@NHB kirjoitti:
Ongelmahan on tuttu jo ajalta ennen koko Teslaa. Kivet ja muu irtoaines iskee maalia irti. Roiskeläpät ja suojakalvot auttavat, mutta ilmankin pärjää käytöstä riippuen.
Juu, ei missään nimessä ole pelkästään Teslan ongelma. Mitä olen noiden kolmoskuskien kokemuksia lukenut, niin kulumat ovat kuitenkin syntyneet todella nopeassa ajassa ja nätillä ajotavalla. Toisaalta taas toiset kommentoivat ajavansa päivittäin hiekkateitä ilman ongelmia.
Tesla 3 on alumiinia ja autonomia valmiudella ym. Asioita joista kannattaa maksaa. Auto siis on oletettavasti erittäin pitkäikäinen. (vetäkää sitä suolaliuosta prk)
Vähän näytti olevan enää alumiinia tuon mukaan, vinkistä kiitos. Model s näyttää olevan alukorinen, model 3 ei olekaan enää kuin osittain. Miksiköhän, jotain ongelmia vai hinnan vuoksi. Vei osan mielenkiinnostani tuota autoa kohtaan. Toinen ärsyttävä piirre on hirvittävä rengasääni jo pienillä kaupunki nopeuksilla ja etenkin takapenkillä. Se ei tosin ole pelkästään auton vaan tienpinnan syy.
Alumiini ainakin veneessä kestää kuin haponkestävä teräs. Eloksoitua ilmeisesti, enkä vielä tarkoita merialumiinia.
Hinta on varmasti iso syy teräksen käyttöön ja sekin, että akku on sen verran kevyt, ettei alukorille ole niin suurta tilausta. Itse en kyllä oikein näe kovin todennäköisenä sitä, että Tesla M3:n elinkaari katkeaisi ennen aikojaan ruostumisen vuoksi.
Minkä kokoiset olivat renkaat kokeilemassasi yksilössä?
Kyseessä oli vaimon sisarenpojan auto, en huomannut renkaita katsoa. Kyllä omassakin autossa kesärenkaat pitävät ääntä, tai kolme Hornettia tosiaan lentää jatkuvasti aina yläpuolella. Muuten äänettömässä autossa tuo tuli valitettavan heti esille, siis jo ennen niskalihaskiihdytystä. Onkohan renkaiden koolla merkittävästi eroa ääneen?
Perinteiseti matalamma, leveämmät ja korkeamman nopeusluokan renkaat ovat olleet paljon meluisempia kuin peruskoon renkaat. Joissakin raskaasti vaimennetuissa ilmajousitetuissa autoissa ollaan aika paljon pystytty vähentämään meluisan renkaan vaikutusta, mutta yleensä ei olla noin onnekkaita.
Taitaakin olla yksi syy siihen, miksi korkeampi profiiliset kitkarenkaani ovat myös omassa autossani reilusti hiljaisemmat. Tuolle T3 vasta viikon omistavalle en ehtinyt tai oikeastaan raskinut vielä mainita melkoisista rengasäänistä. Hän tuli Espoosta Turkuun ja kertoi pääsevänsä samalla latauksella vielä takaisin kotiin vaikka hieman pyörittiin nurkilla sen lisäksi. Ymmärrän kyllä nyt miksi Teslat ovat nelivetoisia. uskaltaisinko tuollaisella ohjuksella ”leikkiä” takavetoisena talvella tai hiekkatiellä kesällä, hmm. Taidanpa vuokrata sellaisen vaimon nimellä ja kasko vuokraamon piikkiin. Jos alla on nastat, niin ei löydy kuin rippeitä ajon jälkeen tyyliin eikä ylinopeuksia edes tarvita. Varautukaa kuitenkin täten yleiseen vakuutusmaksujen nousuun. Toisaalta, jos se on samanlainen tylsä kuin omani jota ei saa kuin korkeintaan yllyttämällä sivuluisuun, tunnottomia ajonhallinta systeemejä kun ei saa pois kytkettyä.
@NHB kirjoitti:
Joissakin raskaasti vaimennetuissa ilmajousitetuissa autoissa ollaan aika paljon pystytty vähentämään meluisan renkaan vaikutusta
Oletko päässyt vertaamaan samaa autoa rautajousin ja ilmajousitettuna?
Jos ero rengasmelussa on selkeä, tuo voisi olla riittävä peruste ilma-alustalle, etenkin kun nykyään on saatavissa kohtuuhintaisia tarvikejousia kosmisen kalliiden merkkiosien tarvitessa remonttia.
