Olen mietiskellyt auton vaihtoa (nykyinen auto on Volvo V90 D4 AWD.
Ajan vuodessa n. 75000 km ja päivittäiset matkat ovat välillä melko pitkiä
Olen "unelmoinut" Volvo XC 60 T8:sta, mutta juttelin Helsinkiläisen kaverin kanssa jolla tällainen auto on ja kuulin että keskikulutus pyörii 7,5l paikkeilla bensaa, vaikka se on käytännössä joka yö latauksessa, eli sillä ei peppu kestä ajella, eikä myöskään maailma pelastu.
Mitä suosittelette?
Täyssähköauto ei tule kysymykseen, koska päivittäiset matkat ovat pitkiä, eikä latausmahdollisuuksia ole. Bensiinihybridit (ainakin isommat) tulevat kalliiksi. Minusta tuntuu että kyseessä on näiden kohdalla jonkinlainen väärinymmärrys, eli kulutuslukemat eivät aikuisten oikeasti ole sitä mitä ilmoitetaan. Nykyinen Volvoni kulutus on jopa pienempi, kuin ilmoitettu kulutus, mutta entäpä hybridien??
Jo suurimmanarvonsa menettänyt käytetty diesel.
Ajelen V60 T8lla, ja kulutus on asettunut 5,3 litran paikkeille. Kilsoja tulee kuitenkin alle puolet sinun lukemistasi, ja pitkää matkaa harvoin. Moottoritiekulutus ilman sähköä jossain siellä 7,5 litran hujakoilla. Se on tehokkaaksi bensa-autoksi varsin kohtuullinen (edellinen lähenteli 10 litraa satasella, tehoja 150hp), mutta ei toki pärjää dieselille.
Sinuna minä jatkaisin samanlaisella kuin nytkin.
75.000 km/236 päivää = 317 km per päivä. Voipi olla ettei sähköautolla pärjää näissä oloissa ja talvikin saattaa rajoittaa päivittäisen toimintamatkan aika lyhyeksi.
VW Golf 2,0 diesel. Erinomainen ajaa, manuaalivaihteilla kestävä sekä farkkuna riittävän tilava. Pääomakulut lähes puolet Volvoon verrattuna, mutta jos päästöt surettaa ja rahaa on Volvon hankintaan, voi ajaa Nesteen my-dieselillä. On vähintään yhtä vähäpäästöinen kuin sähköautot.
Nesteen my-diesel, ettei vaan ole samanlainen tuholainen moottorille kuin petroli aikanaan.
Noilla kilometreillä diesel E-Mersu on vahva vaihtoehto.
En ole kuullut ongelmista. Oletko sinä vai mikä saa vertaamaan petroliin?
En ole kuullut, kaverinpuolesta vaan kyselen.
Älä Timo veikkonen lähde tällaisten palstojen asiantuntijoilta kyselemään mitään. Saat todennäköisimmin enemmän pääsi sekaisin kuin mitään selvyyttä sinne.
Käytetty vähän ajettu BMW 520d A xDrive järkivalinta. Kelpaa ajella pidempääkin työmatkaa. Kumppani puhuu itsestään muita yhtä kovia hämmentäjiä tuskin löytyy.
Vaikka kaikki muut ymmärtäisivätkin käydyn keskustelun, sellaista määrää rautalankaa ei kaikkiin keskusteluihin ole löytynyt, että Kumppani ymmärtäisi, joten aloittajan kannattaa tosiaan lukea kommentteja kriittisesti.
Ajomäärä kertoo kohtuullisen polttoaineenkulutuksen vaatimuksesta, mutta onko mukana muita vaatimuksia, joiden vuoksi V90 tapainen iso korimalli on välttämätön?
Hybridin kulutuksen arvioinnissa ei jonkun muun ajama vuoden keskikulutus paljon auta, jos ajosyklit poikkeavat paljon. Pitäisi tietää range sähköllä ja kulutus akun "tyhjennyttyä".
Jos kuljetustarpeesi mahtuvat isokoriseen farkkuun, sieltä löytyy mukavia virtaviivasukkuloita, jotka painuvat tuulen läpi ainakin yhtä kevyesti ja taloudellisemmalla voimalinjalla kuin V90 diesel.
Miltä kuulostaisi dieselhybridi? Pistokelataus alentaa sekä kulutusta että dieselveroa, mutta ei ostohintaa?
