Tesla

519 kommenttia
1568101118
  • muokattu 08.03.2019 14:08

    "Nythän lähes kaikki valmistajat ovat tekemässä selvää pesäeroa meneeseen. Edeltäjistä erotutaan uusilla brändeillä ja jopa saksalaiset ovat löytäneet tuoreen muotoilun sen vahan hiomisen tilalle."

    Kyllähän tässä nyt autotehtaat ovat joutuneet nopeaan uudistuspaineeseen jo pelkästään sähköistämisen vuoksi ja Tesla toimi pitkään kirittäjänä. Sähköautojen myötä häviää myös entistä enemmän perinteisiä korimalleja ja erilaiset crossoverit valtaa lisää tilaa. Samalla muotoilulliset seikat, joista automerkit on tähän asti ollut tunnettuja saattaa muuttua aika paljonkin.

    Nuo supercharger laturit minua hiukan hämmästyttää ja mietityttää. Niiden vaatimat tehot/muutokset jo pelkästään syöttökaapeleihin on niin suuri, että jää aika moneen talouteen asentamatta. Puhumattakaan As Osakeyhtiöistä. On jo aikamoinen saavutus, jos Suomeen saadaan seuraavan 10 vuoden aikana sähköautojen myyntilukuja vastaava määrä keskinopeita latauspisteitä asuntojen yhteyteen. Aika monessa paikassa on tyydyttävä maksimissaan 1-vaihe 16 A älytolppiin, jotka osaa jakaa kuormitusta tolppien välillä.

      
  • NHBNHB
    muokattu 08.03.2019 16:47

    Ei noita pikalatureita tarvita kotipihalla, jossa riittää hitaampikin lataus. Matkan varrella tarvitaan sitten nopeampaa latausta. Taloyhtiöissä homman voi toteuttaa esimerkiksi muutamalla 11 kilowatin laturilla. Keskimäärin joku 5-7 tuntia viikossa riittää. Yksi laturi pystyy helposti ruokkimaan noin 20 autoa.

      
  • @NHB kirjoitti:
    Ei noita pikalatureita kotipihalle, jossa riittää hitaampikin lataus. Matkan varrella tarvitaan sitten nopeampaa latausta. Taloyhtiöissä homman voi toteuttaa esimerkiksi muutamalla 11 kilowatin laturilla. Keskimäärin joku 5-7 tuntia viikossa riittää. Yksi laturi pystyy helposti ruokkimaan noin 20 autoa.

    Niin varmaan, voi vitsi mitä teoriaa, meillä on yhtiössä 25 autonomistajaa, ei kuitenkaan yhtään parkkipaikkaa, kaikilla on kaupungin asukaspysäköintilupa millä voi auton pysäköidä jos löytää korttelikiertämällä vapaan paikan.
    Mihin meinasit latauspisteen laittaa, ja minkälaisella vorolistalla voroja jaettaisiin 5 t viikko.
    Sanavorolistaan tulee jo monelle epäsopivia vuoroja.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Niin varmaan, voi vitsi mitä teoriaa, meillä on yhtiössä 25 autonomistajaa, ei kuitenkaan yhtään parkkipaikkaa, kaikilla on kaupungin asukaspysäköintilupa millä voi auton pysäköidä jos löytää korttelikiertämällä vapaan paikan.
    Mihin meinasit latauspisteen laittaa, ja minkälaisella vorolistalla voroja jaettaisiin 5 t viikko.
    Sanavorolistaan tulee jo monelle epäsopivia vuoroja.

    Euro on paras neuvonantaja muistuttamaan siitä, ettei autoja unohdella tarpeettomasti varaamaan latauspaikkoja. Varauslistat voi unohtaa, riittää kun vain aika hinnoitellaan sopivasti. Monissa kaupungeissa on ollut jo pitkään latureita kadun varrella. Ei se sen vaikeampaa ole.

      1
  • @NHB kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Niin varmaan, voi vitsi mitä teoriaa, meillä on yhtiössä 25 autonomistajaa, ei kuitenkaan yhtään parkkipaikkaa, kaikilla on kaupungin asukaspysäköintilupa millä voi auton pysäköidä jos löytää korttelikiertämällä vapaan paikan.
    Mihin meinasit latauspisteen laittaa, ja minkälaisella vorolistalla voroja jaettaisiin 5 t viikko.
    Sanavorolistaan tulee jo monelle epäsopivia vuoroja.

