@HybridRules kirjoitti:
Katsoitko Nürnburg-ringiltä julkaistut kaksi videota, uudempi pyöreällä ratilla olevalla ja vanhempi Yokella varustetulla Model S:llä. Lähetin linkin tuossa aiemmin. Tuskin rataennätyksiä ajetaan autolla, jossa kuski ei meinaa pysyä kyydissä. TM:n tapa "viimeistellä" testi kuin testi mutu-kommenteilla on aika ärsyttävä. Testeissä voitaisiin suoraan tehdä loppuarvostelut toimittajien tarinoilla. Säästyisi aikaa ja rahaa ja lopputulos olisi sama.
Katsoitko itse? Näyttääkö auton penkki nelipistevöineen TM:n arvostelemalta vakiopenkiltä? Äkkinäisen silmään näyttäisi kisapenkiltä, kun ikkunan puolella on pään kohdalle asti suojaa.
Varmaan, joo. Onhan turvallisuuden kannalta oltavakin jotain normi turvavöiden lisäksi, kun tuollaisia ennätystavoitteita haetaan. Mutta TM:n sunnuntaikurvailijoille luulisi riittävän vakiovermeetkin.
@HybridRules kirjoitti:
Varmaan, joo. Onhan turvallisuuden kannalta oltavakin jotain normi turvavöiden lisäksi, kun tuollaisia ennätystavoitteita haetaan. Mutta TM:n sunnuntaikurvailijoille luulisi riittävän vakiovermeetkin.
Ja argumenttisi TM:n moitteille vakiopenkistä oli linkittää video, jossa käytössä on kisapenkki? Allekirjoitit itse videollasi vakiopenkin saamat moitteet, penkki kun ei kelpaa edes Teslalle itselleen.
Suosittelisin myös tutustumaan hieman TM:n toimittajien taustoihin ennen kommentointia sunnuntaikurvailijoista.
@HybridRules kirjoitti:
Varmaan, joo. Onhan turvallisuuden kannalta oltavakin jotain normi turvavöiden lisäksi, kun tuollaisia ennätystavoitteita haetaan. Mutta TM:n sunnuntaikurvailijoille luulisi riittävän vakiovermeetkin.
Ja argumenttisi TM:n moitteille vakiopenkistä oli linkittää video, jossa käytössä on kisapenkki? Allekirjoitit itse videollasi vakiopenkin saamat moitteet, penkki kun ei kelpaa edes Teslalle itselleen.
Suosittelisin myös tutustumaan hieman TM:n toimittajien taustoihin ennen kommentointia sunnuntaikurvailijoista.
Äärirajoilla ajamista ei tehdä ilman, että turvallisuus on huomioitu niin hyvin kuin mahdollista. Ovatko TM:n toimittajat erityisen päteviä sunnuntaikurvailijoita?
@HybridRules kirjoitti:
Äärirajoilla ajamista ei tehdä ilman, että turvallisuus on huomioitu niin hyvin kuin mahdollista. Ovatko TM:n toimittajat erityisen päteviä sunnuntaikurvailijoita?
Eli Teslan Model S Track Packilla ei kannata ajaa äärirajoilla radalla (mitä tarkoittaakaan Track Pack?) ennen kuin on vaihtanut sopivan penkin? Jälkimmäiseen kysymykseesi voit etsiä vastauksen itse ja vaikkapa arvioida omaa kompetenssiasi asiassa.
Lainataampa vähän tekstiä TM jutusta koskien Model S Plaid Track Packia:
Tesla Model S Plaidin vertailu alkaa varikkopilttuusta. Mittauspäivää edeltävänä iltana yhtiön mekaanikot vaihtavat autoon jälkiasenteisena lisävarusteena saatavan Track Package -paketin sisällön. Tesla myy pakettia jälkiasenteisena 18 435 eurolla.
Paketin tärkein varuste on hiilikuitukeraamiset jarrulevyt, joiden halkaisija molemmilla akseleilla on 410 millimetriä. Edessä on kuusimäntäiset ja takana nelimäntäiset jarrusatulat
Uudet vanteet ovat 20-tuumaiset, ja niitä peittävien renkaiden nimi on komea: Goodyear Eagle F1 Supercar 3R.
Yllä oleva siis Sähköautot radalla vertailun tiimoilta. Vertailuhan oli yhteispohjoismaalainen, joten TM Teslavastaisuus Ruotsalaisten ja varsinkin Norjalaisten seurassa varmastikaan korostu?
Eli melko reippaan hintainen varustepaketti asennettiin vasta pelipaikalla autoon , kun muut osallistujat olivat tehtaiden jäljiltä. Tuohon rahaan ei siis kuulunut ns. urheiluistuinta.
Nopeudessa Model S otti noin 3 sekunnin pohjat tuolla pari kilometrin radan pätkällä, mikä Keke Rosbergin sanoin on erona muihin valovuosi.
Kierroskestävyys on myöskin erinomainen, 7 kierroksen jälkeen ei väsymisen merkkejä, muuten kuin akusta on hävinnyt 40%.
Vertailun voitto olisi ollut selviö, jos istuin olisi verhoiltu edes alcantaralla. Liukkautta olisi ollut paljon vähemmän, vaikkei varsinaista sivuttaistukea muotoilulla olisikaan vielä lisätty.
Jossain säikeessä TM moitittiin Kiinalaisten sähköautojen kehumisesta.
Tämän vertailun puitteissa vaikea todistaa. Kiinalaiset hyytyivät jarrujen osalta jo yhden kierroksen jälkeen niin pahasti ettei kaikilla saatu edes 3 kierrosta täyteen.
@HybridRules kirjoitti:
Äärirajoilla ajamista ei tehdä ilman, että turvallisuus on huomioitu niin hyvin kuin mahdollista. Ovatko TM:n toimittajat erityisen päteviä sunnuntaikurvailijoita?
Eli Teslan Model S Track Packilla ei kannata ajaa äärirajoilla radalla (mitä tarkoittaakaan Track Pack?) ennen kuin on vaihtanut sopivan penkin? Jälkimmäiseen kysymykseesi voit etsiä vastauksen itse ja vaikkapa arvioida omaa kompetenssiasi asiassa.
