Jep. Kukaan mieshän ei ole koskaan ajanut autoveron alentamista tai poistamista. Kyllä se on tuo "Nais valtainen" hallitus joka omapäisesti sen tekee.
No ei tule mieleen hallitusta, mikä on maksanut autonhankintatukea tuhansia, aikaisemmin taksit ja invalidit on saaneet maksamiaan veroja palautuksena.
Köyhät kyykkyyn, kun heillä ei ole mitään mahdollisuutta ostaa uutta autoa, vaan heille lätkästään vanhanauton kulutuksenmukainen verolappu. Päinvastoin jo suomeen rekisteröityyn käytettyyn autoon tyytyvän, pitäisi antaa huristella ilman ajoneuvoeroja, valuutta ei valu ulkomaille, ja uusien valmistukseen käytetyt luonnonvarat säästyy.
@Quu kirjoitti:
Seuraava tuettava auto sodanjälkeen on taas:
Häkäpönttöauto on auto, jonka moottorin pääasiallisena polttoaineena käytetään joko puusta tai hiilestä erityisellä kaasunkehitinlaitteistolla tuotettavaa kaasumaista polttoainetta.
Kyllä on omituista valuuttapolitiikkaa, kun oikein tuetaan autotehtaita hinnanalennuksilla.
Kotimaisten talouden tukipylväs teollisuuden annetaan valua Eurooppaan ja ties mihin.
Tämä politiikka, mitä nykyinen Nais valtainen hallitus ajaa, lirahtaa vielä seuraavan hallituksen kintuille.
Heh, antaa niitten naisten nyt hömpötellä ja me miehet tehdään se sitten paremmin. Toki on myönnettävä yksi ennätys, pääministerimme on Euroopan kaunein ikinä?
Vai tykkäätkö enemmän miehisistä?
Toivottavasti eduskuntaan ei ole äänestetty sukupuolen tai ulkonäön perustella, nyt vaan sattuu olemaan hallituksen päätösvalta Naisilla, ja verovaroja jaetaan tukina välittämättä tuleviensukupolvien todennäköisesti tämän politiikan ansiosta (hyväksymällä työvoimavuokrausfirmat, jotka antaa vai osa-aikatöitä) pätkätöillä ansaituilla velanmaksukyvystä.
@Quu kirjoitti:
Toivottavasti eduskuntaan ei ole äänestetty sukupuolen tai ulkonäön perustella, nyt vaan sattuu olemaan hallituksen päätösvalta Naisilla, ja verovaroja jaetaan tukina välittämättä tuleviensukupolvien todennäköisesti tämän politiikan ansiosta (hyväksymällä työvoimavuokrausfirmat, jotka antaa vai osa-aikatöitä) pätkätöillä ansaituilla velanmaksukyvystä.
SDP:n pääministeri oli Antti Rinne, joten se että Suomi sai 34-vuotiaan naisen pääministeriksi oli sattuman aiheuttamaa. Toki hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, ja työkokemusta oli kansanedustajan roolista vuodesta 2015. Minun mielestäni kuitenkin työ- ja elämänkokemusta olisi voinut olla pidemmältäkin ajalta, toisaalta avustajia palkattiin useita antamaan neuvoja.
Äänestää voi ulkonäön tai sukupuolen perusteella, se on demokratian ominaisuus. Mutta oikeasti elämässä joutuu hetken tutustumaan että tunnistaa minkälainen "ohjelmisto" henkilö-oletetun päässä on. Kokemukset, koulutus, ja luonne, eli persoona - onko narsisti (kostonhaluinen huono häviäjä), jees-jees-miellyttäjä (joka ei kykene vaikeisiin päätöksiin), vaiko terveellä itsetunnolla varustettu (pyrkii valitsemaan eri vaihtoehdoista kokonaistaloudellisimman/-hyödyllisen).
Sähköautojen osalta autoveron poisto oli hieno juttu, koska "aika hoiti" autokannan uusiutumista jarruttanutta maksua osittain pois - tosin poistettu vero oli pieni, luokkaa talvirengaspaketin verran. Mutta vaikka tapahtui positiivinen muutos, niin silti Suomessa on EU:n toiseksi kallein polttoaine, ja auton rekisteröinnissä maksettavan ison veromaksun vuoksi vanhimpiin kuuluva autokanta. Jäljelle jää kysymys kuka maksaa jatkossa opettajien ja sairaanhoitajien palkat (ja asumistuet kannustinloukkuineen, sekä yli miljardin euron kehitysavun, sekä nykyisiä velkoja korkokuluineen).
Itse ajan tyytyväisenä sähköllä, mutta hirvittää tankata hybridiä (kerran kuussa tai harvemmin) kun 50 eurolla saa hädin tuskin 25 litraa tankkiin, ja maantiellä menee kuitenkin n. 6 litraa /100 km ainakin talvella.
Ilmaisia veronalennuksia ei ole, niin varsikaan tässä tilanteessa ei autojen hankintaa pidä tukea erollakaan.
Jokainen uusi auto lisää päästöjä, vakka se olisi sähköauto. Taitaapa olla korruptiosta kyse, kun sähköautojen hinnasto sopii hyvin päättäjien tuloluokkaan.
Itse ajan tyytyväisenä sähköllä, mutta hirvittää tankata hybridiä (kerran kuussa tai harvemmin) kun 50 eurolla saa hädin tuskin 25 litraa tankkiin, ja maantiellä menee kuitenkin n. 6 litraa /100 km ainakin talvella.
Mikä tuossa hirvittää. 50 euroa ei ole kovin paljon. Vuositasolla jää kustannukset alle puolikkaan iipon hinnan.
@Quu kirjoitti:
Ilmaisia veronalennuksia ei ole, niin varsikaan tässä tilanteessa ei autojen hankintaa pidä tukea erollakaan.
Jokainen uusi auto lisää päästöjä, vakka se olisi sähköauto. Taitaapa olla korruptiosta kyse, kun sähköautojen hinnasto sopii hyvin päättäjien tuloluokkaan.
Tässä saattaa olla takana olettamus siitä että suomalainen autovero olisi jokin globaali käytäntö. Se että sähköautoissa on rekisteröinnin yhteydessä pelkkä alv 24% tarkoittaa että verotus on silti kireämpää kuin niissä maissa joissa alv on 19% tai 21 %.
Se että jätetään rankaisematta uuden auton ostajaa (tai käytettynä maahantuodun) ei ole vielä palkinto.
Päästöjen lisääminen on sinänsä huono asia, mutta tällä hetkellä polttomoottoreita (tai akkukäyttöisiä sähköisiä) on käytössä varmastikin jokaisessa maailman valtiossa, yksikään ei varmaankaan ole siirtynyt takaisin hevos-aikakaudelle ympäristösyistä.