Jos nykyinen XC90 on tarpeen, ei VAG:n vaihtoehto sille ole Golf vaan Touareg.
Sitä aloittaja ei tosin kertonut, onko XC90 koko tai jokin muu sen ominaisuus välttämättömyys, joten tarvitsemme lisää tietoa vaatimuksista ennen mallikohtaisia suosituksia.
EDIT: V90, eikä XC90. Silloinhan tilavia farkkuja löytyy useitakin. Golf saattaisi ollakin tavaratiloiltaan lähellä V90 elämäntapafarkkua, mutta onkohan se muilta osin sitä mitä isoon Volvoon tottunut odottaa?
Manuaalivaihteisto on kyllä toimiva tapa pienentää keskikulutusta kylmänä vuodenaikana, mutta sekin on monille aivan muuta kuin rahakysymys?
Vielä yksi aloittajan arvioitava vaatimus on neliveto. Onko neliveto sinulle kulutuslisän arvoinen?
Jos nykyinen on hyvä, miksi vaihtaisit?
Noilla kilometreillä autonarvonalenema on isossa osassa kustannuksia, kun minä ajoin noitakilometrejä ja ylikin vuodessa (työsuhdeautolla) autoa vaihdettiin 1-2 vuoden välein, autokauppiaat piti sataatuhatta km kriittisenä rajana hyvityshinnassa. Meillä kyllä oli etupäässä leasing autoja.
@tracktest:
No tracktest ei kyllä hämmennä: sen on oltava Bemari piste Mutta siihen se sitten jääkin hänen tietämyksensä, kuten huomasit.
@740GLE:
...ja sitten hän lähtikin säätämään mukaviksuja arvioita, joissa vilisee hybridiä, ajosyklejä, rangeja, vertailua vaihteistovaihtoehdoista yms... Kyllähän noilla nyt hyvän auton löytää!
Mitäs jos kertoisit vaikka niinkin simppelin jutun Timo kuin, että missä hintahaarukassa tässä liikutaan? Kukaan ei kysynyt myöskään, saako olla käytetty, vai etsitkö uutta autoa. Onko tilan tarvetta, vai ei? Minusta nuo olisivat kyllä erinomainen lähtökohta, jos perusteista lähdetään. Ja jos yhtään liipataan ladattavuuksia, niin olisi hyvä kertoa, onko se taloudessasi mahdollista (tai kiinnostusta satsata siihen), tai edes töissä? Sitten alkaa tulla jotakin tekniikkanippeliä, ehkä?
Aihetta voi lähestyä niin monesta näkökulmasta, että joten aloittajan kannattaa todellakin lukea kenen tahansa kommentteja kriittisesti. Täällä on aina värilasit päässä kommentoijilla, siitä voi lähteä. Ja siksi se onkin mitä ilmeisimmin niin turhaa tällä palstalla.
Kumppani Timo kysyi suosituksia annoin omani mikä tässä on ongelma?
Ei sinusta kyllä asiakkaan tarpeita huomioivaksi autokauppiaaksi olisi.
Eihän tässä kukaan ole autokauppiaaksi ryhtymässä, taas sukellettiin kumppanin hieman erikoiseen ajatusmaailmaan. Jokainen arvioikoon itse missä tarpeet täyttyy, lopulliseen valintaan vaikuttaa niin usein monta tekijää. Paljon ajavalle käyttökulut on merkittävä tekijä valinnassa. Lueppa aloitus uudelleen jos vaikka tällä kertaa aukeaa paremmin.
@tracktest
Sinä juuri kerroit, että annoit suosituksesi yhdessä lauseessa. Perustuiko se johonkin Timon esittämiin ajatuksiin? MInusta ei.
Tuossa me voimme olla samaa mieltä. Juuri sen takia minä vihjaisinkin Timolle, ettei täältä kannata hakea tukea millekään.
Minä olen kyllä lukenut aloituksen, uudelleenkin. Mutta silti sinusta vastaus on Bemari. Sen olisit vastannut, vaikka mitä olisi kysytty, joten ei yllättänyt niin yhtään.
Joten ymmärsitkö sinä itsekään aloittajan tarpeet autovalinnalleen, heitit vaan pakollisen automaattivastauksen. Luitko sinä mitään sieltä alusta saati otit hetkeksikään värilasit pois päästä?