Odotellessa voit perehtyä vaikkapa tähän:
Äärirajoilla ei yleensäkään kannata ajaa, mutta tietysti Nürnburgringin ennätyksen haltuunotto vaatii äärirajoilla ajamista ja silloin turvallisuuteen pitää kiinnittää vielä enemmän huomiota kuin normaalisti. Voit varmaan kaivaa vaikka kuinka monta trollivideota netistä.
Ainahan testaaja voi saada sellaisen tuloksen kuin haluaa, kuten TM:nkin testeissä näemme. Jos kierrosnopeudet ja kiihtyvyys ovat parempia kuin jollain toisella, niin testin lopputuloksen voi sorvata mieleisekseen ottamalla mutu-perusteet käyttöön. Nopein auto radalla ei voita vaan se, joka saa itse valita pelin säännöt ja itse toimia tuomarina.
@HybridRules kirjoitti:
Ainahan testaaja voi saada sellaisen tuloksen kuin haluaa, kuten TM:nkin testeissä näemme. Jos kierrosnopeudet ja kiihtyvyys ovat parempia kuin jollain toisella, niin testin lopputuloksen voi sorvata mieleisekseen ottamalla mutu-perusteet käyttöön. Nopein auto radalla ei voita vaan se, joka saa itse valita pelin säännöt ja itse toimia tuomarina.
Ok, olemme siis yhtä mieltä siitä ettei Teslan vakiopenkki sovellu rata-ajoon. Mutta tätä ei olisi saanut sanoa rata-ajoon keskittyvässä testissä koska rata-ajossa ratkaisee ainoastaan kierrosaika? Parasta kierrosaikaa tavoitellessa on tapana ajaa äärirajoilla, joten yritä nyt viimein päättää onko se ilmeisesti liukas ja huonosti sivuttaistuettu penkki siihen hyvä vai huono?
@HybridRules kirjoitti:
Harmaa on Suomen yleisin auton väri v. 2023.
Väriluettelossa harmaa ja hopea ovat omina riveinään. Miksi tässä ketjussa halutaan hopea sisällyttää harmaaseen värikirjoon, mutta moottorin julkaisemassa listassa ei?
Autoni sijoittuvat tuossa vertailussa vasta sijoille 3, 4 ja 5. Nyt varmaan pitäisi mollata Moottori-lehti ja jos olisin tilaaja niin perua tilaus sekä aloittaa lokakampanja sosiaalisessa mediassa lehteä vastaan.
Jos koet, että haluat valittaa faktatiedoista, niin siitä vain. Jos viittaat Tekniikan Maailman teslavastaisuuteen, niin siinä ei ole kyse faktatietojen kertomisesta lehdessä vaan musta tuntuu-perusteilla tehdyistä "testeistä". Esim. rata-ajo: paras kierrosaika ja paras kiihtyvyys, mutta TM:n toimittajasta tuntuu, että huono auto. Minkä tahansa arvostelun saa näyttämään, miltä haluaa, kun arvostelun määräävä tekijä on toimittajan musta tuntuu-mielipide eikä faktatieto.
Kaikella kunnioituksella, mutta kuulostat päivä päivältä enemmän eräältä toiselta merkkifanaatikolta.
Onhan minuakin harmittanut kun Corollan ohjausta on haukuttu tunnottomaksi keskialueella, mutta toisaalta luotan siihen että autotoimittajien näppi- ja takapuolituntuma on tarkempi kuin minulla, minkä lisäksi heillä on enemmän ja tuoreempia vertailukohtia. Voin kuitenkin itse olla täysin tyytyväinen Corollan ajotumtumaan.
En minä maista viineistäkään niitä hienouksia joita asiantuntijat löytävät, enkä erota virtuoosimaista muusikkoa keskinkertaisesta
@HybridRules kirjoitti:
Ainahan testaaja voi saada sellaisen tuloksen kuin haluaa, kuten TM:nkin testeissä näemme. Jos kierrosnopeudet ja kiihtyvyys ovat parempia kuin jollain toisella, niin testin lopputuloksen voi sorvata mieleisekseen ottamalla mutu-perusteet käyttöön. Nopein auto radalla ei voita vaan se, joka saa itse valita pelin säännöt ja itse toimia tuomarina.
Ok, olemme siis yhtä mieltä siitä ettei Teslan vakiopenkki sovellu rata-ajoon. Mutta tätä ei olisi saanut sanoa rata-ajoon keskittyvässä testissä koska rata-ajossa ratkaisee ainoastaan kierrosaika? Parasta kierrosaikaa tavoitellessa on tapana ajaa äärirajoilla, joten yritä nyt viimein päättää onko se ilmeisesti liukas ja huonosti sivuttaistuettu penkki siihen hyvä vai huono?
Minä en ole yhtä mieltä Teslan penkin sopivuudesta rata-ajoon, koska en ole asiaa kokeillut. Eihän Teslassa vakiona ole kuppi-istuimia, mutta itse Teslaa ajaneena en osaa kuvitella, miksi se niin valtavan huonokaan olisi rata-ajossa. Pitäisi joskus käydä radalla kokeilemassa, mutta kun vakuutuksien kanssa voisi tulla ongelmaa, jos sattuu jotain, niin en varmaan mene.
Nürnburgringin rataennätyksen valtaaminen vaatii enemmän kuin TM:n toimittajien kurvailu, oletan.
@HybridRules kirjoitti:
Harmaa on Suomen yleisin auton väri v. 2023.
Väriluettelossa harmaa ja hopea ovat omina riveinään. Miksi tässä ketjussa halutaan hopea sisällyttää harmaaseen värikirjoon, mutta moottorin julkaisemassa listassa ei?
Autoni sijoittuvat tuossa vertailussa vasta sijoille 3, 4 ja 5. Nyt varmaan pitäisi mollata Moottori-lehti ja jos olisin tilaaja niin perua tilaus sekä aloittaa lokakampanja sosiaalisessa mediassa lehteä vastaan.
Jos koet, että haluat valittaa faktatiedoista, niin siitä vain. Jos viittaat Tekniikan Maailman teslavastaisuuteen, niin siinä ei ole kyse faktatietojen kertomisesta lehdessä vaan musta tuntuu-perusteilla tehdyistä "testeistä". Esim. rata-ajo: paras kierrosaika ja paras kiihtyvyys, mutta TM:n toimittajasta tuntuu, että huono auto. Minkä tahansa arvostelun saa näyttämään, miltä haluaa, kun arvostelun määräävä tekijä on toimittajan musta tuntuu-mielipide eikä faktatieto.
