemys, sen vuoksi seuraamus on liikennevirhemaksu. Luokittelu ei ole siis minun ja oma käsitys moottoritiellä kesäkelissä poikkeaa tästä virallisesta jonkin verran ylöspäin.
Toisin saonen sinua kiinnostaa vain se, kuinka kovaa viranomainen läppäisee poskelle, ei se mikä vaikutus ennakoitavuuteen kanssaliikennöijille asialla on, saati mitä seurannaisvaikutuksia vauhdilla ylipäätään on silloin kun sattuu ja tapahtuu
Kerroin, mikä on viranomaisen käsitys vähäisestä nopeuden ylityksestä.
Kommentoin aiemmin, olitko huomioinut Suomen autokannan kommentissasi miten turvallista on törmätä kovaa, samoin muut ajoneuvokategoriat, joiden kanssa ollaan tekemisissä liikenteessä. Jalankulkijoista puhumattakaan!
Kyllä, useampi jopa 20-vuotias auto pystyy tuohon, jos ruoste ei ole raiskannut rakenteita.
Hieno sotkemista tähän ylinopeudet, oli kysymys 80km/h vauhdista. Kovemmilla nopeuksialla kolaritestejä tehdään harvoin, joten tietoa mulla ei niistä ole. Tilanne muuttuu vauhdin kasvaessa ekponentiaallisesti huonompaa suuntaan. 100km/h on erittäin kova nopeus, vaikka auto säilysikin kasassa, kova kiihyvyys tappaa/vammmauttaa, 3-pistevyökin antaa vain huonosti suojaa aiheutaen vammoja. Kun törmäysnopeutta nostetaan vain isoimmat autot, joissa on keulaa rypistetäväksi pärjäävä edes jotenkin ja niidenkin kyvykyys on rajallinen. Mutta useimisssa tapauksissa joissa kuski on tolkkuissaan, ajoneuvon vauhti laskee jarrutuksen myötä oleellisesti ennen kuin törmäksen tapahtumista. Tämän vuoksi kai noita testejä tehdään aika alhaisilla vauhdeilla. AIka hyvin lienee tiedossa mustista laatikoista kerrätty tieto, millaiset nopeudet ovat törmäyksen alkaessa. > On se hienoa, että voit luottaa siihen, että Suomen autokanta kykenee törmäilemään liikenteessä ylinopeuksillakin. Todellisuudessa nopeuden lisäksi onnettomuuksissa on useita vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat seurauksiin, mutta nopeus eniten.
Jalankulkijat onkin moottoritiellä yleinen ilmiö.
Eivät tietenkään ole motareilla, mutta väärinymmärsit tahallasi yleisen tason kommenttini. Vauhti ratkaisee millä teillä tahansa, myös niillä joilla on jalankulkijoita ylittämässä teitä, tai sanotaan kevyttä liikennettä laajemmin.
Jos olet edelleen siinä käsityksessä että ajan kaupungissa ja taajamissa, missä näitä jalankukijoita yleisesti on +20km/h ylinopeutta, selvyydeksi vielä kerran, en aja, saatan ajaa jopa alle rajoituksen. Tämänkin pitäisi olla jo selvää pidemmän aikaa, mutta jaksat omaa narritiiviasi ujuttaa mukaan aina mahdollisuuksien mukaan. Esim kotikadulla on 40kh/h ajan usein miten 30..35km/h todellista vauhtia, syynä lapsien ja nuorten täysin holtiton ajokäytös pyörilla ja skuuteilla. Sama juttu pakallsien ostarin läheisyydessä jne. Lähiliikneteen opii kyllä nopeasti, missä on vaarallista. Tunemattomasa ympäristössä taas lienee selviö, että vauhtia otetaan pois, vaikka se paikallisia erityisesti pääkaupunkiseudulla ärsytääkin.
Jos väität asian olevan vaarallista, niin riskien toteutumista voi tarkastella tilastoista. Tarkoitin sanoa, että tilasto ei tue väitteitäsi. Toki ei se mikään tae tulevaisuudelle ole. Mutta onko järkevää pelätä ja varautua että taivas putoaa niskaan.
Tilastollisesti liikenteessä on ylipäätään turvallista Suomessa. Koskee myös moottoriteitä. Lisäksi missä tahansa voi ajaa vaikka kuinka paljon ylinopeutta, jos on varmaa tietoa, ettei edessä ole mitään väistettävää tai muuten normaalisti huomioitavaa.
En vaan koskaa lakkaa hämmentymästä sinunlaisia nopeuden ulosmittaajia. Olet yhtä lailla viranomaisten, tutkijoiden ja tilastojen faktoja vastaan mielipiteesi kanssa, vaikka yrität kääntää asiaa toisin päin väkisin.