    Euro on paras neuvonantaja muistuttamaan siitä, ettei autoja unohdella tarpeettomasti varaamaan latauspaikkoja. Varauslistat voi unohtaa, riittää kun vain aika hinnoitellaan sopivasti. Monissa kaupungeissa on ollut jo pitkään latureita kadun varrella. Ei se sen vaikeampaa ole.

    Et voi olla tosissasi että aikarajoitteiset väliaikaiseen lataukseen tarkoitetut latauspisteet ratkaisee asukaskortteleiden latausongelmat.
    Niihin ei edes vorolistoja jaeta, on vapaana jos on, eikä pidä kovin rennosti kotiinpaluuta ottaa kun pitää käydä muutan tunnin päästä uutta paikkaa korttelin ympäri etsimässä.

      
  • Monenlaisia käytännön ongelmia on tulossa. Esimerkiksi; monessa uudessa kasvukeskuksen keskustan läheisessä/ keskusta alueen taloyhtiössä ei ole lainkaan autopaikkoja (korkeintaan pari invapaikkaa). Jos paikallinen parkkitaloyhtiö ei tarjoa latauspaikkoja tai sitten sellaiset on aina töistä tullessa varattuna, alkaa sähköautoilu muuttua todella hankalaksi. Sitten voi olla tilanne, että yhtiössä ei ole yhtään paikkaa olemassa, jotta voisi laittaa jonkintasoisen (edes keskinopean) latauspisteen. Oma 16A 1-vaihe laturi (lämpötolppa) saa olla aika paljon käytössä, jos runsaammin ajava (auto päivällä paljon ajossa)aikoo selviytyä. Ei onnistu ainakaan ammattiajossa. Lisäksi on yhtiöitä, jossa liikennöinti tapahtuu usean yhtiön yhteisillä hallinnojako alueilla, joissa ei ole varattu mitään tämmöisille latauspaikoille. Ainakin yhden kohteen tiedän. Valmistumisvuosi on 2017. Mutta kyllä hätä keinot keksii ja rahalla saa...

      
  • Ydinkaupunkiasukas voi unohtaa johdolla ladattavat täyssähköautot vielä vuosiksi.

      
  • 16A 1-vaihepistokkeestakin lataa yön aikana sellaiset 200 km rangea. Riittää erittäin suurelle osalle suomalaisista.

      1
  • @Ruuhkamies kirjoitti:
    16A 1-vaihepistokkeestakin lataa yön aikana sellaiset 200 km rangea. Riittää erittäin suurelle osalle suomalaisista.

    Ja niitä 16A pistokkeita saa rautakaupastakin, mistä mättää sähköautonhankinta?

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    16A 1-vaihepistokkeestakin lataa yön aikana sellaiset 200 km rangea. Riittää erittäin suurelle osalle suomalaisista.

    Ja niitä 16A pistokkeita saa rautakaupastakin, mistä mättää sähköautonhankinta?

    Etkö _Quu jossakin ketjussa maininnut, että sinulla on autopaikka Kampin (ex-VEHO) Autotalossa? Siellähän on Parkkisähkön latausasemia.

      
  • muokattu 08.03.2019 22:18

    @koreileva kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    16A 1-vaihepistokkeestakin lataa yön aikana sellaiset 200 km rangea. Riittää erittäin suurelle osalle suomalaisista.

    Ja niitä 16A pistokkeita saa rautakaupastakin, mistä mättää sähköautonhankinta?

    Etkö _Quu jossakin ketjussa maininnut, että sinulla on autopaikka Kampin (ex-VEHO) Autotalossa? Siellähän on Parkkisähkön latausasemia.

    Niin onkin (koivuhaka), saan tarvittaessa vapaana olevan vuokra-auton, sähköautoa jos sellaista tarjottaisiin en ottaisi, dieselin reviiri on tarpeeksi iso ilman välitankkauksia.
    Ps. Ota kantaa laajemmin kuin yksilönä mlnä minä henkilönä

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Niin varmaan, voi vitsi mitä teoriaa, meillä on yhtiössä 25 autonomistajaa, ei kuitenkaan yhtään parkkipaikkaa, kaikilla on kaupungin asukaspysäköintilupa millä voi auton pysäköidä jos löytää korttelikiertämällä vapaan paikan.
    Mihin meinasit latauspisteen laittaa, ja minkälaisella vorolistalla voroja jaettaisiin 5 t viikko.
    Sanavorolistaan tulee jo monelle epäsopivia vuoroja.