Kaikella kunnioituksella, mutta kuulostat päivä päivältä enemmän eräältä toiselta merkkifanaatikolta.
Onhan minuakin harmittanut kun Corollan ohjausta on haukuttu tunnottomaksi keskialueella, mutta toisaalta luotan siihen että autotoimittajien näppi- ja takapuolituntuma on tarkempi kuin minulla, minkä lisäksi heillä on enemmän ja tuoreempia vertailukohtia. Voin kuitenkin itse olla täysin tyytyväinen Corollan ajotumtumaan.
En minä maista viineistäkään niitä hienouksia joita asiantuntijat löytävät, enkä erota virtuoosimaista muusikkoa keskinkertaisesta
Voi olla, että kuulostan. Vaikka ei pitäisi, niin näissä jänkhäämisissä alkaa pikkuhiljaa aina provosoitua. Kun joskus olisi joku testi, jossa Teslan mitattuja ominaisuuksia testeissä ei jyrättäisi yli toimittajien henkilökohtaisilla mielipiteillä. Tai sitten hankittaisiin toimittajia, jotka eivät ole teslavastaisia🙂
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Moottoritiellä ajetaan ruuhka-aikaan hyvin pienillä etäisyyksillä. Jos ei ole mihinkään kiire ja on valppaana, rekan takana voi ajaa niin lähellä, ettei rekkakuski edes näe takana ajavaa peileistä. Kulutus on selvästi pienempi. Kulutus pompsahtaa erityisesti jos rekkaa lähtee ohittamaan. Avainsanat ”valppaana” ja ”hereillä”. Jos rekka jarruttaa, motarilla ei kovin yleistä, henkilöauton hidastuvuus on paljon parempi kunhan ehtii jarruttaa ajoissa.
Itse en tätä harrasta koska yleensä ajan rajoitusten mukaan mutta Volvon kulutus näytti tippuvan 2L alemmas rekan imussa.
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Moottoritiellä ajetaan ruuhka-aikaan hyvin pienillä etäisyyksillä. Jos ei ole mihinkään kiire ja on valppaana, rekan takana voi ajaa niin lähellä, ettei rekkakuski edes näe takana ajavaa peileistä. Kulutus on selvästi pienempi. Kulutus pompsahtaa erityisesti jos rekkaa lähtee ohittamaan. Avainsanat ”valppaana” ja ”hereillä”. Jos rekka jarruttaa, motarilla ei kovin yleistä, henkilöauton hidastuvuus on paljon parempi kunhan ehtii jarruttaa ajoissa.
Itse en tätä harrasta koska yleensä ajan rajoitusten mukaan mutta Volvon kulutus näytti tippuvan 2L alemmas rekan imussa.
Millä keinoin olet todennut kulutuksen pienemisen ja kuinka pitkältä matkalta rekan perässä?
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Moottoritiellä ajetaan ruuhka-aikaan hyvin pienillä etäisyyksillä. Jos ei ole mihinkään kiire ja on valppaana, rekan takana voi ajaa niin lähellä, ettei rekkakuski edes näe takana ajavaa peileistä. Kulutus on selvästi pienempi. Kulutus pompsahtaa erityisesti jos rekkaa lähtee ohittamaan. Avainsanat ”valppaana” ja ”hereillä”. Jos rekka jarruttaa, motarilla ei kovin yleistä, henkilöauton hidastuvuus on paljon parempi kunhan ehtii jarruttaa ajoissa.
Itse en tätä harrasta koska yleensä ajan rajoitusten mukaan mutta Volvon kulutus näytti tippuvan 2L alemmas rekan imussa.
Millä keinoin olet todennut kulutuksen pienemisen ja kuinka pitkältä matkalta rekan perässä?
Tämähän ei ole kovin tieteellistä. Olin pari vuotta sitten hetken aikaa kiinnostunut kulutuksesta kun diesel maksoi lähelle 2,50€/L. Volvon kulutusmittari näyttää hyvin optimistisia arvoja mutta kun sen tietää, kulutusta voi miettiä ”suhteellisesti”. Optimistisuus mittauksessa on reilu litra satasella ja sitä ei voi kalibroida. Jos nollaan keskikulutusmittauksen, se asettuu melko tarkkaan 4.4 lukemaan tuhansien kilometrien jälkeen ja tankatessa jo vuosien ajan kulutus oikeasti on noin 5.5. Kerran tankkasin VT25 varrella olevassa Siippoon Neste asemalla, nollasin mittauksen (lähdössä jo lämmin kone) ja ajoin töihin vanhaa Porintietä Kehä 3 asti jolloin mittari näytti 2.9. Keskinopeus luultavasti alle 60, rajoitukset on 80-60km/h.
Samalla tavoin rekan perään kohti Tamperetta VT25 liittymästä. Hämeelinnassa luovutin ja mittaus näytti 2.8. Eli pari litraa vähemmän lienee liioittelua vs jos voisi ajaa motaria aivan yksin 80-90, ehkä totuus on lähempänä puoltatoista.
Korostan edelleen, että rekan perässä ajaminen on rasittavaa, säästöt ei ole kummoinen palkka siitä, että ajaa erityisen skarppina liian lähellä edelläajavaa. Siinä tulee mieleen, että rekkakuskilla on kamera taaksepäin ja miettii, että kukas hullu siellä puskurissa oikein hännystelee. Keskikulutus asettuu lukemaan 5.1 jos ajaa motaria 120 km/h eli todellinen on reilu 6. Auto on siis euro 3, hiukkaspönttöä ei ole koskaan ollutkaan, egr tukittu, optimoitu softa, normiajot osuu kaikki optimikierrosalueelle jossa max vääntö on päälle 500 Nm. Katsastuksen k-arvo 0,3 jolla katsastuksen saisi läpi vielä euro 5 autollakin.
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Moottoritiellä ajetaan ruuhka-aikaan hyvin pienillä etäisyyksillä. Jos ei ole mihinkään kiire ja on valppaana, rekan takana voi ajaa niin lähellä, ettei rekkakuski edes näe takana ajavaa peileistä. Kulutus on selvästi pienempi. Kulutus pompsahtaa erityisesti jos rekkaa lähtee ohittamaan. Avainsanat ”valppaana” ja ”hereillä”. Jos rekka jarruttaa, motarilla ei kovin yleistä, henkilöauton hidastuvuus on paljon parempi kunhan ehtii jarruttaa ajoissa.