@Quu kirjoitti:
Ilmaisia veronalennuksia ei ole, niin varsikaan tässä tilanteessa ei autojen hankintaa pidä tukea erollakaan.
Jokainen uusi auto lisää päästöjä, vakka se olisi sähköauto. Taitaapa olla korruptiosta kyse, kun sähköautojen hinnasto sopii hyvin päättäjien tuloluokkaan.
Tässä saattaa olla takana olettamus siitä että suomalainen autovero olisi jokin globaali käytäntö. Se että sähköautoissa on rekisteröinnin yhteydessä pelkkä alv 24% tarkoittaa että verotus on silti kireämpää kuin niissä maissa joissa alv on 19% tai 21 %.
Se että jätetään rankaisematta uuden auton ostajaa (tai käytettynä maahantuodun) ei ole vielä palkinto.
Päästöjen lisääminen on sinänsä huono asia, mutta tällä hetkellä polttomoottoreita (tai akkukäyttöisiä sähköisiä) on käytössä varmastikin jokaisessa maailman valtiossa, yksikään ei varmaankaan ole siirtynyt takaisin hevos-aikakaudelle ympäristösyistä.
Olen kanssasi samaa mieltä, ettei vähemmän veroa ole mitään tukea. Jos polttonesteiden veroa alennettaisiin, monet tulkitsevat senkin tueksi. Onko kävely ja pyöräilykin tuettua kun ei tarvitse maksaa vuotuisia käyttövoimaveroja. Hengittäminenkin on edelleen ilmaista vaikka CO2 tupruaa suusta.
Olen kyllä ihmetellyt miten hallitus ajaa kaksilla rattailla kohti tulevaisuutta, toisaalta ollaan huolissaan polttoaineveron avulla saaduista tuloista mutta toisaalta sähköautoilua kannatetaan vaikka siinä jää erityisen paljon veroja saamatta. Keskimääräinen autoilija 18tkm/a, 6L/100km, 1080 L bensiiniä, valmisteverot 0,76e/L = 820e/a lisäksi menetetty ALV 1080L x 24% x 2e = 518e/a. Toki sähkössäkin on veroja mutta valtio jää tappiolle selvästi jos reilut 1300e maksava asiakas vaihtaa sähköön, diesel-autossa käyttövoimaveron kanssa ollaan jo lähellä 2000e/a..
@Quu kirjoitti:
Ilmaisia veronalennuksia ei ole, niin varsikaan tässä tilanteessa ei autojen hankintaa pidä tukea erollakaan.
Jokainen uusi auto lisää päästöjä, vakka se olisi sähköauto. Taitaapa olla korruptiosta kyse, kun sähköautojen hinnasto sopii hyvin päättäjien tuloluokkaan.
Päästöjä tulee aina ja etenkin sen alkuvaiheessa kokonaisuuden ollessa vielä lapsen kengissä. Väitin 2018 että sähköauton tulee saamaan 10 tonnilla, joka perustui laskennallisena fiktiona massiivisessa yleisessä kehittyneessä tuotannossa jota ei vielä ole. Tuossa hahmotelmassa joka renkaassa on sähkömoottori ja jarrut toimivat sähköisesti ohjaamalla virta toisinpäin. Isokin painokone pysähtyy samalla tavalla ”hätä stopista”.
”Korruption” sijasta päämääränä on ”pidä ja heitä” kierrätykseen reilun 10 vuoden jälkeen. Jos kuitenkin haluaa ”Ferrarin”, niin maksavathan nuo jatkossakin.
Nykyinen polttomoottori on hyvin kehittynyt vuosikymmenten aikana ollen nyt kuin mekaanisesti äärimmäisen hyvin viritetty taideteos.
Jos olisi halunnut nykymoottorin 1970 luvulla, (johon ei aidosti olisi pystytty) epäkelponakin se olisi maksanut enemmän kuin kaksi uutta Fiattia.
Suosittelen vielä odottamaan, muuten en voi todeta kuin sen ylivoimaisuutta.
Sähkömoottori autossakin on loistava valinta, akut on vielä kehitysvaiheen prototyyppejä.
Autot kyllä uusiutuu on veroja tai ei, on todella typerää velkarahalla kiirehtiä prosessia.
Samassa ajassa perille olisi päässyt esimerkiksi täysin vakiolla Honda Monkey -tossumopolla, ja matkalla olisi ehtinyt vielä kahvittelemaankin moneen otteeseen. Nyt maaliin pääseminen vaatii lopulta vielä kaverin suoman hinausavun, mikä venyttää nukkumaanmenoa entisestään.
Takaisin Uudellemaalle Leaf saakin luvan matkata jollain muulla konstilla."
Onneksi kehitys on kehittynyt. Kävin aikoinaan koeajolla tuollaisella - muuten ihan toimiva auto mutta virta väheni silmissä todella nopeaa tahtia.
Samassa ajassa perille olisi päässyt esimerkiksi täysin vakiolla Honda Monkey -tossumopolla, ja matkalla olisi ehtinyt vielä kahvittelemaankin moneen otteeseen. Nyt maaliin pääseminen vaatii lopulta vielä kaverin suoman hinausavun, mikä venyttää nukkumaanmenoa entisestään.
Takaisin Uudellemaalle Leaf saakin luvan matkata jollain muulla konstilla."
Onneksi kehitys on kehittynyt. Kävin aikoinaan koeajolla tuollaisella - muuten ihan toimiva auto mutta virta väheni silmissä todella nopeaa tahtia.
Ei mopolla kuuhun ja onhan se ihan selvä, että 24kWh akulla ei kovin pitkiä siivuja vedellä.
Millaista somepöhinää saisi aikaan, kun lähtisi kiertämään maailmaa kaasugolfilla, jossa on yhdeksän (9) litran bensatankki, mutta ei käyttäisi kaasua ollenkaan...
@Vital kirjoitti:
Tuossa hahmotelmassa joka renkaassa on sähkömoottori ja jarrut toimivat sähköisesti ohjaamalla virta toisinpäin.
Tähän en usko massatuotannossa kahdestakin syystä. Ellei kuljettajien tehontarve pienene merkittävästi, napamoottorin jousittamaton paino muodostuu rasitteeksi. Toisaalta, ellei kuljettajien tehontarve kasva radikaalisti, ajomoottorin teho ei riitä massatuotantoauton jarruttamiseen.
Auto kuin auto pysähtyy hyvissä olosuhteissa satasen vauhdista noin 4 sekuntiin noin 40 metrin matkalla. Vaikka auton kuin auton jarrujen teho riittää tuohon, pelkkä koneteho riittää vain harvoissa.