Tämä on lähes aina rahallisesti paras vaihtoehto.
Mutta jos vaikkapa liisarin vuoksi "pitää" vaihtaa, ja jos kysymykset hybridistä liittyivät käyttökustannusten alentamiseen, silloin tuttu auto taloudellisempana versiona olisi sama Volvo manuaalivaihtein ja etuvetoisena? Pakkovaihto lainausmerkeissä, koska liisarillekin voi neuvotella lisävuosia. Se ei tosin välttämättä suurilla ajomäärillä kannata kovin hyvin, koska liisarifirma saattaa alkaa hinnoitella 300.000 km ajomäärän itselleen aiheuttamaa riskiä, niin teknistä kuin km-vammaisena heille aikanaan palautuvan auton jäännösarvoakin?
Volvon moottori ei ole niin huono kuin kulutuslukemista voisi päätellä, koska suuri osa vähän vanhanaikaisesta kulutuksesta johtuu poikittaismoottorin vaatimasta Aisin-Warner automaatista (ja tässä tapauksessa nelivedosta).
Tämän vaihtoehdon harkinnassa on ainakin se hyvä puoli, että jos lopulta päätyy tilaamaan automaattivaihteisen nelivetoisen, niin taloudellisemman vaihtoehdon analysoituaan tietää ainakin mistä maksaa tankatessaan.
Premiumauton hintapreemiolla saavutettavan edun arvostus on puhtaimmillaan sen arviointia, kuinka pitkästi omasta mielestä kannattaa rastittaa valintoja saman näköiseen korihylsyyn.
Tai sitten Alltrack.
Tuo on kysymys, jota Volvoon tottuneenkin kannattaa pohtia. Mitkä asiat ovat tärkeitä eli mistä kannattaa maksaa ja mitkä riittää muutenkin. Mielikuvien jättäminen sivuun voi olla haastavaa, esim. paljon ajavan arvostamat ajo-ominaisuudet ja ison auton kestävyys. Golfin kokoluokassa löytyy ajettavuudeltaan huipputason autoja, eikä isolla moottorilla kestävyydessäkään pitäisi olla puutteita. Vähemmällä 2-litrainen kone Golfissa pääsee kuin Volvossa.
Golfin tavaratila on TM:n mittausmenetelmän mukaan isompi kuin Volvon ja neljä 180 senttistä mahtuu ongelmitta sisään. Mitä lisäarvoa saa isommasta autosta? Entä pienemmistä ulkomitoista kaupunkiajossa.
--ajaa Nesteen my-dieselillä. On vähintään yhtä vähäpäästöinen kuin sähköautot.
Uusiutuvilla tuotetulla sähköllä kun lataa, niin päästöt on 0.
Paljonko uusiutuvaa sähköä on tarjolla, riittääkö sitä kaikille? Mistä tietää onko esimerkiksi kauppakeskuksen lataussähkö Helsingissä tuotettua - eli kivihiilellä?
Se ettei pakoputkea ole on hyvä, mutta nollapäästö ei ole ihan rehellisesti markkinoitua. Periaatteessa kaukolämpökin olisi nollapäästöistä kun savupiippu on muualla.
MyDieselin korkea hinta on ongelma, kun nyt liikenteen CO2 on kuitenkin suomalaisittain ainoa tunnettu pakokaasu. MyDiesel palaa puhtaammin (esim. hiukkaset vanhoissa dieseleissä), eli se on muutenkin fiksu valinta ellei korkea hinta (sakko sen tankkaajalle) ohjaa halvempiin laatuihin.
Dieselin kilpailukyky päästöissä patteriautoihin verrattuna perustuu sopivan polttoaineen lisäksi myös valmistuksen aikaiseen kuormitukseen.
Uusiutuvilla tehtyä sähkö on paljon enenmmän tarjolla kuin mydieseliä. Hinta ei ole mydieselin ongelma, koska kaikki se, mikä saadaan tuotettua, menee nykyiselläkin hinnalla kaupaksi.