Itse en tätä harrasta koska yleensä ajan rajoitusten mukaan mutta Volvon kulutus näytti tippuvan 2L alemmas rekan imussa.
Millä keinoin olet todennut kulutuksen pienemisen ja kuinka pitkältä matkalta rekan perässä?
Tämähän ei ole kovin tieteellistä. Olin pari vuotta sitten hetken aikaa kiinnostunut kulutuksesta kun diesel maksoi lähelle 2,50€/L. Volvon kulutusmittari näyttää hyvin optimistisia arvoja mutta kun sen tietää, kulutusta voi miettiä ”suhteellisesti”. Optimistisuus mittauksessa on reilu litra satasella ja sitä ei voi kalibroida. Jos nollaan keskikulutusmittauksen, se asettuu melko tarkkaan 4.4 lukemaan tuhansien kilometrien jälkeen ja tankatessa jo vuosien ajan kulutus oikeasti on noin 5.5. Kerran tankkasin VT25 varrella olevassa Siippoon Neste asemalla, nollasin mittauksen (lähdössä jo lämmin kone) ja ajoin töihin vanhaa Porintietä Kehä 3 asti jolloin mittari näytti 2.9. Keskinopeus luultavasti alle 60, rajoitukset on 80-60km/h.
Samalla tavoin rekan perään kohti Tamperetta VT25 liittymästä. Hämeelinnassa luovutin ja mittaus näytti 2.8. Eli pari litraa vähemmän lienee liioittelua vs jos voisi ajaa motaria aivan yksin 80-90, ehkä totuus on lähempänä puoltatoista.
Korostan edelleen, että rekan perässä ajaminen on rasittavaa, säästöt ei ole kummoinen palkka siitä, että ajaa erityisen skarppina liian lähellä edelläajavaa. Siinä tulee mieleen, että rekkakuskilla on kamera taaksepäin ja miettii, että kukas hullu siellä puskurissa oikein hännystelee. Keskikulutus asettuu lukemaan 5.1 jos ajaa motaria 120 km/h eli todellinen on reilu 6. Auto on siis euro 3, hiukkaspönttöä ei ole koskaan ollutkaan, egr tukittu, optimoitu softa, normiajot osuu kaikki optimikierrosalueelle jossa max vääntö on päälle 500 Nm. Katsastuksen k-arvo 0,3 jolla katsastuksen saisi läpi vielä euro 5 autollakin.
Ihan muutaman kilometrin mittauksilla ei välttämättä ole kovinkaan vahvaa kytköstä todellisuuteen. Ja softansekoituksen jälkeen ei auton näyttökään pidä paikkansa välttämättä ollenkaan. Softaoptimointi ei välttämättä hyödytä kuin sen tekijää. On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä.
Maksimivääntö ja -teho ovat useimmiten turhia arvoja. 99% ajasta ajetaan ihan muilla arvoilla. Varsinkin maksimitehon pitäisi näkyä kulutuksessa, tehoa kun tulee vain polttoaineesta. Ja tavallisesti moottorin alkuperäinenkin vääntö riittää, kun ajetaan oikeilla kierrosluvuilla. Vääntö riittää useimmiten myös liian pienillä kierroksilla ajamiseen.
Olisiko hyvä idea ajaa sähköautolla kuorma-auton imussa?
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Moottoritiellä ajetaan ruuhka-aikaan hyvin pienillä etäisyyksillä. Jos ei ole mihinkään kiire ja on valppaana, rekan takana voi ajaa niin lähellä, ettei rekkakuski edes näe takana ajavaa peileistä. Kulutus on selvästi pienempi. Kulutus pompsahtaa erityisesti jos rekkaa lähtee ohittamaan. Avainsanat ”valppaana” ja ”hereillä”. Jos rekka jarruttaa, motarilla ei kovin yleistä, henkilöauton hidastuvuus on paljon parempi kunhan ehtii jarruttaa ajoissa.
Itse en tätä harrasta koska yleensä ajan rajoitusten mukaan mutta Volvon kulutus näytti tippuvan 2L alemmas rekan imussa.
Millä keinoin olet todennut kulutuksen pienemisen ja kuinka pitkältä matkalta rekan perässä?
Tämähän ei ole kovin tieteellistä. Olin pari vuotta sitten hetken aikaa kiinnostunut kulutuksesta kun diesel maksoi lähelle 2,50€/L. Volvon kulutusmittari näyttää hyvin optimistisia arvoja mutta kun sen tietää, kulutusta voi miettiä ”suhteellisesti”. Optimistisuus mittauksessa on reilu litra satasella ja sitä ei voi kalibroida. Jos nollaan keskikulutusmittauksen, se asettuu melko tarkkaan 4.4 lukemaan tuhansien kilometrien jälkeen ja tankatessa jo vuosien ajan kulutus oikeasti on noin 5.5. Kerran tankkasin VT25 varrella olevassa Siippoon Neste asemalla, nollasin mittauksen (lähdössä jo lämmin kone) ja ajoin töihin vanhaa Porintietä Kehä 3 asti jolloin mittari näytti 2.9. Keskinopeus luultavasti alle 60, rajoitukset on 80-60km/h.
Samalla tavoin rekan perään kohti Tamperetta VT25 liittymästä. Hämeelinnassa luovutin ja mittaus näytti 2.8. Eli pari litraa vähemmän lienee liioittelua vs jos voisi ajaa motaria aivan yksin 80-90, ehkä totuus on lähempänä puoltatoista.
Korostan edelleen, että rekan perässä ajaminen on rasittavaa, säästöt ei ole kummoinen palkka siitä, että ajaa erityisen skarppina liian lähellä edelläajavaa. Siinä tulee mieleen, että rekkakuskilla on kamera taaksepäin ja miettii, että kukas hullu siellä puskurissa oikein hännystelee. Keskikulutus asettuu lukemaan 5.1 jos ajaa motaria 120 km/h eli todellinen on reilu 6. Auto on siis euro 3, hiukkaspönttöä ei ole koskaan ollutkaan, egr tukittu, optimoitu softa, normiajot osuu kaikki optimikierrosalueelle jossa max vääntö on päälle 500 Nm. Katsastuksen k-arvo 0,3 jolla katsastuksen saisi läpi vielä euro 5 autollakin.