Teoria kyllä toimii jos konetehoa on 500 kW luokkaa ja säätöalgoritmi osaa hommansa ja akku ottaa vastaan tehokkaiden ajomoottoreiden latauksen nimellisteholla, mutta on tässä vielä muutama muuttujakin. Mitähän tapahtuu kylmällä akulla syksyn ensimmäisenä pitävän kelin pakkaspäivänä?
@Lukija31722 kirjoitti:
Kävin aikoinaan koeajolla tuollaisella - muuten ihan toimiva auto mutta virta väheni silmissä todella nopeaa tahtia.
Minulle jäi mieleen kova rengasmelu ja yleinen räminä ja helinä joka puolelta autoa jo polkupyörän nopeuksilla. Kallis voimalinja kaikilla muilla tavoin halvan tuntuisessa autossa.
Pieni akun koko ei ole mielestäni Leafin vika. Sen näkee jo datalehdeltä, joten odotuksiin nähden Leaf ei tuota pettymystä koska se kulkee sen mitä voi kohtuudella odottaakin.
@Josef kirjoitti:
Millaista somepöhinää saisi aikaan, kun lähtisi kiertämään maailmaa kaasugolfilla, jossa on yhdeksän (9) litran bensatankki, mutta ei käyttäisi kaasua ollenkaan...
Jossain välissä suunnittelin BMW i3 REXin hankintaa, kun käytettyjä saa mukavan halvalla. Yhtä pieni akku ja 8 litran polttoainetankki kaksisylinteristä skootterin moottorilla käyvää range extenderiä varten.
Aika ajoi vähän ohitse tuosta ideasta ja nyt ajan puolta halvemmalla autolla, joten en viitsi enää lähteä hankkimaan erikseen kaupunkiautoa kun minulla on jo hyvä ja halpa pitkän matkan auto, joka taipuu kyllä tarvittaessa kaupunkikäyttöönkin. Ei tosin i3:n parkkiruutuun.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kävin aikoinaan koeajolla tuollaisella - muuten ihan toimiva auto mutta virta väheni silmissä todella nopeaa tahtia.
Minulle jäi mieleen kova rengasmelu ja yleinen räminä ja helinä joka puolelta autoa jo polkupyörän nopeuksilla. Kallis voimalinja kaikilla muilla tavoin halvan tuntuisessa autossa.
Pieni akun koko ei ole mielestäni Leafin vika. Sen näkee jo datalehdeltä, joten odotuksiin nähden Leaf ei tuota pettymystä koska se kulkee sen mitä voi kohtuudella odottaakin.
Tottahan nuokin huomiot ovat, mutta sen toimintamatka olisi minulle se Force majeure. Leaf pitää ostaa juuri tietynlaista käyttöä ajatellen, esim. työmatka-ajoon perheen kakkosautoksi ja liikkumiseen kodin lähialueella, yleisautoksi siitä ei ole - ellei sitten polttoaineet kallistu niin paljon että tuokin kelpaa.
@Vital kirjoitti:
Tuossa hahmotelmassa joka renkaassa on sähkömoottori ja jarrut toimivat sähköisesti ohjaamalla virta toisinpäin.
Tähän en usko massatuotannossa kahdestakin syystä. Ellei kuljettajien tehontarve pienene merkittävästi, napamoottorin jousittamaton paino muodostuu rasitteeksi. Toisaalta, ellei kuljettajien tehontarve kasva radikaalisti, ajomoottorin teho ei riitä massatuotantoauton jarruttamiseen.
Auto kuin auto pysähtyy hyvissä olosuhteissa satasen vauhdista noin 4 sekuntiin noin 40 metrin matkalla. Vaikka auton kuin auton jarrujen teho riittää tuohon, pelkkä koneteho riittää vain harvoissa.
Teoria kyllä toimii jos konetehoa on 500 kW luokkaa ja säätöalgoritmi osaa hommansa ja akku ottaa vastaan tehokkaiden ajomoottoreiden latauksen nimellisteholla, mutta on tässä vielä muutama muuttujakin. Mitähän tapahtuu kylmällä akulla syksyn ensimmäisenä pitävän kelin pakkaspäivänä?
Hienoa kun otit asiaan kantaa. Jos auto kiihtyy 3 sekunnissa sataan, se myös jarruttaa samanmoisesti. Mutta voidaan käyttää myös volttimäärien nostoja samalla virralla, josta ehkä L2 (sähkömies) tietänee enemmän.
12 voltista saadaan tarvittaessa helposti 10 tuhatta volttia, se että miten se ehkä vaurioittaisi sähkömooottoria tai ei toimisikaan laisinkaan on itselleni kysymys. Mutta ei meidän koneissa ole tapahtunut mitään, mutta myönnän etten ole laskenut sitä. Jotkin sähkötrukit pysähtyivät hiton rajusti jos laittoi voiman toiseen suuntaan.
Renault Megane E-Tech on nyt Suomessa! – Ensimmäiset asiakkaat joutuvat odottamaan uutuutta kuitenkin vielä tovin
Renault Megane E-Tech on ranskalaisvalmistajan vastaus kovasti kysyttyyn c-segmentin kokoluokan sähköautoihin.
Vaaditaan vielä puolisen vuotta kärsivällisyyttä, että ensimmäiset asiakkaat pääsevät kurvailemaan uudella Renault Megane E-Tech -sähköautolla Suomessa. Ensimmäiset seitsemän kappaletta Megane E-Tech -autoja saapui Suomeen kuitenkin juuri, mutta niistä ei vielä asiakkaille asti autoja luovutukseen riitä.
Renault-jälleenmyyjät saavat näillä näkymin E-Tech -esittelyautonsa kesäkuun alussa ja ensimmäiset asiakkaat saavat autonsa syys-lokakuussa, siis noin puolen vuoden kuluttua. Hieman siis kärsivällisyyttä tarvitaan vielä.
Maahantuoja ei paljasta, että millaista markkinaosuutta he uutuudelle ovat tavoittelemassa, mutta koska ajat ovat tällä hetkellä sellaiset, on odottavissa, että kaikki mitä maahan tulee, myös menee kaupaksi. Meganen edustamassa kokoluokassa tapahtuu juuri tällä hetkellä paljon sähköistymistä ja kyseisellä kokoluokalla on merkittävä markkinaosuus Suomessa, joten sutinaa todennäköisesti riittää.
Tehokas lataus
Renault Megane E-Techiä, jossa edellisten Megane-mallien kanssa yhteistä on vain mallinimi, on saatavilla kahdella erikokoisella ajoakulla. Renault myös markkinoi uutuuttaan, että autossa on Suomen tehokkain lataus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa Suomeen virallisen maahantuojan kautta tuotavissa autoissa on aina 22 kilowatin tehoinen Type 2 -kolmivaihelaturi ja CCS DC -pikalataus. Pikalatauksen maksimiteho on 40 kWh ajoakun kanssa 85 kW ja suuremman 60 kWh ajoakun kanssa 130 kW.