    Euro on paras neuvonantaja muistuttamaan siitä, ettei autoja unohdella tarpeettomasti varaamaan latauspaikkoja. Varauslistat voi unohtaa, riittää kun vain aika hinnoitellaan sopivasti. Monissa kaupungeissa on ollut jo pitkään latureita kadun varrella. Ei se sen vaikeampaa ole.

    Et voi olla tosissasi että aikarajoitteiset väliaikaiseen lataukseen tarkoitetut latauspisteet ratkaisee asukaskortteleiden latausongelmat.
    Niihin ei edes vorolistoja jaeta, on vapaana jos on, eikä pidä kovin rennosti kotiinpaluuta ottaa kun pitää käydä muutan tunnin päästä uutta paikkaa korttelin ympäri etsimässä.

    Mikä on väliaikaisen ja ei-väliaikaisen latauksen ero? Asukaskorttelisi ovat ihan sinun omia hölinöitäsi. Minä en edes vastannut sulle, vaan Inspektorille, joka kirjoitti pikalaturien asentamisesta ja 16 ampeerin tolpista, jolloin puhutaan eri tilanteesta kuin mitä sinä tyrkytät.

      
  • Käyttön aikaraja on se ero

      
  • @Inspektori kirjoitti:
    Monenlaisia käytännön ongelmia on tulossa. Esimerkiksi; monessa uudessa kasvukeskuksen keskustan läheisessä/ keskusta alueen taloyhtiössä ei ole lainkaan autopaikkoja (korkeintaan pari invapaikkaa). Jos paikallinen parkkitaloyhtiö ei tarjoa latauspaikkoja tai sitten sellaiset on aina töistä tullessa varattuna, alkaa sähköautoilu muuttua todella hankalaksi. Sitten voi olla tilanne, että yhtiössä ei ole yhtään paikkaa olemassa, jotta voisi laittaa jonkintasoisen (edes keskinopean) latauspisteen. Oma 16A 1-vaihe laturi (lämpötolppa) saa olla aika paljon käytössä, jos runsaammin ajava (auto päivällä paljon ajossa)aikoo selviytyä. Ei onnistu ainakaan ammattiajossa. Lisäksi on yhtiöitä, jossa liikennöinti tapahtuu usean yhtiön yhteisillä hallinnojako alueilla, joissa ei ole varattu mitään tämmöisille latauspaikoille. Ainakin yhden kohteen tiedän. Valmistumisvuosi on 2017. Mutta kyllä hätä keinot keksii ja rahalla saa...

    Niin ja ei tässä nyt tarvitse hirveästi mitään keksiäkään. Ympäri maailmaa ajellaan jo paljon sähköautoilla. Ei tuollainen lataustolppa ole oikein mikään haaste enää tänä päivänä. Sähköauton lataaminen voi tapahtua esimerkiksi siten, että kerran viikossa ajaa sen auto työpaikalla laturiin kiinni. Esimerkki elävästä elämästä: minulle tänään oli tarjolla sähköä autoon ladattavaksi 300 kilowattituntia kotona, 200 kilowattituntia työpaikalla ja 20 kilowattituntia erään kaupan parkkihallissa. Ilma, että yhtään suunnittelin menojani latureiden mukaan, sähköä oli tarjolla tuhansien kilometrien tarpeisiin.

      1
  • Kyllä meillä iselataavilla ajavilla on rankkaa kun tankillisella ei pääse tuhansia kilometrejä

      
  • muokattu 09.03.2019 09:28

    Kaupunkilaisella ei ole kotona latauspistettä, työmatkoihinkaan ei omaa autoa tarvitse käyttää, jalkakäytävä, ratikat ja metro hoitaa se kätevästi jos nyt välttämättä tarvitsee tietokoneen etätyöpisteeltä räntäsateeseen lähteä.
    Itselataavassa on akut aina valmiina latingissa kun omalle ykkösautolle käyttöä tulee.