Tilastot kertoo toteutuneen historian. Moottoriteillä liikennettä on hyvin paljon, joten dataa tulee paljon. Jos onnettomuus<>(yli)nopeus oli erittäin voimakkasti kytköksissä kuten esität ja nämä liikennetutkijat esittävät, tämän pitäisi näkyä tilastoissa. Vai oletko eri mieltä? Ylinopeus on moottoriteillä Suomesas hyvin yleistä. Esimerkknä eilen yönä tulin kotiin lentokentältä puolenyön maissa (23..01). Perjantai-ilta yö on vilkain yö viikolla. Käytin omaa normivauhtia +20km/h, suurimman osa ohi ajoin hyvin pienellä nopeuserolla. Näitä 'ulosmitaajia' taisi olla valtaosa liikkeellä olevista. LAM pisteissä tunnin keskinopeus on 23..24 väliltä 118km/h (moottoritiellä monessakin pisteessä) ja Haminan kohdalla 107km/h (rajoitus 100km/h). Vastaavasti Luumäen ja Lappeerannan välissä moottoriliikennentiellä tunnin keskinopeus 104..106km/h parissa pisteessä. Liikenne oli siistiä ja kohteliasta, yhtään vaara/erikoistilanentta en havainnut.
Olen ajanut näin aina, en hitaammin enkä juuri nopeammin. Autot ovat kehittyneet tänä aikana paljon turvallisemmiksi, niin miten tuo ulosmittaus tapahtuu?
Onko sinun. noin vaikea hahmottaa riskien kasvaminen? Ja se, ettet ole yksin liikenteessä. Väitän edelleen, ettet halua törmätä autollasi mihinkään millään maaantietyypin sallimalla nopeudella.
Olet oikeassa, en halua ylipäätään törmätä mihinkään. Kuolemaan johtaneissa onnottemuksissa on ryhmä joka hakee töermäystä, en kuulu niihin. Kuten olen sanonut jo aiemmin, olen menettänyt luottamusken suomalaisiin liikennetutkijoihin jo kauan aikaa sitten, heidän viestinsä ei ole rehellistä. Periaatteessa ovat oikeassa vauhti lisää energiaa, vähentää reaktioaikaa jne, mutta näin toki tapahtuu jo heti kun vauhti nousee yli kävelynopeuden. (Ihminen on luotu aisteiltaan kävelemään, maks juoksemaan. Luontaisen nopeuden kolhut on mustelmia/murtumia.)Tien sivussa olevassa rajoituskyltissä voi olla järkevä vauhti, se voi olla liian vähän ja se voi olla liikaa. Valitettavasti kyltin numerot on arvottu toisinaan ennemminkin kuin asetettu ne järkevästi. Suomessa on ollut täysin päättömiä ohjelmia nopeuksien suhteen menneinä vuosina. Esim tiepiiriltä mm vaadittiin nopeusrajoistusten laskemista vuosittain tavoiteena joku hatusta heitetty tiekilometrimäärä. Niinpä ruuhka-Suomen ulkopuolella on valtatellä pätkiä, jossa rajoitus on 80km/h keskellä ei mitään vain siitä syystä, että tälläiset liikennevirkamieshönöt ovat olleet vallassa. Viimeisin tässä jatkumossa oli uusin Väyläviraton nopeusrajoitus ohje -ehdotus, joka yllättävästi jää nyt vain ehdotukseksi. Hyvä niin. Yhdeksi syyksi on kerrottu mm. että ihmisiltä menee tällä menolla usko nopeusrajoitussysteemiin - mulla usko on jo mennyt, otan rajoitukset ohjenopeuksina. Niissä rajoissa jotka on mahdollisia, valitsen vauhdin oman harkintani mukaan, valinnassa turvallisuus toki etusijalla, joten valinta voi olla myös alempi kuin sallittu tiekohtainen rajoitus.
@Lukija33539 kirjoitti:
Yhdeksi syyksi on kerrottu mm. että ihmisiltä menee tällä menolla usko nopeusrajoitussysteemiin - mulla usko on jo mennyt, otan rajoitukset ohjenopeuksina. Niissä rajoissa jotka on mahdollisia, valitsen vauhdin oman harkintani mukaan, valinnassa turvallisuus toki etusijalla, joten valinta voi olla myös alempi kuin sallittu tiekohtainen rajoitus.
Usko nopeusrajoitussysteemiin - aina voi kehittää asioita - vaatii perehtymistä asiaan. Se ei ole mikään takuu turvallisuudesta (rajoitus on sama 24/7, säästä ja kelistä riippumatta, paikoin huomioidaan kuitenkin talvi- ja kesärengaskaudet / valoisat- ja pimeät vuodenajat).
Sen on tarkoitus rajata liikennevirran nopeutta, ja toisaalta esimerkiksi pitää ajoneuvojen nopeudet kohtuullisina taajamissa missä ihmiset asuvat.
Nopeusrajoitusta ei kannata liikaa miettiä yksilötasolla, vaan yhteiskunnan tasolla. Toki ylinopeusvalvonta on yhtenä lakipykälistä saanut ylikorostetun aseman, ja näitä ylityksiä uutisoidaan "liikenteen vaarantamisena" tilanteesta riippumatta. Samalla kun peräänajoista todetaan lakonisesti että tapahtui liikenneonnettomuus, ja uutinen kirjoitetaan - ei tietenkään sanatarkasti, mutta sisällöltään - "liikenne ei vaarantunut onnettomuudessa".
Minä en oikein ymmärrä marisemista nopeusrajoituksista, ne on sinne laitettu eduskunnan säätämien lakien rajoissa, niitä on aivan yksikertaista noudattaa yhä lisääntyvillä nopeudensäätimillä.