Kolmivaihelatauksella 22 kW teholla pienemmän akun saa täyteen kahdessa tunnissa ja 10 minuutissa ja suuremman lataamiseen kuluu aikaa tunti kauemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tien päällä ollessa ei aina tarvitse kytätä vapaana olevaa suurteholaturia, vaan 22 kilowatin tehollakin voi saada riittävästi virtaa melko lyhyessä ajassa siihen, että matka jatkuu.
Käyttämällä suuremman akun kanssa pikalatausta (130 kW) saa ihanneolosuhteissa puolessa tunnissa riittävästi virtaa 300 kilometrin ajoon (WLTP). Suomeen tuotavissa malleissa vakiona on myös lämpöpumppu, joka ottaa talteen myös korkeajännitejärjestelmän tuottamaa hukkalämpöä, jolloin ajomatkaan syntyy lisää toimintasädettä.
Hankintatuella alle 40000 euron
Renault on saanut myös hinnat Suomessa. Edullisimman mallin hinta hinnastossa nousee hieman yli 40000 tuhannen euron, mutta kun siitä vähennetään 2000 euron hankintatuki, hinta jää alle 40000 euron. Hankintatuen edellytyksenä on, että auton hinta hinnastossa on alle 50000 euroa, joten kaikkia Megane E-Tech -malleja tuki ei koske.
Edullisin malli, 130-hevosvoimainen 40 kWh:n akulla varustettu malli Equilibre maksaa 41 390 euroa, hankintatuella 39 390 euroa. Siihen hintaan saa muun muassa 18-tuumaisen vannepaketin, täys-led -valot sekä peruutuskameran ja pysäköintitutkan taakse. Myös vakionopeudensäädin ja langaton älypuhelimen peilaus kuuluvat mukaan.
Myös toiseksi edullisin malli on 130-hevosvoimainen 40 kWh:n akulla varustettu Techno, joka maksaa 42990 euroa hankintatuen jälkeen.
Seuraava malli on Evolution ER, jossa on lisänä muun muassa adaptiiviset valot, automaattiset kaukovalot sekä liikennemerkkien tunnistus yhdistettynä vakionopeudensäätimeen. Multimediajärjestelmään sisältyvät tässä varustetasossa myös Googlen toiminnot. Evolution ER -mallissa myös ajoakku on 40 kWh-kokoisen akun sijaan 60 kWh, kuten myös kaikissa muissa kalliimmissa malleissa.
Malliston huipulla on puolestaan Iconic-varusteinen Megane E-Tech, jolla hintaa on 53990 euroa. Korkeimmasta varustetasosta löytyy peräti 20-tuumaiset vanteet, pysäköintitutka myös eteen, parempaa Harman Kardon -äänentoistoa sekä kaikenlaisia mukavuusvarusteita, kuten sähkötoimiset hierontatoiminnolla ja muistilla varustetut istuimet, nahkaverhoilu istuimissa ja kojelaudassa keinonahkaverhoilu koristetikkauksin. Ulkopuolelta malliston huipulla olevasta mallista löytyy myös tyylikästä ulkomuotoa tuovia elementtejä, kuten musta katto ja taustapeilien kuoret sekä satiininkultaiset F1-helmat puskureissa.
Kaiken kaikkiaan Renault Megane E-Tech sähköautoa on saatavana Suomessa kuutena eri versiona.
Keksiikö kukaan, missä tuota 22 kW sisäistä laturia voi käyttää täydellä teholla? Ok, jossain navetan nurkalla tai remonttihallin seinällä oleva voimavirtapistorasia voi riittää mutta väitän ettei kovin monessa kodissa ole valmiutta moiseen tehomäärään ilman kallista sähköremonttia kalliine vuosittaisine kiinteine maksuimeen.
@Lukija31722 kirjoitti:
Keksiikö kukaan, missä tuota 22 kW sisäistä laturia voi käyttää täydellä teholla? Ok, jossain navetan nurkalla tai remonttihallin seinällä oleva voimavirtapistorasia voi riittää mutta väitän ettei kovin monessa kodissa ole valmiutta moiseen tehomäärään ilman kallista sähköremonttia kalliine vuosittaisine kiinteine maksuimeen.
Eikös moni noista julkisista "asiointilatureista" itse asiassa käytä auton omaa laturia? Eli vastaus on "kaupassa"
@Lukija31722 kirjoitti:
Keksiikö kukaan, missä tuota 22 kW sisäistä laturia voi käyttää täydellä teholla? Ok, jossain navetan nurkalla tai remonttihallin seinällä oleva voimavirtapistorasia voi riittää mutta väitän ettei kovin monessa kodissa ole valmiutta moiseen tehomäärään ilman kallista sähköremonttia kalliine vuosittaisine kiinteine maksuimeen.
Eikös moni noista julkisista "asiointilatureista" itse asiassa käytä auton omaa laturia? Eli vastaus on "kaupassa"
Tuohan on ihan varteenotettava paikka. Itse ajattelin julkisten latureiden olevan niitä, jotka eivät käytä auton omaa laturia. Ostosreissulla Lidlissä ehtisi lataamaan 2-5 kWh.
Meillä on nykyään osakkeena ostettu autopaikka, siinä tuli kylkiäisenä ajastimella ja toinen hitaanlatauksen pistorasiat. Meidän itselataavassa autossa ei kutenkaan ole mitään ukoista sähköä tarvitsevaa viritystä, eikä näillä näkymin tulekaan, pumpulla n. kerran kuukaudessa pistooli muutamaksi minuutiksi reikään, ei kiinnosta johtosulkeiset varmuudenvuoksi joka yöksi, ja pidemmillä matkoilla pakko seisokit 30 > minuutiksi.
Minkään asteisia taloudellisia syitä ei ole halvempiin sähköllä ajettuihin kilometreihin.
ps. radio novassa poliisit kertoi uudesta liikennettä hidastavasta ilmiöstä, sähköautot ajaa hitaammin, kun sähkö alkaa hiipumaan.
ps. radio novassa poliisit kertoi uudesta liikennettä hidastavasta ilmiöstä, sähköautot ajaa hitaammin, kun sähkö alkaa hiipumaan.
Niin ne ajaa muutkin, jos ei vielä, niin kohta.
Oman elämän kokemusasiantuntijana olen huomannut, että mittarivauhti 90km/h on monella vaihtunut lähemmäksi 80km/h.
Muutama pitkätyömatkalainen oli sanonut, että reilu viisi minuutta kauemmin työmatkalla säästää reilun litran bensaa työmatkalla.
