Mistäköhän nuo hinnat on tempaistu? Ei ainakaan Suomesta, olisko jotakin eurooppalaistasoa edustava?
Mikä auto edustaa esimerkiksi pientä sähköautoa, onko sellaisia edes?
Volvo EX30 on pieni, MG4 vähän isompi. Niiden hinnat taitavat kuitenkin ainakin käytännössä alkaa 3:lla.
Pieni bensa-auto: Kia Picanto, muita sopivia tuohon pieneen luokkaan noissa hintaraameissa vaikea keksiä. Eipä plugareitakaan tuossa kokoluokassa liiemmälti ole.
Keskikokoisiin sopisi sitten jo Cee'd bensa ja plugari jotenkin vaihtoehdoksi. Jos nyt kompakti-luokka käy tässä keskikokoisesta? Täyssähkönä pieniakkuiset Leaf ja Kia e-soul.
Ison auton määrittely, no, mikä on tarpeeksi iso?
eikös Fiat e500 pienellä akulla ole jotain alle 25k€ (siis pienien autojen kategoriaan). Aikaisemmin oli VW e-UP ja skodan citigo, mutta valmistus on lopetettu noiden osalta.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
eikös Fiat e500 pienellä akulla ole jotain alle 25k€ (siis pienien autojen kategoriaan). Aikaisemmin oli VW e-UP ja skodan citigo, mutta valmistus on lopetettu noiden osalta.
Kysymys kuului ensisijaisesti siis: mikä auto edustaa esimerkiksi pientä sähköautoa ja onko sellaisia edes? 500:n on eka löytö.
Bensapolttiksista voi löytyä jotakin mainitun suuntaisilla hinnoilla olevia autoja eri kokoluokissa, mutta olisi kiva tietää taustat niillekin yhtälailla, ei sen puoleen.
Smart on jo tosi pieni, sopii hesarin jutun hintaankin melko hyvin.
Bensapolttiksista voi löytyä jotakin mainitun suuntaisilla hinnoilla olevia autoja eri kokoluokissa, mutta olisi kiva tietää taustat niillekin yhtälailla, ei sen puoleen.
Minusta reilu vertailu edellyttäisi, että taulukossa käytetyt autot olisi listattu edes esimerkinomaisesti. Ei kuullosta kummoiselta perusteluilta jos lukijan täytyy etsimällä etsiä markkinoiden halvin saatavilla oleva auto joka osuu vertailuhintaan - esim. tässä mainittu Fiat. Jos joku haluaa ostaa edullisen auton, ei kai se automaattisesti tarkoita, että pitää ottaa huono. Ehkä automalleja on edelleen niin vähän saatavilla tai verrokiksi pitäisi ottaa pelkästään kiinalaisia autoja jotta ehdot tulisi muodollisesti täytettyä. Jokaiseen autoluokkaan avoimesti kolme autoa joiden "alkaen hinnat" plus jokin pakollinen lisävaruste ja niistä hintojen keskiarvo.
Tärkeintä lienee osoittaa miten edullista on ajaa sähkärillä.
Ajaminen ei kuitenkaan sisällä hankintaa, liisaushintaankaan ja ylläpitoa ja vakuutuksia ym. Ja autovalikoimaa se ei varsinkaan kuvaa yhtään mitenkään reaalimaailmassa.
Mutta tietysti ne käppyrät saadaan näyttämään hienoilta....
Vähän käytetty Mercedes GLC, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, noin 34.000 € + verot (ehkä kuutisen tonnia?)
Vähän käytetty samaan kuoreen tehty Mercedes EQC, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, alkaen 42.000 €. Iästä riippuen lähes veroton tai kokonaan veroton.
Myönnetään, erikoistapaus. Polttiksena kysytty malli ja sähkärinä valmistajansa tunnetusti monin tavoin harjoituskappale. Mutta siltikin, ulkoinen ja sisäinen olemus hyvin saman tyyppinen, silti hinnat Suomen kilvissä lähes tasoissa. Osin tosin siitä johtuen, että EQC on autona hieno, mutta sähköautona monin tavoin raakile.
Entäs jos verrataan modernimpia rakenteita?
Vähän käytetty GLB, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, 39.000 € hinnalla saa valita kahden bensamoottorisen ja yhden dieselin kesken. Niihin tulee tietenkin muutama tonni autoveroa lisää ennen kuin saa kiinnittää Suomen kilvet.
Vähän käytetty EQB, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, hinnat alkaen 39.000 € ja kaikki ovat riittävän uusia tullakseen Suomeen verotta.
Tässäkin ovat autot hyvin tarkalleen tasoissa, saman valmistajan toisiaan vastaavia malleja. Suunnilleen tätä olen tarkoittanut sanoessani, että aiemmin sähköautot olivat kalliita, koska niitä ei saanut kuin uutena ja harvat käytetyt olivat kalliimpia kuin uudet. Tilanne on lähtenyt normalisoitumaan nopeasti ja polttomoottoriautolla pääomakustannuksia minimoivan budjettivaatimus laskee koko ajan. Ei se näillä hinnoilla vielä kovin ahtaalla ole, mutta nyt alkaa jo meidän 30.000 - 40.000 € hintaluokassa tulla pieniä vaikeuksia perustella polttomoottoriautosta maksettavaa preemiota?
En hämmästy, jos tuo polttiksen mielekkyyden haastava hintaraja putoaisi parissa vuodessa kymppitonnilla, jolloin sähköautosta tulee oikeasti suurten massojen kulkine Suomessakin? Me olemme riittävän pieni kansa hakemaan vaihtarit ympäri Keski-Eurooppaa markkinoita heiluttamatta.