Peura+kauriskolareita ajetaan 10 000 ja hirvikolarit siihen päälle.
Ei sen kohtaaminen ainakaan ylinopeutta ajamalla helpompaa ole.
Ei sen kohtaaminen ylinopeutta ajamalla ainakaan helpompaa ole.
Juurihan 539:n kanssa käydyn keskustelun perusteella tuli todettua, että ylinopeutta ajava ei tunnistanut tekojensa vaikutusta muulle liikenteelle.
On varmasti paljon tilanteita, jossa ylinopeudesta ei ole haittaa ja riskilisäkin on pieni. Mutta jos tällainen hyväksyttäisiin, homma riistäytyisi käsistä. Rajoituksista tulisi vitsi, koska tutkaan ajettuna kuskit alkaisivat naurattaa poliiseja tarinoillaan harmittomasta juridisesta ylinopeudesta. Turvavyökin on pakollinen aina, vaikka käytännössä aina turha kun ei huomioida nykyautojen intoa pimputtaa avoimesta vyöstä. Silti kukaan ei kiistä sakkolappua, jos normaalista liikenteestä tämän takia kärähtää. Vai suhtaudutko turvavyöhönkin samalla tavalla eli sitä pitää käyttää vain, kun kokee riskin olevan olemassa?
Onko nämä asiat mielestäsi jotenkin rinnasteisia? Olen kertonut täällä muutamasta tilanteesta. Ajan vuodessa n. 40 tkm/vuosi eli reilut 3000 km/v. Laske siitä, millaista osuutta kokonaisuudesta nämä tilanteet edustavat ja miten realistisen rinnastuksen tuossa esitit.
Tällä hetkellä minäkään en aja pääkaupunkiseudulla kuin satunnaisesti, joten esimerkkini eivät ole sieltä. Sen verran olen kyllä ajanut, että tiedän millaista liikenne yleisesti ottaen on.
Ei tietenkään yksin, kuten en ole väittänytkään, se on vain yksi osa kokonaisuudesta.
En tiedä ketään, joka väittäisi ajavansa aina nollatoleranssilla ylinopeuden suhteen. Joskus oli puhetta määrästä. Sehän syntyy ylinopeudella ajetun matkan tai ajan ja ylinopeuden suuruuden tulosta. Tästä laskutoimituksesta syntyy varmasti suuria eroja täällä kirjoittavien välille.
Ensimmäinen ongelma on se, mikä muokkaa omaa ajattelua niin, että muodostaa mielipidettä muista väärien lähtöarvojen perusteella. Onkohan se itsesuojelumekanismi, jolla ohjataan huomio pois omista virheistä muihin kuljettajiin.
Toinen ja kiinnostavampi asia on se, että täällä on puhuttu ajotavan vaikutuksista liikenteeseen. Kun kuljettaja muodostaa mielipiteen asiasta, se ohjaa kuljettajan ratkaisuja liikenteessä. Jos kuljettaja kokee, että aiheuttaa liikenteelle ylimääräistä haittaa ylinopeudellaan, ilman erityistä tarvetta (oma etu kävelee normaalin hyvän käyttäytymisen yli) ei ylinopeutta tule ajettua. Toki jos on oikeasti kiire, vaikka syystä tai toisesta päässyt liikkeelle myöhässä ja pitää olla tiettynä aikana perillä, parin minuutinkin myöhästyminen palaverista olisi nolo juttu, silloin voi ajaa ylinopeutta, ottaa riskin sakosta ja tietoisesti aiheuttaa haittaa muille liikenteessä. Tällöin ei kuitenkaan tule täällä jutusteltu, että oikeasti ylinopeus on ihan ok.
Hirvieläinonnettomuusriskiiin liittyen. Peurojen tihentymäalueella eli suunnilleen alueen Satakunta-Pirkanmaa-Kanta-Häme -Uusimaa sisäpuolella kannattaa pysähtyä kiikaroimaan maisemaa. Se määrä peuroja ja muita eläimiä, minkä autosta näkee kesken ajamisen paljaalla silmällä, voi kertoa ainakin kymmenellä ja näin saadaan tulos, paljonko elukoita maisemassa oikeasti on.
Tämä voi antaa uutta informaatiota nopeusvalintoihin.
Liikennemerkit on asetettu noudatettaviksi, myös nopeusrajoitukset, vaikka ne tuntuisivatkin joskus typeriltä omasta mielestä.
Tuo on yksi tapa ajatella. On myös rehellisempää ilmaista asia noin kuin, että alkaa keksiä erilaisia perusteita, miksi nopeusrajoitusten noudattaminen olisi tärkeää. Siihen on vain tuo yksi syy: "sääntöjä on noudatettava". Minä en osaa ajatella niin, vaan odotan säännöillä olevan myös ymmärrettävät perustelut. Kun/jos ei ole, niin säännön noudattaminen jää vain pakottamisen varaan.
Olen kerran kauan sitten ajanut peurakolarin. Peura kuoli ja auton keula meni remonttiin. Auton vauriot (Mazda 626) olivat niin pienet, että saatoin jatkaa matkaa ja muutenkin käyttää autoa, kunnes sain sen korjaamolle. Poliisit kävivät peräkärryllä hakemassa peura-vainajan ja vähän moittivat minua, kun en ollut laskenut veriä pois. Meni kuulamma paisti pilalle. Oliko vitsi vai ei, en tiedä.