Ei se yksi litra kesää tee, mutta kun niitä työpäiviä on yli 200 vuodessa, niin sehän tekee nykyhinnoilla yli 400€/v
Miten sitten säästetään polttoainekuluissa, kun nopeus on jo pudotettu ja muutkin taloudellisen ajon opit otettu käyttöön, siis muuten kuin autoa vaihtamalla...?
ps. radio novassa poliisit kertoi uudesta liikennettä hidastavasta ilmiöstä, sähköautot ajaa hitaammin, kun sähkö alkaa hiipumaan.
Niin ne ajaa muutkin, jos ei vielä, niin kohta.
Oman elämän kokemusasiantuntijana olen huomannut, että mittarivauhti 90km/h on monella vaihtunut lähemmäksi 80km/h.
Muutama pitkätyömatkalainen oli sanonut, että reilu viisi minuutta kauemmin työmatkalla säästää reilun litran bensaa työmatkalla.
Ei se yksi litra kesää tee, mutta kun niitä työpäiviä on yli 200 vuodessa, niin sehän tekee nykyhinnoilla yli 400€/v
Miten sitten säästetään polttoainekuluissa, kun nopeus on jo pudotettu ja muutkin taloudellisen ajon opit otettu käyttöön, siis muuten kuin autoa vaihtamalla...?
Auton valinta on iso tekijä. Itse vaihdoin moottori- ja maantieajoon optimoidun autoni ladattavaan autoon, ja sillä kehtaa paremmin ajaa rekkojen kanssa samaa tahtia. Autossa on kuitenkin ajamisen iloa, eli ei tarvinnut siirtyä mihinkään sellaiseen autoon mistä en itse pitäisi esineenä.
Sähköllä ajaessa tulee vielä erikseen mietittyä miten ajettujen kilometrien määrää saa vähennettyä ettei tarvitse siirtyä bensiinin käyttöön kun auto siirtyy "itselataavaan" (ja regerointiin tai rekuperointiin, eli energian talteenottoon) tilaan.
Ei silti, polttoaineen kohtuukäyttö on ollut minulle luontaisesta siitä saakka kun tajusin miten ajotapa vaikuttaa sen kulutukseen. Esimerkiksi joko 20 % nopeammin perille, vaiko samalla määrällä 20 % enemmän kilometrejä "rangea".
Jokainen voi tietysti ajaa halutessaan aikaa ostaen vaikka puhutaankin että "aikaa säästäen", vaikka säästetyn ajan ostohinta on noussut. Samalla antaa hiljaisen hyväksynnän punavihreän hallituksen tekemälle veronkorotukselle kun ei ns. kipurajan ylitys näy oikeastaan missään. Toisaalta, jos kulutus vähenee, niin silloin hallitus on onnistunut tavoitteessaan. Kysymykseksi jää onko se vähentynyt hyvällä tavalla, vai seuraako siitä valtiontalouden kannalta ikäviä sivuvaikutuksia.
@Quu kirjoitti:
Meillä on nykyään osakkeena ostettu autopaikka, siinä tuli kylkiäisenä ajastimella ja toinen hitaanlatauksen pistorasiat. Meidän itselataavassa autossa ei kutenkaan ole mitään ukoista sähköä tarvitsevaa viritystä, eikä näillä näkymin tulekaan, pumpulla n. kerran kuukaudessa pistooli muutamaksi minuutiksi reikään, ei kiinnosta johtosulkeiset varmuudenvuoksi joka yöksi, ja pidemmillä matkoilla pakko seisokit 30 > minuutiksi.
Minkään asteisia taloudellisia syitä ei ole halvempiin sähköllä ajettuihin kilometreihin.
ps. radio novassa poliisit kertoi uudesta liikennettä hidastavasta ilmiöstä, sähköautot ajaa hitaammin, kun sähkö alkaa hiipumaan.
Olen huomannut itsessäni saman. Jos ei ole kiire, saatan jäädä kaksikaistaisellakin tiellä ajelemaan rekan perässä vaikka olisi satasen rajoitus. Ei tätä kauhean usein tapahdu, mutta voisi ottaa tavaksi tapahtua vähän useammin. Ihan vain öljyn kysynnän pienentämiseksi, vaikka se toki isossa kuvassa on vain puolikas pisara meressä.
No ei tule mieleen hallitusta, mikä on maksanut autonhankintatukea tuhansia, aikaisemmin taksit ja invalidit on saaneet maksamiaan veroja palautuksena.
Köyhät kyykkyyn, kun heillä ei ole mitään mahdollisuutta ostaa uutta autoa, vaan heille lätkästään vanhanauton kulutuksenmukainen verolappu. Päinvastoin jo suomeen rekisteröityyn käytettyyn autoon tyytyvän, pitäisi antaa huristella ilman ajoneuvoeroja, valuutta ei valu ulkomaille, ja uusien valmistukseen käytetyt luonnonvarat säästyy.
Heh, antaa niitten naisten nyt hömpötellä ja me miehet tehdään se sitten paremmin. Toki on myönnettävä yksi ennätys, pääministerimme on Euroopan kaunein ikinä?
Vai tykkäätkö enemmän miehisistä?
Toivottavasti eduskuntaan ei ole äänestetty sukupuolen tai ulkonäön perustella, nyt vaan sattuu olemaan hallituksen päätösvalta Naisilla, ja verovaroja jaetaan tukina välittämättä tuleviensukupolvien todennäköisesti tämän politiikan ansiosta (hyväksymällä työvoimavuokrausfirmat, jotka antaa vai osa-aikatöitä) pätkätöillä ansaituilla velanmaksukyvystä.
SDP:n pääministeri oli Antti Rinne, joten se että Suomi sai 34-vuotiaan naisen pääministeriksi oli sattuman aiheuttamaa. Toki hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, ja työkokemusta oli kansanedustajan roolista vuodesta 2015. Minun mielestäni kuitenkin työ- ja elämänkokemusta olisi voinut olla pidemmältäkin ajalta, toisaalta avustajia palkattiin useita antamaan neuvoja.
Äänestää voi ulkonäön tai sukupuolen perusteella, se on demokratian ominaisuus. Mutta oikeasti elämässä joutuu hetken tutustumaan että tunnistaa minkälainen "ohjelmisto" henkilö-oletetun päässä on. Kokemukset, koulutus, ja luonne, eli persoona - onko narsisti (kostonhaluinen huono häviäjä), jees-jees-miellyttäjä (joka ei kykene vaikeisiin päätöksiin), vaiko terveellä itsetunnolla varustettu (pyrkii valitsemaan eri vaihtoehdoista kokonaistaloudellisimman/-hyödyllisen).