Minä työreissulla ja vaimo lomalla aurinkopanelit ovat näköjään vetämässä kuluvan viikon aikana elokuunkin sähkölaskun meidän kannalta saamapuolelle. Yhden dieselveron ja puolen vuoden polttoainelaskun maksamatta jättäminen säästäisi silti vielä enemmän.
@740 GLE kirjoitti:
Minä työreissulla ja vaimo lomalla aurinkopanelit ovat näköjään vetämässä kuluvan viikon aikana elokuunkin sähkölaskun meidän kannalta saamapuolelle. Yhden dieselveron ja puolen vuoden polttoainelaskun maksamatta jättäminen säästäisi silti vielä enemmän.
Nyt on tullut todellista tuurituottoa, ydinyksikön rikkoutuminen ja siirtoyhteyksien pettäminen ja lisääminen 50-kertaistivat sähkön hinnan.
@740 GLE kirjoitti:
Minä työreissulla ja vaimo lomalla aurinkopanelit ovat näköjään vetämässä kuluvan viikon aikana elokuunkin sähkölaskun meidän kannalta saamapuolelle. Yhden dieselveron ja puolen vuoden polttoainelaskun maksamatta jättäminen säästäisi silti vielä enemmän.
Nyt on tullut todellista tuurituottoa, ydinyksikön rikkoutuminen ja siirtoyhteyksien pettäminen ja lisääminen 50-kertaistivat sähkön hinnan.
Siitä huolimatta säästö on marginaalinen verrattuna saman energiamäärän käyttämiseen korvaamaan dieselauto sähköautolla.
Onko kellään kokemusta Benyn laturista aurinkopanelien ylijäämän lataamiseksi auton akkuun? Pitäisikö latauslaitteikke aloittaa uusi threadi?
@740 GLE kirjoitti:
Minä työreissulla ja vaimo lomalla aurinkopanelit ovat näköjään vetämässä kuluvan viikon aikana elokuunkin sähkölaskun meidän kannalta saamapuolelle. Yhden dieselveron ja puolen vuoden polttoainelaskun maksamatta jättäminen säästäisi silti vielä enemmän.
Nyt on tullut todellista tuurituottoa, ydinyksikön rikkoutuminen ja siirtoyhteyksien pettäminen ja lisääminen 50-kertaistivat sähkön hinnan.
Siitä huolimatta säästö on marginaalinen verrattuna saman energiamäärän käyttämiseen korvaamaan dieselauto sähköautolla.
Onko kellään kokemusta Benyn laturista aurinkopanelien ylijäämän lataamiseksi auton akkuun? Pitäisikö latauslaitteikke aloittaa uusi threadi?
Tähän liittyen tuli mieleen, että auton akussa oleva energia on vähäinen. Jos lataat 50 Ah energiaa 12V akkuun niin akkuun siirtyy 0,6 kWh ja jonkun verran menee häviöihin. Lyijyakut kärsii jos varaustila putoaa kovin alas joten 50Ah lataaminen voisi olla suositeltavaa puoliksi täynnä olevaan 100 Ah akkuun. Webastot tappaa akut tyypillisesti parissa vuodessa jos autolla ajetaan lyhyitä matkoja eikä akku ehdi lataantua.
Miten Beny tunnistaa, että kyse on "ylijäämästä"?
@Jorma L2 kirjoitti:
Miten Beny tunnistaa, että kyse on "ylijäämästä"?
Mukana tulee kahdet virtamuuntajat, toiset pääkeskukseen ja toiset aurinkopaneelijärjestelmän syöttöön. Näiden avulla voidaan "halutessa" laskea paljonko liittymän kokonaiskulutus on milläkin hetkellä ja paljonko paneelijärjestelmän tuotto on samalla hetkellä. Paneelijärjestelmän tuottaessa enemmän kuin liittymän kokonaiskulutus, ylimääräinen ohjataan auton akkuun. "Halutessa" sen vuoksi että tuossa laitteessa on monia muitakin optioita lataustehon säätämiseksi.
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
@740 GLE kirjoitti:
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
Joudut jättämään auton kotiin työpäivien ajaksi jotta tuo onnistuu - tai sitten joudut hankkimaan kotiin hyvän akun.
@740 GLE kirjoitti:
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
Onko kyse siis yhteensä 15 kWh vai 12x15 kWh? Varmaan jälkimmäinen. Energialla on oma arvonsa, mutta rahallinen arvo lienee taas tavoitteena eli aika vähän.
@740 GLE kirjoitti:
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
Joudut jättämään auton kotiin työpäivien ajaksi jotta tuo onnistuu - tai sitten joudut hankkimaan kotiin hyvän akun.
9 - 5 työssä homma ei oikein toimisikaan, mutta ei meillä sellaisia olekaan. Etätyöt, vapaapäivät ja vaimon vuorotyö mahdollistavat yhden auton lataamisen kotona myös päiväsaikaan varsin usein.
Aamuvuorolaisen auto ehtii töistä kotiin latautumaan tuntikausiksi. Vesivaraaja lopettaa lämmityksen juuri ennen auton saapumista pihaan. Etelään katsovien panelien teho on hiipunut jo tunteja, mutta kolmasosa paneleista on länteen päin kohti iltapäivän aurinkoa. Yövuorolaisen auto ehtii latautua koko päivän. Iltavuoro jää heikoimmalle lataukselle, koska kotoa lähdetään jo puolilta päivin ennen länsisiiven panelien tehon nousua.