Hirvikolarin vaara on toinen juttu. Lottoa vai venäläinen ruletti? Hirvivaroitusalueilla tulee usein laskettua nopeutta varsinkin syksyisin aamu- ja iltahämärässä. Onneksi hirviaitoja on pääväylillä aika paljon.
Peurakolarin korjaus maksaa tyypillisesti 5000 e. Vaikka tuo meneekin vakuutuksesta, eikä henkilövahinkoja yleensä tule, riittää se minulle kannusteeksi ajaa ihmisiksi.
Olen samaa mieltä, että nopeusrajoitukset ja periaate, että ohittaessakaan ei saa ylittää rajoitusta, täytyy pitää yksiselitteisinä, koska muuten osa porukkaa ajaisi käytännössä aina sillä ylärajalla eikä nopeusrajoitus olisikaan enää joustava.
Paras periaate lienee, että poliisi käyttää harkintaa sen sijaan, että vaatii pilkun tarkkaa rajoitusten noudattamista. Nykyisellä systeemillä nopeudet pysyvät suuruusluokaltaan rajoitusten mukaisina lukuunottamatta pientä joukkoa väärässä paikassa huomattavaa nopeutta ajavia.
Aina, kun lähtee liikenteeseen, onnettomuus on jollain todennäköisyydellä mahdollinen, mutta ei siksi, että ajonopeus olisi yli rajoituksen.
En käyttäisi turavyötä aina, jos auto ei painostaisi siihen. Tesla esim. ei vaihda automaattisesti D ja R vaihteiden välillä, jos turvavyö ei ole kiinni. Silloin vaihteet täytyy vaihtaa manuaalisesti. Ja turvavyö-pimputus alkaa nopeudesta riippumatta. Vaikka siirrät autoa parkkialueella tai ajat metsässä mökkitiellä 30km/h, niin turvavyö pitää olla kiinni. Se on idioottimaista ja heikentää sääntöjen kunnioittamista.
Pidän voimassa talon palovakuutukset, mutta en siksi, että pelkäisin itse sytyttäväni torpan tuleen.
Turvavyö on turvallisuusväline, jonka käyttäminen on pieni vaiva ja siitä on tullut niin itsestään selvä rutiini liikenteeseen lähtiessä, että ei sen käyttämistä tule erikseen miettineeksi. Turvavyömuistutukset autossa voisi kuitenkin järkiperäistää.
Siellä taas sääntö-Seppo nostaa päätään. Tai riippuu siitä, mitä tarkoitat "ihmisiksi ajamisella"? Jos siihen sisältyy se, että nopeus on sama tai alle voimassa olevan nopeusrajoituksen, niin sitten se on sisäisen sääntö-Sepposi tai tekoälysi luoma kommentti.
Jaa että jokaiseen liikennemerkkiin pitäisi laitaa perusteet, miksi se juuri tälle tie osalle laitettu.
Liikennemerkkeihin ei tarvitse kirjoittaa perusteita, vaan syyt liikennemerkeille pitäisi olla ymmärrettäviä ilman erillisiä perusteluja. Liikennesäännöillä säädellään ihmisten vuorovaikutusta liikenteessä. Esimerkiksi pitää tietää, kuka väistää risteyksessä, koska ilman väistämissääntöjä risteykseen syntyisi kaaos tai ainakin siinä joutuisi kyttäämään vuoroaan ja aremmat jäisivät röyhkeimpien "jyräämiksi".
Sääntöjä tarvitaan, kun vähintään kaksi tien käyttäjää joutuvat vuorovaikutukseen. Heidän on hyvä tietää etukäteen, miten toimia, jotta jokaisessa tilanteessa ei tarvitse aina erikseen löytää/keksiä tapaa, miten edetään toista haittaamatta tai turvallisuutta vaarantamatta.
Yksin tiellä liikkuessa säännöillä ei enää ole varsinaisesti merkitystä paitsi automaattisen liikenteenvalvonnan varomisen kannalta. Silloin säännöstä on tullut itsetarkoitus eikä se enää ole olemassa turvallisuuden parantamisen takia.
Jos sääntöä ei koeta tarkoituksen mukaiseksi, ei sitä noudateta vapaaehtoisesti. Kuvaava esimerkki näkyy usein nurmikoilla. On tehty säännölliset 90-asteen kulmat ja risteykset jalkailijoille ja pyöräilijöille, mutta monesti kulman leikkaa nurmeen kulunut syvä polku, koska ihmisten sisäinen sääntö-Seppo on ollut vapaalla.
Kauriskolari, vaikka siinä ei ihminen itse loukkaantuisi, niin sellainen tekee massiivisen miinusmerkin liikenteessä säästettyyn aikaan. Matkan keskeytyminen ja korjaamokäynti, niin sellainen sotkee aikataulut. Jos on liukuva työaika, niin tunnit pitää tehdä takaisin jotka käyttää auton noutamiseen ja viemiseen, ja rahat vakuutuksen omavastuuseenkin pitää tienata (jos ajaa jonkun toisen autolla, tai vaihtaa autoa usein, niin kolarointi ei niin harmita).