      1
  • Teslasta puheenollen ei niitä kaupungin kerrostalojen ympärillä näy, eikä muitakaan ladattavia. Itselataavia on kiitettävän paljon.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Kaupunkilaisella ei ole kotona latauspistettä, työmatkoihinkaan ei omaa autoa tarvitse käyttää, jalkakäytävä, ratikat ja metro hoitaa se kätevästi jos nyt välttämättä tarvitsee tietokoneen etätyöpisteeltä räntäsateeseen lähteä.
    Itselataavassa on akut aina valmiina latingissa kun omalle ykkösautolle käyttöä tulee.

    @_Quu kirjoitti:
    Teslasta puheenollen ei niitä kaupungin kerrostalojen ympärillä näy, eikä muitakaan ladattavia. Itselataavia on kiitettävän paljon.

    Siellähän pitäisi näkyä yleensäkin hyvin vähän autoja? Julkiset kulkee ja itsekkin olet mainostanut miten sitten kun täytyy oikeasti lähteä liikkeelle, haetaan Koivuhaasta Mersu?

      
  • Juuri nyt näille harvoille lataajille löytyykin hyvin latauspaikkoja, koska kyseisten autojen kanta on vielä olematon. Kuinka sitten kun (jonkun mielestä jos) hybridien ja s-autojen kanta moninkertaistuu, riittää nämä latausmahdollisuudet niin kotipihoilla kuin palveluiden parissa? Tulevaa ei osata oikein huomioida tai ei edes haluta (?), kun vaikkapa Tikkurilaan valmistunieden uusien kerrostalojen yhteyteen tehdyssä autohallissa ei ole edes lämmitystolppia. Silloin pitää jo lompakkoa venytellä, jos meinaa saada edes 16A 1-vaihelatausmahdollisuuden (erillinen hankinta, sähköjen vetäminen keskukselta asti). Ja jos kohta haluaa kaikki, onko se edes mahdollista- onko asiaa edes huomioitu alunperin sähköistyksissä? Tieto tuli tuskastuneelta PHEV omistajalta.

      
  • NHBNHB
    muokattu 09.03.2019 13:56

    @Inspektori kirjoitti:
    Juuri nyt näille harvoille lataajille löytyykin hyvin latauspaikkoja, koska kyseisten autojen kanta on vielä olematon. Kuinka sitten kun (jonkun mielestä jos) hybridien ja s-autojen kanta moninkertaistuu, riittää nämä latausmahdollisuudet niin kotipihoilla kuin palveluiden parissa? Tulevaa ei osata oikein huomioida tai ei edes haluta (?), kun vaikkapa Tikkurilaan valmistunieden uusien kerrostalojen yhteyteen tehdyssä autohallissa ei ole edes lämmitystolppia. Silloin pitää jo lompakkoa venytellä, jos meinaa saada edes 16A 1-vaihelatausmahdollisuuden (erillinen hankinta, sähköjen vetäminen keskukselta asti). Ja jos kohta haluaa kaikki, onko se edes mahdollista- onko asiaa edes huomioitu alunperin sähköistyksissä? Tieto tuli tuskastuneelta PHEV omistajalta.

    Silmiini osui juuri uutinen vuodelta 2013, jossa joku visio Norjan 15 000 ladattavan auton kannan olevan jo kipurajoilla. Enempää ei sovi sitten millään. Pelkästään viime vuonna ladattavia myytiin Norjassa 73 000... Mahtoikohan hyörykoneiden kannattajat ajatella samalla tavalla polttomoottorista? Tai mahtoikohan myrskylyhtyjen ja päreiden käyttäjän pelätä sitä, ettei sähköä saada jaeltua kaikille, jos sähkövalo yleistyy? Ai pitäisikö sähköjohto vetää muka kaikkiin asuntoihin?

    Latauspisteen voi rakentaa myös siten, että antaa luvan laturifirmalle asentaa laitteensa parkkihalliin tai pihalle.

      1
  • NHBNHB
    muokattu 09.03.2019 14:01

    @_Quu kirjoitti:
    Itselataavassa on akut aina valmiina latingissa kun omalle ykkösautolle käyttöä tulee.