@NHB kirjoitti:
Joissakin raskaasti vaimennetuissa ilmajousitetuissa autoissa ollaan aika paljon pystytty vähentämään meluisan renkaan vaikutusta
Oletko päässyt vertaamaan samaa autoa rautajousin ja ilmajousitettuna?
Jos ero rengasmelussa on selkeä, tuo voisi olla riittävä peruste ilma-alustalle, etenkin kun nykyään on saatavissa kohtuuhintaisia tarvikejousia kosmisen kalliiden merkkiosien tarvitessa remonttia.
Identtisiä autoja teräs- ja ilmajousilla en ole päässyt AB-testaamaan. Ajo- ja matkustuskokemusta on kertynyt lukuisista A8:sta ja S-Klasseista, joissa on molempia alustavaihtoehtoja. Erot rengasmelussa ja jousitusmukavuudessa ovat mun mielestä selviä.
...ja sillä aika Tesla on taas kerran lyhentänyt asiakastaan: https://www.theverge.com/2019/5/17/18629214/tesla-autopilot-crash-death-josh-brown-jeremy-banner Kuljettajalla on varmasti osuutta asiaan, mutta niin on Elon Muskillakin. Tämä on sitä tekniikkaa, joka ei tarvitse lidaria ja jonka turvin ensi vuoden alkupuolella maanteillä huristelee miljoonia autonomisia Tesla-takseja. Päätöntä menoa.
Kuka ne robo-taksit myy jos kassasta loppuu hillo ja Elon pakenee Marsiin? Näitä seuratessa tosin tulee mieleen, että Elon on jo paennut Marsista Maahan...
En kyllä laittaisi penniäkään likoon niihin Nasdaqissa myytäviin vedonlyöntipapereihin, ainakaan Teslan puolesta.
Teslan ansiot ovat kiistattomat, mutta laatu- ja talousongelmilta ei voi sulkea silmiään. Teslalle, ja koko sähköautoilulle, tekisi hyvää jos se tulisi ostetuksi jonkun perinteisen valmistajan toimesta. Näillä arvostustasoilla se ei tietenkään ole mahdollista, vaikka Tesla ei enää olekaan Fordia ja GMää arvokkaampi yhtiö, on se silti aivan liian korkea. Teslan osakkeenomistajana ottaisin ilomielin vastaan fuusion esim. Fordin kanssa, mutta Fordin omistajana en. No, ehkä 2 vuoden sisällä tulevan Chapter 11n yhteydessä/jälkeen syntyy joku sopiva yhdistyminen.
Osakeannin hankaluudeksi on viime viikkojen laskettelun vuoksi nousemassa antihinta. Kurssin lasku ei ole yksin Teslan syy, vaan markkinoiden lähtiessä pulkkamäkeen kaikki kovilla tulevaisuuden odotuksilla hinnoitellut yritykset putoavat tuotoiltaan vakiintunutta "vanhaa" teollisuutta nopeammin. Kun osake on pudonnut jo noin 15% anti-ilmoituksen ajankohdasta, joko samalla laimennuksella saatava pääoma pienenee tai aiotun suuruisen pääoman nosto aiheuttaa suuremman laimennusvaikutuksen. Vaikka asian havaitsenkin, en silti osaa arvioida sen merkitystä Teslalle?
Jos Kolmosen maaliongelma liittyy kiven iskuihin, silloin asiassa näyttäisi olevan osansa myös muotoilulla. Kynnysten teippaaminen on arkipäivää nykyajan roiskeläpättömissä autoissa. Sovitin omaankin autooni sarjan läppiä paikalleen, mutta kun olivat noin tuuman vahvaa kotelorakennetta, niin nappasin heidät saman tien pois, ennen kuin on lokasuoja rutussa pyörän tipahtaessa lumipolanteen uraan ja lokasuojan jäädessä läpän varaan kantamaan. Kiiltävä teippaus etupyöräkotelosta takanurkan ympäri pakoputkiin saakka pitää auton kyljet siistinä JOS kynnys on riittävän ulkoneva työntämään hiekkasprayn irti kyljistä, ettei kiviä tule takaoven puoliväliin saakka.
Kiitokset NHB:lle jousitusarvioista. Pitänee ihan mielenkiinnosta ennen seuraavaa autonvaihtoa pyrkiä koeajamassa sama korimalli ilma- ja rautajousin? Ilmajousitetussa olen pikku pätkän matkustanut, mutta en osaa ollenkaan arvioida sen vaikutusta meluun, koska ei ole kokemusta vastaavasta autosta rautajousin. Aiemmin pidin ilma-alustaa kieltolistalla autonsa vanhaksi ajavalle lähes väistämättä osuvan kalliin ylläpidon vuoksi, mutta nykyään tosiaan hyviä tarvikevaraosia on saatavana järjelliseen hintaan, joten jos jousituksen lisäksi myös äänieristys paranee, niin voisin kääntää ilmajousituksen hylkimiseni sen suosimiseen?
@Ruuhkamies kirjoitti:
Osassa Model Kolmosia on havaittu laatuongelmia maalipinnan laadun kanssa. Rengaskaarien, helmojen ja ovien alaosiin tullut vaurioita ilmeisesti kivien yms ropinan myötä. 14 omistajaa ovat ryhmittyneet ongelman tiimoilta ja olleet yhteydessä kuluttajaviranomaisiin, koska Tesla ei ole jostain syystä ollut halukas reagoimaan reklamaatioihin. Viimekädessä asiaa puitaneen oikeudessa, jos ei korjaushalukkuutta ilmene. Tästä ei vielä (tietääkseni) ole ollut juttua iltapäivälehdistössä, mutta on vain ajan kysymys milloin rallli lähtee käyntiin ja Tesla kärsii tästä valtavan imagotappion.
Minulle on hieman epäselvää, miksi ongelma koskee vain osaa autoista, koska juurisyynä tuntuu olevan roiskeläppien puute. Ilmeisesti autojen maalipinnoitteissa on merkittäviä yksilökohtaisia laatueroja. Porukka on nyt alkanut tilaamaan Tesloihin modausrompetta myyvistä nettikaupoista noita läppiä.
En ole kuullut, että vastaavia ongelmia olisi ollut S&X malleissa.
No huh! Olen pari kuukautta arponut ostaako Model 3 vai ei. Vetokoukkuoptio lisäsi intoa vielä lisää mutta tuo video vei kyllä ostohalut.
@740 GLE kirjoitti:
Kiitokset NHB:lle jousitusarvioista. Pitänee ihan mielenkiinnosta ennen seuraavaa autonvaihtoa pyrkiä koeajamassa sama korimalli ilma- ja rautajousin? Ilmajousitetussa olen pikku pätkän matkustanut, mutta en osaa ollenkaan arvioida sen vaikutusta meluun, koska ei ole kokemusta vastaavasta autosta rautajousin. Aiemmin pidin ilma-alustaa kieltolistalla autonsa vanhaksi ajavalle lähes väistämättä osuvan kalliin ylläpidon vuoksi, mutta nykyään tosiaan hyviä tarvikevaraosia on saatavana järjelliseen hintaan, joten jos jousituksen lisäksi myös äänieristys paranee, niin voisin kääntää ilmajousituksen hylkimiseni sen suosimiseen?
Itselle se kolikon kääntöpuoli on ohjaustuntuma. Se sama ilmajousitus, joka eristää tehokkaasti melua ja tärinää, eristää myös ohjaustuntumaa enemmän ja vähemmän tehokkaasti.
@NHB kirjoitti:
Itselle se kolikon kääntöpuoli on ohjaustuntuma. Se sama ilmajousitus, joka eristää tehokkaasti melua ja tärinää, eristää myös ohjaustuntumaa enemmän ja vähemmän tehokkaasti.
Tuota en osannut ajatellakaan, kun ei ole omaa kokemusta. Pitkään samalla autolla ajavana minua on pelottanut ilma-alustan huoltokustannukset.
Aitosuomiautokauppias laittaa harvinaisille ylellisyysvarusteille ihan kosmisen hinnan. Jousipalkeet eivät ole ikuisia ja sitten kun niitä aletaan vaihtaa, se on tonni per nurkka ja siihen vielä vuotavia jousipalkeita aikansa pumpannut kompressori päälle. Citroenin kaasunestejousitusta pelätään, mutta Mersun yhden ilmajousen hinnalla saa Citikkaan suunnilleen kaikki kuusi jousipalloa.
Nyt merkkikerhon vinkkaama laadukas tarvikeosa poistaa tuon kustannusriskin, joten lisäkustannus muuttuu siedettävämmäksi.
Nykyään aika harvassa autossa on ohjaustuntoa siinä mielessä, että ratista tuntisi tienpinnasta tai pyörien tekemisistä erityistä. Eikä ainakaan siinä BMW:ssä. Maasturien tapauksessa aloittaisin pähkäilyn renkaista. Mutta jousitus... Jousen tehtävä on joustaa, materiaalista riippumatta. Jousitus ei autoissa myöskään ole renkaan ja ratin välissä, toisin kuin kaksipyöräisissä. Silti niissäkin käytetään ilmaa. Hämmentävää, eikö totta.
En löydä yhtäläisyyttä jousituksen ja ohjaustuntuman välille. Jousituksen tarkoitus on joustaa muuta tehtävää jousituksella ei ole, eikä ilmajousitus tee tässä mitään poikkeusta. Ohjaustuntumaan vaikuttaa merkittävästi renkaat, rengaspaineet. Etäinen ohjaustuntuma on yleensä pehmeähkön renkaan syytä, olen huomannut tämän kitkarenkaiden ongelmaksi. Nastarenkaissa on havaittavissa samaa verrattuna kesärenkaisiin. Renkaiden merkitystä ohjaustuntumaan ei voi koskaan ylikorostaa, renkailla on iso merkitys ohjaustuntumaan. Nelipyöräsuuntaus on myös avaiasia ajettavuuteen ja ohjaustuntumaan. Caster-kulma vaikuttaa ajoneuvon ajovakauteen ja kääntösäteeseen. Käännettäessä caster-kulma vaikuttaa auton keskittyvyyteen, eli renkaat palautuvat helpommin suoraan käännyttäessä. Liian suuri caster-kulma tekee ohjauksesta raskaan ja huonontaa ohjaustuntumaa. Ilmajousituksen mukavuus on mielestäni vain ja ainoastaan matkustusmukavuuden maximointia. Oma mielipiteeni on tämä mukavuutta arvostavan kannattaa satsata adaptiiviseen alustaan, jossa on säädettävä iskunvaimenninjärjestelmä. Tämä on omasta mielestäni paras ratkaisu.
@PiiJei kirjoitti:
Vain lineaariset jouset. Jännittävää. Entä typpikaasu jousituskomponenteissa?
Ei tuon nyt erityisen jännittävää pitäisi olla, koska arkisista asioista tässä puhutaan. Esimerkiksi kierrejousi kaikkein yksinkertaisimmillaan on jousivakioltaan lineaarinen. Mitä tarkoitat kysyä typpikaasusta jousituskomponentissa?
En ole asiaan perehtynyt, joten MuTuilen seuraavaa.
Joustoelementin toteutustavasta riippumatta lineaarisella ja progressiivisella jousella sekä jousen jäykkyydellä saattaa ollakin havaittava vaikutus ajettavuuteen korin kallistumisen ja pyöräkulmien kautta?
Mutta ilma- tai typpikaasujousitus voidaan kyllä suunnitella jäykäksikin, jos se on tarpeen pyöräkulmien pitämiseksi vakiona G-voimien vaikutuksessa. Active Body Control jopa kallistaa auton sisäkaarteeseen moottoripyörän tavoin, jos niin halutaan.
En tiedä vielä, miten päin tämän keskustelun lopputulema päätyy, mutta Avantgardea pidetään halvempaa Classicia ja mukavuuspainotteista Elegancea ajettavampana varusteluversiona, mikäli kyseinen termi E-sarjalaiseen sopii ollenkaan. Mutta onpa hyvä, että valitsin oman pitkäjoustoisilla lineaarisilla jousilla, enkä Avassa vakiosti olevilla progressiivisilla tynnyrijousilla 😀
(Ihan oikeasti en edes miettinyt ajettavuutta, vaan mukavuutta ja maavaraa)
Mielestäni ilma- ja kaasunestejousituksen toinen loistava piirre mukavuuden lisäksi on ison täyteen kuormatun auton kuorman kantaminen ryhdikkäästi. Tämän saattoivat muut tietenkin jo sisällyttää osaksi mukavuutta?
@740 GLE kirjoitti:
En ole asiaan perehtynyt, joten MuTuilen seuraavaa.
Joustoelementin toteutustavasta riippumatta lineaarisella ja progressiivisella jousella sekä jousen jäykkyydellä saattaa ollakin havaittava vaikutus ajettavuuteen korin kallistumisen ja pyöräkulmien kautta?
Mutta ilma- tai typpikaasujousitus voidaan kyllä suunnitella jäykäksikin, jos se on tarpeen pyöräkulmien pitämiseksi vakiona G-voimien vaikutuksessa. Active Body Control jopa kallistaa auton sisäkaarteeseen moottoripyörän tavoin, jos niin halutaan.
Mielestäni ilma- ja kaasunestejousituksen toinen loistava piirre mukavuuden lisäksi on ison täyteen kuormatun auton kuorman kantaminen ryhdikkäästi. Tämän saattoivat muut tietenkin jo sisällyttää osaksi mukavuutta?
Vahva progressiivisuus on läsnä varmaan käytännössä aina noissa ilmajousissa. Jos ilmajousen alkujoustosta tekee jäykän, niin sitten isommissa liikkeissä jousi on todella jäykkä. Progressiivisissa jousissa on sekin huono puoli, että sisä- ja ulkokaarteen jouset toimivat aivat eri liikelaajuudella. Aktiivisilla komponenteilla toki saadaan auto kallistelemaan miten halutaan, mutta se ei välttämättä tuo lisää tunnokkuutta ajamiseen.
Ilmajousien yksi hyvä puoli on se, että niissä nopeuksissa, missä ilmanvastus on suuri, voidaan vähentää vastusta laskemalla alustaa.
Tässä spekuloidaan sen verran heikosti määritellyillä käsitteillä, että olisi ehkä hyvä vähän tarkentaa.
"Tunnokkuus" tarkoittanee auton kykyä välittää tieto tienpinnan ominaisuuksista ohjauspyörään. Periaatteessa polkuautossa on loistavan tunnokas ohjaus, koska tien ja ratin välissä on pelkkää rautaa ja jopa umpirenkaat. Ohjaustuntoa ei voi mitata, asia on täysin subjektiivinen. Yleisesti ottaen autenttinen ohjaustunto ei ole autonvalmistajien tavoitteena nykyään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
"Ajettavuus", mitä se tarkoittaa? Tässä samassa ketjussa on hehkutettu (Teslan) autonomisen ajamisen kykyä. Ollaan varmaan ääripäissä.
"Jousitus" voi tarkoittaa pyöräntuentaa kaikkineen, mukaan lukien renkaat, tai pelkkiä jousia (lehti-, kierre-, ilma-, kaasuneste-, jne.). Tyypistä riippumatta jousien tehtävä on pitää auton renkaat tien pinnassa kiinni.
Kysymys edelleen kuuluu kuinka jousikomponentin toteutustapa vaikuttaa "tunnokkuuteen"? Väitän, ettei mitenkään.
Juu, ei missään nimessä ole pelkästään Teslan ongelma. Mitä olen noiden kolmoskuskien kokemuksia lukenut, niin kulumat ovat kuitenkin syntyneet todella nopeassa ajassa ja nätillä ajotavalla. Toisaalta taas toiset kommentoivat ajavansa päivittäin hiekkateitä ilman ongelmia.
Tesla 3 on alumiinia ja autonomia valmiudella ym. Asioita joista kannattaa maksaa. Auto siis on oletettavasti erittäin pitkäikäinen. (vetäkää sitä suolaliuosta prk)
Alumiini korrosoituu oikein hyvin.
Melko vähän tuossa M3:ssa on aluminiinia. Kolaroitujen alumiinikorien korjaus on monesti hyvin kallista.
https://electrek.co/2017/08/22/tesla-model-3-body-alloy-mix/
Vähän näytti olevan enää alumiinia tuon mukaan, vinkistä kiitos. Model s näyttää olevan alukorinen, model 3 ei olekaan enää kuin osittain. Miksiköhän, jotain ongelmia vai hinnan vuoksi. Vei osan mielenkiinnostani tuota autoa kohtaan. Toinen ärsyttävä piirre on hirvittävä rengasääni jo pienillä kaupunki nopeuksilla ja etenkin takapenkillä. Se ei tosin ole pelkästään auton vaan tienpinnan syy.
Alumiini ainakin veneessä kestää kuin haponkestävä teräs. Eloksoitua ilmeisesti, enkä vielä tarkoita merialumiinia.
Hinta on varmasti iso syy teräksen käyttöön ja sekin, että akku on sen verran kevyt, ettei alukorille ole niin suurta tilausta. Itse en kyllä oikein näe kovin todennäköisenä sitä, että Tesla M3:n elinkaari katkeaisi ennen aikojaan ruostumisen vuoksi.
Minkä kokoiset olivat renkaat kokeilemassasi yksilössä?
Kyseessä oli vaimon sisarenpojan auto, en huomannut renkaita katsoa. Kyllä omassakin autossa kesärenkaat pitävät ääntä, tai kolme Hornettia tosiaan lentää jatkuvasti aina yläpuolella. Muuten äänettömässä autossa tuo tuli valitettavan heti esille, siis jo ennen niskalihaskiihdytystä. Onkohan renkaiden koolla merkittävästi eroa ääneen?
Perinteiseti matalamma, leveämmät ja korkeamman nopeusluokan renkaat ovat olleet paljon meluisempia kuin peruskoon renkaat. Joissakin raskaasti vaimennetuissa ilmajousitetuissa autoissa ollaan aika paljon pystytty vähentämään meluisan renkaan vaikutusta, mutta yleensä ei olla noin onnekkaita.
Taitaakin olla yksi syy siihen, miksi korkeampi profiiliset kitkarenkaani ovat myös omassa autossani reilusti hiljaisemmat. Tuolle T3 vasta viikon omistavalle en ehtinyt tai oikeastaan raskinut vielä mainita melkoisista rengasäänistä. Hän tuli Espoosta Turkuun ja kertoi pääsevänsä samalla latauksella vielä takaisin kotiin vaikka hieman pyörittiin nurkilla sen lisäksi. Ymmärrän kyllä nyt miksi Teslat ovat nelivetoisia. uskaltaisinko tuollaisella ohjuksella ”leikkiä” takavetoisena talvella tai hiekkatiellä kesällä, hmm. Taidanpa vuokrata sellaisen vaimon nimellä ja kasko vuokraamon piikkiin. Jos alla on nastat, niin ei löydy kuin rippeitä ajon jälkeen tyyliin eikä ylinopeuksia edes tarvita. Varautukaa kuitenkin täten yleiseen vakuutusmaksujen nousuun. Toisaalta, jos se on samanlainen tylsä kuin omani jota ei saa kuin korkeintaan yllyttämällä sivuluisuun, tunnottomia ajonhallinta systeemejä kun ei saa pois kytkettyä.
Oletko päässyt vertaamaan samaa autoa rautajousin ja ilmajousitettuna?
Jos ero rengasmelussa on selkeä, tuo voisi olla riittävä peruste ilma-alustalle, etenkin kun nykyään on saatavissa kohtuuhintaisia tarvikejousia kosmisen kalliiden merkkiosien tarvitessa remonttia.
Identtisiä autoja teräs- ja ilmajousilla en ole päässyt AB-testaamaan. Ajo- ja matkustuskokemusta on kertynyt lukuisista A8:sta ja S-Klasseista, joissa on molempia alustavaihtoehtoja. Erot rengasmelussa ja jousitusmukavuudessa ovat mun mielestä selviä.
...ja sillä aika Tesla on taas kerran lyhentänyt asiakastaan: https://www.theverge.com/2019/5/17/18629214/tesla-autopilot-crash-death-josh-brown-jeremy-banner Kuljettajalla on varmasti osuutta asiaan, mutta niin on Elon Muskillakin. Tämä on sitä tekniikkaa, joka ei tarvitse lidaria ja jonka turvin ensi vuoden alkupuolella maanteillä huristelee miljoonia autonomisia Tesla-takseja. Päätöntä menoa.
Fyrkkapuolella Elon on toipunut keräämistään 2 miljardista dollarista ja ilmoittaa firman olevan tällä menolla kuppi nurin, yllättäen, ensi vuoden alkupuolella: https://www.theverge.com/2019/5/17/18629166/elon-musk-tesla-money-changes-cfo-employee-expenses Muistikohan Elon mainita tästä pari viikkoa sitten rahaa ker(j)ätessään?
Kuka ne robo-taksit myy jos kassasta loppuu hillo ja Elon pakenee Marsiin? Näitä seuratessa tosin tulee mieleen, että Elon on jo paennut Marsista Maahan...
En kyllä laittaisi penniäkään likoon niihin Nasdaqissa myytäviin vedonlyöntipapereihin, ainakaan Teslan puolesta.
Teslan ansiot ovat kiistattomat, mutta laatu- ja talousongelmilta ei voi sulkea silmiään. Teslalle, ja koko sähköautoilulle, tekisi hyvää jos se tulisi ostetuksi jonkun perinteisen valmistajan toimesta. Näillä arvostustasoilla se ei tietenkään ole mahdollista, vaikka Tesla ei enää olekaan Fordia ja GMää arvokkaampi yhtiö, on se silti aivan liian korkea. Teslan osakkeenomistajana ottaisin ilomielin vastaan fuusion esim. Fordin kanssa, mutta Fordin omistajana en. No, ehkä 2 vuoden sisällä tulevan Chapter 11n yhteydessä/jälkeen syntyy joku sopiva yhdistyminen.
Osakeannin hankaluudeksi on viime viikkojen laskettelun vuoksi nousemassa antihinta. Kurssin lasku ei ole yksin Teslan syy, vaan markkinoiden lähtiessä pulkkamäkeen kaikki kovilla tulevaisuuden odotuksilla hinnoitellut yritykset putoavat tuotoiltaan vakiintunutta "vanhaa" teollisuutta nopeammin. Kun osake on pudonnut jo noin 15% anti-ilmoituksen ajankohdasta, joko samalla laimennuksella saatava pääoma pienenee tai aiotun suuruisen pääoman nosto aiheuttaa suuremman laimennusvaikutuksen. Vaikka asian havaitsenkin, en silti osaa arvioida sen merkitystä Teslalle?