Ajaa ihmisiksi on yksi sanavalinta, mutta ongelma piileekin siinä että niin moni ei noudata tilannenopeuksia, vaan haluaa jatkaa ylinopeuttaan tilanteissa joissa se on epäasiallista. Varmaankin siksi sakko kirjoitetaan aina ylityksistä, eli oletetaan että kyseessä on elämäntapa (vakiintunut ajotapa), että vain harva hidastaa silloin kun siihen on aihetta.
Turvavyön ja suuntamerkin käyttö ovat hyviä opetella refleksiksi. Eli tehdä se aina, paitsi silloin jos ajattelemalla aktiivisesti päättää että nyt en käytä vilkkua, tai nyt en todellakaan halua käyttää kasvoille laukeavasta airbagista huolimatta turvavyötä.
Olisi hienoa jos ihmiset osaisivat ajaa ylinopeutta, mutta enemmistö ei sitä hanskaa. Liian lyhyet turvavälit, suojatiellä esteettömän kulun antaminen, risteykseen saapuminen... Mitä niitä onkaan missä kuuluisi noudattaa asiallista tilannenopeutta.
"25 § Väistämisen osoittaminen
Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P25
Kauan sitten totesin että minut on koulutettu ajamaan pitkiäkin matkoja korkeintaan 80 km/h, riipumatta onko kyseessä seututie, kantatie, tai moottoritie, perävaunulla tai ilman. Joskus se unohtuu, mutta kyllä se onnistuu edelleen. Toisaalta, rajoitin pitää huolen siitä että ammattilainen ei alkaisi omatoimisesti soveltamaan määräyksiä.
"Lastbilar delas in i lätta och tunga lastbilar. Lätt lastbil har en totalvikt på högst 3,5 ton. En tung lastbil har en totalvikt som överstiger 3,5 ton. Tung lastbil får köra högst 90 km/timmen på motorväg eller motortrafikled, 80 km/timmen på annan väg eller om lastbilen har släp. Lätt lastbil får köra den hastighet som gäller för vägen."
https://www.transportstyrelsen.se/sv/vagtrafik/Fordon/Fordonsregler/Lastbil
Ruotsissa kuorma-autolla (ilman perävaunua) saa moottoritiellä ajaa 90 km/h. Ja sitten Sprinter-koppiautolla saa ajaa henkilöautojen tapaan tiekohtaista rajoitusta (ellei siinä ole paripyöriä takana, jolloin se on kuorma-auto).
Aika kova väite, että pystyt väistämään kauriin/peuran varmasti, tai sitten ajat hyvinkin hitaasti, max60km/h. Tälläisiä nopeuksia en ole nähnyt 80..100km/h teillä käytettävän. 80km/h:sta tinkii alaspäin enään harva, 100km/h lueella 80-90 km/h on yleistä. Tälle tasolle itsekin pudotan vauhtia tilanteissa syytä epäillä. Alempi nopeus pienentään kuhmua keulassa, mutta sopivassa paikassa täysillä eteen kiitävää peuraa ei väistä olitpa millainen rattimies tahansa. Väistö on lottoa, josku onnistuu joskus ei. Sama on noiden muiden pienempien tai isompien elukoiden kanssa. Vauhdin laskemisen merkittävin etu on, että se vähentään törmäyksen energiaa, millä on postiivisia seurauksia: pienempi kuhmu, auto pysyy tiellä osuman jälkeen, henkilövahingon riski pieneee.
Pahimpaa aikaan/paikkaan (tuttu paikka, jossa näköhavaintoja) on mielestäni reikäpäistä ajaa laskematta ajonopeuttaan. Erityisesti syksyllä hämärän aikana, kesällä keskellä yötä tai kun näkyvyys on muuten heikentynyt sateen tai sumun vuoksi, koska näiden turvinhan elukka luulee olevansa suojassa ja lähtee nimenomaan liikkeellä. Onneksi moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä on riista-aidat, itse suosin näitä reittejä riskiaikaan, vaikka ne lisäisivätkin hieman ajettavaa matkaa, ajaminen on kuitenkin levollisempaa. Ajallisesti ollaan samoissa, koska toisella reitillä on laskettava vauhtia. Jos riista-aidassa on aukko, tottakai sama juttu - vauhtia hetkellisesti vähemmän, jos näkemä on heikko.
En väitä, että pystyn väistämään elukat edes suurimmalla sallitulla nopeudella. Tiedän, että huonolla tuurilla ei ole mitään tehtävissä, sen verran nopeasti eläin on auton edessä. Lähivaloilla on vaikeuksia, vaikka eläin seisoisi suoralla tiellä paikoillaan, kohtaamistilanteesta puhumattakaan. Siksi ylinopeus on pöhköä, kun ymmärsin HR:n perustelevan ylinopeuden ongelmattomuutta henkilövahingon riskin pienuudella.
Sääntö-Seppo? Kun nimenomaan määrittelen ajonopeutta tilanteen perusteella eli hirvieläinkolarin riskin suuruudella. Ylinopeutta ei tuolloin voi perustella mitenkään ja monilla tieosuuksilla tietyissä tilanteissa suurin sallittukin on hulluutta.