Ihan muutaman kilometrin mittauksilla ei välttämättä ole kovinkaan vahvaa kytköstä todellisuuteen. Ja softansekoituksen jälkeen ei auton näyttökään pidä paikkansa välttämättä ollenkaan. Softaoptimointi ei välttämättä hyödytä kuin sen tekijää. On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä.
Maksimivääntö ja -teho ovat useimmiten turhia arvoja. 99% ajasta ajetaan ihan muilla arvoilla. Varsinkin maksimitehon pitäisi näkyä kulutuksessa, tehoa kun tulee vain polttoaineesta. Ja tavallisesti moottorin alkuperäinenkin vääntö riittää, kun ajetaan oikeilla kierrosluvuilla. Vääntö riittää useimmiten myös liian pienillä kierroksilla ajamiseen.
En tiedä missä päin asustelet, mutta VT25 rampilta Hyvinkäällä on Hämeenlinnaan noin 50km. Liekö se sitten muutama kilometri - tulkintakysymys.
Autojen tekniset tiedot nyt vaan on tapana ilmoittaa "max vääntö, max teho" vaikka harvoin niitä käytetään.
Se softa on ollut autossa jo melkein 20 vuotta, samat kulutuslukemat on olleet järjestelmällisesti ja jos Volvo foorumeilla käyt, niin tietyn aikakauden vakioautoissa on sama optimistinen polttoaineenkulutusmittaus ja sininen on kertonut, että sitä ei voi kalibroida. Totta on, että tehoon tarvitaan polttoainetta mutta softan optimointi silti yleensä parantaa polttoainetaloutta. Polttoainetta nimittäin kuluu vain silloin kun tehoa käytetään. Volkkarikin muutti takaisinkutsussa kaikki tietyt dieselin softat ja kaverin autoon tuli negatiivinen optimointi, vääntö pieneni, kulutus lisääntyi vaikkei VW mitään myönnä. Olen samaa mieltä, että kun on riittävästi vääntöä, se riittää. Nykyisissä sähköautoissa 300 kW ja siihen tarvittava vääntö, on useimmille autoilijoille yli tarpeen. Dieselit on muutenkin hyvin vääntäviä, ajomukavuus ainakin manuaalilla on erilainen kuin jollakin tehokkaalla, vapaasti hengittävällä 1.0 L bensiiniautolla jossa max vääntö on 5500 rpm ja max teho 6500 rpm. Olin aikoinaan Volvo-harrastajien kanssa Harisella Valkeakoskella - "penkityspäivä". Olen saanut mustaa valkoisella vääntökäyrän. Minua ennen penkissä oli 5.0 L jenkkidiesel ja kun Harinen peruutti Volvon penkistä pois, sanoi, että tämä Volvo on nopea, paljon nopeampi kuin tuo edellinen.
Kaipaisin vähän perusteluja väitteeseen:
"On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä"
Jos vääntö lisääntyy 50% ja teho 30% optimoinnilla, miten sitä ei voisi huomana?
"On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä"
Jos vääntö lisääntyy 50% ja teho 30% optimoinnilla, miten sitä ei voisi huomana?
Leikkasit tuon kulutuskappaleesta ja siirsit sen tehoon ja vääntöön. Kulutuksen vertailu, kun on vain yksi testikappale, on hankalaa. No, jos ajoitusta muutetaan reippaalla kädellä, kulutus tippuu.
"On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä"
Jos vääntö lisääntyy 50% ja teho 30% optimoinnilla, miten sitä ei voisi huomana?
Leikkasit tuon kulutuskappaleesta ja siirsit sen tehoon ja vääntöön. Kulutuksen vertailu, kun on vain yksi testikappale, on hankalaa. No, jos ajoitusta muutetaan reippaalla kädellä, kulutus tippuu.
Koko tarinasi tuossa kappaleessa liittyy siis vain ja ainoastaan kulutukseen? Kirjoitit kuitenkin "Softaoptimointi ei välttämättä hyödytä kuin sen tekijää. On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu." - parantaisi autoa jotenkin? Ei siis pelkästään kulutusta?
Kokeile laittaa superlonin pala autosi kaasupolkimen alle/taakse ja yritä selvittää, vaikuttaako se kulutukseen. Monet on sitä mieltä, että alentaa.
"On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä"
Jos vääntö lisääntyy 50% ja teho 30% optimoinnilla, miten sitä ei voisi huomana?
Leikkasit tuon kulutuskappaleesta ja siirsit sen tehoon ja vääntöön. Kulutuksen vertailu, kun on vain yksi testikappale, on hankalaa. No, jos ajoitusta muutetaan reippaalla kädellä, kulutus tippuu.
Koko tarinasi tuossa kappaleessa liittyy siis vain ja ainoastaan kulutukseen? Kirjoitit kuitenkin "Softaoptimointi ei välttämättä hyödytä kuin sen tekijää. On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu." - parantaisi autoa jotenkin? Ei siis pelkästään kulutusta?
Kokeile laittaa superlonin pala autosi kaasupolkimen alle/taakse ja yritä selvittää, vaikuttaako se kulutukseen. Monet on sitä mieltä, että alentaa.
Joo, sillain on yleensä tapana kirjoittaa, että kappaleessa olevat asiat liittyvät toisiinsa. Taloudellista hyötyä ei saa kuin softaaja, kulutus ei tipu pienellä viilauksella.
Superlonin vaikutus riippunee jalan levottomuudesta. Jos se vähentää turhia kiihdytyksiä, se vähentää myös kulutusta. Aina lattiaan polkaisukaan tuskin kulutusta paremmaksi tee. Sen sijaan pintakaasulla kiihdyttely ei kulutusta pudota. Kohtuullinen kiihdytys on paras ja sitten nopeuteen sopiva vaihde päälle. Ei superlonilla pitäisi olla siis mitään vaikutusta, jos kuskilla on muutoin järkevä ajotapa eikä hän ole urkuri.
@Josef kirjoitti:
Asia on testattu Mythbusters Big Rig jaksossa.
Jos ajaa 10 jalan päässä ison rekan puskurista, niin polttoaineen kulutus voi laskea jopa 39%
20 jalkaa sai tuloksen 27%
10 jalkaa on kovin lähellä. 20 jalkaa onkin jo sopiva ja turvallinen etäisyys, jota voi käyttää vieraan rekan kanssa.