Minä näe asian niin, että jos aurinkopanelit on jo talon kannalta ylimitoitettu ja sähköauton latauslaite tarvitaan joka tapauksessa, millä ihmeen perusteella kannattaisi jättää pois mahdollisuus sopeuttaa lataustehoa panelien tuoton mukaisesti? Ymmärrän hyvin että on olemassa myös toisenlaisia käyttötilanteita, joissa tästä mahdollisuudesta ei ole hyötyä.
@740 GLE kirjoitti:
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
Onko kyse siis yhteensä 15 kWh vai 12x15 kWh? Varmaan jälkimmäinen. Energialla on oma arvonsa, mutta rahallinen arvo lienee taas tavoitteena eli aika vähän.
12 päivänä vajaassa kuukaudessa on tullut ylijäämää vähintään 15 kWh. Tuo verkkoon siirrettävä ylijäämä menee siis pelkän pörssisähkön hinnalla ilman siirtomaksua. Se on siis halvempaa sähköä kuin siirtomaksullinen ulkoa ostettu sähkö. Ja se on etenkin halvempaa kuin saman ajomatkan polttoainelasku ja dieselvero.
Kun talon isot usein sähkötalossa yöllä kytkeytyvät kulutuskohteet on siirretty kesän ajaksi päiväkäytölle aurinkoiseen aikaan ja silti kuukauden ylijäämä on satojen kWh suuruinen, näyttäisi paneleita asennettaessa huomioon otettu sähköautovaraus toteutuneen kohtuullisella tarkkuudella (kunhan auto vain ehtii olla hyödyntämässä riittävän osan tietoisesti suunnitellusta ylijäämästä).
@740 GLE kirjoitti:
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
Joudut jättämään auton kotiin työpäivien ajaksi jotta tuo onnistuu - tai sitten joudut hankkimaan kotiin hyvän akun.
9 - 5 työssä homma ei oikein toimisikaan, mutta ei meillä sellaisia olekaan. Etätyöt, vapaapäivät ja vaimon vuorotyö mahdollistavat yhden auton lataamisen kotona myös päiväsaikaan varsin usein.
Aamuvuorolaisen auto ehtii töistä kotiin latautumaan tuntikausiksi. Vesivaraaja lopettaa lämmityksen juuri ennen auton saapumista pihaan. Etelään katsovien panelien teho on hiipunut jo tunteja, mutta kolmasosa paneleista on länteen päin kohti iltapäivän aurinkoa. Yövuorolaisen auto ehtii latautua koko päivän. Iltavuoro jää heikoimmalle lataukselle, koska kotoa lähdetään jo puolilta päivin ennen länsisiiven panelien tehon nousua.
Minä näe asian niin, että jos aurinkopanelit on jo talon kannalta ylimitoitettu ja sähköauton latauslaite tarvitaan joka tapauksessa, millä ihmeen perusteella kannattaisi jättää pois mahdollisuus sopeuttaa lataustehoa panelien tuoton mukaisesti? Ymmärrän hyvin että on olemassa myös toisenlaisia käyttötilanteita, joissa tästä mahdollisuudesta ei ole hyötyä.
Sinulla on selvästi jo esittää vaimolle hyvät perustelut autonvaihtoon.
@740 GLE kirjoitti:
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
@740 GLE kirjoitti:
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
@740 GLE kirjoitti:
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
En lähtenyt tarkistamaan, mutta GLE:llä oli jokin erikoisvalkoinen iso Mersu mielessä. Eikä hän kunnolla käytettyä ja huonoa ostaisi.
Saattaa silti olla jopa hankintahinnaltaan edullisempi kuin samanikäinen ja yhtäläisesti varusteltu diesel padalla (jos siis auton vaihto on ajankohtainen). Käyttökustannuksiltaan ihan varmasti edullisempi.
En lähtenyt tarkistamaan, mutta GLE:llä oli jokin erikoisvalkoinen iso Mersu mielessä. Eikä hän kunnolla käytettyä ja huonoa ostaisi.
Saattaa silti olla jopa hankintahinnaltaan edullisempi kuin samanikäinen ja yhtäläisesti varusteltu diesel padalla (jos siis auton vaihto on ajankohtainen). Käyttökustannuksiltaan ihan varmasti edullisempi.
Muistelen, että tilavaatimukset on lähelle identtiset vs omat tarpeeni, vähintään E-, 500- tai V90 farkkukokoa. Helppo valinta olisi esimerkiksi Model X mutta hintataso käytetyilläkin on silti yläkantissa. Meillä on noista 500-farkku ja Volvo jonka perässä kärryssä kulkee sitten vielä enemmän tavaraa.
@740 GLE kirjoitti:
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
Panelien osalta kyse on mielestäni varsin rationaalisesta valinnasta. Tänä halvan sähkön kesänäkin pörssin pitkän ajan keskituotto oli plakkarissa ilman sähköautoakin jo heinäkuun lopussa. Poikkeuksellisen edullinen (=kallis) elokuu on nostanut päivärahojen turvin työmatkalla kotoa poissa olevan tuoton jo senkin yli. Elokuun sähkölasku on keskiviikkoon mennessä 0.16 € kuukauden alusta lähtien ja nyt se on jo miinuksella.