Herbertin nopeus muuttuu vaaralliseksi vasta kun kiinteä tai manuaalinen valvonta on paikalla
Väistämisen kannalta on hyvä huomioida että nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu. Sama toimii käänteisesti: nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen. Ja kun tähän lisätään vielä jarruttamatta tai väistämättä ajettu matka, eli reaktioaika sille että ymmärtää sen että kyseessä on hätätilanne.
Jos ajaa 100 km/h voinee laskea että jarrutusmatka + reaktioaikana ajettu matka on kaksinkertainen nopeuteen 80 verrattuna. Ihan hyvä laskelma myös sille ajalle kun ajaa talvirenkailla, joidenka suorituskyky etenkin märällä asfaltilla on huonompi kuin kesärenkailla.
Kun nopeus nousee, niin terävänäkökenttä kapenee. Hetken voi yrittää ehtiä näkemään mitä sivuilla tapahtuu, mutta jonkun ajan päästä ei enää jaksa keskittyä siihen. Vauhtisokeus käänteisenä on sitten sitä että hidastaminen nopean ajon jälkeen alkaa tuntumaan korostetun hitaalta.
Jokainen yksin ajaessaan määrittelee itse oman riskinottohalunsa, toisaalta moniko on kokeillut väistämistä, tai pohtinut kuljettajan oman toiminna merkitystä suhteessa siihen mitä sattuma tai huono tuuri vaikuttaa. Ajelemalla rauhallisesti on kolaririski melko matala, mutta nopeutta lisäämällä ottamatta huomioon tilannenopeuksia nousee riski, ja ajoittain se sitten myös realisioituu.
Aiemmin oli joku ajatus siitä miten lähellä pitää ajaa jos aikoo ohittaa. Moottoritiellä ohituspaikan odottamista ei tarvitse tehdä alle 1 sekunnin etäisyydellä edelläajavaan, ohi pääse ilman että vastaantulija vaikuttaisi ohitusmahdollisuuteen. Takanatulevat, vasemmalla kaistalla ajavat vaikuttavat hetken, tai jos vaikuttavat pidempään, niin puhutaan jo ruuhkasta. Ruuhkassa saa olla tyytyväinen jos voi ajaa edes 80 km/h, kun vielä vuonna 1990 ei moottoritieverkosto ollut yhtä kattava kuin nykypäivänä. Silloin Helsinki-Tampere-välillä joskus liikenne seisoi paikoillaan.
@Lukija33539 kirjoitti:
Toisin saonen sinua kiinnostaa vain se, kuinka kovaa viranomainen läppäisee poskelle, ei se mikä vaikutus ennakoitavuuteen kanssaliikennöijille asialla on, saati mitä seurannaisvaikutuksia vauhdilla ylipäätään on silloin kun sattuu ja tapahtuu
Kommentoin aiemmin, olitko huomioinut Suomen autokannan kommentissasi miten turvallista on törmätä kovaa, samoin muut ajoneuvokategoriat, joiden kanssa ollaan tekemisissä liikenteessä. Jalankulkijoista puhumattakaan!
On se hienoa, että voit luottaa siihen, että Suomen autokanta kykenee törmäilemään liikenteessä ylinopeuksillakin. Todellisuudessa nopeuden lisäksi onnettomuuksissa on useita vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat seurauksiin, mutta nopeus eniten.
Eivät tietenkään ole motareilla, mutta väärinymmärsit tahallasi yleisen tason kommenttini. Vauhti ratkaisee millä teillä tahansa, myös niillä joilla on jalankulkijoita ylittämässä teitä, tai sanotaan kevyttä liikennettä laajemmin.
Tilastollisesti liikenteessä on ylipäätään turvallista Suomessa. Koskee myös moottoriteitä. Lisäksi missä tahansa voi ajaa vaikka kuinka paljon ylinopeutta, jos on varmaa tietoa, ettei edessä ole mitään väistettävää tai muuten normaalisti huomioitavaa.
En vaan koskaa lakkaa hämmentymästä sinunlaisia nopeuden ulosmittaajia. Olet yhtä lailla viranomaisten, tutkijoiden ja tilastojen faktoja vastaan mielipiteesi kanssa, vaikka yrität kääntää asiaa toisin päin väkisin.
Onko sinun. noin vaikea hahmottaa riskien kasvaminen? Ja se, ettet ole yksin liikenteessä. Väitän edelleen, ettet halua törmätä autollasi mihinkään millään maaantietyypin sallimalla nopeudella.
Saabia pidettiin turvapuskurinsa kanssa kovasti turvallisena, samoin Volvoa alkaen 3-pisteturvavyönsä kanssa jne. Tottakai kehitys kehittyy. Onnettomuuksia sattuu edelleen. Nopeus on niissä yksi ja eniten seurauksia määräävä tekijä. Ehka sinunlaisia määrittelee sitten sellainen itsekkyys, että "kunhan itselleni ei tapahdu mitään, niin muista ei ole väliä".