    Tuostahan onkin iso ilo. Hyvällä tuurilla ja suosiollisella säällä voi sitten ajaa jopa useita satoja metrejä noilla täydessä latingissa olevilla akuilla.

      
  • @NHB kirjoitti:
    Laturin hyötysuhde nousee 92 prosentista 96:een. Asiat kehittyvä nopeasti. Nykyinen teknologia tarjoaa jo vaihtoehtoja itselleni riittävään nopeaan lataukseen.

    Jatkuvasti käytössä olevan suurteholaturin hyötysuhteessa prosentin osatkin ovat kilowattiluokassa ja auton iällä rahallisesti näkyviä. Häviöiden puolittaminen kertalaakista on loistava kehitysloikka!

    En tosin osaa arvioida lähtökohtana olleen 92 % tai saavutetun 96% suhdetta nykytekniikan tasoon, mutta suuri askel kuitenkin.

      
  • muokattu 09.03.2019 16:31

    @Jokeri kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Kaupunkilaisella ei ole kotona latauspistettä, työmatkoihinkaan ei omaa autoa tarvitse käyttää, jalkakäytävä, ratikat ja metro hoitaa se kätevästi jos nyt välttämättä tarvitsee tietokoneen etätyöpisteeltä räntäsateeseen lähteä.
    Itselataavassa on akut aina valmiina latingissa kun omalle ykkösautolle käyttöä tulee.

    @_Quu kirjoitti:
    Teslasta puheenollen ei niitä kaupungin kerrostalojen ympärillä näy, eikä muitakaan ladattavia. Itselataavia on kiitettävän paljon.

    Siellähän pitäisi näkyä yleensäkin hyvin vähän autoja? Julkiset kulkee ja itsekkin olet mainostanut miten sitten kun täytyy oikeasti lähteä liikkeelle, haetaan Koivuhaasta Mersu?

    Et ole ihan lähivuosina kaupungissa käynyt.
    Mersuhan on siis kakkosauto, mitä käytetään tarvittaessa, tarve tosin on vähentynyt kun Toyota hybridi antaa hyvät kyydit pidemmällekin matkalle kahdelle henkilölle.
    ps. Meitä on matkaa koivuhakaan 25 km, sinnekin pitää mennä omalla hybridi autolla.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Itselataavassa on akut aina valmiina latingissa kun omalle ykkösautolle käyttöä tulee.


    Tuostahan onkin iso ilo. Hyvällä tuurilla ja suosiollisella säällä voi sitten ajaa jopa useita satoja metrejä noilla täydessä latingissa olevilla akuilla.

    Ihan sama kuinka pitkään sähköllä menee kokonaismatkasta, voimalinja vastaa täyssähköautolla ajoa, ilman tökkiviä portaallisia kaksois kytkimiä..

      
  • Latauspisteen voi rakentaa myös siten, että antaa luvan laturifirmalle asentaa laitteensa parkkihalliin tai pihalle.

    Kuten sanotkin, niin näihin tulee ilman muuta ratkaisuja. Jonkun paksumman sähköjohdon veto ja sopiva töpseli on kuitenkin varsin pieni investointi. Joku operaattori teki jossain valokuitukaapeliasennuksia uudella tekniikalla, jossa asfalttia ei kaivettu auki, vaan siihen sahattiin vain ura kaapelia varten. Luulisi että tätä mallia hyväksikäyttäen voisi vetää sähkötkin ilman että pihakansia tai katuja tarvitsee kohtuuttomasti rikkoa. Jos ja kun Helsinki haluaa olla päästötön parin vuosikymmenen sisällä, kannattanee sallia jollekin latausoperaattorille mahdollisuus tehdä latauspaikkoja kadunvarsille, ja varata nämä paikat vain ladattaville autoille. Vaikka näistä ostettava sähkö varmasti on "kotisähköä" kalliimpaa, on se yhtä varmasti myös selvästi polttoainetta halvempaa. Itse tekisin siitä kk-maksullisen jäsenyyden ja kohtuullisen veloituksen käytöstä. Normaalin pysäköinti- tai asukaspysäköintimaksun lisäksi tietysti (asukaspysököinnissä vosi toki harrastaa pientä subventointia)

    Taloyhtiömaailmassa ja muissa löytyy varmasti ratkaisuja niissäkin. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa sen latausaseman liisaus / osamaksu joka säästyy polttoaineissa takaisin. Tällaisessa mallissa joku operaattori investoi vaikkapa lämpötolppien muuttamisen latausasemiksi, kaapelointeineen ja sähkökeskuksen muutoksineen, ja käyttäjät maksavat siitä kuukausimaksua. Aika samantyyppinen konsepti kuin se aiemmin mainitsemani valokuitukin.