Raskaassa kalustossa on erilaisia levyjä ohjaamon ja kuormatilan ja perävaunun väleissä juuri ilmanvastuksen takia. Ja ne välit eivät ole muutenkaan isoja, mutta perävaunukin tulee liian kaukana ilmanvastuksen kannalta. Vertailun vuoksi asuntovaunu voi melkein tuplata kulutuksen, kun se ei hyödy liian kaukana vetoauton peesistä, vaikka olisi isompikin auto.
@Josef kirjoitti:
Asia on testattu Mythbusters Big Rig jaksossa.
Jos ajaa 10 jalan päässä ison rekan puskurista, niin polttoaineen kulutus voi laskea jopa 39%
20 jalkaa sai tuloksen 27%
10 jalkaa on kovin lähellä. 20 jalkaa onkin jo sopiva ja turvallinen etäisyys, jota voi käyttää vieraan rekan kanssa.
Raskaassa kalustossa on erilaisia levyjä ohjaamon ja kuormatilan ja perävaunun väleissä juuri ilmanvastuksen takia. Ja ne välit eivät ole muutenkaan isoja, mutta perävaunukin tulee liian kaukana ilmanvastuksen kannalta. Vertailun vuoksi asuntovaunu voi melkein tuplata kulutuksen, kun se ei hyödy liian kaukana vetoauton peesistä, vaikka olisi isompikin auto.
Millaista autoa ajattelit kun mielessä on iso auto asuntovaunun veturina?
@Josef kirjoitti:
Asia on testattu Mythbusters Big Rig jaksossa.
Jos ajaa 10 jalan päässä ison rekan puskurista, niin polttoaineen kulutus voi laskea jopa 39%
20 jalkaa sai tuloksen 27%
10 jalkaa on kovin lähellä. 20 jalkaa onkin jo sopiva ja turvallinen etäisyys, jota voi käyttää vieraan rekan kanssa.
Raskaassa kalustossa on erilaisia levyjä ohjaamon ja kuormatilan ja perävaunun väleissä juuri ilmanvastuksen takia. Ja ne välit eivät ole muutenkaan isoja, mutta perävaunukin tulee liian kaukana ilmanvastuksen kannalta. Vertailun vuoksi asuntovaunu voi melkein tuplata kulutuksen, kun se ei hyödy liian kaukana vetoauton peesistä, vaikka olisi isompikin auto.
Millaista autoa ajattelit kun mielessä on iso auto asuntovaunun veturina?
Mahtimaasturi tai transuluokan pakettiauto. Sprinteri voi jo porata vaunun mentävän reiän ilmaan, jos aisa ei ole liian pitkä.
Varmaan, joo. Onhan turvallisuuden kannalta oltavakin jotain normi turvavöiden lisäksi, kun tuollaisia ennätystavoitteita haetaan. Mutta TM:n sunnuntaikurvailijoille luulisi riittävän vakiovermeetkin.
Ja argumenttisi TM:n moitteille vakiopenkistä oli linkittää video, jossa käytössä on kisapenkki? Allekirjoitit itse videollasi vakiopenkin saamat moitteet, penkki kun ei kelpaa edes Teslalle itselleen.
Suosittelisin myös tutustumaan hieman TM:n toimittajien taustoihin ennen kommentointia sunnuntaikurvailijoista.
Äärirajoilla ajamista ei tehdä ilman, että turvallisuus on huomioitu niin hyvin kuin mahdollista. Ovatko TM:n toimittajat erityisen päteviä sunnuntaikurvailijoita?
Eli Teslan Model S Track Packilla ei kannata ajaa äärirajoilla radalla (mitä tarkoittaakaan Track Pack?) ennen kuin on vaihtanut sopivan penkin? Jälkimmäiseen kysymykseesi voit etsiä vastauksen itse ja vaikkapa arvioida omaa kompetenssiasi asiassa.
Odotellessa voit perehtyä vaikkapa tähän:
Lainataampa vähän tekstiä TM jutusta koskien Model S Plaid Track Packia:
Tesla Model S Plaidin vertailu alkaa varikkopilttuusta. Mittauspäivää edeltävänä iltana yhtiön mekaanikot vaihtavat autoon jälkiasenteisena lisävarusteena saatavan Track Package -paketin sisällön. Tesla myy pakettia jälkiasenteisena 18 435 eurolla.
Paketin tärkein varuste on hiilikuitukeraamiset jarrulevyt, joiden halkaisija molemmilla akseleilla on 410 millimetriä. Edessä on kuusimäntäiset ja takana nelimäntäiset jarrusatulat
Uudet vanteet ovat 20-tuumaiset, ja niitä peittävien renkaiden nimi on komea: Goodyear Eagle F1 Supercar 3R.
Yllä oleva siis Sähköautot radalla vertailun tiimoilta. Vertailuhan oli yhteispohjoismaalainen, joten TM Teslavastaisuus Ruotsalaisten ja varsinkin Norjalaisten seurassa varmastikaan korostu?
Eli melko reippaan hintainen varustepaketti asennettiin vasta pelipaikalla autoon , kun muut osallistujat olivat tehtaiden jäljiltä. Tuohon rahaan ei siis kuulunut ns. urheiluistuinta.
Nopeudessa Model S otti noin 3 sekunnin pohjat tuolla pari kilometrin radan pätkällä, mikä Keke Rosbergin sanoin on erona muihin valovuosi.
Kierroskestävyys on myöskin erinomainen, 7 kierroksen jälkeen ei väsymisen merkkejä, muuten kuin akusta on hävinnyt 40%.
Vertailun voitto olisi ollut selviö, jos istuin olisi verhoiltu edes alcantaralla. Liukkautta olisi ollut paljon vähemmän, vaikkei varsinaista sivuttaistukea muotoilulla olisikaan vielä lisätty.
Jossain säikeessä TM moitittiin Kiinalaisten sähköautojen kehumisesta.
Tämän vertailun puitteissa vaikea todistaa. Kiinalaiset hyytyivät jarrujen osalta jo yhden kierroksen jälkeen niin pahasti ettei kaikilla saatu edes 3 kierrosta täyteen.
Äärirajoilla ei yleensäkään kannata ajaa, mutta tietysti Nürnburgringin ennätyksen haltuunotto vaatii äärirajoilla ajamista ja silloin turvallisuuteen pitää kiinnittää vielä enemmän huomiota kuin normaalisti. Voit varmaan kaivaa vaikka kuinka monta trollivideota netistä.