Rajoitusnopeuksillakin on joskus tiukkaa reagoida eteen tuleviin tilanteisiin, niin vaikka mitä muuta väität, niin ylinopeudella 20km/h sinulla on laskennallisesti vähemmän sekunteja keksiä mitä teet, saati saada auto seis. Jos onnistut, niin huokaistaan helpotuksesta. Jos et onnistu, niin mikä tahansa nopeus voi olla tietenkin ratkaisevaa, saako joku osapuoli surmansa, vai "vain" loukkaantuu. Loukkaantumisia on myös eri asteikolla.
Ja sen takia ne viranomaiset ympäri maailman ovat asettaneet niitä rajoitusnopeuksia ja kantava ajatus on, että niitä olisi tarkoitus noudattaa. Sinä lähdet vain siitä, saatko enemmän vai vähemmän taloudellista seuraamusta. Asia pihvi.
@HybridRules kirjoitti:
Aloitetaan vaikka sillä, että "pikkuisen ylinopeutta" tulkitaan täällä aika eri tavoin. Sinun voisi myös sanoa olevan aika tekopyhä, jos pidät esim. +20km/h sellaisena, koska ainoa vaikuttamisesi erään toisen kirjoittajan kanssa tuntuu olevan taloudelisen seuraamuksen välttäminen, tai minimointi.
Herbertin nopeus muuttuu vaaralliseksi vasta kun kiinteä tai manuaalinen valvonta on paikalla
Anteeksi tuossa on iso moka, Tarkoitin HybridRules
En hoksaa, mikä riski olisi siihen, että jousto alaspäin haviäisi.
Niinhän poliisi käyttääkin.
Nykyisellä systeemillä nopeudet pysyvät suuruusluokaltaan rajoitusten mukaisina lukuunottamatta pientä joukkoa väärässä paikassa huomattavaa nopeutta ajavia.
20 ylitykset kyllä erottuu hyvin.
Niin kovemmalla nopeudella riski on vain isompi.
Ei kai mökkitiellä tarvitse vyötä käyttää, kun ei olla tieliikennelain soveltamisalan mukaisessa paikassa. Autosi vaan on ominaisuuksiltaan niin huono, ettei se tätä salli.
Vakuutukset liittyy riskien hallintaan, ei ajonopeuden valintaan ja sen vaikutuksiin liikenteelle.
Lisäksi väistöistä tulee loivempia. Reaktioaikaan taas vaikuttaa tehtävän vaikeusaste. Mitä vaikeampi tilanne, sitä kauemmin prosessori raksuttaa. Kovempi nopeus yleensä lisää vaikeusastetta.
Olet varsin pätevä kääntämään sopivasti lainaten ja lisäten asiat päälaelleen, minkä vuoksi keskustelu kanssasi on vähän samaan kuin valtiotasolla on Venjäjän kanssa keskutelut. Mutta kommentoidaan nyt sadepäivän ratoksi kirjoituksiasi vähän, vaikka tiedänkin, että et niitä lue kuin siinä mielessä, että voi taas jatkaa sopivasti lainailua.
Kerroin, mikä on viranomaisen käsitys vähäisestä nopeuden ylityksestä.
Hieno sotkemista tähän ylinopeudet, oli kysymys 80km/h vauhdista. Kovemmilla nopeuksialla kolaritestejä tehdään harvoin, joten tietoa mulla ei niistä ole. Tilanne muuttuu vauhdin kasvaessa ekponentiaallisesti huonompaa suuntaan. 100km/h on erittäin kova nopeus, vaikka auto säilysikin kasassa, kova kiihyvyys tappaa/vammmauttaa, 3-pistevyökin antaa vain huonosti suojaa aiheutaen vammoja. Kun törmäysnopeutta nostetaan vain isoimmat autot, joissa on keulaa rypistetäväksi pärjäävä edes jotenkin ja niidenkin kyvykyys on rajallinen. Mutta useimisssa tapauksissa joissa kuski on tolkkuissaan, ajoneuvon vauhti laskee jarrutuksen myötä oleellisesti ennen kuin törmäksen tapahtumista. Tämän vuoksi kai noita testejä tehdään aika alhaisilla vauhdeilla. AIka hyvin lienee tiedossa mustista laatikoista kerrätty tieto, millaiset nopeudet ovat törmäyksen alkaessa. > On se hienoa, että voit luottaa siihen, että Suomen autokanta kykenee törmäilemään liikenteessä ylinopeuksillakin. Todellisuudessa nopeuden lisäksi onnettomuuksissa on useita vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat seurauksiin, mutta nopeus eniten.
Jos olet edelleen siinä käsityksessä että ajan kaupungissa ja taajamissa, missä näitä jalankukijoita yleisesti on +20km/h ylinopeutta, selvyydeksi vielä kerran, en aja, saatan ajaa jopa alle rajoituksen. Tämänkin pitäisi olla jo selvää pidemmän aikaa, mutta jaksat omaa narritiiviasi ujuttaa mukaan aina mahdollisuuksien mukaan. Esim kotikadulla on 40kh/h ajan usein miten 30..35km/h todellista vauhtia, syynä lapsien ja nuorten täysin holtiton ajokäytös pyörilla ja skuuteilla. Sama juttu pakallsien ostarin läheisyydessä jne. Lähiliikneteen opii kyllä nopeasti, missä on vaarallista. Tunemattomasa ympäristössä taas lienee selviö, että vauhtia otetaan pois, vaikka se paikallisia erityisesti pääkaupunkiseudulla ärsytääkin.