Ihan hyvin sitä uusiutuvaa on tarjolla: "Vuonna 2015 uusiutuvien osuus sähköntuotannosta oli 45 prosenttia, josta merkittävin oli vesivoima, sen jälkeen puu ja tuulivoima. Tuulivoiman määrä kasvaa vielä tämän vuosikymmenen aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä. Päästötöntä sähköntuotantoa oli lähes 80 prosenttia, mistä noustaan vuoteen 2030 mennessä 90 prosenttiin uusiutuvan tuotannon ja ydinvoiman lisääntyessä."
https://energia.fi/energiateollisuuden_edunvalvonta/energiapolitiikka/uusiutuva_energia
Samaa ei voi sanoa biopolttoaineista..
Kotiin (jossa suurin osa latauksesta tyypillisesti tapahtuu) on mahdollista hommata uusiutuvia käyttävä sähkösopimus. Samoin monissa julkisissa pöntöissä käytetään uusiutuvia.
Sen sijaan MyDieselin lupaukset 90% alhaisemmista päästöistä ovat rehellistä markkinointia?
Ihan yhtä lailla sieltä pakoputkesta tupruttaa hiilidioksidia ja muuta myrkkyä taivaalle ja "ekologisuus" pohjautuu laskennalliseen kikkailuun, jossa käytetään kovin sulavia laskentamalleja, jotka eivät kestä päivänvaloa monissa muissa maissa. Merkittävänä raaka-aineena käytetään palmuöljyperäist PFADia, jonka käyttö on hivenen arveluttavaa ja vähintäänkin laivaaminen maailman toiselta puolelta erittäin arveluttavaa.
Yleisellä tasolla jätteiden hyötykäyttö toki on hyvä asia, mutta kokonaistehokkuuden kannalta ne kannattaisi polttaa sähköä ja lämpöä tuottavassa yhteistuontatolaitoksessa, jossa hyötysuhde aivan eri luokkaa, kuin surkeassa polttomoottorissa. Lisäksi valmistuskuluilta (polttoaineen valmistus) ja turhalta logistiikalta (valmiiden litkujen roudaus asemille) vältyttäisiin.
Jos biopolttoaineta halutaan hyödyntää liikenteessä, niiden käyttöä tulisi priorisoida raskaassa ja lentoliikenteessä, joiden sähköistäminen on hankalampaa.
Ja siis erityisesti siksi, ettei sitä valmistuskapasiteettia ja raaka-aineita riitä isossa kuvassa koko liikenteelle.
Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä. Sen verran kuitenkin tarkennuksena että Neste kertoo että uusiutuvien raaka-aineena on 80% jätteitä ja tähteitä, ja Suomessa Myytävästä 100%.
Lain mukaan päästö on CO2-päästöä. Millä perusteella se ei minimoituisi dinoöljyyn verrattuna lyhyt hiilikierto huomioon ottaen?
Ja mitä tekemistä tällä on Nesteen tai UPM:n biodieselin kanssa?
Suomessa tilanne on tosiaan poikkeuksellisen hyvä, kun meillä on väkimäärän suhteutettuna paljon (metsä)teollisuutta, jonka tähteitä on mahdollista hyödyntää biopolttoaineiden valmistuksessa. Ja toisaalta kierrätysjärjestelmämmekin on kv-vertailussa kovalla tasolla.
Tästä oikeastaan päästäänkin siihen keskusteluun, että pitäisikö jätteen laskennallisten päästöjen olla nolla. Kun tosiaan samalla tavalla se biodieselkin tupruttaa kuraa hengitysilmaan. Nythän se päättely menee niin, että jäte maatuisi ajan myötä joka tapauksessa päästönsä vapauttaen, jonka vuoksi päästöt lasketaan nollaksi. On kuitenkin hieman arveluttavaa, jos jätteistä tehdään rahanarvoinen tuote, nimittäin tällöin jätteelle syntyy arvo, eikä sen määrän minimoinnille ole enää (niin suurta) kannustinta. Joissain tilanteissa homma voi kääntyä jopa nurinkuriseksi, eli jätteeksi laskettavaa tuotetta tuotetaan itsetarkoituksellisesti, jotta se voidaan myydä biopolttoaineiden raaka-aineeksi. En tiedä onko urbaani legenda, mutta kuulemma jossain päin oli pyöritetty tuulivoimalaa aggregaatilla(?), koska tuulivoiman tukien ansiosta toiminta saatiin kannattavaksi myös tyynellä kelillä.
Nyt mennään kyllä niin vahvasti off topicin puolelle, että jos tätä keskustelua halutaan jatkaa, niin meidän pitää etsiä/perustaa toinen ketju.