Ainahan testaaja voi saada sellaisen tuloksen kuin haluaa, kuten TM:nkin testeissä näemme. Jos kierrosnopeudet ja kiihtyvyys ovat parempia kuin jollain toisella, niin testin lopputuloksen voi sorvata mieleisekseen ottamalla mutu-perusteet käyttöön. Nopein auto radalla ei voita vaan se, joka saa itse valita pelin säännöt ja itse toimia tuomarina.
Ok, olemme siis yhtä mieltä siitä ettei Teslan vakiopenkki sovellu rata-ajoon. Mutta tätä ei olisi saanut sanoa rata-ajoon keskittyvässä testissä koska rata-ajossa ratkaisee ainoastaan kierrosaika? Parasta kierrosaikaa tavoitellessa on tapana ajaa äärirajoilla, joten yritä nyt viimein päättää onko se ilmeisesti liukas ja huonosti sivuttaistuettu penkki siihen hyvä vai huono?
Kaikella kunnioituksella, mutta kuulostat päivä päivältä enemmän eräältä toiselta merkkifanaatikolta.
Onhan minuakin harmittanut kun Corollan ohjausta on haukuttu tunnottomaksi keskialueella, mutta toisaalta luotan siihen että autotoimittajien näppi- ja takapuolituntuma on tarkempi kuin minulla, minkä lisäksi heillä on enemmän ja tuoreempia vertailukohtia. Voin kuitenkin itse olla täysin tyytyväinen Corollan ajotumtumaan.
En minä maista viineistäkään niitä hienouksia joita asiantuntijat löytävät, enkä erota virtuoosimaista muusikkoa keskinkertaisesta
Minä en ole yhtä mieltä Teslan penkin sopivuudesta rata-ajoon, koska en ole asiaa kokeillut. Eihän Teslassa vakiona ole kuppi-istuimia, mutta itse Teslaa ajaneena en osaa kuvitella, miksi se niin valtavan huonokaan olisi rata-ajossa. Pitäisi joskus käydä radalla kokeilemassa, mutta kun vakuutuksien kanssa voisi tulla ongelmaa, jos sattuu jotain, niin en varmaan mene.
Nürnburgringin rataennätyksen valtaaminen vaatii enemmän kuin TM:n toimittajien kurvailu, oletan.
Voi olla, että kuulostan. Vaikka ei pitäisi, niin näissä jänkhäämisissä alkaa pikkuhiljaa aina provosoitua. Kun joskus olisi joku testi, jossa Teslan mitattuja ominaisuuksia testeissä ei jyrättäisi yli toimittajien henkilökohtaisilla mielipiteillä. Tai sitten hankittaisiin toimittajia, jotka eivät ole teslavastaisia🙂
Hyvä kysymys, mitäs jos on puolipakko, kun akku alkaa hyytymään
Jos haluaa, että akku kestää pidempään, pitää ajaa todella lähellä sitä kuorma-autoa. Vähänkään järkevä etäisyys on liian kaukana ja ilmanvastus vain kasvaa. Väärä vastaus, mutta vastasinpa kuitenkin.
Hyvä vastaus, niin paljon olen raskaan liikenteen mukana jonossa ajanut, ja tiedän kuinka paljon paremmin näkee reilulta takamatkalta ohituspaikatkin.
Moottoritiellä ajetaan ruuhka-aikaan hyvin pienillä etäisyyksillä. Jos ei ole mihinkään kiire ja on valppaana, rekan takana voi ajaa niin lähellä, ettei rekkakuski edes näe takana ajavaa peileistä. Kulutus on selvästi pienempi. Kulutus pompsahtaa erityisesti jos rekkaa lähtee ohittamaan. Avainsanat ”valppaana” ja ”hereillä”. Jos rekka jarruttaa, motarilla ei kovin yleistä, henkilöauton hidastuvuus on paljon parempi kunhan ehtii jarruttaa ajoissa.
Itse en tätä harrasta koska yleensä ajan rajoitusten mukaan mutta Volvon kulutus näytti tippuvan 2L alemmas rekan imussa.
Millä keinoin olet todennut kulutuksen pienemisen ja kuinka pitkältä matkalta rekan perässä?
Jos ajaa moottoritiellä 80-90 km/h yksinään ja auto kuluttaa 5-6 l niin epäilen että samaa nopeutta rekanimussa kulutus laskee 2l
Tämähän ei ole kovin tieteellistä. Olin pari vuotta sitten hetken aikaa kiinnostunut kulutuksesta kun diesel maksoi lähelle 2,50€/L. Volvon kulutusmittari näyttää hyvin optimistisia arvoja mutta kun sen tietää, kulutusta voi miettiä ”suhteellisesti”. Optimistisuus mittauksessa on reilu litra satasella ja sitä ei voi kalibroida. Jos nollaan keskikulutusmittauksen, se asettuu melko tarkkaan 4.4 lukemaan tuhansien kilometrien jälkeen ja tankatessa jo vuosien ajan kulutus oikeasti on noin 5.5. Kerran tankkasin VT25 varrella olevassa Siippoon Neste asemalla, nollasin mittauksen (lähdössä jo lämmin kone) ja ajoin töihin vanhaa Porintietä Kehä 3 asti jolloin mittari näytti 2.9. Keskinopeus luultavasti alle 60, rajoitukset on 80-60km/h.
Samalla tavoin rekan perään kohti Tamperetta VT25 liittymästä. Hämeelinnassa luovutin ja mittaus näytti 2.8. Eli pari litraa vähemmän lienee liioittelua vs jos voisi ajaa motaria aivan yksin 80-90, ehkä totuus on lähempänä puoltatoista.
Korostan edelleen, että rekan perässä ajaminen on rasittavaa, säästöt ei ole kummoinen palkka siitä, että ajaa erityisen skarppina liian lähellä edelläajavaa. Siinä tulee mieleen, että rekkakuskilla on kamera taaksepäin ja miettii, että kukas hullu siellä puskurissa oikein hännystelee. Keskikulutus asettuu lukemaan 5.1 jos ajaa motaria 120 km/h eli todellinen on reilu 6. Auto on siis euro 3, hiukkaspönttöä ei ole koskaan ollutkaan, egr tukittu, optimoitu softa, normiajot osuu kaikki optimikierrosalueelle jossa max vääntö on päälle 500 Nm. Katsastuksen k-arvo 0,3 jolla katsastuksen saisi läpi vielä euro 5 autollakin.