Tilastot kertoo toteutuneen historian. Moottoriteillä liikennettä on hyvin paljon, joten dataa tulee paljon. Jos onnettomuus<>(yli)nopeus oli erittäin voimakkasti kytköksissä kuten esität ja nämä liikennetutkijat esittävät, tämän pitäisi näkyä tilastoissa. Vai oletko eri mieltä? Ylinopeus on moottoriteillä Suomesas hyvin yleistä. Esimerkknä eilen yönä tulin kotiin lentokentältä puolenyön maissa (23..01). Perjantai-ilta yö on vilkain yö viikolla. Käytin omaa normivauhtia +20km/h, suurimman osa ohi ajoin hyvin pienellä nopeuserolla. Näitä 'ulosmitaajia' taisi olla valtaosa liikkeellä olevista. LAM pisteissä tunnin keskinopeus on 23..24 väliltä 118km/h (moottoritiellä monessakin pisteessä) ja Haminan kohdalla 107km/h (rajoitus 100km/h). Vastaavasti Luumäen ja Lappeerannan välissä moottoriliikennentiellä tunnin keskinopeus 104..106km/h parissa pisteessä. Liikenne oli siistiä ja kohteliasta, yhtään vaara/erikoistilanentta en havainnut.
Olet oikeassa, en halua ylipäätään törmätä mihinkään. Kuolemaan johtaneissa onnottemuksissa on ryhmä joka hakee töermäystä, en kuulu niihin. Kuten olen sanonut jo aiemmin, olen menettänyt luottamusken suomalaisiin liikennetutkijoihin jo kauan aikaa sitten, heidän viestinsä ei ole rehellistä. Periaatteessa ovat oikeassa vauhti lisää energiaa, vähentää reaktioaikaa jne, mutta näin toki tapahtuu jo heti kun vauhti nousee yli kävelynopeuden. (Ihminen on luotu aisteiltaan kävelemään, maks juoksemaan. Luontaisen nopeuden kolhut on mustelmia/murtumia.)Tien sivussa olevassa rajoituskyltissä voi olla järkevä vauhti, se voi olla liian vähän ja se voi olla liikaa. Valitettavasti kyltin numerot on arvottu toisinaan ennemminkin kuin asetettu ne järkevästi. Suomessa on ollut täysin päättömiä ohjelmia nopeuksien suhteen menneinä vuosina. Esim tiepiiriltä mm vaadittiin nopeusrajoistusten laskemista vuosittain tavoiteena joku hatusta heitetty tiekilometrimäärä. Niinpä ruuhka-Suomen ulkopuolella on valtatellä pätkiä, jossa rajoitus on 80km/h keskellä ei mitään vain siitä syystä, että tälläiset liikennevirkamieshönöt ovat olleet vallassa. Viimeisin tässä jatkumossa oli uusin Väyläviraton nopeusrajoitus ohje -ehdotus, joka yllättävästi jää nyt vain ehdotukseksi. Hyvä niin. Yhdeksi syyksi on kerrottu mm. että ihmisiltä menee tällä menolla usko nopeusrajoitussysteemiin - mulla usko on jo mennyt, otan rajoitukset ohjenopeuksina. Niissä rajoissa jotka on mahdollisia, valitsen vauhdin oman harkintani mukaan, valinnassa turvallisuus toki etusijalla, joten valinta voi olla myös alempi kuin sallittu tiekohtainen rajoitus.
Usko nopeusrajoitussysteemiin - aina voi kehittää asioita - vaatii perehtymistä asiaan. Se ei ole mikään takuu turvallisuudesta (rajoitus on sama 24/7, säästä ja kelistä riippumatta, paikoin huomioidaan kuitenkin talvi- ja kesärengaskaudet / valoisat- ja pimeät vuodenajat).
Sen on tarkoitus rajata liikennevirran nopeutta, ja toisaalta esimerkiksi pitää ajoneuvojen nopeudet kohtuullisina taajamissa missä ihmiset asuvat.
Nopeusrajoitusta ei kannata liikaa miettiä yksilötasolla, vaan yhteiskunnan tasolla. Toki ylinopeusvalvonta on yhtenä lakipykälistä saanut ylikorostetun aseman, ja näitä ylityksiä uutisoidaan "liikenteen vaarantamisena" tilanteesta riippumatta. Samalla kun peräänajoista todetaan lakonisesti että tapahtui liikenneonnettomuus, ja uutinen kirjoitetaan - ei tietenkään sanatarkasti, mutta sisällöltään - "liikenne ei vaarantunut onnettomuudessa".
Minä en oikein ymmärrä marisemista nopeusrajoituksista, ne on sinne laitettu eduskunnan säätämien lakien rajoissa, niitä on aivan yksikertaista noudattaa yhä lisääntyvillä nopeudensäätimillä.
Tekniikka on kuljettajan apuna, nopeuden määrittää aina kuljettaja. Kuljettajan pitäisi tunnistaa oikea tilannenopeus ja oikeat nopeudet omin silmin.