Sähköautojen osalta autoveron poisto oli hieno juttu, koska "aika hoiti" autokannan uusiutumista jarruttanutta maksua osittain pois - tosin poistettu vero oli pieni, luokkaa talvirengaspaketin verran. Mutta vaikka tapahtui positiivinen muutos, niin silti Suomessa on EU:n toiseksi kallein polttoaine, ja auton rekisteröinnissä maksettavan ison veromaksun vuoksi vanhimpiin kuuluva autokanta. Jäljelle jää kysymys kuka maksaa jatkossa opettajien ja sairaanhoitajien palkat (ja asumistuet kannustinloukkuineen, sekä yli miljardin euron kehitysavun, sekä nykyisiä velkoja korkokuluineen).
Itse ajan tyytyväisenä sähköllä, mutta hirvittää tankata hybridiä (kerran kuussa tai harvemmin) kun 50 eurolla saa hädin tuskin 25 litraa tankkiin, ja maantiellä menee kuitenkin n. 6 litraa /100 km ainakin talvella.
Ilmaisia veronalennuksia ei ole, niin varsikaan tässä tilanteessa ei autojen hankintaa pidä tukea erollakaan.
Jokainen uusi auto lisää päästöjä, vakka se olisi sähköauto. Taitaapa olla korruptiosta kyse, kun sähköautojen hinnasto sopii hyvin päättäjien tuloluokkaan.
Mikä tuossa hirvittää. 50 euroa ei ole kovin paljon. Vuositasolla jää kustannukset alle puolikkaan iipon hinnan.
Tässä saattaa olla takana olettamus siitä että suomalainen autovero olisi jokin globaali käytäntö. Se että sähköautoissa on rekisteröinnin yhteydessä pelkkä alv 24% tarkoittaa että verotus on silti kireämpää kuin niissä maissa joissa alv on 19% tai 21 %.
Se että jätetään rankaisematta uuden auton ostajaa (tai käytettynä maahantuodun) ei ole vielä palkinto.
Päästöjen lisääminen on sinänsä huono asia, mutta tällä hetkellä polttomoottoreita (tai akkukäyttöisiä sähköisiä) on käytössä varmastikin jokaisessa maailman valtiossa, yksikään ei varmaankaan ole siirtynyt takaisin hevos-aikakaudelle ympäristösyistä.
Olen kanssasi samaa mieltä, ettei vähemmän veroa ole mitään tukea. Jos polttonesteiden veroa alennettaisiin, monet tulkitsevat senkin tueksi. Onko kävely ja pyöräilykin tuettua kun ei tarvitse maksaa vuotuisia käyttövoimaveroja. Hengittäminenkin on edelleen ilmaista vaikka CO2 tupruaa suusta.
Olen kyllä ihmetellyt miten hallitus ajaa kaksilla rattailla kohti tulevaisuutta, toisaalta ollaan huolissaan polttoaineveron avulla saaduista tuloista mutta toisaalta sähköautoilua kannatetaan vaikka siinä jää erityisen paljon veroja saamatta. Keskimääräinen autoilija 18tkm/a, 6L/100km, 1080 L bensiiniä, valmisteverot 0,76e/L = 820e/a lisäksi menetetty ALV 1080L x 24% x 2e = 518e/a. Toki sähkössäkin on veroja mutta valtio jää tappiolle selvästi jos reilut 1300e maksava asiakas vaihtaa sähköön, diesel-autossa käyttövoimaveron kanssa ollaan jo lähellä 2000e/a..
Päästöjä tulee aina ja etenkin sen alkuvaiheessa kokonaisuuden ollessa vielä lapsen kengissä. Väitin 2018 että sähköauton tulee saamaan 10 tonnilla, joka perustui laskennallisena fiktiona massiivisessa yleisessä kehittyneessä tuotannossa jota ei vielä ole. Tuossa hahmotelmassa joka renkaassa on sähkömoottori ja jarrut toimivat sähköisesti ohjaamalla virta toisinpäin. Isokin painokone pysähtyy samalla tavalla ”hätä stopista”.
”Korruption” sijasta päämääränä on ”pidä ja heitä” kierrätykseen reilun 10 vuoden jälkeen. Jos kuitenkin haluaa ”Ferrarin”, niin maksavathan nuo jatkossakin.
Nykyinen polttomoottori on hyvin kehittynyt vuosikymmenten aikana ollen nyt kuin mekaanisesti äärimmäisen hyvin viritetty taideteos.
Jos olisi halunnut nykymoottorin 1970 luvulla, (johon ei aidosti olisi pystytty) epäkelponakin se olisi maksanut enemmän kuin kaksi uutta Fiattia.
Suosittelen vielä odottamaan, muuten en voi todeta kuin sen ylivoimaisuutta.
Sähkömoottori autossakin on loistava valinta, akut on vielä kehitysvaiheen prototyyppejä.
Autot kyllä uusiutuu on veroja tai ei, on todella typerää velkarahalla kiirehtiä prosessia.
Minun osalta tämä turhanpäiväinen vatulointi saa olla tässä. Nyt on paljon vakavampia asioita aikajanalla.
Käyttötesti käytetyllä: 500 kilometriä vanhalla sähköautolla
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kayttotesti-kaytetylla-500-kilometria-vanhalla-sahkoautolla/
"Matka on kestänyt jo viisitoista tuntia.
Samassa ajassa perille olisi päässyt esimerkiksi täysin vakiolla Honda Monkey -tossumopolla, ja matkalla olisi ehtinyt vielä kahvittelemaankin moneen otteeseen. Nyt maaliin pääseminen vaatii lopulta vielä kaverin suoman hinausavun, mikä venyttää nukkumaanmenoa entisestään.
Takaisin Uudellemaalle Leaf saakin luvan matkata jollain muulla konstilla."
Onneksi kehitys on kehittynyt. Kävin aikoinaan koeajolla tuollaisella - muuten ihan toimiva auto mutta virta väheni silmissä todella nopeaa tahtia.
Ei mopolla kuuhun ja onhan se ihan selvä, että 24kWh akulla ei kovin pitkiä siivuja vedellä.
Millaista somepöhinää saisi aikaan, kun lähtisi kiertämään maailmaa kaasugolfilla, jossa on yhdeksän (9) litran bensatankki, mutta ei käyttäisi kaasua ollenkaan...
Tähän en usko massatuotannossa kahdestakin syystä. Ellei kuljettajien tehontarve pienene merkittävästi, napamoottorin jousittamaton paino muodostuu rasitteeksi. Toisaalta, ellei kuljettajien tehontarve kasva radikaalisti, ajomoottorin teho ei riitä massatuotantoauton jarruttamiseen.
Auto kuin auto pysähtyy hyvissä olosuhteissa satasen vauhdista noin 4 sekuntiin noin 40 metrin matkalla. Vaikka auton kuin auton jarrujen teho riittää tuohon, pelkkä koneteho riittää vain harvoissa.