    Pikkujuttuja ratkaistavaksi kun markkina kohtaa, eli sitten kun markkinoilla alkaa olla tarjolla edullisempia sähköautoja.

      1
  • "Latauspisteen voi rakentaa myös siten, että antaa luvan laturifirmalle asentaa laitteensa parkkihalliin tai pihalle."

    Niinpä niin ja sitten vain lataamaan... Mainitsemassani esimerkissä on kyseessä usean eri yhtiön hallitsema p-halli. Ennen kuin sinne joku saa latauslaitteensa asennutettua, on käyty jo paljon asioita läpi. Tekniikka ei ole ensisijainen ongelma- hallinnolliset ongelmat ja kaikki bytrokratia on esteenä rakentaa sitä tekniikkaa. Ja näitä ongelmia tulee olemaan paljon. Norja on aika huono verrokki, kun siellä on tuettu avokätisesti niin hankintaa kuin infran rakentamista sähköautoja varten.

      
  • muokattu 09.03.2019 22:50

    Pieni laskutoimitus.

    Keskimääräinen ajosuorite on se joku 18tkm, ja oletetaan että kantakaupungissa asuvalla se on 10tkm. Se tekew polttomoottoriautolla 1000 eurolla
    bensaa/dieseliä vuodessa (1,5eur litra ja kulutus siellä 7l satasella paikkeilla. Kaupungissa varmaan enemmän). Eli 85eur /kk.

    Sähköä tuossa kuluu suuruusluokkaa 2000kwh. Eli 250 euron edestä eli pari kymppiä kuussa, oikeasti vähemmän, koska yösähkö jolla kannattaa ladata on halevempaa.

    Ero on tässä vaiheessa 60eur kuussa sähköauton hyväksi, joten kk-maksua kannattaa maksaa nelisen kymppiä + päivähintainen sähkö (myyjän katteeksi jää päivähinta vs. pääsääntöinen yökäyttö).

    Autoilija säästää "polttoaine"-kuluissa neljänneksen, operaattori saa n. 350eur alv0% + sähkön myyntikatteen. Tolppia ei dedikoida, joten käyttäjiä tolppaa kohden on joku kerroin joka on yli 1.

    Sovitaan tuotoksi 400 eur alv 0, sisältäen kk-maksut ja sähkön myynnin. Inevestointina voisi selvitä 2000 eurolla per tolppa jos on kohtalainen kadunpätkä. 8 vuoden alaskirjauksella vuotuinen kustannus on 250eur + ylläpitoa vaikkapa 50 eurolla. Tästä seuraa että tolppakohtainen kulu on 300eur / vuosi, ja liikevaihto 400.

    Win-win!

    Ei tule sähköistäminen tekemään edes tiukkaa.

    Edit: toki tässä nyt on yksinkertaistettu, oittu ja oletettu aika paljon. Tehköön joku muu oman business casensa kunnolla.

      1
  • muokattu 10.03.2019 09:58

    Norjan yleisradioyhtiö NRK:n mukaan Fortum on korottanut pikalatauspisteidensä minuuttihintoja 60 prosentilla 35 latausasemalla.
    Korotuksen seurauksena sähköauton tai ladattavan hybridin lataaminen näiden pikalatausasemien sähköllä tulee kalliimmaksi kuin tankin täyttäminen bensiinillä tai dieselillä.
    Aiemmin lataus maksoi noin 26 senttiä (euroiksi muutettuna) minuutilta. Nyt hinta ponnahti 0,42 euroon.
    Se tarkoittaa Norjassa sitä, että sähköautolla ajo maksaa nyt 1,26 euroa kymmeneltä kilometriltä pikalatausasemilla ladattuna.
    Bensiini ja dieselillä ajo maksaa noin 0,95 euroa eli sähköä vähemmän siitä huolimatta, että öljymaa Norjassa bensiinin hinta huitelee 1,7 euron vaiheilla.
    NRK:n uutisesta kertoi ruotsalainen iltapäivälehti Expressen.
    Fortumin Charge and Drive -osaston Stian Mathisen myöntää ongelman mutta selittää korotusta sillä, että liian harva asiakas käyttää latauspisteitä.