Jos Kolmosen maaliongelma liittyy kiven iskuihin, silloin asiassa näyttäisi olevan osansa myös muotoilulla. Kynnysten teippaaminen on arkipäivää nykyajan roiskeläpättömissä autoissa. Sovitin omaankin autooni sarjan läppiä paikalleen, mutta kun olivat noin tuuman vahvaa kotelorakennetta, niin nappasin heidät saman tien pois, ennen kuin on lokasuoja rutussa pyörän tipahtaessa lumipolanteen uraan ja lokasuojan jäädessä läpän varaan kantamaan. Kiiltävä teippaus etupyöräkotelosta takanurkan ympäri pakoputkiin saakka pitää auton kyljet siistinä JOS kynnys on riittävän ulkoneva työntämään hiekkasprayn irti kyljistä, ettei kiviä tule takaoven puoliväliin saakka.
Kiitokset NHB:lle jousitusarvioista. Pitänee ihan mielenkiinnosta ennen seuraavaa autonvaihtoa pyrkiä koeajamassa sama korimalli ilma- ja rautajousin? Ilmajousitetussa olen pikku pätkän matkustanut, mutta en osaa ollenkaan arvioida sen vaikutusta meluun, koska ei ole kokemusta vastaavasta autosta rautajousin. Aiemmin pidin ilma-alustaa kieltolistalla autonsa vanhaksi ajavalle lähes väistämättä osuvan kalliin ylläpidon vuoksi, mutta nykyään tosiaan hyviä tarvikevaraosia on saatavana järjelliseen hintaan, joten jos jousituksen lisäksi myös äänieristys paranee, niin voisin kääntää ilmajousituksen hylkimiseni sen suosimiseen?
No huh! Olen pari kuukautta arponut ostaako Model 3 vai ei. Vetokoukkuoptio lisäsi intoa vielä lisää mutta tuo video vei kyllä ostohalut.
Itselle se kolikon kääntöpuoli on ohjaustuntuma. Se sama ilmajousitus, joka eristää tehokkaasti melua ja tärinää, eristää myös ohjaustuntumaa enemmän ja vähemmän tehokkaasti.
Ei ikinä mitään ilmajousitusta ohjaustuntumaa pilaamaan.
Natsi tarvitsisi Teslankin manuaalivaihteisena.
Tuota en osannut ajatellakaan, kun ei ole omaa kokemusta. Pitkään samalla autolla ajavana minua on pelottanut ilma-alustan huoltokustannukset.
Aitosuomiautokauppias laittaa harvinaisille ylellisyysvarusteille ihan kosmisen hinnan. Jousipalkeet eivät ole ikuisia ja sitten kun niitä aletaan vaihtaa, se on tonni per nurkka ja siihen vielä vuotavia jousipalkeita aikansa pumpannut kompressori päälle. Citroenin kaasunestejousitusta pelätään, mutta Mersun yhden ilmajousen hinnalla saa Citikkaan suunnilleen kaikki kuusi jousipalloa.
Nyt merkkikerhon vinkkaama laadukas tarvikeosa poistaa tuon kustannusriskin, joten lisäkustannus muuttuu siedettävämmäksi.
Kuinka ilmajousitus heikentää ohjaustuntoa, mikä se mekanismi on?
No jokin "mekanismi" täytyy olla siinäkin että katumaasturin ohjaustunto ei ole samaa luokkaa kuin "henkilöautossa".
Nykyään aika harvassa autossa on ohjaustuntoa siinä mielessä, että ratista tuntisi tienpinnasta tai pyörien tekemisistä erityistä. Eikä ainakaan siinä BMW:ssä. Maasturien tapauksessa aloittaisin pähkäilyn renkaista. Mutta jousitus... Jousen tehtävä on joustaa, materiaalista riippumatta. Jousitus ei autoissa myöskään ole renkaan ja ratin välissä, toisin kuin kaksipyöräisissä. Silti niissäkin käytetään ilmaa. Hämmentävää, eikö totta.
Perinteisetihän lineaariset jouset ovat tarjonneet parhaan tuntuman. Ilmajouset taas äärimmäisen pintapehmeinä ovat toista ääripäätä.
Vain lineaariset jouset. Jännittävää. Entä typpikaasu jousituskomponenteissa?
En löydä yhtäläisyyttä jousituksen ja ohjaustuntuman välille. Jousituksen tarkoitus on joustaa muuta tehtävää jousituksella ei ole, eikä ilmajousitus tee tässä mitään poikkeusta. Ohjaustuntumaan vaikuttaa merkittävästi renkaat, rengaspaineet. Etäinen ohjaustuntuma on yleensä pehmeähkön renkaan syytä, olen huomannut tämän kitkarenkaiden ongelmaksi. Nastarenkaissa on havaittavissa samaa verrattuna kesärenkaisiin. Renkaiden merkitystä ohjaustuntumaan ei voi koskaan ylikorostaa, renkailla on iso merkitys ohjaustuntumaan. Nelipyöräsuuntaus on myös avaiasia ajettavuuteen ja ohjaustuntumaan. Caster-kulma vaikuttaa ajoneuvon ajovakauteen ja kääntösäteeseen. Käännettäessä caster-kulma vaikuttaa auton keskittyvyyteen, eli renkaat palautuvat helpommin suoraan käännyttäessä. Liian suuri caster-kulma tekee ohjauksesta raskaan ja huonontaa ohjaustuntumaa. Ilmajousituksen mukavuus on mielestäni vain ja ainoastaan matkustusmukavuuden maximointia. Oma mielipiteeni on tämä mukavuutta arvostavan kannattaa satsata adaptiiviseen alustaan, jossa on säädettävä iskunvaimenninjärjestelmä. Tämä on omasta mielestäni paras ratkaisu.
Korjaus edelliseen. Ilmajousituksen tarkoitus on mielestäni vain ja ainoastaan matkustusmukavuuden maximointi.
Ei tuon nyt erityisen jännittävää pitäisi olla, koska arkisista asioista tässä puhutaan. Esimerkiksi kierrejousi kaikkein yksinkertaisimmillaan on jousivakioltaan lineaarinen. Mitä tarkoitat kysyä typpikaasusta jousituskomponentissa?
En ole asiaan perehtynyt, joten MuTuilen seuraavaa.
Joustoelementin toteutustavasta riippumatta lineaarisella ja progressiivisella jousella sekä jousen jäykkyydellä saattaa ollakin havaittava vaikutus ajettavuuteen korin kallistumisen ja pyöräkulmien kautta?
Mutta ilma- tai typpikaasujousitus voidaan kyllä suunnitella jäykäksikin, jos se on tarpeen pyöräkulmien pitämiseksi vakiona G-voimien vaikutuksessa. Active Body Control jopa kallistaa auton sisäkaarteeseen moottoripyörän tavoin, jos niin halutaan.
En tiedä vielä, miten päin tämän keskustelun lopputulema päätyy, mutta Avantgardea pidetään halvempaa Classicia ja mukavuuspainotteista Elegancea ajettavampana varusteluversiona, mikäli kyseinen termi E-sarjalaiseen sopii ollenkaan. Mutta onpa hyvä, että valitsin oman pitkäjoustoisilla lineaarisilla jousilla, enkä Avassa vakiosti olevilla progressiivisilla tynnyrijousilla 😀
(Ihan oikeasti en edes miettinyt ajettavuutta, vaan mukavuutta ja maavaraa)
Mielestäni ilma- ja kaasunestejousituksen toinen loistava piirre mukavuuden lisäksi on ison täyteen kuormatun auton kuorman kantaminen ryhdikkäästi. Tämän saattoivat muut tietenkin jo sisällyttää osaksi mukavuutta?
Vahva progressiivisuus on läsnä varmaan käytännössä aina noissa ilmajousissa. Jos ilmajousen alkujoustosta tekee jäykän, niin sitten isommissa liikkeissä jousi on todella jäykkä. Progressiivisissa jousissa on sekin huono puoli, että sisä- ja ulkokaarteen jouset toimivat aivat eri liikelaajuudella. Aktiivisilla komponenteilla toki saadaan auto kallistelemaan miten halutaan, mutta se ei välttämättä tuo lisää tunnokkuutta ajamiseen.
Ilmajousien yksi hyvä puoli on se, että niissä nopeuksissa, missä ilmanvastus on suuri, voidaan vähentää vastusta laskemalla alustaa.
Tässä spekuloidaan sen verran heikosti määritellyillä käsitteillä, että olisi ehkä hyvä vähän tarkentaa.
"Tunnokkuus" tarkoittanee auton kykyä välittää tieto tienpinnan ominaisuuksista ohjauspyörään. Periaatteessa polkuautossa on loistavan tunnokas ohjaus, koska tien ja ratin välissä on pelkkää rautaa ja jopa umpirenkaat. Ohjaustuntoa ei voi mitata, asia on täysin subjektiivinen. Yleisesti ottaen autenttinen ohjaustunto ei ole autonvalmistajien tavoitteena nykyään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
"Ajettavuus", mitä se tarkoittaa? Tässä samassa ketjussa on hehkutettu (Teslan) autonomisen ajamisen kykyä. Ollaan varmaan ääripäissä.
"Jousitus" voi tarkoittaa pyöräntuentaa kaikkineen, mukaan lukien renkaat, tai pelkkiä jousia (lehti-, kierre-, ilma-, kaasuneste-, jne.). Tyypistä riippumatta jousien tehtävä on pitää auton renkaat tien pinnassa kiinni.
Kysymys edelleen kuuluu kuinka jousikomponentin toteutustapa vaikuttaa "tunnokkuuteen"? Väitän, ettei mitenkään.