Teoria kyllä toimii jos konetehoa on 500 kW luokkaa ja säätöalgoritmi osaa hommansa ja akku ottaa vastaan tehokkaiden ajomoottoreiden latauksen nimellisteholla, mutta on tässä vielä muutama muuttujakin. Mitähän tapahtuu kylmällä akulla syksyn ensimmäisenä pitävän kelin pakkaspäivänä?
Minulle jäi mieleen kova rengasmelu ja yleinen räminä ja helinä joka puolelta autoa jo polkupyörän nopeuksilla. Kallis voimalinja kaikilla muilla tavoin halvan tuntuisessa autossa.
Pieni akun koko ei ole mielestäni Leafin vika. Sen näkee jo datalehdeltä, joten odotuksiin nähden Leaf ei tuota pettymystä koska se kulkee sen mitä voi kohtuudella odottaakin.
Jossain välissä suunnittelin BMW i3 REXin hankintaa, kun käytettyjä saa mukavan halvalla. Yhtä pieni akku ja 8 litran polttoainetankki kaksisylinteristä skootterin moottorilla käyvää range extenderiä varten.
Aika ajoi vähän ohitse tuosta ideasta ja nyt ajan puolta halvemmalla autolla, joten en viitsi enää lähteä hankkimaan erikseen kaupunkiautoa kun minulla on jo hyvä ja halpa pitkän matkan auto, joka taipuu kyllä tarvittaessa kaupunkikäyttöönkin. Ei tosin i3:n parkkiruutuun.
Tottahan nuokin huomiot ovat, mutta sen toimintamatka olisi minulle se Force majeure. Leaf pitää ostaa juuri tietynlaista käyttöä ajatellen, esim. työmatka-ajoon perheen kakkosautoksi ja liikkumiseen kodin lähialueella, yleisautoksi siitä ei ole - ellei sitten polttoaineet kallistu niin paljon että tuokin kelpaa.
Hienoa kun otit asiaan kantaa. Jos auto kiihtyy 3 sekunnissa sataan, se myös jarruttaa samanmoisesti. Mutta voidaan käyttää myös volttimäärien nostoja samalla virralla, josta ehkä L2 (sähkömies) tietänee enemmän.
12 voltista saadaan tarvittaessa helposti 10 tuhatta volttia, se että miten se ehkä vaurioittaisi sähkömooottoria tai ei toimisikaan laisinkaan on itselleni kysymys. Mutta ei meidän koneissa ole tapahtunut mitään, mutta myönnän etten ole laskenut sitä. Jotkin sähkötrukit pysähtyivät hiton rajusti jos laittoi voiman toiseen suuntaan.
Onkohan vuoden 1975 sähköauto vielä tallella jossain.
AJONEUVOTSÄHKÖAUTOTUUTINEN18.4.2022
Renault Megane E-Tech on nyt Suomessa! – Ensimmäiset asiakkaat joutuvat odottamaan uutuutta kuitenkin vielä tovin
Renault Megane E-Tech on ranskalaisvalmistajan vastaus kovasti kysyttyyn c-segmentin kokoluokan sähköautoihin.
Vaaditaan vielä puolisen vuotta kärsivällisyyttä, että ensimmäiset asiakkaat pääsevät kurvailemaan uudella Renault Megane E-Tech -sähköautolla Suomessa. Ensimmäiset seitsemän kappaletta Megane E-Tech -autoja saapui Suomeen kuitenkin juuri, mutta niistä ei vielä asiakkaille asti autoja luovutukseen riitä.
Renault-jälleenmyyjät saavat näillä näkymin E-Tech -esittelyautonsa kesäkuun alussa ja ensimmäiset asiakkaat saavat autonsa syys-lokakuussa, siis noin puolen vuoden kuluttua. Hieman siis kärsivällisyyttä tarvitaan vielä.
Maahantuoja ei paljasta, että millaista markkinaosuutta he uutuudelle ovat tavoittelemassa, mutta koska ajat ovat tällä hetkellä sellaiset, on odottavissa, että kaikki mitä maahan tulee, myös menee kaupaksi. Meganen edustamassa kokoluokassa tapahtuu juuri tällä hetkellä paljon sähköistymistä ja kyseisellä kokoluokalla on merkittävä markkinaosuus Suomessa, joten sutinaa todennäköisesti riittää.
Tehokas lataus
Renault Megane E-Techiä, jossa edellisten Megane-mallien kanssa yhteistä on vain mallinimi, on saatavilla kahdella erikokoisella ajoakulla. Renault myös markkinoi uutuuttaan, että autossa on Suomen tehokkain lataus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa Suomeen virallisen maahantuojan kautta tuotavissa autoissa on aina 22 kilowatin tehoinen Type 2 -kolmivaihelaturi ja CCS DC -pikalataus. Pikalatauksen maksimiteho on 40 kWh ajoakun kanssa 85 kW ja suuremman 60 kWh ajoakun kanssa 130 kW.
Kolmivaihelatauksella 22 kW teholla pienemmän akun saa täyteen kahdessa tunnissa ja 10 minuutissa ja suuremman lataamiseen kuluu aikaa tunti kauemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tien päällä ollessa ei aina tarvitse kytätä vapaana olevaa suurteholaturia, vaan 22 kilowatin tehollakin voi saada riittävästi virtaa melko lyhyessä ajassa siihen, että matka jatkuu.
Käyttämällä suuremman akun kanssa pikalatausta (130 kW) saa ihanneolosuhteissa puolessa tunnissa riittävästi virtaa 300 kilometrin ajoon (WLTP). Suomeen tuotavissa malleissa vakiona on myös lämpöpumppu, joka ottaa talteen myös korkeajännitejärjestelmän tuottamaa hukkalämpöä, jolloin ajomatkaan syntyy lisää toimintasädettä.
Hankintatuella alle 40000 euron
Renault on saanut myös hinnat Suomessa. Edullisimman mallin hinta hinnastossa nousee hieman yli 40000 tuhannen euron, mutta kun siitä vähennetään 2000 euron hankintatuki, hinta jää alle 40000 euron. Hankintatuen edellytyksenä on, että auton hinta hinnastossa on alle 50000 euroa, joten kaikkia Megane E-Tech -malleja tuki ei koske.
Edullisin malli, 130-hevosvoimainen 40 kWh:n akulla varustettu malli Equilibre maksaa 41 390 euroa, hankintatuella 39 390 euroa. Siihen hintaan saa muun muassa 18-tuumaisen vannepaketin, täys-led -valot sekä peruutuskameran ja pysäköintitutkan taakse. Myös vakionopeudensäädin ja langaton älypuhelimen peilaus kuuluvat mukaan.
Myös toiseksi edullisin malli on 130-hevosvoimainen 40 kWh:n akulla varustettu Techno, joka maksaa 42990 euroa hankintatuen jälkeen.
Seuraava malli on Evolution ER, jossa on lisänä muun muassa adaptiiviset valot, automaattiset kaukovalot sekä liikennemerkkien tunnistus yhdistettynä vakionopeudensäätimeen. Multimediajärjestelmään sisältyvät tässä varustetasossa myös Googlen toiminnot. Evolution ER -mallissa myös ajoakku on 40 kWh-kokoisen akun sijaan 60 kWh, kuten myös kaikissa muissa kalliimmissa malleissa.
Malliston huipulla on puolestaan Iconic-varusteinen Megane E-Tech, jolla hintaa on 53990 euroa. Korkeimmasta varustetasosta löytyy peräti 20-tuumaiset vanteet, pysäköintitutka myös eteen, parempaa Harman Kardon -äänentoistoa sekä kaikenlaisia mukavuusvarusteita, kuten sähkötoimiset hierontatoiminnolla ja muistilla varustetut istuimet, nahkaverhoilu istuimissa ja kojelaudassa keinonahkaverhoilu koristetikkauksin. Ulkopuolelta malliston huipulla olevasta mallista löytyy myös tyylikästä ulkomuotoa tuovia elementtejä, kuten musta katto ja taustapeilien kuoret sekä satiininkultaiset F1-helmat puskureissa.
Kaiken kaikkiaan Renault Megane E-Tech sähköautoa on saatavana Suomessa kuutena eri versiona.
Teksti ja kuvat: Manu Tuppurainen
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/renault-megane-e-tech-on-nyt-suomessa-ensimmaiset-asiakkaat-joutuvat-odottamaan-uutuutta-kuitenkin-viela-tovin/
Vaikuttaa pätevältä hinta laatusuhteelta ja hyvä sisäinen 22 kilowatin laturi.
Onko joku jo testannut uutuutta niiden nyt Suomeen saapuneena. Varustus räätälöity Suomeen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/080aa216-7925-40d0-ac36-f62ac8128af2?ref=ampparit:2d35
Keksiikö kukaan, missä tuota 22 kW sisäistä laturia voi käyttää täydellä teholla? Ok, jossain navetan nurkalla tai remonttihallin seinällä oleva voimavirtapistorasia voi riittää mutta väitän ettei kovin monessa kodissa ole valmiutta moiseen tehomäärään ilman kallista sähköremonttia kalliine vuosittaisine kiinteine maksuimeen.
Eikös moni noista julkisista "asiointilatureista" itse asiassa käytä auton omaa laturia? Eli vastaus on "kaupassa"
Tuohan on ihan varteenotettava paikka. Itse ajattelin julkisten latureiden olevan niitä, jotka eivät käytä auton omaa laturia. Ostosreissulla Lidlissä ehtisi lataamaan 2-5 kWh.
Meillä on nykyään osakkeena ostettu autopaikka, siinä tuli kylkiäisenä ajastimella ja toinen hitaanlatauksen pistorasiat. Meidän itselataavassa autossa ei kutenkaan ole mitään ukoista sähköä tarvitsevaa viritystä, eikä näillä näkymin tulekaan, pumpulla n. kerran kuukaudessa pistooli muutamaksi minuutiksi reikään, ei kiinnosta johtosulkeiset varmuudenvuoksi joka yöksi, ja pidemmillä matkoilla pakko seisokit 30 > minuutiksi.
Minkään asteisia taloudellisia syitä ei ole halvempiin sähköllä ajettuihin kilometreihin.
ps. radio novassa poliisit kertoi uudesta liikennettä hidastavasta ilmiöstä, sähköautot ajaa hitaammin, kun sähkö alkaa hiipumaan.
Niin ne ajaa muutkin, jos ei vielä, niin kohta.
Oman elämän kokemusasiantuntijana olen huomannut, että mittarivauhti 90km/h on monella vaihtunut lähemmäksi 80km/h.
Muutama pitkätyömatkalainen oli sanonut, että reilu viisi minuutta kauemmin työmatkalla säästää reilun litran bensaa työmatkalla.
Ei se yksi litra kesää tee, mutta kun niitä työpäiviä on yli 200 vuodessa, niin sehän tekee nykyhinnoilla yli 400€/v
Miten sitten säästetään polttoainekuluissa, kun nopeus on jo pudotettu ja muutkin taloudellisen ajon opit otettu käyttöön, siis muuten kuin autoa vaihtamalla...?
Auton valinta on iso tekijä. Itse vaihdoin moottori- ja maantieajoon optimoidun autoni ladattavaan autoon, ja sillä kehtaa paremmin ajaa rekkojen kanssa samaa tahtia. Autossa on kuitenkin ajamisen iloa, eli ei tarvinnut siirtyä mihinkään sellaiseen autoon mistä en itse pitäisi esineenä.
Sähköllä ajaessa tulee vielä erikseen mietittyä miten ajettujen kilometrien määrää saa vähennettyä ettei tarvitse siirtyä bensiinin käyttöön kun auto siirtyy "itselataavaan" (ja regerointiin tai rekuperointiin, eli energian talteenottoon) tilaan.
Ei silti, polttoaineen kohtuukäyttö on ollut minulle luontaisesta siitä saakka kun tajusin miten ajotapa vaikuttaa sen kulutukseen. Esimerkiksi joko 20 % nopeammin perille, vaiko samalla määrällä 20 % enemmän kilometrejä "rangea".
Jokainen voi tietysti ajaa halutessaan aikaa ostaen vaikka puhutaankin että "aikaa säästäen", vaikka säästetyn ajan ostohinta on noussut. Samalla antaa hiljaisen hyväksynnän punavihreän hallituksen tekemälle veronkorotukselle kun ei ns. kipurajan ylitys näy oikeastaan missään. Toisaalta, jos kulutus vähenee, niin silloin hallitus on onnistunut tavoitteessaan. Kysymykseksi jää onko se vähentynyt hyvällä tavalla, vai seuraako siitä valtiontalouden kannalta ikäviä sivuvaikutuksia.
Älä kuuntele radio Novaa.
Olen huomannut itsessäni saman. Jos ei ole kiire, saatan jäädä kaksikaistaisellakin tiellä ajelemaan rekan perässä vaikka olisi satasen rajoitus. Ei tätä kauhean usein tapahdu, mutta voisi ottaa tavaksi tapahtua vähän useammin. Ihan vain öljyn kysynnän pienentämiseksi, vaikka se toki isossa kuvassa on vain puolikas pisara meressä.
Olisi syytä kuunnella kaikkien viikonloppuliikenteessä olijoiden, sitä tulee tärkeätä asiaa perjantai ja sunnuntai iltapäivisin.