Aikoinaan kevytmoottoripyörä kiihtyi rekan takana hienosti ohitukseen mutta rinnalle mennessä sen kiihtyvyys sitten hyytyikin siihen paikkaan.
@Quu kirjoitti:
Kumpaa tarkoitat: "tuskinpa vaan tippuu rekan imussa 3-4 litraan", vai "kyllä se rekan imussa voi hyvinkin laskea pari litraa" - tuossa vauhdissa.
Suomenkieli on aika jännää!
Ihan muutaman kilometrin mittauksilla ei välttämättä ole kovinkaan vahvaa kytköstä todellisuuteen. Ja softansekoituksen jälkeen ei auton näyttökään pidä paikkansa välttämättä ollenkaan. Softaoptimointi ei välttämättä hyödytä kuin sen tekijää. On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu. Voi hyvin olla plaseboa koko juttu, tuntuu niin hyvältä.
Maksimivääntö ja -teho ovat useimmiten turhia arvoja. 99% ajasta ajetaan ihan muilla arvoilla. Varsinkin maksimitehon pitäisi näkyä kulutuksessa, tehoa kun tulee vain polttoaineesta. Ja tavallisesti moottorin alkuperäinenkin vääntö riittää, kun ajetaan oikeilla kierrosluvuilla. Vääntö riittää useimmiten myös liian pienillä kierroksilla ajamiseen.
Saat itse valita, minä jään jännittämään.
Taidat olla savolainen...
En tiedä missä päin asustelet, mutta VT25 rampilta Hyvinkäällä on Hämeenlinnaan noin 50km. Liekö se sitten muutama kilometri - tulkintakysymys.
Autojen tekniset tiedot nyt vaan on tapana ilmoittaa "max vääntö, max teho" vaikka harvoin niitä käytetään.
Se softa on ollut autossa jo melkein 20 vuotta, samat kulutuslukemat on olleet järjestelmällisesti ja jos Volvo foorumeilla käyt, niin tietyn aikakauden vakioautoissa on sama optimistinen polttoaineenkulutusmittaus ja sininen on kertonut, että sitä ei voi kalibroida. Totta on, että tehoon tarvitaan polttoainetta mutta softan optimointi silti yleensä parantaa polttoainetaloutta. Polttoainetta nimittäin kuluu vain silloin kun tehoa käytetään. Volkkarikin muutti takaisinkutsussa kaikki tietyt dieselin softat ja kaverin autoon tuli negatiivinen optimointi, vääntö pieneni, kulutus lisääntyi vaikkei VW mitään myönnä. Olen samaa mieltä, että kun on riittävästi vääntöä, se riittää. Nykyisissä sähköautoissa 300 kW ja siihen tarvittava vääntö, on useimmille autoilijoille yli tarpeen. Dieselit on muutenkin hyvin vääntäviä, ajomukavuus ainakin manuaalilla on erilainen kuin jollakin tehokkaalla, vapaasti hengittävällä 1.0 L bensiiniautolla jossa max vääntö on 5500 rpm ja max teho 6500 rpm. Olin aikoinaan Volvo-harrastajien kanssa Harisella Valkeakoskella - "penkityspäivä". Olen saanut mustaa valkoisella vääntökäyrän. Minua ennen penkissä oli 5.0 L jenkkidiesel ja kun Harinen peruutti Volvon penkistä pois, sanoi, että tämä Volvo on nopea, paljon nopeampi kuin tuo edellinen.
Kaipaisin vähän perusteluja väitteeseen:
Jos vääntö lisääntyy 50% ja teho 30% optimoinnilla, miten sitä ei voisi huomana?
Leikkasit tuon kulutuskappaleesta ja siirsit sen tehoon ja vääntöön. Kulutuksen vertailu, kun on vain yksi testikappale, on hankalaa. No, jos ajoitusta muutetaan reippaalla kädellä, kulutus tippuu.
Koko tarinasi tuossa kappaleessa liittyy siis vain ja ainoastaan kulutukseen? Kirjoitit kuitenkin "Softaoptimointi ei välttämättä hyödytä kuin sen tekijää. On suunnilleen mahdotonta tietää, että se parantaisi autoa jotenkin, kun vertailukohta puuttuu." - parantaisi autoa jotenkin? Ei siis pelkästään kulutusta?
Kokeile laittaa superlonin pala autosi kaasupolkimen alle/taakse ja yritä selvittää, vaikuttaako se kulutukseen. Monet on sitä mieltä, että alentaa.
Joo, sillain on yleensä tapana kirjoittaa, että kappaleessa olevat asiat liittyvät toisiinsa. Taloudellista hyötyä ei saa kuin softaaja, kulutus ei tipu pienellä viilauksella.
Superlonin vaikutus riippunee jalan levottomuudesta. Jos se vähentää turhia kiihdytyksiä, se vähentää myös kulutusta. Aina lattiaan polkaisukaan tuskin kulutusta paremmaksi tee. Sen sijaan pintakaasulla kiihdyttely ei kulutusta pudota. Kohtuullinen kiihdytys on paras ja sitten nopeuteen sopiva vaihde päälle. Ei superlonilla pitäisi olla siis mitään vaikutusta, jos kuskilla on muutoin järkevä ajotapa eikä hän ole urkuri.
Asia on testattu Mythbusters Big Rig jaksossa.
Jos ajaa 10 jalan päässä ison rekan puskurista, niin polttoaineen kulutus voi laskea jopa 39%
20 jalkaa sai tuloksen 27%
10 jalkaa on kovin lähellä. 20 jalkaa onkin jo sopiva ja turvallinen etäisyys, jota voi käyttää vieraan rekan kanssa.
Raskaassa kalustossa on erilaisia levyjä ohjaamon ja kuormatilan ja perävaunun väleissä juuri ilmanvastuksen takia. Ja ne välit eivät ole muutenkaan isoja, mutta perävaunukin tulee liian kaukana ilmanvastuksen kannalta. Vertailun vuoksi asuntovaunu voi melkein tuplata kulutuksen, kun se ei hyödy liian kaukana vetoauton peesistä, vaikka olisi isompikin auto.
Millaista autoa ajattelit kun mielessä on iso auto asuntovaunun veturina?
Mahtimaasturi tai transuluokan pakettiauto. Sprinteri voi jo porata vaunun mentävän reiän ilmaan, jos aisa ei ole liian pitkä.