Auton osalta laskelma tehdään tietenkin erikseen. Siinä on paljon tunnetta ja mielipiteitä mukana. Olin budjetoinut autolleni 8 vuoden käyttöajan, mutta se menee jo kymmenettä vuottaan. Vastahan minä keväällä 2014 ostin silloin vain parin vuoden ikäisen auton, jolla on nyt ajettu vasta 280.000 km, joten mitään todellista syytä vaihtoon ei luonnollisestikaan voi vielä ollakaan. En viitsi enää ajaa kaikkia ostamiani autoja museoon saakka.
Vaikka nykyinen autoni onkin vielä uudehko ja hyväkuntoinen eikä todellista teknistä vaihtotarvetta ole, minä HALUAN päästä eroon pyörän pakkaamisesta sedanin peräkonttiin. Olen siis valmis vaihtamaan sedanin puhtaan takalasin farkun tilaan. Sen lisäksi olen luvannut itselleni että jo useammassa autonvaihdossa HALUAMANI joskaan ei välttämättä tarvitsemani neliveto ei tällä kerralla jää kauppaan.
En edes yritä perustella säästäväni vaihdolla koska rahoituskulu tekee siitä edelleen minulle kannattamattoman. En myöskään aio huijata itseäni lisäämällä säästettyä dieselveroa ja polttoainelaskua panelien tuottolaskelmaan.
Pidän vain jo aiemminkin esittämäni arvion, että JOS on tavalla tai toisella onnistunut motivoimaan itsensä maksamaan välirahan uudempaan autoon, sitten kannattaa tarkistaa saisiko sähköautolla edes sen auton käyttökuluja alas?
Suunnitelmaani tuli tosin mutka matkaan. EQB:n paha puute 0 kg vetopaino nousee 1700 kg tasolle, minkä vuoksi käytetty pre-facelift EQB ei ehkä olekaan juuri nyt optimaalinen ostos?
Vaan mikäs kiire tässä, kun on jo uudehko ja hyvä auto jo ennestäänkin eikä mitään pakkoa vaihtaa. Hakee vaikka sitten vuotta myöhemmin vetokoukullisen EQB:n?
@740 GLE kirjoitti:
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
Kun en sähköautoista mitään ymmärrä, niin vaihtoehtoni ovat uusi tai uudehko takuuauto tai päätöksen lykkääminen ajamalla vielä yksi lisävuosi nykyisellä tai vaihtamalla pikkurahalla samanlaiseen vähemmän ajettuun nelivetofarkkuun. Itseni tuntien, tuo halpa vaihtari on tosin vaarassa lähteä lapasesta kun en kuitenkaan pysty ostamaan sitä (syystäkin) halpaa.
@740 GLE kirjoitti:
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
Panelien osalta kyse on mielestäni varsin rationaalisesta valinnasta. Tänä halvan sähkön kesänäkin pörssin pitkän ajan keskituotto oli plakkarissa ilman sähköautoakin jo heinäkuun lopussa. Poikkeuksellisen edullinen (=kallis) elokuu on nostanut päivärahojen turvin työmatkalla kotoa poissa olevan tuoton jo senkin yli. Elokuun sähkölasku on keskiviikkoon mennessä 0.16 € kuukauden alusta lähtien ja nyt se on jo miinuksella.
Auton osalta laskelma tehdään tietenkin erikseen. Siinä on paljon tunnetta ja mielipiteitä mukana. Olin budjetoinut autolleni 8 vuoden käyttöajan, mutta se menee jo kymmenettä vuottaan. Vastahan minä keväällä 2014 ostin silloin vain parin vuoden ikäisen auton, jolla on nyt ajettu vasta 280.000 km, joten mitään todellista syytä vaihtoon ei luonnollisestikaan voi vielä ollakaan. En viitsi enää ajaa kaikkia ostamiani autoja museoon saakka.
Vaikka nykyinen autoni onkin vielä uudehko ja hyväkuntoinen eikä todellista teknistä vaihtotarvetta ole, minä HALUAN päästä eroon pyörän pakkaamisesta sedanin peräkonttiin. Olen siis valmis vaihtamaan sedanin puhtaan takalasin farkun tilaan. Sen lisäksi olen luvannut itselleni että jo useammassa autonvaihdossa HALUAMANI joskaan ei välttämättä tarvitsemani neliveto ei tällä kerralla jää kauppaan.
En edes yritä perustella säästäväni vaihdolla koska rahoituskulu tekee siitä edelleen minulle kannattamattoman. En myöskään aio huijata itseäni lisäämällä säästettyä dieselveroa ja polttoainelaskua panelien tuottolaskelmaan.
Pidän vain jo aiemminkin esittämäni arvion, että JOS on tavalla tai toisella onnistunut motivoimaan itsensä maksamaan välirahan uudempaan autoon, sitten kannattaa tarkistaa saisiko sähköautolla edes sen auton käyttökuluja alas?
Suunnitelmaani tuli tosin mutka matkaan. EQB:n paha puute 0 kg vetopaino nousee 1700 kg tasolle, minkä vuoksi käytetty pre-facelift EQB ei ehkä olekaan juuri nyt optimaalinen ostos?
Vaan mikäs kiire tässä, kun on jo uudehko ja hyvä auto jo ennestäänkin eikä mitään pakkoa vaihtaa. Hakee vaikka sitten vuotta myöhemmin vetokoukullisen EQB:n?
Päivä- ja km-rahaa tässä itsekin tulee nautittua, mutta ei ne sähkölaskuun tule. Vähän on nyt vastaus kuin Orvon Petterillä.
Tähän asti luulin autosi olevan farkku-E-Mersu ja pyörän sujahtavan taakse noin vain. Ja katselinkin jotain 10-vuotiaita Mersuja pakettiauton sijaan. Kuluttaa vähän ja on halvempi kuin ehjä pakettiauto. Kovin matalia ovat, mutta E on laajaperäinen ja mahdollisesti riittävä turhan kuljetukseen. eVitoakin saisi asiallisessa kunnossa, mutta sen akuilla ei kauas nurkan taakse pääse eli ei soveltune maantieajoon kuin vahvahermoisille.
Kovasti olet kehunut myös lattialla istumista. Eikö noissa equissa ole liian korkeat penkit? Minulle kelpaisi sellaiset, mutta korkeat autot kuluttavat paljon eikä nykyistä kannata siksi sellaiseen vaihtaa.
@Late1969 kirjoitti:
Päivä- ja km-rahaa tässä itsekin tulee nautittua, mutta ei ne sähkölaskuun tule. Vähän on nyt vastaus kuin Orvon Petterillä.
Petterillä saattaa olla sama ongelma, että kuulijakunta ei ymmärrä selvää puhetta. Talo tyhjillään työmatkan ajan veti kalliiseen aikaan ylijäämäsähköä myymällä koko kuukauden sähkölaskun nollille.
Tähän asti luulin autosi olevan farkku-E-Mersu ja pyörän sujahtavan taakse noin vain.
S213 on vaimoni auto. Minulla on W212 sedan. Luulin ettei minun autoni tiloilla ole merkitystä, mutta Rva tykkää omastaan eikä halua vanhaa sedania vaihtariksi yövuoroon minun lähtiessäni mökille pyöräilemään.
Ja katselinkin jotain 10-vuotiaita Mersuja pakettiauton sijaan. Kuluttaa vähän ja on halvempi kuin ehjä pakettiauto. Kovin matalia ovat, mutta E on laajaperäinen ja mahdollisesti riittävä turhan kuljetukseen.
Just näin. Pitkät ja laakeat esineet kuten sukset ja pyörä kyljellään mahtuvat hyvin
Kovasti olet kehunut myös lattialla istumista. Eikö noissa equissa ole liian korkeat penkit? Minulle kelpaisi sellaiset, mutta korkeat autot kuluttavat paljon eikä nykyistä kannata siksi sellaiseen vaihtaa.
Jep. Nytkin on 3 tuntia takana ja 5:16 jäljellä ja huomenna toinen samanlainen pätkä ja istuin alimmassa asennossa. Silti tekee mieli välillä vieressä istuessa potkaista kengät pois ja istua jalat ristissä, eli korkeammalla.
@Late1969 kirjoitti:
Päivä- ja km-rahaa tässä itsekin tulee nautittua, mutta ei ne sähkölaskuun tule. Vähän on nyt vastaus kuin Orvon Petterillä.
Petterillä saattaa olla sama ongelma, että kuulijakunta ei ymmärrä selvää puhetta. Talo tyhjillään työmatkan ajan veti kalliiseen aikaan ylijäämäsähköä myymällä koko kuukauden sähkölaskun nollille.
Kyllä tuo poissaolo-osuus tuli ymmärrettyä, mutta yhä edelleen ihmetyttää kuinka suuri sähkömäärä tuo 15 kWh on, vaikka sen saisi päivittäin. Sen rahallinen arvo on sen verran pieni, että edes lahjoitus sähköverkkoon ei olisi kummoistenkaan investointien peruste. Sen voisi ajatella oman liittymän osuutena jakeluhäviöistä ja käyttää jotain muuta perustetta haluamansa patteriauton hankinnassa.
Pieni bensa-auto: Kia Picanto, muita sopivia tuohon pieneen luokkaan noissa hintaraameissa vaikea keksiä. Eipä plugareitakaan tuossa kokoluokassa liiemmälti ole.
Keskikokoisiin sopisi sitten jo Cee'd bensa ja plugari jotenkin vaihtoehdoksi. Jos nyt kompakti-luokka käy tässä keskikokoisesta? Täyssähkönä pieniakkuiset Leaf ja Kia e-soul.
Ison auton määrittely, no, mikä on tarpeeksi iso?
eikös Fiat e500 pienellä akulla ole jotain alle 25k€ (siis pienien autojen kategoriaan). Aikaisemmin oli VW e-UP ja skodan citigo, mutta valmistus on lopetettu noiden osalta.
https://www.fiat.fi/model/fiat-500-sahkoauto/
Sitä Fiattia mietin myös, mutta alkaen 28990€ on jo sekin.
Kysymys kuului ensisijaisesti siis: mikä auto edustaa esimerkiksi pientä sähköautoa ja onko sellaisia edes? 500:n on eka löytö.
Bensapolttiksista voi löytyä jotakin mainitun suuntaisilla hinnoilla olevia autoja eri kokoluokissa, mutta olisi kiva tietää taustat niillekin yhtälailla, ei sen puoleen.
https://www.autotalli.com/uudet-autot/listaa/polttoaine/sahko/hinta_max/25000
Smart on jo tosi pieni, sopii hesarin jutun hintaankin melko hyvin.
Oikeassa olet, jotenkin päädyn vanhaan hinnastoon, jossa oli tuo 24990€.
Minusta reilu vertailu edellyttäisi, että taulukossa käytetyt autot olisi listattu edes esimerkinomaisesti. Ei kuullosta kummoiselta perusteluilta jos lukijan täytyy etsimällä etsiä markkinoiden halvin saatavilla oleva auto joka osuu vertailuhintaan - esim. tässä mainittu Fiat. Jos joku haluaa ostaa edullisen auton, ei kai se automaattisesti tarkoita, että pitää ottaa huono. Ehkä automalleja on edelleen niin vähän saatavilla tai verrokiksi pitäisi ottaa pelkästään kiinalaisia autoja jotta ehdot tulisi muodollisesti täytettyä. Jokaiseen autoluokkaan avoimesti kolme autoa joiden "alkaen hinnat" plus jokin pakollinen lisävaruste ja niistä hintojen keskiarvo.
Tärkeintä lienee osoittaa miten edullista on ajaa sähkärillä.
Ajaminen ei kuitenkaan sisällä hankintaa, liisaushintaankaan ja ylläpitoa ja vakuutuksia ym. Ja autovalikoimaa se ei varsinkaan kuvaa yhtään mitenkään reaalimaailmassa.
Mutta tietysti ne käppyrät saadaan näyttämään hienoilta....
Vähän käytetty Mercedes GLC, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, noin 34.000 € + verot (ehkä kuutisen tonnia?)
Vähän käytetty samaan kuoreen tehty Mercedes EQC, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, alkaen 42.000 €. Iästä riippuen lähes veroton tai kokonaan veroton.
Myönnetään, erikoistapaus. Polttiksena kysytty malli ja sähkärinä valmistajansa tunnetusti monin tavoin harjoituskappale. Mutta siltikin, ulkoinen ja sisäinen olemus hyvin saman tyyppinen, silti hinnat Suomen kilvissä lähes tasoissa. Osin tosin siitä johtuen, että EQC on autona hieno, mutta sähköautona monin tavoin raakile.
Entäs jos verrataan modernimpia rakenteita?
Vähän käytetty GLB, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, 39.000 € hinnalla saa valita kahden bensamoottorisen ja yhden dieselin kesken. Niihin tulee tietenkin muutama tonni autoveroa lisää ennen kuin saa kiinnittää Suomen kilvet.
Vähän käytetty EQB, alle 40.000 km, tehtaan vaihtoautotakuu, hinnat alkaen 39.000 € ja kaikki ovat riittävän uusia tullakseen Suomeen verotta.
Tässäkin ovat autot hyvin tarkalleen tasoissa, saman valmistajan toisiaan vastaavia malleja. Suunnilleen tätä olen tarkoittanut sanoessani, että aiemmin sähköautot olivat kalliita, koska niitä ei saanut kuin uutena ja harvat käytetyt olivat kalliimpia kuin uudet. Tilanne on lähtenyt normalisoitumaan nopeasti ja polttomoottoriautolla pääomakustannuksia minimoivan budjettivaatimus laskee koko ajan. Ei se näillä hinnoilla vielä kovin ahtaalla ole, mutta nyt alkaa jo meidän 30.000 - 40.000 € hintaluokassa tulla pieniä vaikeuksia perustella polttomoottoriautosta maksettavaa preemiota?
En hämmästy, jos tuo polttiksen mielekkyyden haastava hintaraja putoaisi parissa vuodessa kymppitonnilla, jolloin sähköautosta tulee oikeasti suurten massojen kulkine Suomessakin? Me olemme riittävän pieni kansa hakemaan vaihtarit ympäri Keski-Eurooppaa markkinoita heiluttamatta.
Minä työreissulla ja vaimo lomalla aurinkopanelit ovat näköjään vetämässä kuluvan viikon aikana elokuunkin sähkölaskun meidän kannalta saamapuolelle. Yhden dieselveron ja puolen vuoden polttoainelaskun maksamatta jättäminen säästäisi silti vielä enemmän.
Nyt on tullut todellista tuurituottoa, ydinyksikön rikkoutuminen ja siirtoyhteyksien pettäminen ja lisääminen 50-kertaistivat sähkön hinnan.
Siitä huolimatta säästö on marginaalinen verrattuna saman energiamäärän käyttämiseen korvaamaan dieselauto sähköautolla.
Onko kellään kokemusta Benyn laturista aurinkopanelien ylijäämän lataamiseksi auton akkuun? Pitäisikö latauslaitteikke aloittaa uusi threadi?
Tähän liittyen tuli mieleen, että auton akussa oleva energia on vähäinen. Jos lataat 50 Ah energiaa 12V akkuun niin akkuun siirtyy 0,6 kWh ja jonkun verran menee häviöihin. Lyijyakut kärsii jos varaustila putoaa kovin alas joten 50Ah lataaminen voisi olla suositeltavaa puoliksi täynnä olevaan 100 Ah akkuun. Webastot tappaa akut tyypillisesti parissa vuodessa jos autolla ajetaan lyhyitä matkoja eikä akku ehdi lataantua.
Miten Beny tunnistaa, että kyse on "ylijäämästä"?
Mukana tulee kahdet virtamuuntajat, toiset pääkeskukseen ja toiset aurinkopaneelijärjestelmän syöttöön. Näiden avulla voidaan "halutessa" laskea paljonko liittymän kokonaiskulutus on milläkin hetkellä ja paljonko paneelijärjestelmän tuotto on samalla hetkellä. Paneelijärjestelmän tuottaessa enemmän kuin liittymän kokonaiskulutus, ylimääräinen ohjataan auton akkuun. "Halutessa" sen vuoksi että tuossa laitteessa on monia muitakin optioita lataustehon säätämiseksi.
Juurikin tuosta ilman auton latausta talosta ulos siirrettävän ylituotannon ohjaamisesta autoon olin kiinnostunut.
Panelien käyttö on sitä optimaalisempaa mitä suuremman osan omasta kulutuksesta onnistuu siirtämään aurinkotunneille. Talon isot kytkeytyvät tehot on ketjutettu päiväsaikaan, mikä näkyy jo selvästi sekä ostettavan sähkön että verkkoon siirrettävän ylijäämän määrän vähenemisenä, mikä on hyvä asia.
Ylijäämää on silti edelleen. Esimerkkinä elokuun aikana on ylijäämää siirretty vähintään 15 kWh 12 päivän aikana. Jos saisi edes puolet siitä autoon talteen (auton ollessa paikalla), se riittäisi suunnilleen yhden auton kulkemiin työmatkoihin.
Joudut jättämään auton kotiin työpäivien ajaksi jotta tuo onnistuu - tai sitten joudut hankkimaan kotiin hyvän akun.
Onko kyse siis yhteensä 15 kWh vai 12x15 kWh? Varmaan jälkimmäinen. Energialla on oma arvonsa, mutta rahallinen arvo lienee taas tavoitteena eli aika vähän.
9 - 5 työssä homma ei oikein toimisikaan, mutta ei meillä sellaisia olekaan. Etätyöt, vapaapäivät ja vaimon vuorotyö mahdollistavat yhden auton lataamisen kotona myös päiväsaikaan varsin usein.
Aamuvuorolaisen auto ehtii töistä kotiin latautumaan tuntikausiksi. Vesivaraaja lopettaa lämmityksen juuri ennen auton saapumista pihaan. Etelään katsovien panelien teho on hiipunut jo tunteja, mutta kolmasosa paneleista on länteen päin kohti iltapäivän aurinkoa. Yövuorolaisen auto ehtii latautua koko päivän. Iltavuoro jää heikoimmalle lataukselle, koska kotoa lähdetään jo puolilta päivin ennen länsisiiven panelien tehon nousua.
Minä näe asian niin, että jos aurinkopanelit on jo talon kannalta ylimitoitettu ja sähköauton latauslaite tarvitaan joka tapauksessa, millä ihmeen perusteella kannattaisi jättää pois mahdollisuus sopeuttaa lataustehoa panelien tuoton mukaisesti? Ymmärrän hyvin että on olemassa myös toisenlaisia käyttötilanteita, joissa tästä mahdollisuudesta ei ole hyötyä.
12 päivänä vajaassa kuukaudessa on tullut ylijäämää vähintään 15 kWh. Tuo verkkoon siirrettävä ylijäämä menee siis pelkän pörssisähkön hinnalla ilman siirtomaksua. Se on siis halvempaa sähköä kuin siirtomaksullinen ulkoa ostettu sähkö. Ja se on etenkin halvempaa kuin saman ajomatkan polttoainelasku ja dieselvero.
Kun talon isot usein sähkötalossa yöllä kytkeytyvät kulutuskohteet on siirretty kesän ajaksi päiväkäytölle aurinkoiseen aikaan ja silti kuukauden ylijäämä on satojen kWh suuruinen, näyttäisi paneleita asennettaessa huomioon otettu sähköautovaraus toteutuneen kohtuullisella tarkkuudella (kunhan auto vain ehtii olla hyödyntämässä riittävän osan tietoisesti suunnitellusta ylijäämästä).
Sinulla on selvästi jo esittää vaimolle hyvät perustelut autonvaihtoon.
Joo, tämä on pitkällisen käännytystyön osa, jonka suunnittelin jo panelien määrää mitoittaessani 😀
Päätös on jo tehty tunteella ja nyt se vain perustellaan järkeväksi. 50-100 000 euroa sähköautoon ja latauslaitteeseen ja saa ilmaista sähköä 15 kWh kesäpäivässä.
Saahan noita sähköautoja jo paljon halvemmallakin ja käytetyn ostajallekin on olemassa kuluttajansuojaa: https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kaytettyna-8-vuotta-vanhan-teslan-ostanutta-odotti-12-000-euron-akkuremontti-kuluttajariitalautakunta-ratkaisi/
En lähtenyt tarkistamaan, mutta GLE:llä oli jokin erikoisvalkoinen iso Mersu mielessä. Eikä hän kunnolla käytettyä ja huonoa ostaisi.
Saattaa silti olla jopa hankintahinnaltaan edullisempi kuin samanikäinen ja yhtäläisesti varusteltu diesel padalla (jos siis auton vaihto on ajankohtainen). Käyttökustannuksiltaan ihan varmasti edullisempi.
Muistelen, että tilavaatimukset on lähelle identtiset vs omat tarpeeni, vähintään E-, 500- tai V90 farkkukokoa. Helppo valinta olisi esimerkiksi Model X mutta hintataso käytetyilläkin on silti yläkantissa. Meillä on noista 500-farkku ja Volvo jonka perässä kärryssä kulkee sitten vielä enemmän tavaraa.
Panelien osalta kyse on mielestäni varsin rationaalisesta valinnasta. Tänä halvan sähkön kesänäkin pörssin pitkän ajan keskituotto oli plakkarissa ilman sähköautoakin jo heinäkuun lopussa. Poikkeuksellisen edullinen (=kallis) elokuu on nostanut päivärahojen turvin työmatkalla kotoa poissa olevan tuoton jo senkin yli. Elokuun sähkölasku on keskiviikkoon mennessä 0.16 € kuukauden alusta lähtien ja nyt se on jo miinuksella.
Auton osalta laskelma tehdään tietenkin erikseen. Siinä on paljon tunnetta ja mielipiteitä mukana. Olin budjetoinut autolleni 8 vuoden käyttöajan, mutta se menee jo kymmenettä vuottaan. Vastahan minä keväällä 2014 ostin silloin vain parin vuoden ikäisen auton, jolla on nyt ajettu vasta 280.000 km, joten mitään todellista syytä vaihtoon ei luonnollisestikaan voi vielä ollakaan. En viitsi enää ajaa kaikkia ostamiani autoja museoon saakka.
Vaikka nykyinen autoni onkin vielä uudehko ja hyväkuntoinen eikä todellista teknistä vaihtotarvetta ole, minä HALUAN päästä eroon pyörän pakkaamisesta sedanin peräkonttiin. Olen siis valmis vaihtamaan sedanin puhtaan takalasin farkun tilaan. Sen lisäksi olen luvannut itselleni että jo useammassa autonvaihdossa HALUAMANI joskaan ei välttämättä tarvitsemani neliveto ei tällä kerralla jää kauppaan.
En edes yritä perustella säästäväni vaihdolla koska rahoituskulu tekee siitä edelleen minulle kannattamattoman. En myöskään aio huijata itseäni lisäämällä säästettyä dieselveroa ja polttoainelaskua panelien tuottolaskelmaan.
Pidän vain jo aiemminkin esittämäni arvion, että JOS on tavalla tai toisella onnistunut motivoimaan itsensä maksamaan välirahan uudempaan autoon, sitten kannattaa tarkistaa saisiko sähköautolla edes sen auton käyttökuluja alas?
Suunnitelmaani tuli tosin mutka matkaan. EQB:n paha puute 0 kg vetopaino nousee 1700 kg tasolle, minkä vuoksi käytetty pre-facelift EQB ei ehkä olekaan juuri nyt optimaalinen ostos?
https://tekniikanmaailma.fi/mercedes-benz-eqa-ja-eqb-uudistuvat-vaikka-niiden-esittelysta-on-ehtinyt-kulua-vain-kaksi-vuotta/
Vaan mikäs kiire tässä, kun on jo uudehko ja hyvä auto jo ennestäänkin eikä mitään pakkoa vaihtaa. Hakee vaikka sitten vuotta myöhemmin vetokoukullisen EQB:n?
Kun en sähköautoista mitään ymmärrä, niin vaihtoehtoni ovat uusi tai uudehko takuuauto tai päätöksen lykkääminen ajamalla vielä yksi lisävuosi nykyisellä tai vaihtamalla pikkurahalla samanlaiseen vähemmän ajettuun nelivetofarkkuun. Itseni tuntien, tuo halpa vaihtari on tosin vaarassa lähteä lapasesta kun en kuitenkaan pysty ostamaan sitä (syystäkin) halpaa.
Päivä- ja km-rahaa tässä itsekin tulee nautittua, mutta ei ne sähkölaskuun tule. Vähän on nyt vastaus kuin Orvon Petterillä.
Tähän asti luulin autosi olevan farkku-E-Mersu ja pyörän sujahtavan taakse noin vain. Ja katselinkin jotain 10-vuotiaita Mersuja pakettiauton sijaan. Kuluttaa vähän ja on halvempi kuin ehjä pakettiauto. Kovin matalia ovat, mutta E on laajaperäinen ja mahdollisesti riittävä turhan kuljetukseen. eVitoakin saisi asiallisessa kunnossa, mutta sen akuilla ei kauas nurkan taakse pääse eli ei soveltune maantieajoon kuin vahvahermoisille.
Kovasti olet kehunut myös lattialla istumista. Eikö noissa equissa ole liian korkeat penkit? Minulle kelpaisi sellaiset, mutta korkeat autot kuluttavat paljon eikä nykyistä kannata siksi sellaiseen vaihtaa.
Petterillä saattaa olla sama ongelma, että kuulijakunta ei ymmärrä selvää puhetta. Talo tyhjillään työmatkan ajan veti kalliiseen aikaan ylijäämäsähköä myymällä koko kuukauden sähkölaskun nollille.
S213 on vaimoni auto. Minulla on W212 sedan. Luulin ettei minun autoni tiloilla ole merkitystä, mutta Rva tykkää omastaan eikä halua vanhaa sedania vaihtariksi yövuoroon minun lähtiessäni mökille pyöräilemään.
Just näin. Pitkät ja laakeat esineet kuten sukset ja pyörä kyljellään mahtuvat hyvin
Jep. Nytkin on 3 tuntia takana ja 5:16 jäljellä ja huomenna toinen samanlainen pätkä ja istuin alimmassa asennossa. Silti tekee mieli välillä vieressä istuessa potkaista kengät pois ja istua jalat ristissä, eli korkeammalla.
Virtaviivainen patterifarkku kelpaa yhä.
Kyllä tuo poissaolo-osuus tuli ymmärrettyä, mutta yhä edelleen ihmetyttää kuinka suuri sähkömäärä tuo 15 kWh on, vaikka sen saisi päivittäin. Sen rahallinen arvo on sen verran pieni, että edes lahjoitus sähköverkkoon ei olisi kummoistenkaan investointien peruste. Sen voisi ajatella oman liittymän osuutena jakeluhäviöistä ja käyttää jotain muuta perustetta haluamansa patteriauton hankinnassa.