    • Me olemme menettäneet rahaa joka kerta, kun joku on käyttänyt pikalatausta näillä asemilla. Emme voi menettää rahaa vaikka haluamme puhua puhtaamman energian puolesta.
      Mathisen näkee myös siirtoyhtiön korkeat siirtohinnat. Pikalataus vaatii paljon tehoja ja siirtoyhtiön perimät siirtomaksut nousevat silloin.
      Stian Mathisen huomauttaa kuitenkin, että suurin osa norjalaisista lataa autonsa omassa tallissaan, jolloin lataus on paljon halvempaa kuin latausasemilla.

    Norjan myydyimmät autot olivat Volkswagen Golf, BMW i3, Toyota RAV4 ja Tesla Model X. Tesla on täyssähköinen, muut sähkö- tai hybridimalleja.

      
  • Taitaa taas olla kyseessä roskalehden roskauutinen. Katselin Fortumin hintoja Oslossa ja Tromssassa. 50 kilowatin lataus näkyy maksavan 0,25 euroa minuutilta ja 43 kilowatin lataus 0,10 euroa minuutilta. Kymmenen kilometrin ajaminen 1,5 kilowatin sähkökulutuksella 0,45 tai 0,21 euroa eli kalliimpikin vaihtoehto jää alle puoleen polttomoottorista.

    Voi olla, että jostakin Tromssaakin syrjäisemmästä paikasta löytyy noita kalliimpiakin pikalatureita, mutta niiden perusteella ei nyt paljoa kannata liikkumisen hintaa laskea.

      
  • Näissä malleissa on iso ero. Nuo Norjan Fortumin latauspisteet ovat "bensa-asemia" joihin mennään erikseen lataamaan, ja minuuttihinnoittelu patistaa siirtymään äkkiä pois, ei kannusta lataamaan autoaan rauhassa kauppareissu aikana, koska aika on rahaa. Tosin sanoen, malli on sellainen että se kannustaa lataamaan kotona, eikä siis ole millään muotoa ratkaisu kaupunkilaisten latausongelmaan.

    Minun ehdotuksessani on ihan erilaiset pointit:

    • tolpat asuinkaduille, vakituiseen käyttöön.

    • kuukausimaksu kattamaan kiinteitä kuluja, energiasta kohtuullinen veloitus. Silloin ei ole yhtä tärkeää paljonko sitä virtaa ostetaan.

    • ei tarvita älyttömiä suurtehoja, koska lataus on luonteeltaan kotilatausta. 10kw laturi riittää lataamaan isonkin akun tyhjästä täyteen yön yli. Ja koska tosiasiassa tarvitsee ladata vai parikymmentä kilowattituntia, riittää varsin maltillinenkin teho. Kun koko katu on saman operaattorin latausasemaa, voi tehoja säädellä älykkäästi. Silloin 100kw kokonaisteho riittää helposti 20-30 tolppaan, eikä tee edes tiukkaa. Ihan eri kuin minuuttihinnoittelussa jossa tehoja pitää olla varikkopysähdykseen kelpaava määrä.

    Liiketoimintamalleja voi sitten olla erilaisia. Voihan infran rakentaa kunnallinenkin yhtiö, joka vuokraa tolpat operaattorien käyttöön (vähän erilainen esimerkki, mutta kunnalla on parkkiautomaatit mutta pysäköintiä myy myös EasyPark ja Parkman. Toinen esimerkki nettiliittymistä (adsl), jossa yksi yhtiö omistaa kuparijohdot, mutta kuluttaja saattaa silti ottaa nettinsä muualta).

    Taloyhtiössä investointi tolppaa kohden lienee halvempi kuin yleisessä käytössä oleva, ja sen sijaan että luo sinne paikallisen monopolin ulkopuoliselle firmalle, kannattaa investoida itse vaikka lainarahallakin ja vuokrata paikka + myydä sähkö asukkaille.

      1
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit